Patria 1

1#2011

Case #216Ilmassa jo

90 vuotta

Case #18AMV:n

uintitesti

2 Patria Patria 3

1#2011Tuokio

Hanko, 23.11.201059°49’25”N, 22°58’05”E

Pelastussukeltaja valmistautuu AMV:n kenttätestauspäivään.

Kuva: Antti Hentinen ja Jari Saarentaus

4 Patria Patria 5

Pääkirjoitus >

7”Ylpeä yhdeksästä vuosikymmenestä.”

”Testin taustalla on asiakasvaatimusten lisäksi tuotteen jatkuva kehitys.”

Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria

Sisältö

Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Birgitta Selonen, birgitta.selonen@patria.fi . Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta, tuottaja Petteri Pohjonen, taitto Linda Halenius. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi . Kannen kuvat: Patria ja Antti Henttinen, Jari Saarentaus.

Tapahtumat >

DSEi-messut, Lontoo, UK

13.-16.9.2011

>DSEi (Defence & security equipment International) on tänä vuonna Euroopan suurin ja samalla maailman isoimpia puolustus- ja turvallisuusalan tapahtumia. Patrian standi löytyy paikasta N6-360.

http://www.dsei.co.uk/

Case # 1 >8

Tilanne >”Merirosvouksessa pyörii Somalian rannikolla satojen miljoonien bisnes, ja se on hyvin organisoitua.”

Case # 2 > 16

Laskuvarjoja pidettiin liioiteltuna turva-toimena.

Klassikko > Kanta > Lyhyet >

26 27

>Paris Air Show kuuluu tunnetuim-piin Euroopassa järjestettäviin ilmai lutapahtumiin. Patria esittelee messuilla mm. HW-simulaattoria, lentäjäkoulutusta ja lentokone-rakenteita. Patrian osasto löytyy hallista 4 standilta D4.

http://www.salon-du-bourget.fr

Paris Air Show, Le Bourget, Ranska

20.-26.6.2011

24 2522 23

20 21

18 19

16 17

14 15

12 13

10 11

8 9

2223

MSPO, Kielce, Puola

5.-8.9.2011

>Puolassa järjestetään syyskuussa kansainväliset puolustusteollisuusmessut. 19th International Defence Industry Exhibition MSPO -messut ovat keränneet yhteen satoja näytteilleasettajia kym-menistä eri maista.

Ylijohtaja Esa Pulkkinen

AMV:n tuotekehityksestä vastaava tekninen päällikkö Toni Töyrylä

Kuvat Shutterstock ja Patria

14

6 Patria

Patria 7

on suurin Euroopassa rakennettu satelliitti ja tehokkain röntgenalueen teleskooppi.

7

Pääkirjoitus >

Tiesitkö, että... >

Patria on toimittanut huipputeknologiaa yhteensä yli 20 satelliittiin ja luotaimeen.

6

Ylpeä yhdeksästä vuosikymmenestäOn helppoa perustella, miksi vien vieraat ensimmäiseksi tutustu-maan sotilasilmailutoimintaamme – tekemisessä on historialliset juuret, mutta samalla vieraat näkevät tämän päivän osaamisemme laajuuden ja korkean tason. Yhtiömme teollinen historia alkaa vuodesta 1921, jolloin toimintansa aloitti Ilmailuvoimien Lentoko-netehdas Suomenlinnassa. Alusta lähtien Patrian historia linkit-tyy itsenäisen Suomen historiaan. Meillä on paikkamme ja jatku-momme suomalaisessa teollisuushistoriassa, jonka eri haaroista pääosa nyky-Patrian toiminnoista on lähtöisin.

Historiallisesta taustasta on lupa olla ylpeä. Patrian rooli osana suomalaista kansallista puolustus- ja huoltovarmuusrakennetta on kestänyt vuosikymmenten ajan ja jatkuu edelleen. Kehityksemme on ollut samanlainen kuin monella teknologiateollisuuden yrityk-sellä: valmistavan teollisuuden osuus vähenee, ja vaativamman teknologian kehittäminen ja palveluiden tuottaminen kasvavat. Teollisuuden evoluutio ohjaa meitä yhä enemmän laajojen palve-lukonseptien tarjoajaksi, joista hyvänä esimerkkinä on tytäryh-tiömme Millogin toiminta Puolustusvoimien strategisena kumppa-nina.

Yhdeksässäkymmenessä vuodessa Patrian osaaminen on kehittynyt vahvaksi. Yhtiön tukijalat, ilmailuun liittyvästä teknolo-giasta ajoneuvojen kehitystyöhön, perustuvat kaikki aitoon suo-malaiseen osaamiseen. Panssaroiduista ajoneuvoistamme on rakentunut kansainvälistymisemme keihäänkärki ja selkäranka. Asiak kaiden kanssa tehtävä tuotekehitys- ja tuotteiden lansee-raustyö antavat kaivattuja tuotekehitysresursseja tälle erityis-alueelle, jonka teknologinen kehitys on erittäin nopeaa.

Tulevaisuuden haasteemme ovat samoja kuin muilla suoma-laisilla teollisuusyrityksillä. Kilpailukyvyn säilyttäminen, kyky jatkaa kansainvälistymistä ja tuottavuus edellyttävät innovaatioita. Puo-lustusbudjettien leikkaukset vievät meitä yhä enemmän yhteis-toimintaan muiden puolustusteollisuuden toimijoiden kanssa. Odotuksemme kohdistuvat elinjakso-osaamisen kasvattamiseen uusille alueille samoin kuin kansainvälisen tason järjestelmäosaa-misen kehittämiseen. Patrialle jatkossa menestystä voisivat tuoda pääsy uusiin kansainvälisiin puolustusvälinehankintoihin ja toimin-tojen vieminen paikan päälle tehtäväksi. Näissä pääroolissa olisi suomalainen osaaminen.

Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria

Kuva European Space Agency - D.Ducros

Kuva Arto Wiikari

SATELLIITIN LAUKAISUPAINO oli 3,8 tonnia ja pituus 10 met-riä. Aurinkopaneelit kasvattavat koon 16 metriin. XMM laukais-tiin vuonna 1999 ja on edelleen toiminnassa, vaikka eliniäksi laskettiin vain kaksi vuotta.

Patria on toimittanut satelliittiin sekä röntgenpeilien läm-mönsäätöyksikön (MTCU, Mirror Thermal Control Unit) että komposiitista valmistetun noin 7 metriä pitkän tukirakenteen, joka suojaa peilejä. Röntgenpeilien lämpötilan pitää pysyä avaruuden vaativissa olosuhteissa tasaisena (+/-2 celsiusta), jotta vältetään peilien muodonmuutokset ja niiden vaikutus mittaus tarkkuuteen.

XMM -satelliitti (X-ray Multi Mirror)

XMM -faktaa Laukaisupaino: 3 800 kg

Pituus : 10 m Pituus aurinkopaneeleilla: 16 m

Laukaistiin radalle 10.12.1999.Kiertää maan kahdessa vuorokaudessa.

9Case # 1 >

Jatkuvaa kehitystäTestissä Patria AMV:n uintiominaisuudet

Antti Hentinen / kuvat Antti Hentinen ja Jari Saarentaus

PATRIA AMV:n asema panssaroitujen modulaaristen pyöräajoneuvojen

edelläkävijänä edellyttää jatkuvaa kehitystä ja haastavien tavoitteiden ylittämistä. Toimintavarmuutta koetellaan myös

ääriolosuhteissa.

10 Patria

alvinen tuuli puhaltaa navakasti. Aallon-murtajaa vasten vyöryvien aaltojen roiskeet lentävät korkealle, mutta eivät kastele. Vaat-teille ja rantakiville laskeutuvat vesipisarat jäätyvät heti. Pakkasta on lähes kymmenen

astetta, mutta meri aaltoilee edelleen sulana. Puuskittainen tuuli lisää pakkasen purevuutta ja laskennallinen tuuliker-roin painaa elohopean 30 pakkasasteen pahemmalle puolel-le. Olosuhteet ovat kaikessa äärimmäisyydessään karmeat. Jopa vuoden viimeiset lokit kyyköttävät satamarakennusten kattojen suojassa odottamassa parempaa säätä. Viereisellä laiturikentällä Patrian testiryhmä valmistautuu silti vesille lähtöön.

Patria AMV:n kenttätestauspäivän ohjelmassa on kattava uintitesti. Siihen sää on mitä parhain. Hyisessä aallokossa ajo-neuvon hyviksi tiedetyt uintiominaisuudet joutuvat tiukkaan prässiin. Hyvät tulokset marraskuisessa meressä kertovat ajoneuvon suorituskyvystä paljon enemmän kuin uiminen lämpimässä vedessä. Hankoon on tultu juuri ääriolosuhtei-den vuoksi.

– Testin taustalla on asiakasvaatimusten lisäksi tuotteen jatkuva kehitys, AMV:n tuotekehityksestä vastaava tekninen päällikkö Toni Töyrylä kertoo.

VETEEN RAMPISTA TAI RANNALTA

Päivän ensimmäinen vesikontakti syntyy vauhdilla. AMV kiihdyttää liikkeelle rantadyynien suojasta ja ajaa pakkasen kovettaman hiekkarannan poikki suoraan mereen. Vauhtia ei tarvitse hidastaa veteen tultaessa, vaikka ranta syvenee nopeasti. Tukevan pohjan kadotessa pyörien alta ajoneuvo

kelluu, uintivarustukseen kuuluvat potkurit pyöräyttävät vettä, ja matka jatkuu kohti ulappaa. Aallokossa sujuvasti uiva AMV on huomaamaton. Äänet hukkuvat tuuleen, ja pin-nan yläpuolelle näkyviin jää vain aavistus ajoneuvon kylkeä, katto sekä asejärjestelmää simuloiva testivarustus. Kuljettaja ohjaa ajoneuvoa tavalliseen tapaan – tähystäen prismojen kautta. Erityisiä valmisteluja uimista varten ei tarvitse tehdä. Käytännössä uintivarusteltu AMV on valmis veteen vaikka suoraan maantieajosta.

Ensiuinnin jälkeen vuorossa on veteen siirtyminen ramp-pia pitkin. Satama-altaan ramppi on lyhyt ja jyrkkä.

– Mitä jyrkempi ramppi, sitä vaikeampaa veteen menemi-nen on. Jyrkässä kulmassa keula painuu syvälle ennen kuin ajoneuvo alkaa kellua, joten kuljettaja katselee hetken aikaa kaloja. Vaikka testauksessa haetaan suorituskyvyn rajoja, varmistetaan samalla työskentelyn turvallisuus. Turvallisuu-desta ei tingitä, Toni Töyrylä muistuttaa.

EI RAJOITUKSIA UINTIAJALLE

Aallonmurtajan takana meri velloo synkkänä ja aallot muo-dostavat vaahtopäitä. Testauksen kannalta tilanne on hyvä. Tavoiteltu aallonkorkeutta ja -voimaa kuvaava Sea state 2 -taso saavutetaan näissä olosuhteissa vaivatta, eli aallokko on keskimäärin ainakin puolimetristä.

Aallonmurtajan ja satama-altaan suojista merelle suuntaa-va testiryhmä on tarkoituksella suppea. Oleellista on tiimin ammattitaito ja monipuolinen osaaminen. Oman henkilöstön lisäksi mukana AMV:tä lähietäisyydellä seuraavassa veneessä on kokenut pelastussukeltaja ja paikalliset olosuhteet hy-vin tunteva merikapteeni. Haastavien olosuhteiden lisäksi

Erityisiä valmisteluja uintia varten ei tarvitse tehdä. Käytännössä uintivarusteltu AMV on valmis veteen vaikka suoraan maantieajosta.

testipaikka on kenttätestaukselle ihan-teellinen myös järjestelyjen kannalta. Merenkulkukaupungista löytyy helposti muun muassa testimääräysten edellyt-tämä öljyntorjunta- ja pelastuskalusto täydessä mitassaan.

Karikkoisen saariston läpi avomerelle vievä laivaväylä alkaa aivan aallonmur-tajan takaa. Ristiaallokon läpi työntyvän Patria AMV:n alla on vettä hetkessä lähes 20 metriä. Uintiaikaa ei ole rajoitettu – ajoneuvo ui niin kauan kuin polttoainet-ta riittää. Huippunopeus on noin viisi solmua eli noin 10 kilometriä tunnissa.

Patria 11

T

12 Patria Patria 13

TESTAUKSESSA OLEELLISTA on tiimin ammattitaito. Turvallisuutta on varmis-tamassa mm. kokenut pelastussukeltaja.

– Simulointiosaaminen on meillä vahvaa ja tehokasta. Simulointi on testausta sähköisessä muodossa. Sähköinen hienosäätö varmistaa sen, että prototyyppivaiheessa suuriin muutoksiin ei enää ole tarvetta.

Tuotekehitystä ohjaavat kehittämiseen tähtäävien suunni-telmien lisäksi asiakkaiden taktiset ja operatiivisen toimin-nan vaatimukset.

Patria AMV on suorituskykyinen tuote, jonka elinkaaresta tulee pitkä. Modulaarisen rakenteen mahdollistaman muun-telun ansioista sama alusta voidaan varustaa eri käyttötar-koituksiin sujuvasti. Perusajoneuvo on aina sama, mutta olemassa olevien sovellusten kirjo on suuri. Näitä ratkai-suja hyödyntämällä ja yhdistelemällä voidaan asiakkaiden toiveisiin reagoida nopeasti. Jatkuvaa kehitystyötä tehdään yhtäaikaisesti monella eri osa-alueella.

– Uintikyky on tällä hetkellä merkittävä kehityskohde, mutta silti vain yksi monista. Toimintaympäristön digitalisoi-tumisen myötä ajankohtaisia aiheita ovat myös Patria AMV:n sähköjärjestelmään liittyvät ratkaisut. Myös kantavuuden ja suojauksen kehittäminen ovat aina ajankohtaisia aiheita, tekninen päällikkö Toni Töyrylä kertoo.

Uintiominaisuuksia hiotaan kuin autojen aerodynamiikkaa. Pieniltä tuntuvilla viilauksilla saadaan aikaan suuria muutoksia.

MITATPituus 7,7 mRungon korkeus 2,3 mLeveys 2,8 mRaideväli 2,5 mPaino 17 000 – 27 000 kg

SUORITUSKYKYHuippunopeus >100 km/h Uintinopeus 6 - 10 km/hKahlaus 2,0 mNousukyky 60 %Sivukaltevuus 30 %Esteiden ylityskyky 0,7 mKaivannon ylitys 2,1 mToimintasäde 600 - 800 km

MOOTTORIScania DC12, 11 700 cm3 turboahdettu rivi-dieselmoottori, 6 sylinteriä, suorasuihkutus, välijäähdytysTeho 405 kW (550 hv)Vääntö 2 090 NmPäästötaso: Euro 3

TEKNIIKKAVaihteisto: 7+1 vaihteinen automaatti, 8X8 kaikki pyörät vetävät.Jousitus: Erillisjousitus, hydropneumaattiset jousielementit, päällekkäiset kolmiotukivarret joka pyöräasemassa. Maavaran korkeudensäätö-mahdollisuus.Jarrut: Hydrauliset levyjarrut, ABS.Renkaat: 14.00 R 20. Turvatäyte (Run fl at) -varustus.

SUOJAUSHitsattu panssariteräskori, modulaarinen ballistinen suojaus ja miinasuojaus. Ratkaisut to-teutetaan asiakkaan käyttötarpeen ja toiveiden mukaan. Parhaimmillaan suojaus kestää 30 mm APFSDS –ammuksen, 10 kg TNT miinaräjähdyk-sen ja tienvarsipommit (IED).Lisäksi ajoneuvo varustetaan taistelukaasunsuo-datus- (NBC)-, omasuoja (DAS)- ja palonsammu-tusjärjestelmillä.

PATRIA AMV 8X8

PERUSAJONEUVO on aina sama, mutta olemassa olevien sovellusten kirjo on suuri.

Käytettävyyden lisäksi merellä testa-taan kellutusta potkurit sammutettuina. Aallokosta huolimatta kelluvan ajoneu-von käytös on vakaata.

Uintiominaisuuksia hiotaan samaan tapaan kuin autojen aerodynamiikkaa. Pieniltä tuntuvilla viilauksilla saadaan aikaan suuria muutoksia.

– Uintikyky on jo nyt hyvä ja uusien ratkaisujen myötä se paranee entises-tään. Aamusta iltaan venyvän vaiherik-kaan testipäivän anti on hyvä.

– Testit sujuivat hyvin ja testatuista ratkaisuista saadut tulokset ovat lupaa-via, tekninen päällikkö tiivistää.

KOKONAISVALTAISTA KEHITYSTYÖTÄ

Toiminnallinen testipäivä ei kuitenkaan anna kattavaa kokonaiskuvaa AMV:n tuotekehitystyöstä. Kenttätestaus on vain yksi tuotekehityksen osa-alue.

– Työtunteja kuluu eniten teknisten yksityiskohtien perussuunnitteluun.

Hyvän idean tie piirustuspöydältä tes-taukseen ja sarjatuotantoon on pitkä, Toni Töyrylä muistuttaa.

AMV:n tuotekehityksen parissa työs-kentelee kaikkiaan yli 100 ammattilais-ta Hämeenlinnassa. Lisäksi käytetään ulkopuolista apua tarpeen mukaan esi-merkiksi järjestelmien osatestauksen, teknisten yksityiskohtien suunnittelun, kuvantamisen ja muun muassa kylmä-testauksen saralla. Testien edellyttämä tasainen -46 celsiusasteen pakkanen pysyy varmuudella vain laboratoriossa, joten on luontevaa turvautua yhteistyö-kumppanin apuun olosuhteiden järjes-tämisessä.

Modernin tuotekehityksen tärkein työkalu on tietokone.

14 Patria Patria 15

15

Tilanne >Päivi BrinkKuvat Shutterstock, Suomen Kuvapalvelu ja Puolustusvoimat

V uonna 2004 Somaliaan perus-tettiin keskenään kiistelevien osapuolten yhteishallinto, jonka piti rauhoittaa maan sisäisiä ris-

tiriitoja. Klaanit ovat kuitenkin edelleen sitä merkittävämpiä yhteiskunnallisia vaikutta-jia. Resurssit eivät riitä rannikkovesien val-vomiseen, minkä seurauksena merirosvoista on tullut alueen vitsaus. Näillä näkymin Euroopan unioni on parhaassa asemassa kansainvälisessä yhteisössä organisoidak-seen järjestystä alueelle.

Ylijohtaja Esa Pulkkinen aloitti vuoden alussa puolustusministeriön puolustuspo-liittisen osaston päällikön virassa. Ennen siirtymistään siviilivirkaan prikaatinkenraali Pulkkinen toimi EU:n sotilasesikunnan krii-sinhallintaoperaatioista vastaavan osaston päällikkönä Brysselissä. Pulkkisen osasto vastasi EU-operaatioiden sotilasstrategisesta suunnittelusta ja käynnissä olevien operaa-tioiden seurannasta – myös Somaliassa.

– Somalia on ollut hajonnut valtio 1990-luvun alusta alkaen ja siellä vallitsee anar-kia. Se on jakaantunut alueisiin, jotka perus-tuvat klaaneihin. Somalimaa ja Puntinmaa ovat autonomisia alueita ja niillä tilanne on

Aktiivisia merirosvoja alueella on noin 1500. Mukana on myös jopa alle 15-vuotiaita poikia.

SOMALIA

Suomalaiset turvaamassa huoltokuljetuksia

hieman muuta maata parempi. Tämän lisäksi erilaiset islamistiryhmät, lähinnä Al Shabaab, pyrkivät valtaan, joten tilanne on poliittisesti hyvin sekava, Pulkkinen kertoo.

Väliaikaishallituksella on jalansija Moga-dishussa ja kansainvälinen yhteisö tukee sitä. Somaliassa ei ole yhtä valtiollista lakia vaan paikallishallinnot voivat määrätä muun muassa sharia-lain mukaisia kivitys- ja teloi-tustuomioita. Maassa on noin 9 miljoonaa ihmistä, joista 1,5 miljoonaa tarvitsee ruoka-apua.

– Ruokakuljetuksille tarvitaan saattajia. Merirosvot ovat vuodesta 2008 alkaen vallan-neet laivoja Somalian rannikolla ja pyytäneet niistä lunnaita. Moni heistä syyttää länsimaita liiallisesta kalastamisesta Intian valtamerellä ja kalastajien elinkeinon tuhoamisesta. Toisaalta maassa ei ole myöskään kalateollisuuden vaatimaa infrastruktuuria.

Somalian rannikon ohi kulkee vuodessa noin 20 000 alusta, sillä Suezin kanava on yksi maailman merkittävimmistä kauppareiteistä.

– Merirosvouksessa pyörii Somalian ranni-kolla satojen miljoonien bisnes, ja se on hyvin organisoitua. Laiva on helppo miehittää, sillä tarvitaan vain yksi merenkulkua ymmärtävä

ja toinen viestintävälineet tunteva mies ja loput ovat aseistettuja rikollisia. Mukana on myös alaikäisiä poikia, jopa alle 15-vuotiaita. Aktii-visia merirosvoja alueella on noin 1500. Vaikka rosvoja saadaan kiinni, heitä ei aina pystytä syyttämään todistusaineiston puuttuessa. EU on ottanut yli sata merirosvoa kiinni ja toimittanut heitä ulkomaille lain eteen.

EUROOPAN UNIONIN ROOLI

Ulkovallat epäröivät puuttua seka-vaan tilanteeseen, koska 1990-luvun alussa siinä epäonnistuttiin. Afrikan unioni tukee kuitenkin rauhan-

turvaoperaatioilla Mogadishua ja väliaikaishallitusta, ja Maailman ruokaohjelma ja YK lähettävät Somaliaan humanitaarista apua. Euroopan unionilla on oma, merkit-tävä roolinsa.

– EU on kouluttanut Somaliassa tuhat miestä ja naista asevoimien ytimeksi, jotta maahan saataisiin omat turvallisuusjoukot vakiinnut-tamaan oloja. Seuraava askel on poliisien koulutus, mutta se vaatii jo järjestäytynyttä yhteiskuntaa.

Myös rannikkoalueen valvontaan on kehitetty erilaisia toimintata-poja. Pulkkinen ei kuitenkaan usko lyhyen aikavälin ratkaisuun, vaikka

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö

Esa Pulkkinen

Ylijohtaja

SOMALIASSA vallitsee anarkia ja tilanne on

poliittisesti hyvin sekava.

JOULUKUUSSA 2008 ALKANEEN EU-operaatio Atalantan päätarkoitus on suojata Maailman elintarvikeohjelman ruokakuljetuk-sia Somaliaan. Lisäksi se suojaa muuta laiva-liikennettä. Mukana on 7–10 alusta EU-maista ja Norjasta. Sata kuljetusta eli 500 000 tonnia ruokaa on saatu turvassa perille Somaliaan. Operaatio on kyennyt patoamaan meriros-vojen toimintaa ja saattamaan laivaston ja lentokonesuojauksen avulla laivat eteenpäin.

MIINALAIVA POHJANMAA osallistui Ope-raatio Atalantaan operaatioalueella kolmen kuukauden ajan, 120 sotilaan ja esikuntaup-seerien voimin. Palvelus osana Atalanta ope-raatiota päättyi vapunpäivänä tänä vuonna.

Operaatio Atalanta ja Miinalaiva Pohjanmaa

MIINALAIVA POHJANMAA purjehti operaatiossa EU-lipun alla ja sitä johdettiin EU:n kautta.

MIINALAIVA POHJANMAAN ensimmäinen pidätys Somalian rannikolla huhtikuussa. Epäillyt vapau-tettiin, koska neuvottelut vankien luovuttamisesta oikeuden eteen päättyivät tuloksettomina.

EU, Afrikan unioni, Yhdysvallat, Nato, YK ja arabimaat yhdistäisivät voimansa. Parhaiten merirosvousta estetään kuitenkin paranta-malla ihmisten yleisiä selviytymis- ja elinmah-dollisuuksia.

– EU voi ajaa yhteiskuntaa vakauttavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Se on kaikille hyväksyttävä kumppani ja koordinoija. Toivottavasti Pohjois-Afrikan sekava tilanne ei nyt vie liikaa resursseja Afrikan sarven alueelta. Niitä tarvitaan Somalian jälleenraken-tamiseen, Pulkkinen toteaa.

Mogadishu

Patria 17

17

Case # 2 >Päivi BrinkKuvat Valtion Lentokonetehdas

16 Patria

90vuotta sittenPATRIAN HISTORIAN katsotaan alkavan siitä, kun Ilmailuvoimien Lentokonetehdas perustettiin vuonna 1921. Historiaan mahtuu monta käännettä, nimenmuutosta, yhteenliittymää ja haarautumista. Yhtenäinen suunta otettiin vuonna 1997, kun Suomen valtio kokosi puolustusvälineteollisuuden yhteen ja Patria perustettiin.

SUOMEN ILMAVOIMIEN TUNNUS LIITETÄÄN USEIN ERHEELLISESTI natsi-Saksan käyttämään hakaristiin. Suomen Ilmavoimien tunnus, sininen hakaristi valkoisella pohjalla, oli ruotsalaisen kreivi von Rosenin oma tunnuskuvio. Sitä on käy-tetty Ilmavoimien lentokoneissa vuoden 1918 sisällissodasta alkaen, jolloin von Rosen lahjoitti Suomeen ensimmäisen lentoko-neen valkoisten käyttöön.

18 Patria Patria 19

1920-luvulla uskottiin, että vesitasot olisivat maalle laskeutuvia lentokoneita parempia ja Suomessa niiden ajateltiin sopivan tuhansien järvien maahan.

sotilaallista sekä kaupallista tietämys-tä ja Järvinen oli lentäjä ja insinööri. Tehdas oli erityisesti Asser Järvisen projekti. Hänellä oli pioneerihenkeä ja vaadittavaa intoa, jota ilman tehdas ei olisi valmistunut.

Vaikka lentokoneiden sotilaallinen merkitys tunnustettiin, Ilmailuvoimia ei pidetty merkittävinä vielä 1920-lu-vulla. Lentokonetehtaalle nähtiin kuitenkin olevan edellytyksiä, mikäli se toimi armeijan yhteydessä. Siviili-

luksi syntyi kahden miehen ideoimana Ilmailuvoimien Len-tokonetehdas Suo-menlinnaan elokuussa

1921. Seitsemän vuotta myöhemmin sen nimeksi tuli Valtion Lentoko-netehdas. Ilmailuvoimien komentaja, majuri Arne Somersalo järjesti edelly-tykset, joiden perusteella hänen esi-kuntansa teknillisen osaston päällik-kö, luutnantti Asser Järvinen, ryhtyi tuumasta toimeen. Somersalolla oli

A

LENTOKONETEHTAAN JOHTAJA ASSER JÄRVINEN seisoo tehtaan ensimmäisen sarjavalmisteisen koneen Hansan kellukkeella vuonna 1922. Hansaa valmistettiin saksalaisella lisenssillä 120 kappaletta.

koneita tuli valmistaa vain, jos siihen riitti ylimääräistä kapasiteettia. Fin-nairin edeltäjä Aero Oy perustettiin vuonna 1922 ja Suomessa oli 1920-lu-vulla joitakin kymmeniä lentotaitoisia ihmisiä.

SÄÄSKESTÄ PYÖRREMYRSKYYN

Somersalo vakuutti esimiehilleen, että Suomessa oli hyvät edellytykset rakentaa lentokoneita, koska niiden valmistusmateriaalit olivat puu ja vaneri.

Koneet oli aikaisemmin ostettu Ranskasta ja Saksasta, mutta poliit-tisen tilanteen vuoksi se ei enää ollut yhtä helppoa kuin ennen. Markka oli devalvoitu, joten sen ostokyky oli heikko. Työvoimaa sen sijaan oli. So-mersalo ja Järvinen ehdottivat, että ostetaan lisenssi lentokoneen val-mistamiseen Saksasta ja perustetaan tehdas Suomeen.

Tehdas perustettiin Suomenlin-naan, Helsingin edustalla olevalle saarelle, kuivatelakalle ja kasarmiin, jotka olivat puolustusministeriön hallussa. Tilat olivat pienet ja epäkäy-tännölliset ja niiden oli tarkoituskin jäädä väliaikaisiksi. 1920-luvulla us-

TEHDAS PERUSTETTIIN SUOMENLINNAAN, Helsingin edustalla olevalle saarelle, kuivatelakalle ja kasarmiin, jotka olivat puolustusministeriön hallussa.

Tehdas perustettiin Suomenlinnaan, Helsingin edustalla olevalle saarelle, kuivatelakalle ja kasarmiin.

Patria 21

Ensimmäiset lentäjät eivät käyttäneet laskuvarjoja, vaan ne yleistyivät vasta 1920-luvun puolivälin jälkeen. Silloinkin niitä pidettiin liioiteltuna turvatoimena. Lentokoneet olivat kaksitasoisia pot-kurikoneita, jotka heitettiin potkurista käymään. Vuonna 1932 maailmalla alettiin suunnitella yksitasoisia len-tokoneita, joissa oli sisään vedettävä laskuteline. 1920-luvulla ergonomia oli olematonta: lentäjä istui puupenkillä ja vivut, ohjaussauva ja polkimet olivat usein hankalissa paikoissa. Suljettua kuomua ei ollut, koska ajateltiin, että lentäjän tulee tuntea ilmavirtaukset ihollaan. Lentäjäksi oli aluksi kaksi tietä: korkeakouluopiskelu tai pitkä tie mekaa-nikosta ohjaajaksi.

Lue lisää:Jukka Raunio: Valtion Lentokonetehtaan Historia.

Osa 1: Pioneerivuodet 1921 – 1932.

Forssan Kirjapaino, 2005.

Jukka Raunio: Valtion Lentokonetehtaan Historia. Osa 2: Tampereella ja sodissa 1933 – 1944.

Forssan Kirjapaino, 2007.

Jutussa on käytetty asiantuntijana Patria Aviation Oy:n teknistä johtajaa Jukka Rauniota, joka kirjoittaa parhaillaan harrastuksekseen historiasarjan kolmatta osaa vuosista 1945 – 1965.

kottiin, että vesitasot olisivat maalle laskeutuvia lento-koneita parempia ja Suomessa niiden ajateltiin sopivan tuhansien järvien maahan. Maakoneista tuli kuitenkin vallitsevia, joten saarella sijaitseva tehdas ei ollut tarkoi-tuksenmukainen. Kelirikon aikana ei voitu lentää lain-kaan, vain sulan ja jään aikaan. Suomenlinnan tehtaalla oli alle sata työntekijää.

Ensimmäiset sarjavalmisteiset, kokonaan suomalaiset lentokoneet nimettiin hyönteisten ja lintujen mukaan, kuten Sääski, Haukka ja Kotka. 1930-luvulla otettiin käyt-töön ilmavirtojen nimet, kuten Viima, Tuisku ja Pyry. Valtion Lentokonetehtaan viimeinen itse suunnittelema kone oli nimeltään Pyörremyrsky.

LAAJENTUMINEN JA KOLME UUTTA TEHDASTA

Tehtaan nimeksi tuli Valtion Lentokonetehdas vuonna 1928, kun se liitettiin yhteen Santahaminan Ilmailutela-kan kanssa. Vuonna 1932 ilmavoimien ja lentokoneteh-taan johto vaihdettiin ja lentokaluston hankintajärjes-

merkittävästi. Työntekijöitä hyvin varustetussa tehtaassa oli aluksi noin 600. Sodan alkaessa tila loppui kesken Tampereellakin, ja niin päätettiin rakentaa kaksi lentoko-netehdasta lisää. Tehtaat hajautettiin eri puolille maata turvaan pommituksilta. Kuoreveden Halliin valmistui tehdas 1940 ja Linnavuoreen moottoritehdas 1941.

Lentokonetehtaan toiminnalla oli merkittävä rooli sekä talvi- että jatkosodassa. Vuonna 1944 lentokonetehtaan palveluksessa oli yli 4000 työntekijää. Viime vuonna 70 vuotta täyttänyt Hallin tehdas on edelleen osa Patriaa, ja se huoltaa sekä kokoaa lentolaitteita 700 patrialaisen voimin.

Valtion Lentokonetehdas säilyi omana yksikkönään vuoteen 1946 asti, jolloin se liitettiin Valtion Metallitehtaa-seen, jonka nimi muuttui myöhemmin Valmetiksi. Valmet Lentokoneteollisuus liitettiin Patria-konserniin vuonna 1997. Kesällä 2011 Patrian 90-vuotisjuhlia juhlitaankin asiaankuuluvasti Ilmailuvoimien Lentokonetehtaan syn-tysijoilla Suomenlinnassa.

Ilmojen sankarit

1920-LUVULLA LENTOKONEET tehtiin puusta ja ne lahosivat nopeasti. Lento-koneen runko päällystettiin kankaalla, joka antoi sille aerodynaamisen muodon.

Ensimmäiset sarjavalmisteiset, kokonaan suo-malaiset lentokoneet nimettiin hyönteisten ja lintujen mukaan, kuten Sääski, Haukka ja Kotka.

telyt organisoitiin uudelleen. Samaan aikaan maailmanpoliittinen tilanne kiristyi ja sotilaalliseen varustautu-miseen panostettiin entistä enemmän.

Suomessa marsalkka Mannerheim kyseenalaisti Puolustusvoimien toi-mintavalmiuden tason jul kisesti vuon na 1934 ja sen seurauksena mää-rärahoja kasvatettiin. Valtion Len to-konetehdas päätettiin siirtää Tampe-reelle vuonna 1936 ja sitä laajennettiin

BRISTOL BLENHEIM Huhtikuussa 1938 puolustusmi-nisteriö osti Bristolilta Blenheim I:n valmistuslisenssin. 15:n Blenheim I:n sarja tilattiin Valtion Lentokonetehtaalta.

LISENSSILLÄ VALMISTETTUUN KONEESEEN tehtiin mittavia muutostöitä ja kone sai oman tyyppimerkinnän I.V.L A.22 ”Hansa”.

1921 perustetaan Ilmailuvoimien Lentoko-netehdas, josta kehittyi Valmetin kautta Finavitec Oy.

1922 perustetaan Valtion ruutitehtaat, josta myöhemmin tulee Vihtavuori Oy.

1923 perustetaan Lapuan patruuna-tehdas, josta tuli Lapua Oy, nykyisin osa Patrian ja Norjan valtion tasaosuuksin omistamaa Nammo-konsernia.

1932 perustetaan Oy Tampella Ab:n ase-osasto, yhdessä Vammaskosken tehtaan kanssa tästä kehittyi Vammas Oy.

1943 perustetaan Oy Suomen Autoteolli-suus Ab, myöhemmin tuli Oy Sisu Auto Ab, josta sittemmin erotettiin Sisu Defence Oy.

1997 perustetaan Patria yhdistämällä Finavitec Oy, Lapua Oy, Sisu Defence Oy, Vammas Oy ja Vihtavuori Oy.

Patrian juuret syvällä Suomen teollisessa historiassa

22 Patria Patria 23

Klassikko >Leila UotilaKuvat Mikko Vähäniitty

Vanha Vinka-simulaattori sai modernin seuraajan

Ilmavoimat osti ensimmäiset peruslentokoulutuksessa käy-

tettävät Patrian suunnittelemat ja valmistamat Vinka-koulutuskoneet 80−luvun alussa, ja samalla vanhat GAT-1 -simulaattorit muunnettiin paremmin vastaamaan Vinkan ominaisuuksia. Rattiohjain vaih-dettiin säädettävillä ohjainvoimilla varustettuun sauvaan, mittaristoa muokattiin ja lentoarvoja säädettiin.

Lopputuloksena oli Vinka-koulu-tuksessa käytetty simulaattori, jossa säilytettiin alkuperäinen rajoitettu liikejärjestelmä. Laite soveltui par-haiten perus- ja mittarilentämisen harjoitteluun.

Lentosimulaattoreita käytetään nykyään lähes kaikkien lentoko-netyyppien koulutuksessa. Simu-laattorit ovat laajassa käytössä sekä siviili- että sotilasilmailussa, sillä niiden avulla voidaan kasvattaa koulutuksen tehokkuutta ja turval-lisuutta kustannustehokkaasti.

REALISTISTA HARJOITTELUA

2000-luvulla Vinka-simulaattorit alkoivat olla van-hentuneita ja hankalia ylläpitää. Uuden simulaat-torin vaatimuksia ja ohjainympäristöä ryhdyttiin suunnittelemaan Patriassa yhteistyössä Tikkakosken Ilmasotakoulun kanssa.

Vanhat simulaattorit korvattiin uusilla Vinka-si-mulaattoreilla, jotka on varustettu korkealaatuisel-la visuaalijärjestelmällä ja koko Suomen kattavalla lentokenttäverkostolla. Lennonharjoittelulaitteiden ohjaamoympäristöön kuuluu muun muassa Vinka-tyyppinen mittaritaulu, lento-ohjaimet ja mallinnet-tu GPS-järjestelmä.

− Nykyinen teknologia antaa mahdollisuuden kattavaan ja realistiseen harjoitteluun. Simulaatto-rikoulutus on nyt aivan eri tasolla, kuin aloittaessa-ni omaa sotilaslentokoulutustani Vinkalla vuonna 1984, sanoo Patriaan siirtynyt kehityspäällikkö Jyrki Myyryläinen.

KOULUTUSTULOKSET PARANIVAT HETI

Peruskoulutuksen lisäksi uusien simulaattoreiden avulla voidaan harjoitella myös erilaisia vika- ja häiriötilanteita, kuten toimintaa tilanteessa, jossa ilmenee esimerkiksi moottorihäiriöitä sekä lento-

Suomen ilmavoimat hankki 1970−luvun alussa koulutuskoneiden simulaattoreita, jotka sittemmin

muunnettiin vastaamaan alkeiskoulutuskone Vinkaa. Vuonna

2009 nämä hyvin palvelleet simulaattorit korvattiin Patrian

toimittamilla Vinka-simulaattoreilla. Uuteen teknologiaan perustuvat

simulaattorit tarjoavat lähes aidon lentokokemuksen.

toimintaa erilaisissa sää- ja valaistusolosuhteissa. − Uuden simulaattorin ohjaamo ja lentomalli

suunniteltiin Vinka-lentokoneen mukaisiksi. Yksi-tyiskohtaisen Vinka-mallinnuksen ansiosta uusien simulaattoreiden lento-ominaisuudet paranivat mer-kittävästi, kertoo koulutusjärjestelmät-tuoteryhmän päällikkö Kimmo Jämsen Patriasta.

− Uudet Vinka-simulaattorit ovat osoittautuneet onnistuneiksi koulutuslaitteiksi. Jo ensimmäisen kurssin jälkeen huomattiin, että koulutustaso eri-tyisesti mittarilentämisessä oli selvästi aiempaa korkeammalla tasolla. Tämän johdosta koulutusoh-jelmien lentotuntimäärää on voitu supistaa ja siitä huolimatta parantaa lento-oppilaiden osaamistasoa, Myyryläinen toteaa.

”Simulaattorikoulutus on nyt aivan eri tasolla, kuin aloittaessani omaa sotilaslentokoulutustani vuonna 1984”

1970

2010

2009

2005

1983-84

1980

SUOMEN ILMAVOIMAT HANKKI Singer Linkilta Yhdysval-loista kolme Cessna-154 -konetta mallintavaa GAT-1 (General Aviation Trainer) lentokoulutuslaitetta.

ILMAVOIMAT OSTI VALMET L-70 VINKA -koulutuskoneet.

GAT-1 -LENTOKOULUTUSLAITTEET muunnettiin vastaamaan Vinkaa ja ne otettiin kou lu tus-käyttöön Kauhavan Ilmasotakoulussa.

ILMASOTAKOULU SIIRTYI TIKKAKOSKELLE, ja samalla Vinka-simulaattorit siirrettiin sinne. Ilmavoimat ulkoisti Vinka-koulutustoiminnan Patrialle.

VANHAT VINKA-SIMULAATTORIT POISTUIVAT KÄYTÖSTÄ ja Patria toimitti uudet.

UUDET VINKA-SIMULAATTORIT otettiin koulutuskäyttöön.

Patria 25

25

Kanta >Kuva Arto Viikari

P uolustusvoimien resurssien käytön painopisteen pitäminen päätehtävässä edellyttää kevyempiä organisaatiorakenteita, mutta ennen kaikkea uusia tapoja tuottaa hallinto- ja tukipalvelut. Tätä tullaan

avoimin mielin tarkastelemaan osana puolustusvoimauudistusta. Tarkastelu tulee avaamaan kumppanuudelle uusia alueita.

Strateginen kumppanuus on syvälle menevää yhteistyötä. Se ulottuu normaalioloista poikkeusoloihin. Kumppanuuteen kuuluu avoimuus. Asiakkaalla ja kumppanilla on oltava yhteinen käsitys tuotteesta ja sen hinnan muodostavista kustannuksista. Kumppa-nuudessa myös asiakas pääsee osalliseksi tehokkaan toiminnan tuottamasta tuloksesta.

KOKEMUKSET KANNUSTAVAT YHTEISTYÖHÖN

Kokemukset kumppanuustyyppisestä yhteistyöstä ovat pääosin positiivisia. Yhteistyötä valmisteltaessa on kumppanille siirrettävä toiminta kustannuksineen ja resursseineen oltava tarkoin tiedossa ja hallinnassa. Yhtiömuotoisen kumppanin toimintavapaus valtion virastoon verrattuna lisää tehoa ja joustavuutta. Kevyemmällä organisaatiorakenteella tuotetaan enemmän tehokkaita työtun-teja.

Strategisesta kumppanuudesta hyvänä esimerkkinä on Patrian tuottama Ilmavoimien pääkaluston kunnossapito sekä Patrian tytäryhtiön, Millog Oy:n rooli Maavoimien ja puolustushaarayhtei-sen materiaalin kunnossapidossa. Millog kykeni jo aloitusvuote-naan 2009 lisäämään tehokkaita korjaamotunteja huomattavasti yli tavoitteen.

Erikoissairaanhoidossa edetään kohti strategista kumppanuutta sairaanhoitopiirien kanssa. Normaaliajan yhteistyöstä on jo vuosien kokemus. Sopimukset poikkeusolojen toiminnasta ovat

Puolustusvoimat tarvitsee kevyempiä organisaatiorakenteita

Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö

Kenraaliluutnantti

Paavo Kiljunen

24 Patria

Strateginen kumppanuusPUOLUSTUSVOIMIEN YDIN-TOIMINTAA on sotilaallisen suorituskyvyn kehittäminen ja ylläpito sekä suorituskyvyn käyttö. Ydintoiminta on oltava vahvasti omissa käsissä. Muu-ta toimintaa voidaan hankkia sellaiselta toimijalta, joka sen parhaiten osaa. Tällöin puhu-taan strategisesta kumppa-nuudesta, kumppanuudesta tai tavanomaisessa asiakassuh-teessa tapahtuvasta palvelujen ostosta.

>

työn alla. Korjaamojen pientarvikelogistii-kassa ja vaatetushuoltopalveluissa on tehty menestyksekästä yhteistyötä jo useiden vuosien ajan.

Puolustusvoimien tarvitsemat kiinteistö-palvelut tuotetaan Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen sekä ylläpitopalveluja tuottavan Puolustushallinnon rakennuslaitok-sen kanssa. Puolustusvoimien ruokahuolto organisoitiin omana toimintana ensin valta-kunnalliseksi palvelukeskukseksi (PURU), joka yhtiöitetään vuoden 2012 alussa. Johtamisjär-jestelmäalalla ostettujen palvelujen osuus on edelleen kasvussa. Jokapäiväisten palvelujen ja tarvikkeiden hankintojen tueksi käytetään erilaisia keskitettyjä puitesopimusjärjestelyjä.

Puolustusvoimien vanhin kumppani on Soti-laskotiliitto, jonka kanssa yhteistyö on kestä-nyt jo 90 vuotta. Yhteistyö jatkuu perinteitä kunnioittaen, asiakaslähtöisesti ja vahvasti tässä ajassa eläen. Tämä esimerkki kannustaa tekemään muidenkin kumppanien kanssa yhdessä enemmän ja paremmin.

Strateginen kumppanuus perustuu avoimuuteen. Puolustus-voimat tarvitsee muun yhteiskunnan resursseja ja osaamista jo normaalioloissa, mutta vielä enemmän poikkeusoloissa. Yksin ei selvitä voimakkaasti erikoistuneessa ja verkottuneessa toiminta-ympäristössä.

Kevyemmällä organisaatiorakenteella tuotetaan enemmän tehokkaita työtunteja.

26 Patria

Lyhyet >Kuvat Antti Hentinen ja Patria

T ilattu kokonaisuus kattaa 35 Hornet-hävit-täjän modifi oinnin sekä niihin liittyvää osa- ja verkostovalmistusta. Työ alkaa vuonna

2012 ja asennukset tehdään vuosien 2013 - 2015 aikana koneiden normaalien määräaikaishuoltojen ja rakennepäivitysten yhteydessä.

- Hallin toimipisteessä tehdään jo nyt MLU2-päivitystä tukevia ja valmistelevia töitä. Olemme

Merkittävä tilaus Ilmavoimien Hornet-hävittäjien MLU2-sarja-asennuksista

>Hornet-hävittäjien MLU2-järjestelmäpäivityksen sarja-asennusten tilauksen arvo on yli 24 miljoonaa euroa. Sen työllistävä vaikutus on noin 150 henkilötyövuotta.

AMOS-kranaatinheitinajoneuvoja Maavoimille

Patria Hägglunds toimittaa Maavoimille yhteensä 18 AMOS-kranaatinheitinajoneuvoa.

H ankinta sisältää panssariajoneuvojen lisäksi kattavan huolto- ja ylläpito-sopimuksen sekä koulutusvälineitä.

Sopimuksessa on lisäksi optio lisähankinnoista tuleville vuosille.

AMOS-kranaatinheitinajoneuvo on ollut Patria Hägglundsin ja puolustusvoimien välinen tuote-kehityshanke, jonka lopputuloksena on syntynyt

>

Patriassa toimineet tiiviissä yhteistyössä Ilmavoimien ja MLU2-järjestelmistä vastaavan Yhdysvaltain merivoimien kanssa vuodesta 2004 lähtien, jolloin järjestelmäpäivityksen toteutuksen suunnittelu käynnistyi, kertoo liiketoimintajohtaja Lassi Matikainen Patriasta.

Patria laajentaa toimintaansa pohjoismaisessa helikopteri-huollossa

>Patria vahvistaa asemaansa Norjassa ja pohjoismaisessa helikopterihuollossa ostamalla norjalaisen Bardufossissa toimivan helikopteri- ja lentokonehuoltoon erikoistuneen yhtiön NAC Maintenance AS:n (NACM). Yrityksen nimi muuttuu kaupan myötä Patria Helicopters AS:ksi.

P atrian tavoitteena on laajentaa helikopterihuoltotoimintaa ja palvella sotilastoimin-toja sekä siviilioperaattoreita erityisesti Pohjois-Norjan alueella. Patrian tavoitteena on laajentaa huoltotoimintaa entisestään ja kehittää toimintaa pitkällä aikavälillä.

Patria on toiminut Norjassa jo pitkään, sillä Patria ja Norjan valtio omistavat kansainväli-sen puolustusvälinekonserni Nammo AS:n yhtä suurin osuuksin. Norjan puolustusvoimilla on käytössään Patrian XA-ajoneuvoja. Lisäksi Patria on huoltanut norjalaisia helikoptereita. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään NORDILS-hankkeessa NH90-helikopterien osalta sekä sen moottorin kokoonpanossa.

27

ainutlaatuisen suorituskyvyn omaava kranaa-tinheitinjärjestelmä. Kehitystyö käynnistettiin 1990-luvun lopulla ja alkuperäinen arvoltaan 120 M€ sopimus kehitystyöstä ja hankinnasta allekirjoitettiin vuonna 2003. Nyt tehdyllä sopimuksen tarkennuksella käynnistetään vaunujen sarjatuotanto.

Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi