ilmarinen 3/2014
DESCRIPTION
Ilmarisen asiakas- ja sidosryhmälehti 3/2014TRANSCRIPT
SINIKKA NOPOLA:SOPIVASTI VAIHTELEVA TYÖ EI STRESSAA
7
LIIKKUVA SEURAKUNTA SAA TYÖNTEKIJÄT AKTIIVISIKSI
15
MARIA CARLSSON TIETÄÄ, ETTÄ RUUHKAVUOSIEN AIKANA VOI AUTTAA
19
3/14ILMARINEN“Yrittäjän YEL-työtulo kannattaa asettaa oikealle tasolle. Sen tulisi vastata palkkaa, jolla ulkopuolinen tekisi työsi”, Jukka Welling, yhteysjohtaja Ilmarinen – s. 14
SINSOPVAIEI S
7
8Rautakauppias
Hannu Lähdesmäki uskaltaa olla avuksi.
ASIAKKAANAUTTAJA
Jukka Welling, yhteysjohtaja Ilmarinen – s. 14
RRRaauuttaaakkkaaauuuuuuuuppppppppppiiiaasss HHaannnnnnuu LLäähhhhhddddeeessmmmmäääkkkii uuskkkkkaaalltttaaaaaaaa oollllaaaaaa aaaaaavvvuuukkkkkkkkkkssssssssiii.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2
Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus
Sisältö
3/14
Miten eläkeuudistus vaikuttaa 6 Kirjailijan työ on monipuolista 7 Tarjolla maksuttomia seminaareja 13 Lyhyesti: Eläkevakuuttamisen niksit, työeläkemaksut 2015, miksi kannattaa siirtyä kuukausimaksajaksi 28
4
5
24NUORILLE TÖITÄTIINA SUMMANENSUONENJOEN K-SUPERMARKET19
15Kotihyvin -
voinnin puolesta puhuja
Liikettä työpaikoilla
Muista vuosi-ilmoitus ja
tee se verkko-palvelussa.
Onko pakkoyrittäjyyttä
olemassa?
Julkaisija: Ilmarinen
Päätoimittaja: Päivi Sihvola
Toimitusneuvosto:
Päivi Hansio,
Eeva Hukka, Kati Huoponen,
Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen,
Milla Kauppila, Jaakko Kiander,
Sari Leppävuori, Heidi Mannio,
Mari Merilampi, Mika Paananen,
Jukka Welling
Palautteet ja juttuvinkit:
Toimitus & ulkoasu:
Zeeland
Painopaikka: Erweko Oy
ISSN-L 1239-050X,
ISSN 1239-050X (painettu),
ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu)
Painos: 77 000
Painettu marraskuussa 2014.
Yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Porkkalankatu 1, Helsinki
Postiosoite:
00018 Ilmarinen
Puhelin: 010 284 11
Eläke- ja vakuutusasiat:
010 195 000
Asiakastietojen muutokset:
Ilmarisen yhteistyökumppani on
OP-Pohjola-ryhmä.
auan odotettu ja pitkään valmisteltu työmarkkinajärjestöjen sopu
seuraavan eläkeuudistuksen sisällöstä valmistui syyskuun lopulla.
Jos eduskunta hyväksyy ratkaisun, astuvat uudet eläkelait voimaan
vuoden 2017 alussa.
Ratkaisu antaa hyvän pohjan suomalaisen työn kilpailukyvyn
rakentamiselle.
Uudistuksen tärkein osa on eläkeiän nousu. Vanhuuseläkkeen alaikäraja alkaa
nousta nykyisestä 63 ikävuoden tasosta vuonna 2018. Tavoitetasolle ylletään vuonna
2027, kun vuonna 1962 syntyneen ikäluokan eläkeikä nousee 65 ikävuoteen. Vanhuus-
eläkkeen yläikäraja nousee samaan tahtiin 70 ikävuoteen. Lisäksi pitkään raskaassa
työssä olleille rakennetaan uusi työuraeläke, jolle tietyin edellytyksin voi päästä edel-
leen 63 vuoden iässä.
Ikärajojen nousun lisäksi uudistus muuttaa myös eläkekarttumia. Nykyisistä
korotetuista karttumista luovutaan asteittain ja tulevaisuudessa kaiken ikäisenä työstä
eläkettä karttuu 1,5 prosenttia ansiotulosta. Muutosten lopputuloksena eläkkeiden
taso ei alene, mutta töissä on jatkettava hieman nykyistä pidempään. Joissain tapauk-
sissa uudistus voi jopa parantaa eläkkeitä.
Suomalaisten yritysten kannalta parasta uudistuksessa on työeläkemaksujen koro-
tustarpeen poistuminen. Näillä näkymin vuodelle 2016 sovittu
työeläkemaksujen keskimääräinen 24,4 prosentin taso on jäämäs-
sä pysyväksi maksutasoksi, jonka uskotaan riittävän pitkälle tule-
vaisuuteen. Tältä osin onnistuttiin siis purkamaan työvoimakus-
tannusten nousupaineita ja lisäämään talouden ennustettavuutta.
Jaakko Kiandertalous ja eläkepolitiikka, Ilmarinen
Parempaa elämää, ole hyvä.
Pääkirjoitus
K
ELÄKEUUDISTUS LUO USKOA TULEVAISUUTEEN
Maksuttoman verkkopalvelun
käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme
numerosta 010 195 000.
Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville
henkilöille omat tunnukset.
Verkkopalvelu on osoitteessa
ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu
Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit
antaa heille suostumuksen verkkopalvelun
käyttöä varten.
Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökoh-
taisilla verkkopankkitunnuksilla.
Hoida eläkevakuutusasiat netissä – näin otat Ilmarisen verkkopalvelun käyttöösi
Lue lisää Jaakko Kianderin ja muiden Ilmarisen asiantuntijoiden kirjoituksia Parempaa elämää -blogista. parempaaelamaa.org
Nauru pidentää työikää. Näin sanotaan Työpaikkanaurajat by Ilmarinen facebook-sivustolla. Käy katsomassa ja uskalla nauraa!
Käy katsomassa uusimmat eläkeuutiset. Seuraa Ilmarista twitterissä.
SIITÄ VAAN NUORIA NOSTAMAAN!
K-RYHMÄ ON TYÖLLISTÄNYT yli 1500 nuorta K-kauppoihin ja Keskoon nuorisota-kuun avulla. Yksi tuen käyttäjistä on suonenjokelainen K-kauppias Veli-Matti Kokko. ”Sanssi-kortin tuella saatoimme palkata Tiinan, vaikka henkilökuntaa oli periaatteessa riittävästi. Heti, kun tarvetta tuli, hänen vakinaistettiin.”
29-vuotias Kokko rohkaisee yrittäjiä palkkaamaan nuoria töihin. Alussa saatetaan tarvita enemmän neuvomista, mutta nuoret oppivat nopeasti. ”Nuoret on blokattu usein jo, kun työpaikka aukeaa. Työpaikkailmoituksissa haetaan aina sitä rautaista ammattitaitoa, mutta kuka sellaisena astuu työelämään? Jokainen hakee toki sitä parasta, mutta nuori voi olla juuri se tapaus.”
4 Innostus
IRENE PAKKANEN
Nuorisotakuu siivitti Tiina Summasen, 25, työllistymistä Suonenjoen K-supermarkettiin.
MITÄ TEIT AIKAISEMMIN?
Valmistuin merkonomiksi 2008 ja menin suoraan R-kioskille
töihin. Välillä jäin äitiyslomalle. Olen työskennellyt myös baarimik-
kona ja järjestyksenvalvojana. Ihan ensimmäinen työpaikkani oli
vanhempieni puutarhalla. Monitoiminainen siis.
JOUDUIT TYÖTTÖMÄKSI. MITEN PITKÄÄN SITÄ KESTI?
Reilun kuukauden. Aloin hakea aktiivisesti töitä, ja puutarha oli hä-
tävarana. Näin pienellä kylällä puskaradio toimii tehokkaasti. Saat
helpommin töitä, jos olet edellisessä paikassa tehnyt työsi hyvin.
MITÄ TEET, JA VASTAAKO TYÖ ODOTUKSIASI?
Olen kassavastaava. Kassatyön ohella vastaan veikkausmyynnistä
ja RAY:stä, tilaan vaihtorahat kauppaan, tyhjennän pelikoneet sekä
huolehdin nikotiinituotteista ja juomaosastosta. Haluan tehdä asia-
kastyötä, ja sitähän tämä on. Lisäksi täällä on todella hyvät
työkaverit. Ei minusta ole yksin puurtajaksi.
MITEN VOIT VAIKUTTAA SIIHEN, ETTÄ ASIAKAS ON TYYTYVÄINEN?
Tässä minulla on tärkeä rooli, koska kassalta jää viimeinen mieli-
kuva kaupasta, ja kassa voi olla ainoa asiakaspalvelutilanne koko
kaupassa. Työssäni on osattava kohdata erilaisia ihmisiä. Olen iloi-
nen, puhelias ja nauravainen ihminen, mistä on etua asiakastyössä.
3
4
1
2
KU
VA
: P
EN
TTI V
ÄN
SK
Ä
Kysymys & vastaus
5
LARS-ERIC HULDÉN asiantuntijaIlmarinen
SALME ELEMO asiantuntijaIlmarinen
WWW.ILMARINEN
.FI
3
4
2
1MIKSI VUOSI-ILMOITUS ON TÄRKEÄ?Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan työntekijöiden työsuhde- ja ansiotiedot
edelliseltä vuodelta, jotta yrityksen tarkka vakuutusmaksu ja työntekijöil-
le kertyneen eläkkeen määrä saadaan laskettua. Vuosi-ilmoitus tehdään
tammikuun loppuun mennessä.
MITÄ TAPAHTUU, JOS VUOSI-ILMOITUSTA EI TEE TAMMIKUUN LOPPUUN MENNESSÄ?Vuosi-ilmoituksen myöhästyminen voi korottaa vakuutusmaksua. Jos
ansiotiedot myöhästyvät vuosilaskennasta, maksu lasketaan arvion perus-
teella ja maksua korotetaan 10 prosenttia. Jos vuosi-ilmoitus on jäänyt
tekemättä useampana vuonna, maksun korotus on 20–100 prosenttia.
Myöhästymisen tai ilmoittamatta jättämisen takia yrityksen tilinpäätös
viivästyy, työntekijöiden eläkkeiden laskenta voi estyä ja työnantajan/va-
kuutuksen ennakkomaksut vääristyvät.
MITÄ TIETOJA VUOSI-ILMOITUKSESSA ILMOITETAAN?Vuosi-ilmoituksessa ilmoitetaan vakuutusnumero, työntekijän henkilötun-
nus, sukunimi ja etunimet, TyEL-työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä
sekä TyEL-vuosiansio euroina ja sentteinä. Työnantajan ja työntekijän
eläkemaksut määräytyvät palkan maksamisajankohdan maksuperusteiden
mukaisesti.
MITEN VUOSI-ILMOITUKSEN VOI TEHDÄ KÄTEVÄSTI? Vuosi-ilmoituksen voi tehdä vaivattomasti Ilmarisen verkkopalvelussa,
joka sopii hyvin niin pienten kuin suurten työnantajien vakuutusasioiden
hoitamiseen. Verkkopalvelun saa käyttöön soittamalla asiakaspalvelunu-
meroon 010 195 000 tai täyttämällä verkkopalvelusopimuksen osoitteessa
www.ilmarinen.fi.
Ilmarisen verkkopalvelun lisäksi ansiotiedot voi ilmoittaa sähköisesti
Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen verkkosivuilta.
VUOSI-ILMOITUS = OIKEA VAKUUTUSMAKSU Vuosi-ilmoituksen aika lähestyy jälleen. Voit tehdä ilmoituksen vaivattomasti Ilmarisen verkkopalvelussa.
Eläkeuudistusesityksen mukaan uudet eläkeikärajat tulevat voi-maan vuonna 2017. Ikärajoja nostetaan 3 kuukautta per syn-tymävuosiluokka. Vuonna 2027 eläkkeelle jäädään aikasintaan 65-vuotiaana. Silloin eläkkeelle jäävät vuonna 1962 syntyneet. Mutta eläkeikärajan nouseminen ei jää tähän. Sillä vuonna 2030 eläkeikä ja odotettavissa oleva elinikä kytketään toisiinsa niin, että työn ja eläkkeen suhde säilyy vuoden 2025 tasolla.
Uudistuksessa eläkettä karttuu kaikille 17-vuotiaasta lähti-
en 1,5 prosenttia palkkasummasta. Ja jos jatkaa työssä yli vanhuuseläkeiän alarajan, saa myös lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia kuukaudessa.
Myös elinaikakerroin säilyy. Viisi vuotta ennen vanhuuseläke-iän alarajaa jokainen saa arvion, kuinka paljon elinaikakerroin haukkaa eläkkeestä. Samalla kerrotaan tavoite-eläkeikä. Se tarkoittaa kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi.
6 Tietokulma
WWW.ILMARINEN
.FI
KOKEILE ITSE
ELÄKKEELLE, MUTTA MILLOIN?
Laske arvio eläkeuudistuksen vaikutuksesta omaan eläkkeeseesi. Laskurin löydät verkkopalvelusta
ESIMERKKILASKELMIA VANHUUSELÄKKEESTÄ
Syntymä-vuosi
Palkka nyt €/kk
Eläkkeen alaikäraja
Alkamis- vuosi
Eläke €/kk
Nykylain mukaan
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan
Nykylain mukaan
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan
Nykylain mukaan
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan
Nykylain mukaan
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan
Nykylain mukaan
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan
1960
1967
1977
1987
1994
63 v
63 v
63 v
63 v
63 v
2023
2024
2030
2032
2040
2043
2050
2054
2057
2062
3 200 €
3 500 €
4 750 €
2 600 €
2 200 €
2 000 €
2 198 €
2 266 €
2 436 €
3 296 €
3 751 €
1 962 €
2 306 €
1 767 €
2 148 €
64 v 6 kk
65 v 6 kk
6050403020 70
66 v 8 kk
67 v 6 kk
68 v
Eläketurvakeskus
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI6
MONTA RAUTAA TULESSA
7
KU
VA
: X
XX
XX
X X
XX
XX
TERHI PAAVOLA
Juuri nyt suunnittelen...
SINIKKA NOPOLALLA ON KIIREINEN SYKSY. ”Syyskaudella on hauskaa tavata
lukijoita, joten esiintymisiä kertyy. Kun yleisö on vastaanottavaista, saa itsekin
energiaa ja jopa ideoita uusin kirjoihin.”
Vaikka työtä riittää, kirjailija ei tunne stressiä.
”Työ ei stressaa, koska siinä on sopivaa vaihtelua, kun kirjoitan sekä yksin että
siskoni kanssa. Hiomme sisareni kanssa kirjamme ja näytelmämme lause lau-
seelta yhdessä. Istumme vierekkäin, ja toinen naputtelee.”
Viime kesänä Sinikka Nopola seurasi myös kahden Tiina-siskonsa käsikir-
joittamansa elokuvan kuvauksia. Sinikan mukaan luovassa työssä myös ”vain
oleminen” on tärkeää.
”Usein huomaan, että ajoittainen laiskottelu, vaikkapa lojuminen kylvyssä,
tuottaa ajatuksia. Osa ajasta menee tietenkin neuvotteluihin ohjaajien ja
tuottajien kanssa sekä näytelmien harjoituksiin. Myös elokuviemme ku-
vaamisia olemme seuranneet, vaikka emme tietenkään ohjaajien työhön
puutukaan.”
SE, VOIKO LUOVAA TYÖTÄ ja ideointia suunnitella etukäteen, onkin kink-
kisempi juttu. Sinikka Nopola luottaa luovassa työssä myös alitajun-
taan.
”Aiheen voi laittaa hautumaan kuin ruuan uuniin. Alitajunta on ih-
meellinen juttu, se kypsyttää kirjan tai näytelmän osin kuin itsestään.
Erikoisin esimerkki tästä on ensimmäinen ”hämäläiskirjani” Ei tehrä
tästä ny numeroo. Se oli muhinut päässäni noin kymmenen vuotta,
ja syntyi kuin olisin pudottanut valmiin kirjan hihastani, muutamas-
sa viikossa vuonna 2003.”
UUSIEN KIRJOJEN IDEAT syntyvät sekä yksin että yhdessä Tiina No-
polan kanssa ideoidessa. ”Usein jompikumpi meistä keksii kirjan
nimen kuten viimeisimmän Riston: Risto Räppääjä ja Sevillan
saituri. Toinen taas saattaa keksiä juonen, kuten Tiina elokuvaan
Eila, Rampe ja Likka. Tai sitten kehittelemme juonen yhdessä.
Usein jonkun kirjan hahmolla on esikuva, mutta ei välttämättä.
Sitä sijoittaa myös omia ominaisuuksiaan henkilöihin, sekä
miehiin, naisiin että lapsiin.”
Uusi kirja ja runsaasti lukijoiden tapaamisia. Lisäksi mielessä hautuu jo uusia juttuja. Sinikka Nopolaa kirjailijan työ ei kuitenkaan stressaa.
TÄNÄ VUONNA ILMESTYNEET: Eilan, Rampen ja Likan parhaat.Tiina Nopolan kanssa: Risto Räppääjä ja Sevillan saituri (kuvitus Christel Rönns), Simo, Sonia ja ujo mummo (kuvitus Linda Bondestam), Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö sekä Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa uudelleen kuvitettuina (Salla Savolainen). Elokuva Eila, Rampe ja Likka saa ensi-iltansa 26.12., ohjaus Taru Mäkelä. Timo Koivusalon ohjaaman Risto Räppääjä ja Sevillan saiturin ensi-ilta on helmikuussa 2015.
KU
VK
UV
KU
VK
UV
KU
VVK
UV
KU
VK
UV
KU
VK
UV
KU
VVVK
UVV
KU
VU
VK
UV
KU
VK
UV
KU
VK
UV
UV
KU
VVK
UVVVV
KU
VK
UV
KU
VK
UV
KU
VU
VVK
UV
KU
VK
UV
KU
VVU
VVVVVVK
UV
KU
VU
VVK
UV
UVV
KU
VVVVU
VVU
VK
UV
UV
KU
VK
UV
UVV
UV
UV
UVV
KU
VVVVVU
VVK
UVVVV
KU
VK
UVV
UVV
KU
VU
VVU
VVK
UV
KU
VK
UV
KU
VVU
VVU
VVVU
VVU
VU
VVU
VK
UV
KU
VU
VU
VU
VK
UV
UV
UV
UVV
KU
VUUU
KU
KUUUUUUUU
KUUUUU
KU
KUUUUUU
KU
KUUUUUUUUUUU
KU
KUUU
KU
KUUUUUU
KUUUUUUUU
KUUU
KUUUU
KUU
KUUU
KUU
KUUU
KU
KU
KUU
KUUUU
KUUU
KUUU
KUUUU
KUUUUUUUUU
KU
KUUU
KUUUUUU
KUUUUUUUUU
KUUU
KU
KUU
KUUU
KU
KKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKKA
:A
:A
:A
:A
:A
:::A
:A
:::A
:A
:A
::::::A
:A
:::A
::A
:::::A
:A
:A
::::::::::::A
::::A
::A
::A
::AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXX
XXXX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XXX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXX
XXXXX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XXX
XX
XXXX
XXX
XX
XX
XX
XXXXXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
XX
XXXX
XXXXXXX
XXXXXXXXXXX
XXXX
XXX
XXXX
XXXX
XXX
XXXXXXX
XXXXX
XXX
XXXX
XXXXX
XX
XXXXXX
XX
XX
XX
XXXXXXX
XX
XXXXXXX
XX
XX
XXXX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XXX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XXX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXX
XX
XX
XXX
XXX
XX
XXX
XXXXX
XX
XX
XXXX
XX
XXXXXX
XX
XXXXXX
XX
XX
XX
XX
XXXXXXX
XX
XXXXXX
XX
XXX
XX
XXX
XX
XX
XX
XXXXXXXXXXXXXX
XX
XX
XXXXX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XXXX
XXX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XXXX
XXXX
XXXXX
XX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XXXXX
XXX
XX
XXX
XX
XX
XXXX
XXXXXXXXXX
XX
XX
XXXXXX
XXXX
XXX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XXXX
XX
XXXX
XXXXX
XX
XXXXX
XX
XX
XXX
XXXXXXXXXXX
XX
XXX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXXXXXXXX
XXX
XXXXXXXXXX
XXXXX
XXX
XXXXXXXXX
XXXX
XX
XXXX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
XXXXX
XX
XXXXX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XXX
XXXXX
XXX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXX
XX
XXX
XXX
XXXX
XXXXXX
XX
XX
XXXXX
XX
XXXX
XX
XXXXX
XXXXX
XXXXXXXXXX
XXXXXX
XX
XX
XXXX
XX
XXXXX
XX
XXX
XXX
XXX
XXXXX
XXXXX
XX
XX
XXX
XX
XXXX
XXX
XXX
XX
XXXX
XXXXX
XXX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
XXX
XX
XXX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXXX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XXX
XX
XXX
XX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXXX
XX
XX
XXXXX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXX
XX
XXX
XX
XX
XXXXXXX
XX
XX
XX
XXXXX
XX
XX
XXXXXXXX
XX
XX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XXXXXX
XX
XXX
XXX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXX
XXXXXXX
XX
XXXXXX
XXXX
XX
XX
XXXX
XXXX
XX
XX
XX
XX
XXXX
XXXX
XX
XX
XX
XXXXX
XX
XXXX
XX
XXXX
XX
XX
XX
XXXX
XX
XX
XXXXXX
XX
XX
XXX
XX
XXXXXX
XXXX
XXXXXX
XX
XXX
XX
XX
XXXXXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXX
XXXX
XXXX
XXXXXXX
XX
XX
XXXXXXXXXXXXXXX
XXXXX
XXX
XXXXXX
XXXXX
XXXXXX
XXXXXX
XXXXX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XX
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
SINS IKKIKKA NOPOLALLALLA A ON O KIIRE
lukik joita, joten eesis ini tymisiä k
energig aa ja jopa ideoiita uusin
Vaikka työtä riittääää, kirjailija
”Työ ei stressaa, koska siinä
sisks oni kanssa. Hiommem sisa
seeelta yhdh essä. Istummm e vier
ViV ime kek sänänä SSinikka Nopol
jojooitittatamam nssa ele okuvuvann kuvauk
ololememininenen” on tärkek äää.
”U”U”UUUUUUseseinin hhuouomaana , etettä ajoi
tututuotottataa a ajajatatukuksiia.a Osa aja
tututuototo tatajijienen kkananssssa a sekä n
vavavaamamisisi iai olelemmmme e seur
pupuututukukaaaan.n ”
SE,SE,SE, VOVOIKOIKO LULUOVAO A T
kikik seses mpm i i jujuttu. Sini
tattaanan.
”A”A” ihiheeeen n voi laitta
memem elellilinen n n juttu, s
ErErE ikikoioisisin esimerk
ttätäststä nyn numero
jajaja ssynyntyt ii kuin oli
sasasas vviiiikossa vuon
UUUUUUUUUUSSIENIEN KIKIRJOJE
poppopoppp lalaann kak nsn sa id
ninnnininn memem n n kukuten v
sasasassss ititururi.i TToinen
EEiEilala, , RaR mpe
UsUsUseieinn jonku
SiSiSiSSS tätät sijoittaa
mmmimim ehehiiin, na
Uusi kirja ja runsaLisäksi mielessä hNopolaa kirjailijan
TÄNÄ VU
Tiina NoChristel BondestHeinähaSavolain26.12., oRäppääj
KU
VA
: W
SO
Y, C
HA
RLO
TTA
BO
UC
HT
Asiakas viittilöi innokkaasti. Onko sellaista ruuvia, joka tekee tässä kohtaa tällaisen mutkan? Hetken päästä kauppias hoksaa ja hakee
hyllystä oikean tuotteen. Rauta-Jaakosta ei tarvitse lähteä tyhjin käsin.
TEKSTI HELEN MOSTER KUVAT JANNE LEHTINEN
Rautakaupan menestyksen salaisuus on
PAIKKA JA PALVELU
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8
9ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
AUTAKAUPAN
ISOKIRJAIMI-
NEN nimikyltti
vetää vääjäämät-
tä katseet puo-
leensa. Rauta-
Jaakko seisoo
ylhäisessä yksinäisyydessään entisessä
toimistorakennuksessa Espoon ja Van-
taan rajalla. Täällä Hämevaarassa ollaan
kaukana isoista marketeista ja hehtaa-
rinkokoisista pysäköintipaikoista. Ympä-
rillä avautuu hektisen teollisuusalueen
sijaan rauhallinen omakotiasutusalue,
viereisellä kadulla tehdään tietöitä.
”Tähän lähelle aletaan pian rakentaa
uusia taloja”, kauppias Hannu Läh-desmäki kertoo. Häntä kiinnostaa kai-
kenlainen rakentaminen, sillä se merkit-
see asiakkaita ja kassan kilinää. Vantaan
Viisaritiellä Rauta-Jaakko on pitänyt
kauppaa vasta vuoden päivät, ja vaikka
vanhat asiakkaat ovatkin seuranneet
perässä ja uusia on tullut lähiseudulta,
kaupanoven soisi käyvän tiuhempaan.
Rauta-Jaakolla on takanaan vaiheri-
kas historia. Liike aloitti vuonna 2001
Rajatorpantiellä Vantaalla, mistä se
siirtyi pariksi vuodeksi Konalaan Hel-
sinkiin. Siellä kauppa kävi tahmeasti,
joten kauppias vaihtoi kulmia. ”Myymä-
län kolme tärkeintä asiaa ovat paikka,
paikka ja paikka”, Lähdesmäki tiivistää
pilke silmäkulmassa. Tällä hetkellä tule-
vaisuus näyttää lupaavalta. Ympäristössä
vireillä olevat rakennusprojektit tuovat
sopivasti vipinää alan yrittäjille.
Yhtäkkiä ovi käy ja liikkeeseen astuu
rivakkaliikkeinen nuori mies. Mikko Nykänen Rewest Oy:stä on tullut hake-
maan rassia. ”Viemärinavausjousta siis”,
kauppias selventää. Nykänen työskente-
lee kiinteistöhuoltoliikkeessä teknillisenä
kiinteistönhoitajana, ja omat työkoh-
teet sijaitsevat lähellä Rauta-Jaakkoa.
R
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 9
Yhdessä asunnossa on mennyt viemäri tukkoon, ja nyt tar-
vitaan pikaisesti oikea työkalu. Se löytyy hetkessä. Kauppias
auttaa, mutta Nykänenkin tuntee paikat, sillä hän kuuluu kol-
legoineen kanta-asiakkaisiin.
Nykäsen poistuttua liikkeeseen laskeutuu hetkeksi keski-
päivän rauha.
KIRKKAAN SYYSPÄIVÄN VALO SIILAUTUU tasaisesti isoista
ikkunoista liiketilaan, joka herättää ensikertalaisessa aitoa
hämmästystä. Onpas avaraa! Ei olisi ikinä ulkoapäin katsoessa
uskonut.
Silmiin pistää avaruuden lisäksi siisteys. Tavaroita ei loju
siellä täällä, mikään ei roiku puolihuolimattomasti hyllystä.
Päinvastoin: sähkötarvikkeet, maalausvarusteet ja poranterät
sekä tuhannet muut pikkuesineet muodostavat selkeän, hel-
posti hahmotettavan tavarapaljouden.
Tekee mieli kuljeskella hyllyjen välissä ja tutkailla yksit-
täisiä vempaimia. Tajuan, miten huonosti tunnen työkalu-
jen nimiä. Miten ilkeän mennä liikkeeseen, kun en osaa edes
sanoa, mitä haluan?
”Täällä ei tarvitse päteä”, Lähdesmäki lohduttaa ja kertoo
käyttävänsä joka päivä kynää ja paperia asioiden selvittämi-
seksi. ”Kun ei tarkalleen tiedetä, mitä on tultu ostamaan, niin
piirretään.” Naiset viihtyvät kaupassa kuulemma hyvin. Mie-
het varmasti vieläkin paremmin, vaikka epäilenkin, että tuskin
kaikki kaksilahkeisetkaan osaavat kertoa, mikä ero on kuusi-
kolo- ja ohjausruuvilla. Entä kuinka monen ei-nikkarin perus-
sanavarastoon kuuluvat lieriösokat ja poravasarat?
Nippeleiden ja nappeleiden tunteminen on hyvän rauta-
kauppiaan osaamisen ydin. Yhtä tärkeää on kuunteleminen.
On kuunneltava tarkasti ja selvi-
tettävä asiakkaan ongelmat. Asi-
akas on saattanut tulla ostamaan
pientä kaappia, mutta lyhyen
juttutuokion päästä käy ilmi, että
asunnossa onkin tekeillä kylpy-
huoneremontti. Kauppias voi
antaa neuvoja tarvikkeiden han-
kinnassa ja tarvittaessa vinkkejä
sopivista työmiehistä.
Nautin suunnattomasti siitä, että asiakkaan ongelma tulee ratkaistuksi.
HANNU LÄHDESMÄKI, KAUPPIAS
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI10
11ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
Täällä tuntee olevansa ihminen.
JARI SAARI ASIAKAS
Hyvä asiakaspalvelu on paitsi kuuntelemista myös kyselemistä. Jos asiakas ostaa
maalipurkin, Lähdesmäki kysyy, onko kotona oikeat siveltimet, ohenteet ja maa-
larinteippiä. Kun asiakas päivittelee naulojen hurjalta vaikuttavia pakkauskokoja,
kauppias vakuuttaa, että asiakas myös tarvitsee sen verran omaan projektiinsa.
”Kysyn kaikenlaista, jotta asiakkaan ei tarvitse turhaan juosta edestakaisin”, kaup-
pias perustelee. Väkisin hän ei kuitenkaan 200 naulaa myy, jos asiakas tarvitsee 20.
RAUTA-JAAKON ASIAKKAAT TULEVAT tekemään ostoksensa varta vasten kaup-
piaan kanssa. Osa käy vain kääntymässä, osalla ei ole minkään maailman hoppua.
Markettimentaliteetti on selvästi kaukana; täällä ei piilouduta hyllyjen väliin ja
pälyillä vaivautuneena kattoa, kun myyjä lähestyy. Moni haluaa jutella ja vaihtaa
kuulumisia.
Yksi hyvän juttutuokion arvostajista on ruuviostoksille tupsahtanut Jari Saari. ”Täällä tuntee olevansa ihminen”, hän sanoo ja ylistää hetken päästä kauppiaalle
viimekertaista ostostaan: ”Se lamppu on älyttömän hyvä!”
Kultaseppä ja korutaiteilija on kuin kotonaan, eikä ihme, sillä hän on ollut
Rauta-Jaakon asiakas koko yrityksen olemassaolon ajan. On kuulemma pakko rupa-
tella ja kertoa vitsejä kauppiaan mielen piristykseksi. Mieluummin härskinpuolei-
sia, mutta tänään hän kertoo pyynnöstä yhden painokelpoisen: ”Mies luuli ole-
vansa hevonen ja hakeutui psykiatrin juttusille.
Psykiatri kysyi, kuinka kauan mies on tuntenut
niin. Jo ihan varsasta saakka, mies vastasi.”
Kaikkia naurattaa, myös yrittäjä Jorma Hämäläistä Helsingin Laatusaneeraus Oy:stä.
Hän kertoo käyvänsä kauppiaan luona mel-
kein joka päivä. ”Ostan pienrautaa ja työko-
neita, ja jos jotain ei löydy, niin Hannu tilaa”,
Hämäläinen kertoo. Tänään tarvelistalla olivat
kiinnityslevyt ja ruuvit. ”Tykkään pienistä rau-
takaupoista. Löydän heti tavarat, koska tiedän
tavaroiden paikat.” Isoissa marketeissa hän käy
kuulemma kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimei-
sen kerran.
Asiakaspalvelulla on merkitystä, vakuutta-
vat kaikki kolme miestä yksituumaisesti. Ja sillä,
että kauppias ja asiakas voivat vaihtaa luotta-
muksellisesti kuulumisia puolin ja toisin – niin
ammatillisia kuin yksityisiäkin. Se käy melkein
terapiasta. ”Yrittäjiähän me kaikki ollaan”, Läh-
desmäki sanoo. Moni Rauta-Jaakon asiakkaista
on tosiaan yrittäjä, moni myös vanhempi tee-
se-itse-rakennusmies, joka on tottunut saamaan
palvelua ja vaihtamaan pari sanaa kaupanteon
lomassa.
”Rautakauppa on visainen ala, joka vaatii neuvontaa”, Rauta-Jaakon toimitusjohtaja Hannu Lahdesmäki sanoo. Ja neuvoja on tarjolla. Jari Saari saa neuvoja lampun ostossa. Myös Ensio Tuominen on tyytyväinen palve-luun. Apuna rautakaupassa häärii TET-harjoittelija Risto Laine.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 11
ASIAKASPALVELU on kuitenkin taitolaji,
eivätkä suinkaan kaikki asiakkaat tule
juttelemaan. Kokenut kauppias näkee
useimmiten heti, tarvitseeko sisään tulija
palvelua vai haluaako hän tehdä hankin-
tansa omassa rauhassa. ”Yksi huutaa jo
ovella, onko täällä myyjää, toinen puo-
lestaan vilkuilee seinille”, Lähdesmäki
kertoo. Joskus palvelu voi suorastaan
ärsyttää. Ja aina löytyy sellaisia, joita ei
voi miellyttää.
Rauta-Jaakon toimitusjohtajan asia-
kastuntemus on parantunut vuosien
mittaan, mutta yhä hän miettii esimer-
kiksi sitä, milloin voi sinutella ja milloin
on parasta teititellä. Korvaan säräh-
tää, kun parikymppinen myyjänkloppi
sinuttelee jossain kahdeksankymppistä
rouvaa.
Lähdesmäki uskoo, että kuka
tahansa voi oppia asiakaspalvelua aina-
kin jossain määrin, jos vain on halua ja
kykyä. Itse hän ollut rautakauppias koko
työuransa ajan.
”Tämä on eräällä tavalla kutsumus-
ammatti. Nautin suunnattomasti siitä,
että asiakkaan ongelma tulee ratkais-
tuksi. Se tuo henkistä tyydytystä, ei pel-
kästään se, että kassaan tulee rahaa. ”
Pientavararautakaupassa asiantunti-
juus jopa korostuu. Kauppiaan on oltava
perillä tarvikkeista ja materiaaleista,
uusista kehityssuunnista sekä mielellään
siitäkin, mistä asiakas löytää ammattilai-
sia kodin isoihin ja pieniin remontteihin.
HENKILÖKOHTAINEN PALVELU on
kilpailuvaltti. Se synnyttää luottamusta.
Rauta-Jaakossa luottamus tarkoittaa laa-
dukkaita tuotteita ja edullisia nettohin-
toja, joustavuutta maksuliikenteessä ja
avuliaisuutta.
Syksyn myötä liikkeeseen saapuvat
painavat sepelisäkit, ja kauppias tietää
pääsevänsä kantopuuhiin. ”Suurin osa
miehistä on nykyään selkävaivaisia”,
Lähdesmäki vitsailee. Ei hänelläkään
karhun voimia ole, mutta siitä huoli-
matta hän kantaa sepelit ja kiuaskivet
nurisematta auton takakonttiin.
Erinomainen kauppias, sanovat
asiakkaat. Positiivinen palaute tuo voi-
mia kantopuuhiin – ja pienyrittäjän
arkeen.
Paula Mäki-Petäys saa henkilökohtaista palevelua Rauta-Jaakosta. Tavarat tuodaan autoon asti.
RAUTA-JAAKKOHANNU LÄHDESMÄEN vuonna 2001 perustama rautatavarakauppa sijaitsee
Viisaritie 2:ssa Vantaalla. Nimi viittaa siskon samannimiseen poikaan. Pohjois-Es-
poossa asuva Lähdesmäki, s. 1960, on ainoa kokopäiväinen työntekijä. Vankan
ammattitaidon omaava Tuija Lasonen työskentelee osa-aikaisena. Lähdesmäki
aloitti rautakaupassa Lahden K-raudassa, josta siirtyi Mikkelin. Työskenteli ennen
oman yrityksen perustamista 13 vuotta Helsingissä Rauta- ja Konetarve Oy:ssä
Kaiva esiin asiakkaan tarpeet. Ammattilaiset tietävät, mitä etsivät, maallikot eivät aina.
Sovita myyntierät asiakkaan tarpeiden mukaan. Älä myy 200 naulaa, jos 20 riittää.
Kehitä asiakastuntemustasi. Jos asiakas ei halua palvelua, jätä hänet rauhaan.
Paranna omaa asiantunte-mustasi. Hanki riittävästi tietoa tarvikkeista ja materiaaleista.
Tee töitä luottamuksen eteen. Muista, että kerran voit pettää ketä vain, mutta pitkäkes
toiset asiakassuhteet perustu vat luottamukseen.
ASIAKASPALVELUN AVAIMET
1
2
3
4
5
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI12
13
Potkua tuottavuuteen Ilmarisen maksuttomista seminaareista!Ilmarisen mak suttomat työhyvinvointiseminaarit tarjoavat monipuolisia vaihto ehtoja työyhteisöjen kehittämiseen. Tarvitset vain vähän aikaa.
Ilmarisenratkaisu
TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN
WWW.ILMARINEN
.FI
RATKAISUILMARINEN ON JÄRJESTÄNYT asiakasyrityksilleen
maksuttomia työhyvinvointiseminaareja jo usean
vuoden ajan. Tavoitteena on tukea työyhteisöjen
pitkäjänteistä kehitystyötä ja edistää työhyvinvointia
suomalaisilla työpaikoilla. Seminaarit ovat osoittaneet
vetovoimansa, sillä kysyntää riittää. Vuoden 2015
valikoimasta löytyy sekä jo ikivihreitä kestosuosikkeja
että ajan henkeen istuvia uutuuksia. Vetäjinä toimi-
vat alojensa parhaat asiantuntijat. Luvassa on jälleen
käytännönläheistä tietoa, konkreettisia kokemuksia,
vertaistukea ja verkostoitumista.
KENELLE?SEMINAARIT ON SUUNNATTU kaikenkokoisille yrityk-
sille, myös pienyrityksille ja yrittäjille. Seminaarit ovat
Ilmarisen asiakkaille maksuttomia (arvo 750 €/hlö),
joten ne ovat myös aidosti taloudellinen vaihtoehto.
Osallistujan ei tarvitse varata muuta kuin aikaa, joka
maksaa itsensä osaamisen ja tietoisuuden kehittymisen
muodossa takaisin. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti
yritysten johto, esimiehet sekä henkilöstön kehittäjät.
Seminaariohjelmassa kohderyhmät on aina erikseen
määritelty, minkä avulla on helppo varmistaa itsel-
leen sopiva tilaisuus. Tilaisuuksia järjestetään ympäri
Suomea: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Mikkelissä,
Lappeenrannassa, Kuopiossa, Joensuussa, Vaasassa,
Oulussa ja Rovaniemellä. Yhteen tilaisuuteen voi osal-
listua yrityksestä maksimissaan kolme henkilöä.
UUTTA JA IKIVIHREÄÄVUODEN 2015 ohjelmassa on seitsemän aihekoko-
naisuutta, joita pyöritetään vuoden aikana noin 40
tilaisuudessa. Seminaareissa puhutaan työhyvinvoinnin
johtamisesta tuloksen tekijänä, ihmisten johtamisen
perusteista, ajankäytön tehostamisesta, yhteisöllisyydes-
tä menestystekijänä sekä tulevaisuuden työstä. Tämän
ajan nousujohteisena teemana on työyhteisösovittelu.
Seminaarissa perehdytään mm. siihen, miten jokais-
ta työyhteisöä koskettavista konflikteista päästään
sovittelun keinoin rakentaviin ratkaisuihin ja opitaan
ymmärtämään sovittelun hyödyt syvemmän yhteistyön
välineenä. Uusinta uutta teemaa edustaa trendikäs ja
kaivattu aihe: Lean-johtaminen, työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden kehittäjänä.
KU
VA
: S
HU
TTE
RS
TO
CK
SAKU TUOMINEN 925 Design
HEIKKI PÖRI Lean Culture
MARJA-LIISA MANKA Docendum
PEKKAPOHJAKALLIO 925 Design
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 13
TYÖTULOLLA ON VÄLIÄ
14
Puheenvuoro
JUKKA WELLINGyhteysjohtajaIlmarinen
YRITTÄJÄN YEL-TYÖTULOSTA puhutaan paljon, mutta tuskin koskaan liikaa. Aina sitä on hyvä pa-
lauttaa mieliin ja muistuttaa sen tärkeydestä. Juuri nyt asia on ajankohtainen siksikin, että yrittäjän
työttömyysturvaan on suunnitteilla muutoksia.
KUN YRITTÄJÄT OVAT URANSA alkutaipaleella, harva ajattelee eläkettä – mitä nuorempi yrittäjä,
sitä vähemmän se on mielessä. Eläkkeen kerryttäminen kannattaa kuitenkin alusta alkaen, sillä jo-
kainen vuosi merkitsee. Kyse on pikemminkin pitkäkestoisesta maratonista kuin räjähtävästä sadan
metrin spurtista tai loppukiristä.
TYÖTULO KANNATTAA asettaa oikealle tasolle.
Sen tulisi vastata palkkaa, jolla ulkopuolinen tekisi
työsi. Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvää kan-
nustetaan oikealle tasolle myöntämällä YEL-mak-
susta 22 prosentin alennus neljän vuoden ajalle.
TUTKIMUSTEN MUKAAN YRITTÄJIÄ askarrut-
tavat riskit, kuten oma terveys ja jaksaminen.
Henkilöriskejä paremmin varaudutaan kuitenkin
usein koviin asioihin vakuuttamalla mm. toimitilat
ja autot.
KOSKA YRITTÄJÄKIN VOI sairastua tai jäädä työttömäksi, on hyvä tietää, että YEL-työtulo vaikut-
taa eläkkeen lisäksi myös muuhun sosiaaliturvaan. Työtulo linkittyy moneen asiaan, kuten työttö-
myysturvaan ja sairauspäivärahaan sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan. Yrittäjäeläkkeeseen
liittyy myös perhe-eläke. Yrittäjä voi niin ikään vakuuttaa itsensä tapaturman varalta.
ENSI VUODEN ALUSTA yrittäjän työt-
tömyysturvaan on tulossa muutoksia.
Tähän asti yrittäjä on kuulunut työttö-
myysturvan piiriin, kun työtulo on ollut
8 520 euroa vuodessa, mutta raja nousee
12 326 euroon. Tämänkin takia työtulon
oikea taso on hyvä varmistaa vielä tämän
vuoden puolella, sillä muutosta ei voi tehdä
takautuvasti.
SEN LISÄKSI, että työtulot ovat kohdil-
laan ja vakuutukset kunnossa, kannustan
yrittäjiä huolehtimaan omasta jaksamises-
taan, vaikka lomailu tuntuisi välillä jopa
mahdottomalta. Totuus kuitenkin on,
että jos yrittäjän moottori piiputtaa, koko
yritys alkaa yskiä.
Eläkkeenkerryttäminenon pikemmin-
kin maratonjuoksukuin sadan metrin spurtti.
MUISTATHAN TÄMÄN!
Pidä huolta siitä, että työtulosi on ajan tasalla ja se vastaa työpanostasi.
Työtulon tarkistaminen on helppoa.
Voit tehdä sen kätevimmin
omilla verkkopankkitunnuksillasi
Ilmoitathan YEL-työtulomuutoksestasi
työttömyyskassaan itse. Ilmarinen
hoitaa tiedon Kelalle automaattisesti.
1
2
3
151515
Pastori Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö Mikko Mäntylä aikovat liikuttaa tuhansia
ihmisiä pienten oivallusten avulla.
HOKSAUTTAJAT TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT HEIDI-HANNA KARHU
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 15
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI16
ORTAIKOSTA SAAPUU MIES sokeripala
kaulassa ja oranssi nystyräpallo kädessä.
Pastori Mikko Mäkelä elää niin kuin
opettaa: pienillä muutoksilla työpäivästä
saa liikunnallisemman. Kerrosten välin
pääsee lihasvoimin ja pallo selän takana
muistuttaa oikeasta istuma-asennosta. Ja
sitä istumista on Mäkelän työpaikalla Kirk-
kohallituksessa vähennetty oikein roimasti.
Miksi istua, kun voi seistä tai kävellä? Mitä voisi tehdä toisin
liikunnallisuuden lisäämiseksi? Tällä ajatuksella kirkon liikunta-
ja urheiluvastaavana toimiva Mikko Mäkelä ja projektipäällikkö
Mikko Mäntylä Suomen NMKY:n urheiluliitosta lähtivät kehit-
tämään Liikkuva seurakunta -hanketta. Noin vuoden ikäinen
hanke on otettu pilottiseurakunnissa hyvin vastaan.
P
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI16
1717
”Mielikuvitus on lentänyt vapaasti, kun eri puolilla
maata on ideoitu aiempaa aktiivisempia työtapoja. Ken-
tältä on saatu kuvallista viestiä esimerkiksi kehityskeskus-
telusta, joka on käyty soudellen Keiteleen aalloilla”, Mikko
Mäkelä kertoo.
Liikkuva seurakunta -hankkeessa on mukana 10 seu-
rakuntaa. Kaikkiaan kirkolla on 20 000 työntekijää, joita
Mäkelä ja Mäntylä haluavat liikuttaa. Tarkoituksena ei ole
puskea kaikkia maratonille, vaan hoksauttaa kukin teke-
mään hiukan enemmän kuin nyt. Vaikka kävelemään yksi
kierros rakennuksen ympäri, kun saapuu autolla töihin.
”Liikkumattomuus on kansantauti. Haluamme tämän
hankkeen kautta lisätä työntekijöiden kokonaisvaltaista
hyvinvointia”, projektipäällikkö Mäntylä sanoo.
KIRKKOHALLITUS ON PROJEKTISSA mukana omalla
esimerkillään. Muutto uusiin tiloihin viime kesänä toi
mukanaan korkeudeltaan säädettävät työpöydät kaikille
työntekijöille.
TYÖPÄIVÄSTÄ TULEE LIIKKUVAMPI, KUN
Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa.
MIKKO MÄNTYLÄ, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
”Pöydän saa napin painalluksella alas istuma-asentoa
varten, joten se vaihtoehto on edelleen olemassa. Osa istuu
osan päivää, jotkut ovat käytännössä lakanneet istumasta
työpisteellään ollenkaan. Eräs asiantuntijamme on laskenut
istumisensa vähentyneen 25 tunnilla viikossa”, Mäkelä ker-
too.
Ja silloin kun istutaan, selän taakse voi asettaa Mäkelän
hankkiman nystyräpallon, joka tukee parempaan ryhtiin.
Helsingin Etelärannassa on myös päätetty pitää ainakin
osa palavereista seisoma- tai kävelykokouksina. Sellaisena
osa tästäkin haastattelusta järjestetään läheisessä puistossa.
”Ideaa epäilevä saattaa lähteä kerran kokeilemaan ja
todeta, että käveleminen tehostaa kokouksen mittaa ja virkis-
tää kummasti kokoustajaa. Siitä se innostus lähtee ja leviää”,
Mikko Mäntylä uskoo.
Kävelykokouksen käytännön haasteet ovat hänen
mukaansa ratkaistavissa: isommat ryhmät jakautuvat 2-4
hengen joukkoihin ja aika ajoin pysähdytään kirjoittamaan
muistiinpanoja. Ja pukeutuminen luonnollisesti sään mukai-
sesti.
Mäkelän ja Mäntylän mukaan esimerkiksi kehityskeskus-
telu sopii hyvin kävelypalaveriksi: toisille ihmisille vierekkäin
keskustelu sopii jopa paremmin kuin kasvokkain.
LIIKKUVA SEURAKUNTA -HANKKEELLA halutaan liikun-
nallistaa työntekijöiden lisäksi myös seurakuntalaiset – joita
on merkittävät neljä miljoonaa. Esimerkiksi rippikouluissa ja
seurakunnan päiväkodeissa liikunta on aina ollut osa toimin-
taa, mutta nyt sen merkitystä halutaan korostaa.
Seurakunnat tarjoavat maksuttomia liikuntaharrastuksia
ja monilla seurakunnilla on myös oma liikuntasali, joka saat-
taa vain odottaa löytäjäänsä.
”Toiminnan täytyy tapahtua matalan kynnyksen peri-
aatteella. Jos ohjaajat eivät tee päätyökseen liikunnanohja-
usta, heitä varten tulee laatia vinkkejä helpoista leikeistä ja
peleistä. Työmaailmassa asia on samoin. Pidetään mielessä,
että ihmiset ovat erilaisia ja että kaikille tulee antaa mahdol-
lisuus osallistua ja innostua. Puhutaan liikunnasta, ei urhei-
lusta”, projektipäällikkö Mäntylä summaa.
Mäntylä tähdentää, että toiminnan muuttumiseen tarvi-
taan tunnetason muutos.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 17
Kiireisen yrittäjän kannattaa ympätä liikuntaa sinne, missä se tuntuu luontevalta. Mieti, voisiko työmat-kaa tehdä kävellen tai pyörällä. Entä puhelinkes-kustelu, hoituisiko se pienen kävelylenkin ohessa? Jos istut paljon, seiso ja kävele sopivissa väleissä. Jos työskentelet usein samantyyppisessä asen-nossa, pyri vaihtelemaan asentoa ja venyttelemään vastapainoksi.
Arkeen saa lisää askelia monella yksinkertai-sella tavalla, kunhan oivaltaa liikunnan merkityksen ja hyödyn. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Susanna Visurin mukaan yrittäjälle arkiliikunnan tärkein plussa on sen elvyttävä vaikutus.
”Tauottaminen ja fyysinen aktiivisuus saattavat parantaa työtehoa. Päivässä saa enemmän aikaan, kun elpyy ja kokee uutta energiaa.”
Työpäivän aikana harrastettu liikunta tarjo-aa myös hetken työasioista irtautumiseen. Tunti vaikkapa kuntosalilla tai sulkapallokentällä virkistää sekä kehoa että mieltä. Päivän jälkeen palautumi-seen auttaa monenlainen puuha, pääasia, että se on vaihtelua työn fyysisiin vaatimuksiin.
Visuri vinkkaa miettimään, mikä itseä motivoi. Kiinnostaako kehon toimintojen mittaus tai tehty-jen treenien tilasto? Erilaisia mittalaitteita ja kän-nykkäsovelluksia löytyy paljon. Entä harjoitteletko mieluiten jotain tavoitetta kohti vai haluatko liikkua hyvässä porukassa?
”Kannustan yrittäjiä tutustumaan paikallisen yrittäjäjärjestön toimintaan. Osa järjestää jäsenilleen aktiivisesti liikuntaa, kuten kuntosalivuoroja ja ryh-mäliikuntatunteja. Yksinyrittäville sen kautta saatava vertaistuki on myös kullanarvoista. Vain hyvinvoiva yrittäjä voi luotsata hyvinvoivaa yritystä.”
Visuri painottaa, että mutku ja sitku -ajattelusta pitää päästää irti. Tärkeää on myös olla itsensä paras ystävä. Jos pitkän päivän päälle liikunta tuntuu raskaalta ajatukselta, hengähdä ilta ja liiku huomenna.
”Liikunta on tutkitusti hyvinvoinnin avaintekijä.
Kun innostuu liikkumaan, alkaa myös kiinnittää ruo-
kavalioon huomiota, nukkua paremmin ja niin edel-
leen. Mutta pelkällä tiedolla tunne ei muutu, vaan
ihmisen pitää saada oma kokemus liikunnan vaikutuk-
sesta.”
Kirkko painottaa, että jokaisella on oikeus nauttia
liikunnasta. Tätä ajatusta jalkauttavat esimerkiksi dia-
konit, jotka ohjaavat vanhuksille erityistä sydänjump-
paa. Myös jumalanpalveluksia voi järjestää liikunnalli-
sella otteella, pastori Mäkelä esimerkittää.
PROJEKTIN ANTI on tähän asti koostunut pienistä
oivalluksista ja suuremmista tempauksista. Esimerkiksi
Lapualla järjestettiin syksyllä kokonainen liikuntaviik-
ko, johon osallistuivat sekä työntekijät että seurakun-
talaiset esikouluikäisestä eläkeläiseen. Tapahtumia oli
toistakymmentä, joista eniten sitkeyttä vaati körttima-
raton. Tapahtumissa oli mukana myös urheiluseurojen
edustajia kertomassa omasta toiminnastaan.
Liikkuva seurakunta -projekti ei saa jäädä vain
projektiksi, vaan sen opit täytyy saada istutettua arjen
rakenteisiin, Mäkelä muistuttaa.
”Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että
näin kätevästi liikuntaa voi lisätä osaksi viikkoa. Aivan
kuin huomaamatta.”
Tärkeintä on saada ihmiset hoksautettua, että näin kätevästi liikuntaa voi lisätä.
MIKKO MÄKELÄ, PASTORI
YRITTÄJÄ, PYRI VAIHTELUUN
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI18
19
Borenius tukee ruuhkavuosina
TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT MILKA ALANEN
Miten työpaikka voi auttaa ruuhkavuosiaan
eläviä? Vaikka millä tavalla – eikä se
välttämättä edes maksa paljon. Asianajotoimisto
Boreniuksen ruuhka-vuosiprojekti on poikinut
hyviä tuloksia.
aria Carlsson, Asianajotoimisto Bo-
reniuksen partneri ja kahden lapsen
äiti, muistaa hyvin töihin paluun toisen
äitiyslomansa jälkeen. Hän olisi pystynyt
luettelemaan arjessa pahiten stressaavat
kohdat tuosta vain, vaikka hänet olisi
herätetty kesken sikeimpien unien. Kyllä,
elämä oli kaoottista.
Töissä oli kohtalotovereita, ja samoihin aikoihin yritys menetti
hyviä työntekijöitä. Kollega kertoi, että oli valvonut kaksi kuu-
kautta vauvan itkujen takia, elämä oli yhtä sumua eikä hän jaksa-
nut tiukkaa työtahtia.
M
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 19
Jotakin piti tehdä. Muutkin kuin pienten lasten van-
hemmat tuntuivat kaipaavan helpotusta hektiseen tahtiin.
Vapaa-aikaa piti suunnitella myös ikääntyvien ja sairastelevien
vanhempien takia, osalla iltoja ja viikonloppuja rytmittivät
säännölliset harrastukset.
Pienten lasten vanhempia painoi syyllisyys, kun ei ehtinyt
olla tarpeeksi lasten kanssa eikä konttorilla niin pitkään kuin
olisi pitänyt.
Maria Carlsson pohtii, että etenkin laskusuhdanteissa
keskustelu perheen ja työn sovittamista voi kuulostaa monen
korvaan pehmoilulta. Hänen mukaansa asia on päinvastoin:
työntekijöiden hyvinvointi jos mikä näkyy nimenomaan yri-
tyksen kilpailukyvyssä ja viivan alla.
”Vielä toistaiseksi puhutaan työhyvinvoinnista, mutta
aivan yhtä tärkeää on kotihyvinvointi. Asioiden rullaus
kotona korreloi suoraan työssä onnistumiseen. Kun privaat-
tipuolella asiat ovat kunnossa, sairauspoissaolot vähenevät,
motivaatio nousee ja tehokkuus kasvaa.”
IHMISTEN VAIHTUVUUS herätti Boreniuksella tilanteeseen.
Se haluttiin saada kuriin. Miten työpaikka voisi tukea ruuh-
kavuosiaan eläviä ihmisiä?
”Tarkoitus ei ollut keksiä kaikkia keinoja itse. Kyselimme
laajasti kollegoilta eri maista, miten heillä on puututtu asi-
aan. Meille kerrottiin, että kyllä, käytössä on niin sanottuja
work-life-balance-ohjelmia. Kun kysyin, miten se näkyy käy-
tännössä, vastauksena oli syvä hiljaisuus.”
Ruuhkavuosiprojekti aloitti siis ilman muiden mullis-
tavia ideoita ja määritteli ensin, että jotta uudenlainen työ-
kulttuuri saataisiin syntymään, tarvittaisiin johdon täyttä
sitoutumista. Sen lisäksi yrityksen arvoissa pitäisi korostaa
joustavuutta. Tämä tarkoittaisi esimeriksi sitä, ettei työnteossa
ratkaisevaa ole, kuinka pitkää iltaa toimistolla istuu vaan saako
tulosta aikaan.
”Arkeen piti saada myös konkreettista helpotusta.
Keräsimme yhteen aiheesta innostuneiden työryhmän, joka
työsti ideoita.”
Henkilöstö sai kertoa, mikä auttaisi heidän elämäänsä.
Esille tulleiden ajatusten perusteella kilpailutettiin palveluntar-
joajia ja listattiin intranetiin muun muassa lastenhoito- ja sii-
vouspalvelun yhteystietoja. Ruokapalveluakin kokeiltiin, mutta
siitä luovuttiin, sillä ruokaa saa tilattua kotiin helposti netistä.
”Yksi iso helpotus oli siirtää sisäisiä palaveriaikoja siten,
että ihmiset ehtivät hakea rauhassa lapset päiväkodista.”
Ruuhkavuosiprojektista tehtiin pilotti, johon Tekes tuli
mukaan. Ulkopuolisen mukaantulo pakotti Boreniuksen laati-
maan selkeät tavoitteet ja mittarit tulosten seuraamiseen.
PILOTTI KESTI KOLME VUOTTA, mutta ohjelma tuli jäädäk-
seen. Sitä kehitetään edelleen.
Miltä tulokset sitten tähän mennessä näyttävät? Saitteko
vaihtuvuuden kuriin?
”Kun lukuja katsoo pikaisesti, näyttää, että vaihtuvuus olisi
lähes samalla tasolla. Mutta kun lähtijöitä ja talossa pysyviä luo-
kittelee, huomaa, että pääsimme kiinni kohderyhmään. Pienten
lasten vanhemmat eivät vaihda entiseen tapaan työpaikkaa. Eri-
tyisen hyvin on saatu vähentymään naisten vaihtuvuutta.”
Toinen näkyvä tulos on miesjuristien vanhempainvapai-
den lisääntynyt määrä. Mutta onko tämä työnantajan kannalta
hyvä asia?
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI20
21
”On erinomaisen hyvä asia, että pystymme edis-
tämään tasa-arvoista työkulttuuria, että myös miehet
ottavat enemmän vastuuta perheestä.”
Naisten osuus yrityksen johdossa on kasvanut,
ja hyviä naisjuristeja tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Tasa-arvoinen työkulttuuri on hyvä rekrytointivaltti –
etenkin kun reilusti yli puolet esimerkiksi Helsingin
yliopistosta valmistuneista juristeista on naisia.
TÄRKEIN TULOS NÄKYY ihmisten asenteissa. On ihan ok, että
ihmisillä on muutakin elämää kuin työ. Tämä pätee yhtä lailla
pienten lasten vanhempiin, iäkkäistä vanhemmistaan huoleh-
tiviin kuin vaikkapa vapaa-aikanaan jalkapalloa tuomaroiviin
tai golfaajiin.
Boreniuksella on seurantaryhmä, joka edelleen kerää hen-
kilöstön mielipiteitä. Ideoita saadaan yhä, ja niitä myös toteu-
tetaan. Yksi uusista keinoista auttaa on tutor-palvelu koulu-
ikäisten lasten vanhemmille. Tutorit auttavat lapsia vaikka
iltapäivisin matikankokeisiin treenaamisessa.
Ja muutakin on tiedossa.
”Muutamme uusiin tiloihin Etelärantaan ensi vuoden hel-
mikuussa. Sinne on tulossa lastenhuone, jonka taustalla on
ajatus siitä, että perheet saavat näkyä konkreettisesti työpai-
kalla.”
Lastenhuoneelle on käyttöä esimerkiksi, jos koululaiset
tulevat koulun jälkeen tapaamaan äitiään tai isäänsä. Vanhem-
painvapaalla olevat ja kollegojaan moikkaamaan tulevat voivat
tarvita rauhallista paikkaa syöttää vauvaa.
Tärkeä parannus on myös uusi käytäntö auttaa van-
hempainvapaalta palaavaa takaisin työhön. Heitä varten on
muun muassa koulutettu mentoreita. Kaikki halukkaat saavat
koneen ja nettiyhteydet introineen vanhempainvapaan ajaksi
niin halutessaan.
”Idea ei ole suinkaan, että heidän pitäisi tehdä töitä, vaan
että he voivat pitää meihin yhteyttä sen verran kuin haluavat.”
Monia on helpottanut myös käytäntö, että asioita ja asiak-
kuuksia jaetaan. Jos kotona iskee vatsatautiepidemia, kontto-
rissa on kollega, joka pystyy paikkaamaan työrupeaman.
”Ihan kaikkia ideoita ei Boreniuksellakaan toteuteta.
Hauska idea oli myös oma toimistomummo, joka tarjoilisi
pullaa ja jolle voisi käydä purkamassa mieltä. Ehkä sen vuoro
on joskus myöhemmin.”
Oletko huomannut, että oma elämäsi olisi nykyään parem-
min tasapainossa?
”Ehdottomasti.”
MITEN KALLIIKSI ruuhkavuosiprojekti firmalle tulee?
Maria Carlsson vakuuttaa, ettei ollenkaan niin kalliiksi
kuin voisi äkkiseltään arvella. Esimerkiksi sisäisten palave-
reiden siirto päiväkotiaikataululle sopivaksi ei maksa mitään.
Eikä se, että tasapainoisen elämän teemaa pidetään mukana
keskusteluissa ja että pidetään yhteyttä vanhempainlomalla
oleviin sen verran kuin nämä itse sitä toivovat.
Esimerkiksi lastenhoitopalveluista firma maksaa osan,
osan niiden käyttäjät.
Carlsson huomauttaa, että ruuhkavuosiprojekti ei istu par-
haiten kvartaalibisnekseen, vaan se alkaa varsinaisesi kantaa
hedelmää aikojen kuluessa. Näihin hedelmiin kuuluu esimer-
kiksi yrityksen maine työpaikkana, jossa otetaan huomioon
myös työn ulkopuolinen elämä.
Vielä puhutaan työhyvinvoinnista, mutta yhtä tärkeää on kotihyvinvointi.
MARIA CARLSSON
Erityisen hyvin on saatu vähentymään naisten vaihtuvuus.
MARIA CARLSSON
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 21
UUSI ELÄKELAJI
22
Prosessi
MITÄ VARHAISELÄKKEITÄ ELÄKEUUDISTUS TUO?
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE
TYÖURAELÄKE
OSITTAINEN VANHUUSELÄKE
TÖISSÄ
TÖISSÄ
TÖISSÄ
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ
Eläkeen määrä?
Jo karttunut eläke
tuleva aika*+ +
Osittainen vanhuuseläke tuo nykyistä enemmän joustoa ikääntyvien työ-markkinoille. Osittaiselle vanhuus eläkkeelle voi jäädä myös osa-aikatyötätekevä.
Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana.
Edellytykset:
38 vuoden työura ja työterveyshuollon arvio työn raskaudesta ja työkyvyn alentumisesta. Työuraeläkkeestä saa ennakkopäätöksen.
Työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee, kun sen määräytymisessä huomioidaan eläkekarttuma 65 ikävuoteen saakka. Myös osatyökyvytömyyseläkkeelle jääminen on mahdollista.
Eläkeen määrä?Kertyneestä eläkkeestä voi ottaa käyttöön 25 % tai 50 %
UUSI ELÄKELAJI
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI22
23
Vuoden 2017 eläkeuudistusesitys muuttaa myös varhaiseläkkeitä. Työkyvyttömyyseläke säilyy periaatteessa entisenlaisena. Osa-aikaeläke muuttuu joustavammaksi osittaiseksi vanhuuseläkkeeksi. Kokonaan uusi varhaiseläkelaji on työuraeläke.
65 vuotta
65 vuotta
65 vuotta
63 vuotta
61 vuotta
VANHUUSELÄKKEELLÄ
VANHUUSELÄKKEELLÄ
VANHUUSELÄKKEELLÄ
TYÖURAELÄKKEELLÄ
OSITTAISELLA VANHUUSELÄKKEELLÄ
Kun vanhuuseläkeikä nousee, pitenee myös laskennallinen aika. Myös karttumaprosentti laskennalliselta ajalta nousee. Koska eläke alkaa aikaisemmin, sitä vähentää elinaikakerroin.
*)Tuleva aika: lasketaan vanhuuseläkkeeseen asti. Tulevalta ajalta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia eli sama määrä kuin työssäoloajalta.
Koska eläke alkaa aikaisemmin, sitä vähentää sekä elinaikakerroin että varhennusvähennys. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä.
Mahdollinen jo 63-vuotiaana
Mahdollinen jo 61-vuotiaana.(vuodesta 2025 alkaen 62-vuotiaana)
Eläkkeen määrä?Karttuu samalla tavoin kuin työkyvyttömyys-eläkkeessä, mutta ilman tulevan ajan osuutta.
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 23
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI24
MILLOIN OLEN PAKKO-YRITTÄJÄ?
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI24
TEKSTI SARI OKKO
KUVAT OLLI URPELA
KUVITUS SHUTTERSTOCK
Kun työpaikka menee alta, vaihtoehtona on yhä useammin yrittäjyys. Jos ryhdyt yrittäjäksi muiden vaihtoehtojen puuttuessa, uusi rooli voi tuntua pa-kolta. Miten sen edessä selviytyisit ja voiko siitä kasvaa jotain hyvääkin?
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 25
UTKIJATOHTORI JENNI
KANTOLA väitteli touko-
kuussa 2014 paljon tunteita
herättävästä aiheesta ”Pak-
koyrittäjien elämänhallin-
ta”. Terminä pakkoyrittäjyys
on yrittäjyystieteissä vakiin-
tunut, mutta sen määrittely
keskusteluttaa edelleen.
”Termi pakkoyrittäjyys on saanut alkunsa motivaa-
tiokeskustelusta, jonka mukaan yrittäjyys joko vetää tai
työntää ihmistä yrittäjäksi eli hän kokee yrittäjyyden
joko mahdollisuutena tai pakkona. Tänä päivänä asiaa
ei enää nähdä yhtä mustavalkoisena, vaan puhutaan
pakosta osasyynä”, Kantola sanoo.
”Jos joutuu yllättäen työttömäksi eikä onnistu löytä-
mään muita vaihtoehtoja, yrittäjyys voidaan määritellä
jopa pakoksi. Silti vastaavanlainen tilanne voi olla toi-
selle avain vapauteen, joka tarjoaa vihdoin sen irtioton
paikan.”
Pakkoyrittäjälle on tyypillistä se, ettei hän yleensä
ole harkinnut yrittäjyyttä, mikä käynnistyy usein pet-
tymyksen kautta, kun työelämä ei tarjoakaan sopivaa
paikkaa. Pettymys puolestaan heijastuu koko uraan ja
erottaa pakkoyrittäjän ”tavallisesta” yrittäjästä.
Johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä
keventäisi pakkoyrittämisen vastentahtoiseksi yrittä-
miseksi, sillä työttömän ei ole Suomessa pakko ryhtyä
yrittäjäksi. Totta kuitenkin on, että vajaa viidennes yrit-
täjistä on ryhtynyt yrittäjiksi, koska muita vaihtoehtoja
ei esimerkiksi irtisanomisen takia ole ollut olemassa.
Nämäkin pakkoyrittäjät ovat kuitenkin valinneet mie-
luummin yrittäjyyden kuin työttömyyden.
MIKA MATTILA KOKEE OLLEENSA alun perin pakko-
yrittäjä tai vähintäänkin vastentahtoinen yrittäjä. Hän
oli toiminut kymmenisen vuotta suuressa rakennus-
liikkeessä teollisuusputkiasentajana. Uudelleenkoulu-
tuspäätös tuli astman takia 2007, jolloin tarkoituksena
oli kouluttautua työnjohtajaksi. Tapaturman ja siitä
seuranneen hoitovirheen takia Mattila joutui kuitenkin
pitkälle sairaslomalle.
”Sairasloman ja kuntoutuksen jälkeen käänsin kelk-
kaa ihan kunnolla. Isännöitsijäksi ryhtyminen osoit-
tautui Porin alueella kuitenkin lähes mahdottomaksi,
joten päätin työnvalmentajan kanssa tähdätä asunto- ja
toimitilavuokraukseen. Työkokeilulla aloitettiin, jonka
perään alkoi oppisopimuskoulutus ja kaikki meni hyvin.
Luvassa oli vakituinen työpaikka, mutta toisin kävi:
työnantajan lupauksista huolimatta työpaikkaa ei tullut-
kaan”, Mattila kertoo.
”Siinä sitä perheellinen mies ihmetteli, että työttö-
mäksikö ryhdyn, ja puolivitsinä heitin jotain yrittäjyy-
destä. Siitä se sitten lähti. Ilmarinen tuki alkutaivaltani
puolen vuoden yrittäjäkoulutuksella. Vapusta 2012 läh-
tien olen toiminut franchising-yrittäjänä vuokra-asun-
tojen välittämiseen erikoistuneessa OVV Asuntopalve-
luissa Porin ja Rauman alueella. Yllättävän hyvin pääsin
heti siivilleni. Jo ensimmäisenä vuonna tuli vuoden
OVV-yrittäjäpalkinto.”
T
Siinä perheellinen mies ihmetteli, että työttömäksikö ryhdyn.
MIKA MATTILA
Jos joutuu yllättäen työttömäksi, yrittäjyys voidaan määritellä jopa pakoksi.
JENNI KANTOLA
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI26
Vanhasen mielestä Mattilan tarina kuulostaa menestysta-
rinalta. Se myös vastaa Suomen Yrittäjien kyselytuloksia, joi-
den mukaan noin viidennes yrittäjistä on ajautunut yrittäjyy-
teen työpaikan menettämisen takia.
”Valtaosalle yrittäjyys on osoittautunut alun vastenmieli-
syydestä huolimatta lopulta hyväksi. Tutkimustietojen mukaan
vain noin seitsemän prosenttia harkitsisi paluuta yrittäjästä
palkansaajaksi, jos mahdollisuus tulisi”, Vanhanen toteaa.
Jenni Kantola haastatteli tutkimuksessaan pakosta yrit-
täjiksi ryhtyneitä henkilöitä ja heidän selviytymistarinoitaan.
Joukossa oli mm. siivous- ja kotipalvelualojen sekä rakennus-
alan yrittäjiä, valokuvaajia ja muita taiteen puolen edustajia
eli aloja, joilla on ollut vallalla selkeä rakennemuutos, joka ei
mahdollista palkkatyötä.
KANTOLA JAKAA PAKKOYRITTÄJÄT NELJÄÄN RYHMÄÄN.
Hukkuneet yrittivät, mutta lopettivat. Ajelehtijat kehittivät
yritystoimintaa sitkeästi, mutta toimeentulo oli haastavaa ja
epävarmaa. Purjehtijoilla oli paremmat edellytykset, sillä he
toimivat usein vahvojen resurssiensa, koulutuksen ja verkos-
tojen ansiosta luoden kukoistaviakin yrityksiä. Rantautuneet
pärjäsivät keskinkertaisesti, mutta palasivat palkkatyöhön,
kun mahdollisuus tuli.
Mattila kuuluu purjehtijoihin. ”En ollut koskaan aiemmin
ajatellut yrittämisestä juuri mitään, ja ajatus yrittämisestä tuli
ihan puskista. Nyt olen siinä vaiheessa, että vapaaehtoisesti en
enää takaisin palkkatyöhön palaisi. Jos purjehtimista ajatel-
laan, niin vauhdissa ollaan, mutta matka on pitkä ja joskus
varmasti myös karikkoinen.”
”Ihmisellä on luontainen tarve tehdä jotain. Olen kuullut
lukuisia tarinoita, joissa ihmiset ovat tietynlaisen elämäntilan-
teen eteen joutuessaan löytäneet itsestään ihan uusia ominai-
suuksia”, Rauno Vanhanen sanoo.
”Faktaa on, että yrittäjyys on kasvussa. Suurin työelämän
muutos ilmenee nimenomaan yksinyrittäjien määrän selkeänä
lisääntymisenä: kymmenessä vuodessa Suomeen on syntynyt
40 000–50 000 uutta yksinyrittäjää. Noin 260 000 suoma-
laisyrittäjästä noin 170 000 on yksinyrittäjiä. Tämä kertoo
muun muassa siitä että työllistämiskynnys on korkea.”
26 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
Vapaaehtoisesti en enää takaisin palkkatyöhön palaisi.
MIKA MATTILA
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 27
Mattila on päässyt kynnyksen yli, sillä tällä hetkellä hän
on paitsi yrittäjä, myös työnantaja. Palkkalistoilla on nyt
yksi vakituinen työntekijä ja yksi on työkokeilussa. Ympyrä
on sulkeutunut tai ainakin pyörähtänyt yhden kokonaisen
kierroksen.
Vaikka yrittäminen on Mattilan mukaan tänä päivänä
pakkopullan sijasta antoisaa ja makoisaakin, pelkkää ruu-
suilla tanssimista se ei sentään ole. Jännitystä aiheuttavat
edelleen esimerkiksi markkinointi ja asiakkaiden hankinta.
”Paras keino on tehdä työ hyvin. Tulokset puhuvat
puolestaan ja puskaradio hoitaa suosittelun. Parasta yrit-
tämisessä on se, että saa tehdä töitä omalla tavallaan. On
vastuuta ja vapautta, haasteita ja mahdollisuuksia.”
VANHASEN MUKAAN menestymiseen vaikuttavat pitkälti
yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet. ”Rohkea ihmi-
27ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI
nen on yleensä oma-aloitteinen ja tekemään ryhtyvä.
Laadukas tekeminen on puolestaan yksi menestymi-
sen mittareista. Ja kun vielä löytää sellaista tekemistä,
josta pitää, homman voi saada toimimaan”, Vanhanen
toteaa.
Myös Mattila korostaa rohkeutta ja itseensä luotta-
mista. ”Itse toimin aikoinaan ison työnantajan palveluk-
sessa, niin sanotussa ei mitään hätää -työpaikassa. Hyp-
päys uusiin saappaisiin jännitti. Onnistumisten myötä
into yrittämiseen on vain kasvanut.”
Pakkoyrittäjyyttä voi tarkastella myös toisesta päästä.
Aikoinaan yrittäjäksi vapaaehtoisesti ryhtynyt yrittäjä
voi kasvaa ikääntymisen myötä pakkoyrittäjäksi. Voi olla,
että ikääntyvä yrittäjä haluaisi ”päästä vähän helpom-
malla” ja siirtyä palkkatyöhön.
”On hienoa huomata, että meille syntynyt yrittä-
jien uusi sukupolvi, jossa luovuus, oma osaaminen ja
rohkeus ovat pinnalla. Yrittämättömyyttä voidaan jopa
ihmetellä! Työelämän muutosten keskellä keski-ikäiset ja
suuret ikäpolvet ovat kuitenkin pakkoraossa, jossa palk-
katyö karsiintuu suurien muutosten jyllätessä ja heidän
osaamisensa, toimialansa ja työnteon näkemyksensä
eivät taivu helposti yrittäjyyteen”, Kantola sanoo.
Vanhanen myöntää, että palkkatyöhön palaaminen
on vaikeutunut. ”Vastentahtoista yrittäjyyttä voi tulla,
kun yrittäjä saavuttaa eläkeiän. Jos yrityksen realisointi
ei onnistu, moni jatkaa yrittämistä eläkkeen nostamisen
ohella. Tänä päivänä on onneksi yhä enemmän myös
palkkatyöstä eläkkeelle jääneitä, jotka ryhtyvät eläkepäi-
villään vapaaehtoisesti yrittäjiksi.”
Perusasiat kannattaa laittaa kuntoon vaikka asiantuntijan avulla.
ANJA KOHO
Parasta yrittämisessä on se, että saa tehdä töitä omalla tavallaan.
MIKA MATTILA
ELÄKEVAKUUTTAMINEN
MITÄ SE ON TYÖNANTAJALLE?
MITÄ SE ON YRITTÄJÄLLE?
ILMOITUS- JA MAKSUTAVATYrityksellä on kaksi vaihtoehtoista tapaa maksaa työeläkemaksut ja ilmoittaa ansiot:
1. Palkat ilmoitetaan kuukausittain ja TyEL-maksut maksetaan kuukausittain toteutu-neiden palkkojen mukaan. Tämä tapaa sopii hyvin yrityksille, joiden palkanmaksu vaihtelee kuukausittain.
2. Palkat ilmoitetaan kerran vuodessa ja TyEL-maksut maksetaan ennakkomaksuina palkkasumma-arvion mukaan. Tämä sopii hyvin yrityksille, joilla toiminta on tasaista ja ennustettavaa läpi vuoden.
VUOSI-ILMOITUSJos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-vakuukseenne ansiot vuosi-ilmoituksella, ilmoitatte tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden toteutuneet ansiot ja työsuhteet eli teette vuosi-ilmoituksen. Vuosi-ilmoituksella varmistatte, että työntekijöillen-ne kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksenne vakuutusmaksut ovat oikean suuruisia.
KUUKAUSI-ILMOITUSJos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-va-kuutukseenne ansiot kuukausi-ilmoituksella, ilmoitatte seuraavan kuukauden 5.päivään mennessä edellisen kuukauden toteutuneet ansiot.
VUOSILASKELMAEdellisen vuoden toteutuneiden palkkojen perusteella teille lasketaan lopullinen maksu eli tehdään vuosilaskelma. Vuosilaskelman lopputuloksena voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.
ENNAKKOPALKKASUMMAEnnakkopalkkasumma on yrityksenne työntekijöiden vuotuinen palkkasumma. On tärkeää pitää ennakkopalkkasumma oikealla tasolla, jotta saatte laskunne oikean suurui-sena ja vältytte vuosilaskennan yhteydessä mahdolliselta lisämaksulta. Ennakkopalkka-summan voitte tarkistaa ja muuttaa tarvitta-essa verkkopalvelussa.
PALKKAATKO KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ?Kesätyöntekijöiden palkat vaikuttavat ennak-kopalkkasummaan. Ilmoittakaa kesätyönte-kijöiden työsuhteet ja palkat vakuutukseenne ja tarkastakaa samalla ennakkopalkkasum-ma verkkopalvelussamme.
TYÖELÄKEOTETyöeläkeotteella on yksityisen ja julkisen puolen alojen työsuhteesi ja ansiosi. Näiden perusteella lasketaan tuleva työeläkkeen määrä. Siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voi katsoa ja tarkastaa osoitteessa
.
TYÖTULOYrittäjän sosiaaliturvan perustan muodostaatyötulo. Se on työpanoksesi arvo eli se kuin-ka paljon palkkaa maksaisit henkilölle, jokatekisi oman työsi. Työtulon perusteella mää-räytyy muun muassa Kelan sairauspäiväraha sekä aikanaan sinulle maksettavan eläkkeen määrä. Eläkkeen määrään vaikuttavat myös yrittäjänäoloaika sekä maksetut vakuutus-maksut. Tietoa työtulon määrittämiseenlöydät .
YEL-MAKSUT JA VEROVÄHENNYSYEL-maksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia omassa, puolison tai yrityksen verotuksessa. Lue lisää
.
TYÖNTEKIJÄTKun palkkaat vakituisen työntekijän, sinun pitää ottaa TyEL-vakuutus. Lue lisää
. Jos palkkaat kausityöntekijöitä, voit vakuuttaa heidät tila-päisesti .
TYÖELÄKEOTETyöeläkeotteella on koottu yksityisen ja julki-sen puolen alojen työsuhteesi ja ansiosi. Näi-den perusteella lasketaan tuleva työeläkkeesi ja siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voit katsoa ja tarkastaa osoitteessa
.
TYÖHYVINVOINTIHuolehdi itsestäsi, että jaksat paremmin. Hy-vinvointi syntyy innostuksesta, hyvästä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Työhyvinvoinnintyökalut löydät . Osallistu työhyvinvointiseminaareihin
.
Muista nämä28
JOS TILITOIMISTO HOITAA ELÄKEVAKUUTUSASIANNE, voitte antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten. Suostumuslomakkeen saa osoitteesta . Lisätietoja saatte myös asiakaspalvelustamme 010 195 000.Lue lisää aiheesta sivulta 13.
Verkkopalvelumme löydät osoitteesta .
29LyhyestiLyhyestiLyhyesti
TyEL-maksu on vuonna 2015 keskimäärin 24 prosenttia palkoista eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Korotukset jaetaan puo liksi työnantajien ja työn-tekijöiden kesken.
2015TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN MAKSUOSUUDET % PALKOISTA(Asiakashyvitykset ja muut alennukset on otettu huomioon)
2014 2015 Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus 5,55 5,7053 vuotta täyttäneen työntekijän osuus 7,05 7,20Työnantajan osuus keskimäärin 17,75 18
YRITTÄJÄN YEL-MAKSUAlle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-maksu 23,70 % työtulosta (23,30 % 2014)
53 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN YRITTÄJIEN YEL-MAKSU25,20 % työtulosta (24,80 % vuonna 2014)
PIENTYÖNANTAJAN TYEL-MAKSU24,7 % palkoista. Maksua voi alentaa vakuutuskohtainen asiakashy-vitys. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 24,7 prosenttia. Tilapäi-nen työnantaja ei saa asiakashyvityksiä eikä maksun alennuksia.
KUUKAUSI-ILMOITTAMINEN on helpoin tapa huolehtia
työeläkevakuutusmaksuista.
Palkat ilmoitetaan kuukausittain seuraavan kuukau-
den 7. päivään mennessä. Työeläkemaksut maksetaan
aina toteutuneiden palkkojen mukaan. Näin maksut ovat
mahdollisimman oikean suuruisia, eikä tarkistusmaksuja
synny.
Kuukausi-ilmoittajan ei tarvitse tehdä erillistä vuosi-
ilmoitusta. Vaikka vuosi-ilmoitusta ei tehdä, edellisen
vuoden lopullinen maksu lasketaan vuosilaskennassa.
Lopullinen maksu lasketaan, kun joulukuun ansiot on
ilmoitettu.
Ilmoitustapaa on mahdollista muuttaa kerran vuo-
dessa. Nyt on oikea hetki tehdä muutos ensi vuotta
varten ja helpoiten teet sen verkkopalvelussamme www.
ilmarinen.fi. Toimithan marraskuun loppuun mennessä!
KUUKAUSI-ILMOITUKSEN VOIT TEHDÄ SÄHKÖISESTI KOLMELLA TAPAA:
-
-
-
-
Vaihda ansioiden ilmoitustapa vuodelle 2015
Työeläkemaksut
30 LyhyestiLyhyesti
ENSI VUODEN ALUSTA YEL-vakuutuksen vähimmäis-
työtulo nousee 12 326 euroon vuodessa. Tähän asti
vähimmäistyötulo on ollut 8 520 euroa vuodessa.
Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan tai
ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos työssä-
oloehdot täyttyvät.
Vuoden 2015 alusta työssäoloon luettavaa yritystoimin-
taa vaaditaan viimeisen neljä vuoden ajalta 15 kuukaut-
ta.
Työtuloa ei voi nostaa takautuvasti. Jos työtulo jää
alle 12 326 euron, kannattaa harkita sen nostamista
tämän vuoden aikana.
ILMARISEN KAIKKI TyEL-vakuutuksen liittyvät laskut
on lähettänyt lokakuusta 2014 lähtien Ilmarisen palve-
lukumppani Lindorff Oy. Aikaisemmin Ilmarinen on
lähettänyt laskut itse.
”Muutos ei vaikuta Ilmarisen asiakkaiden arkeen,
vaan asiakkaamme voivat edelleen hoitaa muun muassa
laskutusasioitaan verkkopalvelussamme ilmarinen.fi .
Puhelinpalveluumme (p. 010 195 000) voi myös edelleen
soittaa laskujakin koskevissa asioissa. Ohjaamme puhelin-
palvelusta laskutukseen liittyvät puhelut suoraan Lindorf-
fille”, Ilmarisen vakuutusjohtaja Tiina Nurmi kertoo.
Muutos parantaa Ilmarisen asiakaspalvelua, sillä
laskutukseen liittyvä asiakaspalveluaika pitenee. Arkisin
puhelinpalvelu on auki klo 8–20 ja lauantaisin klo 9–15.
LISÄAIKAA LASKULLE? OLE YHTEYDESSÄ ILMARISEEN
HYVISSÄ AJOIN
Lindorff on hoitanut lokakuusta 2014 lähtien laskutuksen
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYS-TURVA MUUTTUU
TyEL-laskutuksen asiakaspalveluaika pitenee
POTILAS – TUNNETKO VAKUUTUSTURVASI? Kysytään
sosiaali- ja terveysministeriön uudessa esitteessä. Esite on
tarkoitettu sosiaalivakuutukset etuuksia hakeville potilaille.
Esitteessä kerrotaan miten esimerkiksi työkyvyttömyyseläk-
keen tai tapaturmakorvauksen hakuprosessi kulkee. Esite löytyy suomeksi ja ruotsiksi sosiaali- ja terveysministeriön
Miten se vakuutus-turva menikään?
lisäksi myös Ilmarisen myöhästyneiden maksujen selvittelyä.
Yhtiöstä ollaan yhteydessä, mikäli maksut ovat huomau-
tuksenkin jälkeen maksamatta. Tästä Lindorff perii myös
perintäkulut.
”Jos kaipaat lisäaikaa laskusi maksamiseen, ole yhte-
ydessä Ilmariseen hyvissä ajoin ennen laskun eräpäivää.
Näin vältät mahdolliset perintäkulut”, Tiina Nurmi neu-
voo.
Maksuaikataulun muutoksista kannattaakin sopia rei-
lusti etukäteen ilmarinen.fi:ssä tai soittamalla asiakaspal-
veluun.
Lindorff on johtava asiakassaatavien hallintapalvelujen
tarjoaja Suomessa ja Pohjoismaissa.
”Uskomme, että yhteistyö Lindorffin kanssa parantaa
asiakaspalveluamme ja palvelukokemusta. Samalla se mah-
dollistaa Ilmarisen asiantuntijoiden keskittymisen perus-
tehtäväänsä eli vakuutus- ja eläkeasioiden hoitoon”, Tiina
Nurmi päättää.
Helpotusta rutiineihin! Seuraa verkkosivujamme.
TULOSSA:
ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 31
UN YRITYS ILMOITTAA että ”kehitämme palveluamme”, asiakas
osaa nykyisin säikähtää. Hän on oppinut, että kehittäminen voi
tarkoittaa esimerkiksi toimipisteiden karsimista, tiedon etsimistä
sekavilta nettisaiteilta, loputonta jonottamista puhelimessa tai
asian siirtelyä ihmiseltä toiselle.
ASIAKASPALVELIJAT ON KYLLÄ koulutettu kysymään reippaasti: ”Kuinka
voin auttaa?” Sillä ei kuitenkaan pääse pitkälle, jos heidän hyvyyttään mita-
taan pelkästään sillä, kuinka monta puhelua päivässä ehtii hoitaa.
Tai jos hänellä ei ole valtuuksia reagoida asiakkaan tilanteeseen, vaan
kohtaamisen pitäisi edetä valmiin käsikirjoituksen mukaan. Tuollaisissa
tilanteissa ei työmotivaatiokaan ole paras mahdollinen.
YRITYKSEN NÄKÖKULMASTA palvelun kehittäminen on liian usein tarkoittanut
samaa kuin palvelun tehostaminen. Mitä useampi asiakas uupuu puhelinjonos-
sa, mitä nopeammin asiakkaat hoidetaan, mitä halvemman työvoiman maassa
puhelimeen vastataan, sitä parempi.
TOINENKIN VAIHTOEHTO olisi olemassa: palvella asiakasta niin hyvin, että
hän yllättyy iloisesti. Tulee hyvälle tuulelle, suosittelee yritystä kaverilleen,
tulee toistekin tai ostaa saman tien lisää.
KUN SEMINAARIESITELMISSÄ kerrotaan huikean hyvästä palvelusta, esi-
merkit ovat yleensä ulkomailta. Eräs hehkutuksen kohteista on amerik-
kalainen verkkokauppa Zappos. Siellä asiakaspalveluhenkilökunnalle ei
ole annettu valmista käsikirjoitusta eikä tavoitteita päivän puhelumää-
rästä. Ohjeita on kaksi: ole oma itsesi ja ratkaise asiakkaan ongel-
ma. Zappos on oivaltanut, että tällä reseptillä saa sekä tyytyväiset
asiakkaat että työssään viihtyvät asiakaspalvelijat.
MUTTA EI SUOMIKAAN täysin toivoton tapaus ole. Olen törmän-
nyt esimerkiksi osuuskauppaliikkeen ravintoloissa ystävällisiin
tarjoilijoihin, jotka esittävät alkudrinkki- ja jälkiruokasuosituksia
rennon luontevasti keskustellen. Se tuntuu oikeasti palvelulta
eikä lisämyynniltä.
PALVELU VOI TUNTUA henkilökohtaiselta myös, vaikka välissä
olisi puhelin ja tietokone, kuten pankkini verkkotapaamisessa
asiakasneuvojan kanssa. Tapaamisen jälkeen kysyttiin vielä
erikseen, haluaisinko mieluummin saman yhteyshenkilön
kaikkiin pankkiasioihini vai aiheen mukaan vaihtuvan
asiantuntijan. Odotan kiinnostuneena, kuunnellaanko
mielipidettäni.
Hyvää palvelua vai tehokasta palvelua?
31Heidi Hammarsten
K
Vaihtoehto on: palvella asiakasta niin hyvin, että hän yllättyy iloisesti.
Kirjoittaja on toimittaja-yrittäjä, joka on
erikoistunut johtamiseen ja työelämään.
KU
VA
: O
LLI U
RP
ELA
IHMISTEN JOHTAMISEN PERUSTEETIkivihreä, ajankohtainen ja valtavan suosittu. Tällainen on Ilmarisen Ihmisen johtamisen perusteet -seminaari. Seminaari on suunnattu uusille esimiehille ja esimiestaitojen perusteista kiinnostuneille. Seminaaripäivän aikana pohditaan muun muassa sitä, mistä hyvä työmotivaatio ja -ilmapiiri syntyvät ja miten muutosta johdetaan. Seminaarin asiantuntijana toimii Pekka Järvinen.
Pekka Järvinen on kirjoittanut useita johtamiskirjojen bestsellereitä. Hänellä on pitkä kokemus esimiesten ja työyhteisöjen kouluttamisesta ja konsultoinnista. Koulu-tukseltaan Pekka Järvinen on organisaatiopsykologi ja psykologian lisensiaatti.
ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET
TUTUSTU ILMARISEN MONIPUOLISEEN TAPAHTUMATARJONTAAN!
TIESITKÖ!
Ilmarinen järjestää ympäri Suomea työhyvinvointiseminaareja ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet on suunnattu ensisijaisesti yritysten johdolle, henkilöstöstä ja kehittämisestä vastaaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuudet ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia ja yhteen tilaisuuteen voi osallistua yhdestä yrityksestä enintään kolme henkilöä.
Tilaisuudet
IHMISEN JOHTAMISEN PERUSTEET
VIELÄ EHTII!
Seminaarit vuonna 2015
5.2. Lappeenranta12.2. Helsinki4.3. Turku14.4. Kuopio9.9. Tampere7.10. Vaasa17.11. Helsinki