ii.fiii.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ii/embeds/ii...2018-04-06iin kun kaavas sisÄl...

KAAVA

PA

FCG S

ASELOS

AHKAK

Suunnit

STUS

KOSKEN

ttelu ja

N TUUL

Tekniik

LIVOIMII

kka Oy

MAPUII

STON Y

9.4

YLEISK

IIN K

4.2018

KAAVA

KUNT

8

A

A

IIN KUNKAAVAS

SISÄL

SISÄLLYS

1 PE

1.1

1.2

1.3

2 TI

2.1

2.2

3 O

3.1

3.2

3.3

3.3.1

3.3.2

3.3.3

3.3.4

4 TU

4.1

4.2

4.3

4.4

5 KA

5.1

5.2

5.3

5.3.1

5.3.2

5.3.3

5.3.4

5.3.5

5.3.6

5.4

5.5

5.6

5.6.1

5.6.2

5.6.3

5.7

5.7.1

5.8

5.9

TA ELOSTUS

FCG Su

LLYSLUE

LUETTELO ....

ERUS‐ JA TUN

TUNNISTETIEDO

KAAVA‐ALUEEN

KAAVAN TAUST

IIVISTELMÄ ...

KAAVAPROSESS

YLEISKAAVAN S

SALLISTUMIN

OSALLISET ......

OSALLISTUMIN

PAHKAKOSKEN

1 Vastaaj

2 Yleiskaa

3 Suhtaut

4 Vastaaj

UULIVOIMAP

YVA‐MENETTE

YLEISKAAVAN S

YVA‐VAIHTOEH

ALUETTA KOSK

AAVA‐ALUEEN

MAISEMAN YLE

RAKENNETTU Y

RAKENNETTU K

1 Maisem

2 Valtaku

3 Valtaku

4 Maakun

5 Maakun

6 Sähköns

MUINAISJÄÄNN

ELINKEINOTOIM

POROTALOUS .

1 Paliskun

2 Porojen

3 Poronho

VIRKISTYSKÄYTT

1 Metsäst

LIIKENNE .......

LENTOLIIKENNE

uunnittelu ja t

ETTELO

.....................

NNISTETIEDOT

OT ...................

N SIJAINTI JA YLEI

TA JA TARKOITUS

.....................

SIN VAIHEET ......

SISÄLTÖ ............

NEN JA VUORO

......................

EN ..................

TUULIVOIMAPU

jien taustatied

ava‐alueen ny

tuminen tuuliv

jien arviot tuu

UISTON YVA‐

ELY LYHYESTI ......

SUHDE YVA‐MEN

HDOT ...............

EVAT SELVITYKSE

N NYKYTILAN

EISPIIRTEET .......

YMPÄRISTÖ JA AS

KULTTUURIYMPÄ

mamaakunta ..

unnallisesti arv

unnallisesti me

nnallisesti arv

nnallisesti tai

siirtoreitit ......

NÖKSET ............

MINTA JA LUONN

......................

nnan sijainti ja

n laidunnus tu

oito Kollajan p

TÖ JA METSÄSTY

tys ja riista ....

......................

E .....................

ekniikka Oy

.....................

T ...................

......................

SKUVAUS .........

.....................

.....................

......................

......................

OVAIKUTUS ..

......................

......................

ISTON ASUKASKY

dot .................

ykyinen käyttö

voimaan yleis

ulivoiman vaik

‐MENETTELY .

......................

NETTELYYN .......

......................

ET ...................

NNE ...............

......................

SUTUS ..............

RISTÖ JA MAISEM

......................

vokkaat maise

erkittävät rake

vokkaat maise

seudullisesti m

......................

......................

ONVARAT ........

......................

a olosuhteet ..

ulipuiston läh

paliskunnassa

S ....................

......................

......................

......................

.....................

.....................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

.....................

......................

......................

YSELY ..............

......................

ö ....................

sesti ...............

kutuksista ......

.....................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

MA ..................

......................

ema‐alueet ...

ennetut kulttu

ema‐alueet ....

merkittävät ra

......................

......................

......................

......................

......................

iympäristössä

a ....................

......................

......................

......................

......................

PAHKAKOS

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

......................

......................

......................

......................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

......................

......................

uuri‐ympäristö

......................

akennetut kul

......................

.....................

.....................

.....................

......................

ä .....................

......................

.....................

......................

.....................

.....................

SKEN TUULIV

.....................

.....................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

öt ..................

......................

ttuuriympäris

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

VOIMAPUIST

....................

....................

......................

......................

......................

....................

......................

......................

....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

....................

......................

......................

......................

......................

....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

stöt ................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

TON YLEISKA9.4.

....................

....................

.....................

.....................

.....................

....................

.....................

.....................

....................

.....................

.....................

.....................

......................

......................

......................

......................

....................

.....................

.....................

.....................

.....................

....................

.....................

.....................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

.....................

.....................

......................

......................

......................

.....................

......................

.....................

.....................

AAVA 2018

2

...... 2

...... 6

.......6

.......6

.......7

...... 9

.......9

.......9

.... 11

.... 11

.... 11

.... 12

.... 13

.... 14

.... 15

.... 16

.... 23

.... 23

.... 23

.... 24

.... 25

.... 27

.... 27

.... 28

.... 30

.... 33

.... 34

.... 34

.... 36

.... 37

.... 42

.... 42

.... 45

.... 46

.... 46

.... 46

.... 48

.... 49

.... 49

.... 50

.... 52

IIN KUNKAAVAS

5.10

5.11

5.11

5.11

5.11

5.11

5.11

5.11

5.11

5.11

6 LÄ

6.1

6.2

6.3

6.4

6.5

6.6

6.7

6.8

7 M

8 SU

8.1

8.2

8.3

8.4

9 TU

9.1

9.2

9.2.1

9.2.2

9.3

9.3.1

9.3.2

9.4

9.5

9.5.1

9.5.2

9.6

9.7

10 YL

10.1

10.2

10.3

10.4

TA ELOSTUS

FCG Su

MAANOMISTUS

LUONNONYMP

1.1 Maa‐ ja

1.2 Arvio su

1.3 Pintave

1.4 Pohjave

1.5 Kasvillis

1.6 Linnusto

1.7 Muu elä

1.8 Natura‐

ÄHTÖKOHTA‐

VALTAKUNNAL

POHJOIS‐POHJA

POHJOIS‐POHJA

POHJOIS‐POHJA

POHJOIS‐POHJA

YLEISKAAVAT ..

ASEMAKAAVAT

MUUT KAAVAT

MUUT TUULIVO

UUNNITTELUN

TUULIVOIMA

SUOMEN TAV

ALUEELLISET

HANKKEEN T

UULIVOIMAP

TARVITTAVA M

TUULIVOIMAPU

1 Tuulivoi

2 Tuulivoi

SÄHKÖNSIIRRO

1 Muunto

2 Tuulivoi

TIEVERKOSTO .

TUULIVOIMAPU

1 Perustu

2 Tuulivoi

HUOLTO JA YLL

KÄYTÖSTÄ POIS

LEISKAAVAN

KAAVOITUKSEN

KAAVAN VALM

KAAVAN EHDOT

HYVÄKSYMISVA

uunnittelu ja t

S ....................

ÄRISTÖ ............

a kallioperä se

ulfaattimaiden

det ................

edet................

suus ja luonto

o ....................

äimistö ..........

‐alueet ja muu

‐AINEISTON A

LISET ALUEIDENK

ANMAAN MAAKU

ANMAAN MAAKU

ANMAAN MAAKU

ANMAAN MAAKU

......................

T .....................

T .....................

OIMAHANKK

N TAVOITTEE

AA KOSKEVAT S

VOITTEET TUU

TAVOITTEET ..

AVOITTEET ....

UISTON TEKN

AA‐ALA............

UISTON RAKENTE

imaloiden rak

imaloiden per

N RAKENTEET ....

oasemat, sisäi

imapuiston ul

......................

UISTON RAKENTA

usten rakentam

imaloiden kok

LÄPITO .............

STO .................

SUUNNITTELU

N VIREILLETULO (

ISTELUVAIHE (HU

TUSVAIHE (SYYSK

AIHE (KEVÄT 201

ekniikka Oy

......................

......................

ekä topografia

n esiintymises

......................

......................

kohteet .........

......................

......................

ut suojelualue

ANTAMAT TAV

KÄYTTÖTAVOITTE

UNTAKAAVA .....

UNTAKAAVAN 1.

UNTAKAAVAN 2.

UNTAKAAVAN 3.

......................

......................

......................

EET ..............

T ..................

SOPIMUKSET J

L IVOIMATUOT

......................

......................

NINEN KUVAU

......................

EET ..................

kenne .............

rustamisteknii

......................

iset johdot ja k

lkoinen sähkön

......................

AMINEN ...........

minen ............

koaminen ......

......................

......................

UN ETENEMIN

2016) ............

UHTIKUU – ELOK

KUU 2017 – HEL

18) .................

......................

......................

a ....................

stä alueella ....

......................

......................

......................

......................

......................

eet .................

VOITTEET ......

EET (VAT) ........

......................

. VAIHEKAAVA ...

. VAIHEKAAVA ...

. VAIHEKAAVA ...

......................

......................

......................

.....................

.....................

A PÄÄTÖKSET

TANNOLLE ......

......................

......................

US .................

......................

......................

......................

ikat ...............

......................

kaapelit ........

nsiirto ...........

......................

......................

......................

......................

......................

......................

NEN ..............

......................

UU 2017) .......

LMIKUU 2018) .

......................

PAHKAKOS

.....................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

......................

......................

.....................

......................

......................

.....................

.....................

......................

......................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

SKEN TUULIV

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

.....................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

VOIMAPUIST

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

....................

....................

......................

......................

......................

......................

....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

....................

......................

......................

......................

......................

TON YLEISKA9.4.

.....................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

....................

....................

.....................

.....................

.....................

.....................

....................

.....................

.....................

......................

......................

.....................

......................

......................

.....................

.....................

......................

......................

.....................

.....................

....................

.....................

.....................

.....................

.....................

AAVA 2018

3

.... 53

.... 54

.... 54

.... 56

.... 57

.... 58

.... 59

.... 64

.... 70

.... 73

.... 76

.... 76

.... 78

.... 83

.... 85

.... 86

.... 88

.... 90

.... 90

.... 92

.... 94

.... 94

.... 95

.... 95

.... 95

.... 96

.... 96

.... 96

.... 96

.... 97

.... 98

.... 98

.... 98

.... 99

.... 99

.... 99

.. 100

.. 100

.. 101

.. 102

.. 102

.. 102

.. 103

.. 105

IIN KUNKAAVAS 11 YL

11.1

11.2

11.3

11.4

11.5

12 YL

12.1

12.2

12.3

12.3

12.3

12.3

12.3

12.4

12.4

12.4

12.4

12.4

12.4

12.4

12.4

12.5

12.5

12.6

12.6

12.6

12.6

12.6

12.6

12.6

12.7

12.8

12.8

12.8

12.8

12.9

12.9

12.9

12.9

12.9

12.9

12.10

12.1

12.1

12.1

12.1

TA ELOSTUS

FCG Su

LEISKAAVAN

KOKONAISRAKE

ALUEVARAUSM

OSA‐ALUEMER

KOHDE‐ JA VIIV

KOKO YLEISKAA

LEISKAAVAN V

TUULIVOIMAPU

ARVIOIDUT YM

VAIKUTUKSET Y

3.1 Tuulivoi

3.2 Tuulivoi

3.3 Tuulivoi

3.4 Sähköns

VAIKUTUKSET M

4.1 Tuulivoi

4.2 Tuulivoi

4.3 Näkymä

4.4 Tuulivoi

4.5 Lentoes

4.6 Sähköns

4.7 Tuulivoi

VAIKUTUKSET M

5.1 Sähköns

VAIKUTUKSET L

6.1 Maa‐ ja

6.2 Vaikutu

6.3 Vaikutu

6.4 Vaikutu

6.5 Vaikutu

6.6 Natura‐

VAIKUTUKSET R

VAIKUTUKSET P

8.1 Laidunv

8.2 Tuulipu

8.3 Sähköns

MELUVAIKUTU

9.1 Melun k

9.2 Melun o

9.3 Tuulivoi

9.4 Tuulivoi

9.5 Matalat

VARJOSTUS‐ JA

10.1 Varjo

10.2 Ohje‐

10.3 Varjo

10.4 Tuuli

uunnittelu ja t

RATKAISUT, M

ENNE JA KAAVAN

MERKINNÄT ........

KINNÄT ............

VAMERKINNÄT ...

AVA‐ALUETTA KO

VAIKUTUKSET

UISTOJEN TYYPILL

PÄRISTÖVAIKUTU

YHDYSKUNTARAK

imapuiston ra

imapuiston kä

imapuiston kä

siirron vaikutu

MAISEMAAN ......

imapuiston ra

imapuiston to

äalueanalyysi

imapuiston va

stevalojen vaik

siirron vaikutu

imapuiston kä

MUINAISJÄÄNNÖ

siirron vaikutu

LUONNONYMPÄR

a kallioperä, p

ukset kasvillisu

ukset huomion

ukset linnustoo

ukset eläimistö

‐alueet ja muu

RIISTALAJISTOON

POROTALOUTEEN

vaikutukset ....

istojen rakent

siirtoreitin vai

KSET ...............

kokeminen .....

ohjearvot .......

imaloiden rak

imapuiston m

taajuinen mel

A VÄLKEVAIKUTUK

ovälkkeen muo

‐ ja raja‐arvot

ovälkkeen läht

voimaloiden v

ekniikka Oy

MERKINNÄT J

N SISÄLTÖ .........

......................

......................

......................

OSKEVAT MÄÄRÄY

T ..................

LISET YMPÄRISTÖ

UKSET .............

KENTEESEEN JA M

akentamisena

äytönaikaiset

äytön jälkeiset

ukset .............

......................

akentamisena

oiminnanaikais

ja havainnek

aikutukset etä

kutusten arvio

ukset .............

äytöstä poista

ÖKSIIN ..............

ukset .............

RISTÖÖN ..........

intavesistöt ja

uuteen ja luon

narvoiselle kas

on ..................

öön ................

ut suojelualue

, METSÄSTYKSEE

N ....................

......................

tamisen‐ ja to

ikutukset .......

......................

......................

......................

kentamisen aik

meluvaikutukse

lu ...................

KSET ...............

odostuminen .

t .....................

tötiedot ja me

välkevaikutuks

JA MÄÄRÄYKS

......................

......................

......................

......................

YKSET ..............

.....................

ÖVAIKUTUKSET ..

......................

MAANKÄYTTÖÖN

ikaiset vaikut

vaikutukset ..

t vaikutukset

......................

......................

ikaiset vaikut

iset vaikutukse

kuvat ..............

äisyysvyöhykk

ointi ja merkit

......................

amisen vaikutu

......................

......................

......................

a pohjavedet .

ntotyyppeihin

svilajistolle ....

......................

......................

eet .................

EN JA ALUEEN VIR

......................

......................

oiminnanaikais

......................

......................

......................

......................

kainen melu ..

et ..................

......................

......................

......................

......................

enetelmät ......

kset ................

PAHKAKOS

SET ...............

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

ukset .............

......................

......................

......................

.....................

ukset .............

et ...................

......................

eittäin ...........

ttävyys ...........

......................

ukset .............

.....................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

RKISTYSKÄYTTÖÖ

.....................

......................

set vaikutukse

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

SKEN TUULIV

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

N ...................

......................

......................

et ...................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

VOIMAPUIST

....................

......................

......................

......................

......................

......................

....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

TON YLEISKA9.4.

....................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

....................

.....................

.....................

.....................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

.....................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

AAVA 2018

4

.. 107

.. 107

.. 107

.. 108

.. 109

.. 109

.. 111

.. 111

.. 111

.. 111

.. 111

.. 112

.. 114

.. 114

.. 115

.. 115

.. 115

.. 116

.. 118

.. 134

.. 135

.. 135

.. 135

.. 137

.. 137

.. 137

.. 141

.. 143

.. 143

.. 147

.. 149

.. 150

.. 151

.. 151

.. 152

.. 153

.. 153

.. 153

.. 154

.. 156

.. 156

.. 159

.. 160

.. 160

.. 160

.. 160

.. 161

IIN KUNKAAVAS

12.11

12.12

12.13

12.1

12.1

12.1

12.14

12.15

12.16

12.1

12.1

12.1

12.1

12.1

12.1

12.17

12.1

12.1

12.1

12.1

12.1

12.1

13 SU

14 YL

15 TO

16 LI

17 YH

TA ELOSTUS

FCG Su

VAIKUTUKSET L

VAIKUTUKSET I

VAIKUTUKSET I

13.1 Lento

13.2 Voim

13.3 Tuuli

VAIKUTUKSET T

VAIKUTUKSET V

TURVALLISUUS‐

16.1 Raken

16.2 Toim

16.3 Voim

16.4 Tulipa

16.5 Kemi

16.6 Voim

YHTEISVAIKUTU

17.1 Yhtei

17.2 Yhtei

17.3 Yhtei

17.4 Yhtei

17.5 Yhtei

17.6 Ihmis

UHDE VALTAK

LEISKAAVAN

OTEUTUS ......

ITELUETTELO

HTEYSTIEDOT

uunnittelu ja t

LIIKENTEESEEN ...

HMISTEN ELINOL

LMAILUTURVALL

oestelupa .......

maloiden lento

voimaloiden l

TUTKIEN TOIMINT

VIESTINTÄYHTEYK

‐ JA YMPÄRISTÖR

ntamisen ja p

innan aikaiset

maloiden turva

aloriski ..........

ikaalivuodoist

majohdon turva

UKSET MUIDEN T

isvaikutukset m

isvaikutukset l

isvaikutukset l

isvaikutukset p

isvaikutukset l

siin kohdistuva

KUNNALLISIIN

SISÄLTÖVAAT

.....................

O ....................

T ...................

ekniikka Oy

......................

LOIHIN JA VIIHTYV

LISUUTEEN ........

......................

estevalot .......

entoestevaloj

TAAN ..............

KSIIN ...............

RISKIT ..............

purkamisen aih

t onnettomuu

allisuusvaikutu

......................

a aiheutuvat y

allisuusriskit ..

UULIVOIMAHAN

maisemaan ...

linnustoon .....

luonnon moni

porotalouteen

liikenteeseen .

at yhteisvaiku

N ALUEIDENKÄ

TIMUKSET .....

.....................

.....................

.....................

......................

VYYTEEN ..........

......................

......................

......................

jen infrapuna

......................

......................

......................

heuttamat on

usriskit ...........

ukset teille .....

......................

ympäristörisk

......................

KKEIDEN KANSSA

......................

......................

imuotoisuutee

n ....................

......................

utukset ..........

ÄYTTÖTAVOIT

.....................

.....................

.....................

.....................

PAHKAKOS

.....................

.....................

.....................

......................

......................

(IR) ‐vaatimu

.....................

.....................

.....................

nnettomuusris

......................

......................

......................

kit ...................

......................

A ....................

......................

......................

en ..................

......................

......................

......................

TTEISIIN ........

.....................

.....................

.....................

.....................

SKEN TUULIV

......................

......................

......................

......................

......................

s ....................

......................

......................

......................

skit .................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

.....................

.....................

.....................

.....................

VOIMAPUIST

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

....................

....................

....................

....................

....................

TON YLEISKA9.4.

.....................

.....................

.....................

......................

......................

......................

.....................

.....................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

.....................

......................

......................

......................

......................

......................

......................

....................

....................

....................

....................

....................

AAVA 2018

5

.. 162

.. 163

.. 164

.. 165

.. 165

.. 165

.. 166

.. 166

.. 167

.. 167

.. 167

.. 169

.. 169

.. 169

.. 170

.. 171

.. 171

.. 172

.. 172

.. 172

.. 173

.. 174

.. 175

.. 181

.. 183

.. 183

.. 184

IIN KUNKAAVAS

1 P

1.1

1.2

TA ELOSTUS

FCG Su

PERUS- J

TUNN

Kaupu

Kaava

Kaava

Vireill

KAAV

SuunnkaupuAlue sIin kenoin kiinni

Pahkametsäkostoyleisklelle.

Pahkata eikvaltakramidalueekmassamerki

Kaavanettua180 mjaitsee

PahkaNaturkm läSPA/S

PahkajaitsevnuksiaOrast

uunnittelu ja t

JA TUNN

NISTETIE

unki:

an nimi:

an laatija:

etulo:

VA-ALUEE

nitteilla oleungin alueesijaitsee noeskustasta yhden kilo Yli-Iin kun

akosken yleätalouskäyt. Yleiskaav

kaava-alue

akosken ylekä valtakunkunnallisestdikattoinen ksi 2. vaiha olevan mttäviä kultt

a-alueelle sa muinaisj

metriä voime nykyisen

akosken ylera-alueista ähimmistä SAC), joka

akosken ylevat Iso Oraa sijoittuu injärven ra

ekniikka Oy

ISTETIE

DOT

EN SIJAIN

eva Pahkaken sisällä ooin 8,5 kilomitään. Iijok

ometrin etänanrajassa

eiskaava-altössä. Suuna-aluetta läsijoittuu ko

eiskaava-alnnallisesti ti merkittävkesänavett

hemaakuntamaakuntakatuurihistoria

sijoittuu Muäännöskoh

malapaikan 400 kV vo

eiskaava-allähimpiä ovvoimaloistsijoittuu no

eiskaavan läastinjärven noin 1,3 knnalla kaav

EDOT

Iin kunt

Pahkako

FCG SuuJanne T

Iin kunn

NTI JA YL

kosken tuuolevalle Iinmetriä Yli-Iki kulkee säisyydellä. a.

ueen pintannittelualueähin vesistöorkeustasol

ueella ei sijtai maaku

vistä rakenta sekä uuakaavassa aavan mukallisia aluei

useovirastohdetta. Koh8 eteläpuoimajohdon

ueella ei sivat Hirvisua kaakkoooin 4,3 km

ähimmät ra rannalla s

kilometrin eva-alueen l

PAHKAKOS

ta

osken tuuliv

unnittelu jaTolppanen, a

nanhallitus

LEISKUVA

livoimapuisn kuntaan Iin keskustsuunnitteluYleiskaava

a-ala on noeen ympäriö on Iijoki taan noin 5

jaitse kulttunnallisesti netuista ku

udeksi maa luokiteltu kaisia muitta tai kohte

n muinaisjhde Naurulelle ja koh ja voimala

jaitse Natuo (FI11038

on sekä Polähimmistä

akennuksetsekä Iijoen etäisyydelleounaispuol

SKEN TUULIV

voimapuisto

a tekniikka arkkitehti

25.11.2014

AUS

ston yleiskakuuluvalle asta kaakkalueen poh

a-alue on e

oin 2700 heistössä on noin 2 km 55–130 me

uurihistoriaarvokkaita

ulttuuriympkunnallisesHirvisuo.

ta maakuneita on lähi

äännösrekianoja (100de Sammapaikan 19

ura- tai mu830, SPA/Soikainlammä voimaloist

t ovat vapaläheisyyde

e suunnitellella.

VOIMAPUIST

on yleiskaa

Oy

4 § 246

aava-alue Pahkakosk

koon ja noihjoispuolelletelä- ja lä

ehtaaria. Akattava m pohjoiseenetriä meren

allisesti arva maisemapäristöistä osti arvokkaPohjois-Ponallisesti tialueella vii

isterin muk00027676) akkosuo (10välissä.

ita luonnonSAC), joka sit–Karhusuta lounaase

aa-ajan asuessä. Lähimluista tuuliv

TON YLEISKA9.4.

ava

sijoittuu Oken enklaavn 29 kilomea lähimmilänsireunoil

Alue on pääetsäautotien. Pahkakospinnan ylä

vokkaita koh-alueita. Lon Hirvelänaaksi maisehjanmaan ai seudullissi kappalet

kaan kaksi sijoittuu 000027678

nsuojelualusijoittuu noo (FI1100een.

untoja, jotkmmillään ravoimaloista

AAVA 2018

6

Oulun ville. etriä llään taan

äosin ever-sken puo-

htei-Lähin n py-ema-voi-

sesti tta.

tun-noin

8) si-

eita. oin 4 400,

ka si-ken-a Iso

IIN KUNKAAVAS

1.3

TA ELOSTUS

FCG Su

Alueemaan

Kuvamajoh

KAAV

Tämä voitus

Pahkatuulivkuuluvvaa klaadityleisknusluvtusme

Hankkviointsa voisähkölänteeviittä

uunnittelu ja t

n länsiosa omistajien

1. Ihtoreitti VE

VAN TAUS

kaavaselosta.

akosken tuoimaloidenvalle Pahka

kaavaa, edeaan maank

kaavana, jovan myöntenettely on

keen ympäimenettelyimalamääräö siirretään en Fingrid eri sähkön

ekniikka Oy

on Pahka omistukses

Iin PahkakoEC on kaava

STA JA TA

stus käsitte

uulivoimapu rakentamakosken enellyttää hankäyttö- ja rota voidaantämisen pe tavoitteen

ristöön kohn yhteydesät vaihtilev valtakunnaOyj:n Iso

siirtoreittiv

akosken yhssa.

osken tuulian mukaine

ARKOITU

elee Iin ku

uiston yleisinen Oulunnklaaville. nkkeen totrakennuslan käyttää yerusteena ta saada pä

hdistuvat vssä. Hankevvat 11 ja 32an verkkookankaan saihtoehtoa

PAHKAKOS

hteismetsän

ivoimapuisten jatkosuu

S

nnan Pahk

skaavoituksn kaupunginKoska alueteuttaminenin 77 a §:n

yleiskaavantuulivoimal

äätökseen v

aikutukset vaihtoehtoj2 voimalan on uudella sähköasema, joista VEC

SKEN TUULIV

n alueetta

ton kaava-aunnittelussa

akosken tu

sen tarkoitn alueen sieella ei ole n yleiskaavn tarkoittam mukaistenoiden alue

vuoden 201

on arvioituja oli YVA-m välillä. Tuurakennettaalle. YVA-mC valittiin ja

VOIMAPUIST

ja itäosa

alue ja säha edistettäv

uulivoimapu

tuksena onisällä oleva tuulipuistovan laatimimana oikeun tuulivoimeilla (tv-alu17 aikana.

u ympäristömenettelysulivoimapuiavalla 110 kmenettelyssatkosuunni

TON YLEISKA9.4.

on yksityi

hkönsiirto. vä vaihtoeh

uiston yleis

n mahdollialle Iin kunon mahdollsta. Yleiskausvaikutteis

maloiden raueilla). Kaa

övaikutustesä kolme, stossa tuotkV ilmajohdsä tarkastetteluun.

AAVA 2018

7

isten

Voi-to.

kaa-

istaa taan ista-aava sena ken-avoi-

enar-jois-tettu dolla eltiin

IIN KUNTA PAHKAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKAAVA KAAVASELOSTUS 9.4.2018

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8

Kuva 2. YVA-menettelyssä tarkasteltu hankealue, voimalasijainnit ja säh-könsiirtoreittivaihtoehdot.

Lagerwey Development Oy on tehnyt yleiskaavan laadinnasta aloitteen Iin kunnalle, jonka kunnanhallitus on hyväksynyt 25.11.2014 § 246 ja päättänyt yleiskaavan käynnistämisestä. Hanketoimijana hanketta edistää Pahkakosken Energia Oy.

Kaavoitustyötä ohjaa Iin kunta. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tek-niikka Oy (arkkitehti Janne Tolppanen).

IIN KUNKAAVAS

2 T

2.1

2.2

TA ELOSTUS

FCG Su

TIIVISTE

KAAV

IiDy

Y3

Kti

K2

Lti

Kk

K1

Eti

Y

Iivetu

IiP

YLEIS

Pahka77 a käyttäteena

Yleiskjoittaavarten

KaavakakosaluettOy te

uunnittelu ja t

ELMÄ

VAPROSE

in kunnanhDevelopmenyleiskaavan

Yleiskaava 3.3.2016 vä

Kaavoitukseiin Pohjois-

Kaavaluonn28.6.2017–2

Luonnosvaihilaisuus Kie

Kaavoitustakeskuksessa

Kaavaehdot12.2.2018–

Ehdotusvaihilaisuus Kie

Yleiskaavan

in kunnanhvanlaatijan ehdotusvaihuustolle Pa

in kunnanvPahkakoske

SKAAVAN

akosken tuu §:n tarkoää yleiskaa tuulivoima

kaavassa ona tuulivoimn saa raken

a-alueesta sken tuulivta ja itäosakee maanv

ekniikka Oy

SSIN VAI

hallitus on nt Oy:n tek laadinnast

on kuuluteälisen ajan.

en lähtökohPohjanmaa

os nähtävi27.8.2017

heen nähtäerikkikeskuk

koskeva a 2.11.2017

tus nähtäv18.3.2018

heen nähtäerikkikeskuk

hyväksym

hallitus on ehdotusvai

heen jälkeehkakosken

valtuusto on tuulivoim

N SISÄLTÖ

ulivoimapuoittamana van mukais

aloiden alue

n osoitettu maloita niillentaa huolto

vain muutaoimapuisto on yksityis

vuokrasopim

IHEET

kokoukseskemän kaata ja päättä

ettu vireille

htia ja tavoan ELY-kesk

illä Iin kunvälisenä ai

ävilläolon yksen audito

kaavaneu7.

villä Iin kuvälisenä ai

villäolon yhksen audito

misestä päät

päättänyt iheen lausuen tehdyt k tuulivoima

on päättänmapuiston y

Ö

iston yleiskoikeusvaik

sten tuulivoeilla (tv-alu

maa- ja me erikseen oteitä, tekni

aman proson maa-alusten maanomukset tarv

PAHKAKOS

saan 25.11voitusaloitt

änyt kaavoi

e 27.1.201

oitteita koskkuksessa 9

nnanhallitukana.

hteydessä oriossa 8.8

uvottelu p

unnanhallitukana.

hteydessä joriossa 13.2

ttää Iin kun

kokouksesuntoihin laakorjaukset.apuiston yle

yt kokouksyleiskaavan

kaava on lakutteisena oimaloiden ueilla).

metsätalousosoitetuilleisiä verkost

entin osuuueista länsiomistajien vittavien kii

SKEN TUULIV

1.2014 § 2teen Pahkatuksen käy

6 ja OAS

keva 1. vir.6.2017.

ksen päätö

järjestettiin.2017 klo 1

pidettiin Po

uksen päät

järjestettiin2.2018 klo

nnanvaltuus

saan 9.4.2atimat vast. Kunnanhaeiskaavan h

sessaan 16.

aadittu maayleiskaava rakennuslu

svaltaista a alueille (tvtoja ja koko

delle osoiteiosa on Paomistuksesinteistöjen

VOIMAPUIST

246 hyväksakosken tuuynnistämise

on ollut n

ranomaisne

öksellä 19.

n tiedotus-18.00.

ohjois-Pohj

töksellä 29

n tiedotus- 17.00.

sto.

2018 § XX tineet ja kaallitus esitthyväksymis

6.4.2018 §

ankäyttö- jna. Yleiskauvan myön

aluetta (M-1v-alueet). oonpanoalu

etaan rakeahkakoskenssa. Pahka osalta.

TON YLEISKA9.4.

synyt Lagerulivoimapuiestä.

nähtävillä 2

euvottelu pi

.6.2017 §

ja keskust

janmaan

9.1.2018 §

ja keskust

hyväksyä aava-aineistää kunnanstä.

§ XX hyvä

ja rakennusaavaa voidtämisen pe

1), jolle saTuulivoimaueita.

entamista. n yhteismekosken Ene

AAVA 2018

9

rwey iston

2.2.–

idet-

233

telu-

ELY-

§ 29

telu-

kaa-toon nval-

ksyä

slain daan erus-

a si-loita

Pah-etsän ergia



Yleiskaavalla mahdollistetaan enintään 30 tuulivoimalan muodostama tuulivoima-puisto. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, tuulivoima-laitoksia yhdistävistä teistä, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista sekä sähkö-verkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta ja 110 kV voimajohdosta. Maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voi-vat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä.

Pahkakosken tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään 110 kV ilmajohdolla län-teen Fingrid Oyj:n Isokankaan sähköasemalle.

Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on 25–50 vuotta.

Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määrä-yksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 245 metriä maanpinnas-ta.

Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo -merkinnällä.

IIN KUNKAAVAS

3 O

3.1

3.2

TA ELOSTUS

FCG Su

OSALLIST

OSAL

Osallmuihosallion oivastaomist

VIRAN

k

lä

PPaPtu

YHTE

AP

Tdpd

EK

MjaK

EFO

OSAL

Pahka63 §:ointisuosallislun ta

uunnittelu ja t

TUMINE

LLISET

isia ovat alin oloihin sia ovat vkeus ottaa

a mielipiteetajat, asukk

NOMAISET

kunnan hall

ähikunnat;

Pohjois-PohjPohjanmaanluehallintov

Pohjois-Pohjusvoimat (3

EISÖT, JOID

Asukkaita ePahkalan–K

Tiettyä intredistykset japiiri, Pohjoidistys

ElinkeinonhaKiimingin pa

Muut paikala vesiensuoKuivanieme

ErityistehtävFingrid Oyj,Oyj, Elisa O

LLISTUMI

akosken tuun mukaineuunnitelmastumis- ja avoitteet, va

ekniikka Oy

N JA VU

ueen kiintevalmisteillairanomaise osaa kaav

ensä. Osallkaat, asuka

T, JOIDEN T

intokunnat

Oulun kau

janmaan en liitto, Oulvirasto (AVjanmaan m3. logistiikk

DEN TOIMI

edustavat yollajan kylä

essiä tai vä yrityksiä es-Pohjanma

arjoittajia aliskunta

lisella tai aojeluyhdistyllä)

viä hoitava, Finavia Oyj, DNA Oy

INEN

ulivoimapuin osallistum

assa on esvuorovaikuaiheet ja ai

OROVAI

eistönomista oleva kaet, joiden tvan valmistisia ovat sasyhdistyks

TOIMIALAA

ja lautaku

punki ja Pu

elinkeino-, lu-KoillismaVI), Liikennmaakuntamkarykmentt

IALAA SUU

yhteisöt kuätoimikunta

äestöryhmäedustavat aan lintutie

ja yrityksi

lueellisella ykset; Oulu

at yhteisöt Oyj, Digita y, Suomen

iston yleiskmis- ja arvsitetty suunutusmeneteikataulu.

PAHKAKOS

KUTUS

tajat sekä naava saattatoimialaa steluun, arviis suunnitset, yrittäjä

A SUUNNIT

nnat

udasjärven

liikenne- jaan alueellnevirasto,

museo, Oulti), Ilmatiet

UNNITTELUS

uten asukaa, Iijoen ky

ä edustavayhteisöt: Peteellinen y

iä edustav

tasolla toimun läänin v

tai yrityks Oy, PohjoErillisverko

kaavan vireviointisuunnnnitelma kelmistä. Su

SKEN TUULIV

ne, joiden aaa huomattuunnittelusioida sen vtelualueen

ät ja työnte

TTELUSSA K

kunta

ja ympärisinen pelastLiikenteen un seudunteenlaitos

SSA KÄSIT

syhdistykseyläyhdistys,

at yhteisöt, Pohjois-Pohjyhdistys, I

vat yhteisö

mivat yhteiesiensuojel

set kuten eolan Voima ot Oy

eilletulon yhnitelma (OAaavan laatunnitelmas

VOIMAPUIST

asumiseen,tavasti vaissa käsitelvaikutuksia sekä lähiaekijät.

KÄSITELLÄ

stökeskus (tuslaitos, P turvallisuu

n ympäristö

TELLÄÄN

et sekä ky, Yli–Iin kun

kuten luonjanmaan luin seudun

öt; Paliskun

söt kuten tluyhdistys

energia- ja Oy, TeliaS

hteydessä oAS). Osallistimisessa nssa on kerr

TON YLEISKA9.4.

työntekookuttaa. Lislään. Osall ja lausua alueiden m

ÄÄN

(ELY), PohPohjois-Suousvirasto Tötoimi, Puo

ylätoimikunntalaisyhdis

nnonsuojeluonnonsuojriistanhoit

ntain yhdis

tienhoitokury (toimipa

a vesilaitokSonera Fin

on laadittu stumis- ja anoudatettavottu suunn

AAVA 2018

11

n tai säksi isilla kaa-aan-

jois-men

Trafi, olus-

nnat: stys

uyh-jelu-oyh-

stys,

nnat aikka

kset; nland

MRL arvi-vista

nitte-

IIN KUNKAAVAS

3.3

TA ELOSTUS

FCG Su

Osallislausuaneuvo, liike(MRL

Kuva

PAHK

Osananettelasukktarkoisällä 1.7.20tuulivtettiinvaikutvioinnsesti jukset erot vkaava

Asuka

uunnittelu ja t

silla on oika kaavastaottelun käyenne- ja ym 64 §).

3. Y

KAKOSKE

a Pahkakoslyä toteutetkaille ja lomitettuja läh2017, täm

018–27.8.2oimaloista

n asukkaidetuksista. Kynissa kaavaja tulokset eivät tulevastaajaryha-alueeseen

askyselyyn

ekniikka Oy

keus ottaa mielipiteemistä osall

mpäristökes

Yleiskaavoit

N TUULIV

sken tuulivttiin keväälma-asukkaiialueen asu

män yleisk2018. Kysesijoittuville

en ja loma-yselyn tulo

aselostukse on esitetty näkyviin.

hmien välilln), mikäli n

vastasi yht

osaa kaavnsä (MRL 6istumis- ja skukselle e

tuksen vaih

VOIMAPU

voimapuistollä 2016 kyille. Kysely ukkaita. Täkaavan laaly toimitett

e kotitalouk-asukkaidenoksia on hyssa. Kaikkiy yhteenve Tulosten rlä (vakituis

ne ovat olle

teensä 79 h

PAHKAKOS

van valmis62 §). Osa arviointisu

ennen kaav

heet sekä o

UISTON A

ohankkeen yselytutkim ei palauttästä johtuedinnan yhtiin kaikille ksille sekä ln näkemykyödynnetty saadut va

etoina ja jaraportoinniset asukkaet merkittä

henkilöä.

SKEN TUULIV

steluun, arvllisilla on m

uunnitelmanvaehdotuks

osallistumis

SUKASKY

ympäristöus tuulivoimeen perustn kysely jä

hteydessä. 5 kilometromarakennsiä suunnit hankkeen staukset on

akautuminan yhteydesat, loma-as

äviä.

VOIMAPUIST

vioida sen myös mahdn riittävyyden nähtävi

smahdollisu

YSELY

övaikutustemapuiston teella saavärjestettiin Kyselyn v

rin säteelle nuksille. Kytellun tuuliv ympäristövn käsitelty

a, joissa ykssä esitetäsukkaat vs

TON YLEISKA9.4.

vaikutuksiollisuus es

destä elinkeille asettam

uudet.

en arvioint lähiympäriuttanut ka uudestaanvastausaika suunnitelluyselyssä kavoimahankkvaikutustenluottamuks

ksittäiset vaän mahdo

s. sijainti y

AAVA 2018

12

ia ja ittää eino-mista

ime-stön ikkia

n ke-a oli uista rtoi-keen n ar-selli-asta-lliset

yleis-



3.3.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

Vakituisia asukkaita oli kolmannes (34 %) ja vapaa-ajan asukkaita kaksi kolmasosaa (66 %). 39 % oli 45–64-vuotiaita ja 46 % yli 64-vuotiaita.

Yleiskaava-alueesta 1–2 kilometrin säteellä sijaitsi 28 asuntoa tai loma-asuntoa (35 %) ja vastaavasti 2–5 kilometrin säteellä 44 asuntoa/loma-asuntoa (56 %). Vastanneista 42 % ilmoitti omistavansa maata Pahka-kosken yleiskaava-alueella. Enemmistöllä oli omakohtaista kokemusta tuulivoimaloista: 94 % oli käynyt voimalan juurella tai nähnyt muuten voimaloita lähietäisyydeltä.

Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot

Vakituinen tai vapaa-ajan asukas lkm % Vakituinen asukas 27 34 % Vapaa-ajan asukas 52 66 % Ei tietoa 0 0 % Yhteensä 79 100 % Sukupuoli lkm % Nainen 28 35 % Mies 43 54 % Ei tietoa 8 10 % Ikäryhmä lkm % 1. alle 18 -vuotias 0 0 % 2. 18 - 24 - vuotias 1 1 % 3. 25 - 44 -vuotias 9 11 % 4. 45 - 64 -vuotias 31 39 % 5. yli 64 -vuotias 36 46 % Ei tietoa 2 3 % Ammattiryhmä lkm % 1. Työntekijä tai toimihenkilö 26 33 % 2. Maa- ja metsätalousyrittäjä 3 4 % 3. Muu yrittäjä, toimiala 5 6 % 4. Eläkeläinen 39 49 % 5. Opiskelija 1 1 % 6. Muu, mikä 4 5 % Asunnon etäisyys Pahkakosken yleiskaava-alueesta lkm % 1 - 2 km 28 35 % 2-5 km 44 56 % Yli 5 km 4 5 % Ei tietoa 3 4 % Maanomistus Pahkakosken yleiskaava-alueella lkm % Kyllä 33 42 % En 43 54 % Ei tietoa 3 4 % Onko käynyt jonkin olemassa olevan tuulivoimapuiston alueella tai nähnyt tuulivoimaloita maastossa? lkm %

En ole 4 5 % Olen käynyt voimalan juurella 37 47 % Olen nähnyt voimaloita lähietäisyydeltä 25 32 % Olen nähnyt voimaloita kilometrien etäisyydeltä 12 15 %

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

3.3.2

VastaNoin vkoittaasukkvastaliikkumtymis

Tavallja len% vasjista).

Kuva

uunnittelu ja t

2 YLEI

ajien mukaviidennes (in ja samo

kaat (1–2 kuksissa kormisympäriselle.

lisimpia käkkeily (46 staajista. M.

4. P

ekniikka Oy

SKAAVA-A

aan Pahkak(18 %) keroin neljäsoskm) liikkuvrostuu aluestönä sekä

yttötapoja %) sekä lu

Metsätalout

Pahkakoske

ALUEEN NY

kosken ylertoi liikkuvsa (25 %) vat alueellaeelle luontee jokivarsim

olivat maruonnon tarktta alueella

en yleiskaa

PAHKAKOS

YKYINEN K

eiskaava-aluansa alueekuukausitt kuin kaueensa omais

maiseman m

rjastus ja skkailu (50 % harjoitti k

va-alueen k

SKEN TUULIV

KÄYTTÖ

ueen käyttella päivittätain tai kauempaa asuvset piirteet merkitys as

ienestys (8%). Metsäs

kymmenen

käyttö

VOIMAPUIST

tö on suhteäin, neljäsousiluonteisevat (yli 2 k lähiympärisuinympäris

88 % vastastykseen al vastaajaa

TON YLEISKA9.4.

eellisen laaosa (24 %)esti. Lähialukm). Avoimstön ulkoilustölle ja vi

aajista), ulkluetta käytt(13 % vas

AAVA 2018

14

ajaa. ) vii-ueen

missa u- ja rkis-

koilu ti 26 staa-

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

3.3.Vastatumis

Vahvituontiosin s%). Tpidett

Vastatoimin%) ol

Kriittisuskottviranokriittis

Kuva

uunnittelu ja t

3 SUHT

ajien asennta väitteisii

mmin kannienergiastasitä mieltä, Tosin vastaatään.

ajien suhtntana jakaai eri mieltä

sin kanta vtu tottuvanomaisten aseen suunt

5. V

ekniikka Oy

TAUTUMIN

noitumista in tuulivoim

natettiin vä (76 % täy että pieneajien jouko

autuminen antui jonkin väittämän

vastaajilla n tuulivoimammattitaitaan (78 %)

Vastaajien a

NEN TUULI

ja käsityksman kestävy

äitettä: Pidäysin tai meet tuulivoimossa on palj

tuulivoimn verran: 4 kanssa.

oli lähiasuapuiston lätoon ja tu).

asennoitum

PAHKAKOS

VOIMAAN

siä tuulivoimyydestä ja

än tärkeänäelko samaa man tuotant

jon sellaisi

aan kestäv40 % vasta

ukkaiden koäheisyyteenulivoiman

minen tuuliv

SKEN TUULIV

YLEISEST

masta mitatvaikutuksis

ä, että Suo mieltä). Vatoalueet ova, jotka eiv

vänä ja luaajista oli s

okemukseen ja vaikutuohjaukseen

voimaan ja

VOIMAPUIST

TI ttiin kysymsta.

omi vähentäastaajat olat parempivät osanne

uonnonvarosamaa miel

en, heidän uksiin (81 n kallistui

sen vaikut

TON YLEISKA9.4.

mällä suhtau

ää riippuvuivat myös ia kuin isotet sanoa m

oja säästävltä ja loput

ei useimm%). Luottamyös pää

tuksiin.

AAVA 2018

15

u-

uutta pää-t (47 mieli-

vänä t (58

miten amus äosin

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

3.3.4

VAIKU

Tuulivkutustukset Kielteimago

Kuva

VAIKU

Asukkkohdistuksee

Pääoshäiriöaiheutkielte

uunnittelu ja t

4 VAST

UTUKSET K

voimalla ei ta), elinvoit näihin sei

isiä vaikutuoon (60 %)

6. V

UTUKSET O

kailta kysytstuivat poten, ääneen

sin tuulivoitekijöiden ttaman muisesti omaa

ekniikka Oy

TAAJIEN A

KUNTAAN J

arvioitu pämaisuuteenkkoihin arv

uksia tuuliv) ja matkail

Vastaajien a

OMAAN ELÄ

ttiin myös tentiaalisiinn ja maisem

man vaikuosalta. Neluutoksen, an elämään

ARVIOT TU

JA PAIKALL

äosin olevan (38 %) svioitiin myö

voimalla arvluun (69 %

arvio Pahka

ÄMÄÄN

tuulivoima häiriötekij

manmuutok

utuksia omaljä viidesosettä tuuliv

n.

PAHKAKOS

ULIVOIMA

LISTALOUT

an vaikutusekä alueen

ös kielteisik

vioitiin olev%).

akosken ha

an vaikutukjöihin kutenkseen.

aan elämäsaa vastaajvoimaloiden

SKEN TUULIV

N VAIKUT

EEN

sta kunnan työllisyyte

ksi (21–41 %

van alueen

ankkeen va

ksista omaan maisema

än arvioitiiista (82 %n synnyttä

VOIMAPUIST

UKSISTA

talouteen een (52 %)%).

arvostukse

aikutuksista

an elämääaan, lentov

in kielteisik%) arvioi seämän ääne

TON YLEISKA9.4.

(36 % ei va. Osin vaiku

een (75 %)

a kuntataso

n. Kysymyaloihin, var

ksi mainittekä tuulivoien vaikutta

AAVA 2018

16

ai-u-

,

lla.

ykset rjos-

tujen man avan

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuvamään

VAIKU

TYSMA

Nykytheikkekoki lvaihtovaihto

Kuvaviihtyi

uunnittelu ja t

7. Vsä.

UTUKSET

AHDOLLIS

tilanteessa enevän selähiympärisoehdoista Voehtoihin ve

8. Visyyteen.

ekniikka Oy

Vastaajien

VIIHTYISY

UUKSIIN

alue nähtlkeästi tuustön viihtyisVEA arvioitierrattuna.

Vastaajien

arvio Pahk

YYTEEN, M

tiin erittäinlivoimapuissyyden muin vaikutta

arvio Pahk

PAHKAKOS

kakosken h

MAISEMAAN

n viihtyisänston rakenuuttuvan epavan eniten

kakosken h

SKEN TUULIV

hankkeen v

N SEKÄ HA

nä (94 %)tamisen jä

päviihtyisää heikentäv

hankkeen

VOIMAPUIST

vaikutuksis

ARRASTUS

). Viihtyisyälkeen: 83 än suuntaavästi viihtyis

vaikutuksis

TON YLEISKA9.4.

sta omaan

S- JA VIRK

yyden arvio % vastaan. Voimajosyyteen mu

sta ympäri

AAVA 2018

17

elä-

KIS-

oitiin ajista ohto-uihin

istön

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kun skuin vvan ejohdo

Kuva

Vastaheikkevoimaarvioi

Verratvoimaristön

uunnittelu ja t

samaa kysyviihtyisyydeepämiellyttän vaihtoeht

9. V

avasti kuinenevän tuuajohtojen ada niiden v

ttaessa vakapuiston ja harrastus-

ekniikka Oy

yttiin vaikuenkin osaltaävämmäksitojen osalta

Vastaajien a

n edellä haulivoimapurvioitiin vai

vaikutuksia.

kituisia ja v voimajoht- ja virkisty

utuksista ma. Lähiympi tuulivoimaa noin viide

arviot vaiku

arrastus- jiston rakeikuttavan p. Voimajoh

vapaa-ajantojen rakenymismahdo

PAHKAKOS

maisemaan,päristön maapuiston raennes ei os

utuksista m

ja virkistysntamisen mpääosin kieltovaihtoeht

n asukkaitantamisen vllisuuksiin.

SKEN TUULIV

, olivat vasaiseman arvakentamiseannut ottaa

maisemaan

smahdollisumyötä nyklteisesti ja tojen välillä

, näkevät vaikuttavan

VOIMAPUIST

staukset sarvioivat vasen myötä (8a kantaa va

uuksien arvkytilaan vereilu neljänä ei ole me

vakituiset kielteisem

TON YLEISKA9.4.

amansuuntstaajat muu84 %). Voaikutuksiin

vioitiin päärrattuna. Mnnes ei osarkittäviä er

asukkaat tmmin lähiym

AAVA 2018

18

aisia uttu-ima-.

äosin Myös nnut roja.

uuli-mpä-

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuvasiin.

Asukkaiemmluonnnä, enseksi

Kuvaalueen

uunnittelu ja t

10. V

kailta kysytmin tärkeimon tarkkailniten erittämetsästyks

11. Vn käyttöma

ekniikka Oy

Vastaajien

ttiin myös mmiksi todun sekä ulk

äin kielteisiseen (87 %

Vastaajien ahdollisuuks

arviot vaik

tarkemmindettuihin mkoilun ja leä vaikutuk

%) liittyen.

arviot Paksiin.

PAHKAKOS

kutuksista h

n vaikutuksmarjastukseenkkeilyn. Vsia nähtiin

hkakosken

SKEN TUULIV

harrastus-

sia alueen en ja sienVaikutukset luonnon ta

tuulivoim

VOIMAPUIST

ja virkisty

käyttömuonestyksen, t nähtiin päarkkailuun

mahankkeen

TON YLEISKA9.4.

ysmahdollisu

otojen suhmetsästyk

ääosin kielt (89 %) ja

n vaikutuks

AAVA 2018

19

uuk-

teen ksen, teisi- toi-

sista

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

VAIKU

Tuulivvat läjista ovan vtavanole er

Kuvaasunt

Asukktuksiaukset

Vastahaitat

uunnittelu ja t

UTUKSET A

voimavoimahiympäristoli sitä mielvain vähän asuinalue

roja.

12. Vtoalueena.

kailta kysyta. Pääosin jakaantuiv

Ei myönteLuonnonmTyöllisyys

avasti kysyt:

MaisemahMelu/äänAlueen arHuolet teVaikutuks

ekniikka Oy

ASUINALUE

apuiston raön arvostultä, että asuarvostetuken arvostu

Vastaajien

ttiin avoimehankkeella

vat seuraav

eisiä vaikutmukainen ss, aluetalou

yttiin myös

haitat (27) ihaitat (25)rvostuksen rveyshaitoiset luontoo

EEN ARVOS

akentamiseksen laskevuinalueen e

ksi. Myös voukseen hei

arviot lähiy

ella kysymy ei nähty o

vasti:

tuksia (32)sähkö, tuonus (3)

s kielteisiä

) väheneminista mm. in

on, eläimist

PAHKAKOS

STUKSEEN

n jälkeen kvan nykytilei arvostetaoimajohdonkentävästi.

ympäristön

yksellä hanolevan myö

ntisähkön v

vaikutuks

nen, kiinteinfraäänen/vön/riistan/l

SKEN TUULIV

kyselyyn vaanteeseen a lainkaan jn vaihtoeht Voimajoh

arvostukse

nkkeeseen lönteisiä vai

ähentämine

ia, joista k

stön arvot voimalaäänuonnonrau

VOIMAPUIST

astanneet a verrattunaja 19 % kotoineen arvhtovaihtoeh

esta asuin-

liittyviä myikutuksia. A

en (3)

korostuivat

yms. (16) nien osalta uhan häiriin

TON YLEISKA9.4.

asukkaat k. 60 % vas

oki sen muuvioidaan vaitojen välill

- ja vapaa-

yönteisiä vaAvoimet va

t maisema

(13)

ntyminen (9

AAVA 2018

20

oke-staa-uttu-ikut-lä ei

-ajan

aiku-asta-

lliset

9)

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

SUHT

Valtaomaloidvoimavastaaja tieyoli sitä

Avoimteluunhelle a

Yksittpohjosekä naan.

Kuva

Valtaotellesstumisesiin mvostu

uunnittelu ja t

TAUTUMINE

osa vastaajden rakentaloita ei tuajista kaksyhteyksien ä mieltä, et

mella kysymn. Valtaosaasutusta ja

äisinä voimispäähän (Ii-jokivartt

13. S

osa vastaajsaan Pahkaelle tai tilamm. terveyksen heikk

ekniikka Oy

EN TUULIVO

jista (72 %tamiseen. Lulisi sijoittasi kolmasos rakentamittä tuulivoi

myksellä tie asukkaide

a Ii-jokivarr

maloina ma1–6, 22–2a ja ne pit

Suhtautumi

jista oli huoakosken tuanteen aihydelliset vaeneminen s

OIMAHANK

%) oli sitä mLisäksi valtaa alueellesaa (67 %)isen osaltamaloiden s

edusteltiin en näkemykren maisem

ainittiin tuu5). Vastaa

täisi joko jä

inen hankk

olestuneitauulivoimahaheuttamaanaikutukset, sekä maise

PAHKAKOS

KKEESEEN J

mieltä, ettätaosa (90 suunnitelt) suosi maaa mielipiteeijaintia pitä

asukkailta ksistä liitty

maan.

ulivoimalat,jien mielesättää raken

keen toteut

(42 %) taanketta. Kn pelkoon kiinteistöje

emalliset te

SKEN TUULIV

JA TIEDOT

ä yleiskaava%) oli myötua enempakaapelia i

et jakaantuäisi muuttaa

näkemyksi voimaloid

jotka sijostä nämä ontamatta ta

tamiseen ja

ai tilanne peskeisimmiavoimissa

en arvon laskijät.

VOIMAPUIST

TUS

a-alue ei sös sitä miepää. Sähkölmajohdon ivat. Valtaa.

iä tuulivoimden sijoittum

oittuvat yleovat liian läai siirtää al

a toteutust

pelotti (25 %iksi perustkommente

skeminen s

TON YLEISKA9.4.

sovellu tuuleltä, että tönsiirron os sijaan. Teosa vastaa

maloiden simiseen liian

eiskaava-aluähellä asutlueen etelä

tapoihin.

%) heidän teluiksi huoeissa nostesekä alueen

AAVA 2018

21

ivoi-uuli-salta eiden ajista

ijoit-n lä-

ueen tusta äreu-

aja-oles-ettiin n ar-

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuva

SuurinLisäks

Kuva

Asukklussa.

uunnittelu ja t

14. S

n osa vastasi varsin mo

15. T

kailta kysyt Keskeisim

Hanketta PohjoisimmuutettaHuolet teKiinteistöympäristöAsukkaide

ekniikka Oy

Suhtautumi

aajista oli toni oli osall

Tiedonsaan

ttiin mitä ammät esiin t

ei tulisi totmmat voima

va rveyshaitoi

ön arvon laönä en mielipite

inen yleises

tietoinen hlistunut kes

nti hankkee

asioita tulistulleet seika

teuttaa alat liian lä

ista (melu, askeminen

eitä kuunne

PAHKAKOS

sti hankkee

ankkeesta skusteluun

sta.

i ottaa huoat olivat:

hellä asutu

infraääni) ja alueen

eltava ja ot

SKEN TUULIV

eseen.

sekä siihen lähiympäri

omioon tuu

sta ja jokiv

arvostukse

tettava huo

VOIMAPUIST

n liittyvistäistön asukk

ulivoimapuis

varsimaisem

en heikken

omioon

TON YLEISKA9.4.

ä tietolähtekaiden kans

ston suunn

maa, sijoitt

neminen as

AAVA 2018

22

eistä. ssa.

nitte-

telua

suin-

IIN KUNKAAVAS

4 T

4.1

4.2

TA ELOSTUS

FCG Su

TUULIVO

YVA

MerkitkaiseshankkYVA-m

Ympäohjelmesitettehdy

YVA esena sää tie

YVA-mla vakaikillja sen

Hankkranomvirallissiitä lasyllä 2HankkyhteyLY/44

YLEIS

Kuva

uunnittelu ja t

OIMAPUI

-MENETT

ttävien tuussa ympärikeen laajuumenettelyä

ristövaikutma- ja seloään suunn

yt selvitykse

ei ole lupamon selvittäetoa hankk

menettelyynikutuksia. a osallisilla

n YVA-mene

keen YVA-mmaisena toisesti nähtäausuntonsa2016 ja alkkeeseen liitsviranomai

45/2015).

SKAAVAN

16. Y

ekniikka Oy

STON YV

TELY LYHY

ulivoimahanstövaikutu

us ylittää se.

usten arviostusvaiheisitelma vaiket ja arvioid

menettely, ä ympärist

keen jatkos

n voivat osYVA-menet

a on mahdoettelystä.

menettely aimivalle Povillä 8.12.2a 23.2.2016kuvuodestattyviltä kesisen YVA-s

N SUHDE

YVA-menet

VA-MEN

YESTI

nkkeiden ysten arvioielvästi YVA

ointimenettsta. YVA -okutusten ardut ympäris

eikä siinä ttön kannaltsuunnittelua

sallistua kaittelyn aikaollisuus ant

alkoi 12.11ohjois-Pohja2015–27.1.6 (POPELY/

a 2017. YVAskeisiltä tahselostukses

YVA-ME

ttelyn suhde

PAHKAKOS

NETTELY

ympäristövantimenette

A-kynnykse

tely on kakhjelmassa rvioimiseksstövaikutuk

tehdä hankta paras toa ja lupame

ikki, joiden ana järjestetaa mielipit

1.2015, kunanmaan EL.2016, jonk/445/2015)A-selostus hoilta pyydsta antama

ENETTELY

e kaavapro

SKEN TUULIV

aikutukset elyssä. Iin n, jolloin h

ksivaiheinekuvaillaan i. Selostukskset.

ketta kosketeuttamisvaenettelyjä v

etuihin tai etään kaksteitään sek

n YVA-ohjeLY-keskukseka jälkeen y). YVA-selooli nähtävietään lausaan lausun

YYN

osessiin.

VOIMAPUIST

arvioidaanPahkakosk

hankkeesee

en prosessikaava-alueseen koota

evia päätökaihtoehto svarten.

oloihin hasi yleisötilakä keskuste

elma toimitelle. Arvioyhteysviran

ostus on ollllä 31.1.20

sunnot. Menntoon 24.5

TON YLEISKA9.4.

n YVA-lain ken tuulivon on sovel

, joka kooeen nykytilaaan lisäksi

ksiä. Tarkoisekä tuotta

nkkeella voaisuutta, joella hankke

ettiin yhteyointiohjelmanomainen aut tekeillä

017–31.3.2nettely pää5.2017 (PO

AAVA 2018

23

mu-ima-lettu

ostuu aa ja mm.

ituk-aa li-

oi ol-oissa eesta

ysvi-a oli antoi syk-017. ättyy OPE-

IIN KUNKAAVAS

4.3

TA ELOSTUS

FCG Su

Pahkamenevaihto

YVA

YVA-aehtojateutta

Pahkamuodhän hsesti jhuommaan

Menettoehto

Pahkajoittelkahdeja 25)lä-, lo

VE 0

VE1

VE2

VE3

uunnittelu ja t

akosken tuttelyn kanoehtoihin ja

-VAIHTO

asetuksen a hankkeenamatta jättä

akosken tuostamaan

haittaa lähiaja taloudelioitu alueekäyttömuo

ttelyssä taroa sekä niin

akosken tuua on YVA-

ella voimall) on siirrettounias- ja k

0 T

Um

1 T

A

2 T

A

3 T

M

ekniikka Oy

ulivoimapussa. Yleisk

a vaikutuste

EHDOT

mukaan yn toteuttamäminen.

uulivoimapuvaihtoehdoalueen asulisesti kannen vakituindot.

rkasteltiin n sanottua

ulivoimapu-vaiheen jäa. Kuusi haty kauemmkaakkoisosi

Tuulivoima

Uusia tuulivmuilla keino

Tuulivoima

Alueen läns

Tuulivoima

Alueen itäos

Tuulivoima

Molemmat a

uiston yleiskaava peruen arviointi

ympäristövamiseksi, se

uistohankkeot, jotka lähukkaille ja ynattavia. Tunen ja lom

tuulivoimal nollavaihto

uiston yleisälkeen muuankkeen po

mas asutuksin. Samalla

alat

voimaloita eoilla.

alat

siosaan tote

alat

saan toteut

alat

alueet tote

PAHKAKOS

kaavan laaustuu YVA-iin.

aikutusten ekä esittää

een laajuuhtökohtaiseympäristölluulivoimaloma-asutus,

loiden osaloehtoa eli h

kaava perutettu ja vo

ohjoisosissasesta ja Kea kaava-alu

ei toteuteta

eutetaan 21

tetaan 11 t

utuvat, yht

SKEN TUULIV

atiminen kä-menettelyn

arvioinnis yhtenä va

uden määresti aiheutte, mutta o

oiden sijoitt tiedossa

ta kolmea hankkeen to

ustuu vaihtimalamääräa ollutta voeirikkikeskuuetta on laa

a, vastaava

1 tuulivoim

tuulivoimala

teensä 32 t

VOIMAPUIST

äynnistettiin yhteydes

ssa tulee eaihtoehtona

rittelemisestavat mahdovat kuitenktelun esisuuolevat luo

varsinaistaoteuttamat

toehtoon Vää on vähe

oimalaa (vouksesta kaaajennettu e

a sähkömää

alaa.

aa.

tuulivoimala

TON YLEISKA9.4.

in rinnan Yssä tutkittu

esittää vaia hankkeen

ssä on pydollisimmankin tuotannunnittelussontoarvot s

a toteutusvtta jättämis

VE3. Voimaennetty VE3oimalat 1–4ava-alueen etelästä ja i

ärä tuoteta

aa.

AAVA 2018

24

YVA-uihin

ihto-n to-

yritty n vä-nolli-a on sekä

vaih-stä.

alasi-3:sta 4, 22 ete-däs-

aan

IIN KUNKAAVAS

4.4

TA ELOSTUS

FCG Su

tä. Ylmapu

HankktivaihmistäOyj:n

Kaava

ALUE

Pahkavityks

Lu Po Se

an Me Ar

Lisäkssiin, mja talkanssnäkem

VE 0

VEA

VEB

VEC

VED

VEE

uunnittelu ja t

eiskaavallaisto.

keen sähkötoehtoa se. Kaikissa Isokankaa

an mukaine

ETTA KOS

akosken tuuset:

ontoselvityrotaloussel

elvitys vaikalyysi ja va

elu- ja varjokeologinen

si selvitettimetsätaloutouteen sek

sa. Vaikutusmykset.

0 Uus

A Etel

B Etel

C Kes

D Poh

E Poh

ekniikka Oy

a mahdollis

önsiirron totkä niin santoteuttam

an sähköase

en ja jatkos

SKEVAT S

ulivoimapui

ykset vitys

kutuksista alokuvasovostusselvity inventoint

in mm. hateen, virkiskä sosiaalissten arvioin

sia tuulivoim

läinen vaiht

läinen vaiht

skiosan vaih

joinen vaih

joinen vaih

stetaan eni

teuttamisenottua nolla

misvaihtoehdemalla kaav

suunnitteluu

SELVITYK

iston YVA-m

maisemaanvitteet ykset (Windi

ankkeen vastyskäyttööset vaikutunnissa selv

maloita ei t

toehto, voi

toehto, voi

htoehto, vo

htoehto, vo

htoehto, vo

PAHKAKOS

ntään 30 t

ksi on tarkavaihtoehtodoissa sähva-alueen l

un valittu r

SET

menettelyn

n ja kulttu

dPro -ohjel

aikutukset ön ja matkaukset ja yhvitettiin myö

oteuteta, jo

majohtorei

majohtorei

oimajohtore

imajohtore

imajohtore

SKEN TUULIV

tuulivoimala

asteltu YVAoa eli hankkönsiirron länsipuolell

reittivaihtoe

yhteydess

uuriympäris

man mallin

maankäyttöailuun, methteisvaikutuös kansalai

oten sähkö

tin pituus o

tin pituus o

eitin pituus

eitin pituus

eitin pituus

VOIMAPUIST

an muodos

A-menettelykeen toteu liittymispila.

ehto on VEC

sä on tehty

stöille sekä

nnuksin)

öön, asumtsästykseenukset muidisten ja mu

önsiirtoa ei

on 20,9 km

on 21,2 km

on 18,2 km

25,6 kilom

24,4 kilom

TON YLEISKA9.4.

stama tuul

yssä viittä ttamatta jäste on Fin

C.

y seuraavat

ä näkemäa

isen olosuhn, elinkeinoen hankkeuiden osalli

tarvita.

m

m

m.

etriä.

etriä.

AAVA 2018

25

ivoi-

reit-ättä-ngrid

sel-

alue-

htei-oihin eiden isten



Selvitettävät vaikutukset on määritelty tarkemmin ympäristövaikutusten arviointi-menettelyn (YVA) yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, alueella suoritettuihin maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja huomautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympä-ristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.

Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laa-tua.

Selvitykset ovat kattaneet myös YVA-menettelyn jälkeen siirrettyjen voimaloiden uudet sijoituspaikat.

IIN KUNKAAVAS

5 K

5.1

TA ELOSTUS

FCG Su

KAAVA-A

YVA-pyleisklaa potekstevaehdperusluonnsiirtolsiirtojden liantamomais

Seura

MAIS

Yleiskvalla Yli-Iin

Kaavatuvat alueetverran

Noin puolisSuoalpientämean

Kaavaon kutamiaKoutusyydeLähiymva-aluenitenkunna

Kaavakaakkalue o

uunnittelu ja t

ALUEEN N

prosessin ykaavoitukseoistettiin jaejä ja karttdotusvaiheeteella pois osvaiheen injaksi reiten aiheuttaisäksi nyky

man lausunsen lausunn

aavassa on

SEMAN YL

kaava-alue Pahkakosk

n keskustas

a-alue on p alueen kat sijoittuvan viitteitä lu

puolet kaavsko on pääoueiden lomä tiestöä, deroivaa oj

a-alueen ymuitenkin my pieniä jä

uanjärvi. Poellä kaava-ampäristön ueen etelän vanhaa rallisesti arv

a-alueelle skoispuolellaon etelä- ja

ekniikka Oy

NYKYTIL

hteydessä en pohjana.a muiden vtakuvia päiessa voima Iijoen lähjälkeen ontivaihtoehtamat muutytilankuvaunnon perusnossaan esi

esitetty yle

LEISPIIRT

sijaitsee Oken enklaavsta kaakkoo

pääosin tasakkoiskulmt luoteiskuluode–kaak

va-alueestaosin avointamassa on plähinnä mjaa: Naurua

mpäristö oyös laajoja ärviä: muuohjoispuolealueesta. Mlaajimmat puolella, orakennuskaoka Ala-Pa

sijoittuu ka sijaitsee V länsireuno

LANNE

laaditut se. Kaavoitukoimaloidenvitettiin nii

alapaikkoja heisyydestä valittu ha

to VEC. Mutokset kaavusta on päisteella. Tehittämiin asi

eiskaava-al

TEET

ulun kaupuvilla. Alue on ja noin 2

saista ja alamaan, jossalmaan ja jäko -suunta

a on metsäa suoaluettpuustoa ja

metsäautoteanoja ja Ko

n suurelta ojittamatt

un muassa lla virtaa I

Maanviljely viljelyaluee

on myös pantaa on khkalan koh

attava metVapo Oy:n oiltaan kiinn

PAHKAKOS

lvitykset jaksen alkaesn osalta sijoiltä osin ku on siirret hankealuenkkeen jatista reittivavateksteihiivitetty yhthdyt toimeakohtiin on

ueen ja se

ungin alueesijoittuu Iij29 kilometr

avaa. Kaava ne yltävääävät alle 7utuneisuud

ätalouskäytta: Hautasua metsäsaaeitä. Alueenoutuanoja.

osin peitteomia suoa Pikku Orijoki, lähim on sijoittuet löytyvät

pienehköjä keskittynyt hde.

tsäautotievIso Pihlajani Yli-Iin ku

SKEN TUULIV

hankealuessa kaavaluoittelu muuuin muutokty kaavalueen etelä- kosuunnitteaihtoehdoisn ja karttateysviranomenpiteet ja n kuvattu k

n ympäristö

en sisällä oljoen eteläpriä Iin kesku

va-alueen kät 110–11570 metrin mdesta.

tössä olevauo, Pirttihararekkeita. n poikki v

eistä metsälueita. Ympastinjärvi,

mmillään nounut pääsät PahkalastviljelyalueiPahkalaan

verkosto. Vsuon turve

unnanrajass

VOIMAPUIST

een nykytilauonnosvaiheuttui hiukankset sitä eduonnosvaihe ja kaakkoeluun etensta on luovakuviin on maisen YVA vastaukse

kaavan liitte

ön nykytila

levalla Iin puolelle noustasta itää

korkeimma5 metriä mmpy. Maast

aa ojitettuarjunsuo ja SKaava-alue

virtaa kaks

ätalousaluepäristössä Iso Orast

oin yhden käntöisesti

ta. Someroita. Lähialu

n. Alueella

Välittömästetuotantoalusa.

TON YLEISKA9.4.

an kuvaus eessa 2 von ja sen mellyttivät. Keen palautisosiin. Kaeväksi sähvuttu. Voimpäivitetty. A-selostukset yhteysvieessä 7.

a.

kuntaan kuin 9 kilomeän.

t kohdat simpy. Alavimtossa on jo

a suota. ToSammakkoeella on pai voimakka

etta. Itäpuoon myös mtinjärvi ja kilometrin eIijoen vartvaarassa, uevyöhykkesijaitsee m

i kaava-aluue. Yleiska

AAVA 2018

27

ovat ima-yötä Kaa-tteen ava-kön-

mala-Näi-

sesta iran-

uulu-etriä

ijoit-mmat onkin

oinen osuo. aljon aasti

olella muu-

Ylä-etäi-teen. kaa-eellä maa-

ueen ava-

IIN KUNKAAVAS

5.2

TA ELOSTUS

FCG Su

RAKE

Iin as2014 ren kKaavaYli-Iin

Alle kkennusee ko

Kuvaympäsuunnsuunn

uunnittelu ja t

ENNETTU

sukasluku olopussa. K

kyliin, joita a-alueen etn keskusta s

kilometrin eusta. Alle kolme lomar

17. Aristössä. K

nitelluista tnittelussa e

ekniikka Oy

YMPÄRIS

oli 9 666 aKaava-aluee ovat muuteläpuolellasijaitsee no

etäisyydelläkahden kilorakennusta

Asutus tKuvassa otuulivoimalodistettävä

STÖ JA A

asukasta jaen läheisyyun muassa a sijaitsevaoin 9 kilome

suunnitellmetrin etä.

tuulivoimapon osoitettoista. Voim vaihtoehto

PAHKAKOS

SUTUS

a Oulun asydessä asut Pahkala, t kylät Kääetriä kaava

uista tuulivisyydellä s

puiston jtu 5 ja

majohtoreitt.

SKEN TUULIV

ukasluku 1tus on keskPahkakoskäriänkorpi, -alueen luo

voimaloista uunnitelluis

ja sähkö10 kilometi VEC on

VOIMAPUIST

196 291 askittynyt lähi, Hirvelä j Naurua jaoteispuolell

ei sijoitu ysta tuulivoi

könsiirtoreitetrin etäis kaavan m

TON YLEISKA9.4.

sukasta vuohinnä Iijokija Haapako Somerovaa.

yhtään asuimaloista si

ttivaihtoehtsyysvyöhyk

mukainen ja

AAVA 2018

28

oden ivar-oski. aara.

inra-ijait-

tojen kkeet atko-



Pahkakosken kaava-alueelle ei sijoitu asuin- eikä lomarakennuksia. Pahkakosken kaava-aluetta lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Iso Orastinjärven rannalla noin 1,3 kilometrin etäisyydellä kaava-alueen lounaispuolella. Muut asuin- tai lomara-kennukset sijoittuvat yli 2 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista.

Kuva 18. Vakituinen asutus ja vapaa-ajan asunnot esitettynä tuulivoimapuis-ton lähialueella. Kuvassa on osoitettu 2 kilometrin etäisyysvyöhyke suunnitelluista tuulivoimaloista.

Taulukko 2. Lähialueiden asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen sekä asuk-kaiden määrä alle kahden ja alle viiden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. (Lähde: Maastotietokanta 2015 ja ruututietokanta 2014.)

Asukkaita Asuinrakennuksia Vapaa‐ajan asuntoja

Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan

2 km 5 km 2 km 5 km 2 km 5 km

‐ 166 ‐ 112 3 79 1, 3 km

IIN KUNKAAVAS

5.3

TA ELOSTUS

FCG Su

RAKE

Maisetoaluekohte

Nykytkunnatuulivsesti seman

Tauluman jtä.

Status

Kohtee

RKY20

Kohtee

RKY20

RKY20

RKY20

Valtak

RKY20

RKY20

RKY20

uunnittelu ja t

ENNETTU

man ja kueen läheisyet, joihin v

tilan kuvauallisesti jo aoimapuistoarvokkaat n yleis- ja e

ukko 3. Tja kulttuuri

s

et lähialueella

09

et kaukoalueel

09

09

09

unnallisesti arv

09

09

09

ekniikka Oy

KULTTUU

lttuuriympäydessä sija

voi mahdolli

kseen on saiemmin aron teoreettikohteet 0-erityispiirte

Tuulivoimapiympäristön

0–5 km etäisyy

la 12–30 km et

vokas maisema‐

URIYMPÄ

äristön nykaitsevat maisesti kohd

sisällytetty rvotettuja kselta vaiku

-12 km etäeet on kuva

puiston teon arvokohte

Valtaku

ydellä suunnite

Pyramid

täisyydellä suu

Pyramid

Kiimingi

Yli‐Kiimi

‐alue Aittojärv

Akolan t

Iin Hami

Pohjanm

PAHKAKOS

RISTÖ JA

kytilan kuvaaisemallisetistua vaiku

kohteet, jokohteita. V

utusalueeltaäisyydelle läailtu voimal

oreettiselle eet; valtaku

nnallinen kohd

elluista tuulivoi

dikattoiset kesän

nnitelluista vo

dikattoiset kesän

n kirkko ympäri

ngin kirkko

vi‐Kyngäs

tila

inan vanha satam

maan rantatie

SKEN TUULIV

A MAISEM

auksessa ot ja kulttuutuksia hank

otka ovat vValtakunnalla 30 km etäähimmistä oiden lähia

näkyvyysaunnalliset k

de

imaloista

navetat, Hirvelä

imaloista

navetat, Haapan

stöineen

ma‐ ja kauppapa

VOIMAPUIST

MA

on esitelty trihistorialliskkeen toteu

valtakunnalliset kohteeäisyydelle j voimaloistalueita pain

alueelle sijokohteet 30

Etä

niemi

aikka

TON YLEISKA9.4.

tuulivoimapsesti arvokutuessa.

lisesti tai met on selvitja maakunnta. Lisäksi ottaen.

oittuvat ma km etäisyy

äisyys lähimmisvoimaloista

n. 3,3 km

n. 18 km

n. 23 km

n. 30 km

n. 27 km

n. 29 km

n. 29 km

n. 29 km

AAVA 2018

30

puis-kkaat

maa-tetty nalli-mai-

aise-ydel-

stä



Kuva 19. Kaava-alueen ympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihis-toriallisesti valtakunnallisesti merkittävät kohteet. Valtakunnalliset kohteet on ni-metty 30 km etäisyydeltä.



Taulukko 4. Tuulivoimapuiston teoreettiselle näkyvyysalueelle sijoittuvat maise-man ja kulttuuriympäristön arvokohteet; maakunnallisesti arvokkaat kohteet 12 km etäisyydeltä lähimmistä voimaloista ja paikallisesti arvokkaat kohteet 5 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista.

Status Maakunnallinen kohde Etäisyys lähimmistä voimaloista

Kohteet lähialueella 0–5 km etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista

Paikallinen kohde Välitalo (paikallisesti arvokas) n. 3,3 km

Paikallinen kohde Toivola (paikallisesti arvokas) n. 3,6 km

2. vaihemaakuntakaava Koutuanniemi (Rieskala) (maakunnallisesti arvokas) n. 3,4 km

Paikallinen kohde Majava‐aho (ei luokiteltu) n. 2,7 km

Paikallinen kohde Sarvivaara (maakunnallisesti arvokas) n. 2,2 km

Paikallinen kohde Kaukko (ei luokiteltu) n. 3,1 km

2. vaihemaakuntakaava Ahvenojan mylly (maakunnallisesti arvokas) n. 3,2 km

2. vaihemaakuntakaava Ala‐Pahkala, Pahkakoski (maakunnallisesti arvokas) n. 3,4 km

2. vaihemaakuntakaava Hirvelä, Pahkakoski (maakunnallisesti arvokas) n. 3,3 km

2. vaihemaakuntakaava Somerovaaran asutustilakeskittymä (RKY1993) (maa‐kunnallisesti arvokas)

n. 3,3 km

2. vaihemaakuntakaava Hirvisuo (maakunnallisesti arvokas maisema‐alue)) n. 3,8 km

Kohteet välialueella 5–12 km etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista

2. vaihemaakuntakaava Ahvenniemen koulu (maakunnallisesti arvokas) n. 8,9 km

2. vaihemaakuntakaava Huovi, Yli‐Ii (maakunnallisesti arvokas) n. 9,0 km

2. vaihemaakuntakaava Manninen, Yli‐Ii kk n. 9,3 km

2. vaihemaakuntakaava Yli‐Iin kunnantalon törmä (Alasiuruan navetta ja aitta, Jaakkola, Pietarila, Turva, Törmä, Yli‐Iin kunnantalo ja terveystalo) (maakunnallisesti arvokas)

n. 9,3 km

2. vaihemaakuntakaava Yli‐Iin kirkonseutu (Havula, Hokkanen, Niemelä, Yli‐Iin kirkko, Yli‐Iin kirkkotarha ja hautausmaa sekä Yli‐Iin seurakuntatalo) (maakunnallisesti arvokas)

n. 9,4 km

2. vaihemaakuntakaava Siuruantörmä (Ylisiurua, Välitalo, Kaivola) (maakunnalli‐sesti arvokas)

n. 9,4 km

2. vaihemaakuntakaava Karjalankylä‐Hökänranta (maakunnallisesti arvokas) n. 9,5 km

2. vaihemaakuntakaava Hökkä (maakunnallisesti arvokas) n. 10,3 km

2. vaihemaakuntakaava Koskela, Karjalalankylä (maakunnallisesti arvokas) n. 11,2 km



Kuva 20. Kaava-alueen ja sähkönsiirtoreitin lähiympäristöön sijoittuvat maa-kunnalliset maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Maakunnalliset kohteet on nimetty 12 km etäisyydeltä ja paikalliset kohteet 5 km etäisyydellä. Sähkönsiirtoreitti VEC on kaavan mukainen jatkosuunnittelussa edis-tettävä vaihtoehto.

5.3.1 MAISEMAMAAKUNTA

Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Ii kuu-luu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon.



"Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suh-teen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä ko-ko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaih-telut ovat yleensä vähäiset."

Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat suoraan kohti mer-ta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautunei-ta tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita.

5.3.2 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kult-tuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993). Kaava-alue ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Valtakunnallisesti arvok-kaat maisema-alueet on huomioitu noin 30 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Aittojärvi-Kyngäs, etäisyys lähimmil-lään noin 27 km voimaloista.

Seuraava teksti on lainattu Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista (2014).

Aittojärvi-Kyngäs: ”Maisema-alue edustaa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle tyypillistä järvenranta-asutusta. Maisemakokonaisuus on pienipiirteinen. Kylät erot-tuvat maisemassa selkeärajaisina erillisinä kokonaisuuksina. Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä on säilynyt vanhaa, perinteistä rakennuskantaa, johon liittyy raken-nushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Harjanteilta avautuu näkymiä järville.”

Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, jotka valmistuivat Pohjois-Pohjanmaan osalta vuonna 2014. Inventoinnit eivät ole vielä lainvoimaisia, mutta ne on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon nykyisten ar-vokkaiden maisema-alueiden lisäksi päivitysinventoinnin tulokset.

Päivitysinventoinnissa Aittojärvi-Kyngäs –maisema-alueen rajausta on ehdotettu jonkin verran muutettavaksi, jolloin se ulottuisi noin puoli kilometriä lähemmäs kaava-aluetta, noin 26,5 kilometrin etäisyydelle kaava-alueesta. Myös maisema-alueen nimi on muutettu. Kohteelle ehdotettu uusi nimi on Aittojärven ja Livojo-kivarren kulttuurimaisema.

5.3.3 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURI-YMPÄRISTÖT

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet (RKY 2009) an-tavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on kuvailtu 30 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Täl-lä tuulivoimapuiston vaikutusalueella sijaitsee seitsemän valtakunnallisesti merkit-



tävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Kohteiden tiedot on poimittu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -sivustolta (Museovirasto 2016).

Lähimpänä sijaitsee kohde: Pyramidikattoiset kesänavetat, Hirvelä n. 3,3 km etäisyydellä kaava-alueesta. Toinen vastaava kohde on Pyramidikattoiset ke-sänavetat, Haapaniemi, josta etäisyyttä voimaloihin on noin 18 km.

”Pyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Poh-jois-Suomessa ja -Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin. Karjarakennus-tyypin tunnusmerkkinä on pyramidinmuotoinen katto.

Kesäkäyttöön rakennetun navetan rakenne ja muoto on kehitetty suojaamaan kar-jaa hyönteisiltä. Yöksi suojaan tuodun karjan lämpö aiheuttaa voimakkaan ilmavir-ran pienessä rakennuksessa, jonka pyramidinmuotoisen katon keskellä olevan il-manvaihtotorven kautta hyönteiset ajautuvat ulos. Neliömäinen tai pyöreä runko ja kartiomainen katto edesauttavat voimakkaan vedon syntymistä.

Navettoja on säilynyt Pohjois-Pohjanmaalla mm. Iissä Jokikylän Haltun talossa, Pu-dasjärvellä Mannilassa, Kuusamossa Maaselän kylän Salmelassa ja Jokilamminky-lässä Jokelan sekä Ronkaisen tiloilla ja myös Yli-Iissä Haapaniemessä ja Hirvelässä.” (www.rky.fi)

Lähimmillään 23–30 km etäisyydellä voimaloista sijaitsevat Kiimingin kirkko ym-päristöineen ja Yli-Kiimingin kirkko. Merenrannan läheisyyteen Iissä sijoittuvat Akolan tila, Iin Haminan vanha satama- ja kauppapaikka sekä osia Pohjan-maan rantatiestä noin 28-30 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista.

”Kiimingin kirkko tapuleineen on kauniisti säilynyt ja tyylipuhdas esimerkki 1700-luvun loppupuolen pohjalaisesta puukirkkoarkkitehtuurista. Kiiminkijokivarressa metsäisellä kankaalla sijaitseva kirkko on ulkokulmistaan viistetty ristikirkko. Kirkon paanukatto on suhteellisen loiva ja ristikeskuksen päällä on pulleatyvinen viiritanko kukkoineen.” (www.rky.fi)

”Rakenteiltaan ja arkkitehtonisesti hyvin säilynyt Ylikiimingin kirkko 1700-luvun lopulta on ensimmäisiä uusklassismin mukaisia puukirkkoja maassamme. Jacob Rij-fin rakentama kirkko sijaitsee kirkonkylän läpi kulkevan harjun länsilaidassa, Kirk-kosuvannon rannalla. Vanha maantie kohti kirkonkylää kulkee kirkon ja hautaus-maan välitse.” (www.rky.fi)

”Akolan tilan päärakennus 1700-luvun lopulta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan merkit-tävimpiin myöhäiskustavilaisen ajan rakennuksiin. Rakennuksen interiöörit ovat säi-lyneet hyvin.” (www.rky.fi)

”Keskiajalta periytyvä satama- ja kauppapaikka, Iin Hamina on Pohjanmeren jo-kisuiden tärkeimpiä historiallisia markkinapaikkoja Kalajoen Plassin ohella. Suunnit-telemattomasti rakennetun alueen säilynyt tiivis rakenne kertoo ajallisesta syvyy-destä. Haminan asutus on saanut nykyisen muotonsa 1800-luvulla. Rakennukset si-jaitsevat puolisen kilometriä pitkällä ja noin 100 metriä leveällä rantakaistaleella. Jokirantaa myötäileviä pitkittäiskatuja, Yläkatua ja Alakatua, yhdistävät kapeat ku-jat ja palosolat. Jokitörmässä on lohikellareita.” (www.rky.fi)



”Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsu-polusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjan-lahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pit-kään ainoa maantie.

Vanhan linjauksen mukainen maantie on ollut monin paikoin käytössä aina 1950-luvulle. Parhaiten säilyneillä tieosuuksilla vanhan tien maastonmyötäinen olemus ja linjaus ovat tien parantamisesta huolimatta säilyneet tai nähtävissä. Tiet ovat ka-peita ja vaihdellen hiekka- ja sorapintaisesta päällystettyihin.

Pohjois-Pohjanmaalla Pohjanmaan rantatien parhaimmin säilyneet osuudet kunnit-tain ovat: …Iissä Räinänperäntie - Ojakyläntie, Hiivalantie - Kantolantie, Seljänpe-räntie, Huttulantie – Vanhatie ja Onkalonperäntie.” (www.rky.fi)

5.3.4 MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET

Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on alle 12 kilometrin etäisyydeltä tuulivoimaloista kaksi; Hirvisuo ja Karjalankylän – Hökänrannan kulttuurimaisemat Iijokivarressa. Alueraja-ukset perustuvat lainvoimaisen Pohjois-Pohjanmaan liiton 2. vaihemaakuntakaavan rajauksiin ja Pohjois-Pohjanmaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2013-2015 -raporttiin ”Arvok-kaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla” (Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu B:86).

Karjalankylän – Hökänrannan kulttuurimaisemat Iijokivarressa

”Maisemakokonaisuus on esimerkki elävästä maaseudun kulttuurimaisemasta kult-tuurihistoriallisesti arvokkaan joen, Iijoen, varrella. Maisemakokonaisuus on pieni-piirteinen.

Omaleimaisuutta luovia piirteitä ovat pienialaiset, jokea kapeana nauhana reunus-tavat viljelysalueet sekä Iijokivarrelle perinteisesti tyypilliseen tapaan jokitörmillä si-jaitsevat pihapiirit. Iijoki on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti arvokas joki. Se on aikojen mittaan toiminut mm. kulkuväylänä ja uittoväylänä. Jokimaise-maan liittyy myös merkkejä voimalaitosrakentamisen historiasta.”

Hirvisuo

”Hirvisuo on edustava ja arvokas esimerkki Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden alu-een suomaisemista. Alue on maisemallisesti ja linnustollisesti erittäin merkittävä. Suolla on merkitystä myös retkeilykohteena. Tiemaisemassa Hirvisuo hahmottuu arvokkaana ja mieleen jäävänä maisemanähtävyytenä. Laaja, tasainen ja avoin, puuton suomaisema avautuu vaikuttavana kokonaisuutena valtatielle 20.”

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuva liitteeriymp

5.3.

Pohjotai seyhteeriympkohte

Maakuesitetalue- lisestikitellusesti

uunnittelu ja t

21. Ostä 5 ”Pohj

päristöt”.

5 MAATUT

is-Pohjanmeudullisesti nsä 5 kpl j

päristö 2015ita on lähia

unnallisestity ja luet ja kohdera arvokkaat

ut kohteet. ja maakun

ekniikka Oy

Ote Pohjoisjois-Pohjan

KUNNALLIKULTTUUR

maan voimamerkittävia välialuee5 -inventoinalueella 5 k

merkittäväeltu lainvo

ajausten pet kohteet ja Kohteiden nnallisesti a

s-Pohjanmanmaan arvo

ISESTI TAIRIYMPÄRIS

assa olevanä kulttuuri

ella (5-12 knnin mukai

kpl.

ät maisemaoimaisen Perusteella. a välialueelt kuvauksetarvokkaiden

PAHKAKOS

aan 2. vaiheokkaat mai

I SEUDULLSTÖT

n maakunthistoriallisi

km) 9 kpl. isia maaku

a- ja kulttuPohjois-PohLähialueeltta (5-12 kmt perustuvan maisema

SKEN TUULIV

emaakuntaisema-alue

LISESTI M

takaavan ma kohteita Lisäksi Pohnnallisesti t

uurihistoriajanmaan 2a (0-5 km)m) maakunt Pohjois-P

a-alueiden

VOIMAPUIST

akaavan kaaeet ja raken

ERKITTÄV

mukaisia m on lähialuhjois-Pohjantai paikallis

lliset aluee2. vaihem) on esitettnnallisesti aPohjanmaanpäivitys- ja

TON YLEISKA9.4.

avaselostuknnetut kult

VÄT RAKEN

maakunnalliseella (0-5 nmaan kultsesti arvokk

t ja kohteeaakuntakaaty myös paarvokkaiksi n valtakunna täydenny

AAVA 2018

37

ksen ttuu-

NNE-

sesti km)

ttuu-kaita

et on avan ikal- luo-nalli-ysin-



ventoinnin 2013-2015 -raporttiin ”Arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla” sekä ”Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015”, kuntakohtaiset in-ventointiraportit, Oulu ja Ii.

LÄHIALUE

Välitalo, paikallisesti arvokas

”Pihapiirin rakennukset ovat lähes alkuperäisessä asussaan säilyneitä. Ne edustavat perinteistä rakennustapaa, ja ne sijaitsevat perinteisessä pienviljelymaisemassa. Pi-hapiirissä sijaitsevat asuinrakennus, joka on alun perin rakennettu talli- ja puohira-kennukseksi Jaakolan tilalle vuonna 1912. Rakennus on siirretty nykyiselle paikal-leen vuonna 1928. Navetta- ja tallirakennus on rakennettu vuonna 1928. Lisäksi pi-hapiirissä on 1970-luvulla rakennettu pieni asuinrakennus.”

Toivola, paikallisesti arvokas

”Asuinrakennuksen pirttipääty 1858, kamaripääty 1941-42, aitta, talli ja puohi 1920-luku”.

Koutuanniemi (Rieskala), maakunnallisesti arvokas

”Pihapiiristä on jäljellä enää asuinrakennus. Kohteen arvo perustuu siihen, että pe-rimätieto kertoo sen toimineen aikanaan jääkärietappina.”

Majava-aho, ei luokiteltu

”Majava-ahon pihapiiri sijaitsee maisemallisesti hienolla paikalla Iijoen törmällä. Pi-hapiiriin kuuluu pitkä asuinrakennus, joka koostuu kahdesta eri-ikäisestä osasta, pienempi asuinrakennus (kesähuone), kaksi navettarakennusta ja kaksi aittaa. Pi-hapiiri on esimerkki kerroksellisesta, aikojen mittaan rakentuneesta maatilan talo-uskeskuksesta.”

Kaukko, ei luokiteltu

”Asuinrakennus ja aitta 1800-l loppu, navetta 1968”

Sarvivaara, maakunnallisesti arvokas

”Perinteinen poroerotuspaikka. Sarvivaaran poroaitapaikka on vanha, mutta nyky-ään paikalla ei ole kiinteää poroaitaa, vaan siirtoaita. Erotuspaikan kautta kulkee vanha jääkärien etappipolku.”

Ahvenojan mylly, Kollaja, maakunnallisesti arvokas

”Ahvenojan mylly on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki maaseudun pienimuotoi-sesta teollisesta rakennusperinnöstä. Mylly sijaitsee Iijokeen laskevan kapean Ah-venojan varressa ja puohi sen lähistöllä. Hirsirakenteinen mylly on rakennettu vuonna 1864. Vanha talli-puohirakennus on pelastettu ja siirretty paikalle patoal-taan paikalta.”



Ala-Pahkala, Pahkakoski, maakunnallisesti arvokas

”Ala-Pahkala on vanha porotila ja alueen vanhoja päätiloja. Kookas asuinrakennus on rakennettu 1900-luvun alussa. Rakennus edustaa perinteistä talonpoikasta ra-kentamisperinnettä. Rakennuksen kuisti on uusittu vastikään, 2010-luvun alussa. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi jäljellä osa vanhasta hirsinavetasta ja van-ha tallirakennus”.

Hirvelä, Pahkakoski, maakunnallisesti arvokas

”Hirvelä on hieno esimerkki Iijokivarren talonpoikaisesta rakentamisperinteestä. Pi-hapiiri sijaitsee komealla paikalla rantatöyräällä. Rakennusryhmä näkyy hyvin joki-vartta myöten kulkevalle Pahkalantielle. Rakennusrypästä ympäröivät viljelyksessä olevat peltoalueet. Pahkalantien koillispuolella on valtakunnallisesti arvokkaaksi (RKY 2009) määritelty Hirvelän pyramidikattoinen kesänavetta ja sen vieressä Hir-velän vanhan asuinrakennuksen päädystä rakennettu Kujansuu.

Hirvelän pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta. Rakennuksista vanhempi on raken-nettu 1900-luvun vaihteessa, mutta se on nykyään 1900-luvun jälkipuoliskolta pe-räisin olevassa asussa. Rakennus on toiminut jääkärietappina vuosina 1915-1917. Uudempi, vuonna 1922 rakennettu ja 1930-luvulla laajennettu asuinrakennus on säilynyt perinteisessä asussaan. Rakennuksessa on kotimuseo ja paljon vanhaa esi-neistöä. Rakennuksessa on Yli-Iin seudulle tyypillinen korkea kuisti. Pihapiiriin kuu-luu asuinrakennusten lisäksi useita talousrakennuksia, kuten 1960-luvulla rakennet-tu navetta, talli, aittoja ja maakellari.”

Somerovaaran asutustilakeskittymä, maakunnallisesti arvokas.

”Esimerkki 1940-luvun uudisasutuksesta, myös rintamamiestaloja. Useita kilomet-rejä pitkä nauhakylä kaukana muusta asutuksesta soisella jokien välisellä selänne-alueella, jossa asutus on selvästi harventunut viime vuosina maatalouselinkeinon loputtua. Pellot nykyään viljelemättä ja osittain metsittyneet, ja suuri osa pihoista hoitamattomia. Pihapiireissä on edelleen useita piharakennuksia, joista harvat muu-ten käytössä kuin varastoina.”

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuva

Kuva

uunnittelu ja t

22. M

23. M

ekniikka Oy

Maisema-an

Maisema-an

nalyysi Pah

nalyysi Kier

PAHKAKOS

hkalan aluee

rikin aluees

SKEN TUULIV

esta.

sta.

VOIMAPUISTTON YLEISKA9.4.

AAVA 2018

40



VÄLIALUE

Ahvenniemen koulu, maakunnallisesti arvokas

”Vuonna 1930 valmistunut kookas koulurakennus sijaitsee Iijoen törmällä. Pihapiiriin kuuluu koulun lisäksi talous-käymälärakennus, sauna ja aitta. Ahvenniemen koulu on hyvin alkuperäisessä asussaan säilynyt, tyypillinen oman aikansa koulurakennus. Koulu-rakennuksen alakerrassa sijaitsevat koululuokat ja opettajan asunto, toisessa kerrokses-sa on toinen asunto esim. talonmiehelle.”

Huovi, Yli-Ii, maakunnallisesti arvokas.

”Huovin pihapiiriin kuuluu kaksikerroksinen, vuonna 1938 valmistunut asuinrakennus ja yksikerroksinen talousrakennus samalta ajalta. Asuinrakennuksessa on korkea kulmista viistetty lasikuisti. Kohde on edustava esimerkki oman aikansa rakentamisesta. Se poikkeaa paikallisesta rakennusperinteestä. Rakennus lienee saanut vaikutteita amerik-kalaisesta siirtomaatyylistä Huovin sisarusten mukana. Rakennuksella on myös paikal-lishistoriallista arvoa, siellä on ollut mm. kansanhuollon toimisto ja Iin uittoyhdistyksen ja osuusliikkeen työsuhdeasuntoja.”

Manninen, Yli-Ii kk, maakunnallisesti arvokas.

”Färi-Mannisen pihapiiri sijaitsee rantatörmällä Iijoen ja Siuruanjoen yhtymäkohdassa. Asuinrakennus sijaitsee Iijokivarrelle tyypilliseen tapaan jokitörmällä rannan suuntai-sesti. Rakennuksen vanhin osa on ollut pieni lossimökki, jota on laajennettu vuonna 1876 ja 1900-luvun vaihteessa. Pihapiiriin kuuluvat myös vuonna 1914 rakennettu na-vetta ja 1870-luvulla rakennettu ja 1930-luvulla jatkettu ja muutettu talli-puoji.

Färi-Mannisen pihapiiri on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki talonpoikaisesta ra-kentamisperinteestä seudulle tyypillisine yksityiskohtineen. Asuinrakennuksessa on Yli-Iin seudulle tyypillinen kuisti.

Pihapiiri sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla joen yli kulkevan sillan kupeessa. Talon kohdalta kulki joen yli lossi vastapäisen Jaakkolan rantaan vuoteen 1935 saakka. Taloon liittyy myös paikallista historiaa: Färi-Mannisessa toimi aikojen kuluessa Yli-Iin ensimmäinen posti, kyläkauppa ja kestikievari.”

Yli-Iin kirkonseutu, maakunnallisesti arvokas

”Yli-Iin kirkonseudulla yhdistyvät omaleimaisuutta luovalla tavalla kirkolliset raken-nukset, niitä ympäröivä perinteinen viljelysmaisema ja upea jokimaisema. Yli-Iin kirkko on merkittävä maamerkki, joka näkyy maisemassa kauas. Kirkon merkitystä maamerkkirakennuksena korostaa sitä ympäröivän, jokirantaan saakka ulottuvan viljelysmaiseman avoimuus. Iijoen yli kulkevalta sillalta avautuu poikkeuksellisen hienoja näkymiä kohti kirkonseutua.” Aluekokonaisuuteen kuuluvat kohteet: Havu-la, Hokkanen, Niemelä, Yli-Iin kirkko, Yli-Iin kirkkotarha ja hautausmaa sekä Yli-Iin seurakuntatalo.

Yli-Iin kunnantalon törmä, maakunnallisesti arvokas

”Kunnantalo on tunnettu myös meijerintörmänä, entiseen meijerirakennukseen sanee-ratun Yli-Iin kunnantalon mukaan. Alueella jatkuu Siuruanjoen yli johtavan sillan poh-

IIN KUNKAAVAS

5.4

TA ELOSTUS

FCG Su

joispumuodAivan tunnenavetystalo

Siuru

”SiurupohjoiKaivojoelle.kee ksijaitsulottu1920-

Hökk

”VuonRakenjeissa

Koske

”Koskmuodtalonpmerkinuksiakoske

5.3.6

Hankkrihisto

Sähkötuudeasutunallise

MUIN

Hankkkealueaineistutkim

uunnittelu ja t

uolelta Siurudostavat Iijo kirkonkylälmaa ja anttta ja aittao.

uantörmä,

uantörmä sijispuolella,

olan pihapii Asutusta y

kapea hiekksevat joen uu aina 160-luvulla.”

kä, Yli-Ii, m

nna 1870 rannus on säi on paljon t

ela, (Kosk

kelan, Alakdostamana poikaisesta itystä. Koka, mm. useelan asuinra

6 SÄH

keen sähköoriallisesti v

önsiirtoreitteltaan 18,2 ksesta ja loesti arvoka

NAISJÄÄN

keen yhteyeelle ja oston liitteinämuksissa, v

ekniikka Oy

uantörmältäokivarren rn keskustataa historiala, Jaakkola

maakunnal

ijaitsee Siuraivan Yli-Iiirit sijaitsevympäröivät katie, jonka

varrella ra00-luvulle sa

maakunnallis

akennettu ailynyt lähes taidokasta p

kela, Alako

koskelan jarykelmänä rakentami

konaisuuteeeita aittoja jakennus on

KÖNSIIRTO

önsiirtoreitinvaltakunnal

ti (VEC) su kilometriäoma-asutuks perinteine

NNÖKSET

ydessä on tosittain sää). Isokank

viimeksi enn

ä alkava perrakennuspeassa sijaitsellista perspea, Pietarila

lisesti arvok

ruanjoen etin kuntakesvat nauhana viljelyskäy varrella on

annan suunaakka. Nyk

sesti arvoka

asuinrakenns täysin alkupuusepänty

oskela, Yli

a Ylikoskela Keskikyläsisperinteesten kuuluu k ja kookas kn säilynyt hy

OREITIT

n (VEC) lähllisesti mer

untautuu k. Reitti sijoksesta. Reien poroero

T

tehty arkeoähkönsiirtokaan sähkönen sähköa

PAHKAKOS

rinnemaisemrinnettä ed

eva perinteiektiiviä.” Al

a, Turva, Tö

kas

telärannallaskuksen tuna rantatörm

ytössä olevan talousrakntaisesti. Sikyään paika

as

nus sijaitseeuperäisessä

yötä ja omal

koskela),

an rakennssä Iijoen ptä. Rakennkolme asuikivinavettayvin alkupe

heisyyteen rkittäviä ko

kaava-alueeoittuu pääaitin läheisyytuspaikka.

ologinen invreittivaihto

öaseman ymaseman rak

SKEN TUULIV

ma. Kunnandustavan yhinen miljööueen sisältäörmä, Yli-I

Siuruanjoentumassa.

mällä, mistäat peltoalueeennuksia. Piuruantörmälla olevat ra

e Hökänrannä asussaan. leimaisia tyy

maakunna

ukset sijaipohjoispuoluksilla on minrakennus, jonka kateräisessä as

ei sijoitu mhteita.

elta länteenasiassa peityteen sijoit

ventointi mehtojen ampäristöä okentamista

VOIMAPUIST

ntalon törmyhtenäisen ö luo voimaämät kohteIin kunnan

en ja Iijoen Ylisiuruanä avautuu het. PihapiiriPihapiirien pän historia

rakennukset

nalla Iijoen Arkkitehtuylipiirteitä.”

allisesti arvo

itsevat kollella. Kohdmyös paikasta ja useittto on pudosussaan.”

maisemallis

n ja lounaatteiseen mattuu Isokan

maastokaudlueelle (ra

on inventoivuonna 20

TON YLEISKA9.4.

män rakennukokonaisuu

akasta paikaeet: Alasiurntalo ja te

yhtymäkohn, Välitalohienoja näkyien sivuitse päärakennu asuinpaikkt on rakenn

n rantatöyräuurissa ja d”

okas

lmen pihapde on esimeallishistorialta talousrakonnut alas.

sesti ja kult

aseen ja onaastoon etänkaan maa

della 2015 aportit katu useamm11.

AAVA 2018

42

ukset uden. kallis-ruan

erve-

hdan on ja ymiä kul-

ukset kana nettu

äällä. detal-

piirin erkki llista ken- Ala-

ttuu-

n pi-äälle kun-

han-ava-

missa



Kaava-alueelle sijoittuu Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan kaksi tun-nettua muinaisjäännöskohdetta. Kohde Nauruanoja (1000027676) sijoittuu noin 180 metriä voimalapaikan 8 eteläpuolelle ja kohde Sammakkosuo (1000027678) si-jaitsee nykyisen 400 kV voimajohdon ja voimalapaikan 19 välissä. Nauruanojan kohde sijoittuu myös sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen. Muinaisjäännöskohteita sijoittuu myös Isokankaan sähköaseman ympäristöön. Näiden lisäksi kaava-alueen ympäristöön alle kahden kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista sijoittuu 5 muinaisjäännöskohdetta.

Kuva 24. Tunnetut muinaisjäännöskohteet kaava-alueen ja sähkönsiirtoreitti-vaihtoehtojen ympäristössä. Kartalle on merkitty 2 kilometrin etäisyydelle voima-loista tai 250 metrin etäisyydelle voimajohtoreittivaihtoehdoista sijoittuvien kohtei-den kohdenimet.

Kaava-alueen luoteispuolelle Iijoen varteen sijoittuu runsaasti muinaisjäännöksiä sekä Kierikkikeskuksen museoalue, jonne on kaava-alueelta etäisyyttä noin 4,5 km. Kierikinkankaan muinaisjäännösalueella sijaitsee Kierikkikeskus. Alueen muinais-jäännöskohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia hankkeen rakenteista, vaan mah-dollisesti aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat lähinnä kohteiden maisemakuvaan.



Seuraavassa esitetyt kohteiden kuvaukset on poimittu Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalista (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) syksyllä 2016. Kohdekuvaukset on esitetty kaava-alueelle sijoittuvista kohteista.

NAURUANOJA (1000027676) (SM-1 JA SM-2)

”Nauruanojan itäpuolella, tuoreehkolla hiekkaisella kangastasanteella olevan terva-haudan läpimitta valli mukaan lukien on 15 m, kuopan halkaisija 10 m ja syvyys 0,6 m. Halssi suuntautuu lounaaseen ojalle päin, pituus 4,5 m ja syvyys 1,3 m, se on sortunut. Vallin päällä kasvaa nuoria kuusia. Tervahaudasta 35 m länsilounaaseen on puron törmän reunalla kaksi suorakulmaista maakuoppaa, jotka sijaitsevat aivan vierekkäin (alakohde). Kuoppien muoto viittaa siihen, että kyseessä ovat kellarin pohjat. Ei havaittu merkkejä, että paikalla olisi ollut rakennus.”

SAMMAKKOSUO (1000027678) (SM-3)

”Sammakkosuon länsipuolella itään viettävässä kangasmaastossa etelälounas-pohjoiskoillinen -suuntaisen voimalinjan itäpuolella, voimalinjan ja metsäautotien välissä on ainakin 12 maakuoppaa noin 200 metrin matkalla pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa. Kuoppien koko ja muoto vaihtelevat jonkin verran. Osa kuopista on pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 2,5 - 3 metriä syvyydeltään noin 30-50 cm. Osa on pitkänomaisia, alaltaan noin 1,5-3 x 2-4 metriä ja syvyydeltään noin 30 -70 cm. Pääosin kuopat ovat maastossa erottuvalla kapealla harjanteella.”

Taulukko 5. Kaava-alueelle sijoittuvat muinaismuistokohteet.

Kohde Tunnus Tyyppi Numero kaavakartalla

Etäisyys lähimmästä voimalasta

Muinaisjäännöskohteet kaava‐alueella

Nauruanoja 1000027676 tervahauta sm‐1 0,19 km

Nauruanoja 2 1000027676 maakuoppa sm‐2 0,18 km

Sammakkosuo 1000027678 pyyntikuoppa sm‐3 0,39 km

Taulukko 6. Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuvat muinaismuistokohteet

Kohde Tunnus Tyyppi Etäisyys lähimmästä voimalasta

Valtakunnallisesti merkittävät kohteet 0‐5 km etäisyydellä kaava‐alueesta

Kierikkikangas 972010028 asuinpaikka 5,0 km

Muinaisjäännöskohteet lähialueella alle 2 km etäisyydellä tuulivoimaloista

Nauruansuo 1000013205 pyyntikuoppa 0,94 km

Orastinvaara 1000023492 asuinpaikka 0,43 km

Isonkivenmaa 1000025285 kivilatomus 1,4 km

Pukkaoja 1000025289 tervahauta 1,4 km

Sadinmaa 1000025294 tervahauta 1,9 km

IIN KUNKAAVAS

5.5

TA ELOSTUS

FCG Su

ELIN

Iin kupalvel% rakuin k

Iin aluläheispääassuudeden, phankkkaast2015)

KaavavuodeIissä o

Kaavaojitettosassmästi tantoaalueelmuitametsätelty o

Matkakm lumuseotuinenkellä lseen kaude

Kieriktisessvain okakosohellakoustosallisnen. oloja kus saseksi

uunnittelu ja t

KEINOTO

unnassa olilualoilla, 7,kennusalalkoko maass

ueen yrityksyyteen tai siassa teollien, konepajpakkausteokijoita sekäi nousevan)

a-alueen ymen 2013 kuoli 400 työp

a-alue on ptu. Kaava-aa Sammak kaava-alualue. Kaavalle ei sijoitu erityisiä e

ätalousalueomassa luv

ailuelinkeinouoteeseen, o- ja tiedekn kävijämälaajaa kivikkuuluu ark

en kylä sek

kkikeskuksea ympäristosa laajaa sken ja Vuoa Iijoen ranilana, tutkstua ja oppSe on pysajatellen hai Europa Nainoana su

ekniikka Oy

OIMINTA J

i vuoden 26 % maa-,la. Rakentsa keskimä

kset ovat s yrityskeskisuus- ja tuja- ja puuteollisuuden sä lukuisa ma toimialan

mpäristö Iiuntaliitoksepaikkaa, jo

pääosin mealueella on kkolammeneen kaakkoa-alueen yu rakennukelinkeinotoielle. Kaava

vussaan.

on kannalta Iijoen pohkeskus Luuärä on noi

kautista asukeologisia nä ravintola-

en tarkoituktössä. Valtakivikautisteornoksen vännalla sijaitsittuun tietopia toiminntynyt vakii

huomattavaNostra palkuomalaisena

JA LUONN

2013 lopuss, metsä- jatamisen meärin.

sijoittuneetkittymiin kuuotantoalaneollisuudensekä hienommäärä kauna Iissä on

in kunnan ssa liitettiin

oista julkish

etsätalousk olemassa tien varresoispuolella

ympäristöönksia. Kaavamintoja. Sa-alue kuul

a merkittävhjoisrannaluppiin kuulun 20 000 huinaluetta, näyttelyitä - ja hotellit

ksena on esakunnalliseen asuin- jaälillä. Oleeseva kivikaoon pohjau

nallisesti. Kinnuttamaaa. Toimintakinnon vuoa museona

PAHKAKOS

NONVARA

sa 2 368 t kalatalouderkitys tulo

kunnan euten Iilaakn toimijoitan, energianmekaniikanpan ja pal uusiutuvan

enklaavin n Oulun ka

hallinnon os

käytössä jakattava messa sijaitse sijaitsee Vn sijoittuu a-alueen väähkönsiirtouu poronho

vin kohde vla sijaitsevuva keskus henkilöä. K jossa on eja kaivauk

tiloja.

sitellä esihiesti merkitta työpaikkollinen osa K

auden kylä.utuvassa kierikin kon

an aseman on kansainna 2002, .

SKEN TUULIV

AT

yöpaikkaa. dessa, 10,9onlähteenä

ri osiin: taksoon, jossa. Lisäksi Iituotannon,

n ja metallivelualan yn energian

ulkopuolellaupunkiin. Vsuus oli suu

a suurin osetsätieverkoe maa-aine

Vapo Oy:n useita turv

älittömään oreittivaihtooitoalueese

vaikutusaluva Kierikkik on avattu

Kierikkikeskletty jo 7 0

ksia, Iijoen

istoriaa ja eävä Kierikkojen keskittKierikkikesk Päärakenn

kivikauden septi on msa ja kävijnvälisesti tensimmäis

VOIMAPUIST

Työpaikoi9 % teollisu on suhte

ajamiin, asa toimivat issä toimii , kumi- ja malan yrityk

yrityksiä. U yritystoim

la on Yli-IiVuoden 20

urin.

sa alueen tosto. Kaavaesten ottopIso-Pihlajavetuotantoalähiympäri

oehdot sijoeen. Porota

eella on kakeskus. Ou vuonna 20kuksen alue000 vuotta rantaan ra

etenkin kivkikankaan tymää Iijokkusta on pnus toimii nkylässä on

maassammejämäärän, tunnustettusenä Suom

TON YLEISKA9.4.

sta 66,5 %uudessa ja essa suure

sutuskesku yritykset rakennustemuoviteolli

ksiä, näidenutena voiminta. (Iin k

n aluetta, 13 lopussa

turvemaistaa-alueen kepaikka. Välsuon turvealueita. Kastöön ei sijittuvat pää

aloutta on k

aava-alueesulun kaupu001 ja sen ve sijaitsee sitten. Kesakennettu

vikautta autasuinpaikkakivarressa äärakennuknäyttely- jan mahdollise poikkeuksjoka maam

ua. Kierikkiessa ja toi

AAVA 2018

45

% oli 10,6 empi

usten ovat eolli-suu-

n ali-mak-unta

joka a Yli-

a on eski-littö-etuo-ava-joitu

äosin käsi-

sta 4 ngin vuo-kes-kuk-kivi-

tent-a on Pah-ksen a ko-suus selli-mme kes-stai-

IIN KUNKAAVAS

5.6

TA ELOSTUS

FCG Su

PORO

5.6.

Kaavadasjärja Koporonajan. mingijoisesliskun

Kiiminvain mrasmätetäänja lihatoiminliskunkaan ja Puudunkiedust

5.6.2

Poronrajattpalisketelä-kunnasijoittpuole

Paliskveksi 10 % tumillla porlaidunsomisPyöriätakais

uunnittelu ja t

OTALOUS

1 PALI

a-alue sijoitrven merkkllajan palis

nsa yhdessäYleisessä kn paliskunn

ssa paliskunntiin.

ngin paliskumuutama päärät ovat n porotalouan suoramntaa ja järjnnan käytössyyserotusurokangas.ertoon liittajien haast

2 PORO

hoitoalueeu esteaidoi

kunnan por- ja pohjoisassa vasa- uu Kuusamlle Ala-Vuo

kunnalla on pääasiassa porokarjasaan niin pitrot lasketanalueille. Pasalueita ovänsuo sekäsin kangasm

ekniikka Oy

SKUNNAN

ttuu Kiiminkipiiriin. Palskunnat ovaä käytännökielenkäytönan lounaisnta rajoittu

unnan aluepäätoiminennoin 100—

utta aktiivisarkkinointijestävät possä on Mat

saidat. Kiint Paliskunnayvät asiat tattelun per

OJEN LAID

n eteläistenlla. Valtatieronhoitoaluspuolisella ja syyseromontien poton ja Hete

kiinteitä jaa poronomsta laiduntatkään kuin an kevätlaaliskunnan vat laajat Hirvisuo. P

maille länte

SIJAINTI

ngin paliskuliskunta sijaat hallinnollisesti kats

össä puhutasraja toimiu Oijärven

e on pinta-an. Suurin sa200 poroa

sesti ja mona. Paliskun

orokilpailujatalan, Loukteitä kesäean sijoittum on merkitrusteella.

DUNNUS TU

n paliskunte 20 Oulustueen kahtealueella pa

otukset hoihjoispuolelekylän alue

a siirrettäviistajien pihaa vapaana pärjäävät idunkierrol pohjoisosa suoalueePorot viettäeen/pohjois

PAHKAKOS

JA OLOSU

unnan alueeaitsee Oulullisesti eriksoen koko paan usein Ki samalla k, koillisessa

alaltaan 82allittu poro vuosittain.nimuotoisennan osakka esimerkikkon, Isokanerotusaitojaminen, porotty kartalle

UULIPUIST

ien tapaan ta Kuusamo

een osaan. alkii eri pordetaan kahle Jakkukyelle.

ä erotusaithapiireissä a. Sitä ennelumi- ja raleen, jolloian porojenet, mm. ävät kesän een kohti J

SKEN TUULIV

UHTEET

elle. Kiiminun kaupungkoisia paliskpaliskuntajäKiiminki–Kokoko porona Kollajan j

29 km2. Pormäärä pali Paliskunnasti, mm. kekaat harrasksi kylätapankaan, Tiira ovat Pyöronhoidon ki TOKAT-ain

TON LÄHIY

Kiimingin oon kulkee Karkeasti ronhoitajienhdessa tokklään ja toi

toja, joidenoleviin talv

en loppuvuovintotilanten ne suunt

n merkittävIsosuo, K näillä alueiakkukylää

VOIMAPUIST

gin paliskugin koillisoskuntia. Ne ärjestelmänollajan palinhoitoalueeja idässä P

ronomistajiskunnassa assa harjoiehittämällästavat myöahtumien yronkankaanriä–Orastinsiinteät rakeneiston sek

YMPÄRISTÖ

paliskunnae paliskunna erotellen n poroja. Kkakunnassanen Kuusa

n avulla porviaitauksiinodesta poroeen puolesttaavat vas

vimpiä kesäKoutuansuoilla ja suun ja Yli-Iin k

TON YLEISKA9.4.

unta kuuluuassa. Kiimiovat hoita

n olemassaskunnasta.

en rajana. udasjärven

a on 19, jo on 800 ja itetaan ja k poromatka

ös porokilpyhteydessä.n ja Ahvensuo, Konikaenteet sekäkä paliskun

ÖSSÄ

n aluetta ean läpi ja jaKuusamon

Kiimingin pa, joista toamontien et

rot kootaann. Talvella ot ovat syyta. Kevättaomis- ja kälaidun- jao, Orastinsntaavat sykirkonkylää.

AAVA 2018

46

u Pu-ngin neet

aolon Kii-Poh-

n pa-

oista teu-kehi-ailua ailu-. Pa-kan-aisto ä lai-nnan

ei ole akaa ntien palis-oinen telä-

n tal-noin

yslai-lvel-

kesä- va-suo–syllä .



Kuva 25. Kiimingin paliskunnan laidunalueet, laidunkierto ja rakenteet sekä Pahkakosken tuulipuistohankkeen aluerajaukset (LUKE & SYKE, 2016). Voimajohto-reitti VEC on kaavan mukainen jatkosuunnittelussa edistettävä vaihtoehto.



Tarkasteltavana oleva Pahkakosken tuulipuiston kaava-alue sijoittuu paliskunnan pohjoisosaan, jonka merkitys paliskunnalle rauhallisena laidunalueena on suuri. Kaava-alue ympäristöineen on porojen tärkeintä kesälaidun- ja vasomisaluetta. Ke-säaikaan kaava-alueen ympäristössä laiduntaa yhteensä noin 700–800 Kiimingin ja Kollajan paliskunnan poroa. Pyöriäsuon kiinteässä erotusaidassa sekä Vantunlam-men siirtoaidassa leikataan kesäisin merkkiin noin 250–350 vasaa. Lisäksi kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsee Iso Pihlajansuon turvetuotantoalue, jonka tuotanto on päättynyt ja jota paliskunta alkaa ennallistaa porojen laidunalueeksi. Paliskun-nalla on sopimus Metsähallituksen kanssa lso Pihlajansuon ennallistamisesta porota-loudelle. Alueelle kehitetään räkkäsuoja-aluetta ja ruokamaata, jonka tavoitteena on saada porot pysymään alueella syksyllä nykyistä pidempään ja lyhentää talvitar-hauksen kestoa. Nykyisin porot lähtevät melko aikaisin syksyllä liikehtimään kohti syyslaidunalueita.

Iijokivarsi kaava-alueen länsiosassa ja sen luoteispuolella tarjoaa poroille myös syys- ja talvilaidunalueita. Kaava-alueen läpi virtaavien Nauruan- ja Koutuanojan varsilla sijaitsee luppoa kasvavia kuusikkokorpia, joiden määrä on metsähakkuiden myötä vähentynyt paliskunnassa.

5.6.3 PORONHOITO KOLLAJAN PALISKUNNASSA

Kollajan paliskunta kuuluu Pudasjärven merkkipiiriin. Paliskunnan raja sijoittuu Pah-kakosken kaava-alueen pohjoispuolelle Paliskunta sijaitsee Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueella. Kiimingin ja Kollajan paliskunnat ovat hallinnollisesti erikoisia paliskuntia. Kollajan paliskunta rajoittuu pohjoisessa Oijärven ja Ikosen, idässä Li-von ja Pudasjärven ja etelä-lounaassa Kiimingin paliskuntiin. Poronhoitotyöt hoide-taan yhdessä Kiimingin paliskunnan kanssa.

Kollajan paliskunnan alue on pinta-alaltaan 1171 km2. Poronomistajia paliskunnassa on 61 ja suurin sallittu poromäärä on 1100 poroa. Porot hoidetaan Kollajan palis-kunnassa kolmessa tokkakunnassa: Iijoen pohjoispuolen (Tannilan), Iijoen etelä-puolen (Hirvisuon) sekä Kuusamontien eteläpuolen (Hetekylä) tokkakunnissa. Valta-tie 20 Oulu-Kuusamo kulkee paliskunnan läpi. Paliskunnan käytössä on viisi kiinteää syyserotusaitaa: Pikkula, Huiska, Säynäjäkangas, Siliäkangas ja Vengasvaara. Tal-viajaksi Kollajan paliskunnan porot pääosin kerätään talvitarhoihin.

Pahkakosken tuulipuistohanke vaikuttaa Hirvisuon tokkakunnan porojen kesälaidun- ja vasomisalueisiin. Tokkakunnan porot liikkuvat enimmäkseen iijoen eteläpuolella, mutta osa palkii myös Iijoen pohjoispuolella. Tärkeimmät vasomisalueet Kollajan paliskunnan keskiosissa ovat Hirvisuon ja Hattu-Kuusisuon soidensuojelualueet, Kortesuo, Värkkisuo sekä Orastinsuon–Pyöriänsuon porolaitumiksi ennallistettu en-tinen turvetuotantoalue Kiimingin paliskunnan alueella.

IIN KUNKAAVAS

5.7

TA ELOSTUS

FCG Su

VIRK

Kaavametsämetsämarja

KaavaretkeiJääkä

5.7.

ValtaotysyhdyhteiskoskealueelkoostkopuoKalamkaavanassatoihin

Eteläkeudeeet sijPahkavuokralueenheisyyöistä men k

Iin Mon nometsälohkojoittuvtysmutä. Paei mealueeltiö ja sästykry omsee kaktiiv

uunnittelu ja t

KISTYSKÄ

a-alue sijoäalueelle, joätalouskäytastukseen,

a-alueella tlyreittejä. rinpolku, jo

1 METS

osa Pahkakdistys ry:nsmetsän aluen pienriistalle. Lisäksi uu pääosinolella Oulunmiehet ry:n a-alueen ko ja koemaa, mm. hirve

-Iin Erä ryen haltijaa.joittuvat Iij

akosken alra-alueita yn ympäristydessä koepäätetään kanalinnunk

Metsästysyoin 1000 heästysalueitalle Pahkakovat Iin taajuodoista hirahkakoskenetsästä Palle. Seuran näistä yksksenä vuos

mistaa metsaava-alueeista.

ekniikka Oy

ÄYTTÖ JA

ittuu kokoossa ihmisttössä olevasienestykse

tai sen lähKaava-alueonka reitti s

SÄSTYS JA

kosken kaan metsästyueen seuroanmetsästy alueella h

n edellä man kaupungin jäsenet, joohdalla. Paastoja sijoitenhaukkuk

y:n seuraa Metsästysjoen eteläpueelle Iin yhteensä noöön Pahka

etaan pienrvuosittain kiintiö, jois

yhdistys ryenkilöä. Seua noin 15 0osken kaavjaman etelärvenmetsäsn alueella hhkakosken alueella k

si saa olla msikokouksessästysmajaen pohjoisp

METSÄST

onaisuudesstoiminta onn alueen taeen ja luon

ituntumasseen itä-kaasivuaa yhtä

A RIISTA

ava-alueestsvuokra-al

ojen yhteiseysvuokra-ahirveä metainittujen mn alueella moiden metsäaikalliset mttuu myös

kokeiden aik

an kuuluu 1sseura on ppuolelle vakuntaan koin 4400 hkoskelle. Mriistanmetsseuran vuota yksi sai

y on 1903 uralla on p

000 hehtaarva-alueen yä- ja pohjostys, kanalharrastetaa alueella

kanalintujenmetsolintu.ssa päätettan sekä ampuolella läh

PAHKAKOS

TYS

saan kohtan luontaiseavoin kaavnon tarkka

sa ei sijaitskkoisosassaä suunnitelt

ta sijoittuuueille. Seueen käyttöölue sijoittu

tsästää Ylismetsästyssemetsästystäästysmaja

metsästyssePahkakoskkana.

150 maanoperustettu vltatien 4 m

kuuluvalle ehehtaaria, jMetsästysmästys ja erosikokouksolla metso

perustettupääosin yksria, joista nmpäristöön

oispuolelle rinnustus jan lähinnä ja vesilinn

n metsästy. Metsäkautävän kiinti

mpumaradaellä Iijokea

SKEN TUULIV

alaisen rausti melko va-aluetta viluun.

se virallisiaa sijaitsee tua voimala

u Etelä-Iin rat ovat v

ön pienriistuu suurelta saran Hirvieurojen jäsä harjoittavsijaitsee Iij

eurat ovat ken tuulipui

omistaja jävuonna 197

molemmin penklaaville.oista noin uodoista tärityisesti kaessa. Syksy ja pyy ei k

metsästysityisiltä ma

noin 500 hen. Pääosin srajautuen läa vesilinnuskanalinnust

nustus on ksessä on riin metsäsön puitteisn. Pahkakoa. Myös ke

VOIMAPUIST

uhalliselle vähäistä. Tvoidaan käy

a merkittyjperuskartoapaikkaa.

Erä ry:n vuokranneeanmetsästy osin tuuliimiehet ry,senistä. Kavat Pahkakojoen pohjoi mukana kiston kaava

äsentä ja 779. Seuranpuolin sekä. Seuralla 1800 ha särkeäksi kaanalinnustuyllä 2015 s

kuulunut kii

sseura, jonaanomistajiehtaaria sijseuran metännessä mstus ovat stusta. Seurkeskittynykolmen ykstys tapahtssa. Iin Metosken ampenneltoimin

TON YLEISKA9.4.

ja erämaiavanomaisyttää ulkoil

ä virkistysoillekin mer

ja Iin Metet Pahkakosykseen. Papuiston ka, jonka seaava-alueenosken Riistaispuolella akoirakoetoia-alueen m

8 metsästyn metsästys erillinen loon metsäs

sijoittuu kaaava-alueenus. Saaliskseuralla oli intiöön.

ka jäsenmilta vuokratoittuu erillitsästysmaaereen. Meteurassa tärran hirviseyt merenrasilön kausituu seuruemtsästysyhdumarata sita on seur

AAVA 2018

49

selle essa uun,

- tai kitty

tsäs-sken hka-ava-urue n ul-a- ja

aivan min-aas-

ysoi-salu-ohko stys-ava-n lä-iinti- kol-

äärä ttuja selle

at si-tsäs-rkei-urue

anta-kiin-met-istys ijait-rassa

IIN KUNKAAVAS

5.8

TA ELOSTUS

FCG Su

ALUE

HirviktetäänkumäLisäksjelle j

Iin riisja 135määrä2014 määräkuten 2000-kannalaan llupia kappaseet, taWeb

Pahkaeeseealueelalueenpalasitaariaenimmkappa

Kaavasimia puistosästykavosukivart

LIIKE

Kulku(PahkPirttihkaavavää K849 ((Somesäaut

uunnittelu ja t

EEN HIRVIK

kannan arvin metsästyäristä, miksi metsästääänyttä hir

stanhoitoyh5 vasaa. Pä vuonna 2188 pyynt

ä on edelle koko Perä-luvun alunanverotukseupamäärä myönnettii

aletta. Lupamutta ovatb, 2016)

akosken aluen kuuluu nlle molemmn yhtenäistia valtion ma. Seurallmillään yli aletta ja seu

a-alueen lä kesälaidunon kaava-aksen kannauot ohjaavateen.

ENNE

Pahkakoskalantie) Paharjuntietä a-alueelle vKierikintietä(Kiimingintierovaarantotieverkost

ekniikka Oy

KANTA

ointi perusyskauden akä antaa tieäjät pyrkivärvikantaa.

hdistyksen ayyntilupien

2015 oli Iinilupaa, käy

een kasvanämeren rann suuriin luen myötä aoli vuonna n Iin riista

amäärä ja ht edelleen r

ueella hirveoin 10 met

min puolin tämiseksi s

maita. Hirvee myönne30 lupaa.

uran arvion

pi virtaavienmaita, joilueen länsioalta merkityat hirvien li

ken kaavaahkakoskenja siltä ha

voidaan kulä ja siltä he) lähteväie) ja 1874to.

stuu metsäsikaiset havetoa hirvenät metsästy

alueella vuon käyttöasten riistanhoityttöaste 91ut ollen 32

nnikkoalueeupamääriinalueen hirvi 2013 vain anhoitoyhdihirvikanta orunsaasti jä

eä metsästätsästäjää. Iijokea. Vuseurue on venmetsästyettyjen hirv Syksylle

n mukaan a

en Nauruanlla hirvet vosa sijoittuyksellisemmiikkumista

-alueelle vn voimalaitaarautuvia lkea myös aarautuviaä yksityis-

47 (Löytöky

PAHKAKOS

stysseurojevainnot uron aikuiskanyskauden p

oden 2015 e oli vuonntoyhdistyks,8 %) suu28 kappaletella, romah ja voimakkanta laski 94 pyyntilustyksen aluovat parinaljessä vuos

ää YlisaranSeurueen m

uokra-alueevuokrannutysalueen pivenkaatolu2015 seur

alueen hirvi

n- ja Koutuviihtyvät muu hirvien vmälle alueekaava-alue

voi todennätoksen koh yksityis-/m Iijoen Kier yksityis-/m/metsäauto

yläntie) kau

SKEN TUULIV

en hirvihavaosten ja nanan rakent

päätteeksi a

kokonaissana 2015 95sen alueellarempi ja vutta. Pyyntilti vuosina kkaaseen v paikoin allupaa, kun eueelle vuon

a viime vuosituhannena

n Hirvimiemetsästysaet ovat päät hirvenmenta-ala on pienmäärätralla oli hirikanta on tä

anojan varmetsästysaikviihtymisen lle, sillä ka

een eteläpu

äköisesti tadalla Iijoenmetsäautotrikin voimametsäautototietä pitkiutta. Kaava

VOIMAPUIST

aintokortteaaraiden seteesta sekäarvioimaan

aalis oli 1445,7 %. Hirva hieman euodelle 201lupien mää2012 ja 2

verotukseele tavoitekaenimmilläänna 2006 onna jälleenalun huippu

ehet ry, joalue sijoittuäosin yksityetsästyksee yhteensä nt ovat vairvenkaatoluällä hetkell

rsilla sijaitskaan. Pahk ja siten maava-alueenuolitse sekä

apahtua yhn ylittävääteitä pitkinalaitoksen teitä pitkinin tai yhdya-alueella o

TON YLEISKA9.4.

ihin, joissaekä vasojenä vasatuoto alueelleen

4 aikuista hivenpyyntiluedellisvuotta16 pyyntiluärä Iin alue013 verratn. Voimakkannan. Alimn hirvenpyyyhteensä 1

n hieman nuvuosista. (

nka hirviseu Pahkakos

yismaita, mn lisäksi pinoin 7400 ihdelleet, oupia seitseä nousussa

ee hirvien kakosken työs hirvenmn itäosan laä toisaalta

hdystieltä 8 Kottarant

n. Mahdolliskohdalla yl tai seutut

ysteiden 18n kattava m

AAVA 2018

50

esi-n lu-osta. n jäl-

rveä upien a (v. upien eella, ttuna kaan

mmil-ynti-1055 ous-

(Riis-

euru-sken

mutta ieniä heh-ollen män

a.

suo-uuli-met-aajat Iijo-

8540 ietä, sesti littä-tieltä 8745 met-



Pahkakosken kaava-alueen pohjoispuolella, Iijoen pohjoisrannalla kulkeva yhdystie 8540 on päällystetty ja Pahkakosken kohdalla tiellä on valaistus. Tien nopeusrajoi-tus kaava-alueen läheisyydessä on 80 km/h ja 100 km/h. Tiellä ei ole kevyen liiken-teen väylää. Kaava-alueen länsipuolella kulkeva seututie 849 on päällystetty ja tiel-lä on valaistus sekä kevyen liikenteen väylät Kiimingissä ja Yli-Iissä. Seututien 849 nopeusrajoitus kaava-alueen läheisyydessä on pääosin 80 km/h ja 100 km/h. Kaa-va-alueen eteläpuolella kulkeva valtatie 20 (Kuusamontie/Ouluntie) on päällystetty ja nopeusrajoitus kaava-alueen läheisyydessä on pääosin 100 km/h. Tiellä on osit-tain kevyen liikenteen väylä Oulun keskustan ja Kiimingin välillä. Tie on valaistu Ou-lun keskustan ja Kiimingin välisellä osuudella. Lisäksi tiellä on muutamia lyhyitä va-laistuja osuuksia kaava-alueen läheisyydessä. Kaava-alueen eteläpuolella kulkevat lisäksi valtatieltä 20 lähtevät yhdystiet 18745 ja 18747. Yhdystiet 18745 ja 18747 ovat sorateitä ja yhdystiellä 18745 on ollut painorajoitus 12 tn keväällä 2012.

Yhdystien 8540 liikennemäärä kaava-alueen kohdalla on 260 ajoneuvoa vuorokau-dessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 13 %. Seututien 849 liikennemäärä kaa-va-alueen kohdalla on noin 940 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 10 %. Valtatien 20 liikennemäärä kaava-alueen kohdalla on noin 3 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 12 %.

Kaava-alueelle tai sen lähiympäristöön ei ole osoitettu Pohjois-Pohjanmaan maa-kuntakaavassa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaavas-sa tie- tai ratahankkeita. Kaava-alueelle ei ole tiedossa myöskään muita liikenne-hankkeita. Maakuntakaavassa yhdystie 8540 sekä seututie 849 on osoitettu seutu-tienä/pääkatuna ja valtatie 20 valtatienä/kantatienä, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista eri-tyisesti taajamien, kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä.

Kaava-aluetta lähimmät satamat ovat Oulu ja Kemin Ajos. Oulun satamasta kaava-alueelle on matkaa noin 60 km ja Kemin satamasta noin 110–140 km. Oulun sata-masta on erikoiskuljetusten verkon runkoreitti yhdystien 8155 (Poikkimaantie) ja täydentävä reitti katuverkon kautta valtatielle 4 (Pohjantie). Valtatieltä 4 erikoiskul-jetusten verkon runkoreitti jatkuu valtatielle 20. Valtatieltä 20 lähtevät seututie 849 tai yhdystiet 18745 ja 18747 eivät kuulu erikoiskuljetusten verkkoon. Seututieltä 849 kuljetusreitti jatkuu yhdystietä 8540 pitkin kohti kaava-aluetta. Erikoiskuljetus-ten verkon runkoreitti Kemin Ajoksen sataman suunnasta kulkee seututietä 920 (Ajoksentie) yhdystielle 19511 (Eteläntie) ja sitä pitkin Hepolan risteyssillalle asti, jossa reitti siirtyy seututien 925 (Veitsiluodontie) kautta valtatielle 4 jatkuen sillä yhdystien 19505 (Palohovintie) itäisempään liittymään. Yhdystien 19505 ja Simon risteyssillan välinen valtatien 4 osuus ei kuulu erikoiskuljetusten verkkoon, mutta risteyssillan jälkeen erikoiskuljetusten verkon runkoreitti jatkuu valtatietä 4 pitkin Iin ja Oulun rajalle, jossa se siirtyy seututielle 847 (Haukiputaantie) kohti Haukipu-dasta. Haukiputaalla reitti jatkuu yhdystien 8460 (Kiiminkijoentie) ja seututien 848 (Kiiminkijoentie) kautta valtatielle 20. Kemin ja Simon suunnasta tultaessa valtatiel-tä 4 on Iissä suorempiakin reittejä seututeitä ja yhdysteitä pitkin kohti Pahkakoskea esimerkiksi Iijoen varrella tai Yli-Olhavan kautta, mutta ne eivät kuulu erikoiskulje-tusten verkon reitteihin. Iijoen vartta kulkevalla reitillä on Iijoen rautatiesillan alitus yhdystien 8511 (Virkkulantie) ja seututien 851 (Yli-Iintie) liittymässä, joka voisi ai-heuttaa haasteita kuljetuksille, mikäli kyseistä reittiä käytettäisiin. Yli-Olhavan kaut-ta kulkevalla reitillä on soratieosuus Yli-Olhavan ja Tannilan välillä. Suurimmat lii-

IIN KUNKAAVAS

5.9

TA ELOSTUS

FCG Su

kenneesitet

Kuvaalueel

LENT

PahkalentoaKaavateen s

Muita km kitään,sekä Asäksi tettu sijoittraken

Tuulivsiin on

uunnittelu ja t

emäärät maty oheisess

26. Tlle.

TOLIIKEN

akosken tuasema, joka-alueen läsuurin sallit

lentopaikkaava-aluee PudasjärvAhmosuon OuluZone aluevaraukuu noin 13tamisaikata

voimapuiston esitetty s

ekniikka Oy

ahdollisilla sa kuvassa.

Tarkastellut

NE

ulivoimapuka sijaitseensiosa sijoittu huipun

koja kaava-esta länteeven varalas lentopaikkalueelle (Y

kset harras3 kilometriaulu ei ole

on sijoittumseuraavassa

kuljetusrei.

t kuljetus

uistoaluettae noin 50 ittuu Oulunkorkeus me

-alueen lähn, Pudasjäkupaikka k

ka noin 50 Ylikiiminki) stusilmailukn etäisyydvielä tiedos

minen suhtea kuvassa

PAHKAKOS

iteillä ovat

sreitit kaa

lähinnä okm etäisy

n lentoasemerenpinnan

ietäisyydelärven lentokantatiellä 7km kaava-a on voimaskeskukselleelle kaava-ssa.

eessa Oulu

SKEN TUULIV

valtateillä

ava-alueen

leva Finaviyydellä kaaman korkeun tasosta on

lä ovat Iin paikka noi78 noin 40 alueesta etssa olevasse. OuluZon-alueesta e

n lentoasem

VOIMAPUIST

4 ja 20. K

n lähisata

ian lentoasava-alueestsrajoitusalun 401 metr

kevytlentoin 40 km km kaavatelälounaassa osayleisnen harrastetelään. Ilm

man korkeu

TON YLEISKA9.4.

Kuljetusreiti

mista ka

sema on Ota lounaasueelle, jollariä.

opaikka noikaava-alue-alueesta i

seen. Näidekaavassa oteilmailukemailukeskuk

usrajoitusa

AAVA 2018

52

it on

ava-

Oulun seen. a es-

n 30 eesta tään

en li-osoi-skus ksen

luei-

IIN KUNKAAVAS

5.10

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuva

MAAN

Pahkasän aEnerg

uunnittelu ja t

27. L

NOMISTU

akosken tualuetta ja gia Oy tekee

ekniikka Oy

Lentoasemi

US

ulivoimapuitäosa on e maanvuo

ien korkeus

uiston maa-yksityisten

okrasopimu

PAHKAKOS

srajoitusalu

-alueista län maanomikset tarvitt

SKEN TUULIV

ueet kaava-

änsiosa on stajien omtavien kiinte

VOIMAPUIST

-alueen läh

Pahkakoskmistuksessaeistöjen ka

TON YLEISKA9.4.

eisyydessä

ken yhteism. Pahkakosnssa.

AAVA 2018

53

ä.

met-sken

IIN KUNKAAVAS

5.11

TA ELOSTUS

FCG Su

LUON

5.11

Pahkapiirteiesiintyja grakaa. (

Kaava(1:20Pahkajitteismaalamässäreenip

Geolo1983.Pihlajaenimmkokonyli 1,5

Geolo1992–soita,

Kaavakallioaarvoksyydetumaa17 km

Kaava130 mtuvat fia Masa kuv

uunnittelu ja t

NNONYMP

1.1 MAA

akosken aluset mäntyyy granidioauvakkaa. H(GTK 2016a

a-alueen m0 000) ja k

akosken kaesta maala

ajia esiintyyä määrin ipitoisemmil

ogian tutkim Pahkakosasuon tutkmäkseen ranaispinta-al5 m:n aluet

ogian tutkim–1996. Täs kuin Iso-P

a-alueelle talueita, mo

kas kallioaluelle kaava-aan, Ollinka

m.

a-alue sijoim mpy väli kaava-alueaanmittausvassa.

ekniikka Oy

PÄRISTÖ

- JA KALL

ue on hyviykankaat jaoriitti. KaavHankkeen sa)

maalajeja onkarttatarkaava-aluettaajista sekäy kaava-aluitäosassa. lle alueille.

muskeskus ken tuulivo

kimusalueelahkavaltaisa on 650 htta 133 ha j

muskeskus ssä yhteydeihlajasuota

tai sen välioreenialueitue, Iso Kallalueen etelänkaan rant

ttuu Iijokilallä. Korkeueen kaakkolaitoksen k

IOPERÄ SE

n tasaista a laajat sva-alueen lsähkönsiirt

n selvitettyasteluun. Ga. Maaperä paksuistaueen louna Voimalat (GTK 2016

on tehnyoimapuistonlle, jolla testa ja pohjaha, mistä tja yli 2,0 m

on jatkanuessä ei ku

a. (GTK 200

ttömään läta tai tuuli-iosuon kalläpuolelle. Ltakerrostum

aaksoon. Kusvaihtelut oisosaan ja kahden met

PAHKAKOS

EKÄ TOPO

ja alavaa. suot. Kaavlänsiosassatoreitin alue

y perustuenTK:n maap

ä koostuu k turvekerro

aisreunalla on pyritty6b)

yt Yli-Iiin sn kaava-aluehtyjen tutkamaa lähesurvesyvyyd

m:n aluetta

ut Iin kunnaitenkaan o00)

äheisyyteen- ja rantakioalue (KAOLähimpään maan (TUU

Korkeustaso ovat loivap alavimmattrin korkeus

SKEN TUULIV

GRAFIA

Alueen maa-alueen k esiintyy lieella kalliop

n GTK:n Superäkartta-kaava-alueeoksista (ylNauruanoj

y sijoittam

soilla tutkimue sijoittuukimusten ps kaikkialladeltään yli 51 ha. (GT

an turvevarle tutkittu

n ei sijoitu kerrostumiaO110088), arvokkaas-11-088) id

o vaihteleepiirteisiä. Kt länsiosaasmallin mu

VOIMAPUIST

aisemaa hakallioperässisäksi mafiperä on pä

uomen maaaineisto 1:ella enimmi 0,6 m). an varrellaaan sekala

muksia vuu kaakkoisnperusteella hiekkaa. I1,0 m alueTK 1984)

rojen inven kaava-alue

luokiteltujaa. Lähin va sijoittuu noseen tuuli- jdässä, on

e kaava-aluKorkeimman. Kaava-a

ukaan on es

TON YLEISKA9.4.

allitsevat losä vallitsevsta vulkanäosin grau

aperäaineis20 000 ei äkseen sekKarkearake

a sekä pienajitteisille,

osina 1974nurkastaan suon turveIso-Pihlajasetta on 262

ntointia vuoeelle sijoitt

a ja arvokkaltakunnallisoin 10 km eja rantakeretäisyyttä

ueella noin t kohdat si

alueen topositetty ohei

AAVA 2018

54

oiva-vana iittia vak-

toon kata kala-eista nem-mo-

4 ja Iso-e on suon 2 ha,

osina tuvia

kaita sesti etäi-rros-noin

55–ijoit-

ogra-ises-



Kuva 28. Kaava-alueen kallioperä (GTK 2016a). Voimajohtoreitti VEC on kaa-van mukainen jatkosuunnittelussa edistettävä vaihtoehto.

Kuva 29. Kaava-alueen maaperä (GTK 2016b). Voimajohtoreitti VEC on kaa-van mukainen jatkosuunnittelussa edistettävä vaihtoehto.



Kuva 30. Kaava-alueen topografia (MML 2015).

5.11.2 ARVIO SULFAATTIMAIDEN ESIINTYMISESTÄ ALUEELLA

Happamia sulfaattimaita esiintyy erityisesti muinaisen Litorina-meren korkeimman rannan alapuolisilla alueilla, jotka ovat nousseet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena. Karkeasti ottaen happamia sulfaattimaita esiintyy Perämeren rannik-koalueilla noin 100 metrin ja eteläisen Suomen rannikolla noin 40 metrin korkeus-käyrän alapuolella. Pahkakosken tuulivoimapuistoalueen voimaloiden paikat, ohjeel-liset tielinjaukset ja maakaapelit sijaitsevat pääosin korkeustasolla 70–110 m mpy.

Happamia sulfaattimaita voi syntyä sulfidipitoisen saven, hiesun, hienon hiedan tai liejun joutuessa ilman hapen kanssa tekemisiin kaivutöiden ja alueiden kuivatuksen yhteydessä. GTK:n maaperäaineisto 1:20 000 ei kata kaava-aluetta. Peruskartta-tarkastelun sekä GTK:n karkean 1:200 000 maaperäaineiston perusteella arvioituna alustavat tuulivoimaloiden paikat sijoittuvat korkeammille moreenialueille, joilla pin-taturvekerrokset ovat ohuita. Parannettavat tielinjaukset, maakaapelit ja sähkön-siirtoreitit voivat osittain kulkea soistumien alueella, jossa esiintyy mahdollisesti paksumpia turvekerroksia.

GTK on tehnyt rannikkoalueella happamien sulfaattimaiden esiintymisen kartoitus-työtä ja tuottanut tuloksista digitaalista aineistoa. Aineistoon sisältyy muinaisen Li-torina-meren korkeimman rantatason rajaus, jonka alapuolella kaava-alue osittain sijaitsee. Kaava-alueelta on saatavilla GTK:n ennakkotulkintakartta-aineistoa hap-pamista sulfaattimaista. Ennakkotulkintakartta 1:1 000 000 toimii yleissilmäyskart-tana ja esittää arvion happamien sulfaattimaiden esiintymisestä alueella. Aineisto ei sovellu suurimittakaavaiseen piste-/tilakohtaiseen tarkasteluun. Tarkempaa 1:



250 000 mittakaavaista yleiskartoitusaineistoa ei ole alueelta saatavissa. Ennakko-tulkintakartan mukaan kaava-alueen ympäristössä on pieni tai hyvin pieni happami-en sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys. Pohjoiseen Iijokea kohti mentäessä esiintymistodennäköisyys kasvaa nopeasti ja on jo kaava-alueen kohdalla Iijoen rannassa (etäisyys noin 1 km) arvioitu suureksi. (GTK, 2016c)

Mikäli jatkosuunnittelun yhteydessä todetaan riski happamien sulfaattimaiden esiin-tymiselle rakentamispaikoilla, esimerkiksi sähkönsiirtoreitillä, on alueella tehtävien pohjatutkimusten yhteydessä selvitettävä myös happamien sulfaattimaiden esiin-tyminen riittävän kattavalla määrällä pH-laboratorioanalyysejä. Happamien sulfaat-timaiden toteaminen on mahdollista myös rakentamisaikana otettavien maanäyttei-den avulla, tutkimalla niiden pH-arvoa.

Sulfaattimaiden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia sulfaattimaapitoisilla rakentamis-alueilla, voidaan vähentää asianmukaisilla työtavoilla, joilla vältetään ylimääräiset kasvillisuus-, puusto- ja maastovauriot. Massanvaihtoja ja kaivuja suunniteltaessa tulee tarvittaessa suunnitella toimenpiteet happamuushaittojen minimoimiseksi. Sulfaattipitoista maata sisältävillä alueilla kaivettua maa-ainesta ja turvetta ei saa käyttää täyttöihin, vaan massat tulee sijoittaa siten, että happamien valumavesien pääsy alapuoliseen vesistöön voidaan estää. Happamuushaittoja aiheuttavat massat tulee kalkita riittävästi happamuuden neutraloimiseksi. Happamia sulfaattimaita si-sältävien kaivumassojen käsittely voidaan paikallisista olosuhteista (mm. ympäröi-vät pintavedet) riippuen tehdä joko rakentamisalueella tai mikäli se ei ole mahdol-lista, massat viedään sellaisenaan pois loppusijoituskohteeseen.

5.11.3 PINTAVEDET

Kaava-alue sijoittuu Oulujoen—Iijoen vesienhoitoalueelle ja Iijoen vesistöalueen Ii-joen alaosan alueelle (61.1). Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Nauruanjoen 2. ja-kovaiheen valuma-alueelle (61.17). Kaakkoisosaltaan kaava-alue sijoittuu Maalis-maan-Haapakosken alueen (61.12) Koutuanojan 3. jakovaiheen valuma-alueelle (61.129), koillisosaltaan Pahkakosken vl:n alueelle (61.123) ja luoteisosaltaan Kie-rikin vl:n alueelle (61.122). Kaava-alueen sijoittuminen valuma-alueille (3. jakovai-he) on esitetty kuvassa 10.4.

Kaava-alueelle ei sijoitu järviä tai täysin luonnontilaisia pienvesiä lukuun ottamatta kaava-alueen kaakkoisosassa sijaitsevaa umpeenkasvanutta Sammakkolampea. Alueen turvemaat ovat erityisesti kaava-alueen itäosassa tehokkaasti ojitettuja ja alueelle sijoittuu runsaasti ihmisen luomaa ojaverkostoa. Kaava-alueen ojaverkos-ton uomat laskevat kaava-alueen lounaisosasta Nauruanojaan, joka virtaa luotee-seen Iijokeen. Muilta osin kaava-alueen ojaverkoston uomat laskevat pohjoiseen kohti Iijokea, kaava-alueen itäosassa Koutuanojaa pitkin. Iijoen alaosa on luokiteltu pintavesityypiltään erittäin suuriin turvemaiden jokiin. Sen ekologinen tila on tyy-dyttävä ja kemiallinen tila hyvä.

Lähimmät järvet ovat Iso Orastinjärvi noin 700 m kaava-alueen eteläpuolella ja Pik-ku-Orastinjärvi noin 900 m kaava-alueen lounaispuolella. Noin 600 m kaava-alueesta itään sijaitsee lähes umpeenkasvanut Ala-Koutuanjärvi ja noin 1,6 km kaava-alueesta koilliseen noin 2 hehtaarin laajuinen Mustalampi. Koutuankankaalla noin 1,6 km kaava-alueesta itään sijaitsee pari pientä, alle hehtaarin laajuista, kar-



talle nimeämätöntä lampea. Lähimpien järvien ja lampien ekologista tilaa ei ole luo-kiteltu.

Kuva 31. Kaava-alueen sijainti valuma-alueilla (Oiva 2015).

5.11.4 POHJAVEDET

Kaava-alue tai sähkönsiirtoreitti eivät sijoitu luokitelluille pohjavesialueille.

Kaava-aluetta lähin luokiteltu pohjavesialue, Somerovaara (11973002), sijaitsee noin 3,3 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta etelään. Alue on luokan I pohjavesi-alue. Lähimpien pohjavesialueiden sijainti kaava-alueeseen nähden on esitetty ohei-sessa kuvassa.

Kaava-alueella tai sähkönsiirtoreitillä ei karttatarkastelun perusteella sijaitse lähtei-tä. Lähin lähde sijoittuu kaava-alueen eteläpuolelle ja Sammakkolammen kaakkois-puolelle noin 130 metrin etäisyydelle kaava-alueesta. Kaava-alueen lounaispuolella Orastinvaaran ympäristössä on lähteitä lähimmillään noin 600 metrin etäisyydelle kaava-alueesta.



Kuva 32. Kaava-aluetta ja sähkönsiirtoreittiä lähimmät luokitellut pohjavesi-alueet (Oiva 2015).

5.11.5 KASVILLISUUS JA LUONTOKOHTEET

KASVILLISUUDEN YLEISPIIRTEET

Yli-Iin alue sijoittuu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Keskiboreaaliselle Pohjan-maan vyöhykkeelle, lohkoon Pohjois-Pohjanmaan rannikko (3a2). Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosat Iijokivarressa sijoittuvat kasvupaikkatyypeiltään pääosin karulle seudulle, jossa vallitsevat aapasuot ja niiden väliset matalat moreeniharjan-teet. Iijoen uoma kaava-alueen pohjoispuolella on säännösteltyä ja jyrkkärantaista.

Jokilaaksojen välisten vedenjakajaseutujen alueet ovat metsätyypeiltään kohtalai-sen karuja ja yksipuolisia ja siten alueen edustavimmat luontoarvot liittyvät usein suoluontoon. Pahkakosken kaavoitettavalle alueelle sijoittuu erilaisia kasvillisuus-kohteita kuivahkoista mäntykankaista turvekangasmuuttumiin ja lähes luonnontilai-siin avoimiin nevoihin. Tietyiltä osin kaava-alueelle sijoittuvat suot ovat laiteiltaan ojitettuja, mutta silti luonnontilaansa säilyttäneitä.



AINEISTOT JA SELVITYKSET

Kaava-alueen ja sen sähkönsiirtoreitin kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin elokuussa 2015, yhteensä seitsemän maastotyöpäivän ajan. Hankkeen voimajohto-vaihtoehtoja on lisätty vuonna 2016 ja niiden luontotyyppejä ja kasvillisuutta on in-ventoitu kahden maastopäivän ajan kesäkuussa 2016.

Alueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto on tiedusteltu ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 6/2015). Lisäksi tiedusteltiin Metsäkeskukselta alueelle mahdollisesti sijoittuvia kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäris-tötukea (Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, 2015). Uusien sähkönsiirtoreittivaih-toehtojen ympäristötukikohteita on tiedusteltu Suomen Metsäkeskukselta (6/2016) ja uhanalaistietoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta (6/2016).

Tuulipuistoalueen sekä ensimmäisten alustavien sähkönsiirtoreittien kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten maastotöistä on vastannut FM biologi Tanja Jylänki. Selvi-tysten raportoinnista sekä sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen (VEA, VEB, VEC, VED ja VEE) maastotöistä on vastannut FM biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tek-niikka Oy:stä.

Luontoselvitysten menetelmät ja tulokset on esitetty tarkemmin Luonto- ja linnus-toselvitysten erillisraportissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka, 14.12.2016) joka on kaava-asiakirjojen liitteenä 5.

METSÄT

Kaava-alueella ja sen sähkönsiirtoreitillä kangasmaan talousmetsät ovat pääosin kasvupaikkatyypiltään Pohjois-Suomen variksenmarja–puolukkatyypin kuivahkoja kankaita tai sekapuustoisia tuoreita puolukka-mustikkatyypin kankaita. Karumpia kuivahkoja variksenmarja–kanervatyypin kankaita esiintyy vähäisemmin, pääosin hiekkaharjujen alueilla. Nauruanojan varrella on jonkin verran myös lehtomaista kangasta.

Kaava-alueelle sijoittuu paljon myös turvemaiden metsiä. Suurin osa kaava-alueen metsäalasta on ollut alun perin rämeisiä ja korpisia soita, jotka ovat nykyisin muut-tumia tai turvekankaita, ja kasvavat kohtalaisesti mäntyä ja kuusta. Rämevarpujen yleisyys leimaa myös kivennäismaiden metsiä, jolloin kangasmetsien ja turvemai-den raja on häilyvä. Kaava-alueen metsät ovat yleisilmeeltään mäntyvaltaisia ja ta-saikäisiä sekä puustoltaan kohtalaisen nuoria. Iäkkäämpiä kuusivaltaisia metsiä alueella ei esiinny. Monimuotoisempi iäkäs puusto esiintyy virtavesien varsilla.

Koutuan- ja Nauruanojan varrelle sijoittuu paikoin kapealti ruoho- ja heinäkorpea joka vaihtelee mosaiikkimaisesti tuoreen ja lehtomaisen kankaan kanssa. Nauruan- ja Koutuanojien sekä Paskaojan edustavampien uomanosien alueita on sisällytetty virtavesien lähiympäristöjen luontokohderajauksiin.

Kaava-alueella ei ole edustavia kalliopaljastumia tai kallioisia metsiä. Pieniä maa-ai-nesottoalueita sijoittuu Koutuansuontienvarrelle.



.

Kuva 33. Alueen metsät ovat pääosin tasaikäisiä nuorehkoja mäntymetsiä ja turvekankaiden osuus on suuri.

SUOT JA PIENVEDET

Kaava-alueen ja sähkönsiirtoreitin kasvillisuusolosuhteet ovat yleisesti kohtalaisen karuja, mutta myös Kiimingin kalkkialueen vaikutusta voi esiintyä paikoin, mikä nä-kyy sähkönsiirtoreitillä soiden lettoisuutena. Kaava-alueen itäosat ovat pääosin oji-tettujen avosoiden aluetta ja soiden joukosta on rajattavissa myös luonnontilaltaan edustavia suoluontokohteita. Kaava-alueen länsiosa on tiuhaan ojitettu turvekan-gasta ja -muuttumaa, joka sisältää entisiä laajoja räme- ja korpimaita.

Kaava-alueen suot ovat karuja tai keskiravinteisia nevoja ja rämeitä. Nevoista tava-taan lyhytkortisia ja saraisia tyyppejä kun taas rämeet ovat isovarpuisia tai rahkai-sia. Pääosa nevojen laiteilla sijainneista korpikohteista on ojitettuja ja siten omi-naispiirteiltään muuttuneita. Edustavin ja laajin luonnontilaisen kaltainen suoalue kaava-alueella on Pirttiharjunsuo, joka on aapasuon ja viettokeitaan välityyppiä. Pirttiharjunsuon läpi kulkee 400 kV voimajohto. Kaava-alueen entisiä suoaltaita on vahvasti ojitettu, mutta pieniä turvekankaiden ja ojikoiden keskelle jääneitä suo-luontokohteita rajattiin luontokohteiksi, sillä niillä on oma merkityksensä alueen pe-ruslajiston ja riistalajien elinympäristöinä. Soilla ja niiden laiteilla on usein myös ta-vanomaista talousmetsää monilajisempi linnusto.

Hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tarkastellut sähkönsiirtoreitit suuntautuvat alueelta länsilounaaseen sekä pohjoisen kautta lähteen. Eteläisimmät reitit sijoittu-vat Natura-alueen ja maakuntakaavan SL-alueina merkittyjen laajojen suokokonai-suuksien väliin. Sähkönsiirtoreitin ympäristössä nämä suot ovat laajoja, väli- ja rimpipintaisia aapasuoyhdistymiä, joilla on viettokeitaiden piirteitä.

Kaava-alueelle sijoittuvat huomionarvoiset pienvedet ovat havumetsävyöhykkeen turvemaiden puroihin luokiteltavia ojia; Nauruanoja ja Koutuanoja. Molemmat ovat



uomaltaan pääosin luonnontilaisia, mutta niihin on johdettu runsaasti metsien ja soiden kuivatusojia. Ojat ovat vedeltään tummia ja humuspitoisia. Alueen virtave-det rikastuttavat talousmetsien olosuhteita lajiston elinympäristöinä, mutta varsille ei sijoitu erityisen edustavia ja laajoja puustoisia luontokohteita. Nykyisellä kaava-alueella esiintyy lähteisyyttä Orastinvaaran tuntumassa. Yksi lähde Orastinvaaran laiteessa on kaivettu isohkoksi montuksi. Orastinjärven itäpuolinen lähde on vesilain mukainen karu lähde puustoisella rämeellä.

TUULIVOIMALOIDEN RAKENNUSPAIKAT JA HUOLTOTIESTÖ

Hankesuunnittelun alkuvaiheessa voimalapaikat ja huoltotielinjaukset on pyritty jo lähtökohtaisesti sijoittamaan siten, että ne eivät sijoitu ennalta arvioiduille luonto-kohteille, kuten ojittamattomille soille tai liian lähelle edustavia pienvesiä. Tielinja-uksista ja voimaloiden rakennuspaikoista oli maastotöiden aikana tiedossa alustavat sijainnit, ja alueelta poimitut luontokohteet ovat hieman muuttaneet suunnitelmaa. Hankkeen voimalapaikat ja huoltotielinjaukset on sijoitettu esisuunnittelun jälkeen siten, että arvokkaat luontokohteet ja lajisto on huomioitu. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen tehdyissä voimalasiirroissa on otettu huomioon arvioidut luontokohteet.

Voimaloiden rakennuspaikoista yli puolet sijoittuu puustoiselle turvekankaalle. Useat rakennuspaikoista ovat nykyisellään mäntyvaltaisia entisiä räme- tai korpipohjia, kohtalaisesti mäntyä kasvavia karhunsammalmuuttumia. Kivennäismaalaiteeseen sijoittuvia rakennuspaikkoja on kaava-alueen keskiosissa ja näillä alueilla metsät ovat tyypiltään kuivahkoja kankaita, jolla esiintyy myös rämevarpuja. Kangasmailla voimaloiden rakennuspaikkojen puusto on tasaikäistä ja kohtalaisen nuorta. Kolme voimalapaikkaa sijoittuu nuoren mäntytaimikon alueelle. Kaksi rakennuspaikkaa on suoluontokohteeksi rajatun alueen laiteessa.

Nauruan- ja Koutuanojan ylittävät metsäautotiet ovat jo alueella olevia, ja niitä osin parannettaisiin. Virtavesien lähelle ei ole osoitettu voimaloiden rakennuspaikkoja. Kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuvat pienvedet ja lähteiset suot sijoittuvat kohta-laisen etäälle rakentamisalueista. Hankkeen sähkönsiirtoreitin (VEC) voimajohto ylittää luontokohteeksi rajatun Nauruanojan ilmajohtona. Sähkönsiirtoreitin luonto-arvoja on esitelty tarkemmin luontoselvitysraportissa (liite 6).

ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäy-tössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttä-miseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa.

Pahkakosken kaava-alueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luonto-tyyppejä tai vesilain 2. luvun 11§:n mukaisia arvokkaita pienvesiä. Metsälain 10§:n erityisen arvokkaista elinympäristöistä kaava-alueelle sijoittuvat luontokohteiksi ra-jattuina useat vähäpuustoiset suot ja muina arvokkaina luonnon monimuotoisuutta lisäävinä kohteina kaava-alueelle sijoittuvat Nauruanojan ja Koutuanojan varsien rehevämmät lehtomaiset metsät.



Luontokohteet on poimittu YVA -menettelyn yhteydessä laadittujen luontoselvitys-ten perusteella (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2016). Alueen arvokkaiden luontokoh-teiden statuksessa on huomioitu myös niiden uhanalaisuus luontotyyppinä (Raunio ym. 2008). Luontokohteet perusteluineen on esitetty taulukossa 7.

Kuva 34. Kaava-alueen arvokkaat luontokohteet, numeroidut voimalapaikat ja alustava huoltotiestö.



Taulukko 7. Kaava-alueelle laaditun luontoselvityksen perusteella rajatut arvok-kaat luontokohteet. Selitteessä metsälain mukaisuus sekä luontotyyppien uhanalai-suusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisesti merkittävimmät luontotyypit, jotka sisältyvät kohteeseen. Uhanalaisuus; CR-äärimmäisen uhanalainen, EN–erittäin uhanalainen, VU–vaarantunu, NT-silmällä pidettävä. Numero viittaa luontokohde-karttaan.

Kohteen nimi nro status ja lajisto kaava- merkintä

Pirttiharjunsuo 1a, 1b MetsäL. 10 §; vähäpuustoiset suot. Saranevat (VU), kalvakkanevat (VU), lyhytkorsirämeet (VU)

Luo-1

Tammimaa W 2 MetsäL. 10 §; vähäpuustoiset suot. Lyhytkorsirämeet (VU)

Luo-1

Sammakkosuo 3 MetsäL. 10 §; vähäpuustoiset suot. Saranevat (VU) Luo-1

Pirttiharju S 4 MetsäL. 10 §; vähäpuustoiset suot. Rimpineva (NT) Luo-1

Sammakkolampi 5 MetsäL. 10 §; vähäpuustoiset suot. Saranevat (VU) Luo-1

Pienet nevarämeet 6 a-f MetsäL. 10 §; vähäpuustoiset suot. Pallosararämeet (VU), saranevat (VU), sararämeet (VU)

Luo-1

Nauruanoja 7 Ruohokangaskorpi (VU) Luo-2

Koutuanoja 8a, 8b Ruohokangaskorpi (VU) Luo-2

Järvisuo E 9 MetsäL. 10 §; vähäpuustoiset suot. VesiL 11 §; lähteet. Lyhytkorsirämeet (VU), lähteiköt (VU)

Luo-3

UHANALAINEN JA HUOMIONARVOINEN KASVILAJISTO

Pahkakosken tuulivoimahankkeen kaava-alueelta tai sen välittömästä lähiympäris-tössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympä-ristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 2015, tarkistus 2016). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) silmälläpidettävää (NT) tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 §) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei myöskään havaittu selvitysten yhteydessä. Lähimmät tiedossa olevat uhanalaislajihavainnot sijoittuvat hankkeen sähkönsiirtoreitin tun-tumaan, Poikainlamminsuo–Karhusuon Natura-alueen pohjoispuolisille reheville ja lettoisille soille.

5.11.6 LINNUSTO


Pahkakosken tuulivoimapuiston kaava-alueen, sähkönsiirtolinjojen sekä lähivaiku-tusalueen linnustoa on selvitetty hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä maastoin-ventoinneilla vuonna 2015. Inventoinnit koostuivat kevät- ja syysmuutontarkkailus-ta sekä kaava-alueen ja sähkönsiirtoreitin pesimälinnustoinventoinneista. Linnus-toselvitysten maastotöistä ovat vastanneet Petri Lampila, Minna Tuomala, Ville Suorsa, Eino Mikkonen ja Kalle Simonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. Linnustoselvitysten raportoinnin ovat laatineet FT biologit Petri Lampila ja Marjo Pihlaja sekä FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.



Linnustoselvitysten ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kaava-alueen sekä sen lä-hivaikutusalueen pesimälinnustoa sekä suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymis-tä, ja luoda yleiskuva alueen kautta muuttavaan linnustoon. Linnustoselvitysten ai-kana huomioitiin erityisellä tarkkuudella kaikki suojelullisesti arvokkaat lajit: Suo-men Punaisen kirjan uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla (20.12.1996/1096) ja luonnonsuojeluasetuksella (14.2.1997/160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädetyt lajit. Lisäksi huomioitiin tuulivoiman linnusto-vaikutuksille herkiksi tiedetyt lajit sekä mahdolliset linnustollisesti arvokkaat koh-teet.

Kaava-aluetta lähimpien erityistä suojelua vaativien petolintujen pesäpaikkoja tie-dusteltiin Metsähallituksen petolintuvastaavalta (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.). Muiden petolintujen ja suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikkatietoja selvitettiin Hel-singin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteydessä toimivan Rengas-tustoimiston tietokannoista ja sääksirekisteristä (Heidi Björklund, kirjall. ilm.).

Linnustoselvityksissä käytetyt aineistot ja menetelmät sekä selvitysten tulokset on esitetty tarkemmin Luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2015) joka on kaava-asiakirjojen liitteenä 5.

PESIMÄLINNUSTO

Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa on selvitetty koko Suomen pesimälinnus-ton levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006–2010 (Valka-ma ym. 2011). Pahkakosken kaava-alue sijoittuu käytännössä kokonaan Yli-Iin Orastinvaaran (724:345, selvitysaste tyydyttävä) atlasruudun alueelle. Orastinvaa-ran atlasruudussa havaittiin atlaksen aikana yhteensä 59 lintulajia, joista 43 lintula-jia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Lintuatlaksen perusteel-la alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin 125–150 paria/km2.

Pahkakosken tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitysten aikana selvitysalueella havaittiin 77 lintulajia, joista 55 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pahkakosken tuulivoimahanketta varten suoritettujen tarkempien pesi-mälinnustoselvitysten aikana alueella havaittiinkin selvästi enemmän lajeja kuin Lin-tuatlashankkeen yhteydessä suoritettujen satunnaisempien selvitysten aikana. Kaa-va-alue sijoittuu hyvin voimakkaasti käsiteltyjen ja pääasiassa karujen talousmetsi-en alueelle, jossa elävä linnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja ta-vanomaisista talousmetsäalueiden ja käsiteltyjen suoalueiden pesimälajeista. Laa-jaan kaava-alueeseen sisältyy kuitenkin useampia linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia kohteita kuten avoimia suoalueita, pieniä järviä, sekä iäkkäämpiä met-siköitä (mm. Nauruanojan varressa) ja runsaslahopuustoisia korpia.

Pesimälinnuston pistelaskentojen perusteella kaava-alueen selkeästi runsaslukui-simmat ja yleisimmät pesimälajit ovat pajulintu ja peippo, jotka ovat myös koko Suomen runsaslukuisimmat ja yleisimmät pesimälajit. Pajulinnun ja peipon osuus alueen koko lintuyhteisöstä on noin 44 %. Oheisessa taulukossa on esitetty runsas-lukuisimpien pesimälajien lista ja tähän joukkoon mahtuu useita metsien yleislajiksi ja havumetsälajeiksi luokiteltavia lintulajeja, jotka lukeutuvat talousmetsäalueiden



tyypilliseen pesimälaistoon. Huomattavaa on vanhan metsän lajien ja vaarantuneik-si arvioitujen hömötiaisen ja töyhtötiaisen korkeahkot parimäärät.

Taulukko 8. Pesimälinnuston pistelaskentojen perusteella Pahkakosken suunni-tellun tuulivoimapuiston kaava-alueen runsaslukuisimmat pesimälajit. Parimäärä on pistelaskennan perusteella laskettu arvio alueella pesivästä vähimmäisparimäärästä. p+

Laji Parimäärä

Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 829

Peippo (Fringilla coelebs) 796

Talitiainen (Parus major) 235

Hippiäinen (Regulus regulus) 233

Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 221

Punarinta (Erithacus rubecula) 196

Hömötiainen (Parus montanus) 190

Harmaasieppo (Muscicapa striata) 125

Töyhtötiainen (Parus cristatus) 99

Laajempaa avovettä vaativien vesilintujen käytännössä ainoa mahdollinen elinym-päristö kaava-alueella on eteläosassa sijaitseva suorantainen Sammakkolampi, jolta tavattiin pienemmistä vesilintulajeista tavi ja telkkä sekä varmistettiin vaarantu-neen metsähanhen pesintä. Pirttiharjunsuolla pesi yksi laulujoutsenpari. Kaava-alueen lounaispuolelle sijoittuvalla Iso Orastinjärvellä havaittiin pesivänä mm. kuik-ka.

Metsäkanalinnuista kaava-alueella havaittiin pesivänä kaikki seudulla tavattavat lajit (metso, teeri, pyy ja riekko). Metsoja havaittiin siellä täällä koko kaava-alueen laa-juudelta (sekä suoria havaintoja, että hakomisjälkiä), mutta metson merkittäviä soidinpaikkoja ei tunnistettu. Hajanaisten ja melko vähäisten havaintojen perusteel-la alueen metsokanta ei vaikuta erityisen vahvalta. Teeren elinympäristöjä sijoittuu alueelle kohtuullisen runsaasti, ja lajia havaittiinkin monin paikoin. Teeren soidin-alueita sijoittuu todennäköisesti useimmille avoimille suoalueille sekä mahdollisesti Sammakkolammelle. Pirttiharjunsuolla todettiin noin kahdenkymmenen teerikukon soidin. Pyyn reviirejä havaittiin harvakseltaan kaava-alueen kuusivaltaisemmilla metsäkuvioilla. Voimakkaasti vähentyneestä ja vaarantuneeksi luokitellusta riekosta tehtiin havaintoja Pihlajanharjulta ja Hetesuolta.

Valtaosa kaava-alueella pesivästä varpuslintulajistosta koostuu varsin tavanomaisis-ta talousmetsien yleislajeista. Arvokkaampaa varpuslintulajistoa edustavat Sam-makkolammella, Pirttiharjunsuolla ja Pienellä Pihlajasuolla havaitut useat niittykir-vis- ja keltavästäräkkiparit. Tiltaltteja havaittiin Nauruanojan varressa peräti neljä laulavaa. Voimakkaasti vähentyneitä hömötiaisia havaittiin pistelaskennassa kuusi ja töyhtötiaisia kaksi, lisäksi mm. Nauruanjokivarressa havaittiin kaksi laulavaa töyhtötiaista. Niin ikään voimakkaasti vähentynyt pohjansirkku havaittiin kerran laulavana Pirttiharjunsuolla.

Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) kaava-alueella ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien lintulajien pesäpaikkoja. Lähimmät rekistereissä olevat maakotkan, sääksen ja muuttohaukan pesäpaikat si-joittuvat kohtalaisen etäälle kaava-alueesta. Toteutettujen luonto- ja linnustoselvi-tysten aikana kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei havaittu lainkaan vanhoja



ja pesiväksi tulkittavia maakotkia tai muuttohaukkoja. Kaava-alueella tai sen välit-tömässä läheisyydessä ei sijaitse muidenkaan suurten petolintujen tiedossa olevia pesäpaikkoja. Tarkemmin tietoa kaava-alueen pesimälinnustosta on esitetty erilli-sessä luonto- ja linnustoselvityksessä (liite 5).

Sähkönsiirron voimajohtoreitin alueella esiintyy pääosiltaan hyvin samantyyppisiä elinympäristöjä kuin kaava-alueella, jolloin alueella pesivä linnusto koostuu pääosin alueellisesti yleisistä ja tavanomaisilla talousmetsäalueilla esiintyvistä lajeista. Voi-majohtoreitin merkittävimmät linnustolliset arvot sijoittuvat alueen avoimille suo-alueille, jossa edustavimmilla kohteilla esiintyy arvokasta suolintulajistoa. Voima-johtoreitin varrelle ei esimerkiksi sijoitu lainkaan metsälinnuston kannalta arvokkai-ta iäkkäämpiä ja laajempia metsäkuvioita. Voimajohtoreitin linnuston yleiskuvaus on esitetty tarkemmin erillisessä luonto- ja linnustoselvityksessä (liite 5).

MUUTTOLINNUSTON YLEISKUVAUS

Perämeren rannikko muodostaa linnuille luonnollisen muuton johtolinjan, missä Iin kohdalla mantereen yllä muuttavat linnut matkaavat keväällä pääasiassa rannikon suuntaisesti pohjoiseen. Etelämpänä Oulunseudun kerääntymisalueen IBA-alueella (Siikajoki–Lumijoki–Hailuoto–Liminka–Tyrnävä) lepäilevät joutsenet, hanhet ja kur-jet jatkavat muuttomatkaansa hajaantuen pohjoisen ja koillisen suuntiin, jolloin nii-den muutto ei tiivisty Perämeren pohjoiselle rannikolle yhtä voimakkaasti kuin ete-lämpänä Kalajoen–Raahen alueella. Sen sijaan Perämeren koillisrannikon yllä muut-taa keväällä huomattavia määriä luoteeseen ja pohjoiseen matkaavia petolintuja, joista osa on kiertänyt Hailuodon kautta Haukiputaalle ja Iin eteläosiin, osan muut-taessa huomattavasti itäisempää reittiä saapuen kauempaa mantereelta rannikolle Perämeren pohjukassa. Perämeren läpi koilliseen muuttavat kuikkalinnut ja arktisil-la alueilla pesivät sorsalinnut kohtaavat rannikon Simossa ja Iin pohjoisosissa, mis-tä ne suuntaavat korkealle mantereen ylle idän ja koillisen välisiin ilmansuuntiin.

Pahkakosken alue sijaitsee kuitenkin noin 30–40 km etäisyydellä Perämeren ran-nikkoalueelta ollen selvästi sivussa lintujen tärkeimmiltä muuttoreiteiltä. Lintujen havaitussa muuttokäyttäytymisessä Pahkakosken alueella oli selvästi havaittavissa tuulen suunnan vaikutus: muuttajamäärät olivat suurempia lännenpuoleisilla tuulil-la. Lisäksi sisämaa-alueelle on ominaista, että lintujen muutto hajaantuu leveälle alueelle, eikä selkeitä muuttoreittejä muodostu kuin erityisiin suuntautuneisiin maastonkohtiin. Kevätmuutontarkkailun havainnointipaikan sijainti Pahkakosken voimalaitoksella oli sellainen, että käytännössä kaikki alueella havaitut muuttolinnut olivat muuttaneet tuulivoima-alueen kautta.

Syysmuuton osalta tilanne on periaatteessa päinvastainen kuin keväällä. Perämeren pohjukka sekä luode-kaakko -suuntainen rannikkolinja keräävät pohjoisesta saapu-via lintuja kapealle rantalinjaa seuraavalle vyöhykkeelle. Suurin osa kaakon suun-taan muuttavista linnuista (etenkin petolinnuista) jatkaa mantereen yllä kaakkoon rannikon kääntyessä etelään Iin Olhavan kohdalla. Iin rannikkoalueella on viime vuosina havaittu syksyisin hyvin vilkasta petolintumuuttoa. Pahkakosken kaava-alue sijoittuu myös syysmuutolla melko kauas sisämaahan lintujen tärkeimmiltä muuttoreiteiltä, joten alueella havaitaan melko alhaisia muuttajamääriä ja tuulten vaikutus on samankaltainen kuin keväällä.



Pahkakosken alueella ei käytännössä ole sellaisia lintujen muuttosuuntien mukai-sesti suuntautuneita johtolinjoja, joita linnut seuraisivat muutollaan, eikä alueelle tästä johtuen sijoitu lintujen tärkeitä muuttoreittejä. Kaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuva Iijoki voi periaatteessa toimia muuttoa ohjaavana johtolinjana, mutta joki kulkee Pahkakosken alueella käytännössä itä-länsi -suuntaisesti eikä se siten mer-kittävästi ohjaa alueen yli suuntautuvaa lintujen muuttoa.

Iin rannikkoalueen kautta kulkeva laulujoutsenmuutto on melko vähäistä. Osa jout-senista muuttaa rannikon suuntaisesti luoteeseen, mutta muuttoa kulkee pohjoi-seen ja koilliseen myös kauempana rannikon itäpuolella. Keväällä ja syksyllä kaava-alueen kautta muuttava joutsenmäärä oli vähäinen. Valtaosa joutsenista muutti törmäyskorkeuden alapuolella. Iin rannikkoalueen kautta kulkeva hanhimuutto on enimmäkseen vähäistä ja muuttoreitit melko hajanaisia, lintujen suunnatessa pää-asiassa suoraan pesimäalueilleen Oulun seudun kerääntymisalueen jälkeen, jolloin myös Pahkakosken kaava-alueen kautta voi todennäköisesti suuntautua hanhi-muuttoa. Alueen kautta muuttavista hanhilajeista selvästi runsaslukuisin on metsä-hanhi. Enemmistö havaituista hanhista muutti kaava-alueen kautta, vaikka muutto suuntautui pohjoiseen etupäässä alueen itäpuolella. Keväällä havaituista hanhista karkeasti ottaen noin neljännes lensi törmäyskorkeudella. Syksyllä hanhet muutta-vat yleensä kevättä hajanaisemmin, usein leveänä rintamana ja syksyllä muuttavi-en hanhien lukumäärä ja muuttoreitit riippuvat huomattavasti vallitsevista sää- ja tuuliolosuhteista. Syksyllä kaava-alueen kautta muuttavia hanhia havaittiin kevättä niukemmin.

Perämeren kautta muuttaa keväisin merkittävä määrä arktisille alueille matkaavia vesilintuja. Merkittävä osa muutosta suuntaa sisämaahan jo etelämpänä Oulun ja Haukiputaan alueella, mutta osa linnuista jatkaa rannikon suuntaisesti pohjoiseen kohdaten rannikon vasta Iin ja Simon alueella. Arktisten vesilintujen muuttokorkeus vaihtelee suuresti meren yllä, mutta mantereen ylle suunnatessaan linnut lentävät tyypillisesti erittäin korkealla törmäyskorkeuden yläpuolella. Kevät- ja syysmuuton-tarkkailujen aikana Pahkakosken alueella havaittiin hyvin vähän vesilintuja, koska kaava-alueen läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä muutonaikaisia kerääntymisalu-eita. Lisäksi suurin osa esimerkiksi puolisukeltajasorsista muuttaa yöllä, jolloin niitä ei käytännössä havaita tavanomaisen muutontarkkailun yhteydessä. Perämeren kautta kulkee keväisin merkittävää kuikkalintumuuttoa ja muuttovirta suuntautuu mantereen ylle yleensä noin Iin Olhavan ja Kemin Ajoksen väliseltä rannikkoalueel-ta. Kaakkurin muuttoreitti Perämerellä on kuikkaa itäisempi ja suuntautuu mante-reen ylle jo pääosin etelämpänä Iin ja Oulun välisellä rannikkoalueella. Merellä kuikkalintujen tyypillinen lentokorkeus on alle 100 m, mutta mantereen yllä ne len-tävät yleensä selvästi törmäyskorkeuden yläpuolella. Pahkakosken kevätmuutto-tarkkailussa havaittiin yhteensä 20 kuikkalintua ja pääosa kevätmuutontarkkailun yhteydessä.

Perämeren koillisrannikon kautta muuttaa huomattavia määriä petolintuja (mm. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2016, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015). Ke-väällä osa etelästä ja kaakosta saapuvista petolinnuista on kiertänyt Hailuodon kautta Haukiputaalle ja Iin eteläosiin, osan muuttaessa huomattavasti itäisempää reittiä ja saapuen kauempaa mantereen päältä rannikolle. Syksyllä pohjoisesta ja luoteesta saapuvat petolinnut kerääntyvät kapealle luoteis-kaakko -suuntaiselle rannikkovyöhykkeelle Perämeren koillisrannikolle. Tiiveimmillään petolintujen muut-



to on noin Iin Olhavan ja Kuivaniemen välisellä rannikkoalueella, jonne muodostuu petolintujen muuton ns. pullonkaula-alue. Olhavan eteläpuolella muutto hajaantuu rannikon kääntyessä etelään. Kuten monella muullakin lajiryhmällä, petolinnuilla tuulen suunta vaikuttaa jossain määrin muuttoreitteihin, joten läntisten tuulten val-litessa Pahkakoskella nähdään suhteellisesti enemmän petolintuja, kuin itäisten tuulten aikana. Yleisesti ottaen kaava-alueen kautta muuttaa melko vähän petolin-tuja, sillä alue sijoittuu tärkeiden muuttoreittien ulkopuolelle.

Erillisessä linnustoselvityksessä on käsitelty tarkemmin laji- tai lajiryhmäkohtaisesti muuttolinnustoselvityksen tuloksia (liite 5).

SUOJELULLISESTI ARVOKKAAT LAJIT

Linnustoselvitysten aikana Pahkakosken kaava-alueella havaittiin 38 suojelullisesti arvokasta lintulajia, joista 28 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pahkakosken kaava-alueella tai välittömässä lähiympäristössä havaittiin selvityksissä kaksitoista valtakunnallisesti uhanalaista lintulajia, joista mehiläis-haukka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja muut vaarantuneiksi (VU). Vaa-rantuneista lajeista yhdeksän arvioitiin kaava-alueella todennäköisesti pesiväksi. Pesimälinnustoselvitysten aikana alueella havaittiin yhteensä yhdeksän valtakunnal-lisesti silmälläpidettävää (NT) lintulajia ja viisi alueellisesti uhanalaista (RT) lintula-jia. Silmälläpidettävistä lajeista viisi ja alueellisesti uhanalaisista lajeista kolme lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi.

Kaava-alueen ympäristössä mahdollisesti pesivistä ja alueella havaituista lajeista mehiläishaukka, sinisuohaukka, hiirihaukka, törmäpääsky, kivitasku, keltavästäräk-ki sekä pohjansirkku on säädetty uhanalaiseksi Suomen luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) ja -asetuksen (14.2.1997/-160) nojalla. Pesimälinnustoselvitys-ten aikana havaittiin yhteensä 13 Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) lueteltua lintulajia, joista 12 lajia arvioitiin alueella varmasti tai to-dennäköisesti pesiväksi. Pesimälinnustoselvitysten aikana alueella havaittiin yhteen-sä 15 Suomen kansainvälistä vastuulajia.

Suunnitellun voimajohtoreitin (VEC) alueella esiintyvästä suojelullisesti arvokkaasta linnustosta ei ole tarkkaa tietoa, etenkään metsälinnuston osalta.



Kuva 35. Eräiden suojelullisesti arvokkaiden lintulajien esiintyminen kaava-alueella vuonna 2015 toteutettujen pesimälinnustoselvitysten perusteella. Lisäksi alueelta rajatut linnustollisesti arvokkaat suoalueet.

5.11.7 MUU ELÄIMISTÖ


Tiedot alueen nisäkäslajistosta perustuvat pääosin yleistietoon nisäkkäidemme le-vinneisyydestä sekä kaava-alueella toteutettujen luonto- ja linnustoselvitysten ai-kana tehtyihin havaintoihin alueen eläimistöstä ja eri eläinlajeille potentiaalisista elinympäristöistä. Lisäksi arvokasta tietoa alueen eläimistöstä on saatu haastatte-lemalla paikallisia metsästäjiä YVA -menettelyn riistatalousselvitysten yhteydessä.

Luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetelluista lajeista tarkemmin on selvitetty lepa-koiden esiintymistä alueella. Muiden luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltujen la-jien osalta niiden esiintymistä ja potentiaalisia elinympäristöjä on huomioitu kava-alueella toteutettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä.

Lepakkoselvitykset toteutettiin Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti kolme kertaa toistettuna detektoriselvityksenä, jotta eri lepakkolajien eri aikaan kesästä käyttämistä alueista saatiin riittävästi tietoa. Yhden selvityskierrok-sen vaatima työmäärä oli kaksi yötä, jolloin selvityksiin käytetty työmäärä oli kuusi yötä. Kartoitukset tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmällä, missä kaava-alueen le-



pakoiden saalistusalueiksi potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektoril-la kuunnellen. Lepakkoselvitys kohdennettiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perus-teella sopiviksi arvioiduille lepakoiden saalistusalueille sekä mahdollisten lisäänty-mis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Sopivien lisääntymis- ja levähdysalueiden sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden alueella suoritettujen luontoselvitysten yhteydessä.

Kaava-alueen eläimistön selvityksiin liittyvät aineistot ja menetelmät sekä selvitys-ten tulokset on esitetty tarkemmin Luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2015) joka on kaava-asiakirjojen liitteenä 5.

TAVANOMAINEN NISÄKÄSLAJISTO

Pahkakosken tuulivoimapuisto ja sen sähkönsiirtoreitit sijoittuvat Suomen eliömaan-tieteellisessä aluejaossa Oulun Pohjanmaahan, missä esiintyy Perämeren pohjoiselle rannikkoseudulle tyypillistä havumetsien ja soiden eläinlajistoa. Alueen eläimistö koostuu pääosin metsätalousvaltaisille alueille tavanomaisesta ja alueellisesti ylei-sestä nisäkäslajistosta, jonka elinalueita monipuolistavat mosaiikkimaisesti vaihte-levat suoja metsäluontotyypit sekä pienet ihmistoiminnan alaiset alueet.

Laajemmin tarkasteltuna kaava-alueella ja sen sähkönsiirtoreitin varrella esiintyy Perämeren pohjoisen rannikkoalueen kangasmaille tyypillisiä ja tavanomaisia nisäk-käitä, joista runsaimpia ovat mm. orava, metsäjänis ja kettu sekä joukko erilaisia pikkunisäkkäitä. Soiden ja kangasmaiden sekä talousmetsän hakkuiden ja eri-ikäisten taimikoiden mosaiikkimainen vuorottelu muodostaa muun muassa hirville soveliaita elinympäristöjä. Hirvieläimistä alueella tavataan lisäksi metsäkaurista se-kä ei-luonnonvaraisena poroa.

LUONTODIREKTIIVIN LIITTEIDEN II JA IV (A) LAJIT

EU:n luontodirektiivin liitteessä II luetellaan yhteisön tärkeinä pitämiä eläin- ja kas-vilajeja, alalajeja tai lajiryhmiä, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suo-jelutoimien alueita. Nämä suojelualueet on toteutettu Suomen Natura 2000-verkoston myötä. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeä-nä pitämät ja tiukkaa suojelua edellyttävät eläinlajit, joiden luonnossa selvästi ha-vaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 § nojalla kiellettyä.

Liito-orava luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, ja se on arvioitu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU). Liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu–Kuusamo –linjalla. Seudun metsien rakenne, suovaltaisuus ja la-jin levinneisyys huomioiden lajin esiintyminen Yli-iihin sijoittuvalla kaava-alueella on epätodennäköistä. Alueen metsistä puuttuvat järeät kolohaavat ja myös ravinto-puiksi soveliasta lehtipuustoa on niukasti. Kaava-alueen ja sähkönsiirtoreitin luon-toselvityksissä ei havaittu viitteitä lajista, eikä sen potentiaalisia elinympäristöjä juuri esiinny. Myöskään kaava-alueen lähiympäristöön ei sijoitu tiedossa olevia liito-oravahavaintoja Ympäristöhallinnon Hertta eliölajit –tietokannassa

Viitasammakko luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko



on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, mutta sitä ei ole luettu Suomessa uhanalaisiin tai silmälläpidettäviin lajeihin. Pahkakosken suunnitellun tuulivoimapuiston ja säh-könsiirtoreitin luontoselvitysten aikana ei tehty havaintoja viitasammakon esiinty-misestä alueella. Kaava-alueella esiintyy melko niukasti viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä, mutta lajia saattaa esiintyä esimerkiksi Pirttiharjunsuon ja Sam-makkolammen alueella. Myös Sähkönsiirron voimajohtovaihtoehtojen alueelle sijoit-tuu vähäisesti lajille potentiaalisia elinympäristöjä. Lajin levinneisyydestä ja poten-tiaalisten elinympäristöjen määrästä johtuen viitasammakon esiintyminen kaava-alueella ja sähkönsiirron voimajohtovaihtoehtojen alueella arvioidaan todennäköi-seksi.

Saukko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji. Saukko elää koko Suomessa ja sen elinympäristöiksi soveltuvat monenlaiset vesialueet, mutta erityisesti se suosii puhdasvetisiä pieniä järviä ja jokireittejä. Vesistöstä toiseen siirtyessään se voi kul-kea kaukanakin rannasta, ja sen elinpiirin on arvioitu käsittävän noin 20–40 kilo-metriä vesistöreittejä. Pahkakosken suunnitellun tuulivoimapuiston sekä sähkönsiir-toreitin luontoselvitysten aikana ei havaittu merkkejä saukon esiintymisestä alueel-la. Kaava-alueella tai sähkönsiirtoreitin varrella esiintyy melko niukasti saukon elinympäristöksi soveltuvia vesistöjä, joissa saukko voi elää. Lähinnä Nauruanojan varsi voisi soveltua lajin elinympäristöksi. Myös sähkönsiirtovaihtoehtojen alueella sijaitsee muutamia saukon elinympäristöksi soveltuvia luonnontilaisen kaltaisia vir-tavesiä (etenkin Martimojoki), jonka perusteella lajin esiintyminen alueella on mah-dollista.

Kaikki Suomessa havaitut lepakot ovat Suomen luonnonsuojelulain (LSL 38 §) no-jalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Lepakoista käytännössä vain pohjanlepakkoa sekä mahdolli-sesti viiksisiippaa/isoviiksisiippaa arvioidaan esiintyvän säännöllisesti Pahkakosken korkeudella. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä, sopivan suojai-silla ja pienipiirteisillä metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä ja puistoissa, missä on riittävästi puustoa ympärillä. Pahkakosken kaava-alueella tehtiin lepakkoselvitys-ten aikana neljä havaintoa pohjanlepakoista. Elokuun kartoituskierroksilla havaittiin neljä yksittäistä yksilöä, kaikki saalistelemassa metsäautoteiden yllä. On myös mahdollista, että kaikki havainnot koskevat jopa samaa yksilöä. Lepakkoinventoin-nin ohessa havaittiin useita pohjanlepakoita mm. Pahkakosken voimalaitoksen lie-peillä ja Pahkalan kylän tuntumassa, jonne saattaa sijoittua myös mahdollisia li-sääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tästä on osoituksena mm. se, että Pahkakosken voimalan alueella havaittujen lepakoiden määrä kasvoi syksyä kohti. Muita lepakko-lajeja ei havaittu lainkaan kartoituskierrosten aikana. Kokonaisuutena Pahkakosken suunnitellun tuulivoimapuiston kaava-alueella havaittiin hyvin vähän lepakoita. Le-pakoiden vähäistä määrää selittänee alueen pohjoinen sijainti sekä pääosin varsin karut elinympäristöt ja vesistöjen vähäinen määrä. Hyvänä osoituksena alueen hei-kosta soveltuvuudesta lepakoille ovat lukuisat havainnot heti kaava-alueen ulkopuo-lella, missä on hiukan rehevämpiä elinympäristöjä sekä vanhaa rakennuskantaa. Kaava-alueella ei havaittu myöskään merkittäviä lepakoiden kerääntymiä, ruokailu-alueita tai lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Sähkönsiirron voimajohtoreitin alueet ovat lepakoiden esiintymisen suhteen pääpiir-teissään hyvin samantyyppisiä alueita verrattuna kaava-alueeseen. Paikallisesti voimajohtoreitin alueelle sijoittuu kuitenkin enemmän lepakoille tyypillistä elinym-



päristöä (mm. Iijoen ympäristö, pienet joet, asutuksen läheisyys), jolloin alueella saattaa paikallisesti esiintyä enemmän lepakoita ja myös muita lajeja pohjanlepa-kon lisäksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että lepakoiden lisääntymis- ja leväh-dyspaikkoja sijoittuisi voimajohtoreitin johtokäytävän alueelle, koska ne eivät ylitä esimerkiksi vanhoja rakennuksia tai muita lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tyypilli-siä kohteita.

EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetelluista suurpedoista Pahkakosken suun-nitellun tuulivoimapuiston kaava-alueella sekä sähkönsiirtovaihtoehtojen alueella saattaa esiintyä aika ajoin lähinnä karhua ja ilvestä. Tuoreimmassa uhanalaisluoki-tuksessa karhu ja ilves on arvioitu silmälläpidettäviksi (NT). Kaikki suurpetomme suosivat ensisijaisesti rauhallisia metsä- ja suoalueiden pirstomia salomaita, missä ihmistoiminta on luontaisesti vähäistä. Lajien elinpiirin koko on yleensä vähintään useita kymmeniä tai jopa useita satoja neliökilometrejä, jolloin niiden elinalueille mahtuu monenlaisia ihmistoiminnankin alaisia elinympäristöjä.

Pahkakosken suunnitellun tuulivoimapuiston tai sähkönsiirtoreitin luontoselvitysten aikana ei havaittu merkkejä suurpetojen esiintymisestä alueella. On kuitenkin lähes varmaa, että karhua ja ilvestä esiintyy aika-ajoin klaava-alueella sekä sen sähkön-siirron voimajohtovaihtoehtojen alueella. Susia alueella saattaa liikkua satunnaises-ti. Susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) viimeisimmässä uhanalaisuusarvi-oinnissa. Susi kuuluu poronhoitoaluetta lukuun ottamatta EU:n luontodirektiivin liit-teen IV (a) lajistoon.

5.11.8 NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET

Pahkakosken tuulivoimapuiston tai sen sähkönsiirron rakenteita ei suunnitella Natu-ra-alueille. Kaava-aluetta lähimmät Natura-alueet ovat Hirvisuon Natura-alue (FI1103830), joka sijoittuu noin 4,6 km etäisyydelle alueen kaakkoispuolelle sekä Poikainlammit-Karhusuon (FI1100400) Natura-alue, joka sijoittuu noin 5,1 km etäi-syydelle alueen lounaispuolelle.

Hirvisuo ja Poikainlammit–Karhusuo on liitetty Suomen Natura 2000-verkostoon se-kä luontodirektiivin mukaisena erityisten suojelutoimien alueena eli SAC-alueena (SAC = Special Areas of Conservation) että lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena (SPA = Special Protection Area). Noin 8,3 km kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuva Iso Kalliosuon ja Satamosuon (FI1100403) Natura-alue on liitetty Natura 2000-verkostoon vain luontodirektiivin (SAC) mukaisena alueena. Lähimmillään noin 10,0 km etäisyydelle kaava-alueen koillispuolelle sijoittuva Kärppäsuo–Räinänsuon (FI1103805) Natura-alue on liitetty Natura 2000-verkostoon sekä lintu- että luonto-direktiivin (SAC/SPA) mukaisena alueena.



Kuva 36. Pahkakosken kaava-alueen ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet.

Kaava-aluetta lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Luisansuon luonnonsuojelualue (YSA206342) noin 4,5 km etäisyydellä alueen koillispuolella sekä Hirvisuon soiden-suojelualue (SSA110087) noin 4,6 km etäisyydellä alueen kaakkoispuolella. Poikain-lammit–Karhusuon luonnonsuojelualueet (YSA117743 ja YSA117766) sijaitsevat samannimisellä Natura-alueella noin 5,1 km etäisyydellä kaava-alueen lounaispuo-lella. Poikainlammit–Karhusuon ja Isosuon länsipuolella sijoittuu vuonna 2015 pe-rustettu Uusi-Sepon suojelualue (YSA232552). Tämän länsipuolella, niin ikään vuonna 2015 perustettu, Kylmäojankorven (YSA231027) luonnonsuojelualue sijoit-tuu noin 350 metrin etäisyydelle hankkeen sähkönsiirtoreitin (VEC) eteläpuolelle.

Kaava-alueen ympäristöön sijoittuu useampia Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaa-van 1. vaihekaavassa SL -merkinnällä osoitettuja alueita, jotka ovat luonnonsuoje-lulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita sekä SL-1 -merkinnällä osoitettuja alueita, jotka ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitettuja suoalueita. SL -merkinnällä osoitetuista alueista lähimmäs kaava-aluetta sijoittuvat Poikainlammit–Karhusuon alue sekä Hirvisuon alue. SL-1 -merkinnällä osoitetuista alueista Leväsuo–Isosuon alue sijoittuu noin 1,7 km etäisyydelle kaava-alueen lou-naispuolella.

Kaava-alueen lounaispuolelle sijoittuu myös Uuden Oulun yleiskaavassa osoitettu luonnon ydinalue, joka on laaja suoluontoa huomioiva kokonaisuus, johon kuuluvat mm. Poikainlammit–Karhusuon Natura-alue, Leväsuo–Isosuon SL-1 -merkinnällä maakuntakaavassa osoitetut alueet sekä laajemmin Hirvisuon alue ja Kiimingin kalkkialueen letot.



Kaava-alueelle mahdollisesti sijoittuvia uusia perustettavia suojelualueita tai Metso –ohjelman kohteita tiedusteltiin Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselta (Näpänkan-gas, 2/2015 ja 6/2016), eikä tällaisia kohteita ole tiedossa.

Kuva 37. Pahkakosken kaava-alueen ympäristöön sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa esitetyt suojelualuevaraukset sekä Uuden Oulun yleiskaavassa esitetty luonnon ydinalue.

Kaava-aluetta lähin kansallisesti tärkeä lintualue eli FINIBA-alue on kaava-alueen lounaispuolelle ja osin alueen lounaisnurkkaan sijoittuva useasta erillisestä osa-alueesta koostuva Panumajärven ympäristön soiden (810323) FINIBA-alue, jota lä-hin tuulivoimala sijoittuu juuri alueen ulkopuolelle. FINIBA-alueen keskeiset osat si-joittuvat kuitenkin selvästi etäämmälle lähimmistä tuulivoimaloista. Hankkeen säh-könsiirtoreitti (VEC) sijoittuu Lompisuon alueella alle 100 m etäisyydelle FINIBA-alueen pohjoispuolelle. Myös kaava-alueen kaakkoispuolelle sijoittuva Hirvisuon alue kuuluu samaan Panumajärven ympäristön soiden FINIBA-alueeseen. Isterinjär-ven ympäristön soiden FINIBA-alue (810327) on niin ikään useammasta osa-alueesta koostuva alue, joka sijoittuu lähimmillään noin 7,0 km etäisyydelle kaava-alueen koillispuolella. Kaava-alueen ympäristöön ei sijoitu kansainvälisesti tärkeitä lintualueita eli IBA-alueita.

IIN KUNKAAVAS

6 L

6.1

TA ELOSTUS

FCG Su

LÄHTÖKO

VALT

Valtaklain momaisteet (ja edivaikut

Pahkanallise

Toim

Akmetä

As

Ajaletu

Eheyt

Ad

Avp

A(y

Aa

Alä

Kultt

An

Ari

uunnittelu ja t

OHTA-AI

TAKUNNA

kunnalliset mukaista asten tulee t(Valtioneuvstää niidentuksia valta

akankaan tet alueiden

iva aluera

Alueidenkäykeinoelämänmällä mahdelinympäristämistä. (yle

Alueidenkäyiin ja sijain

Alueidenkäyavalvonnane, ampumauksen ja ra

tyvä yhdy

Alueidenkäydellista, sos

Alueidenkäyvien haittojpoistamisee

Alueidenkäyyleistavoite

Alueidenkäyiheutuvaa

Alueidenkäyähteiden kä

uuri- ja lu

Alueidenkäynön sekä nii

Alueidenkäyiympäristöj

ekniikka Oy

INEISTO

LLISET A

alueidenkäalueidenkäyoiminnassaoston päät

n toteuttamakunnalliste

uulivoimapkäyttötavo

akenne:

ytöllä tuetan kilpailukydollisimmantön laadun eistavoite) ytön hyödyntitekijöihin

ytön suunnn tarpeet jaa- ja harjoiajavalvonna

skuntarak

ytöllä edisteiaalista ja k

ytössä kiinnen ja riskie

en. (yleistav

ytössä luode)

ytössä on ehaittaa. (er

ytössä tuleeäyttöedellyt

uonnonper

ytöllä edisteiden alueel

ytössä on vjen ja luonn

N ANTAM

ALUEIDEN

äyttötavoittytön suunnaan ottaa htös 30.11.2

mista. Viranen alueiden

puistoa ja sitteet:

aan aluerakyvyn ja kan hyvin o parantami ntäminen p. (yleistavo

ittelussa ona turvattavitus-alueillean toiminta

kenne ja e

etään yhdykulttuurista

nitetään eren ennaltavoite)

daan edell

ehkäistävä rityistavoite

e edistää etyksiä. (erit

rintö, virki

etään kanslisesti vaiht

varmistettavnonperinnö

PAHKAKOS

MAT TAV

NKÄYTTÖT

teet (VAT) nittelujärjeshuomioon v2000, tarkisomaisten o

nkäyttötavo

sen kaavoi

kenteen tansainvälise

olemassa osta ja luon

perustuu enoite)

n otettava va riittävät e, varikkotomahdollisu

elinympäri

yskuntien jaa kestävyyt

ityistä huo ehkäisem

ytykset ilm

melusta, e)

nergian säätyistavoite)

istyskäytt

sallisen kutelevan luo

va, että vaön arvot säi

SKEN TUULIV

VOITTEE

TAVOITTE

ovat osa mstelmää. Valtakunnallstetut tavoon myös aroitteiden ka

tusta kosk

sapainoistaen aseman olevia rakenon voimav

nsisijaisesti

huomioon alueelliset oiminnalle uksille. (er

stön laatu

a elinympättä. (yleista

miota ihmiiseen ja ol

mastonmuu

tärinästä j

ästämistä s)

ö ja luonn

lttuuriympänteen säily

altakunnallislyvät. (erity

VOIMAPUIST

T

EET (VAT

maankäyttöValtion ja liset alueideoitteet voimrvioitava toannalta.

kevat seura

a kehittäm vahvistamenteita sekvarojen kes

i alueiden o

maanpuolu edellytyksesekä muill

rityistavoite

u:

ristöjen ekavoite)

isten tervelemassa ole

utokseen s

ja ilman e

sekä uusiut

nonvarat:

äristön ja ymistä. (yle

sesti merktyistavoite)

TON YLEISKA9.4.

T)

ö- ja rakenkuntien vienkäyttötav

maan 1.3.20imenpiteide

aavat valta

istä sekä mista hyödykä edistämstävää hyöd

omiin vahv

ustuksen jaet varuskue maanpuo

e)

ologista, ta

ydelle aiheevien haitt

sopeutumis

päpuhtauks

tuvien ener

rakennuspeeistavoite)

ittävät kult

AAVA 2018

76

nus-iran-voit-009) ensä

kun-

elin-yntä-mällä dyn-

uuk-

a ra-nnil-olus-

alou-

eutu-tojen

selle.

sista

rgia-

erin-

ttuu-



Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuuri-matkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun ke-hittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään ky-seiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. (yleistavoite)

Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. (yleistavoite)

Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. (yleistavoite)

Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkai-den ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. (yleistavoite)

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistys-käytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. (erityis-tavoite)

Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon aluei-denkäytön suunnittelun lähtökohtina. (erityistavoite)

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. (erityistavoite)

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto:

Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja ediste-tään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. (yleistavoite)

Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johto-käytäviä. (erityistavoite)

Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ym-päröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityis-piirteet. (erityistavoite)

Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. (yleistavoite)

Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, se-kä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. (erityistavoite)

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet:

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on näiden neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäris-töinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskee lähinnä rannikkoaluetta, Lapin tuntu-rialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. Pahkakosken tuulivoimapuistoa ja sen kaavoi-

IIN KUNKAAVAS

6.2

TA ELOSTUS

FCG Su

tusta lähinn

AjetaAmvtuta

P(y

POHJ

Kuva

uunnittelu ja t

koskee luonä seuraava

Alueidenkäyen kannaltaan, että a

Alueiden erman tasapavyn ja kulttuneiden omavoite)

Poronhoitoayleistavoite

JOIS-POH

38. Y

ekniikka Oy

onto- ja kula alueidenk

ytöllä edisteta erityisenasumisen jaityispiirteet

ainoisesti yhtuuriarvojemaleimaiste

lueella tue)

HJANMAA

Yhdistelmäm

lttuuriympäkäyttötavoit

etään rannn merkittäva elinkeinott tunnistetahteen poikn turvaam

en kylä- ja

rvataan p

AN MAAKU

maakuntak

PAHKAKOS

äristöinä erte:

ikkoalueenvinä aluektoiminnan aan ja aluekeuksellisteiseksi. Samkulttuuriym

poronhoidon

UNTAKAA

kaavakartta

SKEN TUULIV

ityiset alue

säilymistäokonaisuukharjoittamieidenkäyttöen luonnon

malla tuetaampäristöjen

n alueiden

AVA

a.

VOIMAPUIST

ekokonaisuu

ä luonto- jaksina. Samisen edellytö sovitetaanolojen, luoan luonnon säilymistä

nkäytölliset

TON YLEISKA9.4.

udet -teem

a kulttuuriamalla varmtykset säilyn mahdollionnon kestnoloihin so ehyinä. (y

t edellytyk

AAVA 2018

78

masta

arvo-iste-yvät. sim-oky-peu-

yleis-

kset.



Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se on tullut lainvoimaiseksi korkeimman oikeuden päätöksellä 25.8.2006.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on laadittu koko maakuntaa koskevana koko-naismaakuntakaavana. Maakuntakaavassa on osoitettu alueidenkäytön ja yhdys-kuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alu-eet.

Maakuntakaavassa tuulivoimapuistoalueita on ympäristöministeriön johdolla laadi-tun tuulivoimaselvityksen pohjalta osoitettu ainoastaan merialueelle ja tuulivoima-kohteita ainoastaan rannikkoalueelle. Tästä johtuen nykyisessä lainvoimaisessa maakuntakaavassa ei ole merkintöjä arvioinnin kohteena olevalle Pahkakosken tuu-livoimahankkeelle, joka ei sijoitu rannikon läheisyyteen. Kaava-alue sijaitsee maa-kuntakaavassa pääasiassa ns. valkoisella alueella, jolla ei ole erikseen osoitettua toimintoja tai aluevarauksia. Sähkönsiirtoreittivaihtoehdot sijoittuvat pääosin maa-kuntakaavan valkoiselle alueelle.

Kuva 39. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Pahkakosken kaava-alue ja sähkönsiirtoreitti on esitetty maakuntakaavakartan päällä.

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kaavanät:

Kaavavuorotyviä seen p

Sähkövuoro

Kaavatä. Me

Kaavamaaktaan kteellisoleviavaihtorinnal

Kaava

Kaavaohjeekaikki

Merkierityispäristkäyttöluperitämis

uunnittelu ja t

a-aluetta ja

K

a-alueen ovaikutusalu

alueita, joperustuvaa

önsiirtoreittovaikutusalu

T

a-alueen haerkinnällä o

V

a-alueella puntakaavaskaupunkisesia ulkoiluna että kehitoehdot leikla.

P

a-alueen ha

O

a-alueen lällisen pääsi risteävät o

M

nnällä ososesti maatatöön sekä öä. Vyöhykaatteita. Ken kohdeal

ekniikka Oy

a sähkönsi

KAUPUNKI-

länsiosa ueelle (kmilla kehitet

a elinkeinot

tivaihtoehdueelle.

TÄRKEÄ VA

alkaisee poosoitetaan y

VIHERYHTE

pohjois-etessa myös eutujen ja j runkoreiti

tettäviä ulkkkaavat vih

PÄÄSÄHKÖJ

alkaisee lou

OHJEELLIN

änsipuolellasähköjohdoohjeellisen

MAASEUDU

itetaan ylikalouteen jamaisemaan

kkeillä on taKaava-alueelueelle (mk

irtoreittiä

-MAASEUTU

sijoittuu mk). Kaavamtään erityisoimintaa, e

ot sijoittuv

AELLUSREIT

ohjois-eteläylimaakunn

EYSTARVE

eläsuunnassviheryhteyjokilaaksovstöjä viher

koilu-, pyörheryhteysta

JOHTO 400

unais-koillis

EN PÄÄSÄH

a kulkee mon (400 k pääsähköjo

UN KEHITTÄ

kunnallisia a muihin mn tukeutuvarvetta kehen pohjoisik-1).

PAHKAKOS

koskevat s

U -VUOROV

maakuntamerkinnälläsesti kaupuetätyötä ja

vat kaikki

TTI

äsuunnassanallisia ja k

sa kulkevaaystarpeen mvyöhykkeideralueineen. äily-, meloarve -kaav

0 kV ja 220

ssuuntainen

HKÖJOHTO

maakuntakakV) merkinohdon kaav

ÄMISEN KO

maaseutuaaseutuelin

vaa asumishittää kuntien osa ulot

SKEN TUULIV

seuraavat m

VAIKUTUSA

akaavassa ä on osoiteungin ja maasumista.

suurelta os

tärkeän vansainvälis

a tärkeää merkintä. Ken sisäisiä Merkintäänta- ym. re

vamerkintää

kV

n pääsähkö

400 kV

aavassa luntä. Sähkövamerkinnä

HDEALUE

asutuksen nkeinoihin, sta, elinkeien yhteistytuu Iijokila

VOIMAPUIST

maakuntak

ALUE

kaupunkettu kaupuaaseudun

sin kaupun

vaellusreitinsiä vaellusre

vaellusreittKaavamerkja niitä yh

än sisältyy eittejä. Sähä nykyisen

öjohto (400

uoteis-kaakönsiirtoreittän kanssa.

alueita, jo luonnon- jinotoimintayöllä yhtenäaakson maa

TON YLEISKA9.4.

kaavan mer

i-maaseutunkiseutuunvuorovaiku

nki-maaseu

n kaavamereittejä.

tiä noudattkinnällä osodistäviä tavsekä olemhkönsiirtoren voimajoh

/220 kV).

kkoissuuntaivaihtoehdo

oilla kehiteja kulttuur

aa ja virkisäisiä suunnaseudun ke

AAVA 2018

80

rkin-

u - liit-

utuk-

utu -

rkin-

telee oite-voit-assa eitti-hdon

ainen oista

tään iym-stys-nitte-ehit-



PORONHOITOALUE

Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavaan merkitylle poronhoitoalueelle. Suunnittelu-määräyksen mukaan poronhoitoalueella alueiden käytön suunnittelussa on turvatta-va porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Hankkeen sähkönsiirtoreitti (VEC) sijoittuu poronhoitoalueelle lähes kokonaan

Kaava-alueelle ei ole merkitty muita aluevarauksia tai merkintöjä maakuntakaavas-sa. Seuraavat merkinnät koskevat vain voimajohdon reittivaihtoehtoja.

KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE

Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Merkinnällä varustettujen alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yk-sityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden omi-naispiirteitä, kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla, tulee vaalia. Lähin maakuntakaavaan merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue (Somerovaaran asutustilakeskit-tymä) sijoittuu noin 3 km kava-alueen eteläpuolelle.

LUONNONSUOJELUALUE

Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoi-tettuja alueita. SL-merkinnällä varustetun alueen ja sen ympäristön maankäyttö tu-lee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten eko-logisten yhteyksien säilymistä. Kaava-aluetta lähin maakuntakaavaan SL-merkinnällä merkitty alue on Hirvisuon soidensuojelualue noin 3,5 km etäisyydellä kaakossa.

NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULUVA ALUE

Hirvisuon alue ja Poikainlammit-Karhusuon alue ovat myös Natura-alueita. Merkin-nällä osoitetaan valtioneuvoston päätösten mukaiset Natura 2000 -verkoston alu-eet.

LUONNON MONIKÄYTTÖALUE

Hirvisuon alue sekä muita kaava-alueen eteläpuolisia SL-merkittyjä alueita on mer-kitty maakuntakaavaan myös luonnon monikäyttöalueeksi. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekoko-naisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

luontotöjen

Kaavakalantmerki(VEC)

Hankkkanss

Merkisuurmon me

Merkiteät mta. Kavälise

Merkita seuva-aluja ma

Merkijäännmerkiluotei

Kaavatuotanesitet

Maakuten ka

uunnittelu ja t

oalueiden v muodostam

S

a-alueen potie) sekä ktty maaku

) risteää ke

P

keen sähkösa Isokanka

E

nnällä osomuuntamoiderkitty maa

M

nnällä osoitmuinaisjäänaava-aluettelle alueelle

V

nnällä osoitudullisia mueen luoteitkailukohte

V

nnällä osoös. Kaava-tty maakuspuolella.

T

a-alueen ennossa olety määräyk

untakaava-aavamäärä

ekniikka Oy

virkistyskäymiseen sek

SEUTUTIE T

ohjoispuolekaava-alueuntakaavaarran seutut

PÄÄSÄHKÖJ

önsiirtoreittaan sähköa

ENERGIAHU

itetaan maden alueetakuntakaav

MUINAISMU

tetaan tiednnökset. Kaa lähimmät.

VIRKISTYS-

tetaan väherkittäviä vispuolella Ieeksi.

VALTAKUNN

itetaan mu-aluetta lähntakaavaan

TUOTANNO

teläpuolellevia turvesoksiä tai suu

-aluetta koysten muk

yttömahdolä maisema

TAI PÄÄKAT

elle, Iijoen en länsipuan seututitien 849 ka

JOHTO 110

ti (VEC) rseman itäp

UOLLON AL

aakunnan . Pahkakos

vaan en-me

UISTOKOHD

ossa olevataava-alueet muinaism

- JA MATKA

intään seudvirkistyskäIijoen rann

NALLISEST

uinaismuisthin valtakun Kierikkike

OSSA OLEVA

e on merkoita. Näille unnitteluohj

skevien alukaan maank

PAHKAKOS

lisuuksien a- ja ympär

TU

pohjoisranolella kulke -merkin

anssa.

0 kV

risteää pääpuolella.

LUE

energiahuosken voimaerkinnällä.

DE

t muinaismella ei sijaitmuistokohte

AILUKOHDE

dullisia virkytön kehittassa on m

TI MERKITTÄ

tolain (295unnallisesti eskuksen a

A TURVESU

kitty maaku alueille eijeita.

ueidenkäytkäyttöä suu

SKEN TUULIV

edistämiseistöarvojen

nalle sijoitteva seutut

nnällä. Han

äsähköjohd

ollon kannalaitos kaav

muistolailla (tse tunnetteet sijoittuv

E

kistys- ja mtämishankk

merkitty ma

ÄVÄ MUINA

5(63) rauhmerkittävä

alueelle Iijo

UO

untakaavan ole kuiten

ön kehittämunniteltaess

VOIMAPUIST

een, niiden n säilymisee

tuva yhdystie 849 (Knkkeen sä

don (110 k

alta tärkeäva-alueen

(295/63) ratuja muinaivat kaava-a

matkailukohkeita. Kieriaakuntakaa

AISMUISTO

oittama kiä muinaismoen rantaan

n pohjakarnkaan maa

misperiaattsa on tuett

TON YLEISKA9.4.

välisten reen.

stie 8540 (Kiimingintie)ähkönsiirtor

kV) merkin

ät voimalapohjoispuo

auhoitetut ismuistokohalueen ja Ii

teita sekä mkkikeskus vaan virkis

OKOHDE

inteä muinmuistokohden kaava-alu

rtalle useitakuntakaav

teiden ja yava metsät

AAVA 2018

82

eitis-

Pah-) on reitti

nnän

at ja olella

kiin-htei-joen

mui-kaa-stys-

nais-e on ueen

a jo assa

yleis-talo-

IIN KUNKAAVAS

6.3

TA ELOSTUS

FCG Su

usaluedyntämuotolentoanistä nen evaan vä, josuorit

POHJ

Pohjonisterlinto-okaavanonymselvitysovelt

Ensimympäsa mkaava

AikaistakaaKaava(314)seltääMRL 3vaselo

Maakuturvetalueen

uunnittelu ja t

eiden ja -ymistä tuleeoisuuden tasemien ja huoltoa va

ehdollinen rrakentamis

os hakijalleteta kohtuu

JOIS-POH

is-Pohjanmriössä 23.1oikeus hylkan 1. vaihempäristö, tysten perutuvaa aluet

mmäisessä ristössä onaakuntakaa

a-alueen ja

T

sempien mevassa tuula-alue sijai länsiosass

än seudullis33 § mukaostuksen al

T

TUR

untakaavantuotantoalun kaakkois-

O

P

ekniikka Oy

yksiköiden e edistää savoitteita. lentopaikkrten osoite

rakentamisrseen ei pääe aiheutuu ullista korva

HJANMAA

maan maak1.2015. Vakäsi ympärkaavassa ktuulivoima, steella matta.

(1.) vaihen osoitettu avassakin. sähkönsiirt

TUULIVOIM

erkintöjen livoimalakätsee 57,0 sa. Merkinnsten tuulivoaista rakentlueluetteloo

TURVETUOT

RVETUOTA

n 1. vaiheueita (EO-t- ja itäpuol

OHJEELLINE

PÄÄSÄHKÖJ

yhtenäisyysovittamallaLentoestei

kojen ympäettuja alueitrajoitus. Luäsääntöiseshuomattav

austa.

AN MAAKU

kuntakaavaaihekaava tristöministekäsiteltävät kaupan sakuntakaav

emaakuntakpääasiassa Niiden listoreittivaih

MALOIDEN A

lisäksi kaavyttöön sovhehtaarin

nällä osoiteoimala-aluetamisrajoiton.

TANTO ALU

NTOON SO

kaavaan otu) ja turvelle sekä Ii

EN PÄÄSÄH

JOHDON YH

PAHKAKOS

yttä ja toima yhteen eden korke

äristössä. Mta koskee mupaa maakusti saa myövaa haittaa

UNTAKAA

n 1. vaihetuli lainvoimeriön valitukt pääteemasuuryksiköt vassa on e

kaavassa samat kaa

säksi 1. vatoehtojen y

ALUE

va-alue sijoveltuvaksi laajuisen a

etaan maa-eiden rakenusta. Luku

UE

OVELTUVA A

on kaava-avetuotantooijoen pohjo

HKÖJOHTO

HTEYSTARV

SKEN TUULIV

mivuutta. Mri käyttömuusrajoituks

Maakuntakamaankäyttöuntakaavanntää. Lupa eikä aluet

AVAN 1. V

kaava on maiseksi 3.ksesta tehdat ovat soid ja liikennesitetty 62

kaava-alueavamerkinnaihemaakunympäristöö

oittuu suurealueeksi osaluevarauks-alueita, jontamiseen. merkinnän

ALUE

lueen ympon soveltuvispuolelle.

400 Kv

VE

VOIMAPUIST

Metsien mouotojen ja set tulee oaavassa liikö- ja rakenn toteuttama on kuitenktta lunaste

VAIHEKA

vahvistettu.3.2017, kudyt valituksden kokonanejärjestelm tuulivoima

eella ja sänät kuin vontakaavass

ön seuraava

elta osin 1.soitetulle a

ksen Pahkaotka sovelt Alueella en yhteydes

päristöön mvia alueita

TON YLEISKA9.4.

nipuolista luonnon m

ottaa huomennettä ja

nnuslain mumista vaikeukin myönneeta tai haki

AVA

u ympäristöun korkein set. Maakuaiskäyttö, lmä. Laadittarakentamis

hkönsiirtoroimassa olesa on merat toiminno

vaihemaaalueelle (tvkoski-Peurauvat merk

ei ole voimssä viittaa

merkitty us (tu-1) ka

AAVA 2018

83

hyö-moni-mioon tek-ukai-utta-että-ijalle

ömi- hal-unta-uon-tujen seen

reitin evas-kitty t:

kun-v-1). asuo ityk-assa kaa-

seita ava-



Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa on merkintä ohjeellisesta pääsähköjohdosta ja pääsähköjohdon yhteystarpeesta kaava-alueen länsipuolella. Hankkeen sähkönsiir-toreitti (VEC) risteää sekä ohjeellisen pääsähköjohdon että pääsähköjohdon yhteys-tarpeen kanssa.

LUONNONSUOJELUALUE

Kaava-alueen länsipuolelle on maakuntakaavan 1. vaihekaavaan merkitty kaksi uut-taa luonnonsuojelualuetta SL-1-merkinnällä Isosuon ja Leväsuon alueelle sekä yksi uusi kohde SL-kohdemerkinnällä Kotilansuolle. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuo-jelulain nojalla suojeltaviksi tarkoitettuja suoalueita. Alueella on voimassa MRL 33 § mukainen rakentamisrajoitus.

ENERGIAHUOLLON ALUE

Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa Isokankaan sähköaseman alueella on merkintä energiahuollon alueesta (en).

Kuva 40. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta. Pahka-kosken kaava-alue ja sähkönsiirtoreitti on esitetty kaavakartan päällä.

IIN KUNKAAVAS

6.4

TA ELOSTUS

FCG Su

POHJ

Pohjotusrakvireillekunta

Kuvakoske

Voimatuulivmaak

Merkiteät mtukseslänsi (puole

uunnittelu ja t

JOIS-POH

is-Pohjanmkenteeseene keväällä kaavan 2.

41. Oen kaava-al

assaolevastoimapuistountakaavas

M

nnällä osoitmuinaisjäänssa kaksi m(10000276lle.

ekniikka Oy

HJANMAA

maan 2. vain, virkistyks2013. Maavaihekaava

Ote Pohjoislue ja sähkö

ta maakunton ja sähkössa seuraav

MUINAISMU

tetaan tiednnökset. Kamuinaismui78). Nauru

AN MAAKU

hekaava keseen ja makuntavaltua sai lainvo

s-Pohjanmaönsiirtoreitt

takaavastaönsiirtoreitivat toiminn

UISTOKOHD

ossa olevataava-alueelstokohdett

uanoja sijoi

PAHKAKOS

UNTAKAA

eskittyy kuatkailuun jausto hyväkiman 2.2.2

aan maakunti on esitett

sekä 1. vain alueelle not:

DE

t muinaismlle on osoitta Nauruanttuu hankk

SKEN TUULIV

AVAN 2. V

lttuuriympäa jätteenkäksyi 2. vaihe017.

ntakaavan ty kaavaka

aihemaakutai läheisy

muistolailla (ettu 2. vaihoja (10000

keen voimaj

VOIMAPUIST

VAIHEKA

äristöön, mäsittelyyn. Kekaavan 7.

2. vaihekaartan päällä

ntakaavastyyteen mer

(295/63) rahemaakunt027676) ja johtoreitin

TON YLEISKA9.4.

AVA

maaseudun Kaava on t.12.2016. M

aavasta. Pahä.

ta eroavanarkitty 2. va

auhoitetut takaavan e Sammakko (VEC) poh

AAVA 2018

85

asu-tullut Maa-

hka-

a on aihe-

kiin-hdo-osuo jois-

IIN KUNKAAVAS

6.5

TA ELOSTUS

FCG Su

Kierikjen kekeskit

2. vaialueenran.

Tuulivpyramriympvaltak

POHJ

2. vaitus okolmapäättikunta

Kolmaraavie

P

M

O

T

V

M

Voimana onvaihem

3. vaalueenalueelmalm

uunnittelu ja t

M

kkikeskus oeskus (rm)ttymiä ja ke

M

hemaakuntn länsipuol

VR

voimapuistomidikattoisepäristöksi. kunnallisest

JOIS-POH

ihekaavan on 18.1.20annen vaihi kokouksekaavan val

annessa vaen teemoje

Pohjavesi- j

Mineraalipot

Oulun seudu

Tuulivoima-

Vaalan ja Hi

Muut maaku

assaolevastn tuulivoimmaakuntak

M

ihemaakunn luoteisoslle. Merkini- ja minera

ekniikka Oy

MATKAILUP

n osoitettu. Merkinnälehittämisko

MOOTTORIK

takaavassaelle. Hankk

VALTAKUNNRISTÖ

on koillispuet kesänaveMerkinnälläti merkittäv

HJANMAA

jälkeen ma16 päättänheen (3. vssaan 20.3lmisteluaine

ihemaakunn osalta:

a kiviainesa

tentiaali- ja

un liikenne

alueiden ta

imangan ka

untakaavam

ta maakuntapuiston ja

kaavassa se

MINERAALI

ntakaavassaiin. Hankke

nnällä osoitaalivaranto

PALVELUJEN

u 2. vaihemllä osoitetaohteita.

KELKKAILU

a on osoitetkeen sähkö

NALLISEST

uolelle on etat valtakä osoitetaavät rakenne

AN MAAKU

aankuntakanyt Pohjoisvaihemaak3.2017 § 5eiston (kaa

ntakaavassa

alueet

a kaivosalu

ja maankä

arkistukset

aavamerkin

merkintöjen

takaavasta a sähkönsieuraavat to

IVARANTOA

a on osoiteeen voimajtetaan sellaoja.

PAHKAKOS

N KESKUS

maakuntakaan seudulli

N YHTEYST

ttu uusi moönsiirtoreitt

TI ARVOKA

merkitty 2kunnallisestan valtioneetut kulttuu

UNTAKAA

aava uudists-Pohjanmauntakaava)

56 aseettaaavaluonnok

a käsitellää

eet

äyttö

ntöjen tarki

n päivitykse

sekä 1. jairtoreitin a

oiminnot:

ALUE

ettu uusi mohtoreitti (

aisia vyöhyk

SKEN TUULIV

avassa mesesti merk

TARVE

oottorikelkkti risteää yh

AS RAKENN

2. vaihemai arvokkaa

euvoston puriympärist

AVAN 3. V

tuu 3. vaihaan maaku) vireille ta Pohjois-Psen) nähtäv

än maakun

istukset

et

2. vaihemlueelle tai

mineraaliva(VEC) sijoitkkeitä, jois

VOIMAPUIST

erkinnällä Mittäviä mat

kailun yhtehteystarpe

NETTU KU

aakuntakaaksi rakennäätöksen 2töt (RKY 20

VAIHEKA

ekaavalla. untakaavantulosta. Mohjanmaanville.

nan alueid

maakuntaka läheisyyte

rantoalue ttuu VEC osssa on tode

TON YLEISKA9.4.

Matkailupalvtkailupalvel

ystarve kaen kanssa

LTTUURIYM

vassa Hirvetuksi kult2009 muka009).

AVA

Maakuntahn uudistamaakuntahaln 3. vaihem

enkäyttöä

avasta eroen merkitt

osittain kasittain varaettu merkitt

AAVA 2018

86

velu-ujen

ava-ker-

MPÄ-

velän ttuu-aiset

halli-misen llitus maa-

seu-

ava-ty 3.

ava-anto-täviä



PÄÄSÄHKÖJOHDON YHTEYSTARVE

Pahkakosken tuulivoimapuiston voimajohtoreitti (VEC) on merkitty 3. vaihekaavaan pääsähköjohdon yhteystarve -merkinnällä.

Lisäksi maakuntakaavan 3. vaihekaavassa poronhoitoaluetta koskevaa määräys on muutettu seuraavaan muotoon: ”Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet, kuten erotus- ja ruokintapaikat sekä pyyn-tiaidat, jotka on esitetty maakuntakaavan selostuksessa. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan kanssa.

Kuva 42. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavaluonnok-sesta. Pahkakosken kaava-alue ja sähkönsiirtoreitti on esitetty kaavakartan päällä.

IIN KUNKAAVAS

6.6

TA ELOSTUS

FCG Su

YLEIS

PahkaUlkoismatka

Lähin välittöalueel

Kuvasijaintjatkos

uunnittelu ja t

SKAAVAT

akosken tuusen sähkönastaan Uud

voimassa oömästi kunlla noin 1,2

43. Yti on osoitesuunnittelus

ekniikka Oy

T

ulivoimapunsiirron osen Oulun y

oleva osaylnanrajan O

2 km etäisy

Yleiskaavatettu punaisssa edistet

iston kaavaalta hankk

yleiskaavan

leiskaava oOulun kaupyydellä kaav

t kaava-alusella värillättävä vaihto

PAHKAKOS

a-alueella ekeen sähkön alueilla.

on 31.5.200pungin puova-alueesta

ueen läheisyä. Sähkönsoehto.

SKEN TUULIV

ei ole voimönsiirtoreitt

01 vahvistelella Pahkaa pohjoisee

yydessä. Pasiirtoreitti V

VOIMAPUIST

massa olevati (VEC) k

ettu Kierikinakosken ja n.

ahkakoskenVEC on kaa

TON YLEISKA9.4.

aa yleiskaakulkee pääo

n osayleiskaYli-Iin väli

n kaava-aluavan muka

AAVA 2018

88

vaa. osan

aava sellä

ueen ainen

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kaavakaavamaansen koden Omingikoskeeteläla

Hankkeelle.

Tuulivlun yl

m

p

L

P

lum

lu

p

P

e

m

Km

K

o

u

ja li

v

uunnittelu ja t

a-aluetta ya on hyväk Oulun kauohteena ollOulun yleisn, Oulunsa

en yleiskaavaidoiltaan.

keen sähön

voimapuistoeiskaavass

maaseutuke

poronhoitoa

Leväsuon ja

Poikainlamm

uonnon mmerkinnällä

uonnon ydi

pohjavesialu

Pahkalan ky

energiahuol

muinaismuis

Kierikin osmerkinnällä

Kierikkikesk

ohjeellisia u

useita turve

a turvetuotsäksi kaava

visena merk

ekniikka Oy

mpäröi myksytty Ouluupunginhallleita alueitakaava on

alon ja Yli-Iva-alue raj

nsiirtoreitti

on läheisyya seuraavia

ehittämisvy

aluetta

a Isosuon lu

mit–Karhus

onimuotois,

naluetta

ue

ylä -kylä

lon alueita

stokohteita

sayleiskaav,

kus matkail

usia linjoja

etuotantoalu

tantoon sova-alueen kokintänä olev

yös Uuden un kaupunglituksen päa. Tätä hanvoimassa. Iin kuntienjoittuu Uud

(VEC) sijo

yteen ja voa toimintoja

yöhykettä 2

-mer

uonnonsuoj

uon luonno

suuden ka

-merk

-merkinnä

ämerkinnäl

-merki

a -merkin

va-aluetta

upalvelujen

a tai yhteys

ueita

veltuvia aluoillisosa sijvalle arvok

PAHKAKOS

Oulun yleiginvaltuustoäätöksellä 2nketta kosk

Yleiskaavan sekä Ouluden Oulun

ittuu isolta

oimajohtorea:

2, maaseutu

kinnällä,

jelualueet

onsuojelual

annalta eri

innällä,

ällä,

lä kaava-a

nnällä,

nnällä,

ilmaiseva

n keskittym

starpeita

-merkinn

eita -moittuu kaavkaan vesist

SKEN TUULIV

iskaava (Ylossa 18.4.220.6.2016 lkevalla Ouluan ohjaa eun kaupungyleiskaava

osin Uude

eitin varrelle

u -vär

-me

ue -

tyisen tär

lueen pohjo

osa-alue

mänä -m

-m

nällä,

merkinnällävassa Iin ktön alueelle

VOIMAPUIST

Yli-Ii). Uude2016 ja selukuun ottaun kaupungntisten Hagin maank

a-alueeseen

en Oulun yl

e on merk

rillä,

erkinnällä,

-merkinnäll

rkeää alue

oispuolelle,

een raja

merkinnällä

merkinnällä

ä, unnan aluee.

TON YLEISKA9.4.

en Oulun ye on tullut amatta valigin alueellaukiputaan,

käyttöä. Pan itä-, läns

leiskaavan

itty Uuden

ä,

etta

,

,

ä,

eella inform

AAVA 2018

89

yleis- voi-ituk- Uu- Kii-hka-i- ja

alu-

Ou-

-

-

matii-

IIN KUNKAAVAS

6.7

6.8

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuvaon ossuunn

Noin 5tuu Ktuu kpuisto

ASEM

Pahkaole vokonkyluoteealuees

MUUT

Pahkamassapärist

Ranta

uunnittelu ja t

44. Osoitettu punnittelussa e

5 km säteeKierikin osayuitenkin seon 40 dB -m

MAKAAVA

akosken tuuoimassa oleylän asemaeseen. Seusta kaakko

T KAAVAT

akosken tua Iso Orasttökeskukses

akaavan alu

ekniikka Oy

Ote Uuden naisella vädistettävä

elle suunniteyleiskaavasen verran emelualue yl

AT

ulivoimapuievia asemaakaavan muraavaksi lon sijaitsev

T

ulivoimaputinjärven rassa 26.1.19

ueella on se

Oulun yleiärillä. Sähk vaihtoehto

elluista Pahssa seuraavetäälle Kielä sinne as

iston kaavaakaavoja. Luutos ja lalähin asemva Panumaj

uiston eteläantakaava,9989.

euraavia to

PAHKAKOS

iskaavasta.könsiirtoreit.

hkakosken vassa lueterikin osayleti.

a-alueella tLähin voimaajennus,

makaava onjärven rant

äpuolella no, joka on v

imintoja:

SKEN TUULIV

. Pahkakostti VEC on

kaava-alueeltuja merkeiskaava-a

ai sen välitassa olevasijoittuu non noin 14 takaava Pud

oin 600 mevahvistettu

VOIMAPUIST

sken kaava kaavan m

een tuulivoikintöjä. Kaalueesta, et

ttömässä läa asemakaaoin 8 km km etäisydasjärvellä

etrin etäisy Pohjois-Po

TON YLEISKA9.4.

-alueen sijmukainen ja

imaloista siava-alue sittei tuulivo

äheisyydessava, Yli-Iin kaava-alueyydellä ka.

yydellä on ohjanmaan

AAVA 2018

90

jainti atko-

ijoit-ijoit-ima-

sä ei kir-

eesta ava-

voi- ym-

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

lo

lä

v

Kuvaosoitetunut

uunnittelu ja t

oma-asunto

ähiulkoilual

venevalkam

45. Iettu punais kolme (Läh

ekniikka Oy

ojen kortte

ueita

mia

Iso Orastinjella värillä.hde: Maast

lialueita

järven rant. Kaavan mtotietokanta

PAHKAKOS

takaava. Pamahdollistama 2015).

SKEN TUULIV

ahkakoskenmista 9 rak

VOIMAPUIST

n kaava-alukennuspaik

TON YLEISKA9.4.

ueen sijaintkasta on to

AAVA 2018

91

ti on oteu-



7 MUUT TUULIVOIMAHANKKEET

Pahkakosken tuulivoimapuiston välittömään läheisyyteen ei ole suunnitteilla muita tuulivoimahankkeita. Lähimmäs Pahkakosken aluetta sijoittuu Ollinkorven tuulivoi-mapuisto noin 27 km Pahkakosken kaava-alueesta luoteeseen.

Kuva 46. Pahkakosken tuulivoimahankkeen ympäristöön sijoittuvat muut tuu-livoimahankkeet.



Taulukko 9. 50 kilometrin säteelle Pahkakosken tuulivoimapuistosta sijoittuvat muut tuulivoimahankkeet.

Hanke Laajuus Tila Etäisyys Suunta

Tuulivoimahankkeet (50 km)

Ilmatar, Ollinkorpi 8 voimalaa hankesuunnittelu 27 km luode

TuuliWatti, Ketunmaankangas 4 voimalaa rakennuslupa 30 km länsi

TuuliWatti, Olhava 11 voimalaa toiminnassa 32 km luode

Lumituuli, Laitakari 1 voimala toiminnassa 33 km itä

Taaleritehdas, Nyby 8 voimalaa toiminnassa 34 km luode

Iin Energia, Laitakari 1 voimala toiminnassa 35 km itä

Tornator, Lavakorpi 60 voimalaa YVA‐menettely käynnissä 36 km kaakko

Taaleritehdas, Myllykangas 21 voimalaa toiminnassa 36 km luode

TuuliWatti, Isokangas 5 voimalaa kaava valmis 42 km luode

Pohjolan Voima, Haukipudas‐Ii 31‐158 YVA valmis 44 km itä

Vapo, Kuivaniemi 8 toiminnassa 47 km luode

TuuliWatti, Viinamäki 6 rakennuslupa 49 km luode

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ja Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on esitetty tuulivoimalle soveltuvia alueita. Alu-een on esitetty tuulivoimahankekartassa (kuva 31). Kaikilla maakuntakaavassa esi-tetyillä alueilla ei ole käynnissä aktiivista tuulivoimahanketta.

IIN KUNKAAVAS

8 S

8.1

TA ELOSTUS

FCG Su

SUUNNIT

Suunpoliittsuuntoutu

TUUL

Hankkjoihin

Taulugiapol

Stra

YK:n

Kioto

EU:nenerg

Suomsuun

Kanstarki

Kansenerg

Kansenerg(201

Pariis(201

uunnittelu ja t

TTELUN T

nittelun lätiset tavoitnitelmiin. N

uvat lähinnä

LIVOIMAA

keen tausta Suomi on

ukko 10. Hliittiset stra

ategia

ilmastosopi

on pöytäkirja

n ilmasto- ja giapaketti (2

men kansallinitelma (200

sallisen suunstus (2005)

sallinen ilmasgiastrategia

sallisen ilmasgiastrategian3)

sin ilmastoso5)

ekniikka Oy

TAVOITT

htökohtina teet sekä mNäiden lisäkä Iin kunna

A KOSKEV

alla on osakansainväl

Hankkeeseeategiat.

mus (1992)

a (1997)

2008)

nen 01)

nitelman

sto- ja (2008)

sto- ja n päivitys

opimus

TEET

ovat valtamaakunnallksi yleiskaaan tavoitteis

VAT SOPI

altaan tavoisin sopimu

en liittyvät

Tavoite

Ilmakehäsellaiselleilmastojä

Teollisuus

Kasvihuoteen 202Uusiutuviprosentti

Energian päästöjengian käyt

Kasvihuovesivoima

Käsittelee2020 ja y

Vuodelle tamisen pitkän aik

Sopimus muutostamaapalloteessa sulämpenemsessa onmuutokserat kohti

PAHKAKOS

akunnalliseliset tavoittava toteuttasta.

IMUKSET

ite pyrkiä uksin sitout

t kansainvä

e

än kasvihuone tasolle, ettrjestelmään

smaiden kas

nekaasupää0 mennessäien energianin EU:n ener

hankinnan mn vähentämittöä.

nepäästöjenaa sekä biop

e ilmasto- jayleisemmällä

2020 asetevarmistaminkavälin ener

täydentää a koskevaa n keskilämp

uhteessa esiminen saatan asetettu meen sopeutu vähähiilistä

SKEN TUULIV

t alueidenkteet, jotka aa paikallis

JA PÄÄT

niihin ilmastunut.

liset ja kan

nekaasupitoiei ihmisen to.

svihuonekaa

stöjen vähen vuoden 199

nmuotojen osrgiakulutuks

monipuolistanen mm. ed

n vähentäminpolttoaineita

a energiapoliä tasolla vuo

ettujen kansnen sekä tiegia- ja ilmas

vuonna 199puitesopim

pötilan nousteolliseen ai

aisiin rajattumyös pitkänmiselle sekä ja ilmastoke

VOIMAPUIST

käyttötavosisältyvät m

sia tavoitte

TÖKSET

stopoliittisi

nsalliset ilm

suuksien vaoiminta vaik

supäästöjen

ntäminen 2090 päästöihisuuden kasv

sesta.

aminen, kasvdistämällä uu

nen käyttäm.

iittisia toimeoteen 2050.

sallisten tavoen valmistamstotavoitteita

92 solmittuamusta. Tavoisu selvästi aikaan ja pyra alle 1,5 a

n aikavälin tä tavoite sovestävää kehi

TON YLEISKA9.4.

itteet, ilmamaakunnalita, jotka m

in tavoittei

masto- ja e

kauttaminenkuta haitallis

n rajoittamin

0 prosentilla n verrattunavattaminen 2

vihuonekaasusiutuvan en

mällä tuuli- ja

enpiteitä vuo

oitteiden saminen kohti a.

a YK:n ilmaitteena on alle kahdessrkiä toimiin, asteen. Sopitavoite ilmavittaa rahoituitystä.

AAVA 2018

94

asto-lisiin

muo-

isiin,

ener-

n esti

en.

vuo-a. 20

su-ner-

a

oteen

avut-EU:n

ston-pitää a as- joilla muk-ston-usvir-

IIN KUNKAAVAS

8.2

8.3

8.4

TA ELOSTUS

FCG Su

SUOM

Kansaraisuu2008 tavoitgiassatuntia

Työ- tuulivnessä

Vuodelaa. Tvuonn

ALUE

Pohjotuotu tasolleteeksi

PohjoPäivityseksi.demm

Pohjotuustonistet

HANK

Hankksähkömillää418 G

uunnittelu ja t

MEN TAV

ainvälisten uden turvajulkistama

tteena on ma on aseteta vuodelle 2

ja elinkeinoimalla tuo.

en 2015 lopTuulivoimallna 2015. (V

EELLISET

is-Pohjanm Euroopan e. Pohjois-i mm. tuuli

is-Pohjanmys on laad Energiast

mälle aikavä

is-Pohjanmossa 2.6.20tu yhdeksi

KKEEN TA

keen tavoitöverkkoon. än 160 MWGWh luokka

ekniikka Oy

OITTEET

sopimustenaamiseksi hn ilmasto- j

mm. uusiutttu tuulivoim2025.

noministeriöotetun säh

pussa Suoma tuotettiin

VTT, 04/201

TAVOITT

maan ilmast unionin ylPohjanmaavoimatuota

maan liitto odittu Pohjorategian taälille aina v

maan maak014. Ohjelm maakunna

AVOITTEE

tteena on Suunnitelt

W ja arvioitaa.

TUULIVO

n ja säädöshanke omaja energiasuvan energmalla tuote

ön ilmastokön kapas

men tuulivon noin 2,8 %16).

TEET

tostrategia leiset ja Suan ilmastosannon kasv

on päivittäis-Pohjanmavoitevuosi

vuoteen 205

kuntaohjelmmassa tuulan kärkiteem

ET

tuottaa tuutujen tuulivtu vuotuine

PAHKAKOS

OIMATUO

sten lisäksi alta osaltaastrategian (gian tuotanetun energi

- ja energiteetti 250

oimakapasi% Suomen

on valmistuomea kosstrategiassavattaminen

nyt energiamaan 1. vai on 2020,50 saakka.

ma 2014–2ivoimatuotmoista.

ulivoimalla voimaloidenen sähkön

SKEN TUULIV

TANNOLL

maamme an edesau(päivitetty 2nnon lisäämian tuotant

giastrategia0 megawa

teetti oli 1 sähkönkul

tunut vuonskevat ilmaa on vuode 1 TWh:iin.

astrategiaaaihemaakun, josta on

2017 on hannon halli

tuotettua n kokonaistnettotuota

VOIMAPUIST

LE

energiahuottaa Suom2013) toteu

minen. Päivtotavoitteek

an tavoitteeattiin vuote

005 MW, 3lutuksesta

na 2011. Sastostrategelle 2020 a

nsa vuodentakaavan laadittu s

hyväksytty ittu kehittä

sähköä vateho tulisi nto tulisi t

TON YLEISKA9.4.

ollon ja ommen hallitukutumista, jitetyssä strksi 9 teraw

ena on noeen 2020 m

387 tuulivo(noin 2,3 T

Strategiassiat maakunasetettu tav

n 2012 loptaustaselvuuntaviivat

maakuntaäminen on

altakunnallisolemaan entällöin olem

AAVA 2018

95

ava-ksen ossa rate-

watti-

ostaa men-

ima-TWh)

a on nnan voit-

pulla. ityk-t pi-

aval-tun-

seen nim-

maan

IIN KUNKAAVAS

9 T

9.1

9.2

TA ELOSTUS

FCG Su

TUULIVO

TARV

Pahkaköt siten mvoimakohdismaa- tuulivseen. sekä s

Tuulivrustus70 metusten

TUUL

PahkatuksikV mleista110 k

TuulivkäyteSähk

9.2.

Tuulivroottoniikoitni. Lieteisen

Suunn(megavoimarootto

uunnittelu ja t

OIMAPUI

VITTAVA

akosken ylejoittuvat lä

maanomistaaloiden sijstuvat vain ja metsätoimaloiden Lisäksi hasähköasem

voimaloidensten viereeetriä ja nosn halkaisija

LIVOIMAP

akosken tuneen sekä

maakaapeli)a (maakaapkV sähköas

voimapuistettävissä läöaseman a

1 TUUL

voimalat koorista sekä ta. Rakenneriötornit vna tai beton

nitellut tuuawattia). Taloiden naporiympyrän

ekniikka Oy

STON TE

MAA-ALA

eiskaava-alänsiosassa ajien alueilloituspaikkon pienelle talouden ta sekä niidnkkeessa k

man rakenta

n kokoamisn. Voimalasturin koko on noin 20

PUISTON

uulivoimaputuulivoimal, puistomupeli), sekä semasta ja

on aluettaähes samalalue aidataa

LIVOIMALO

oostuvat p konehuoneustekniikal

voidaan totnin ja teräk

ulivoimalat Tuulivoimaloakorkeus o halkaisija m

EKNINEN

A

ueen pintaPahkakoskle. Hankkeojen maanosalle yle

arpeisiin säden yhteytekäytetään mamiseen.

seen tarvititoksen kok

oamista var0–25 metri

RAKENTE

uisto muodloiden välisuntamoistavaltakunna110 kV ilm

a ei lähtökla tavalla kan turvallisu

OIDEN RAK

perustusteneesta. Tuultaan umpin

teuttaa kokksen yhdiste

ovat lieriöoiden kokoon voimalaitmaksimissa

PAHKAKOS

N KUVAU

a-ala on noken yhteismeesta vastanomistajieneiskaava-aluäilyy ennaleen sijoittumaa-alueita

taan kokoakoamisaluerten noin 6 ä.

EET

ostuu maksistä huoltoa, alueverkan verkkooajohdosta.

kohtaisesti kuin ennenuussyistä.

KENNE

n päälle asivoimaloidenaisesta tokonaan teräelmänä, nk

ötornimallisnaiskorkeustostyypistä aan noin 16

SKEN TUULIV

US

in 2 700 hmetsän alueava on so

n kanssa. uetta, muulaan. Tarviuvien kokoa huoltoteid

misalue joeen tarvitse x 200 met

simissaan 3oteistä ja kekoon liitettn liittymist

aidata. Tu tuulivoima

sennettavasen torneilleornista käytäsrakenteis

k. hybridirak

ia, joiden s on enimmriippuen en0 metriä.

VOIMAPUIST

hehtaaria. Teille ja itäoolminut vuo Rakentamualla alueeittava maaoamisalueidden, puisto

okaisen tuuema maa-atriä. Tuuliv

30 tuulivoieskijännitektävistä kesktä varten ra

uulivoimapuapuiston ra

sta tornistae on erilaisitetään nimsena, täysikenteena.

yksikkötehmillään 245nintään noi

TON YLEISKA9.4.

Tuulivoimayosassa yksiokrasopimumistoimenpen maankä-ala käyte

den rakentmuuntamo

ulivoimalan la on noin oimalan pe

malasta pekaapeleistakijännitekaakennettav

uiston alueakentamista

a, 3-lapaisa rakennusitystä lieriön betonira

ho on 3–5 5 metriä. Tn 170 metr

AAVA 2018

96

yksi-tyis-

ukset iteet äyttö tään ami-

oiden

pe-60 x

erus-

erus-a (20 ape-

vasta

e on akin.

sesta stek-ötor-ken-

MW Tuuli-riä ja

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuva

9.2.2

Tuulivmispamustuvin ja

Vaihtorustusteräsb

Kuvamaandolla s

uunnittelu ja t

47. T

2 TUUL

voimaloidenaikan pohjaulosten per kustannus

oehdot pers ja massabetoniperus

48. Tvaraisesta sekä kallioa

ekniikka Oy

Tuulivoimas

LIVOIMALO

n perustamaolosuhteisrusteella jokstehokkain

rustamisellenvaihto, testus.

Tuulivoimal teräsbetonankkuroidu

sanastoa

OIDEN PER

mistavan vasta. Rakennkaiselle tuuperustamis

e ovat maaräsbetonip

lat voidaanniperustuks

usta teräsbe

PAHKAKOS

RUSTAMIS

alinta riippnussuunnittulivoimalallstapavaihto

avarainen erustus paa

n perustaasesta, teräetoniperust

SKEN TUULIV

TEKNIIKAT

uu kunkin teluvaiheese tullaan v

oehto.

teräsbetonalujen vara

a useilla eräsbetonipertuksesta.

VOIMAPUIST

T

voimalaitossa tehtäv

valitsemaan

niperustus, assa sekä k

ri tavoilla.rustuksesta

TON YLEISKA9.4.

oksen rakeien pohjatu

n erikseen s

teräsbetonkallioankku

Periaateka massanv

AAVA 2018

97

enta-utki-sopi-

nipe-roitu

kuvat vaih-

IIN KUNKAAVAS

9.3

TA ELOSTUS

FCG Su

SÄHK

9.3.

Tuulivtetaanhuolto

Tuulivjia. Tuteen 2voimakopuo

9.3.2

Pahkaalueelrakenjonka

Kuvaediste

uunnittelu ja t

KÖNSIIRR

1 MUU

voimapuiston 20 kV moteiden yht

voimapuistouulivoimala20 kV tasoalan koneholella erillise

2 TUUL

akankaan tlle rakennenetaan 11 kautta tuu

49. Settävä vaiht

ekniikka Oy

RON RAK

NTOASEM

ojen sisäinemaakaapeleteyteen kaa

on sisäiseeat tarvitsevlle. Voimalauoneessa, essä muun

LIVOIMAPU

uulivoimapettavalle sis0 kV ilmaj

ulivoimapuis

Sähkönsiirttoehto.

ENTEET

AT, SISÄI

en sähkönseilla. Maakaapeliojaan s

n verkkoonvat muuntaakohtaiset tornin alaotamokopiss

UISTON UL

puistossa tusäisellä 110johto läntesto liittyy v

toreitti VEC

PAHKAKOS

SET JOHD

siirto tuulivoaapelit asesuojaputkes

n rakennetajan, joka m muuntajatosan erillisesa.

LKOINEN S

uotettu säh0 kV sähköeen Fingridvaltakunnan

C on kaa

SKEN TUULIV

OT JA KAA

oimalaitoksennetaan mssa.

aan tarvittamuuttaa vo sijaitsevatessä muun

SÄHKÖNSI

kö siirretääöasemalle. d Oyj:n Ison sähköverk

van muka

VOIMAPUIST

APELIT

silta sähköamahdollisuu

ava määrä oimalan tuot voimalatyntamotilassa

IIRTO

än maakaa Sisäiseltä okankaan skkoon.

ainen jatko

TON YLEISKA9.4.

asemalle touksien muk

puistomuuottaman jänyypistä riippa tai tornin

apeleilla kasähköasemsähköasem

osuunnittel

AAVA 2018

98

oteu-kaan

unta-nnit-puen n ul-

ava-malta malle,

ussa

IIN KUNKAAVAS

9.4

9.5

TA ELOSTUS

FCG Su

Hankksähkö

V

V

V V

V

Reitti

TIEV

Tuulivvoimatä hyönetää

OlemanettavtettavYleisk

TUUL

Tuulivkentaverkotua te

Pahka2019–kenne

9.5.

Tiestöraudonoin 5

Karkenoin 1kelirikJos tusiten

uunnittelu ja t

keen sähköönsiirtoreitt

VEA: Eteläin

VEB: Eteläin

VEC: KeskiVED: Pohjoi

VEE: Pohjoi

VEC on ka

ERKOSTO

voimapuistoalalle. Liikeödyntäen. Un pääasias

assa olevieva raskailleva. Tarvittakaavassa nä

LIVOIMAP

voimapuistomisella. San kaapeleid

ehdään voim

akosken tu–2020, jonetaan tarvit

1 PERU

ön rakentaoitetaan ja 500 m3 beto

easti on arv100 kuljetukkoaikaan. uulivoimalamyös kulje

ekniikka Oy

önsiirron toivaihtoehto

nen vaihtoe

nen vaihtoe

osan vaihnen vaihto

nen vaihtoe

avan muka

O

on rakentanne tuulivoUutta tiestösa olemass

n hyödynnee kuljetuksavien teideäkyvät uude

PUISTON

on rakentaamassa yhden suojapmaloiden pe

uulivoimapuka aikana ttavat sähk

USTUSTEN

misen jälkne valetaaonia.

vioitu, että usta. PerusYleensä p perustetaa

etukset väh

oteuttamiseoa:

ehto, voima

ehto, voima

htoehto, voehto, voim

ehto, voima

ainen jatkos

minen ja hoimapuistooöä tarvitaasa olevia tie

ettävien teille soveltun leveys ret tiet ja oi

RAKENTA

minen aloihteydessä aputket ja kaerustukset.

uiston raketehdään ti

könsiirtorak

RAKENTA

keen tehdäan betonist

yhden terätusten valaerustustenan kallioonenevät.

PAHKAKOS

eksi on tark

ajohtoreitin

ajohtoreitin

oimajohtoajohtoreitin

ajohtoreitin

suunnittelu

huolto edelon toteutetn tuulivoimepohjia.

iden geomviksi. Teideeuna-alueinikaisut on e

AMINEN

itetaan teidasennetaanaapelit teide.

entaminen iet ja peru

kenteet.

AMINEN

än tuulivota. Jokaisen

äslieriötornaminen on valaminen

n ankkuroid

SKEN TUULIV

kasteltu YV

pituus on

pituus on

reitin pitun pituus 25

n pituus 24,

ssa edistet

lyttävät tietaan pääasi

mapuiston s

etriaa ja kaen leveyttäneen (sisälesitetty yht

den ja huon tuulivoimen reuna-a

on suunnistukset, ko

imaloiden n lieriötorn

in perustusmahdollist

n pyritään den, on bet

VOIMAPUIST

VA-menette

20,9 km.

21,2 km.

uus on 18,5,6 kilometr

,4 kilometr

ttävä vaihto

eyhteyttä jiassa olemasisällä ja sie

antavuutta ä on myös ltäen ojat)teystarpeen

olto-/pystytmapuiston salueille. Tie

iteltu alustootaan voi

perustukseivoimalan

sten valamta myös tal ajoittamaatonin tarve

TON YLEISKA9.4.

elyssä viittä

2 km. riä.

riä.

oehto.

jokaiselle tassa oleviaelläkin hyöd

on osin papaikoin ka on noin 8

na.

tysalueidensisäisen sästön valmis

tavasti vuomalat sekä

et. Perustuperustus v

iseen tarvilvella, muttan kesäaik vähäisem

AAVA 2018

99

ä eri

uuli-a tei-dyn-

aran-sva-

8 m.

n ra-hkö-stut-

osille ä ra-

ukset vaatii

taan ta ei

kaan. pi ja

IIN KUNKAAVAS

9.6

TA ELOSTUS

FCG Su

9.5.2

Tuulivmisaluninostkasvil

Voimalieriötelemekappataan p

Voimakonehnostu

Tuulivtuksinjetetata. Yksi tavkuljetkohde

HUOL

Tuulivsesti. talvisiyleenstonta peen

TuulivtantotsuusoRaskaomallaraska

uunnittelu ja t

2 TUUL

voimalat koueeksi tarvturin kokoalisuutta ei

alakomponetorni tuodaaentistä, joidaleena, sekpaikalla val

alatyypistä huone ja narilla yksitel

voimaloidenna. Tuulivoiaan rakennksittäisen voanomaisia tuksia useien on 150–

LTO JA Y

voimaloiden Huoltoa jain. Huolto-sä noin 1– huoltokäyntehdä kesk

voimaloidentappioiden olot ovat haammat väa huoltonoimpien pää

ekniikka Oy

LIVOIMALO

ootaan osisvitaan noin amiseen tatarvitse rai

entit kuljean 7–8 osaden päälle kä erikseen miiksi enne

riippuen laapa asennelen paikalle

n osia; tornimaloiden ruspaikoille oimalan rakkuljetuksiata kymme180 kuljetu

LLÄPITO

n huolto tap ylläpitoa v-ohjelman 2 kertaa vntiä voimalkimäärin 3 k

n vuosihuominimoimi

heikoimmatälineet ja osturilla. Eräkomponen

OIDEN KO

sta valmiiks 60 x 70 mrvitaan noivata kokoa

etetaan raassa. Hybritulee 2–3 jäähdytysen nostoa.

avat kiinnitetaan pystyeen.

ni, konehuorakentamis todennäkökentaminena. Jos hybriniä yhtä vusta riippue

pahtuu valvarten alue

mukaisia vuodessa, mlaa kohti vukäyntiä vuo

llot kestäväiseksi vuost. Huoltokäkomponen

rikoistapauttien vikaa

PAHKAKOS

KOAMINEN

si rakennusm alue, joltin 6 x 200 amisalueelt

akennuspaiiditornin teteräslieriöolaitteisto ja

tetään napytettyyn to

one ja lapa,essa tarvitt

öisesti jokon edellyttääiditornin bevoimalaa ken voimalat

ittavan voien tiestö phuoltokäy

minkä lisäkuosittain. Kodessa.

ät noin 2–sihuollot ajäynnit tehdntit nostetaksissa voidntuessa ma

SKEN TUULIV

N

spaikalla. Ta raivataan metrin alua vaan se s

kalle rekoräsbetonios

osuutta. Koa roottorin

paan joko mrniin, jonka

, kuljetetaatavat osat Oulun tai ä 12–14 eretoniosuus kohden. Yhtyypistä.

malatyypinidetään kun

yntejä kullaksi voidaanKullakin voi

3 vuorokaujoitetaan adään pääsäaan konehdaan tarvitahdollisesti

VOIMAPUIST

Tuulivoimaln kasvillisuue. Rakentasaa palautu

oilla. Tyypsuus voi ko

onehuone t napa ja la

maassa ena jälkeen l

an maanteisekä pysty Kemin Ajorikoiskuljetutehdään el

hteensä kut

n huolto-ohjnnossa ja aakin voim

n olettaa 1–imalalla on

utta voimaajankohtaanääntöisesti uoneeseenta myös a telanostur

TON YLEISKA9.4.

loiden rakeus. Lisäksi amisen jälkua ennallee

pillisesti teoostua noinuodaan yhvat, jotka

nen nostoaavat noste

llä erikoiskytyskalusto oksen satamusta sekä liementeistätakin voim

jelmien muaurattuna malalla tehd–2 ennako näin ollen

laa kohti. Tn, jolloin tpakettiaut tuulivoimutonosturiaria.

AAVA 2018

100

enta- tor-keen n.

eräs-n 20 tenä koo-

a tai taan

ulje- kul-mas-säk-

ä, on malaa

ukai-myös dään ima- tar-

Tuo-uuli-tolla.

malan a, ja

IIN KUNKAAVAS

9.7

TA ELOSTUS

FCG Su

KÄYT

Tuulivvuodemalla

Tuulivvastaaja toitäänkedellyhidasttuksetosat mlisten tukse

uunnittelu ja t

TÖSTÄ PO

voimaloidenen käyttöiä on tuulivoi

voimapuistoavat kuin rmitetaan k

kö rakenteeyttää betonta ja työvot jäävät piemaisemoida syvälle ulonmukaista.

ekniikka Oy

OISTO

n tekninen lle ja kaapimapuiston

on käytöstäakennusva

kierrätykseeet paikoilleirakenteideoimavaltaisenemmiksi,aan. Maakaottuvien m. Poistetuilla

käyttöikä opelien käytt käyttöikää

ä poiston tiheessa. Enen. Perustueen vai poen lohkomista. Useissa, jos perusaapeli voidaadoitusjoha metalleill

PAHKAKOS

on noin 25töikä on vää mahdollis

työvaiheet nsin voimalusten ja kaoistetaankosta ja teräa tapauksisstuslaatta jäaan käyttöhdinten poa on romua

SKEN TUULIV

vuotta. Pehintään 30ta jatkaa 5

ja käytettaosat kulje

aapelien os ne. Perussrakenteidessa ympäriätetään pa

övaiheen päistaminen arvo ja ne v

VOIMAPUIST

erustukset 0 vuotta. K50 vuoteen

tävä asennetetaan poisalta on ratstuksen puen leikkeleistöön kohd

aikoilleen jaäätyttyä poei välttämävoidaan kie

TON YLEISKA9.4.

mitoitetaanKoneistoja u asti.

nuskalusto s tuulipuisttkaistava, jurku kokonmistä, mikdistuvat vaa maanpääoistaa. Mahättä ole tarerrättää.

AAVA 2018

101

n 50 uusi-

ovat tosta jäte-naan ä on aiku-lliset hdol-rkoi-

IIN KUNKAAVAS

10 Y

10.1

10.2

TA ELOSTUS

FCG Su

YLEISKAA

KAAV

Iin kulopmevan laketta

Yleiskpaikal

Vireillsuunnlistuminternlistumkana.

Kaavojois-P

KAAV

Iin kupuistoja MRNähtämoitu

Nähtäkukse

Yleiskasukaja lom

Osallisvalmisliset mennennot vperus

uunnittelu ja t

AVAN SU

VOITUKSE

unnanhallituent Oy:n teaadinnasta edistää Pa

kaava on kullislehdessä

etulon yhtenitelma (OAmis- ja arvionetsivuilla omis- ja arvio

oituksen lähohjanmaan

VAN VALM

unnanhallituon yleiskaaRA 30 §:n mäville asettastaululla ja

ävilläolon yen auditorio

kaavan valaskysely 5 makiinteistö

silla ja kunsteluvaiheemielipiteet n nähtävilläiranomaisiltellut vasti

ekniikka Oy

UUNNITT

EN VIREI

us on kokouekemän kaa ja päättänhkakosken

uulutettu viä sekä Iin k

eydessä onAS). OAS aointisuunnitosoitteessa ointisuunni

htökohtia jan ELY-kesku

MISTELUV

us on päättvan valmis

mukaisesti jamisesta tia kunnan in

hteydessä ossa 8.8.20

misteluvaihkilometrin

öille.

ntalaisilla oen aineistoson osoitett

äolon päättta. Saatu neet.

TELUN E

LLETULO

uksessaan avoitusaloitnyt kaavoit Energia Oy

ireille 27.1kunnan ilmo

n laadittu Msetettiin nätelma on s www.ii.fi/yitelmaa täy

a tavoitteituksessa 9.6

VAIHE (H

tänyt 19.6steluvaiheejulkisesti näiedotettiin nternetsivui

järjestetää017 klo 18.0

heen aineisäteellä tu

on mahdollsta ja kaavtava Iin kutymistä. Vapalaute kä

PAHKAKOS

TENEMIN

O (2016)

25.11.2014tteen Pahkatuksen käyy.

.2016. Yleisoitustaululla

MRL 63 §:n ähtäville 2.saatavilla Iiyleiskaavoitydennetään

a koskeva 6.2017.

HUHTIKUU

.2017 § 23n aineistonähtäville 28julkisesti pilla osoittee

än tiedotus00. Kahvita

ston nähtäuulivoimapu

isuus esittäaluonnokse

unnanhallitualmisteluvaiäsitellään k

SKEN TUULIV

NEN

)

4 § 246 hyvakosken tunnistämises

skaavan vira ja kunnan

mukainen 2. – 3.3.20n kunnan itus koko ka

n tarvittaes

viranomais

U – ELOK

33 asettaa n ja kaaval8.6.2017–2paikallislehdessa www.ii

s- ja keskuarjoilu klo 1

ävilläolon auiston voim

ää mielipiteesta kirjallisukselle (os.iheen aineikoosteeksi

VOIMAPUIST

väksynyt Luulivoimapustä. Hanke

reilletulostan internet-s

osallistum016 välisekilmoitustauaavaprosesssa kaavoit

sneuvottelu

KUU 201

Pahkakoskuonnoksen

27.8.2017 vdessä sekäi.fi/yleiskaa

stelutilaisu17.30 alkae

aikana järmaloista sija

eensä nähtsesti tai su. Jokisuuntstosta pyyja lausunt

TON YLEISKA9.4.

Lagerwey Duiston yleisetoimijana

a on kuulutsivuilla.

is- ja arvioksi ajaksi. Olulla ja kun

ssin ajan. Ousprosessin

u pidettiin

7)

ken tuulivo MRL:n 62

väliseksi aja Iin kunnaavoitus.

us Kierikkien.

rjestetään aitseville as

tävilläoloaikullisesti. Ki

tie 2, 9110detään lauoihin anne

AAVA 2018

102

eve-kaa-han-

tettu

ointi-Osal-nnan Osal-n ai-

Poh-

ima-2 §:n aksi.

an il-

kes-

uusi suin-

kana irjal-0 Ii) sun-taan

IIN KUNKAAVAS

10.3

TA ELOSTUS

FCG Su

Kuva

KAAV

Kaavokesku

Pahkalauttekukseja 25 kaavaja Iijo

uunnittelu ja t

50. P

VAN EHDO

oitusta kouksessa 2.1

akosken tuueen perusteelle ja Iijoki on siirrettyan etelä-, lokivarteen n

ekniikka Oy

Pahkakoske

OTUSVAI

oskeva k1.2017.

ulivoimapueella on tuvarren asu

y pois kaavounias- ja näkyvien v

en tuulivoim

HE (SYYS

kaavaneuvo

istohankkeutkittu maisutukselle. Tvan pohjois- itäosista. oimaloiden

PAHKAKOS

mapuiston y

SKUU 20

ottelu pid

een maisemsemavaikutästä johtue- ja luoteisoToimenpite

n määrä on

SKEN TUULIV

yleiskaavalu

017 – HE

dettiin Po

mavaikutukstusten lieveen yleiskaavosista. Niilleen seurau vähentyny

VOIMAPUIST

luonnos.

ELMIKUU

ohjois-Pohja

sista saaduennyskeinovan tuulivoe on tutkittksena Kieryt ja juuri s

TON YLEISKA9.4.

2018)

anmaan

un runsaanoja Kierikkioimalat 1–4tu uudet parikkikeskukssuurimpana

AAVA 2018

103

ELY-

pa-kes-

4, 22 aikat seen a nä-



kyneitä voimaloita on siirretty etäämmälle. Voimalasiirroista johtuen kaava-aluetta samalla hieman laajennettiin etelä- ja itäosistaan.

Iin kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 29.1.2017 § 29 asettaa Pahkakos-ken tuulivoimapuiston yleiskaavan ehdotusvaiheen aineiston julkisesti nähtäville MRL:n 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti. Aineisto on nähtävillä 12.2.2018–18.3.2017 välisen ajan. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin julkisesti paikallisleh-dessä sekä Iin kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla osoitteessa www.ii.fi/yleiskaavoitus. Kaavaehdotusaineisto on internetsivujen lisäksi nähtävillä Iin kunnanvirastolla ja Yli-Iin kirjastolla.

Kuva 51. Pahkakosken tuulivoimapuiston yleiskaavaehdotus.

IIN KUNKAAVAS

10.4

TA ELOSTUS

FCG Su

Nähtäkukse

Osallisdotustettavpäättypalaut

HYVÄ

Kuva

uunnittelu ja t

ävilläolon yen auditorio

silla ja kunvaiheen ain

va Iin kunnymistä. Ehdte käsitellä

ÄKSYMISV

52. P

ekniikka Oy

yhteydessä ossa 13.2.2

ntalaisilla oneistosta knanhallituksdotusvaiheeän koostee

VAIHE (K

Pahkakoske

järjestettii2018 klo 17

n mahdollikirjallisesti tselle (os. Jen aineisto

eksi ja lausu

KEVÄT 20

en tuulivoim

PAHKAKOS

in tiedotus.00.

suus esittätai suulliseJokisuuntie

osta pyydetuntoihin an

018)

mapuiston v

SKEN TUULIV

- ja kesku

ä nähtävillsti. Kirjallis

e 2, 91100 ään lausunnetaan per

valmis yleis

VOIMAPUIST

stelutilaisu

äoloaikanaset muistut

0 Ii) ennennnot viranorustellut va

skaava.

TON YLEISKA9.4.

us Kierikki

muistutustukset on o nähtävillämaisilta. S

astineet.

AAVA 2018

105

kes-

s eh-osoi-äolon aatu



Iin kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 9.4.2018 § XX hyväksyä kaavanlaa-tijan ehdotusvaiheen lausuntoihin laatimat vastineet ja kaava-aineistoon ehdotus-vaiheen jälkeen tehdyt korjaukset. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle Pah-kakosken tuulivoimapuiston yleiskaavan hyväksymistä.

Iin kunnanvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 16.4.2018 § XX hyväksyä Pahka-kosken tuulivoimapuiston yleiskaavan. Yleiskaavan hyväksymispäätöksestä tiedote-taan ELY-keskusta, muita lausunnon antaneita ja tiedottamista erikseen pyytäneitä sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Yleiskaavan saatua lainvoiman siitä ilmoitetaan voimaantulokuulutuksella.

IIN KUNKAAVAS

11 Y

11.1

11.2

TA ELOSTUS

FCG Su

YLEISKAA

KOKO

Pahkausvaikmapuluonto

Pahkaosoite

Tuuliv1), jovarten

Tuulivlan ohesiteträyksoteta hin, k

Yleiskton sija sämäärätojen

ALUE

MAA-

ENER

uunnittelu ja t

AVAN RA

ONAISRA

akosken tuukutteinen yiston rakeo- ja kulttu

akosken yleetuille tv-al

voimapuistoonne saa sin huoltoteit

voimaloidenhjeellinen sty tuulivoimiä sekä tuu kantaa kukuten voima

kaavassa osisäisen sähhkönsiirtoaäyksin on v huomioon

EVARAUS

- JA METSÄ

Asvkmtr

RGIAHUOLL

EeAt

ekniikka Oy

ATKAISU

KENNE JA

ulivoimapuiyleiskaava. ntamisen uriperintök

eiskaava-alueille saada

on alueet oijoittaa tuutä, teknisiä

n alueet onsijoitus on maloiden sulivoimaloiditenkaan t

alatehoihin.

soitetaan lihkönsiirron a varten rvarmistettuottaminen

MERKINN

ÄTALOUSVA

Alue on vsijoittaa tuvarten hukokoonpanometsä- ja tulee sijoittrakentamat

LON ALUE (

Energiahuoenintään 2Aluetta tuulivoimalo

UT, MERK

A KAAVA

iston aluee Yleiskaavaohjaukseen

kohteet.

lueen pintaaan sijoitta

on merkittyulivoimaloit verkostoja

n rajattu kamerkitty tvuurin sallit

den enimmäuulivoimalo.

säksi tuuliv ratkaisut (rakennettavu alueelta h tuulivoima

NÄT

ALTAINEN

varattu pääuulivoimaloiuoltoteitä, oalueita. A porotaloutaa vähintättomasta tu

(EN)

ollon aluee50 k-m² svoidaankä

oiden koko

PAHKAKOS

KINNÄT

N SISÄLT

elle laaditaaan keskeisen. Lisäksi

a-ala on noaa yhteensä

y maa- ja a niille erika ja kokoon

aavaan tv-v-alueen situ kokonaiäismäärä koiden yksit

voimaloita (maakaapeva 110 kVhavaittujen puiston rak

ALUE (M-

äasiassa mita niille e

teknisiä Alueelle satta palvel

ään 370 meuulivoimalo

elle voidaauuruinen kyttää mamis- ja va

SKEN TUULIV

JA MÄÄR

TÖ

an MRL:n 7et määräykkaavassa

oin 2 550 ä enintään 3

metsätaloukseen osoitnpanoalueit

merkinnälläsällä katkoskorkeus, voko kaava-yiskohtaise

palvelevat elit), sähköaV ilmajohto luontokohtkentamises

1)

metsätaloutrikseen os

verkkoja aa sijoittaaevaa rakeetrin etäisyyille osoitetu

n rakentakojeistorakemyös raarastointialu

VOIMAPUIST

RÄYKSET

77 a §:n tarkset kohdison huomi

hehtaaria. 30 tuulivoi

usvaltaisektetuille aluta.

ä. Yksittäisoviivalla. Yleväritykseen-alueella. Yempiin tekn

huoltotiet aseman pao. Kaavamteiden sekä

ssa.

tta vartensoitetuille a sekä va myös ventamista. yydelle tuulusta aluees

aa sähköasennus ja hakentamiseueena.

TON YLEISKA9.4.

T

rkoittama ostuvat tuuloitu arvok

Yleiskaavomalaa.

si alueeksi eille sekä

sen tuulivoeiskaavassn liittyviä mYleiskaavassnisiin ratka

sekä tuulipaikka (EN-aerkinnöin ä muinaism

. Alueelle alueille ja varastointi- vähäistä m

Rakentamivoimaloiststa.

semakenttähuoltorakenn aikais

AAVA 2018

107

oike-ivoi-

kkaat

oissa

(M-niitä

ima-a on mää-sa ei

aisui-

puis-alue) ja -

muis-

saa niitä ja

maa-, minen

a tai

ä ja nnus. sena

IIN KUNKAAVAS

11.3

TA ELOSTUS

FCG Su

OSA-

TUUL

Le

Ttu

LUON

LUON

LUON

MUINA

uunnittelu ja t

-ALUEME

IVOIMALO

Mvts

Luku tv-meerilliselle pis

Tuulivoimalouille tuulivo

NNON MONI

Asjt

NNON MONI

Amm

NNON MONI

A2tm

AISMUISTO

MAkkmKl

ekniikka Oy

RKINNÄT

IDEN ALUE

Merkinnällävoimaloita. teet, muinseuraavat s

erkinnän yhstekatkoviiv

oiden kaikkoimaloiden

IMUOTOIS

Alueella sijsuunnitteluja alueen turvaamine

IMUOTOIS

Alueella monimuotometsienkäy

IMUOTOIS

Alueella sija2 luvun 1toteutuksesmonimuoto

OALUE (SM

MuinaismuiAlueen kaivkajoaminenkoskevista museoviranKohteen nuuetteloon.

T

E

ä osoitetaa Aluerajauaisjäännöksuunnittelu

hteydessä valla rajatu

ki rakentee alueille.

UUDEN KA

jaitsee messa ja toteluonnon m

en.

UUDEN KA

sijaitsee oisuutta lisytön suunni

UUDEN KA

aitsee met11 §:n mussa on otetoisuuden ka

M)

stolain (29vaminen, n on muina

toimenpnomaisen (umero viit

PAHKAKOS

n alueita, uksessa onkset sekä vmääräykse

osoittaa kulle osa-alue

et ja siipien

NNALTA ER

etsälain 10eutuksessa monimuotoi

NNALTA TÄ

paikallisesääviä arvittelussa.

NNALTA ER

sälain 10 §ukaisia kottava huomannalta tärk

95/1963) rpeittäminenaismuistolaiteistä ja(museovirataa yleiska

SKEN TUULIV

joille on m huomioituvoimajohdot:

uinka moneelle saada

n pyörimisa

RITYISEN T

0 §:n muk on otettavsuuden ka

ÄRKEÄ ALU

esti ja oja, jotka

RITYISEN T

§:n mukaishteita. Alu

mioon luontkeän luonte

auhoittaman, vahingoin nojalla

a suunnitsto tai maaavan selo

VOIMAPUIST

mahdollista u ympäröivot. Osa-alu

nta tuulivoiaan enintää

alue tulee s

TÄRKEÄ AL

kaisia kohtva huomioannalta tär

UE (LUO-2

alueellise on tarpe

TÄRKEÄ AL

sia kohteitaueiden suutoarvot ja aeen turvaam

a kiinteä moittaminen kielletty. Ktelmista aakuntamuostuksen m

TON YLEISKA9.4.

sijoittaa tvät luontouetta kosk

malaa kullän sijoittaa.

sijoittua oso

LUE (LUO-

teita. Alueon luontoa

rkeän luon

2)

esti luoneen huomi

LUE (LUO-

a ja/tai Vesunnittelussaalueen luonminen.

muinaisjäänja muu si

Kaikista alutulee py

useo) lausumuinaisjään

AAVA 2018

108

uuli-koh-

kevat

lekin

oite-

1)

eiden arvot teen

nnon ioida

3)

silain a ja nnon

nnös. iihen uetta yytää unto. nös-

IIN KUNKAAVAS

11.4

11.5

TA ELOSTUS

FCG Su

KOHD

TUUL

SÄHK

TIET

MUIN

KOKO

Mstuy

Tn

Tp

uunnittelu ja t

DE- JA V

IVOIMALAI

T

KÖLINJAT

S

O

OMh

JA REITIT

N

OMtm

NAISMUIST

MAkkmKl

O YLEISK

Meluhaittojeuunnittelusuulivoimalo

ysministeriö

Tuulivoimalona.

Tuulivoimaloperusparann

ekniikka Oy

IIVAMER

ITOKSEN O

Tuulivoimal

SÄHKÖLINJ

OHJEELLINE

OHJEELLINMaakaapelihuoltoteide

NYKYINEN /

OHJEELLINMerkinnällätiet. Huoltomäärin 8 m

TOKOHDE

MuinaismuiAlueen kaivkajoaminenkoskevista museoviranKohteen nuuetteloon.

KAAVA-AL

en ehkäisemssa ja toteuoiden ulkomön asumiste

oiden sähk

oiden, tuulnettavien t

KINNÄT

OHJEELLIN

loiden ohje

JA 400 kV.

EN UUSI 110

EN UUSI Mt tulee sijon yhteytee

/ PARANNE

EN UUSI TIä on osoitetotiet toteutem leveinä.

stolain (29vaminen, n on muina

toimenpnomaisen (umero viit

LUETTA K

miseksi ja yuttamisessamelutason oerveysasetu

önsiirtojohd

ivoimaloideteiden ja

PAHKAKOS

EN SIJAIN

ellinen sija

0 kV SÄHKÖ

AAKAAPELIoittaa mahn.

ETTAVA TIE

IELINJAUS ttu tuulivoimetaan sora

95/1963) rpeittäminenaismuistolaiteistä ja(museovirataa yleiska

KOSKEVAT

ympäristöna on otettavohjearvoistus (545/20

dot on tote

en huolto- maakaape

SKEN TUULIV

TI JA NUME

inti on osoi

ÖLINJA.

I hdollisuuksi

ELINJAUS

malaitoksiapintaisina j

auhoittaman, vahingoin nojalla

a suunnitsto tai maaavan selo

T MÄÄRÄ

n viihtyisyydva huomiooa (1107/2015).

eutettava e

ja rakentaleiden sijo

VOIMAPUIST

ERO

itettu katko

ien mukaa

a palvelevaja reuna-a

a kiinteä moittaminen kielletty. Ktelmista aakuntamuostuksen m

ÄYKSET

den turvaaon Valtione015) ja Sos

ensisijaisest

misteiden oittamisess

TON YLEISKA9.4.

oviivalla.

n ensisijais

t uudet huolueineen ke

muinaisjäänja muu si

Kaikista alutulee py

useo) lausumuinaisjään

amiseksi aluuvoston assiaali- ja te

ti maakaap

sekä nykyia on otet

AAVA 2018

109

sesti

olto-eski-

nnös. iihen uetta yytää unto. nös-

ueen setus erve-

pelei-

isten ttava



huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ja muinais-jäännökset.

Yleiskaavassa osoitetuille tv-alueille saadaan sijoittaa yhteensä enintään 30 tuulivoimalaa.

Yksittäisen tuulivoimalan enimmäiskorkeus saa olla enintään 245 metriä maan-pinnasta.

Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää ilmailuviranomai-sen asettamia korkeusrajoituksia. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakenta-mista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 §:n mukainen lentoestelupa.

Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea, kuitenkin varustet-tuna ilmailuviranomaisen lentoesteluvan ehtojen mukaisin merkinnöin.

Tuulivoimalat tulee merkitä tunnistemerkinnöin.

Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on turvattava porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset.

Ennen tuulivoimaloiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakentamista tehtävi-en maaperäselvitysten yhteydessä, tulee mahdollisten happamien sulfaattimai-den esiintyminen selvittää riittävällä määrällä happamoitumistutkimuksia sekä tarvittaessa esittää toimenpiteet happamoitumishaittojen ehkäisemiseksi. Hap-pamoitumistutkimukset kohdistetaan rakentamisalueille, joilla todetaan hieno-ainespitoisia maalajeja (savi, hiesu, hieta tai lieju).

Tuulivoimaloiden lopullisten toteutettavien sijaintien koordinaatit on ilmoitetta-va Puolustusvoimien pääesikunnalle.

Tuulivoimapuiston yleiskaavassa on määrätty, että yleiskaava on laadittu maan-käyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).

IIN KUNKAAVAS

12 Y

12.1

12.2

12.3

TA ELOSTUS

FCG Su

YLEISKAA

TUUL

Tuulivmaanvat aiauringtuvistvaikut

Käytövaikutmaak

ARVI

Tuulivtarkastilaanteisiin

YVA-pvoitukloidenkuvia on vatoehtoointia rusteeesittä

Seura

VAIK

12.3

Tuulivmalla valtaokua. ympä

Tuulivmaatata. Hu

uunnittelu ja t

AVAN VA

LIVOIMAP

voimahankk kohdistuvaheuttaa mygonvalon va vaikutuktukset kohd

ön lopettamtuksiin. Ajaoneiden ää

IOIDUT Y

voimapuistosteltu hank, maankäyt

n.

prosessin yksen pohjan osalta sijo päivitetty alittu hanko VEC. Mui on päiviteella. Tehdymiin asiako

aavassa on

KUTUKSET

3.1 TUUL

voimaloiden maa- ja mosalla tuulivTuulivoimariltä raivata

voimapuistoa häviää rauoltotiet te

ekniikka Oy

AIKUTUK

PUISTOJE

keiden kesat visuaalisyös tuulivo

vilkkuminenksista tuulivdistuvat lin

misen aikaisanjaksolliseänistä ja liik

MPÄRIST

on ympäriskkeen vaikuttöön ja luo

hteydessä na. Kaavoitoittelu muuniiltä osin

kkeen jatkosta reittiva

etty yhteysvyt toimenpohtiin on ku

esitetty yle

T YHDYSK

LIVOIMAPU

n rakennusmetsätalousvoimapuistoapuiston raaan puusto

on alueellaakennettavihdään para

KSET

EN TYYPIL

keisimpiä set vaikutuoimaloiden n ja varjonvoimaloidenustoon.

set vaikutuesti vaikutukenteestä.

TÖVAIKUT

stövaikutusutuksia kokonnonvaroi

laaditut setuksen alka

uttui hiukankuin muut

osuunnittelaihtoehdoisviranomais

piteet ja vuvattu kaav

eiskaavan k

KUNTARA

UISTON RA

salueilla haskäytössä oojen alueisakentamiseo enintään n

a tuulivoimien tuulivoiantamalla n

PAHKAKOS

LLISET YM

ympäristövkset. Sijoitkäyntiääni muodostumn osalta m

ukset ovat us on lyhyt

TUKSET

sten arvioinonaisvaltaihin sekä nä

lvitykset jaaessa 2 von ja sen myokset sitä euun etenevta on luovu

sen YVA-seastaukset van liitteess

keskeisimm

AKENTEES

AKENTAMI

nke vaikutolevaa alueta maatalo

en aikaisesnoin hehtaa

maloiden lmaloiden hnykyisiä me

SKEN TUULIV

MPÄRIST

vaikutuksia uspaikasta sekä roottminen. Luomerkittävim

verrattavistkestoinen

ntimenettelsesti ihmisäiden keski

a vaikutusteimalaa poisyötä tekstejedellyttivätväksi sähkuttu. Näidelostuksestayhteysvira

sä 7.

mät vaikutu

SEEN JA M

SENAIKAI

taa suoraatta energiaus- ja metsa vaiheesarin alueelt

isäksi methuoltoteidenetsäautotei

VOIMAPUIST

ÖVAIKUT

ovat tyyp riippuen v

torin pyörimnnonympä

mmät huom

ssa rakentaja aiheutu

lyn (YVA) iin, ympäriinäisiin vuo

en arviointistettiin ja

ejä on päivit. Kaavaehdkönsiirtolinjen lisäksi va antaman nomaisen

kset.

MAANKÄY

SET VAIKU

an maankäyantuotantoatsätalouskässa kunkinta.

tsätalouskän ja sähköaitä tai rake

TON YLEISKA9.4.

TUKSET

pillisesti mavaikutuksia misestä johristöön koh

mioon otett

amisen aikau pääosin

yhteydessästön laatuu

orovaikutus

i ovat yleismuiden votetty ja kadotusvaiheaksi reittivaikutustena lausunnonlausunnoss

YTTÖÖN

UTUKSET

yttöön muualueeksi, myttö voivat

n tuulivoim

äytössä oleasemien alentamalla u

AAVA 2018

111

aise- voi-tuva hdis-tavat

aisiin työ-

ä on un ja suh-

kaa-ima-rtta-essa vaih-arvi- pe-saan

utta-mutta t jat-

malan

evaa ueil-

uusia



teitä. Nykyistä perusparannettavaa tiestöä on kaava-alueella noin 26,5 kilometriä. Alueella oleva tiestö on hyväkuntoista ja todennäköisesti parantamistoimenpiteet jäävät vähäisiksi.

Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistohankkeen seurauksena maa- ja metsätalous-käytössä olevaa aluetta poistuu voimaloiden ja teiden rakentamisen myötä enintään n. 23,8 hehtaaria, joka on noin 0,88 prosenttia kaava-alueen kokonaispinta-alasta.

Tuulivoimapuistojen rakentamisen ajaksi vapaata liikkumista joudutaan turvalli-suussyistä rajoittamaan rakennettavana olevalla tuulipuistoalueella sekä rakennus- ja huoltotiestöllä. Rakentaminen rajoittaa myös näiden alueiden käyttöä metsästyk-seen ja virkistykseen. Rajoitus kohdistuu hyvin pienelle alueelle ja se poistuu heti rakentamisen päätyttyä.

12.3.2 TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖNAIKAISET VAIKUTUKSET

Pahkakosken tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääasiassa metsätalouskäytössä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaiku-tukset koskevat ennen kaikkea rakentamattomien metsätalousalueiden muuttumis-ta osin energiantuotannon alueiksi ja uusiksi tiealueiksi. Vaikutukset kohdistuvat osin myös metsätalousalueille tyypilliseen virkistyskäyttöön. Vaikutukset ovat hank-keen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset mutta kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan kaava-aluetta.

Pahkakosken tuulivoimapuiston alue sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu hyvin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Sähköverkkoliityntä on suun-niteltu toteutettavaksi kaava-alueelle rakennetavan uuden 110 kV sähköaseman vä-lityksellä. Toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt eivät edellytä muutoksia ylei-seen tieverkkoon. Tuulivoimapuiston alue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsäta-lousalueena.

Pahkakosken tuulivoimapuiston alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakun-takaava, jossa suunnittelualue ja sähkönsiirtoreitin vaihtoehdot sijoittuvat pääasias-sa ns. valkoiselle alueelle, jolla ei ole erikseen osoitettua toimintoja tai aluevarauk-sia. Pahkakosken tuulivoimapuisto sijoittuu maakuntakaavaan merkitylle poronhoi-toalueelle (Kiimingin paliskunta), jolla alueiden käytön suunnittelussa on turvattava porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Mahdollisia haitallisia vaikutuksia porotalouteen voidaan minimoida olemalla vuorovaikutuksessa paikallisen paliskun-nan kanssa suunnittelun aikana. Kaava-alueen läpi kulkee lounais-koillissuuntainen pääsähköjohto (400/220 kV). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa on uudistettu ensimmäisellä (1.) vaihemaakuntakaavalla, jossa kaava-alueelle ja sähkönsiirtorei-tin ympäristöön on osoitettu pääasiassa samat kaavamerkinnät kuin voimassa ole-vassa maakuntakaavassa. Aikaisempien merkintöjen lisäksi 1. vaihemaakunta-kaavassa on osoitettu tuulivoimalakäyttöön soveltuva alue (tv-1, 314 Pahkakoski-Peurasuo). Maakuntakaavaan (1. vaihekaava) on otettu mukaan vain seudullisesti merkittäväksi katsotut tuulivoimala-alueet, jotka käsittävät vähintään 10 tuulivoi-malan kokonaisuuksia. Tätä pienempiä kokonaisuuksia ei ole merkitty maakunta-kaavaan, mutta niitä voidaan siitä huolimatta kaavoittaa, kun muuta merkittävää ristiriitaa maakuntakaavan kanssa ei ole. Kaava-alue sijoittuu suurelta osin tv-1 314 aluevarauksen länsiosaan. Pieni osa Pahkakosken kaava-alueesta sijoittuu maakun-



takaavan tv-1 314 alueen ulkopuolelle, ja tälle alueelle sijoittuisi kolme voimalaa. Maakuntakaavassa ei ole muita sellaisia toimintoja tai merkintöjä, jotka vaarantui-sivat tai olisivat ristiriidassa tuulivoimapuiston toiminnan kanssa. Kaiken kaikkiaan ristiriita maakuntakaavan kanssa jäänee merkityksettömäksi. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitetun kaava-alueen halkaisevat tärkeä vaellusreitti ja reittiä noudatteleva viheryhteystarve on poistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamiseksi laaditusta 2. vaihemaakuntakaavasta. Pahkakosken tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa maakuntakaavan merkintöjen kanssa.

Pahkakosken tuulivoimapuiston alueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Aluetta ympä-röivät Kierikin osayleiskaava (lähimmillään 1,2 km pohjoiseen, etäisyys alueiden ra-jasta) ja Uuden Oulun yleiskaava alue (etäisyys 0 km, etäisyys alueiden rajasta). Uuden Oulun yleiskaavassa sijoitetut toiminnot vastaavat voimassa olevan maakun-takaavan merkintöjä. Kierikin osayleiskaavassa osoitetut toiminnot ovat sen verran etäällä kaava-alueesta, ettei suoria maankäytöllisiä vaikutuksia synny tuulivoimaloi-den tai huoltotiestön rakentamisesta.

Pahkakosken tuulivoimapuiston kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Pahkakosken tuulivoimapuiston eteläpuolella noin 600 metrin etäisyydellä kaava-alueesta on voimassa Iso Orastinjärven ranta-kaava, jonka mahdollistama loma-asuinrakentaminen tulee huomioida tuulivoima-loiden sijoituksessa. Kaavan mahdollistamista rakennuspaikoista on toteutunut kol-me, joten asuminen alueella on jo huomioitu melu- ja välkemallinnuksissa.

Alueen läheisyyteen ei kohdistu sellaisia yhdyskuntarakenteen tai maankäytön kehit-tämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa. Pahkakosken tuulivoimapuisto tai sähkönsiirtoreitin vaihtoehdot eivät vaikuta mainit-tavasti myöskään Iin kunnan tai Oulun kaupungin yhdyskuntarakenteeseen.

Pahkakosken tuulivoimapuiston kaava-alueelle ei kohdistu erityisiä asuinrakentami-sen tai muun rakentamisen tarpeita. Alueella ei ole nykyisellään asuinrakennuksia ja tuulivoiman toteutuessa nykyinen maankäytön pääkäyttömuoto säilyy ja siihen liittyen alueelle voi jatkossakin rakentaa pienimuotoisia maa- ja metsätaloutta pal-velevia rakennuksia. Hankkeen toteutuminen ei siten rajoita alueen nykyisiä maan-käyttömuotoja muutoin kuin uusien rakennuspaikkojen osalta. Maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä normaalilla, maa- ja metsä-talousalueille tavanomaisella tavalla.

Suunniteltujen tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat riittävän etäälle sekä nykyisestä että kaavoitetusta asutuksesta. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijaitse yhtään vakituista asuinrakennusta. Suunniteltuja tuuli-voimaloita lähimpänä sijaitsevat rakennukset ovat vapaa-ajan asuntoja. Lähimmät vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat noin 1,3 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista Iso Orastinjärven rannalla kaava-alueen etelä-lounaispuolella. Kierikin osayleiskaa-vassa osoitetut asuinpaikat ja loma-asuntojen paikat sijoittuvat kaikki yli kolmen ki-lometrin etäisyydelle voimaloista kaikissa toteutusvaihtoehdoissa. Voimalasijoittelun perusteella mallinnettu 40 dB:n melualue ei ylety rakennettuihin eikä kaavoitettui-hin rakentamattomiin asuinrakennuksiin. Välkkeen osalta sekä rakennetut että ra-kentamattomat kaavoitetut rakennuspaikat jäävät välkevaikutusalueen ulkopuolelle. Näkymäalueanalyysin perusteella voimalat näkyvät jossain määrin lähialueen asu-



tuksille Pahkalan, Pahkakosken, Hirvelän ja Haapakosken kylissä Iijokivarressa sekä etäämmällä kaava-alueen eteläpuolella sijaitseviin Kääriänkorven, Nauruan ja So-merovaaran kyliin. Yli-Iin keskustassa vaikutus näkymiin on vähäinen. Näkymien muutoksella voi olla epäsuora maankäytöllinen vaikutus, joka ilmenee mahdollisena kiinteistöjen ja rakennuspaikkojen haluttavuuden laskuna tai asumisviihtyvyyden laskuna. Voimaloiden näkeminen ja sen haitalliseksi kokeminen on kuitenkin hyvin kokemusperäinen vaikutus, johon vaikuttaa myös kokijan oma suhtautuminen muuttuneeseen näkymään. Näin ollen muutosta ei voida lähtökohtaisesti pitää ne-gatiivisena vaan se voi jonkun mielestä olla myös positiivinen. Kaiken kaikkiaan suorat maankäytölliset vaikutukset (melu ja välke) asutukselle jäävät olemattomiksi ja epäsuorat (näkyminen) vähäisiksi tai paikoitelleen enintään kohtalaisiksi.

Pahkakosken tuulivoimapuiston alueella tullaan rakentamaan jonkin verran uutta tiestöä. Tämä parantaa alueen metsien hyödyntämismahdollisuuksia ja saavutetta-vuutta niin virkistysmielessä kuin metsätalouden kannalta, joskin olemassa oleva tiestö on sekä kattava että hyväkuntoinen. Uusi tiestö helpottaa jonkin verran met-sien huoltoa ja tehostaa niiden hyödyntämistä (ojitukset, hakkuut, istutukset yms. helpottuvat). Myös virkistysmielessä uusi tie parantaa metsäalueiden saavutetta-vuutta. Uusi tiestö vähentää hiukan metsien pinta-alaa, mutta tien alta kaadetuista puista saadaan myynti- ja verotuloja.

Kaava-alueelle ei kohdistu matkailua tai matkailupalveluja eikä alueella ole erityistä merkitystä kunnan tai seudun matkailun kohdealueena. Lähettyville sijoittuva Kie-rikkikeskus on matkailun kannalta merkittävä kohde. Kierikkikeskus sijoittuu kui-tenkin lähes 5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä suunnitelluista tuulivoimaloista ja eri puolelle Iijokea, jolloin suoria maankäytöllisiä vaikutuksia alueelle ei. Mahdolliset vaikutukset ovat epäsuoria eli tässä tapauksessa tuulivoimaloiden näkymiseen liit-tyviä vaikutuksia.

12.3.3 TUULIVOIMAPUISTON KÄYTÖN JÄLKEISET VAIKUTUKSET

Toiminnan päätyttyä tuulivoimalat voidaan purkaa ja poistaa kokonaisuudessaan. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Mikäli kaikki rakenteet poistetaan, ei hankkeella käytöstä poiston jälkeen ole vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli perustuslaatat jätetään paikoilleen, voidaan vaikutuksia vähentää maisemoinnilla. Tuulivoimapuiston purkamisen jäl-keen alue vapautuu muuhun maankäyttöön.

12.3.4 SÄHKÖNSIIRRON VAIKUTUKSET

Kaava-alueella tuotettu sähkö siirretään uudella rakennettavalla 110 kV ilmajohdolla länteen Isokankaan sähköasemalle. Voimajohdon varoalueella asuinrakentaminen on kiellettyä, mutta muu käyttö joko luvanvaraista tai esimerkiksi marjastus ja vir-kistyskäyttö on vapaata. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pit-käkestoiset.

Sähkönsiirtoreittiä ei kaavoiteta. Hankkeen sähkönsiirtoreitillä (VEC) on hyvin vä-häisiä vaikutuksia niin olemassa olevan kaavoituksen kuin asutukseen, mutta se vaatii koko matkaltaan uutta voimajohtokäytävää.

IIN KUNKAAVAS

12.4

TA ELOSTUS

FCG Su

VAIK

Vaikureen mavajolloinlieven

Tuulivniidenheuttaviävätvoima

12.4

Tuulivaikaispystytmassaalue) näkyäalueidsuure

Lähimasent

12.4

Tuulivmuodsemansemalnettavkaisiinvaikutsista,

Tuulivkä sählivoimden vta / p

Pahkaenintälaajuurin ma

uunnittelu ja t

KUTUKSET

tukset maiodotetaan ikutukset o

n tuulivoimantyvät, kun

voimapuiston aiheuttamaa jälleen mt maisemasapuiston ra

4.1 TUUL

voimapuistosia ja laajuutyspaikoillea aiheuttaa sekä rakenä puuston lden äänimalta osin hilj

maisema paamisen jälk

4.2 TUUL

voimapuistoostuvat sun mekaanislliset vaikuvien voiman kohteisiintukset muo mikäli tuul

voimapuistohköasemas

maloiden maälittömääneitteisyyde

akosken tuään 245 meus riippuu maisemalline

ekniikka Oy

T MAISEM

semaan ovolevan vähovat voimaalat ovat uu tuulivoima

on elinkaarmat maisemmaisemanmsta ja tilankentamista

LIVOIMAPU

ojen rakentudeltaan hye, eli voima puuston nnuspaikallatvuston yisemassa mjaisina koet

alautuu rakkeen nostop

LIVOIMAPU

ojen aiheuturelta osin sena muoktukset ova

ajohtojen vn ei kohdistodostuvat slivoimalat o

ot muodoststa ja puistoaisemavaik läheisyytestä.

uulipuistoaletriä, jotenmm. alueenen vaikutus

MAAN

vat kestoltahintään 25akkaimmillausia elemealat opitaan

ren lopussamavaikutukmuutoksen,nne palautua.

UISTON RA

tamisaikaisyvin paikalaloiden väraivaaminea olevat tyläpuolella rmuutokset tuilla alueil

kentamisenpaikan kasv

UISTON TO

ttamat vai maisemakkkaamisenat pääosin h

välittömässätu suoria vsiten kulttuon havaitta

tuvat tuulivomuuntam

kutukset oveen (n. 0–4

ueelle suu ne näkyvän topografia on lähialue

PAHKAKOS

aan pitkäaik vuotta. Taan tuulivonttejä mais

n näkemään

a tuulivoimset häviävä, kun maamuu tilantees

AKENTAMI

set maisemlisia. Vaiku

älittömään en voimalanyökoneet jarakentamisovat havaitla kuuluu r

n jälkeen ovillisuuden

OIMINNAN

ikutukset mkuvan muuta. Mekaanishavaittavissä ympärist

vaikutuksia uuriympärisvissa kohte

voimaloistaoista. Kaikk

vat pieniala400 m) riipp

unniteltujenät maisemaasta ja peiteelle 0–5 k

SKEN TUULIV

kaisia, sillä uulivoimalooimapuistosemassa. An maisemas

maloiden osät. Tuulivoimerkiksi museen, joka

SENAIKAI

mavaikutuksutukset kohlähiympärin pystytysp nosturit. Ktoimenpitettavissa rakakentamise

osittain enn annetaan k

AIKAISET

maisemaantoksena, eisen rakentasa aivan tutössä. Kultt rakentamisstön luonteeeista.

ja huoltotekien muide

aisia ja sijopuen alueen

n voimaloidassa laajalletteisyydestilometrin et

VOIMAPUIST

tuulivoimaoiden aiheun elinkaar

Ajan kuluesssa ja niihin

sat puretaaimaloiden puodostunee on vallinnu

SET VAIKU

set ovat kehdistuvat tustöön. Mupaikalla (nKorkea työeiden aikanakentamisenen ääniä.

nalleen, silkasvaa uud

VAIKUTUK

n ja kulttukä niinkäänamisen aihuulivoimalotuurihistorisen johdosen ja mais

eistä, maaen rakenteidoittuvat rakn maisema

den kokone alueelle. Vtä (kasvillistäisyydellä

TON YLEISKA9.4.

aloiden elinuttamat maen alkuaiksa, vaikutun totutaan.

an pois, jopurkaminenet voimalatut ennen t

UTUKSET

estoltaan lyuulivoimaloutoksia maoin 60 x 7kalusto saaa. Rakentan aikana, jo

lä voimalodelleen.

KSET

uriympärisn suuresti heuttamat iden tai raallisesti ar

sta. Mahdolseman muu

kaapeleistaden, paitsi

kentamiskohan avoimuu

naiskorkeusVaikutusaluuudesta). S.

AAVA 2018

115

kaa-aise-kana, ukset

olloin n ai-t hä-uuli-

yhyt-oiden aise-70 m attaa mis-

olloin

oiden

töön mai-mai-ken-vok-lliset utok-

a se-tuu-htei-des-

s on ueen Suu-



12.4.3 NÄKYMÄALUEANALYYSI JA HAVAINNEKUVAT

Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todelli-suudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Merkittä-vimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat alueille, joilta analyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa eli avoimille alueille, kuten vesistöille, pelloille ja soille. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden mai-semaa hallitseva ominaisuus pienenee.

Kuva 53. Näkyvyysalueanalyysi. Mitä punaisempi violetin sävy, sitä useampi voimala näkyy kohteeseen.

Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja näkemäalueanalyysin tuloksia. Näkymäalue-analyysi ja havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyn-täen WindPRO-ohjelmalla. Voimalan napakorkeutena on käytetty 177 metriä ja roottorin halkaisijana 136 metriä. Näin ollen uusien voimaloiden kokonaiskorkeus havainnekuvissa on enimmillään noin 245 metriä. Maastomallinnustarkastelun poh-jalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuuli-voimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat olisivat havaittavissa. Kaikki hankkeessa tehdyt havainnekuvat on esi-tetty kaavan liitteissä.

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

Laskelaskelvoimametsi(VMI)tauslavarakei huoten ravoi olnäkem

Kuvajuudeteen(pkorkemaastmalla,keudeteen, daan dellä jristenamma(20m

uunnittelu ja t

entamalli hmissa. Las

aloista Luoen invento maastomi

aitoksen nukartoissa kaomioi tätä pakennustenlla paikallismäesteen a

54. Kesta suhteepuusto/rakus on 20 mto on tasai, jolloin kaen suhde et eli ylemm helposti laja korkeust voimaloidealla saadaa:270mx120

ekniikka Oy

uomio maaskentamallinnnonvarakeinnista (MVttausten lis

umeerista marttateemojpienempialan katvevaiksesti huomaiheuttaman

Kaaviokuvassa välimaennus) välmetriä ja rinen, alemmatvealue estäisyyteen ässä esimeskea kuinktasolla, jos en sijaitessan puuston000m=888.

aston topon puuston eskus (LukVMI), jossasäksi satellimaastotietojen maastoaista puustkutusta. Vä

mattava. Ohn katvealue

a puuston jatkaan ja mlillä voimalrakennuksemassa voimsteen (puus on sama kerkkitapaukka kauas pu näkemäessa 12 km en aiheuttam.88..m). Ka

PAHKAKOS

grafian ja korkeustie

ke) vuodena käytetääniittikuvia jaokantaa ja oelementin toaluetta (eähäiseltäkinheisessa kaeen laajuut

ja rakennumaaston korlat eivät olen harjakormala on 30sto/rakennukuin esteen ksessa 220uuston katsteen korkeetäisyydelläman katveaikki kuvas

SKEN TUULIV

myös aluedot ovat p 2013 monn Valtakunn muita tietokorkeusma koko on 1esimerkiksi n vaikuttavaaviokuvasseen vaikutt

usten aiheurkeuteen. Ple havaittarkeus 8 me0 metriä tarus) takana (puusto) s

0m:1000m=tvevaikutuseus on tiedo 50 metriä

ealueen laasa käytetyt

VOIMAPUIST

een puustoperäisin 8 knilähteisestnan metsieolähteitä, k

allia. Vuode16 × 16 me pihapuustovan esteensa (kuva 5tavia tekijö

uttaman kaPisteiden Avissa. Esim

etriä. Ylemmrkastelupis pienenee. suhde katve=20m:90ms ulottuu mossa. Esimeä tarkasteluajuudeksi t yksiköt ov

TON YLEISKA9.4.

o on huomkm etäisyydtä valtakunen inventoikuten Maanen 2013 meetriä. Mallino) tai yksit katvevaik53) on esitöitä.

atvealueen A, B ja C jamerkin puumässä kuvtettä korke Voimalan ealueen laa. Kaavalla

milläkin etäieriksi 220 mupistettä kon. 890 mvat metrejä

AAVA 2018

117

ioitu dellä nnan nnin

nmit-etsä-nnus täis-

kutus tetty

laa-a es-uston vassa eam- kor-ajuu- voi-isyy-met-orke-etriä ä.



Kuva 55. Havainnekuvien kuvauspaikat tuulivoimapuiston lähiympäristössä.

12.4.4 TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ETÄISYYSVYÖHYKKEITTÄIN

Seuraavassa on käsitelty tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia etäisyysvyöhyk-keittäin (etäisyys tuulivoimaloilta noin 0, 5, 12, 25, 30 kilometriä).

TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN ALUEELLA (”VÄLITÖN

VAIKUTUS-ALUE”, ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN 0–200 M)

”Välittömänä vaikutusalueena” tarkastellaan varsinaista tuulivoimaloiden aluetta, jolloin etäisyys tuulivoimaloilta on noin 0-200 metriä. Kunkin tuulivoimalan keskipis-teen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 60 x 70 metrin alueelta. Voimalalle rakennetaan kookas betoniperustus, joka jää maanpin-nan alle. Roottorin kokoonpanotekniikka voi edellyttää puuston raivaamista lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa rai-vattava lisäksi noin 5 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Rakentamisvaiheen jälkeen voimalan ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan.

Tuulivoimapuiston välittömällä vaikutusalueella visuaalisten tekijöiden lisäksi mai-seman kokemiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus sekä roottorin pyörimisestä syntyvä ääni. Voimaloiden välittömässä läheisyydessä voimalat hallit-sevat maisemaa. Maisemakuvassa tapahtuva muutos on suuri. Maisemakuvaan



kohdistuvia haittavaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää merkittävinä maisemakuvan tavanomaisuuden vuoksi.

Kaava-alue ei ole osa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kaava-alueelle ei myöskään sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai tunnettuja muinaisjäännöksiä, ei-kä vakituista tai loma-asutusta.

Tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Metsä-talousalueesta koostuva kaava-alue muuttuu voimaloiden rakentamisen myötä energiantuotantoalueeksi. Paikoitellen sulkeutunut maisema muuttuu jonkin verran nykyistä avoimemmaksi, kun tuulivoimapuiston alueella nykyisin olevia metsäauto-teitä parannetaan ja joitakin uusia tieosuuksia rakennetaan.

Kaava-alue on tavanomaisessa metsätalouskäytössä ja muiden metsätalousalueiden tavoin kaava-aluetta käytetään ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Kaava-alueelle sijoittuu Jääkäripolku. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muita merkittyjä ulkoilureittejä. Aluetta ulkoiluun käyttävien ihmis-ten määrä arvioidaan melko vähäiseksi. Voimaloiden rakentaminen voi vähentää alu-een merkitystä mahdollisessa virkistyskäytössä. Alueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin muita vastaavia ulkoiluun soveltuvia metsätalousalueita, joten maise-malliset vaikutukset mahdolliseen virkistyskäyttöön jäävät vähäisiksi.

TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ”LÄHIALUEELTA” TARKASTELTUNA (ETÄI-

SYYS TUULI-VOIMALOILTA NOIN 0–5 KILOMETRIÄ)

Lähialueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 0-5 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin.

Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia maisemaan etäämpänä rakennusalueilta, muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaiku-tusten voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman luonne vaikuttaa siihen, kuinka hallitsevia voimalat ovat maisemakuvas-sa ja kuinka merkittävinä voimaloiden aiheuttamia maisemakuvan muutoksia voi-daan pitää. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Etäisyyden kasvaessa voima-loiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Myös kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus voimistuu etäisyyden kasvaessa.

Lähialueen osana on voimaloiden maisemallinen dominanssivyöhyke, jolla tarkoite-taan noin 10 kertaa voimalan maston korkeutta eli noin 0–1,8 km etäisyyttä voima-loista. (Weckman 2006). Mikäli tuulivoimala näkyy voimaloiden dominanssivyöhyk-keellä pihapiiriin, hallitsee se maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan pitää mer-kittävinä. Pahkakosken tuulivoimaloiden dominanssivyöhykkeellä ei sijaitse maise-man eikä kulttuuriympäristön arvokohteita. Dominanssivyöhykkeelle sijoittuu kolme lomakiinteistöä tuulivoimaloiden eteläpuolelle Iso Orastinjärven pohjoisrannalle eikä niiltä ole näköyhteyttä voimaloille. Dominanssivyöhykkeille sijoittuu myös runsaasti avosuoalueita, joilta käsin voimalat näkyvät hyvin hallitsevina. Vaikutukset domi-nanssivyöhykkeen maisemakuvaan ovat vähintään kohtalaiset maiseman avoimuu-desta johtuen. Vaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää varsinaisesti merkittävinä,



koska suoalueilla ei oleskella jatkuvasti eikä dominanssivyöhykkeen suoalueilla ole maisemallista erityismerkitystä.

Kuva 56. Havainnekuva kaava-alueen keskeltä Pirttiharjunsuon yli kuvattuna (kuvauspaikka 10). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 1,1 kilometriä. Voimaloi-den kokonaiskorkeus on 245 metriä.

Noin 1,8–5 kilometrin etäisyydellä voimala saattaa edelleen olla alueen luonteesta riippuen varsin hallitseva elementti näkyessään. Pienipiirteisessä maisemassa voi-maloiden vaikutus maisemakuvaan on suurpiirteistä maisemaa voimakkaampi. Kas-villisuuden ja rakennusten estevaikutus on dominanssivyöhykettä voimakkaampi. Mitä kauemmas voimaloista mennään, sitä laajempi avoin tila tarvitaan katselupis-teen ja voimaloiden väliin voimaloiden näkymiseksi. Kauemmas mentäessä muiden maiseman elementtien vaikutus maisemakuvaan voimistuu suhteessa voimaloihin.

Voimaloita näkyy näkyvyysanalyysin mukaan tässä etäisyysvyöhykkeessä enim-mäkseen soilta, Iijoelta sekä Iijoen pohjoispuolisilta peltoalueilta. Maisemaraken-teen näkökulmasta maiseman sietokyky on melko hyvä, joskin Iijoen äärellä mai-seman sietokyky on heikompi. Peitteisyydestä ja maiseman sulkeutuneisuudesta johtuen voimalat aiheuttavat häiriötä ainoastaan paikallisesti ja suhteellisen pienillä alueilla. Muutoksen voimakkuus on paikasta riippuen pääsääntöisesti kohtalainen tai vähäinen. Pärräniemen ranta-alue tekee kuitenkin poikkeuksen. Alueelta tehdyn va-lokuvasovitteen mukaan voimaloiden näkyvyys kyseiselle rannalle on erittäin hyvä. Voimalat hallitsevat alueen maisemakuvassa. Osa voimaloista näkyy lähes koko pi-tuudessaan. Muutoksen voimakkuus on Pärräniemen etelärannoilla suuri.

Kuva 57. Havainnekuva Pärräniemen metsästysmajan rannasta (kuvauspaik-ka 6). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 3,1 kilometriä. Voimaloiden kokonais-korkeus on 245 metriä.



Kuva 58. Näkymäalueanalyysitulos valokuvasovitepaikka nro 6. Mallinnustu-loksen mukaan voimaloita tulisi 30 kpl näkymään kuvauspaikkaan nro 6.

Alueella on melko vähän asutusta. Asutus on sijoittunut pääasiassa Pahkalantien varteen sekä Iijoen ja Pahkalantien väliselle alueelle. Myös Somerovaarassa on har-vakseltaan asutusta tien varressa. Loma-asutusta on Iijoen molemmilla puolilla se-kä Iso-Orastinjärven rannalla. Näkyvyysanalyysin mukaan voimaloita näkyy monin paikoin Iijoen pohjoisrannan asutukselle. Näkymäalueanalyysi ei huomioi pienialais-ta pihapuustoa ja kapeaa rantapuustokaistaletta, jotka todellisuudessa estävät var-sin tehokkaasti monin paikoin näkyvyyttä voimaloille. Paikoin voimaloista näkyy puolestaan vain vähän huippua ja roottoreiden lapoja monien voimaloiden jäädessä täysin katveeseen. Somerovaarassa voimaloita ei näy asutukselle lukuun ottamatta joitakin voimaloita isoimman peltoaukean reunalta katsottuna. Asutuksen kannalta muutoksen voimakkuus on korkeintaan kohtalainen, monin paikoin kuitenkin suh-teellisen pieni.

Lähialueella (0–5 km) on suhteellisen vähän laajoja avoimia maisematiloja, jotka sopisivat virkistyskäyttöön Iijokea lukuun ottamatta. Iijoella voi veneillä ja talvikau-della hiihtää jäällä. Pahkalassa alueelle sijoittuu uimaranta. Sieltä tehty valoku-vasovite osoittaa, että muutamasta voimalasta näkyy lapoja. Vaikutuksen voimak-kuus uimarannalle jää vähäiseksi.

Runsaspuustoiseen maastoon sijoittuvien reittien ja ulkoiluun soveltuvien alueiden herkkyys on vähäinen. Muutos näkyy ulkoilukäyttöön soveltuvilla metsätalousalueilla lähinnä voimaloiden välittömään ympäristöön metsänhoidon vaiheesta riippuen. Muu-toksen voimakkuus on virkistyskäytön näkökulmasta keskisuuri.



Kuva 59. Näkymäalueanalyysitulos valokuvasovitepaikat nro 4 ja 5. Mallin-nustuloksen mukaan voimaloita tulisi näkymään 4-5 kpl kuvauspaikkaan nro 4 ja 0-2 kpl kuvauspaikkaan nro 5.

Kuva 60. Havainnekuva Pahkala uimarannalta (kuvauspaikka 4). Etäisyys lä-himpään voimalaan on noin 3,4 kilometriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 245 metriä.

Kuva 61. Alapuolelle havainnekuva Pahkalasta (Törmälä) Iijoen rantatörmältä (kuvauspaikka 5). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 2,6 kilometriä. Voimaloi-den kokonaiskorkeus on 245 metriä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voimaloiden roottoriympyrät on korostettu punaisilla ympyröillä.



VAIKUTUKSET MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEISIIN LÄHI-

ALUEELLA

Lähialueelle (0-5 km) sijoittuu yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuu-riympäristö ja 6 maakunnallisesti ja 4 paikallisesti merkittävä kohdetta, joista osa on rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja osa kulttuurimaisemia. Valtakunnallisesti merkittävälle Hirvelän kesänavetalle voimaloita näkyy näkymäalueanalyysin mu-kaan. Pihapiirin ja tienvarren puusto estää näkymiä jonkin verran ainakin kesäai-kaan. Maakunnallisesti merkittävistä kohteista käsin voimalat eivät joko näy ollen-kaan (Ahvenojan mylly) tai näkyvät vain hyvin vähäisessä määrin (Hirvisuon lä-hialuevyöhykkeeseen kuuluvat osa-alueet, Somerovaaran asutustilakeskittymä ja Koutuanniemi). Ala-Pahkalaan ja Hirvelään näkyy voimaloita paremmin, varsinkin talvikaudella, kun puissa ei ole lehtiä. Yleisesti ottaen maisemakuvan muutos näkyy välitöntä lähiympäristöä laajemmin.

Paikallisesti arvokkaista tai muuten inventoiduista kohteista voimaloita ei näy Ma-java-ahoon ja yksittäisiä voimaloita näkyy Toivolaan, Kaukkoon ja Välitaloon.

Kuva 62. Näkymäalueanalyysitulos valokuvasovitepaikka nro 7. Mallinnustu-loksen mukaan voimaloita tulisi näkymään 4 kpl kuvauspaikkaan nro 7.



Kuva 63. Havainnekuva Hirvelä Iijoen rantatörmältä (kuvauspaikka 7). Etäi-syys lähimpään voimalaan on noin 3,2 kilometriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 245 metriä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voimaloiden roottoriympyrät on korostettu punaisilla ympyröillä.

Lähialueen ja välialueen rajalle sijoittuu myös Kierikkikeskus, arkeologinen esihisto-ria- ja kulttuurimatkailukeskus. Kierikkikeskuksen alue on melko laaja. Siihen liittyy päärakennuksen ja majoitustilojen lisäksi metsän läpi ranta-alueelle johtavat puu-tasoin toteutetut reitistöt sekä muun muassa ranta-alueelle sijoittuvat kivikauden asumukset. Näkyvyysanalyysin mukaan alueen joistakin osista, melko pieniltä alueil-ta, on näköyhteys voimaloille. Näkymäalueet sijoittuvat lähinnä ranta-alueelle, joka sijoittuu välialueelle (5-12 kilometriä). Talvella näkyvyyttä on myös jäältä Kierikin maa-alueen edustalta mutta talvikaudella kohde on pääasiallisesti kiinni. Kierikkikes-kuksen ranta-alueelta tehdyistä valokuvasovitteista ilmenee voimaloiden näkyminen.

Kuva 64. Näkymäalueanalyysitulos (VE3) ja Kierikin valokuvasovitepaikat nro 2 ja 3. Mallinnustuloksen mukaan voimaloita tulisi näkyä 26 kpl Kierikin rantaan kuvauspaikalle nro 2, 3 kappaletta kuvauspaikalle nro 14 ja 0 kpl kuvaspaikoille nro 3,14 ja 16.



Ranta-alueilta kivikauden kylästä käsin tarkasteltuna (kuvat 64 ja 65) maisemakuva muuttuu teknologisemmaksi tuulivoimaloiden tullessa maisemaan. Voimalat näky-vät hyvin. 4–6 voimalan tornista näkyy vajaa puolet, lisäksi näkyy voimaloiden huippuja ja roottoreiden lapoja. Maisemavaikutus on rannan näkymäalueen osalta kohtalaisen suuri.

Voimalat eivät kuitenkaan näy kaikkialle ranta-alueellekaan (kuvat 67 ja 68). Var-sinkin kesäaikaan, milloin Kierikkikeskus on auki, lehtipuut ja pensaat estävät mo-nin paikoin näkymiä voimaloille rakennetuilta reitistöiltä. Suurimpaan osaan Kierik-kikeskuksen aluetta voimalat eivät näy ollenkaan, joten koko Kierikkikeskukseen kohdistuvat vaikutukset ovat ranta-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia vähäisemmät. Voimalat näkyvät vain tietyiltä alueilta katsottuina. Kokonaisuutena Kierikkikeskuk-seen kohdistuvat maisemavaikutukset ovat kohtalaiset.

Kuva 65. Havainnekuva Kierikkikeskuksen rannalta (kuvauspaikka 2). Etäi-syys lähimpään voimalaan on noin 5,2 kilometriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 245 metriä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä ja roottorit on korostettu pu-naisella ympyrällä. Kuva-alaa on rajattu.

Kuva 66. Havainnekuva Kierikkikeskuksen rannalta (kuvauspaikka 2), rajaama-ton kuva. Kuva osoittaa, että voimalat jäävät Kierikin ranta-alueilla näkymään vain jokimaiseman itäosiin, jolloin valtaosa ranta-alueen näkymästä jää ennalleen.



Kuva 67. Havainnekuva Pahkalantieltä Kierikin majoitusrakennusten läheltä (kuvauspaikka 3). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 5,0 kilometriä. Voimaloi-den kokonaiskorkeus on 245 metriä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voimaloiden roottoriympyrät on korostettu punaisilla ympyröillä.

Kuva 68. Havainnekuva Kierikin rantapolulta (kuvauspaikka 14). Etäisyys lä-himpään voimalaan on noin 4,9 kilometriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 245 metriä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voimaloiden roottoriympyrät on korostettu punaisilla ympyröillä. Ainoastaan yhden voimalan siivet näkyvät kuvaus-kohteeseen, muut jäävät metsäsaarekkeen taakse katveeseen.

Kuva 69. Havainnekuva Kierikkikeskuksen päärakennuksen läheltä (kuvaus-paikka 15). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 5 kilometriä. Voimaloiden koko-naiskorkeus on 245 metriä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voimaloiden roottoriympyrät on korostettu punaisilla ympyröillä. Voimalat jäävät metsän taakse katveeseen.



Kuva 70. Havainnekuva Kierikin rantapolulta (kuvauspaikka 16). Etäisyys lä-himpään voimalaan on noin 5 kilometriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 245 met-riä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voimaloiden roottoriympyrät on ko-rostettu punaisilla ympyröillä. Voimaloita näkyy osittain puuston lomasta lehdettö-mään aikaan, kesällä lehtipuut ja pensaat peittävät näkymät voimaloille kuvauspis-teestä.

TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ”VÄLIALUEELTA” TARKASTELTUNA (ETÄI-

SYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN 5–12 KILOMETRIÄ)

Välialueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 5–12 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Välialueella voimalat eivät etäisyydestä johtuen enää hallitse maisemaa. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydel-lä tuulivoimala ”sulautuu” ympäristöönsä. 10–12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kau-empaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen.

Välialuevyöhykkeen maisema ei kovin paljoa poikkea rakenteeltaan lähialuevyöhyk-keestä. Alue on tasainen lähialueen tapaan. Tasainen maisema on myös monin pai-koin sulkeutunutta. Yli-Iin keskustan länsipuolella peltoalueet ovat tosin laajempia ja asutusta runsaammin. Tiemaisema on jonkin verran pienipiirteisempi kuin lä-hialuevyöhykkeellä. Tie kulkee paikoin lähempänä jokivartta ja siltä avautuu kauas-kantoisia näkymiä joelle. Tiemaisema on muutoinkin avonaisuudessaan ja vaihtele-vuudessaan kiinnostavampi kuin lähialuevyöhykkeellä. Kaava-alueen lounais-, kaakkois- ja itäpuolella vyöhykkeeseen kuuluu paljon erisuuruisia avotiloja, lähinnä soita. Hirvisuo on niistä laajin ja merkittävin. Koska välialuevyöhyke on lähialuetta jonkin verran pienipiirteisempi, on maiseman sietokyky myös hieman heikompi ja muutoksilla on vähän suurempi merkitys maisemarakenteeseen. Pitkiä, esteettömiä näkymiä ei tosin avaudu kovin monesta paikkaa jokialtaiden, rantapeltojen ja suo-alueiden lisäksi, joten vaikutukset kohdistuvat vain tietyille, rajoitetuille alueille. Jo-kivarsi, jotkin suoalueet sekä tiemaisema, erityisesti Yli-Iin keskustan länsipuolella, ovat muuta ympäristöä herkempiä alueita ja sietävät maisemaan kohdistuvia muu-toksia vähän huonommin. Maiseman sietokyky on muilta osin varsin hyvä. Etäisyys voimaloihin lieventää vaikutusta. Maiseman sietokyky ei ylity mutta muutoksen voimakkuus on paikoin kohtalainen.



Jokivarren osalta maisema on luonteeltaan kulttuurivaikutteinen. Pellot ja niityt se-kä vanha rakennuskanta muodostavat kulttuurimaisemaa. Kerroksellisuutta kuiten-kin esiintyy rakentamisen suhteen paikka paikoin. Erityisesti Yli-Iin keskustassa on vanhan rakennuskannan lomassa paljon uudempaa rakentamista. Uudemmat ra-kennukset häiritsevät paikoin historiallisten rakennusten ja pihapiirien synnyttämää harmoniaa. Etäisyys ja voimaloiden jääminen melko suurelta osin katveeseen reu-napuuston taakse heikentävät voimaloiden synnyttämää vaikutusta pelto- ja niitty-maisemien osalta. Lounaassa, kaakossa ja idässä avautuvat suomaisemat edustavat luonteeltaan luonnonmaisemia. Suoalueita löytyy myös kaava-alueen luoteis- ja pohjoispuolelta. Kaava-alueesta kaakkoon sijoittuva Hirvisuo on vyöhykkeen soista maisemallisesti edustavin ja se sijoittuu suurimmaksi osaksi tähän etäisyysvyöhyk-keeseen jatkuen tosin vielä kaukoalueenkin puolella. Hirvisuohon kohdistuvia vaiku-tuksia on käsitelty arvokohteiden yhteydessä.

Välialuevyöhykkeellä voimaloita näkyy näkyvyysanalyysin mukaan lähinnä Iijoelle, Keskikylän, Hökänrannan ja Puusaaren pelloille sekä laajoille kaava-alueen ympäril-le sijoittuville suoalueille. Todellisuudessa näkymäalue ei ole yhtä laaja kuin näky-vyysanalyysi antaa olettaa. Mallinnus ei ole ottanut huomioon yksittäistä tienvierus- eikä rantapuustoa, eikä myöskään pihapiireihin sijoittuvaa kasvillisuutta. Riittävän suurille ja tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneille viljelyalueille sekä niiden kautta kulkeville tieosuuksille voimaloita kuitenkin näkyy, samoin leveille, tuulivoimapuis-toa kohti suuntautuneille jokiosuuksille. Edellä mainitut peltoalueet sijoittuvat yli 10 kilometrin päähän tuulivoimapuistosta. Tällä etäisyydellä voimalat sulautuvat jo hy-vin osaksi taustaansa eivätkä hallitse maisemassa. Muutoksen voimakkuus jää suh-teellisen pieneksi. Avosoilla näkyvyys on hyvä ja niitä sijoittuu aivan lähivyöhyke-alueen ulkopuolelle. Suoalueisiin kohdistuvien muutosten suuruus on melko suuri erityisesti Isosuon ja Hirvisuon osalta, jotka sijoittuvat aivan lähialuevyöhykkeen kylkeen, Isosuo puoliksi lähialuevyöhykkeellekin. Soilla ei kuitenkaan oleskella kovin usein, vain satunnaiset luonnontarkkailijat tai muut käyttäjät esimerkiksi marja-aikaan. Koska muutoksen kokijoita on vähän, ei sitä voida pitää erityisen merkityk-sellisenä. Peltoalueisiin ja jokivarteen kohdistuvien muutosten suuruus on korkein-taan keskisuuri.

Kuva 71. Valokuva Keskikylältä (Karjalantieltä noin 802) (kuvauspaikka 11). Etäisyys lähimpään voimalaan noin 13,9 km. Keskikylällä jokiranta on pääasiassa puustoinen lukuun ottamatta tätä kuvauspaikkaa. Katselupisteessä voimalat jäävät keskellä näkyvän Puusaaren taakse. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voimaloiden roottoriympyrät on korostettu punaisilla ympyröillä.



Tässä etäisyysvyöhykkeessä asutusta on sijoittunut lähinnä Iijokivarteen (Keskikylä, Tuhkaniemi, Hökanranta ja Yli-Ii). Näkyvyysanalyysin mukaan voimaloita näkyisi paikoitellen seuraavissa kohteissa: Keskikylä, Puusaari ja Hökänranta. Yli-Iissä voi-maloita näkyy näkyvyysanalyysin mukaan ympäröiville pelloille ja paikoittain joen rannoille. Pihakasvillisuus, tien varsien puusto ja rakennukset estävät näkymiä kes-kusta-alueella ja pihapiireistä ja näkyvyys voimaloille on monin paikoin viljelyaluei-denkin yhteydessä rajoittunut. Avoimimmille peltoalueille voimaloita näkyy runsaas-ti, mutta etäisyys on jo melko pitkä. Asutukseen kohdistuva muutoksen voimakkuus jää enimmilläänkin melko pieneksi välialueella.

VAIKUTUKSET MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEISIIN VÄLI-

ALUEELLA

Välialueella 5-12 kilometrin etäisyydellä uloimmista voimaloista maakunnallisesti merkittäviä kohteita: Hirvisuo, Iijoen alajuoksu, Ahvenniemen koulu, Huovi, Manninen, Siuruantörmä (Ylisiurua, Välitalo, Kaivola), Yli-Iin kirkonseutu (Ha-vula, Hokkanen, Niemelä, Yli-Iin kirkko, Yli-Iin kirkkotarha ja hautausmaa sekä Yli-Iin seurakuntatalo), Yli-Iin kunnantalon törmä (Alasiuruan navetta ja aitta, Jaak-kola, Pietarila, Turva, Törmä, Yli-Iin kunnantalo ja terveystalo), Hökkä ja Koskela. Edellä mainitut kohteet sijoittuvat joko kokonaan tai merkittävältä osin tähän etäi-syysvyöhykkeeseen.

Kuva 72. Näkymäalueanalyysitulos ja valokuvasovitepaikka. Mallinnustulok-sen mukaan voimaloita tulisi näkyä 0 kpl kuvauspaikalle nro 1.

Näkymäaluemallinnuksen mukaan Siuruanjoen itärannan ja Pahkalantien väliin si-joittuville Ahvenniemen koululle ja Manniseen näkyy korkeintaan yksittäinen voima-



la, näkymiä avautuu jonkin verran enemmän viereisiltä peltoalueilta. Huoviin näky-miä avautuu enemmän, 9 voimalaa näkyy. Maisemavaikutus on kokonaisuutena vä-häinen. Joen vastarannalla Yli-Iin kunnantalon törmän arvokohteille peltoalueelle näkymiä avautuu laajemmin, rakennuksille näkyy yksittäisiä voimaloita. Siuruan-törmän pihapiireihin saattaa rakennusten välistä näkyä yksittäisiä voimaloita, ranta-alueelle tai peltojen reunamille näkyy muutamia ja peltoalueen keskelle näkyvät kaikki voimalat, maisemavaikutus on etäisyydestä johtuen vähäinen. Yli-Iin kirkon-seudun alueelle enemmän voimaloita mallinnuksen mukaan saattaa näkyä länsiosan ranta-alueelle ja yksittäisiin katselupisteisiin avoimilla alueille arvoalueen keskellä. Maisemavaikutus on etäisyydestä johtuen vähäinen.

Näkymäalueanalyysin mukaan Karjalankylä-Hökänrannan alueella Koskelaan ja Hökkään näkyy korkeintaan yksittäisiä voimaloita. Länsirannalle voimaloita näkyy joihinkin yksittäisiin kohtiin useampia, suurimpaan osaan rantaa voimaloita ei näy, koska jokirannassa on puustoa. Länsirannalla pihapiireissä on puustoa voimaloiden suunnassa, joten näkymät estyvät monin paikoin. Puusaaren ja Hökänrannan piha-piireistä on paikoitellen jonkin verran avonaisempia näkymiä voimaloiden suuntaan. Etäisyyttä lähimmille voimaloille on lähes 10 kilometriä, joten maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi.

Kuva 73. Näkymäalueanalyysitulos Iijoen alajuoksulla Keskikylällä ja Hökän-rannassa. Etäisyyttä lähimmille voimaloille on lähes 10 kilometriä.

Hirvisuolta näkyvyys voimaloille on monin paikoin hyvä, voimaloita näkyy lähes es-teettä varsinkin alueen keskiosissa. Metsäsaarekkaiden harva kitukasvuinen suo-puusto estää paikoitellen näkymiä. Hirvisuolla eniten käyttöä kohdistunee suon ete-läosaan, jossa on lintutorni ja luontopolku sekä levähdysalue. Myös kantatie 20 si-



vuaa suon eteläreunaa. Suon eteläosa sijoittuu välialuevyöhykkeen ulkopuolelle ja sieltä kertyy etäisyyttä lähimpiin voimaloihin lähimmillään 13–14 kilometriä. Lintu-tornista tehdyn havainnekuvan mukaan osa voimaloista näkyy lintutorniin lähes ko-ko pituudessaan, kun taas osa voimaloista jää metsäsaarekkeen taakse katveeseen. Välialueeseen lukeutuvalla suoalueella ei liene kovin paljoa kävijöitä – mahdollisesti silloin tällöin luonnon tarkkailijoita ja marjastajia marja-aikaan. Voimaloiden näky-minen muuttaa suokokemusta. Luonnontilainen alue saa melko voimakkaita tekno-logisia piirteitä. Vihreää energiaa tuottavan tuulivoimalan näkeminen on kuitenkin myönteisempi kokemus kuin esimerkiksi tehtaan piipun näkyminen. Muutoksen voimakkuus on melko suuri, paikoitellen lähes merkittäviä, voimaloiden suuresta määrästä johtuen.

Kuva 74. Havainnekuva Hirvisuon lintutornilta kuvattuna (kuvauspiste 12). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 12,7 kilometriä. Voimaloiden kokonaiskorke-us on 245 metriä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voimaloiden rootto-riympyrät on korostettu punaisilla ympyröillä.

Kaikkiaan vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin jäävät väli-alueella melko vähäisiksi. Yli-Iin keskustan kohteiden ja Karjalankylä-Hökänrannan osalta vaikutukset ovat vähäiset mutta Hirvisuohon kohdistuu vaikutuksia enem-män.

TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ”KAUKOALUEELTA” TARKASTELTUNA

(ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN 12–25 KILOMETRIÄ)

Kaukoalueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 12–25 kilometrin etäisyys lähim-piin tuulivoimaloihin. Mitä kauemmas kaava-alueesta mennään, sitä vähemmän voimaloilla on näkyessään vaikutusta maisemaan. Lisäksi pihapuuston ja muun kas-villisuuden ja rakennusten paikallinen estevaikutus voimistuu ja voimalat näkyvät suppeammalle alueelle, kuin vastaavassa maisemassa lähempänä sijaitsevat voima-lat näkyisivät.

Voimaloita näkyy kaukoalueella lähinnä muutamille Karjalankylän pelloille ja Iijoelle sekä joillekin sen ranta-alueille sillä suunnalla, laaja-alaisille soille sekä muutamille järville. Siltä osin, kun vaikutuksia aiheutuu, ovat ne pääasiassa vähäisiä.

Asutusta sijoittuu tässä etäisyysvyöhykkeessä kaikissa vaihtoehdoissa Iijokivarteen muun muassa Karjalankylään, Mannisenrantaan, Maalismaalle, Jakkukylään ja Jakku-rantaan. Myös kaava-alueen itä-koillispuolella asutusta on harvakseltaan Iijoen var-

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

ressa.kylässtodellituksismioonvaikkavät väkuus o

Kuvaalueanmäsekkennu

VAIKU

KOAL

Kaukoriympviä kotässä

RKY20

P

K

Y

A

Ii

P

Näkyvnäy smaankoaluekyisiklässä,näkyä

uunnittelu ja t

. Näkyvyysasä ja Mannisuudessa ssta johtuen.n näkyvyysa voimalat ähäisiksi kaon kaukoalu

75. Vnalyysin mktori olisi tiukset ja pih

UTUKSET

UEELLA

oalueella späristön kohohteita (ma yhteydessä

009 –kohte

Pyramidikat

Kiimingin ki

Yli-Kiimingin

Akolan tila

in Haminan

Pohjanmaan

vyysanalyyssuurimpaan. Pimeällä eella sijoitt

kin kohtees joka on o

ä paikoin ra

ekniikka Oy

analyysin mnisenrannasselvästi väh. Muun muaanalyysissänäkyisivätkaikissa vaihueella pieni

Valokuva Mmukaan voim

ien suuntaihapuusto es

MAISEMAN

ijaitsee joihteita (RKYaisema-alueä.

eet:

ttoiset kesä

rkko ympä

n kirkko

n vanha sat

n rantatie

si ei kata n osaan kolentoestevatuvat niin een, jääväsa maakunanta-alueel

mukaan voissa kaikissahäisempää assa rantapä. Etäisyyttkin, sulautuhtoehdoissai.

Mannisenramaloita näkinen ja siitästävät näky

N JA KULT

takin valtaY 2009) sekeita tai kul

änavetat, H

ristöineen

tama- ja ka

koko kaukohteista. Päaloja saattaetäälle tut vaikutuks

nnallisesti ale ja joillek

PAHKAKOS

maloita näka vaihtoehdkuin näkyvpuustoa ja tä on joka uisivat ne taa. Asutukse

annasta (Mkyisi Manniä oikealle. ymät lähes

TTUURIYMP

akunnalliseskä muutamttuuriympä

aapaniemi

auppapaikk

koaluetta mäiväsaikaanaa erottua ulivoimapuset hyvin parvokasta mkin peltoalu

SKEN TUULIV

kyisi varsindoissa. Näkvyysanalyystonttikasviltapauksessaustamaiseeen kohdis

MaalismaantisenrantaanTodellisuud kokonaan.

PÄRISTÖN

sti merkittäia maakunn

äristöjä), jo

a

mutta voimn voimalat paikoitellenistosta, ettpieniksi. Iijmaisema-alueille. Etäis

VOIMAPUIST

n laajoille alkyvyys on tsi antaa olellisuutta ei sa sen verrmaan ja va

stuva muut

tie noin 4n. Tuulivoimdessa tienv

ARVOKOH

äviä rakennallisella taoita ei kuite

maloita ei t sulautuvan. RKY2009tä vaikka joen varresluetta, voim

syyttä on k

TON YLEISKA9.4.

lueille Karjatodennäköi

ettaa estevaole otettu

ran paljon, aikutukset jtoksen voim

495). Näkymaloiden nvarsipuusto,

HTEISIIN K

nnetun kultasolla merkenkaan lue

todennäköist taustama

9 -kohteet voimaloita

ssa Karjalamaloita saauitenkin läh

AAVA 2018

132

alan-sesti aiku-huo- että jäisi-mak-

ymä-äky-, ra-

KAU-

ttuu-kittä-etella

sesti aise-kau- nä-nky-attaa him-



millään noin 13,5 kilometriä. Näin ollen maisemaan kohdistuvan vaikutuksen voi-makkuus jää korkeintaan kohtalaiseksi.

Kuva 76. Havainnekuva Kuusamontieltä (kt 20) Hirvisuon yli kuvattuna (ku-vauspiste 13). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 13,9 kilometriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 245 metriä. Voimalat on esitetty taustametsän edessä. Voima-loiden roottoriympyrät on korostettu punaisilla ympyröillä.

Maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Hirvisuo, joka on samalla myös soi-den suojelualue, yltää myös tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Lintutorni ja luontopolku sijoittuvat kaukoalueelle, samoin suon etelälaidassa kulkeva kantatie 20. Siltä pohjal-ta voidaan olettaa, että Hirvisuota tarkkaillaan eniten juuri tästä etäisyysvyöhykkees-tä. Näkyvyysanalyysin mukaan voimalat näkyvät alueelle monin paikoin. Suolla kas-vaa kitukasvuisia mäntyjä harvakseltaan. Niistä aiheutuu jonkin verran katvevaiku-tusta. Kantatieltä etäisyyttä on lähimpiin voimaloihin noin 13,9 kilometriä. Kaukai-simmat voimalat sijoittuvat muutamia kilometrejä kauemmaksi (noin 19 kilometrin päähän). Näin ollen voimaloiden havaitseminen on melko vaikeaa.

Kuva 77. Näkymäalueanalyysitulos Somerovaarassa ja Hirvisuolla. Mallinnus-tuloksen mukaan voimaloita tulisi näkyä 18-19 kpl kuvauspaikoille nro 8 ja 9, 12 kpl kuvauspaikalle nro 12 ja 26 kpl kuvauspaikalle nro 13.



Pimeällä lentoestevalot erottuvat selvästi, mutta luonnonsuojelualueilla ei yleensä oleskella pimeään aikaan. Kantatielle valot tosin erottuvat mutta pimeällä ei pysty havainnoimaan itse suota. Yli 12 kilometrin etäisyydellä soidensuojelualueen herk-kyys on kohtalaista luokkaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että maiseman muu-tosten sietokyky on kohtalainen. Muutoksen voimakkuus on keskisuurta luokkaa.

Kaikkiaan voimaloiden näkyvyys ja merkitys kaukoalueen maisemakuvalle jää vähäiseksi.

TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ”TEOREETTISELTA MAKSIMINÄKYVYYS-ALUEELTA” TARKASTELTUNA (ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN 25–30 KI-

LOMETRIÄ)

Teoreettisena maksiminäkyvyysalueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 25–30 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin. Tällä etäisyydellä avoimen maisema-tilan on oltava todella laaja tai tarkastelupisteen selvästi ympäristöään korkeam-malla, jotta voimaloiden suuntaan muodostuisi esteetön näköyhteys. Tarkastelu-vyöhykkeellä todennäköisesti ainoastaan mereltä käsin näkyy voimaloita. Tällöinkin edellytetään selkeää säätä. Suuresta välimatkasta johtuen voimalatornit eivät enää hallitse maisemakuvaa vaan sulautuvat taustaansa ja vaikutukset jäävät hyvin vä-häisiksi kummassakin vaihtoehdossa, mikäli niitä edes on.

Lentoestevalot voivat pimeässä näkyä kirkkaalla säällä myös maalta käsin korke-ammalla sijaitsevaan katselupisteeseen. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, että va-lot ”hukkuvat” muiden valonlähteiden joukkoon.

Kaikkiaan vaikutukset teoreettisella maksiminäkyvyysalueella jäävät kaikissa kol-messa vaihtoehdossa hyvin vähäisiksi tai niitä ei ole.

12.4.5 LENTOESTEVALOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA MERKITTÄVYYS

Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan jokaiseen tuulivoimalaan tulee asentaa lentoestevalo (ilmailulaki 1194/09 § 165).

Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Valojen näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoi-maloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen ha-vaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä suoraan lentoestevaloja. Lentoestevaloista muodostuva va-lonkajo voi puolestaan olla havaittavissa.

Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuiston elinkaaren alkuaikana, maise-ma, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea le-vottomana. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä vilkkuvien lentoestevalojen vaikutus voi ulottua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumi-sesta johtuen. Uusimmassa lentoestevaloteknologiassa valokeila on hyvin kapea, mikä merkittävästi vähentää valon heijastumista pilvistä.

IIN KUNKAAVAS

12.5

TA ELOSTUS

FCG Su

Lentoelinjojalisen snaisuu

12.4

Kaavamajohtin (Vriympmässäassa pkohdisSähkö

12.4

Toimidaan poistetaessajätettämaise

Toimitai vo

VAIK

Tuulivmaanlivoimsesti ympäkennuoida tjolloin

Kaavamuinamapu

Naurutellunalueetjoten

uunnittelu ja t

estevalojena kuin itse vsuppea jää udessaan m

4.6 SÄH

a-alueella tuhto länteen VEC) läheisyäristön arvä runsaasti peitteiseen stuvat lähinönsiirtoreitis

4.7 TUUL

nnan loputpoistaa ja

etaan. Tuula tai poisteävillä perus

ematilaan m

nnan loputimajohto v

KUTUKSET

voimaloidenkäyttöön ja

mapuistohanrakentamisristössä. Hustyön välittuulivoimapn niille ei ai

an voimalaaisjäännöskiston raken

uanojan ter voimalapat sijoittuva kohteelle e

ekniikka Oy

n vaikutuksevoimaloiden myös lento

melko vähäis

KÖNSIIRR

uotetun säh Fingrid Oyyyteen ei s

vokohteita. suojakasvi metsämaannä lähimastä kaukom

LIVOIMAPU

tua voimalkierrättää ivoimaloide

etaan ja mastuksilla ei

metsämaast

ttua voimajoi jäädä pa

T MUINAI

n, huoltoteida sitä kauttankkeiden msvaiheesee

Haittoja voittömälle vapuiston suuheuteta mu

sijoittelussakohteet on nteita.

rvahauta sijaikan numet Peltomaa

ei aiheudu v

et voimalon vaikutukseoestevalojenseksi

ON VAIKU

hkön siirtämyj:n Isokansijoitu vaki Loma-asunllisuutta, jo

astoon, raivaisemaan. Vmaiseman k

UISTON KÄ

atornit hävtai jättää m

en perustukateriaalit ki ole merkittoon, joten

johdot voidalvelemaan

ISJÄÄNNÖ

den ja säha voi aiheu

muinaisjäänen ja sen i syntyä tilaikutusalueeunnittelussauutoksia.

a ja huoltotettu huom

joittuu lähiero 8 eteläantien vartevaikutuksia

PAHKAKOS

iden ympäret. Voimalon vaikutus

TUKSET

mistä vartekaan sähköituista asutntojen ja voka estää nvattavasta jVaikutuksetohdistuvat

ÄYTÖSTÄ P

viävät maismaahan. Takset jäävätierrätetääntystä. Ne s maisemall

daan purka muuta säh

ÖKSIIN

könsiirtoreittaa vaikutnöksiin kohaiheuttamilanteissa, jelle. Muinaa siten, ette

toteiden linmioon eikä

mmillään näpuolelle. Teen riittäväa hankkeen

SKEN TUULIV

ristöön nouoiden näkyvselvitysalue

n joudutaaöasemalle. tusta eikä voimajohdonäkymät. Kojohtoalueest jäävät siltvaikutukse

POISTAMIS

emasta. Haarpeettoma paikoilleen. Kaukoma

sijoittuvat pinen haitta

aa ja pylvähkönsiirtota

tin rakennuuksia myöshdistuvat vin mahdolljoissa muinisjäännösteeivät kohte

njauksissa niiden alue

noin 180 mTuulivoimalän etäälle m rakentami

VOIMAPUIST

udattelevat vyysalueen een maisem

an rakentamHankkeen maisemallin väliin onoska reitti ssta aiheutuvtä osin hyv

et jäävät vä

SEN VAIKU

ankkeen maksi jääneen ja maisemaiseman kapääsääntöisavaikutus jä

äiden perusarvetta.

usalueilla hs muinaisjäävaikutukset lisiin fyysisnaisjäännösen sijainti veet jää rake

kaava-alueeille ole sijo

metrin etäisyan perustumuinaisjääisesta.

TON YLEISKA9.4.

pitkälti samollessa suh

makuvaan k

maan 110 ksähkönsiirtosia tai kult kuitenkin

sijoittuu päävat vaikutuvin paikallishäisiksi.

UTUKSET

maakaapelit et sähköasemoidaan tannalta maasesti suljettää vähäisek

stukset poi

hanke vaikuännöksiin. T liittyvät ersiin muutoskohde jäävoidaan huoentamisen

eelle sijoittoitettu tuul

yydelle suuukset ja nonnöskohtee

AAVA 2018

135

moja teel-

koko-

kV il-orei-ttuu-jää-

äasi-ukset siksi.

voi-emat arvit-ahan tuun ksi.

istaa

uttaa Tuu-rityi-ksiin

ä ra-omi-alle,

tuvat livoi-

unni-osto-esta,



Kuva 78. Nauruanojan tervahauta sijoittuu Nauruanojan varteen 180 metriä etelään voimalapaikasta 8 ja 60 metriä pohjoiseen sähkönsiirtoreitiltä.

Sammakkosuon pyyntikuoppa sijoittuu voimalapaikan numero 19 ja nykyisen 400 kV voimajohdon väliin. Etäisyyttä voimalapaikkaan on 390 metriä. Tuulivoimalan perustukset ja nostoalueet sijoittuvat Sammakkolammentien pohjois- ja koillispuo-lelle. Kohteelle ei aiheudu vaikutuksia hankkeen rakentamisesta.

Kuva 79. Sammakkosuon pyyntikuopat sijoittuvat voimalapaikan 19 ja voima-johtolinjan väliin Sammakkolammentien lounaispuolelle.

Pahkakosken voimalaitokselta kaava-alueelle tulevan Kottarantien läheisyyteen si-joittuvat muinaisjäännöskohteet Pahkakoski etelä ja Pahkakoski 1. Hankkeen raken-tamisen aikaisia kuljetuksia ja huoltoliikennettä saattaa kulkea Kottarantien kautta. Tie on kuitenkin päällystetty ja riittävän leveä, joten sitä ei tarvitse parantaa. Tien-varren muinaisjäännöskohteille ei aiheudu vaaraa hankkeen toteuttamisesta.

IIN KUNKAAVAS

12.6

TA ELOSTUS

FCG Su

12.5

HankkKohdetarvitt

VAIK

12.6

RAKE

Rakenvaihtotään pkennukohtavin suturpeekulmaeella kutuklisäänmajohyhtey

Kaavakallioamaan

Voimaeikä vranneköisyyset, msuunnmikälmiseklumavhappakönsii

RAKE

Hankkaiheutkoja. pintav

uunnittelu ja t

5.1 SÄH

keen sähköe tulee ottataessa mer

KUTUKSET

6.1 MAA

ENTAMISEN

ntamisalueidoa voimalapääosin oleusalueiden laista moreuuria massaen kerrospaalla Iso Pihlesiintyy pa

kset eivät ktyvän kiinthtoreitillä jadessä, mut

a-alueelle talueita, momuokkaust

aloiden rakvoimaloidenettavien tielys happammaakaapelitnitelmiin liiti niitä esiin

ksi. Mahdolvesien pääsamuuden nirtoreitillä t

ENTAMISEN

keesta ei atuvat vaikuVoimalapa

vesien kiint

ekniikka Oy

KÖNSIIRR

önsiirtoreitiaa huomiorkitä maast

T LUONNO

- JA KALL

N AIKAISET

den toteuttpaikkojen j

emassa olevosalta maaeenivaltaistaanvaihtoja. aksuudet vlajasuolla Gksuja turve

kohdistu niioaineskuora sähköasetta vaikutuk

tai sen välioreenialueittoimenpiteid

ennuspaikon rakentamlinjausten j

mien sulfaatt tai voimattyen selvitntyy, varauliset happasy alapuoliseutraloimisulee tarkem

N AIKAISET

iheudu pitkutukset pinikkojen ja ttoainekuorm

ON VAIKU

n (VEC) läon voimajo

toon. Vaiku

ONYMPÄR

IOPERÄ, P

T VAIKUTU

taminen vaja voimajovaa tiestöäaperä on voa aluetta, j Moreenialu

voivat olla pGTK:n toimeekerroksia. nkään maa

rmituksen seman alueekset ovat h

ttömään läta tai tuuli-den vaikutu

oilla ei arviomisesta arvija maakaapttimaiden eloiden paik

ttää sulfidistua tarvitta

amat maamseen vesistseksi. Myösmmin selvit

T VAIKUTU

käaikaisia pntavesille ovtiestön rakmitusta. K

PAHKAKOS

TUKSET

äheisyyteenohtoreitin ttukset jääv

RISTÖÖN

PINTAVESI

KSET MAA

aatii maa-aihtopylväide, joten suu

oimaloiden jjolla rakentueiden ymppaikoin melesta tehtyj Maarakennaperään vasekä valumella tehdäänhyvin paika

äheisyyteen- ja rantakuksille. (Syk

oida maapeoida aiheutpelien alueesiintymisekat sijoittuvsedimenttieaviin toime

massat tuleetöön estetäs happamiettää lopullis

KSET PINT

pysyviä vesvat tilapäis

kentamineniintoaineku

SKEN TUULIV

n sijoittuu tarkemmasvät vähäisik

STÖT JA P

- JA KALLI

inesten poien kohdallauria kaivujaja infran rataminen ei pärillä on rulko paksujaen turvekanustöiden jan lähinnä a-alue muun maanrakellisia ja väh

n ei sijoitu errostumia,ke ja ELY-ke

erässä esiintuvan happella arvioidlle. Mikäli vat pehmeien esiintymenpiteisiin he sijoittaa sän ja mass

en sulfaattimsen reittilinj

TAVESISTÖ

sistövaikutusiä ja kestä saattavat ormitusta

VOIMAPUIST

Nauruanojssa jatkosuksi.

POHJAVED

IOPERÄÄN

stoa, läjitya. Hankkeea ei sen osaakennettavutodennäköunsaasti tua. Kaava-alrtoitusten pja kaivujen pintavesiinutosten seuennustöitä häisiä.

luokiteltuja, jotka voiveskukset, 2

ntyvän sulfpamuushaitdaan oleva kaava-alueköille ja tuinen suunnhappamuussiten, että sat tulee kamaiden esijauksen se

ÖIHIN

uksia. Maaävät arviolt hieman lisvoidaan vä

TON YLEISKA9.4.

an tervahaunnitteluss

ET

stä ja masessa hyödyalta tarvita.uuden kannisesti vaadi

urvemaita, jueen kaakkperusteella haitalliset n, mahdolliurauksena. perustustö

a ja arvokkvat olla her2016)

idisedimentttoja. Myös pieni todeeella tielinjurvemaille tnittelualueilshaittojen ehappamienalkita riittävintyminen lvittyä.

rakentamista joitakin ätä valuntaähentää as

AAVA 2018

137

auta. sa ja

san-nne-. Ra-nalta i ko-joilla kois- alu- vai-sesti Voi-öiden

kaita rkkiä

ttejä s pa-nnä-auk-tulee la ja

estä-n va-västi säh-

sesta viik-aa ja sian-



mukaisilla työtavoilla. Voimaloiden ja tiestön rakentaminen voi myös tukkia alueella olevaa metsätalousojaverkostoa ja muuttaa virtaussuuntia väliaikaisesti. Suunnitel-tujen tuulivoimaloiden rakentamistöistä ei arvioida aiheutuvan muutoksia 3. jako-vaiheen valuma-alueille.

Kuten edellä on kerrottu, todennäköisyys happamien sulfaattimaiden esiintymisestä kaava-alueella on pieni eikä myöskään vesistöjen happamuushaittoja odoteta ai-heutuvan. Mikäli rakentamisen aikaisten kaivujen yhteydessä havaitaan turvemai-den tai pehmeiköiden kohdalla potentiaalisia happamia sulfaattimaita, tulee valu-mavesien happamuushaittojen torjumiseksi happamuutta aiheuttavat maamassat kalkita riittävästi.

Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana ei käytetä sellaisia aineita, jotka voisivat haitallisessa määrin liueta maaperään ja joutua valunnan kautta vesistöihin. Enna-koimattomissa onnettomuustilanteissa vesistöjen pilaantumisriski on mahdollinen, mutta siihen tulee varautua asianmukaisin suojatoimin.

Kaava-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevia, mahdollisille vesistövaikutuksille herkkiä kohteita edustavat Koutuanoja ja Nauruanoja. Koutuanoja virtaa kaava-alueen koillisosassa. Etäisyyttä lähimmästä voimalan rakennuspaikasta ja parannet-tavasta tielinjauksesta Koutuanojaan on noin 100 metriä. Nauruanoja virtaa kaava-alueen lounaisosassa ja sitä lähimmät kaksi voimalapaikkaa sijoittuvat noin 100–150 metrin etäisyydelle ojasta. Koutuanojaan ja Nauruanojaan virtaa runsaasti metsätalousojia ja niiden lähialueilla on runsaasti ojitettua turvemaata. Voimaloiden rakennustyöt voivat aiheuttaa lisääntynyttä kiintoaineskuormitusta laajemmalla ojikkoalueella. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva kuormitus ko. virtavesille on kuitenkin hyvin lyhytaikainen, minkä vuoksi vaikutus arvioidaan vähäiseksi. Huoltoteiden rakentamiseen tarvittavat toimenpiteet kaava-alueella voivat osaltaan aiheuttaa kuormitusta pintavesille, mutta haitta on lyhytai-kainen. Kunnostettava huoltotie ylittää Nauruanojan, ja tällä osuudella kiinto-ainekuormituksen vähentämisestä on huolehdittava rakennusaikana.

Sähkönsiirtoreitin rakentamisessa pylvässijoittelu saattaa aiheuttaa virtavesistöjen osalta rantapenkereen eroosiota ja maa-ainesten päätymistä vesistöön. Pylvässijoit-telusta johtuva maa-aineksen muokkaus ja eroosiovaikutukset vesistöjen rantapen-kereillä on hyvin vähäistä ja huomioitavissa rakentamisvaiheessa siten, että haitat ovat mahdollisimman pienet. Sähkönsiirtoreitin alueelle sijoittuu joitain edustavien virtavesien ylityksiä. Sähkönsiirtoreitti (VEC) ylittää Poika-Martimon, Martimojoen ja Kiviojan. Todennäköisesti vain hyvin pieni osa sähkönsiirtoreitin rakentamisesta ai-heutuvasta kiintoaineksesta tai siihen sitoutuneista ravinteista päätyisi vesistöihin. Haitta on väliaikaista ja merkitykseltään vähäistä. Sähkönsiirron toiminnan ajalta ei koidu vaikutuksia pintavesille tai vesieliöstölle. Nykyisin voimajohtopylväät eivät si-sällä vesistöille haitallisia aineita, joten niillä ei ole vaikutusta pintavesien tilaan. Pylväiden sijoittelussa on mahdollista huomioida virtavesiuomat ja siten välttää ran-tapenkereen eroosiota ja kiintoaineksen päätymistä vesistöön. Voimajohtojen huol-totoimista aiheutuvat vesistövaikutukset ovat lähinnä teoreettisia ja liittyvä kulje-tuskaluston öljyvuotoriskeihin.



HULEVESIEN HUOMIOIMINEN KAAVA-ALUEELLA

Rakentamisen aikana hulevesiin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista kiintoainesta. Rakennusvaiheen hallintamenetelmät tulee suunnitella ja mitoittaa tapauskohtaisesti kuhunkin kohteeseen sopivaksi. Hallintamenetelminä voidaan käyttää viivytys- ja laskeutusaltaita, painanteita ja suotopatoja.

Viivytys- ja laskeutusaltaiden toiminta perustuu siihen, että altaat joko pysäyttävät määrätyn vesimäärän joksikin aikaa kokonaan tai ainakin hidastavat virtausnopeut-ta niin paljon, että veden kuljettama kiintoaines ehtii laskeutua altaan pohjalle en-nen kuin vesi on kulkenut altaan läpi. Allas voidaan toteuttaa joko patoamalla ja kaivamalla olemassa oleva maastopainanne tai maapenkereillä. Rakentamisvaiheen laskeutusaltaat on tarkoitettu nimenomaan kiintoaineksen vähentämiseen, jolloin niitä ei tarvitse mitoittaa pysäyttämään suuria vesimääriä pitkiksi ajoiksi. Riittää, että viipymä altaassa on riittävän suuri hienon hiekan laskeuttamiseksi.

Suotopatoa voidaan käyttää virtauksen suodattamiseen esimerkiksi ojissa tai kuiva-tusjärjestelmien purkupisteissä. Suotopato rakennetaan vettä hyvin läpäisevästä ki-viaineksesta, jossa ei ole paljon hienoainesta, kuten seulotusta murskeesta tai so-rasta. Suotopadon toimintaperiaatteena on, että tuleva virtaama hidastuu merkittä-västi virratessaan padon läpi, jolloin veden kuljettama kiintoaines pidättyy suodat-tavaan materiaaliin. Suotopadon toimintaa voidaan tehostaa verhoilemalla murske- tai sorapatjan purkupää suodatinkankaalla, jolloin itse patomateriaalin läpäisevät ainekset pidättyvät kankaaseen.

RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET POHJAVESIIN

Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisesta aiheutuvat riskit alueen pohja-vesivaroihin liittyvät mahdollisiin haitallisten kemikaalien vuotoihin, esimerkiksi kul-jetus- ja rakennuskalustosta tai työmaan polttoainesäiliöistä. Tämä riski liittyy kaik-keen ajoneuvojen liikkumiseen pohjavesialueilla eikä hankkeen katsota siten lisää-vän tätä riskiä merkittävästi. Tuulivoimalayksiköiden läheisyydessä käsitellään pie-niä määriä koneistojen huoltoon tarkoitettuja öljyjä tai muita kemikaaleja, mutta määrät ovat todennäköisesti niin pieniä, että toiminta ei aiheuta merkittävää pohja-vesien pilaantumisriskiä.

Tuulivoimapuiston kaava-alue tai sähkönsiirtoreittivaihtoehdot eivät sijoitu luokitel-lulle pohjavesialueelle, joten suoria vaikutuksia pohjavedenlaadulle tai pohjaveden muodostumis- ja kulkeutumisolosuhteisiin ei ole. Teoreettisesti myös pohjavesialu-een lähellä sijaitsevat voimalat aiheuttavat riskin pohjavesialueiden vedenlaadulle, jos esimerkiksi öljypäästötilanteessa öljy kulkeutuu ojia pitkin pohjavesialueelle. Pahkakosken tuulipuiston osalta etäisyys kaava-alueelta lähimpään Somerovaaran pohjavesialueeseen on yli kolme kilometriä, joten maaperässä kulkeutuva öljy ei ai-heuta riskiä pohjavesialueiden vedenlaadulle. Kaava-alueen ja ympäröivien alueiden pääosin heikosti vettä johtavasta sekalajitteista maaperästä johtuen alueelta ei ole myöskään hydraulista yhteyttä lähimpiin pohjavesialueisiin. Maaperässä kulkeutuva öljy ei täten aiheuta riskiä pohjavesialueiden vedenlaadulle.

Tuulivoimalan perustamissyvyys on tyypillisesti noin 3–5 metriä. Tapauskohtaisesti voimalan perustaminen voi vaatia pohjaveden alentamista, jotta saavutetaan ra-



kennusteknisesti järkevä anturakoko ja perustamissyvyys. Haitallisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyys ja merkittävyys riippuvat myös siitä, miten lähellä pohjavedenpinta on maan tasoa ja siitä, onko pohjavesi paineellista vai ei. Tuuli-voimaloiden perustamistapa riippuu vallitsevista pohjaolosuhteista. Rakennussuun-nitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoima-lalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapa-vaihtoehto. Lähtökohtaisesti perustamistapa pyritään valitsemaan niin, ettei pohja-veden alentaminen ole tarpeen.

Tienrakentaminen voi vaikuttaa pohjaveden laatuun tilapäisesti. Veden laadun heik-keneminen ilmenee tällöin pohjaveden sameutena ja mahdollisesti humuspitoisuu-den kasvuna. Pahkakosken tuulipuiston osalta tierakentamiseen kuuluu lähinnä olemassa olevien teiden parantamista, joten tarvittavat toimenpiteet ovat varsin pieniä ja rakentaminen kestää enimmillään 1–2 viikkoa. Edellä mainittujen seikko-jen perusteella voidaan todeta, että pohjavesiin kohdistuva mahdollinen haitta on lyhytaikainen eikä pohjaveden kirkastuttua jää pysyvää haittaa. Tiestön vaikutuksia pohjavesivaroihin voidaan pitää merkittävyydeltään vähäisinä.

Sähkönsiirtolinjan voimajohtojen pylväät rakennetaan betonielementtiperustuksille, jolloin maaperää joudutaan muokkaamaan jonkin verran. Voimajohtopylväiden ra-kenteet eivät vaikuta pohjaveden laatuun, eikä niiden rakenteissa käytetä sellaisia haitallisia aineita, jotka voisivat aiheuttaa pohjavesien pilaantumista. Sähkönsiirto-reitin alueella tehtävät pylvässijoittelun vaatimat maanrakennustoimet aiheuttavat vain hyvin epätodennäköisesti muutoksia pohjaveden virtaussuuntiin tai vedenpin-nan tasoon. Mahdolliset vaikutukset olisivat hyvin vähäisiä ja paikallisia. Hankkeen sähkönsiirron voimajohtopylväiden rakentamistoiminta tai muuntoasema eivät sijoi-tu luokitellulle pohjavesialueelle eikä rakentaminen aiheuta haitallista vaikutusta pohjaveden korkeuteen.

TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, PINTAVESISTÖI-

HIN JA POHJAVESIIN

Tuulipuiston toiminnan aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperälle sekä pinta- ja poh-javedelle arvioidaan kokonaisuutena hyvin vähäisiksi. Hankkeen toiminnan aikana käsitellään voimaloiden huoltojen yhteydessä todennäköisesti koneistojen öljyjä se-kä muita kemikaaleja. Tuulivoimaloiden konehuoneissa säilytetään öljyä noin 1–1,5 m3 ja jäädytysnestettä noin 0,6 m3 voimalaa kohden. Kyseiset aineet voivat vuota-essaan aiheuttaa maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumista. Vahingon to-teutuminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Öljyn vuotamista seurataan reaa-liajassa ja vuodon tapahtuessa voimala pysäytetään. Jos öljyvuoto kuitenkin tapah-tuu, se tapahtuu konehuoneen sisällä. Roottorissa ja itse tornissa on varoaltaat ja öljynkeräysjärjestelmä. Voimaloiden huolto tehdään noin kerran vuodessa. Toiminta tehdään hyväksi havaittujen työohjeiden ja standardien mukaan, eikä vaikutuksia voi normaalitilanteessa syntyä.

Poikkeuksellisen riskin muodostaa voimalan kaatuminen tai voimalan syttyminen tu-leen. Sitä pidetään kuitenkin tilastojen valossa erittäin epätodennäköisenä. Raken-nussuunnittelun yhteydessä voimaloille suunnitellaan tarvittava pohjavesisuojaus si-ten, että esim. öljyvuodon tai tulipalon vuoksi haitallisia aineita tai sammutusvettä ei pääse valumaan pohjaveteen. Voimala-alueen rakenteet suunnitellaan siten, että



haitalliset aineet voidaan kerätä talteen ja viedä pois alueelta. Mahdollinen raken-tamisaikainen kuivatuspumppaaminen toteutetaan siten, että pohjaveden laatua ei vaaranneta (esim. imeytetään takaisin maaperään pintavalutuksen kautta).

Hanke rajoittaa toiminnan aikana maa- ja kallioperän hyödynnettävyyttä tieverkos-ton ja sähkönsiirtoreitin alueella sekä tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä.

TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, PINTA-

VESISTÖIHIN JA POHJAVESIIN

Toiminnan lopettamisella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia maa- tai kalliope-rään, pintavesiin tai pohjaveteen. Mikäli tuulivoimaloiden perustukset poistetaan, aiheutuu tästä samantyyppisiä vähäisiä vaikutuksia kuin rakentamisvaiheessa. Toi-minnan lopettamisen aikaiset riskit alueen maaperään sekä pinta- ja pohjavesille liittyvät lähinnä mahdollisiin kemikaalivuotoihin, esimerkiksi kuljetus- ja purkukalus-tosta, työmaan polttoainesäiliöistä tai voimaloista.

12.6.2 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN

YLEISET KASVILLISUUSVAIKUTUKSET

Tuulivoimapuiston voimalapaikat ja huoltotiestö sijoittuvat vahvasti metsätalous-käytössä oleville alueille, joten rakentaminen kohdistuu jo ennestään muokatuille alueille, missä vaikutukset eivät ole niin merkittäviä kuin luonnontilaisilla alueilla ra-kennettaessa. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta raivataan rakennus- ja asennus-töitä varten puusto noin hehtaarin laajuiselta alueelta. Uusia huoltoteitä varten puusto poistetaan teiden rakentamisalueilta tien molemmin puolin, ja myös paran-nettavien eli yleensä levennettävien teiden alueella puustoa poistetaan.

Rakentamisaikana rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena voimaloiden ja huoltotiestön lähialueiden kasvillisuus muuttuu avoimemman kasvupaikan lajistoksi. Reunavaikutuksen lisääntyminen suosii avoimiin ympäristöihin sopeutunutta lajis-toa. Tältä osin vaikutukset tavanomaiselle metsälajistolle arvioidaan vähäiseksi, sillä alueille sijoittuvien metsäkuvioiden nykytila on yleisesti hyvin reunavaikutteista alu-eiden runsaiden kasvatus- ja päätehakkuiden vuoksi. Kaavassa osoitettujen tuuli-voimaloiden rakennuspaikkojen kasvillisuutta ja metsien yleislajistoa on tarkasteltu selvitystyön yhteydessä. Kohteiden lajisto on hyvin samantyyppistä ja yleistä tur-vemaamuuttumien sekä kivennäismaakankaiden lajistoa. Erityistä ja huomionar-voista lajistoa ei rakentamisalueille sijoittunut, joten vaikutukset kasvilajistoon ovat hyvin vähäisiä.

Vaikutukset rakennuspaikoilla ovat pysyviä tuulipuistojen toiminta-ajan. Ne ar-vioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, koska rakentamisen alle jäävän metsämaan pinta-ala on kohtalaisen vähäinen suhteessa koko rajattuun kaava-alueeseen. Lisäksi vaikutukset kohdistuvat pääasiassa karuihin ja alueellisesti sekä valtakunnallisesti hyvin yleisiin metsäluontotyyppeihin, joiden edustavuuteen met-sätalous on vaikuttanut jo hyvin pitkään.



Kasvillisuusvaikutukset ovat ominaisuuksiltaan jossain määrin pysyviä, sillä toi-minnan loputtua, maisemoinnin jälkeen alueelle tyypillinen lajisto ei täysin pa-laudu, johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa (podsoli- ja turvemaan pois-to, soramassojen tuonti) ja vesitaloudessa (tiepenkereet). Tuulivoimaloiden purka-misen jälkeen alueen kasvillisuus voi kuitenkin kehittyä kohti lähialueiden kasvu-paikkatyyppiä edustavaan suuntaan. Alueet palautuvat lopulta tavanomaisiksi met-sätalousalueiksi tai niille suunnitellaan muuta maankäyttöä.

VAIKUTUKSET ARVOKKAILLE LUONTOKOHTEILLE

Pahkakosken tuulivoimahankkeen kaava-alueella osoitetut voimaloiden rakennus-paikat sijoittuvat kaikki luontokohteiksi rajattujen alueiden ulkopuolelle, tavan-omaisten talousmetsien alueille. Hankkeen vaikutuksia rajatuille luontokohteille kä-sitellään tuulipuiston toiminnan aikana eli kun voimala-alueet, tiestö ja maakaape-lointi ovat rakentuneet. Kaava-alueen suoluontokohteille kohdistuvat vaikutukset voivat olla lähinnä lievästi hydrologiaa muuttavia. Laiteiltaan ojitetulle, mutta keski-osiltaan edustaville suoluontokohteille lähimmillä voimalan rakennuspaikoilla tai tie-rakentamisella ei arvioida olevan merkittäviä vesitalouden muutoksen myötä aiheu-tuvia heikentäviä vaikutuksia. Kaava-alueella potentiaaliselle soiden hydrologiaa lie-västi muuttavalle vaikutusalueelle sijoittuu useita suoluontokohteita, joiden laiteet ovat muuttumia tai turvekankaita. Pääosin luontokohteisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi tai olemattomiksi. Lisäksi luontotyypit ovat edustavuudeltaan luonnontilaisen kaltaisia ja ne ovat alueellisesti ja valtakunnallisesti tarkastellen yleisiä. Luontotyyppien herkkyyskriteerit ja muutoksen suuruus huomioiden kaavas-sa osoitetuille arvokkaille luontokohteille aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Muu-toksen herkkyyden ja suuruuden osalta tavanomaisten kasvupaikkojen eli talous-metsien pirstoutumisvaikutus on vähäistä.

Kaavassa luo-2 kohteina esitetyille Nauruan- ja Koutuanojille aiheutuvat vaikutuk-set jäävät niin ikään vähäisiksi. Yksi voimalan rakennuspaikka sijoittuu Nauruanojan tuntumaan (80–100 m) ja voimalalle suunniteltu huoltotie olisi ojan yli kulkevan metsäautotien parannusta. Nauruanojan varrelle ei tällä alueella sijoitu erityisiä puustoltaan edustavia metsäluontokohteita tai korpia. Ojan varren puusto on nuorta turvekankaan kasvatusmetsää, jota on osittain harvennushakattu. Nauruanojaa lä-himmän voimalan rakennuspaikka ei uhkaa merkittävästi ojan lähialueen pienilmas-toa, sillä se ei ole nykyisellään lähiympäristöltään luonnontilainen. Yksi voimalan ra-kennuspaikka sijoittuu Koutuanojaan laskevan Paskaojan lähialueelle (noin 100 m), missä metsät ovat nuoria mäntyvaltaisia kangasmaita. Voimalan maarakennustöi-den ei arvioida heikentävän Paskaojan tai Koutuanojan vedenlaatua tai virtaveden lähiympäristön olosuhteita.

Nauruanojan ja Koutuanojan vedenlaatuun ja virtaveden eliöstöön kohdistuvat vai-kutukset on hyvällä rakentamissuunnittelulla pidettävissä lievinä. Kiintoaineskuor-mituksen pitäminen mahdollisimman vähäisenä rakennusvaiheessa on oleellista vir-tavesien edustavuuden kannalta. Alueella, missä metsätalousojitukset ovat jo kuormittaneet virtavesiä, ei hankkeen maarakentamisen aiheuttaman maaraken-nustyön arvioida merkittävästi uhkaavan ojien vedenlaatua.

Yksi luo-3 alue sijoittuu nykyisen kaava-alueen lounaisosaan. Kohde on puustoinen mesotrofinen nevaräme, jolla on tyypiltään karu lähde. Lähimmästä voimalan ra-



kennuspaikasta etäisyyttä lähteeseen on noin 300 metriä. Lähteen ja Peltomaan ki-vennäismaan väliin sijoittuu ojikkoaluetta. Lähde on luonnontilansa säilyttänyt ja si-ten vesilain määrittelemä pienvesikohde. Hankkeen rakentamistoimista ei kohdistu haitallisia, kuivattavia tai kiintoaineskuormitusta aiheuttavia vaikutuksia lähteelle.

12.6.3 VAIKUTUKSET HUOMIONARVOISELLE KASVILAJISTOLLE

Pahkakosken kaava-alueelle ei aiemman paikkatiedon tai alueelle laadittujen selvi-tysten perusteella sijoitu uhanalaista tai muuta huomionarvoista lajistoa.

12.6.4 VAIKUTUKSET LINNUSTOON

ELINYMPÄRISTÖN MUUTOS

Maatuulivoimapuistojen rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävim-piä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen. Elinympäris-tön muutokset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja joiltain osin pysyviä.

Pahkakosken kaava-alueen pesimälinnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti ylei-sistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukuisena pesivistä lintulajeista, minkä vuoksi rakennustoimien vaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueellisesti tavanomai-seen lajistoon. Valtaosa kaava-alueella pesivistä lajeista lukeutuu metsien varpus-lintulajeihin, joihin tuulivoimapuistojen elinympäristöjä muuttavat vaikutukset ovat useimpien tutkimusten mukaan olleet varsin vähäisiä. Suorat rakentamisen aikaiset vaikutukset tavanomaisiin lintulajeihin ja niiden elinympäristöihin jäävät vähäisiksi, koska tuulivoimaloiden ja niiden huoltotiestön alueelta raivattavan elinympäristön pinta-ala on melko pieni suhteessa alueen kokonaispinta-alaan. Raivattavien aluei-den ympärillä lintujen elinympäristö kuitenkin muuttuu reunavaikutuksen myötä. Rakentamisen elinympäristöjä pirstovat vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin laajoja metsäseutuja ja vanhoja metsiä suosiviin ns. erämaalajeihin (esim. metsä-kanalinnut, useimmat petolinnut ja pöllöt) sekä ihmistä karttaviin lajeihin (esim. suuret petolinnut). Voimaloiden rakennuspaikoille syntyy myös uusia elinympäristö-jä avomaalinnuille, joista näyttävät hyötyvän etenkin västäräkki ja kivitasku.

Kaava-alueella tuulivoimaloiden rakennustoimet sijoittuvat voimakkaan metsätalo-usvaltaisella alueella etupäässä nuorten ikäluokkien metsiin, eri-ikäisiin taimikoihin ja kasvatusmetsiin sekä pienille hakkuualoille. Rakentamistoimet eivät kohdistu lin-nustollisesti arvokkaisiin kohteisiin (Sammakkolampi, Pirttiharjunsuo, Iso Pihla-jasuo) eikä rakentaminen siten muuta suoraan lintujen elinympäristöjä näillä alueil-la.

Kaava-alueella yleisenä ja runsaslukuisena pesivien lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä alueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Yksilöiden siirtyminen tuulipuistoalueelta uudelle alueelle muuttaa jossain määrin myös tuloalueen kilpailutilannetta, koska alueelle syntyy lisää kilpailua sopivista reviireistä. Tämä tulee todennäköisesti las-kemaan lajien pesimämenestystä jonkin verran, mutta vaikutusten ei arvioida ko-hoavan merkittäviksi yleisten ja runsaslukuisten lajien kohdalla, joilla on kuitenkin lähialueella runsaasti sopivaa pesimäympäristöä tarjolla. Useat yleiset metsälintula-



jit ovat melko joustavia elinympäristöjensä sekä niissä tapahtuvien muutosten suh-teen. Elinympäristöjen muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin, joihin suurin osa alueella elävästä linnustosta yleensä tottuu ja sopeutuu ajan myötä.

Pahkakosken kaava-alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutukset alueen elinympäristöihin ja sitä kautta lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan vähäisiksi, koska rakentamista ei sijoitu linnustollisesti arvokkaille kohteille. Tuulivoimarakentamisen merkitys etenkin metsälintulajien elinympäristöjä muuttavana toimintana arvioidaan alueella harjoitettavaa metsätaloutta vähäisemmäksi.

MELU JA HÄIRIÖ

Pahkakosken tuulivoimapuiston kaava-alue sijoittuu melko hiljaiselle ja luonteeltaan erämaiselle metsä- ja suoalueelle, jossa ei käytännössä ole olemassa merkittäviä melun ja häiriön lähteitä alueella harjoitettavaa metsätaloutta ja metsäteillä tapah-tuvaa liikennettä lukuun ottamatta. Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikana alu-eella liikkuvien ihmisten ja työkoneiden määrä kasvaa huomattavasti, minkä lisäksi rakentamistoimista kantautuu melua ympäristöön. Rakentamisen aikainen melu ja etenkin ihmisten ja työkoneiden liikkumisesta aiheutuva häiriö saattaa heikentää joidenkin herkimpien lintulajien (esim. metsäkanalinnut, petolinnut, pöllöt) elin-olosuhteita alueella, mutta rakentamisen jälkeen olosuhteet palautuvat lähelle ny-kytilaa. Viimeaikaisten selvitysten (esimerkiksi Simossa, Iissä, Raahessa, Pyhäjoella ja Kalajoella rakennetut tuulivoimapuistot) perusteella näyttää siltä, että tuulivoi-maloiden rakentamisella ei olisi merkittäviä vaikutuksia alueen linnustoon edes ra-kennusvaiheen aikana, koska rakentamisen aikana alueella esiintyvä lajisto ei ole näennäisesti eronnut merkittävästi ympäröivän alueen muusta linnustosta tai aluei-den linnustosta ennen tuulivoimaloiden rakentamista.

Tuulivoimaloiden toiminnasta ja lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja häi-riön (lapojen välke ja liike) haittavaikutukset leviävät laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavan-omaisten pesimälintujen tiheyden ei kuitenkaan ole todettu merkittävästi alentu-neen häiriön tai melun vuoksi tuulivoimaloiden läheisyydessä. Pesivään linnustoon kohdistuvien häiriövaikutusten on todettu lievenevän useimmissa tapauksissa jo 100–200 metrin etäisyydellä voimalalasta, mutta esimerkiksi joidenkin pesivien kahlaajien kohdalla häiriövaikutukset ovat ulottuneet 500–800 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Useimmissa tapauksissa tuulivoimapuistoalueilla pesivien lintujen populaatioiden ei ole havaittu taantuneen pitkällä aikavälillä. Yleisluonteeltaan mel-ko erämaisen metsä- ja suoalueen muuttuminen teknisemmäksi energiantuotanto-alueeksi saattaa heikentää joidenkin herkimpien lintulajien (mm. uhanalaiset lintu-lajit) elinolosuhteita alueella lähinnä lisääntyvän häiriön (ihmisen liikkuminen ja lii-kenteen määrän kasvu) kautta. Tämän ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää populaatiotasolla. Lintulajien herkkyys tuulivoimaloiden rakentamisen tai toiminnan aikaiselle häiriölle vaihtelee laji- ja yksilökohtaisesti.

Tuulivoimaloiden toiminnan aikainen melu sekä lapojen liike ja varjojen välke ulot-tuu jossain määrin kaava-alueelta tunnistetuille linnustollisesti arvokkaille kohteille.



Lähimpien tuulivoimaloiden sekä linnustollisesti arvokkaiden kohteiden väliin jää kuitenkin 100–300 metriä leveä metsäinen suojavyöhyke, joka lieventää vaikutuk-sia. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriövaikutukset saattavat heikentää joidenkin herkimpien lajien pesimämenestystä kohteilla, mutta kohteiden vetovoimaisuuden ei kuitenkaan arvioida merkittävästi heikkenevän esimerkiksi suolinnuston pesimä-alueina, koska kohteiden elinympäristö säilyy nykyisen kaltaisena tuulivoimaraken-tamisesta huolimatta.

Pahkakosken kaava-alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista aiheutuvan melun ja muun häiriön vaikutukset alueella elävien lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan pää-osin vähäisiksi, mutta tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikana vaiku-tukset saattavat kohota paikallisesti kohtalaisiksi etenkin linnustollisesti arvokkaiden suoluontokohteiden läheisyydessä.

ESTEVAIKUTUKSET

Iin, Simon ja Kalajoen alueella suoritetuissa tuulivoimapuistojen linnustoseuranta-tutkimuksissa on todettu, että hyvissä sääolosuhteissa valtaosa alueella havaituista linnuista on selvästi kiertänyt tuulivoimaloita, ja vain pieni osa linnuista lentää toi-minnassa olevan tuulivoimapuiston läpi. Tämä tukee vahvasti muualla maailmassa, ja esimerkiksi Ruotsissa Pohjanlahden rannikolla, tehtyjä selvityksiä lintujen käyt-täytymisestä rakennettujen tuulivoimapuistojen alueella. Tuoreimman tiedon perus-teella selkeästi suurin osa linnuista kiertää tuulivoimapuistoja ja väistää tuulivoima-loita, ja vain 1–2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivoimaloiden rakenta-misen jälkeen. Tuulivoimapuistojen kiertäminen luonnollisesti vähentää lintujen ris-kiä törmätä tuulivoimaloihin, koska linnut eivät päädy niiden läheisyyteen. Lintujen kyvyssä väistää tuulivoimaloita on aluekohtaisia ja lajikohtaisia eroja, ja esimerkiksi sää vaikuttaa hyvin voimakkaasti lintujen kykyyn havaita ja väistää tuulivoimaloita.

Pahkakosken tuulivoimahankkeiden yhteydessä suoritettujen muutontarkkailujen sekä muun olemassa olevan tiedon perusteella alueen kautta suuntautuva lintujen muutto on vähäistä ja hajanaista. Merkittävien muuttoreittien ulkopuolelle ja haja-naisen muuton alueelle sijoittuvan tuulivoimapuiston ei arvioida muodostavan mer-kittävää estettä lintujen muutolle. Tuulivoimaloiden kiertäminen saattaa jossain määrin lisätä lintujen energian kulutusta, mutta vähäisellä mutkalla lintujen pitkän muuttomatkan varrella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia yksilöiden elinkelpoisuuteen. Pahkakosken kaava-alueen tuulivoimaloiden ei arvioida muodos-tavan merkittävää estettä pääosin törmäyskorkeuden yläpuolella kulkevalle muutol-le.

Muuttolintuja merkittävämpää laajan esteen muodostuminen voi olla alueen paikalli-selle linnustolle, niiden vakiintuneille lentoreiteille sekä saalistus- ja yöpymislennoille. Pahkakosken tuulivoimapuiston linnustoselvitysten aikana ei kuitenkaan havaittu merkittävää kaava-alueen kautta kulkevaa lintujen ruokailulentoliikennettä.

TÖRMÄYSVAIKUTUKSET

Tuulivoimalan pyörivän roottorialan läpi lentäminen ei suoraan tarkoita kuolettavaa osumaa, vaan suurin osa roottorialan läpi lentävistä linnuista säilyy vahingoittumat-tomana. Keskimäärin vain 5–15 % roottorialan läpi lentävistä linnuista osuu tuuli-



voimalan lapoihin. Perämeren koillisrannikon valtakunnallisesti tärkeällä lintujen muuttoreitillä Iissä ja Simossa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015 ja 2016) ei ole kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana havaittu ainoatakaan tuulivoima-laan törmäävää lintua, eikä niitä ole löydetty myöskään tuulivoimaloiden alapuolella suoritettujen etsintöjen aikana. Lintujen törmäykset Perämeren koillisrannikolle ra-kennettuihin tuulivoimaloihin arvioidaan näiden tulosten perusteella erittäin harvi-naisiksi, joskaan kaikkia törmäyksiä ei havaita tai tuulivoimaloihin mahdollisesti törmänneitä lintuja ei löydetä.

Suurin osa Pahkakosken kaava-alueella tai sen lähiympäristössä pesivistä linnuista liikkuu pesimäaikana vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi todellinen riski tör-mätä tuulivoimalan lapoihin. Alueen pesimälajistosta valtaosan muodostavat metsä-elinympäristön sisäosissa pesivät varpuslintulajit, joiden riski törmätä tuulivoimaloi-hin on hyvin pieni. Varpuslintujen herkkyyttä törmäysten populaatiovaikutuksille vähentää myös niiden hyvä poikastuotto ja korkea lisääntymisnopeus sekä yleisyys ja usein suuri populaatiokoko. Suojelullisesti arvokkaista lajeista törmäysvaikutuk-sille herkiksi arvioidaan mm. alueella ja sen lähiympäristössä mahdollisesti pesivät suuret ja keskikokoiset petolinnut, metsäkanalinnut sekä avoimilla soilla pesivät kahlaajat, laulujoutsen, metsähanhi ja kurki. Useiden petolintulajien osalta törmä-yksille riskialttein aika on kevään soidinkausi, jolloin linnut liikkuvat aktiivisesti soi-dintaen törmäyskorkeudella pesäpaikkansa ympäristössä.

Norjassa on raportoitu paikoin runsaasti riekkojen törmäyksiä tuulivoimaloiden tor-niin. Vaalea tornin tyvi näyttäytyy metsäkanalinnuille ilmeisesti ”aukkona metsäs-sä”, jota kohti linnut lentävät kohtalokkain seurauksin. Suomessa on löydetty kaksi tuulivoimalan torniin törmännyttä metsoa, joten myös suomalaisten metsäkanalin-tujen kohdalla törmääminen torniin on mahdollista etenkin niiden soidinpaikkojen läheisyydessä. Törmäykset torniin arvioidaan kuitenkin melko harvinaisiksi yksittäis-tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta alueen metsäkanalintukantoihin. Törmäyksiä voidaan myös pyrkiä vähentämään maalaamalla tornin alaosa ympäröi-vän metsän väriseksi, joskaan toimenpiteen toimivuudesta ei ole Suomessa käytän-nön kokemusta.

Ruotsalaisen kirjallisuusyhteenvedon mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa to-dettu törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuo-dessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä maa-alueella tuulivoimaloihin tapahtuisi yksi törmäys vuodessa voimalaa kohden. Edellä mainitulla tavalla arvioi-tuna Pahkakosken tuulivoimahankkeen kaava-alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloi-hin voisi vuosittain törmätä 30 lintua. YVA -menettelyn yhteydessä laadittujen arvi-oiden perusteella Pahkakosken tuulivoimapuiston voimaloihin törmäisi kokonaisuu-tena melko vähän lintuja. On todennäköistä, että suurin osa tuulivoimaloihin mah-dollisesti törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimälajeja tai runsaana alueen kautta muuttavia lajeja, joille törmäyskuolleisuuden kasvu ei todennäköisesti aiheu-ta merkittäviä vaikutuksia populaatiotasolla. Myös joitain suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilöitä saattaa törmätä tuulivoimaloihin vuosittain, mutta törmäykset arvi-oidaan kuitenkin melko harvinaisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkittäviä vai-kutuksia lajien pesimäkantaan tai populaatioiden elinvoimaisuuteen alueellisesti.

Tuulivoimaloiden aiheuttama lintujen kuolleisuus täytyy suhteuttaa myös muihin lintu-jen kuolleisuutta lisääviin tekijöihin. Esimerkiksi Suomen tieliikenne aiheuttaa vuosita-



solla noin 4,3 miljoonaa lintukuolemaa, minkä lisäksi lintuja törmää mm. rakennusten ikkunoihin ja myös kotieläimet (erityisesti kissat) tappavat suuren määrän lintuja.

Hankkeen sähkönsiirtoreitin (VEC) alueella linnuston herkkyys muutoksille arvioi-daan kohtalaiseksi FINIBA-alueen pohjoispuoleisella osuudella. Muualla suunnitellun voimajohtoreitin alueella ei ole sellaisia kohteita, joissa esiintyisi merkittäviä linnus-tollisia arvoja, jolloin linnuston herkkyys muutoksille arvioidaan vähäiseksi.

12.6.5 VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN

VAIKUTUKSET TAVANOMAISEEN NISÄKÄSLAJISTOON

Maaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristöjen muu-toksena ja rakentamistoimien sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamana häi-riönä. Rakentamistoimien aiheuttamat elinympäristön muutokset ja elinympäristö-jen suorat pinta-alan menetykset ovat vähäisiä verrattuna kaava-alueen kokonais-laajuuteen. Elinympäristön muutos ja elinalueiden pirstoutuminen ilmenevät paikal-lisesti rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Sekä kaava-alueella että sen ympäristössä säilyy vielä runsaasti tavanomaiselle nisäkäslajistolle sopivaa elinympäristöä. Voimakkaan metsätalouden alueilla elävät eläimet ovat myös todennäköisesti jollain tapaa jo tottuneet niiden elinympäristöissä tapahtuviin muutoksiin ja elinympäristön pirstoutumiseen. Tutkimusten mukaan valtaosa eläi-mistä pystyy hyödyntämään niiden elinympäristössä tapahtuvia ja ihmisen aiheut-tamia muutoksia. Esimerkiksi Simossa ja Iissä rakennettujen tuulivoimapuistojen alueella on havaittu merkkejä porojen, hirvien ja metsäkauriiden liikkumisesta. Ko-konaisuudessaan tuulivoimapuistojen ja niiden oheisrakenteiden rakentamisen elinympäristöjä muuttavat vaikutukset arvioidaan vähäisemmäksi kuin esimerkiksi metsätalouden vaikutukset laajemmin eläinten elinympäristöihin.

Muualla Euroopassa tehtyjen laajempien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että tuulivoimalat ja niiden huoltotiet eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaa-tiorakenteeseen tai ekologisiin käytäviin. Toisaalta tuulivoimapuistojen rakentami-sen lisää elinympäristöjen pirstoutumista entisestään ja siten voimistaa metsätalou-den aiheuttamia elinympäristön muutoksia eläimistölle.

Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen ja huoltoteiden laiteille sekä voimajohtoreitille kasvava lehtipuuvesaikko luo elinympäristöjä ja tarjoaa ruokailumahdollisuuksia mm. hirvi- ja jäniseläimille sekä pikkujyrsijöille. Avoimien alueiden lisääntymisen myötä mahdollisesti runsastuvat pikkujyrsijäkannat saattavat aiheuttaa muutoksia myös niitä ravintona käyttäviin pienpetoihin.

Tuulivoimaloiden ja teiden rakentamisesta aiheutuu runsaasti melua, joka leviää ympäristöön, mutta vaimenee nopeasti rakennuspaikkojen ulkopuolella. Rakenta-mistoimista kantautuva melu ja muu häiriö ajoittuu melko lyhyelle ajalle, jonka jäl-keen melua ja häiriötä aiheuttavat työvaiheet vähenevät merkittävästi. Rakennus-toimien vaikutukset alueen tavanomaiselle lajistolle arvioidaan vähäiseksi, ja her-kemmän lajiston on ainakin jossain määrin mahdollista siirtyä rakentamisalueiden ulkopuolelle, jos melun ja häiriön määrä ylittää niiden sietorajan. On todennäköistä, että rakentamistoimien jälkeen eläimet tottuvat niiden elinympäristöön rakennettui-hin tuulivoimaloihin, ja palaavat kaava-alueella sijaitseville elinalueilleen.



Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon arvioi-daan kokonaisuutena vähäisiksi. Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisliikkeen aiheut-taman melun ja valon välkkeen ei arvioida kantautuvat kovin kauas, eikä niiden ar-vioida vaikuttavan metsäisillä alueilla elävien eläinten elinolosuhteisiin vähäistä enempää. Useimpien eläinten (mm. kettu, metsäjänis, hirvieläimet, pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkään tottuvan tuulivoimaloiden aiheuttamiin häiriöihin ja ole-massa oloon, kuten ne tottuvat myös mm. tie- ja raideliikenteeseen sekä metsäko-neisiin. Tutkimusten mukaan pienempien nisäkkäiden kuten mm. ketun ja metsä-jäniksen esiintymisessä ja käyttäytymisessä ei ole havaittu eroja tuulivoimapuisto-jen ja referenssialueiden välillä. Tuulivoimaloiden toiminnan ja huoltoteillä tapahtu-van liikenteen sekä mahdollisesti myös muun ihmistoiminnan lisääntyminen saattaa aiheuttaa herkimmille eläinlajeille stressiä, jolla voi olla vähäisiä välillisiä vaikutuk-sia niiden lisääntymismenestykseen. Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyville eläinlajeille.

VAIKUTUKSET EU:N LUONTODIREKTIIVIN LIITTEIDEN II JA IV (A) LAJISTOON

Vaikutukset mahdollisesti kaava-alueella esiintyvälle saukolle arvioidaan vähäisiksi, sillä vaikutukset alueen vesistöihin jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden tai niiden huoltotiestön rakentaminen ei katkaise saukon liikkumisreittejä eri vesistöjen välillä. Saukon elinpiiri on yleensä hyvin laaja ja sen on mahdollista jatkossakin liikkua se-kä tuulivoimapuiston alueella että sen ulkopuolella, missä esiintyy lajille soveliasta elinympäristöä. Tuulivoimaloiden häiriövaikutusten ei arvioida kasvavan merkittä-väksi lajilla, joka elää ja liikkuu pääosin vesistöjen äärellä tai puro- ja jokiuomassa.

Liito-oravan esiintyminen Pahkakosken kaava-alueella tai sähkönsiirtovaihtoehto-jen alueella arvioitiin lajin levinneisyyden sekä tyypillisten elinympäristöjen vähäi-sen määrän vuoksi epätodennäköiseksi. Hankkeella ei siten arvioida olevan lainkaan vaikutuksia liito-oravaan.

Seudulla mahdollisesti esiintyvien suurpetojen elinalueet ovat laajoja, ja suunnitel-tu tuulivoimapuiston kaava-alue kattaa siten vain pienen osan niiden elinpiirien ko-konaislaajuudesta. Tuulivoimapuisto muuttaa paikoin erämaisen kaava-alueen elinympäristöjä ja luonnetta ihmistoiminnan alaiseksi alueeksi, joka aiheuttaa jos-sain määrin häiriötä ja saattaa myös karkottaa arimpia suurpetoja kauemmas alu-eelta. Merkittävimmät häiriövaikutukset rajoittuvat kuitenkin hankkeen rakentami-sen ajalle, jonka jälkeen häiriö vähenee merkittävästi. Kaava-alueen ympäristössä on laajasti vastaavia suoja metsäalueita, jonne laajalti liikkuvat petoeläimet voivat väistää kaava-alueella esiintyvää häiriötä. Suurpetoja tulee todennäköisesti esiin-tymään alueella myös tulevaisuudessa, kun niiden ravinnoksi sopivaa eläimistöä ku-ten hirvieläimiä esiintyy alueella jatkossakin. On mahdollista, että suurpedot ainakin jossain määrin tottuvat niiden elinalueille rakennettuihin tuulivoimaloihin, mutta tästä ei vielä ole saatavana riittävästi tutkimustietoa Suomesta tai muualta maail-masta. Sähkönsiirron vaikutukset suurpetoihin arvioidaan vähäisiksi.

Pahkakosken tuulivoima-alueen rakentamisella ei arvioida olevan välittömiä tai vä-lillisiä vaikutuksia viitasammakon esiintymiseen alueella, koska rakentaminen ei vaikuta merkittävästi alueen vesistöihin ja kosteikoihin. Rakentaminen ei kohdistu kosteikkoalueille eikä hankkeen toteuttaminen käytettävissä olevien tietojen perus-



teella hävitä tai heikennä viitasammakon mahdollisia lisääntymis- ja levähdyspaik-koja.

Alueen rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan alueella esiintyvien poh-janlepakoiden elinympäristöjä, mutta suurin osa kaava-alueesta säilyy kuitenkin nykytilansa kaltaisena. Metsätalousvaltainen kaava-alue ei ole lepakoille erityisen so-veliasta elinympäristöä, ja alueella havaitut lepakkotiheydet ovat hyvin alhaisia. Alu-eella on intensiivisen metsätalouden muokkaamia eri-ikäisiä talousmetsiä, joilla esiin-tyviin lepakkolajeihin tuulivoimapuistoilla on yleisesti havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla ei myöskään havaittu lepakoiden tär-keitä ruokailualueita tai lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kolopuita tai mui-ta piilopaikoiksi soveltuvia onkaloita. Kaava-alueelta ei paikannettu merkittäviä poh-janlepakon lisääntymis- tai levähdysalueita. Tuulivoimahankkeen toteuttamisella ei ole vaikutusta alueen ulkopuolella havaittujen lepakoiden elinolosuhteisiin.

12.6.6 NATURA-ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET

Pahkakosken kaava-aluetta lähimmät suojelualueet ovat alueen länsipuolelle sijoit-tuvia soidensuojelualueita, Natura-alueita ja yksityismaan pieniä suojelualueita. Etäisyyttä lähimmillään suojelualueille on 4,6 kilometriä kaava-alueella osoitetusta lähimmästä voimalasta.

Hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä laadittiin Suomen luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi (Liite 8) Poikainlammit–Karhusuon Natura-alueelle, hankkeen kahden eteläisimmän voimajohtoreittivaihtoehdon vuoksi. Natura-arvioinnissa tarkasteltavan tuulivoimahankkeen sekä etenkin sen sähkönsiirron vai-kutukset kohdistuvat Natura-alueen suojelutavoitteiden kannalta keskeisiin suojelu-arvoihin eli alueen suojeluperusteena esitettyyn lintulajistoon. Sähkönsiirrosta ai-heutuu tämän arvioinnin perusteella suuruudeltaan kohtalaisia vaikutuksia laulu-joutsenelle, kurjelle sekä salassapidettävälle lajille. Yhdeksään lajiin arvioitiin koh-distuvan suuruudeltaan lieviä vaikutuksia ja kolmeen lajiin ei arvioitu kohdistuvan lainkaan vaikutuksia. Hankkeen vaikutuksilla arvioitiin olevan vähäistä merkittä-vyyttä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä laulujoutsenen, kurjen ja salassapidettävän la-jin kantaan ja esiintymiseen Natura-alueella. Muiden lajien osalta vaikutukset arvi-oitiin merkityksettömiksi. Arvioinnissa ei ole osoitettavissa, että suunniteltuihin voimajohtoihin tai tuulivoimaloihin törmäisi Natura-alueella esiintyviä lintuja siinä määrin, että tällä olisi vaikutusta lajien esiintymiseen tai elinolosuhteisiin Natura-alueella. Voimajohtojen tai tuulivoimaloiden rakentamisella ei arvioida olevan sellai-sia häiriövaikutuksia tai muita lintujen elinolosuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia, joil-la voisi olla merkittävää vaikutusta lajien esiintymiseen Natura-alueella.

Poikainlamminsuon ja Isosuon väliselle alueelle suunnitellut voimajohdot rikkovat jossain määrin alueen yhtenäisyyttä ja ekologista kokonaisuutta ja saattavat vaikut-taa lintujen liikkumiseen ja ruokailukäyttäytymiseen alueella, koska johtimet sijoit-tuvat lintujen lentoreiteille puuston latvuston tasalle ja sen yläpuolelle. Vaikutusten merkittävyyttä lintujen elinympäristöjen kannalta laskee se, että suunnitellut voi-majohdot sijoittuvat olemassa olevan metsäautotien yhteyteen ja varsin voimak-kaasti käsiteltyjen talousmetsien alueelle. Vaikutusten arvioinnissa myös oletettiin, että alueelle rakennettavat voimajohdot merkittäisiin parhaalla käytettävissä oleval-la menetelmällä.

IIN KUNKAAVAS

12.7

TA ELOSTUS

FCG Su

Naturtyväntentia

Tuulipsijoittreittivsijoittreittilinoin 3jelualten luseksi,tiaalis

VAIK

VIRK

Ensisisen arakennen, a

KaavaMetsävenpyhankksuukskokon

Tuulivtimistvoimavoi kametsä

Hankkja soidtää, mlohkovaihte

Tuulivalueentuulivkokonalueenminenhenta

uunnittelu ja t

ra-alueen e hankkeess

aalisia vaiku

puistoalueeuvat niin e

vaihtoehtojeuu sähköninjauksen 350 metriä,ueen ja joh

uonnonsuoj mutta suo

siksi ja suur

KUTUKSET

ISTYSKÄY

jaisia vaikikaiset häirtamisen aialueen pirst

a-alue sijoiästysyhdistyyyntialueellkeen myötäsia alueellanaan seuroj

voimapuistoa ja vasom

apuiston ja arkottaa riisänkäsittelyt

keen toteutdinalueille mm. metsolla. Vaikutuelevat luont

voimapuiston virkistysoimaloiden

naispinta-aln metsäistän voidaan minen para

ekniikka Oy

heyteen kosa. Sähkönutuksia Nat

seen nähdetäälle, ettäen osalta ysiirtoreitin eli mahdo, joten vaikhtokäytävänelualueiden

ojelualueisiiruudeltaan

T RIISTA

YTTÖÖN

utusmekanriövaikutukheuttamat toutuminen

ttuu Iin riiyksen piene. Seurojeä ja tämä j, etenkin jen muista

oalue saattaista alueell sähkönsiirrstaa kaava-oimien kalt

ttamisen mkohdistuvaon paikallisus arvioidataisesti ja j

ojen toteutskäyttöä. V ja huoltoteasta on pä ympäristkokea virkiantaa aluee

ohdistuvan nsiirron totetura-alueen

den lähimmä vaikutuksyksityismaa (VEC) linjllisesti rakkutukset jän väliin jään herkkyys in kohdistu vähäisiksi.

ALAJISTO

nismeja riiskset, tuulivo elinympärin ja elinym

istanhoitoynriistanmetn metsästyjossain mäkun Pahka

metsästysm

aa jonkin vea. Pienriistaron voimaj-alueelta, mtaisia.

myötä mm.at haitat yhspopulaatioan kuitenkohon kohd

ttaminen eVirkistyskäeiden aluei

pieni. Tuulivtöä ja maisistyskäyttöen saavutet

PAHKAKOS

merkittäväeuttaminenn suojelupe

mät suojelusia näihin kan suojeluaauksen läh

kennettavieävät vähäis ojitettua t muutokselvien vaikut.

OON, ME

stalajistolle oimaloiden stöjen muupäristön laa

hdistyksensästysalueiysvuokra-aäärin muuttakosken pimaista erill

erran muutalle aiheutuohdon rake

mutta vaikut

kanalintujdessä metsta seurojen

kin enintääistuu metsä

ei estä kaayttömahdolta, mutta voimaloidesemaa ja vä häiritsevttavuutta ja

SKEN TUULIV

än haitan k (VEC) ei arusteille.

alueet ja ohteisiin eialue, Kylmhialueelle. En voimajosiksi ja lähiurvemaata le on todettusten on to

ETSÄSTY

ovat tuuli ja huoltotutokset, kuadun muutt

toimialueelle sekä Ylueet pirstotaa virkistyenriistanmeisenä lohko

taa hirvien uvat vaikutuentamisestatukset ovat

jen elinympsätalouden n Pahkakosn kohtalaisästyspainet

ava-alueellallisuudet pnäiden aluen rakentamoimaloiden

vänä. Toisaa helpottaa

VOIMAPUIST

kynnyksen aiheuta lain

suojeluohjei muodostuäojankorpi Etäisyyttä htopylväideinnä potent ja talousmttu arvioinnodettu jääv

KSEEN

ivoimapuistiestön sekä

uten pinta-atuminen.

elle, Etelä-Ylisaran Hiroutuvat tuuys- ja metsetsästysaluona.

kulkureitteukset ovat a aiheutuvat lyhytaikais

päristöjen kanssa saasken alueeseksi lajillatta.

a liikkumistpoistuvat eiden osuuminen muun ääni, varjalta nykyis

a alueella lii

TON YLEISKA9.4.

ei arvioitu nkaan edes

elmien kohu. Sähkönsi (YSA2310suojelualueen alueelletiaalisiksi. S

metsiä. Yksineissa kohtvän vain po

JA ALUE

ton rakentaä sähkönsiialan vähene

Iin Erän jarvimiesten ulivoimapusästysmahdueet sijaits

ejä sekä talvähäisiä. T

a häiriövaiksia ja tyypil

pirstoutumattavat heielle sijoittuv, jonka ka

ta eikä karakennettas kaava-aluuttaa kuitejostus ja nsen tiestönikkumista.

AAVA 2018

150

ylit-s po-

hteet iirto-027), eelta e on Suo-tyis-

talai-oten-

EEN

ami-irron emi-

a Iin hir-isto-dolli-sevat

veh-Tuuli-kutus tään

minen ken-valla nnat

ava-avilta ueen enkin äky- ko-

IIN KUNKAAVAS

12.8

TA ELOSTUS

FCG Su

VAIK

12.8

Suunnosin Tuulivtalvilamistosekä kottaala myalueenkesällkuntiejoka lsiten

KuvaPahka(LUKE

uunnittelu ja t

KUTUKSET

8.1 LAID

niteltu Pahkkatkaisee voima-alue aidunalueeliminnasta niiden huola poroja vayös muita pn suunnastä laumassaen laidunalisää työtä elinkeinon

80. Kakosken tuE & SYKE, 2

ekniikka Oy

T POROTA

DUNVAIKU

kakosken tpaliskunna sijoittuu ple. Vaatimeaiheutuvalltotiestön rasomisaikaaporojen käyta lijokivarra vaeltavieueille tai loja kustannkannattavu

Kiimingin puulivoimapu2016).

ALOUTEE

UTUKSET

uulipuisto sn pohjoiso

porojen täret ovat kele häiriöllerakentamisean toisaalleyttämiä aluresta etelääen porojen ounaaseen nuksia (mmuuteen.

paliskunnanuiston kaav

PAHKAKOS

N

sijoittuu Kiosan porojekeälle kevä

evään ja ale ja välttäven aikainene. Vasomisaeita pysyvään on haitt kolaririskiä poronhoito

m. viljelysva

n alueen rakva-alueen

SKEN TUULIV

imingin palen kevät- ät- ja kesäkukesän vavät häiriöan ihmistoimalueiden osämpiä. Jos tana Kuusaä. Porojen oalueen ulkahingot) pa

kenteet, laja sähkön

VOIMAPUIST

liskunnan pja syyslaid

älaidunalueiasomisaikalueita, jote

minta todensalta muuto vaatimet samontie (Vt siirtyminekopuolelle oaliskunnalle

idunkierto nsiirtoreitin

TON YLEISKA9.4.

pohjoisosaadunkiertoreille sekä lisaan herkkiäen voimalonnäköisesti okset voivasiirtyvät kat20), joka n naapuripon haittatee ja vaikutt

ja laidunal läheisyyd

AAVA 2018

151

an ja eitin. säksi ä ih-oiden kar-

at ol-ava-lisää

palis-ekijä, tavat

lueet dessä



Tuulipuistohanke lisää osaltaan paliskunnan laidunalueiden menetyksiä muun maankäytön alle. Laadullisesti tarkastellen merkittävimpiä ovat poronhoidon kan-nalta ne laiduntyypit, joita on paliskunnassa niukasti tai jotka muuten koetaan tär-keiksi. Yleisesti ottaen talvilaitumia pidetään porotaloudessa minimitekijänä. Tuuli-puisto sijoittuu Kiimingin paliskunnan porojen kevät- ja kesäaikaiselle sekä osin tal-vilaidunalueelle. Tuulipuiston kaava-alueen alueelle jäisi noin 2190 ha paliskunnan kevätlaidunalueita, noin 2700 ha kesälaidunalueita, noin 1460 ha talvilaidunalueita, noin 340 hehtaaria jäkälälaidunta ja noin 650 hehtaaria luppolaidunta. Vastaavasti voimaloiden ja tiestön rakentamisen myötä tapahtuva suora laidunmenetys olisi 28 ha paliskunnan kevätlaidunalueita, noin 36 ha kesälaidunalueita, noin 21 ha talvi-laidunalueita, noin 2 hehtaaria jäkälälaidunta ja noin 8 hehtaaria luppolaidunta. Syyslaidunalueita ei sijoitu kaava-alueelle.

12.8.2 TUULIPUISTOJEN RAKENTAMISEN- JA TOIMINNANAIKAISET VAI-KUTUKSET

Rakentamisen aikana laidunten käyttöön aiheutuva häiriö ei jää pysyväksi, vaan po-rot todennäköisesti ajan myötä tottuvat voimaloihin ja käyttävät aluetta voimaloista huolimatta niiden toiminnan aikana. Vasomisajan osalta vaatimet ovat muita vuo-denaikoja herkempiä häiriöille, joten hankkeen rakentamisaikainen häiriö voi aihe-uttaa pidempiaikaisia tai jopa pysyviä muutoksia porojen luontaisiin vasomisaluei-siin, joita sijoittuu kaava-alueen läheisille suoalueille ja niiden reunamille. Voimaloi-ta yhdistävän huoltotiestön ja voimalapaikkojen alle jää arviolta melko vähän ns. hyvää kesä- ja syyslaidunaluetta, sillä voimalat ja huoltotiestö sijoittuvat talous-metsäkohteille nykyisen tieverkoston yhteyteen.

Hankkeen rakentamisesta aiheutuva liikenteen lisääntyminen saattaa aiheuttaa li-sääntyneen riskin porokolareille rakentamisalueiden liikennöinnin yhteydessä. Huol-toteillä ja metsäautoteillä liikkuva liikenne ei tosin ole kovin kiivastahtista, mikä lie-ventää riskiä. Talvikuukausia lukuun ottamatta poroja liikkuu kaava-alueella ympä-rivuoden, joten rakentamisajankohdalla ei ole huomattavaa merkitystä porokolari-riskiin vaikuttavana tekijänä. Sen sijaan ajoittamalla rakentamisen voimakkainta häiriötä ja melua aiheuttavat vaiheet kevään ja alkukesän vasomisajan ulkopuolelle, voidaan vähentää vaatimille ihmistoiminnasta aiheutuvaa stressiä.

Tuulipuiston rakentamisen myötä voimaloiden ja huoltotiestön läheisyyteen muodos-tuu nykyistä avoimempia sora-alueita, joista voi muodostua kesäaikainen räkkäsuoja-paikka etenkin hirvasporoille, jotka ovat vähemmän herkkiä ihmisen toiminnasta ai-heutuville häiriöille. Tällöin on mahdollista, että hirvaat voivat viihtyä kesäaikaan alu-eilla jopa aiempaa enemmän. Oijärven paliskunnan poronhoitajilta saadun tiedon mu-kaan myös vaatimet ja vasat hyödyntävät muodostuvia tuulivoimaloiden ympärille muodostuvia sora-alueita kesäaikaisena räkkäsuojapaikkana (henkilökohtainen tie-donanto Oijärven paliskunta). Porojen räkkäaikaisesta hakeutumisesta voimaloiden lä-heisyyteen voi olla myös haittaa poronhoidon kannalta, jos porot hajaantuvat voima-loiden alle pieniin parttioihin, eikä niitä saada merkittyä samaan tapaan kuin esimer-kiksi niiden kerääntyessä tokkana isolle suolle kuten tyypillisesti luontaisesti tapahtuu.

Talviaikaan auki pidettävät tuulivoimapuiston huoltotiet ohjaavat porojen liikehdin-tää, kun paksuuntuva lumikerros ohjaa porot helpommin kuljettaville teille. Pahka-kosken tuulipuiston tiestö voi ohjata porojen kulkeutumista Iijokivarren suuntaan

IIN KUNKAAVAS

12.9

TA ELOSTUS

FCG Su

Pahka260 +

12.8

Hankkalueel

Tarvitta papois ktuvat.soittuvillisutokse

Tuulivkin vatillä. M

Kokontoksiamm. dunmalla, j

MELU

12.9

Tuulivnimaitai hävista. eri tavlun. Vtumietymis

Tuulivominaohittaväliin köntualle. peakaHyvinlavan loin n

uunnittelu ja t

alantielle (8+ 33 ajoneu

8.3 SÄH

keen sähkölle.

ttava uusi vliskunnan

käytöstä, m. Esimerkiku ja jäkäläus voi muun myötä (lu

voimapuistoaatii puustoMaakaapelit

naisuutena a poronhoidmetsätalouaiden pirstoten vaikut

UVAIKUTU

9.1 MELU

voimapuistosemaan. T

äiritsevänä, Samanlainvoilla. TasaVaurioita kuen riittävän häiriöitä.

voimaloidenainen ääni aessa masto puristuva otantokoneVoimaloide

aistaista ta lähellä voi aiheuttamiiden melup

ekniikka Oy

8540), jonkuvoa/vrk).

KÖNSIIRTO

önsiirtoreitti

voimajohtolaidunaluei

mutta hakatksi luppopuän määrä nuttua myösuppo vähen

on kaava-aon poistoa, t sijoitetaa

kaava-aluedolle Kiiminuden aiheuttoutumisenatus arvioida

UKSET

UN KOKEM

o aiheuttaauulivoimala jolloin se

nen ääni voaisen äänenuulossa ään voimakkaa

n melu po(vaihteleva

on, jolloin silma synnyeiston yksiten melu vi merkityksimalaitoksiaa ääni. Vopäästö on s

ka liikennem

OREITIN V

(VEC) sijo

reitti aiheusiin. Laitumtuilla alueilluustoa saatnäiltä alueils johtoaukenee).

alueella säh mutta muun pääasiass

een sähkönngin paliskuttamiin mua ja porojeaan merkity

MINEN

a muutoksiaaitoksien tuluokitellaan

oidaan erilan on todettni voi aiheualle melulle

oikkeaa mua ”humina”siiven ääni yttää uudenttäisistä osivoi sisältääsellisesti sa voidaan äimalat toimsuurin.

PAHKAKOS

määrät ova

VAIKUTUKS

oittuu kokon

ttaa jossainmet eivät jla olosuhtettaa poistuata väheneeeaan reuna

hkönsiirto tutos ei jää sa tuulivoim

nsiirron toteunnan alueeuutoksiin. Men ravintokykseltään v

a tuulipuistuottama ään meluksi. isessa tilan

tu häiritsevuttaa, jos se voi aiheut

uusta ymp”) syntyy l heijastuu rn äänen. Äista, muttaä myös mykkivää äääänestä ero

mivat vain o

SKEN TUULIV

t kuitenkin

SET

naisuudessa

n määrin mjää voimajet ja sen ma ja vähitee. Porojen -alueilla va

oteutetaan yhtä pysyvmapuiston h

euttaminenella suhteeMuutokset asvien muuvähäiseksi.

on alueen jäni voidaanMelun koke

nteessa ja yän vähemmse ylittää 8ttaa myös e

äristömelusavan aerodrungosta jaäntä aiheu se peittyy atalataajui

äntä, mikä ottaa yksittosan ajasta

VOIMAPUIST

suhteellise

aan Kiiming

muutoksia johtojen m

myötä ravinellen voimaravinnoksi

alaistusolos

n maakaapeväksi kuin huoltoteide

n aiheuttaaessa muun ilmenevät utoksina vo

ja sen lähiyn kokea epeminen on ympäristösmän kuin v80 dB. Pitkäesimerkiksi

sta. Tuulivdynamiikas

a toisaalta rutuu vähäis yleensä laista, impul lisää sen täisen tuuliaan nimelli

TON YLEISKA9.4.

en pienet (

gin paliskun

a pirstoutuyötä kokon

ntokasvit majohtoalue käyttämä suhteiden m

eleilla, jokailmajohdonen yhteytee

vähäisiä mmaankäytömetsäistenoimajohtoa

ympäristönpämiellyttäv aina subjesä kokea haihtelevan äaikainen ai uni- ja ke

voimalaitoksta, sekä larungon ja lasesti myös pojen humlssimaista, häiritsevyyvoimalaitokstehollaan,

AAVA 2018

153

KVL,

nnan

mis-naan

muut-pen-kas-

muu-

a se-n rei-en.

muu-ön ja n lai-uke-

n ää-vänä ektii-hyvin me-altis-skit-

selle avan avan säh-

minan ka-yttä. ksen , jol-



Tuulivoimaloiden äänien leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä sen nopeudesta ja lämpötilasta eri korkeuksilla. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen ede-tessä etäälle voimalasta. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoima-laitoksen suunnasta, vastatuuleen ääni on paljon heikompi. Ääni ja äänenvoimak-kuus vaihtelevat melulle altistuvassa kohteessa merkittävästi myös sääolojen mu-kaan. Äänten kuuluvuuden kannalta olennaista on myös taustamelun taso. Tausta-ääniä aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina).

Taulukko 11. Äänenpainetasot eri äänilähteille mikropascaleina (μPa) ja desibelei-nä (dB).

Äänenpaine, μPa Tyypillinen äänilähde Äänenpaine-taso, dB 100 000 000 Suihkumoottori 134 10 000 000 Rock-konsertti 114 1 000 000 Suuri teollisuusmoottori 94 100 000 Yleistä toimistomelua 74 10 000 Toimistohuone 54 1 000 Hiljainen luontoalue 34 100 Erittäin hiljainen huone 14 20 Kuulokynnys 0

12.9.2 MELUN OHJEARVOT

Valtioneuvoston asetuksessa (1107/2015) tuulivoimaloille on määritelty ohjearvot päivä- ja yöajan keskiäänitasojen maksimiarvolle. Asetus tuli voimaan 27.8.2015. Jos tuulivoimalan melu sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia kom-ponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee oh-jeen mukaan lisätä viisi desibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo si-sältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainitut äänenpiirteiden tulee olla tuulivoimalalle epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa täytyy huomioida viiden desibelin lisä äänenvoimakkuuteen.

Taulukko 12. Valtioneuvoston (9/2015) asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista ulkona. Ulkomelun ylin taustaäänenvoimakkuuden ohjearvo LAeq on yö-aikaan 40 dB sekä vakituiselle että loma-asutukselle.

Vaikutuskohde Päivä (7-22) Yö (22-7)

Pysyvä asutus 45 dB 40 dB

Loma-asutus 45 dB 40 dB

Hoitolaitokset 45 dB 40 dB

Oppilaitokset 45 dB —

Virkistysalueet 45 dB —

Leirintäalueet 45 dB 40 dB

Kansallispuistot 40 dB 40 dB

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) on annettu matalataajuiselle melulle toimenpiderajoja. Asetus tuli voimaan 15.5.2015. Toimenpiderajat koskevat asuinhuoneita ja ne on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keski-

IIN KUNKAAVAS

TA ELOSTUS

FCG Su

äänitasuure

Taulunukku

Terss

KeskiLZeq,

EdellikeskipainoLAeq,

Melunviämismin, esuunnesiintylinnuktään kohti

Kuvaja tod

uunnittelu ja t

asoina terssmmat arvo

ukko 13. Mumiseen tar

sikaista Hz

äänitaso ,1h, dB

sestä laskettu-äänitaso A-

otettuna ,1h, dB

n leviämismskartan aveli mallinnunasta. Meluyvät melutaksessa laskmuulloin khäiriintyvä

81. Mdellisen tilan

ekniikka Oy

seittäin. Toot.

Matalataajurkoitetuissa

20

74

u

24

mallinnukseulla. Leviämuksessa oleumallinnusteasot esiinnyetut melua

kuin myötätä kohdetta

Mallikuva tenteen muka

oimenpidera

uisen sisäma tiloissa.

25 31,5

64 56

19 17

en laskentamiskartta oetetaan tuuen tuloksiay yhtäaikai

alueet eivättuulitilantee.

eoreettisesaisesta tuu

PAHKAKOS

ajat koskev

melun tunn

40 50

49 44

14 14

atulokset oosoittaa meulevan yhtäa tarkasteltasesti joka pt ulotu niin essa. Silloi

sta melun lelivoimamel

SKEN TUULIV

vat yöaikaa

nin keskiää

0 63 8

42 4

16 1

n havainnoelun leviäm aikaa yhtäaessa on hpuolella tuu laajalle alun tuulen s

eviämismallun leviämis

VOIMAPUIST

a ja päivällä

änitason t

80 100

40 38

18 19

ollistettu nmisen teoreä kovaa jok

huomioitavaulivoimapuiueelle kuin suunta on t

llista ylhääsestä alhaa

TON YLEISKA9.4.

ä sallitaan

toimenpider

125 160

36 34

20 21

iin sanotuneettisen makaisesta ilma, etteivät sistoa. Melu kartoilla etuulivoimal

llä vasemmalla.

AAVA 2018

155

5 dB

rajat

200

32

21

n le-aksi-man-siinä mal-site-oilta

malla



12.9.3 TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISEN AIKAINEN MELU

Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huolto-teiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa ole-vaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suu-rimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laa-jemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa.

12.9.4 TUULIVOIMAPUISTON MELUVAIKUTUKSET

LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETYT MENETELMÄT

Melumallinnukset on laadittu voimassa olevien ympäristöministeriön ohjeistusten sekä VTT:n uusien suositusten mukaisesti. Ympäristöministeriön ohjeet melun mal-lintamiselle annettiin 28.2.2014 ja VTT:n uudet suositukset melumallinnuksesta jul-kaistiin 28.6.2013 tutkimusraportissa ”Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen las-kentalogiikkaan ja parametrien valintaan”.

Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO-laskentaohjelman Decibel-moduulilla ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Ympäristö-hallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevan ohjeen 2/2014 mukaisesti tuulen nopeutena käytettiin 10 m korkeudella mitattuna 8 m/s, ilman lämpötilana 15 °C, ilmanpaineena 101,325 kPa, ilman suhteellisena kosteutena 70 % ja maan-pinnan kovuutena arvoa 0,4. Hankealuetta lähimpien vesistöjen kovuutena on käy-tetty arvoa 0. Laskenta on tehty 4,0 m maapinta-tasosta.

Pahkakosken hankkeen äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksil-taan 177 m korkeita voimaloita. Lähtötietona eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Vestaksen V136 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan ää-nitehotasona (LWA) on käytetty 108,2 dB. Tuulivoimalaitoksen V136 – 3.45 MW melupäästötiedot on saatu voimalavalmistajalta.

Valmistajan ilmoittama tuulivoimalan tuottaman äänitehotaso perustuu todellisiin mittaustuloksiin ja vastaa ylempää luottamusväliä 95%. Lähtömelutaso on arvioitu valmistajan antamien tietojen pohjalta, laskemalla ensin napakorkeudessa vallitse-va tuulen nopeus ympäristöministeriön ohjeen 4/2014 kaavan 5.3.1 mukaisesti. Maan karheutena on käytetty arvoa 0,3.

Melumallinnuksen laskentatuloksia on havainnollistettu ns. keskiäänitasokarttojen avulla. Keskiäänitasokartassa on melun keskiäänitaso- eli ekvivalenttiäänitasokäyrät (LAeq) 5 dB välein.



MELUN RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET

Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melua syntyy huoltoteiden, voimaloiden perus-tusten ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen työvaiheista. Melun kannalta merkittävimmät vaiheet ovat teiden ja perustusten rakentamisen aikana, jolloin voi esiintyä myös vähäisissä määrin impulssimaista melua. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaan liikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Työkoneiden äänitehotasot ovat suurimmillaan paikallisesti yhteensä noin 115 desibeliä. Melu vaimenee avoimessakin maastossa 55 desibelin tasolle noin 400 metrin ja alle 45 desibelin tasolle noin 1,2 kilometrin etäi-syydellä (geometrinen vaimenema: L=Lwa+3+11-20lg(d)). Raskaan liikenteen ajo-neuvoista aiheutuu hetkellisesti enimmillään noin 60 dB äänitehotaso noin 100 metrin etäisyydellä kuljetusreitistä, mikä vastaa normaalin keskustelun äänitasoa.

Voimaloiden rakennuspaikat ja uudet tiet sijoittuvat etäälle lähimmistä vakituisista asuinrakennuksista tai lomarakennuksista. Tällä etäisyydellä ei Valtioneuvoston päätöksen mukaisen, asumiseen käytettävillä alueilla sovellettavan päiväajan oh-jearvon (50 dB) voida katsoa rakentamisaikana ylittyvän.

Tuulivoimapuisto rakennetaan arviolta 2 rakennuskaudessa. Melu tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida ai-heuttavan merkittävää haittaa lähiasutukselle.

Rakentamisaikana mahdollisesti tehtävän louhinnan ja murskauksen melu on jak-sottaista, sillä louhintaa ja murskausta tehdään urakkaluontoisesti rakentamisen etenemisen mukaisesti. Louhinnan ja murskauksen ollessa käynnissä toiminnasta aiheutuva melu on jatkuvaa arkipäivisin klo 7-22 välisenä aikana. Louhinnan melu on mahdollista kuulla, mutta se ei aiheuta louhinnalle annettujen raja-arvojen ylit-täviä melutasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Hankkeen päättyessä tuulivoimaloiden purkamisesta aiheutuva melu on verrattavis-sa rakentamisen aikaiseen meluun. Melua aiheuttavat lähinnä työkoneet ja voima-laosien poiskuljetukset. Meluvaikutukset ovat hetkellisiä ja palautuvia ja kohdistuvat kerrallaan vain purkutyön alla olevalle alueelle.

MELUN TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET

Seuraavan sivun kuvassa on esitetty tuulivoimaloiden toiminnan aikainen melu. Tuulivoimaloiden melu ei ylitä 40 dB ohjearvoja yhdenkään asuin- tai lomaraken-nuksen kohdalla. Kaava-alueen läheisyyteen ei sijoitu sellaisia häiriintyviä kohteita, joille tuulivoimapuisto aiheuttaisi ohjearvot ylittäviä meluvaikutuksia. 40 dB melu-alue jää pääosin Iin kunnan puolelle.



Taulukko 14. Standardin ISO 9613-2 mukaiset laskennalliset melutasot kohteissa.

Laskentapiste ETRS89-

TM35 Itä

ETRS89-TM35

Pohjoinen Z

(m) Laskenta-korkeus

(m) Melutaso

dB(A) A Lomarakennus (Orastintie) 455 224 7 241 949 85,0 4,0 38,0

B Lomarakennus (Orastinjärventie 700) 455 039 7 242 240 85,0 4,0 38,8

C Lomarakennus (Orastinjärventie 728) 454 735 7 242 391 87,5 4,0 39,0

D Asuinrakennus (Kottarantie 311) 452 772 7 247 733 62,5 4,0 28,4

E Lomarakennus (Orastinjärventie 14d) 453 901 7 247 924 66,0 4,0 29,5

F Lomarakennus (Piimäkoskentie 382b) 455 889 7 248 608 81,8 4,0 28,4

G Lomarakennus (Hautasaarentie) 456 737 7 247 566 80,7 4,0 32,0

H Lomarakennus (Turpontie 34) 457 328 7 247 817 80,0 4,0 31,0

I Lomarakennus (Mastomaantie) 459 477 7 247 233 97,5 4,0 31,4

J Asuinrakennus (Majava-ahontie 391) 460 512 7 247 294 87,7 4,0 29,1

K Asuinrakennus (Kaistontie 30) 458 648 7 238 915 105,3 4,0 28,7

Kuva 82. Melumallinnus.



Melumallinnuksen tarkemmat tulokset on esitetty kaavan liitteessä 3.

12.9.5 MATALATAAJUINEN MELU

Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin me-netelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista.

Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolel-le. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysasetus 2015 antaa matalataajuisel-le melulle toimenpiderajat asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin toimenpiderajoihin.

TULOKSET

Matalataajuisen melun laskenta on tehty eri puolilta tuulivoimapuistoa lähimmille asuin- tai lomarakennuksille. Kohteet, joille laskenta on tehty, näkyvät edellisen si-vun melukartalla (kohteet A–K).

Sisätilojen laskennallisia tuloksia on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Asumisterveysasetuksessa (545/2015) annettuihin toimenpiderajoihin. Nämä ovat enimmäisarvoja, jotka on laadittu yöaikaiselle melulle nukkumiseen tarkoitettuihin tiloihin. Toimenpiderajaa on verrattu myös äänitasoon tarkasteltujen rakennusten ulkopuolella. Taulukkoon 15 on koottu matalataajuisen melun laskentatuloksia ja verrattu niitä STM:n toimenpiderajoihin. Toimenpiderajaa on verrattu myös ääni-tasoon tarkasteltujen rakennusten ulkopuolella. Taulukossa näkyy toimenpiderajan alitus (negatiivinen arvo) tai ylitys (positiivinen arvo).

Taulukko 15. Matalataajuisen melun mallinnustulokset herkissä kohteissa verrat-tuna Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajaan.

Rakennus

Äänitaso ulkona Äänitaso sisällä L eq,1h – Asu-

misterveys- ohje sisällä

Hz L eq,1h – Asu-

misterveys- ohje sisällä

Hz

A Lomarakennus (Orastintie) 8,2 125 -5,9 50

B Lomarakennus (Orastinjärventie 700) 8,8 125 -5,4 50

C Lomarakennus (Orastinjärventie 728) 8,8 125 -5,4 50

D Asuinrakennus (Kottarantie 311) 1,5 125 -11,9 50

E Lomarakennus (Orastinjärventie 14d) 2,4 125 -11,1 50

F Lomarakennus (Piimäkoskentie 382b) 1,9 125 -11,6 50

G Lomarakennus (Hautasaarentie) 4,3 125 -9,4 50

H Lomarakennus (Turpontie 34) 3,6 125 -10,0 50

I Lomarakennus (Mastomaantie) 3,7 125 -10,0 50

J Asuinrakennus (Majava-ahontie 391) 2,2 125 -11,3 50

K Asuinrakennus (Kaistontie 30) 2,0 125 -11,5 50

Rakennusten sisätiloissa melu on enimmillään 5,4 dB alle toimenpiderajan taajuu-della 50 Hz (kohde B ja kohde C). Matalataajuiset äänitasot jäävät kaikkien raken-nusten sisällä alle toimenpiderajan, kun rakenteiden ääneneristävyys huomioidaan.

IIN KUNKAAVAS

12.10

TA ELOSTUS

FCG Su

Rakentetty

VARJ0

12.1

Tuulivkutusriippuvaikutvälketkastekettä havainkuvaamukapuen

Ihmishavaitilmiönkuttaaristömvyys m

12.1

Tuulivarvojavo matodelllanteeyleise

12.1

Välkkeden kvat ootettusuude

TuulivWindPty mutamistiettyy

uunnittelu ja t

nnuskohtaiskaavan liitt

JOSTUS-

10.1 VARJ

voimaloidenta, kun vou sääolosutukset ovatttä voidaanlupisteen v ei esiinny. nnointipistea, vaan välan. Yhtäjakhavainnoin

et kokevattaanko varn häiritsevya lähialuee

ministeriön minimoima

10.2 OHJE

voimaloista a. Ruotsissaksimissaaninen tilanneessa välketesti kahdeks

10.3 VARJ

een muodokäyttöaika, leellisesti v

u huomioonessa.

voimaloidenPRO-ohjelmuiden maideen suunnittyn pisteese

ekniikka Oy

set matalatteessä 3.

JA VÄLKE

JOVÄLKKE

n roottorin imala pyörhteista sitet mahdollisn havaita mvälissä, välk Välkevaikueeseen nähkkeen ajanksoista välkntipaikan su

t välkevaikurjovälkettä yyteen. Myön asuinviihsuositteleman.

E- JA RAJA

aiheutuvaa on tuulivn kahdeksae, jossa huttä saa ollasan tunnin

JOVÄLKKE

ostumiseenkorkeus ja välkevaikutn eli mallin

n aiheuttammiston SHADen ohjearvotelu (2016)een kohdis

taajuiset ä

EVAIKUT

EN MUODO

pyörimisesrii tarkastelen, että pilvsia aamuisimyös päivälkkeen vaikutus riippuuhden. Havankohta ja kkettä esiintuhteesta vä

utukset, ku asuinalueeös eri hanktyvyyteen

mia ulkoma

A-ARVOT

alle varjovävoimapuistoan tuntia väomioidaan a korkeinta vuotuisen

EN LÄHTÖ

vaikuttava roottorin htuksen muonnuksessa v

man varjoväDOW-moduoja, joita ym) suosittelestuva varjo

PAHKAKOS

änitasot lä

UKSET

OSTUMINE

stä aiheutulupisteen javisellä sääln ja iltaisinllä. Etäisyy

kutus pieneu myös tuuaintopaikkaestoaika vatyy yleensäälkelähteese

uten muutkella, loma-kkeiden varsekä virkisaisia ohjea

älkkeelle eiojen viereisälkettä vuo auringonpaaan 30 tunvälkkeen s

TIEDOT JA

at oleelliseshalkaisija. Modostumisevälkettä on

älkkeen vauulia käyttämpäristömi

ee käytettävvälke, että

SKEN TUULIV

himpien ra

EN

u säännölla auringon lä välkettä

n, kun aurinden kasvaenee. Kun tlen suunnaan kohdistuaihtelee vuä noin 5–30een.

kin vaikutukasunnolla rjovälkkeenstyskäyttöörvoja, pyst

ole Pohjoselle asutukodessa ja 3aisteajat). ntia vuodesuositusarvo

A MENETEL

sti sääolosuMyös kasvileen, muttan paikoittai

ikutusalue äen. Tulosteinisteriö rapvän. Ohjelmä koko tuu

VOIMAPUIST

akennusten

isesti välkk välissä. V ei esiinny.nko on maessa tuulivtuulivoimalaasta eli rootuva varjovorokauden0 minuuttia

kset, hyvintai työalue

n kumuloituön. Noudatetytään välk

oismaissa mkselle anne0 minuuttiaTeoreettisessa. Suomeoa.

LMÄT

uhteiden lillisuus ja p

a niitä ei oin enemmä

ja -määrä en arvioinnportissa Tumalla voidalivoima-alu

TON YLEISKA9.4.

osalta on

kyvää varjoVälkkeen m. Kesällä vätalalla. Talvoimalan ja a ei pyöri, ttorin kulmälke ei ole ja vuodena päivässä

n eri tavoineella, vaikuuminen voi ettaessa ymkkeen häir

määritelty rettu suositua päivässä essa maksimessa käyte

säksi voimuusto vaiku

ole laskennän kuin tod

on mallinnnissa on käyulivoimara

aan laskea sueen varjov

AAVA 2018

160

esi-

ovai-äärä älke-visin tar- väl-

masta jat-ajan riip-

n. Se uttaa vai-mpä-ritse-

raja-usar- (nk. miti-tään

aloi-utta-assa delli-

nettu ytet-ken-sekä välk-



keen muodostuminen. Laskennat tehtiin todellisten olosuhteiden mukaisesti, jolloin otetaan huomioon tuulivoimaloiden korkeus, sijainti ja roottorin halkaisija sekä pai-kalliset, tilastolliset sääolosuhteet.

Varjostusmallinnuksessa on käytetty voimalaa, jonka roottorinhalkaisija on 136 metriä ja napakorkeus on 177 metriä (kokonaiskorkeus 245 m). Varjostusmallin-nuksen tuloksia on havainnollistettu kartan avulla. Kartalla esitetään varjostusvai-kutuksen (1, 8 ja 20 tuntia vuodessa) laajuus. Sen lisäksi on erikseen arvioitu mal-linnustulosten perusteella vaikutuksia tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin herkkiin kohteisiin.

12.10.4 TUULIVOIMALOIDEN VÄLKEVAIKUTUKSET

Varjostusmallinnuksen tulokset on esitetty oheisissa kuvissa. Tuulivoimaloiden lä-heisyydessä sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten kohdalla varjostustunnit ovat ”real case, no forest”-laskenta tulosten perusteella alle 8 tuntia vuodessa kaikissa tarkastelukohteissa A–K.

Kuva 83. Varjostusmallinnus V136 x 7 x HH177, puuston suojaavaa vaikutus-ta ei huomioitu.

IIN KUNKAAVAS

12.11

TA ELOSTUS

FCG Su

Varjosoidaan

Kuva

Laske

VAIK1

Tuulivnettä

Merkitvaiheetössä teen t

RaskaSe voasutu

uunnittelu ja t

stusvaikutun.

84. L

ennan tarke

KUTUKSET

voimapuisto syntyy ain

ttävimmät eseen. Rak kestoltaantoimivuutee

aan liikenteoi heikentääksen kanna

ekniikka Oy

ukset ovat v

Laskennallis

emmat tulo

T LIIKENT

on käytön oastaan tu

liikenteelliskentamisest noin 1–2 ven ja turval

een lisääntä liikenteenalta.

vielä merk

set varjostu

kset on esi

TEESEEN

aikaiset liiulivoimapu

set vaikututa aiheutuvvuotta ja lullisuuteen o

tyminen onn sujuvuud

PAHKAKOS

ittävästi lie

ustulokset,

tetty kokon

kennevaikuiston huolt

ukset ajoittva liikennehuonteeltaanovat kokona

n merkittävden ja turv

SKEN TUULIV

evemmät, k

kun alueen

naisuudessa

utukset ovaoliikenteest

tuvat tuulivhaitta on kn tilapäinenaisuutena o

vää kaava-allisuuden

VOIMAPUIST

kun alueen

n puusto on

aan kaavan

at vähäisiätä.

voimapuistokaava-alueen, joten vaikohimeneviä

-alueen läh koettua ta

TON YLEISKA9.4.

puusto huo

n huomioitu

n liitteessä

ä, koska lii

on rakentaen lähiympkutukset liiä.

hiympäristöasoa, erityis

AAVA 2018

162

omi-

u.

3.

ken-

mis-äris-ken-

össä. sesti

IIN KUNKAAVAS

12.12

TA ELOSTUS

FCG Su

Tuulivden ssen adennä

VAIK2

Ihmismisteteen tka aihtyisyyon taryhtey

Hankkteen j

Kaavametsäsen sasunto

Hankklee olaluettUlkoilsä lähihmistjossakvälittösäalueTuulivmetsäkumisdon k

Kaavatai Isolua. Lsemavmyötävoimamarjaminkä

HankktuulivoNäistä

uunnittelu ja t

voimapuistoekä siltojenikaiset erikäköisesti pa

KUTUKSET

iin kohdistn terveyteetarkoitetaanheuttavat mydessä (ns.rkasteltu lisdessä.

keen merkia virkistyks

a-alue on mäkäytössä. ijaan pohjooja enimmi

keen selkeilemaan aluta käytetääureitti Jääk

heisyydessäten määrä kin määrin ömässä läheita, joten voiman rakätieverkkoasta ja metskustannuksi

a-alueella eosuon suopLuontoretkevaikutuksiaä ja luontokaan. Valtaoastajista, siäänlaisia va

keen YVA-moimapuistoä vaikutuks

ekniikka Oy

on rakentamn kantavuukoiskuljetukaikallisia hä

T IHMIST

uvien vaikuen, elinoloihn ihmisiin, muutoksia i sosiaalisesäksi muun

ttävimmät seen, kuten

melko tyypItse tuulivo

oisten voimllään kolme

n elinoloihiueen virkistän ulkoiluunkäripolku siä ei ole mu arvioidaan alueen virheisyydessä vaikutuksekentamisena ja rakennätalouden a.

ei ole järjepolulla on veilijälle tuula. Luonnonkokemukseosalle kaavienestäjistäaikutuksia.

menettelyssa etukätee

sista erityise

minen edeluden ja tiegkset voidaaäiriöitä liike

TEN ELINO

utusten arvhin ja viihty yhteisöihinihmisten pä

et vaikutuksn muassa li

ihmisiin kon metsästyk

pillinen tuuloimapuisto

majohtovaihe asuntoa s

in ja viihtyvtyskäyttöön, marjastuijoittuu kaaita merkitt

n melko värkistyskäytöä on kuitenet virkistys

n yhteydesnetaan myöharjoittam

stettyä luovirkistyskäyivoimapuis

ntilainen meen vaikuttava-alueen ä tai metsä

sä toteutetn ajateltunesti vapaa-

PAHKAKOS

llyttää tuulgeometrian an toteuttanteen sujuv

OLOIHIN

vioinnissa kyvyyteen. V

n ja yhteiskäivittäisessset). Hankkikenne-, m

ohdistuvat vkseen, marj

ivoimahankn lähiympätoehtojen l

sadan metri

vyyteen kon. Muiden ukseen, sieava-alueelleyjä ulkoilur

ähäiseksi. Völlistä merknkin muita smahdollisussä alueellös uutta tiista vähent

ontomatkailyttöä ja luontosta aiheuaisema saaa myös reja sen lähästäjistä tu

un kyselynna häiritsev-ajan asukk

SKEN TUULIV

ivoimapuist parantamia. Erikoiskuvuuteen ko

JA VIIHT

käsitellään Vaikutuksilkuntaan kohä elämässäkeen mahdelu- sekä v

vaikutuksetjastukseen

kkeen sijainäristössä eiäheisyydesn etäisyyde

ohdistuva vametsätalou

enestykseene. Kaava-alreittejä. AluVoimaloidenkitystä ja svastaavia uuksiin kaia paranneestöä. Tämtäen maano

ua. Retkeinnossa tapautuvat vaikua teollisia

etkeilijän omhiympäristöuulivoimapu

n perusteellänä ja ymp

kaat ovat h

VOIMAPUIST

toalueella ssta siten, euljetukset oko kuljetus

TYVYYTEE

hankkeen la elinoloihhdistuvia vä ja asuinydollisia tervvarjo- ja vä

t liittyvät as ja ulkoiluu

ntipaikka, pi juurikaan ssä on vakellä johdost

aikutus käyusalueiden n ja luonnolueella tai suetta ulkoiln rakentamsen koettuaulkoiluun sikkiaan jääetaan nykymä helpottaomistajille

ly Hirvisuoahtuvaa omutukset ovapiirteitä tu

man suhtauön metsätauistoista ei

la useat aspäristöön s

huolissaan.

TON YLEISKA9.4.

sijaitsevienettä rakentaiheuttavatsreitillä.

EN

vaikutuksiain ja viihtyaikutuksia,mpäristön veysvaikutuälkevaikutu

sumisviihtyn.

pääosin tal ole asukkituisia ja lota.

ytön aikana tavoin kaon tarkkailsen välittömuun käyttä

minen vähea arvoa. Alusoveltuvia mävät vähäisyistä yksityaa alueella koituvia tie

n luontopomatoimimatat lähinnä uulivoimaloutuminen talousyrittäji aiheudu j

sukkaat pitsopimattomKoettujen

AAVA 2018

163

n tei-ami-t to-

a ih-vyy- jot-viih-

uksia usten

yvyy-

ous-kaita, oma-

a tu-ava-uun. mäs-ävien ntää ueen met-siksi. yistä liik-enpi-

olulla tkai-mai-

oiden uuli-jistä, juuri

tävät mana.

mai-

IIN KUNKAAVAS

12.13

TA ELOSTUS

FCG Su

semavtutusskin saassa hsemaaVaikuttuurimköyhterityis

Myös si, toskaavasiksi. klaavikokem

Kauttatoksetsymystaan amyös suuremetsävakitu

Tuulivko kotynä melkosa yle

Epävahuoltaoppaatämääsähköulkopuaikaislaskevmetrinarvioid

VAIK3

Pahkatusalum. Tutelu o

uunnittelu ja t

vaikutustensa maisemaangen laajojhyvin pieninan ja joen tusalueella

matkailukeseys voimaskohteista;

melun ennsin ei koroa-alueelle. AHankkeen in alueellamusta vaiku

aaltaan lomt nykytilaans on odotukaivan erityis kriittisesti, mpi pelko kästystä ja luuisilla asukk

voiman yleirkealla tasopaikallisiin

o voimakaseisissä kysy

armuuden a voimajohan (Korpineän suoja-alöturvallisuuduolelle. 110en altistumvat nopeastn etäisyydeda aiheutuv

KUTUKSET

akosken tuueelle, jollauulivoimalaton tehty nii

ekniikka Oy

n osalta onassa. Maastja, vaikka enä. Näkyvypohjoisrann on huomioskus. Tämäloille. Tuuli lähimpiä ov

nakoidaan uostetusti joAsutuilla al erityispiirte. Tämä onutusalueen

ma- ja vapan verrattunaksista, joitastä luonnon mutta näkkoetun ympuonnon tarkkailla on ma

inen kannaolla; sitä p haitallisiks puolesta/v

ymyksissä.

tunne voitojen läheis

en 2003b) muetta voimden takia, e0 kV voimaj

misen ohjeati. Tässä helle, ei sijovan merkitt

T ILMAILU

ulivoimalat esteen sut ovat makn, että ma

n tavallista,ton tasaisuetäisyyden

yysalueet ulnalle, joski

onarvoinen än alueen jivoiman tuvat Hirvelän

useissa asuhtuen useilueilla melueenä on se

n kyselyn asukkaiden

a-ajan asuka voimakkaa ympäristönrauhaa. Vakivät ne väpäristön pilakkailua, jotkhdollisesti e

atus on tälläidetään päsi koettuihivastaan -as

majohdon syydessä amukaan asu

majohtoalueettä tontit jjohdon sährvoja johtoankkeessa

oitu yhtään täviä tervey

UTURVAL

t sijoittuvaurin sallittu

ksimissaan asto voima

PAHKAKOS

että moneuuden vuok takia voimottuvat mon myös tääKierikkikeskoistakin osotantoalue n pyramidik

ukaskyselynmpien vasuvaikutukseen sijainti tperusteellan parissa.

kkaat arvioaammin kieön kohdistekituiset asuhemmän d

aantumisestka varmastienemmän k

äkin kaavaästöttömänin vaikutuksetelma ha

mahdollissuville ihmutus ei ede

een ulkopuoja pihapiirit

hkö- ja magalueella ja sähkönsiirt asuin- tai ysvaikutuks

LLISUUTE

t kokonaanu huipun ko245 metrinalapaikoilla

SKEN TUULIV

et kokevat si voimaloidalat näkyvä

onin kohdin ällä voimalakus, arkeolosista, melko sijoittuu ekattoiset na

n vastauksitaajien meet jäänevättoisen kunn lisännyt e

ivat tuulivolteisiksi kuietaan: lomaukkaat suhtramaattisinta koski my koskevat m

kokemusta.

-alueella, knä, kotimaisksiin, seurankkeeseen

ista terveyisille. Sosia

ellytä esimeolelle. Esimt sijoitettaisgneettikentäjohtoalueetoreitin (VE lomarakensia ihmisille

EN

n Oulun leorkeus mern korkuisia on korkeit

VOIMAPUIST

tuulivoimaden näkyvyät asutuille myös Iijoeat näkyvät oginen esiho pieniltä aetäälle kultavetat.

issa koituvelko pitkästt tosiasiassnan sisällä epäoikeude

oiman vaikun vakituisealla ja vapatautuivat näna. Vapaa-ayös sellaisia molempia r

kuten tavasena energaa ristiriitan suhtautum

ysriskeistä aali- ja terverkiksi kaav

merkiksi Finsiin kokonaät eivät ylitn ulkopuoleEC) läheisyynnusta. Säh.

entoasemanrenpinnan ja tuulivoimtaan noin 1

TON YLEISKA9.4.

alat häiritseyysalueet o alueille pääen kulttuuri varsin pienhistoria- ja alueilta, onttuurimaise

an häiritsetä etäisyydsa hyvin väsijaitsevan

enmukaisuu

utukset ja mt asukkaat.

aa-aikana toäihin muutoajan asukka toimintoja ryhmiä, ja jo

nomaista, giana. Yhdisisia tuloksi

mista kuvaa

voi aiheuveysministevoituksessagrid suositt

aan johtoalutä STM:n pella säteilyayteen, alle hkönsiirrost

n korkeusrtasosta on maloiden si110 metriä

AAVA 2018

164

evinä ovat-äasi-mai-ninä. kult- nä-

eman

väk-destä ähäi-n en-uden

muu-. Ky-oivo-oksiin aiden kuin oista

mel-stet-ia ja avis-

uttaa eriön a jät-telee ueen itkä-arvot 100 ta ei

ajoi- 401 ijoit- me-



renpinnan yläpuolella. Tuulivoimalat jäävät alle Oulun lentokentän korkeusrajoitus-alueen, joten hankkeella ei ole vaikutuksia ilmailuturvallisuuteen minkään hanke-vaihtoehdon osalta.

Lähimmät lentopaikat sijoittuvat niin etäälle kaava-alueen tuulivoimaloista, että hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia lentopaikkojen toimintaan.

12.13.1 LENTOESTELUPA

Tuulivoimapuistot edellyttävät ilmailulain (864/2014 158 §) mukaisen ilmailuhallin-non myöntämän lentoesteluvan, joka tulee olla kaikkien yli 30 m korkeiden laittei-den, rakennusten, rakennelmien tai merkkien rakentamiseen. Tuulivoimapuistojen osalta lupaa haetaan voimalakohtaisesti erikseen jokaiselle voimalalle. Päätöksen lentoesteluvasta antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Lentoestelupahakemuk-seen liitetään Finavian antama lausunto lentoesteestä. Lentoestelupaa haetaan vas-ta lopulliseen toteutussuunnitelmaan kaavan valmistumisen jälkeen.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on 14.12.2011 hyväksynyt lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15.12.2011. Finavia on julkaissut uudet paikkatietokannat tähän liittyen.

12.13.2 VOIMALOIDEN LENTOESTEVALOT

Tuulivoimalat tulee merkitä lentoturvallisuussyistä. Lentoestevalaistusvaatimukset perustuvat ilmailumääräykseen AGA M3-6. Suunniteltujen tuulivoimaloiden lavan korkein kohta ylittää 150 m, jolloin tuulivoimalat tulee merkitä konehuoneen päälle asennettavilla suuritehoisilla vilkkuvilla valkoisilla lentoestevaloilla. Kaikkien valojen tulee välähtää samanaikaisesti. Yöaikaan lentoestevaloina voi olla myös punaiset kiinteät lentoestevalot. Lentoestevalojen teho on päivällä voimakkaampi kuin yöllä. Hyvissä näkyvyysolosuhteissa lentoestevalojen nimellistä valovoimaan voidaan vä-hentää. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti Trafilta haettavassa lentoesteluvassa.

12.13.3 TUULIVOIMALOIDEN LENTOESTEVALOJEN INFRAPUNA (IR) -VAATIMUS

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi on asettanut uuden vaatimuksen muun muassa tuulivoimaloihin vaadittaviin lentoestevaloihin. Vaatimus koskee infrapunan (IR) aallonpituutta ja se on tullut voimaan vuonna 2012. Uusi vaatimus koskee kaikkia uusia Suomeen asennettavia lentoestevaloja.

Normaalin lentoestevalovaatimuksen lisäksi valolta vaaditaan näkyvän valon lisäksi infrapuna (IR) -ominaisuutta. Infrapunavalon tulee täyttää Liikenteen turvallisuusvi-rasto TraFin asettamat vaatimukset. Infrapuna (IR) -vaatimus johtuu esimerkiksi puolustusvoimien käyttämistä pimeänäkölaitteista (NVG -laitteet, Night Vision Gog-gles), joilla tavallisesti lentoestevaloissa oleva punainen LED valo ei välttämättä erotu. Infrapuna (IR) -vaatimus koskee myös suuritehoisia lentoestevaloja.

IIN KUNKAAVAS

12.14

12.15

TA ELOSTUS

FCG Su

VAIK4

Puolupuolu

Ilmatila ei o

VAIK5

Tuulivvastaakiyhteöiden vastaa

Digitapahtujoittuuantenvissa puisto

Kuvatv-vas

uunnittelu ja t

KUTUKSET

stusvoimiestusvoimie

ieteenlaitokole vaikutus

KUTUKSET

voimaloidenanottoon veyden, jos v esiintyminanottimiin.

a Oy:n TV:nuu Kiiminginu Kiiminginni-tv-vastasuoraan t

on taustalle

85. Pstaanottoon

ekniikka Oy

T TUTKIE

n pääesikun tutkien to

ksen säätutsta säätutk

T VIESTIN

n on useissvoimaloidenvoimala sij

nen riippuu

n karttapalvn lähetinasen lähetinasaanotossa vtuulivoimaloe sijoittuu n

Pahkakosken, kun vast

N TOIMIN

unnan lausuoimintaan.

tkat sijoittukien toimint

NTÄYHTE

sa tapauksn lähialueilloittuu suor voimaloide

velun mukaemalta. Kaemaan nähvoi aiheutuoiden takanoin 45 asu

en voimalotaanotto tap

PAHKAKOS

NTAAN

unnon peru

uvat niin ettaan.

YKSIIN

sissa todettla. Tuulivoraan lähettien sijainnis

aan kaava-ava-alueenhden tuulivua. Todennna olevissainrakennus

oiden mahdpahtuu Kiim

SKEN TUULIV

usteella han

äälle kaava

tu aiheuttaimala voi mmen ja vassta suhtees

-alueen lähn pohjoispuvoimapuistoäköisimmina vastaanosta ja 40 lo

dollinen hämingin lähe

VOIMAPUIST

nkkeella ei

a-alueesta,

avan häiriötmyös katkastaanottimessa lähetin

hikylien tv-volella sijaiton taakse, n häiriötä ottopisteissmarakennu

äiriövaikutuetinasemalt

TON YLEISKA9.4.

ole vaikut

että hankk

tä antenni-aista radioen väliin. Hmastoon ja

vastaanottotseva asutu joten häiron ennuste

sä. Tuulivousta.

usalue anteta.

AAVA 2018

166

tusta

keel-

-tv -link-

Häiri-a tv-

o ta-us si-riöitä etta-ima-

enni-

IIN KUNKAAVAS

12.16

TA ELOSTUS

FCG Su

TURV6

Tuulivkentakäytöraken

Tuulivmuunsesta loissa tossa suusr

Tuulivlähiymjen lä

Voimadollisi

12.1

TuulivnoudaTuulivden v

Tuulivturvaltelmaturvalvalmisraken

12.1

TUUL

Tuulivmikälvoimatodennäköishistöll

uunnittelu ja t

VALLISUU

voimapuistomisen aikastä poisto jtaminen.

voimapuisto muassa tu aiheutuviin käytetään käytetään iskejä lento

voimapuistompäristöön.hiympäristö

ajohtojen tuin kaluston

16.1 RAKERISK

voimaloidenattaa rakenvoimaloidenalmistajan

voimapuistollisuussyistä ja alueellellisuusasioisstajien koutamisen aik

16.2 TOIM

IVOIMALO

voimalat oni havaitseealoiden rikknäköistä. Jsimmin kovlä ei liikkuj

ekniikka Oy

US- JA YM

on ja voimaisiin riskeja rakentei

on toiminnulipaloihin tn vaaratilann jonkun ve myös kemoliikenteelle

on ympäris. Voimajohtöön.

urvallisuus-n kemikaaliv

ENTAMISEKIT

n ja voimantamis- ja n osien kulj laatimia ku

on rakentaä. Työmaae pääsee vssa. Tuulivuluttamat jakaiset turva

MINNAN AI

IDEN RIKK

n varustette poikkeavukoontumineJos rikkoonvalla myrskia, jotka vo

MPÄRISTÖ

majohtojen eihin ja toiden purkam

nan aikanatai lapojen nteisiin suherran kemimikaaleja. e.

störiskien vtojen ympä

- ja ympärvuotoihin t

N JA PUR

ajohtojen ptyösuojelumjetuksissa juljetus- ja a

amisen aikaalle laaditaavain henkilövoimaloidena hyväksymallisuusrisk

IKAISET O

KOONTUMIN

u suojajärjuuden valmen niin ettäntumista ja kytuulella, oisivat louk

PAHKAKOS

ÖRISKIT

turvallisuusiminnan aiminen voi a

a mahdollisrikkoutumihteessa aluikaaleja ja Lisäksi tuu

vaikutusaluäristöriskien

istöriskit liiai toiminna

RKAMISEN

pystytystöismääräyksiäja asennukasennusohj

ana alueelan rakentaöt, joilla onn pystytys-mät asentajkit saadaan

ONNETTOM

NEN JA OS

jestelmällä,mistajan ilmä tuulivoima osien irtoajolloin on o

kkaantua pu

SKEN TUULIV

s- ja ympäkaisiin riskaiheuttaa s

set turvallsesta ja ta

ueen muuh rakentamilivoimapuis

ue rajoittuun vaikutusa

ttyvät rakean aikaiseen

AIHEUTT

ssä ja muiä, millä ehksissa on nojeita.

le on ulkoamisen aikn asianmuk- ja asennjat. Näillä t mahdollisim

UUSRISKI

SIEN IRTOA

, joka pysämoittamista aloista irtoaamista tapaoletettavaautoavista os

VOIMAPUIST

äristöriskit keihin. Tuusamantapai

isuusvaikutlviaikaisestun käyttööseen tarvitsto voi aih

u pääasiassalue rajoittu

entamisen an sähköturv

TAMAT ON

ssa rakennkäistään onoudatettava

opuolisilta kainen turvkainen ammnustyön tektoimilla tuumman vähä

T

AMINEN

äyttää voim sallitusta aisi osia, oahtuisi, se

a että tuulivsista.

TON YLEISKA9.4.

jakautuvatulivoimapuisia riskejä

tukset liittta jään irtoaön. Tuulivottavassa kaeuttaa turv

sa voimalouu voimajo

aikaiseen mvallisuuteen

NNETTOMU

nustöissä tnnettomuuka tuulivoim

pääsy kielvallisuussuumattitaito mkevät voimulivoimapuiäisiksi.

malan hallitarvosta. T

on erittäin sattuisi todvoimaloiden

AAVA 2018

167

t ra-iston kuin

tyvät ami-ima-alus-valli-

oiden ohto-

mah-n.

UUS-

tulee ksia. aloi-

letty unni-myös mala-

ston

tusti, uuli-epä-den-n lä-



TALVIAIKAINEN JÄÄN MUODOSTUMINEN

Tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin saattaa talviaikana muodostua jäätä voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää pu-toaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle, eli tässä tapauksessa noin 80 metrin säteelle.

Jäänmuodostusta esiintyy harvoin. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu vähän ihmisiä etenkin talvisin, joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Alueelle tulee varoituskylttejä.

Eri voimalaitosvalmistajilla on erilaisia automaattisia menetelmiä jään muodostami-sen tunnistamiseen ja -ehkäisyyn. Lapojen jäätymisen tunnistamiseen on olemassa esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja:

EPÄTASAPAINO JA VIBRAATIO

Mikäli roottorin lavat jäätyvät, tapahtuu se yleensä epätasaisesti. Tästä syntyvät lapo-jen painoerot johtavat roottorin kiertoliikkeen kautta voimansiirron epätasapainoon. Tästä aiheutuu vibraatiota, joka tunnistetaan voimalaan asennettavilla sensoreilla.

KÄYTTÖPARAMETRIEN VERTAAMINEN

Tuulivoimalan käyttöparametreja tallennetaan systemaattisesti sen ollessa käytös-sä. Tämän avulla tuulivoimalan tehoja verrataan jatkuvasti aikaisempiin samassa tuulennopeudessa toteutuneisiin arvoihin. Lapojen jäätyessä niiden aerodynaaminen profiili muuttuu ja voimalan teho laskee. Tämä havaitaan poikkeamana odotetusta arvosta. Tämä tunnistusvaihtoehto toimii vaikka lavat olisivat jäätyneet tasaisesti eli symmetrisesti.

TUULISENSOREIDEN ERILAISTEN MITTAUSARVOJEN VERTAAMINEN

Tuulivoimaloihin asennetaan sekä kuppianemometri että ultraäänianemometri. Mo-lemmat ovat lämmitettäviä, mutta kuppianemometrissa on osia, joihin ankarissa olosuhteissa saattaa kertyä jäätä johtaen mitatun tuulennopeuden pienenemiseen. Molempien anemometrien mittaustuloksia verrataan toisiinsa.

Automaattiset hälytysjärjestelmät tunnistavat jään muodostumista ja jokaisesta virheilmoituksesta menee tieto etävalvontaan ja tuulivoimala voidaan pysäyttää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista ai-heutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympä-ristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat ”häviävän pienet”. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan



koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaa-timukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on.

VOIMAJOHTOJEN TOIMINNAN AIKAISET ONNETTOMUUSRISKIT

Voimajohdon kunnossapitäminen sähköturvallisuusmääräysten mukaisena edellyt-tää johtorakenteen ja johtoalueen säännöllisiä tarkastuksia ja kunnossapitotöitä. Puiden kaatuminen voimajohdon päälle voi aiheuttaa sähköiskun vaaran, puu voi kaatuessaan katkaista johtimen ja kaataa voimajohtopylvään. Tämän vuoksi puiden kasvua rajoitetaan; johtoaukea pidetään avoimena raivaamalla ja voimajohtojen reunavyöhykkeet käsitellään 10–25 vuoden välein.

12.16.3 VOIMALOIDEN TURVALLISUUSVAIKUTUKSET TEILLE

Tuulivoimapuiston kaikki voimalat ovat maanteistä kauempana kuin mitä Liikenne-viraston ohjeessa 2854/060/2011 ”Tuulivoimalan etäisyys maanteistä ja rautateistä sekä vesiväyliä koskeva ohjeistus” on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyy-deksi maanteistä. Lisäksi tuulivoimapuisto sijoittuu siten, ettei se muodosta erityi-sen haittaavaa elementtiä tienkäyttäjien näkemissä.

Arvioinnin yhteydessä ei tehty erillistä todennäköisyystarkastelua jään sinkoutumi-sesta, joten jään sinkoutumisen riskiä liikenneturvallisuudelle ei voida arvioida tar-kasti. Jään muodostumista on käsitelty edellä kappaleessa 12.6.2.

12.16.4 TULIPALORISKI

Tuulivoimalassa voi syttyä tulipalo joko mekaanisen toimintahäiriön johdosta tai ul-koisen syyn, esimerkiksi salamaniskun tai metsäpalon, johdosta. Nykyaikaisten tuu-livoimaloiden paloturvallisuusstandardit ovat niin korkeat, että tulipaloriski on hä-viävän pieni. Tuulivoimalassa on palonilmaisulaitteet, jotka sammuttavat tuulivoi-malan automaattisesti havaitessaan savua ja voivat näin ehkäistä varsinaisen tuli-palon. Useimpiin voimalatyyppeihin on asennettavissa automaattinen sammutuslait-teisto, joka sammuttaa konehuoneessa havaitut palonalut.

Ylhäällä tuulivoimalan konehuoneessa tai lavoissa syttynyttä tulipaloa voi olla han-kalaa sammuttaa ulkoisesti. Riittävän korkealle nostavaa nosturia ei välttämättä ole saatavissa pikaisesti palopaikalle. Pelastusviranomaisten tehtäväksi jää näissä ta-pauksissa lähialueen evakuoiminen ja vaara-alueen eristäminen lisäonnettomuuksi-en ehkäisemiseksi. Tuulivoimalat sijoitetaan jo lähtökohtaisesti riittävän suojaetäi-syyden päähän esimerkiksi yleisistä teistä, jolloin palavakaan tuulivoimala ei aiheu-ta vaaraa sivullisille.

12.16.5 KEMIKAALIVUODOISTA AIHEUTUVAT YMPÄRISTÖRISKIT

Jokaisen voimalan konehuoneessa käytetään jonkin verran öljyä voiteluaineena muun muassa vaihteiston kitkan vähentämiseen. Konehuoneen öljymäärä vaihtelee turbiinityypistä riippuen välillä 300–1 500 litraa. Sen lisäksi konehuoneessa on käy-tössä jäähdytysnestettä noin 100–600 litraa.



Kemikaalien määrää ja mahdollisia vuotoja seurataan reaaliajassa automaatiojär-jestelmän kautta. Tieto pinnantasosta välitetään reaaliaikaisena valvomoon. Näin varmistetaan, että mahdolliset vuototapaukset huomataan mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa. Tuulivoimalan konehuone on osastoitu, minkä vuoksi mahdolliset nestevuodot eivät pääse koko konehuoneen alueelle. Samalla on rakennettu valu-ma-altaat kemikaaleille. Näin ollen kemikaaleja ei pääse valumaan konehuoneesta alas, vaan huoltohenkilökunta voi kerätä ne hallitusti. Huoltohenkilökunnan koulu-tuksella ja oikeilla varusteilla varmistetaan, että kyseisten aineiden käsittelyyn on asianmukaiset resurssit. Voimaloihin liittyvää kemikaalien päästöriskiä voidaan halli-ta säännöllisellä huoltotoiminnalla ja varautumissuunnitelmalla. Yhteenvetona voi-daan todeta, että lukuisien turvarakenteiden ja asianmukaisten työkäytäntöjen an-siosta riski öljyn ja jäädytysnesteen vuotamisesta ympäristöön on erittäin vähäinen.

Tuulivoimaloiden huollon yhteydessä käsitellään koneöljyä ja muita kemikaaleja, mutta vaarallisten aineiden kulkeutumisriski ympäristöön huollon yhteydessä arvioi-daan merkityksettömäksi ja paikalliseksi.

Tuulivoimapuiston rakentamisen ja purkamisen aikana kuljetuskalustosta ja työko-neista voi onnettomuustilanteessa aiheutua maaperän ja edelleen pinta- ja pohja-veden pilaantumista öljy- tai polttoainevuodon seurauksena. Suurin riski liittyy kai-vinkoneiden polttoainekuljetuksiin. Yksi ajoneuvo voi kuljettaa 600 litraa polttoai-netta. Kuljetuksessa ja rakennustöissä käytetään kuitenkin asianmukaista ja huol-lettua kalustoa, eikä huoltotöitä tai polttoaineenjakelua tehdä tuulivoimapuiston tai rakennus- ja huoltoteiden alueella. Tuulivoimapuisto ei sijaitse luokitelluilla pohja-vesialueilla eivätkä rakennus- tai huoltotiet kulje pohjavesialueella tai vesistöjen vä-littömässä läheisyydessä.

12.16.6 VOIMAJOHDON TURVALLISUUSRISKIT

Voimajohtoihin liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit liittyvät niiden aiheuttamaan sähkö- ja magneettikenttään sekä esimerkiksi puiden kaatumisesta aiheutuvaan ra-kenteiden rikkoutumiseen. Voimajohdon katkennut tai muuten lähellä maata riippu-va virtajohdin on korkean jännitteen takia hengenvaarallinen. Onnettomuuksien ris-kien välttämiseksi voimajohtojen läheisyydessä on moni toiminta kielletty, kuten esimerkiksi avotulen teko, tankkaaminen, kalastamien ja leijan lennätys. Yleisesti todetaan, että johtojen viat ovat säännöllisten tarkastusten ja kunnossapidon ansi-osta harvinaiset, näin ollen niihin liittyvät turvallisuusriskit voidaan luonnollisesti pi-tää myös vähäisinä (Fingrid Oyj 2012).

Voimajohdot aiheuttavat niiden välittömään läheisyyteen sähkö- ja magneettikenttiä. Vain 400 kV johdon synnyttämä sähkökenttä voi aiheuttaa annettujen raja-arvojen ylityksiä ja rajoittaa pysyvämpää oleskelua alueella. Muilla voimajohtotyypeillä (20 kV tai 110 kV) sähkökenttä ei ole altistumisen kannalta merkittävä ja arvot jäävät huo-mattavasti alle suositusrajojen.

Muodostuva magneettikenttä rajoittuu myös voimajohtojen välittömään läheisyy-teen. Väestölle asetetut raja-arvot eivät ylity edes 400 kV johtojen alapuolella, jos-sa kentän voimakkuus on suurimmillaan vain neljäsosa raja-arvosta. Altistustaso laskee sadasosaan noin 20–40 metrin etäisyydellä johdoista.

IIN KUNKAAVAS

12.17

TA ELOSTUS

FCG Su

Maakaulottunen y

YHTE7

Pahkatuulivmapukaikkiyleisk

Hankkeella minnohankktietojehankklun ja

Ihmistysmavaikut

Maiseeen mkutukarvioimtus, av

Luonton tar

Porotaja läh

Liikenlähialuminenoinniskentekäyte

12.1

PahkamahaEtäisytössä vaikut

uunnittelu ja t

aapeleiden uu maanpinliopisto 201

EISVAIKU

akosken tuoimahankkisto noin 2i tuulivoim

kaava-aluee

keen ympäja lähiympot siinä laajkeen kanssen perustekeiden mah päätöksen

iin kohdistahdollisuuktusten osal

maan kohdmahdollistensissa huommaan mitenvoimet mer

tovaikutusterkasteltu er

alouteen kialueen tur

nteellisten vueille suunn ajoittuu sssa selvitetellisiä yhtetään samoj

17.1 YHTE

akosken tuunkkeita. Lä

yys on niin ei ole tiedotuksia Pahk

ekniikka Oy

sähkökentnnalla muut11, STUK 2

TUKSET

ulivoimapukeita. Lähim7 km Pahkaahankkeet

esta.

äristövaikutpäristössä jjuudessa, ka. Arviointi

eella. Kaavahdolliset yhnteon yhtey

tuvia yhteissiin kohdistta.

istuvien yhn muiden tuioidaan my

n useat voimrkittävät pe

en osalta lärityisesti lin

ohdistuvia rvetuotanto

vaikutustennniteltujen samaan aiktään muideisvaikutuksja tieosuuk

EISVAIKUT

ulivoimapuähimpiin mu pitkä, ettäossa muita kakosken tu

ttää ei mutaman met2011).

MUIDEN

iston välittmmäs Pahkakosken ka 50 kilom

tukset on ao nykyisin kun hankkei eri hankka-alueen lähteisvaikutuydessä.

svaikutuksituvien vaik

hteisvaikutuuulivoimahayös etäämpämalat vaikulto-, suoja

ähialueidennnuston kan

yhteisvaikoalueiden a

n osalta hatuulivoimakaan ja kuen hankkeidsia saattaa ksia.

TUKSET MA

iston lähistuihin tuulivä maisema hankkeita,uulivoimap

PAHKAKOS

odostu kaarin etäisyyd

TUULIVO

tömään lähkakosken aaava-alueesetrin sätee

arvioitu kok tapahtuvaeilla on arvikeiden vaikuähistölle mukset arvio

ia arvioidakutusten os

sten osalta nkkeiden kaänä olevat ttavat herka vesialueet

n muiden tunnalta.

kutuksia arviheuttamie

nkkeella sapuistojen kljetuksiin kden rakent olla turvet

AISEMAAN

töllä ei tällävoimapuistoallisia yhteis, joilla arviouistohankk

SKEN TUULIV

apelin ulkodelle kaape

OIMAHAN

heisyyteen luetta sijoista luoteeseellä Pahkak

konaisuute toiminta joitu olevanutuksista o

myöhemminoidaan niide

an erityisesalta sekä e

arvioidaananssa. Maistuulivoimah

kkien kohteit, arvokkaat

uulivoimapu

vioidaan ern vaikutust

aattaa olla kanssa, mikäytetään stamisaikatauotannon k

ä hetkellä ooihin on masvaikutuksioitaisiin oleeen kanssa

VOIMAPUIST

opuolelle. Melista (Tam

KKEIDEN

ei ole suuittuu Ollinkeen. Luvuskosken tuu

na ottaen ja lisäksi sn yhteisvaikon tehty san vireille tuen hankkei

esti maisemelinkeinoih

n yhteisvaiksemavaikutuhankkeet. Eden maisemt maisema-

uistojen yh

rityisesti tuten summa

yhteisvaikukäli hankksamoja tieoaulut ja kukanssa, mik

ole vireillä atkaa lähesia ei synnyevan maisea.

TON YLEISKA9.4.

Magneettikepereen tek

KANSSA

nnitteilla mkorven tuulssa 7 on listulivoimapui

huomioon uunnitellutkutuksia täatavilla oleulevien muiden suunn

maan ja viin kohdistu

utukset lähusten yhteisEtenkin pyrimakuvaan (alueet).

hteisvaikutu

uulivoimalona.

utuksia mukeiden rakeosuuksia. Aljetusreitit.käli kuljetu

muita tuuls 30 kilomey. Lähiympmallisia yh

AAVA 2018

171

enttä knilli-

A

muita ivoi-tattu ston

alu- toi-män

evien uiden nitte-

rkis-uvien

hialu-svai-itään (asu-

uksia

oiden

uiden enta-Arvi-. Lii-ksiin

ivoi-etriä. äris-teis-



12.17.2 YHTEISVAIKUTUKSET LINNUSTOON

Lähimmät rakennetut, rakenteilla olevat tai suunnitellut tuulivoimahankkeet sijoit-tuvat lähes 30 kilometrin etäisyydelle Pahkakosken tuulivoimapuiston kaava-alueesta, eikä niillä ole alueen pesimälinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia Pah-kakosken suunnitellun tuulivoimapuiston kanssa. Kaava-alueen ympäristöön sijoit-tuu olemassa olevia turvetuotantoalueita, eikä alueen lähiympäristössä ole suunnit-teilla sellaisia hankkeita, jotka voisivat yhdessä Pahkakosken tuulivoimahankkeen kanssa aiheuttaa yhteisvaikutuksia esimerkiksi suolintulajien elinolosuhteisiin alu-eella. Alueella ei myöskään ole tiedossa muita sellaisia hankkeita tai suunnitelmia, jotka voisivat muodostaa linnuston kannalta yhteisvaikutuksia Pahkakosken tuuli-voimahankkeen kanssa. Muita toimia, joilla on vaikutusta alueen linnustoon, ovat lähinnä metsätalous ja metsästys. Lintujen elinympäristöihin pääasiassa vaikuttava toiminta alueella on metsätalous.

Muut tuulivoimahankkeet sijoittuvat niin etäälle etteivät ne aiheuta todennäköisiä ja suoria yhteisvaikutuksia Pahkakosken tuulivoimahankkeen kanssa edes muuttolinnus-ton osalta. Pahkakosken tuulivoimapuisto sijoittuu tärkeiden muuttoreittien ulkopuo-lelle, ja esimerkiksi Perämeren koillisrannikolta kaakkoon suuntautuvan petolintujen muuttoreitin itäpuolelle. Etäisyyden vuoksi Pahkakosken tuulivoimahankkeella ei arvi-oida olevan vähäistä suurempia vaikutuksia esimerkiksi Pohjanmaan rannikkoalueen kautta muuttaville metsähanhille ja kurjille, jotka suuntaavat Oulunseudun kerään-tymisalueen IBA-alueelta koilliseen pesimäpaikoilleen.

12.17.3 YHTEISVAIKUTUKSET LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN

Soiden lähialueille sijoittuvat ja niiden hydrologiaa mahdollisesti muuttavat maara-kennustoimet kohdistuvat lähinnä olosuhteiltaan jo muuttuneiden soiden ojikkolai-teille tai lähialueelle. Alueellisesti ja seudullisesti suoluontoa muuttavia hankkeita ovat lähinnä turvetuotantohankkeet. Yhteisvaikutus näiden kanssa ei ole merkittä-vä. Virtavesien ylitykset, valittavasta sähkönsiirtoreitistä riippuen, kuormittavat vä-häisessä määrin maarakennustöiden aikaan vesistöjä. Virtavesille kokonaisuutena aiheutuva vaikutus ei ole merkittävä, eikä se uhkaa niiden vedenlaatua. Virtavesien ekologista kokonaisuutta muuttavia ja vedenlaatua heikentäviä hankkeita, normaa-lia metsätaloustoimintaa lukuun ottamatta, ei lähiseudulla ole.

12.17.4 YHTEISVAIKUTUKSET POROTALOUTEEN

Pahkakosken tuulipuiston ohella Kiimingin paliskunnan poronhoitoalueelle sijoittuu Lavakorven tuulivoimahanke. Hanke sijoittuu Oulun kaupungin kaakkoisosaan enti-sen Ylikiimingin kunnan alueelle ja sinne on tarkoitus rakentaa noin 60 tuulivoima-lan laajuinen tuulivoimapuisto. Lavakorven kaava-alue sijoittuu Kiimingin paliskun-nan eteläosaan, porojen tärkeille laidunalueille. Alueella laiduntaa Kuusamontien eteläpuolisen Ala-Vuoton ja Hetekylän tokkakunnan poroja, joten hankkeen lai-dunaluevaikutukset eivät kohdistu samojen poronhoitajien poroihin kuin Pahkakos-ken hankkeen vaikutukset. Tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksia tarkasteltaessa vaikutukset eivät siten kohdistu niinkään tiettyjen poronhoitajien toimintaan tai tiet-tyjen porotokkien laidunnukseen, vaan kokonaisvaltaisesti paliskunnan poronhoidon toimintaan, kustannuksiin ja kannattavuuteen.



Tuulipuistohankkeiden kuten muidenkin perinteisen porohoidon toimintaa heikentä-vien maankäytön muotojen voidaan nähdä olevan uhaksi laajojen laidunalueiden käyttöön perustuvan poroelinkeinon tulevaisuudelle. Poroelinkeinon jatkumisella on etenkin syrjäisten väestörakenteeltaan yksipuolisten alueiden elinkelpoisuuden kan-nalta selkeä taloudellinen merkitys. Toisaalta hankkeet synnyttävät uusia työpaik-koja ja voivat tuoda mahdollisuuden lisäansioille myös porotaloudessa toimiville.

Hankkeiden toteutuessa voimalat ja uusi infra voivat aiheuttaa muutoksia porojen luontaisiin kulkureitteihin hankkeiden ympäristössä, ohjata porojen luontaista liik-kumista kauemmas tuulipuistoalueista naapuripaliskuntien puolelle tai poronhoito-alueen ulkopuolelle sekä lisätä poronhoitajien työtä, jos esimerkiksi porot kulkeutu-vat viljelyksille tms. paikkaan aiheuttaen häiriöitä. Vastaavista häiriöistä on koke-muksia muun muassa Kiimingin paliskunnan alueelle joitakin vuosia sitten peruste-tun OuluZone-monitoimikeskuksen alueelta, jonka aidan sisäpuolelle kulkeutuneita poroja poromiehet ovat joutuneet siirtämään pois. Uusien kulkureittien selvittämi-sestä, erotusalueiden siirtymisestä ja mahdollisesta porojen lisääntyvästä kuljetta-mistarpeesta aiheutuvasta ylimääräisestä työstä muodostuu lisäkustannuksia elin-keinolle ja ne heikentävät poronhoidon kannattavuutta.

Tuulivoimahankkeiden lisäksi poroelinkeinoon vaikuttaa Kiimingin paliskunnan alu-eella lähinnä voimakas metsätalous ja turvetuotanto, joiden laidunalueita pirstova ja heikentävä vaikutus ulottuu, luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta, suurelle osalle paliskunnan alueesta. Paliskunnan alueella on useita turvetuotantoalueita, jotka kaventavat porojen kesälaidunalueita. Lisäksi poroilla on tapana kerääntyä räkkäaikana turvetuotantoalueille, jolloin niitä joudutaan ajoittain ajamaan pois alu-eilta, mikä lisää poronhoidon työmäärää. Turvetuotantoalueita voidaan tuotannon päätyttyä joissain tapauksissa ennallistaa takaisin porolaitumiksi.

12.17.5 YHTEISVAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN

Pahkakosken tuulivoimahankkeen lähialueille ei sijoitu muita tuulivoimahankkeita, joten Pahkakosken kaava-alueen lähimaanteille ei aiheudu yhteisvaikutuksia. Laa-jemmin useiden tuulivoimahankkeiden rakentamisella voi olla yhteisvaikutuksia kul-jetusreittien maanteihin, mikäli rakentaminen ajoittuu samaan ajankohtaan ja mui-den tuulivoimapuistojen tuulivoimaloiden osat kuljetetaan samasta satamasta. Täl-löin yhteisvaikutukset kohdistuvat kuitenkin ylemmän luokan maanteille, sillä eri hankealueille kuljetaan alemman luokan tieverkolla eri reittejä pitkin.

Pahkakosken kaava-alueen lähialueilla sijaitsee useita turvetuotantoalueita. Turve-tuotannon kuljetukset voivat osittain käyttää samoja maanteitä tuulivoimahankkeen kuljetusten kanssa Pahkakosken kaava-alueen läheisyydessä. Mikäli raskasta liiken-nettä ajoittuu samaan ajankohtaan, liikenteen lisääntyminen voi heikentää jonkin verran maanteiden liikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Tällöin raskas lii-kenne kulkisi henkilöautoliikennettä hitaammin ja lisäisi ohittamistarvetta teillä. Yh-teisvaikutukset ajoittuisivat kuitenkin vain tuulivoimapuiston rakentamisvaiheeseen, jonka jälkeen liikennemäärät palautuvat ennalleen.



12.17.6 IHMISIIN KOHDISTUVAT YHTEISVAIKUTUKSET

Ihmisiin kohdistuvat yhteisvaikutukset tuulivoimahankkeissa muodostuvat tyypilli-sesti maisemavaikutuksista, meluvaikutuksista, virkistyskäyttövaikutuksista ja elin-keinovaikutuksista. Pahkakosken hankkeen lähiympäristöön ei sijoitu muita hank-keita, joilla arvioitaisiin olevat suoraan yhteisvaikutuksia tämän hankkeen kanssa. Seudullisesti yhteisvaikutuksia voi muodostua elinkeinoihin kun seudulle on raken-tunut ja on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja. Puistojen rakentamisessa, huol-lossa ja oheispalveluissa muodostuu uusia toimialoja ja työpaikkoja, joita seudulla ei aikaisemmin ole ollut. Eri hankkeista seudun elinkeinoille aiheutuvien yhteisvai-kutusten voidaan arvioida olevan kokonaisuutena pääosin myönteisiä.



13 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia se-kä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella.

Tämä yleiskaava on suoraan rakentamista ohjaavaan asemakaavaan verrattavissa oleva yleiskaava ja suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttöta-voitteiden erityistavoitteita. Tätä yleiskaavaa koskeviksi valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden erityistavoitteiksi ovat tunnistettu seuraavat kohdat:

TOIMIVA ALUERAKENNE

Tavoite:

Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkei-noelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.

Toteutuminen yleiskaavassa:

Tuulivoima monipuolistaa alueen energiantuotantoa ja parantaa energiaomavarai-suutta. Tuulivoimapuisto hyödyntää olemassa olevia rakenteita (tiet ja voimalinjat). Tuulivoima edistää uusiutuvana energiamuotona luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.

Tavoite:

Alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.


Tuulivoimapuiston toteuttamisessa on otettu huomioon mm. alueiden omien vah-vuuksien, sijaintitekijöiden sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen.

Tavoite:

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajaval-vonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampu-ma- ja harjoitus-alueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja raja-valvonnan toimintamahdollisuuksille.




Maanpuolustuksen ja sotilasilmailun tarpeet turvataan pyytämällä lausunnot puolus-tusvoimilta kaavavaiheessa niin kaavaluonnoksen kuin kaavaehdotuksen osalta ja ottamalla ne huomioon hankkeen suunnittelussa. Puolustusvoimien lausunto hank-keen hyväksyttävyydestä on pyydetty ja saatu 5.2.2015.

EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU:

Tavoite:

Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellis-ta, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.


Tuulivoimapuisto edistää Iin kunnan taloudellista kestävyyttä. Myös elinympäristö-jen ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä on huolehdittu sijoit-tamalla tuulivoimalat riittävän etäälle astutuksesta. Luonnon, maiseman ja kulttuu-riympäristön kannalta arvokkaat kohteet on tunnistettu ja ne voidaan huomioida suunnittelussa.

Tavoite:

Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistami-seen.


Ihmisten terveydelle mahdollisesti tuulivoimaloista aiheutuvat haitat on huomioitu voimaloiden sijoittelussa etäälle asutuksesta sekä melu- ja välkemallinnuksin on osoitettu, etteivät välke tai meluarvot ylitä asutuksen osalta annettuja määräyksiä ja ohjearvoja.

Tavoite:

Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.


Tuulivoiman hyödyntäminen edistää toimia ilmastonmuutosta vastaan.

Tavoite:

Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheu-tuvaa haittaa.


Tuulivoimalat on sijoitettu mahdollisimman etäälle asutuksesta ja muista häiriinty-vistä kohteista meluhaittojen ehkäisemiseksi.



Tavoite:

Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialäh-teiden käyttöedellytyksiä.


Tuuli on uusiutuva energialähde.

Tavoite:

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys.


Tuulivoimalat on sijoitettu mahdollisimman etäälle asutuksesta ja muista vaikutuk-sille herkistä kohteista.

KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT

Tavoitteet:

Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.

Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriym-päristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.


Tuulivoimalat on sijoitettu mahdollisimman etäälle kulttuuriympäristön ja rakennus-perinnön sekä luonnonperinnön arvokohteista niiden luonteen säilymisen turvaami-seksi. Suunniteltua hanketta ja sen suhdetta valtakunnallisiin maisema-, kulttuuri ja luonnonarvoihin on arvioitu tämän YVA-menettelyn yhteydessä. Alueella ei ole val-takunnallisesti merkittäviä maisema-alueita, kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tai valtakunnallisesti merkittäviä esihistoriallisia suojelualuekokonaisuuksia.

Tavoite:

Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimat-kailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkai-den maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäy-tössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suo-jelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.


Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää maisemallista haittaa alueen ympäristöön sijoittuville maisema-alueille tai matkailun kannalta merkittäville alueille.



Tavoite:

Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että tur-vataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville.


Tuulivoimalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, koska tuulivoima ei energiamuotona kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja energian tuottamiseen.

Tavoite:

Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.


Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä vaikutuksia pohjavesille tai pintavesistöille.

Tavoitteet:

Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonaluei-den välillä edistetään.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava si-ten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.


Tuulivoimahankkeen suunnittelussa on otettu huomioon elollisen ja elottoman luon-non kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyminen sekä ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Tämä on varmistettu sijoittamalla tuulivoimalat riittävän etäälle tällaisista alueista.

Tavoite:

Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäy-tön suunnittelun lähtökohtina.


Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit on otettu huomioon.

Tavoite:

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyt-tötarpeet.


Alueidenkäytössä on otettu huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttö-tarpeet.



TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO

Tavoite:

Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.


Tuulivoima lisää valtakunnallista sähköntuotantoa ja sen monipuolisuutta. Tuuli on uusiutuva energialähde.

Tavoite:

Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytä-viä.


Tuulivoimapuiston sähkönsiirtolinja (VEC) edellyttää uutta maastokäytävää koko matkaltaan. Sähköverkkoliityntä on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi kaava-alueelle rakennetavan uuden 110 kV sähköaseman välityksellä. Alustavan suunni-telman mukaan sisäiseltä sähköasemalta rakennetaan 110 kV ilmajohto länteen Fingrid Oyj:n Isokankaan sähköasemalle, jonka kautta tuulivoimapuisto liittyy val-takunnan sähköverkkoon.

Tavoite:

Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suun-nittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvok-kaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet


Tuulivoimapuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulivoimapuisto sijoittuu rakentamattomalle maa- ja metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävästi asutusta. Yleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot sekä laadittu melu- ja vilk-kumismallinnus. Tuulivoimaloiden sijoitus kaava-alueella on suunniteltu alueella tehtyjen selvitysten pohjalta.

Tavoitteet:

Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalasku-paikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasil-mailun tarpeet.

Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen tur-vallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lento-liikenteen aiheuttamat rajoitukset.




Lentoestelupa haetaan erikseen jokaiselle ilmailulain 158 § mukaiselle korkealle ra-kenteelle kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Pahkakosken tuulivoimapuistoalue sijoittuu Oulun lentoaseman korkeusrajoitusalu-eelle. Lentoasema sijaitsee noin 50 km etäisyydellä kaava-alueesta lounaaseen. Muita lentopaikkoja kaava-alueen lähietäisyydellä ovat Iin kevytlentopaikka noin 30 km kaava-alueesta länteen, Pudasjärven lentopaikka noin 40 km kaava-alueesta itään sekä Ahmosuon lentopaikka noin 50 km kaava-alueesta etelälounaaseen.

Puolustusvoimien lausunto hankkeen hyväksyttävyydestä on pyydetty ja saatu 5.2.2015. Tämän lisäksi puolustusvoimia kuullaan hankkeessa kaavoitusprosessin aikana.

LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYISET ALUEKOKONAISUUDET

Tavoite:

Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden eri-tyispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoi-sesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvo-jen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä.


Tuulipuistohanke ei vaaranna rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuutena. Tuulivoimalat on sijoitettu riit-tävän etäälle asutuksesta, joten asumisen edellytykset säilyvät. Kaava-alue on met-sätalouskäytössä eikä tuulipuisto estä metsätalouden harjoittamista kaava-alueella jatkossa. Alueen erityispiirteet on tunnistettu ja huomioitu suunnittelussa.

Tavoite:

Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset.


Pahkakosken tuulivoimapuiston alue sijoittuu poronhoitoalueelle. Hankkeesta vas-taava on pitänyt poroneuvottelun paliskuntain yhdistyksen ja paliskunnan kanssa 3.3.2016. Hankkeen jatkosuunnittelussa otetaan poronhoidon edellytykset huomi-oon.



14 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon seuraavat seikat siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi Laadittaessa MRL 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan eri-tyiset sisältövaatimukset.

Yleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin:

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta ta-sapainoiseen elinympäristöön;

6) Kaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen;

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

Yleiskaava koskee ainoastaan suunnitteilla olevaa tuulivoimapuistoa, joka muodos-tuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähkö-asemasta. Tuulivoimapuisto tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Pahkakankaan tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään maakaapeleilla kaava-alueelle rakennettavalle sisäisellä 110 kV sähköasemalle. Sisäiseltä sähköasemalta rakennetaan 110 kV ilmajohto lähteen Fingrid Oyj:n Isokankaan sähköasemalle, jonka kautta tuulivoimapuisto liittyy valtakunnan sähköverkkoon. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä merkittävästi heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Yleiskaava perustuu maisemaa, ra-kennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) kos-keviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Yleiskaava ei aiheuta suunnittelualueen tai lähialueiden maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kaavaan on rajattu tuulivoi-maloiden ja niihin liittyvien huoltoteiden vaatimat alueet. Alueen päämaankäyttö-muotona säilyy edelleen maa- ja metsätalousalue.

Yleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin:

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kysei-sellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maise-maan ja ympäristöön

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää



Laadittavassa yleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 § mukaiset sisältövaati-mukset sekä tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset huomi-oon seuraavasti:

Yleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaiku-tukset huomioiden. Yleiskaavan mittakaava on 1:10 000. Kaavakartalle on rajattu tarkasti alueet, jotta se voisi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyä.

Hankkeen yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maise-makuvaan. Vaikutukset luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökoh-tiin on selvitetty kattavasti YVA -menettelyn yhteydessä.

Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja säh-kön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liit-tymisen järjestämismahdollisuudet.



15 TOTEUTUS

Tuulivoimapuiston yleiskaavassa on määrätty, että yleiskaavaa voidaan MRL 77 a §:n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Rakennuslupa voidaan myöntää, kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Tavoiteaikataulun mukai-sesti tuulivoimapuiston rakentaminen tapahtuu vuosina 2019–2020.

Rakentamisvaiheessa muinaisjäännösalueet on hyvä osoittaa maastossa esim. merkkinauhalla rajaamalla, jotta näihin ei kohdistu tahattomia vaurioita.

Lopulliset tutkavaikutukset tulee selvittää ja hankevastaavalla tulee olla puolustus-voimien suostumus viimeistään ennen maanpäällisten rakennustöiden aloittamista. Rakentajan on otettava yhteys alueen eri viestintäjärjestelmien käyttäjiin ja kerrot-tava heille rakenteilla olevasta tuulivoimapuistosta.

Hankekehittäjä huolehtii siitä, että se on solminut maanomistajien kanssa vuokra-sopimukset tarvittavista maa-alueista.

16 LIITELUETTELO

Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (15.1.2018)

Liite 2: Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet (01/2018)

Liite 3: Melu- ja välkeselvitys (01/2018)

Liite 4: Pahkakosken tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu, 09/2015)

Liite 5: Pahkakosken tuulivoimapuiston sähkönsiirtolinjan arkeologinen inventointi (Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu, 09/2015)

Liite 6: Luontoselvitys (12/2016)

Liite 7: Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman lausunnon huomioiminen yleiskaavassa

Liite 8: Natura-arviointi (12/2016)

Liite 9: Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin (29.1.2018)

Liite 10: Vastine ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin (9.4.2018)

IIN KUNKAAVAS

17 Y

TA ELOSTUS

FCG Su

YHTEYST

Yleiskwww.

uunnittelu ja t

TIEDOT

kaavan vii.fi/yleiska

IJ

MTpm K

FH

JMapj T

PT

JPpj

ekniikka Oy

valmistelustavoitus sek

Iin kunta Jokisuuntie

Markku ViTekninen jopuh. 050 39markku.viti

Kaavaa laat

FCG SuunnHallituskatu

Janne TolpMaankäytönarkkitehti puh. 044 27janne.tolpp

Tuulivoimap

PahkakoskTeknologiap

Jaakko LeProject Direpuh. 040 18jaakko.lepp

ta saa kä seuraav

2, 91101 I

tikka ohtaja 950 360 [email protected]

tiva konsul

nittelu ja Tu 13–17 D,

ppanen n suunnitte

78 7307

panen@fcg.

puistohank

ken Energpuisto 1, 61

ppinen ector 88 1297 pinen@wind

PAHKAKOS

lisätietojailta henkilö

Ii

tti:

Tekniikka 90100 OU

elija

fi

kkeesta vas

ia Oy 1800 Kauha

delligence.c

SKEN TUULIV

a Iin kiltä:

Oy LU

taava:

ajoki

com

VOIMAPUIST

kunnan

TON YLEISKA9.4.

internetsiv

AAVA 2018

184

vuilta

ii.fiii.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ii/embeds/ii...2018-04-06iin kun kaavas sisÄl...

Documents