ilmiöoppimisen työkalupakki · 2017-09-24 · 3 esipuhe tämän julkaisun lähtökohta on on...
TRANSCRIPT
1
Ilmiöiden maailmaIlmiöoppimisen työkalupakki
Teksti: Amanda Manner Ilme: Julia Tavast
2
Sisällysluettelo
Esipuhe .................................................................................................... 3
1. Mikä on ilmiö? ................................................................................ 4
Miten valita ilmiö? .............................................................................. 5
2. Ilmiöoppimisen tavoitteet ......................................................... 6
3. Ilmiömäisiä ideoita....................................................................... 7
Piirrä ilmiö! ............................................................................................ 7
4. Ilmiöprojektin prosessi ................................................................ 8
Toimintatapoja ilmiöprosessin ohjaamiseen ................................ 8
Mitä onnistunut ilmiöprosessi vaatii ................................................ 9
Ilmiömäinen opettaja! ...................................................................... 9
5. Miten tutkia ilmiötä? ....................................................................10
Ilmiömäisiä kysymyksiä! .....................................................................11
Mikä tutkimus? ....................................................................................12
6. Luovaa tiedettä ..............................................................................15
Mietintämyssy ......................................................................................16
Ilmiöoppimisen silmälasit ..................................................................17
7. Luova luokkahuone .....................................................................18
8. Arvioinnin äärellä ..........................................................................19
Tsemppitähdet ....................................................................................20
Arviointijana .........................................................................................22
3
Esipuhe
Tämän julkaisun lähtökohta on on maailman ihmeellisyys. Tiede voi olla kaunista ja taide rumaa. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia. Siksi ilmiöoppiminen on mieletön mahdollisuus kouluissa.
Ilmiöiden maailma -julkaisun avulla kannustetaan opettajia toteuttamaan oppilaidensa kanssa projekteja, joissa lopputulosta ei tiedetä ennalta. Oppiminen voi olla tutkimista, kokeilua ja ihmettelyä – tärkeintä on utelias havainnointi.
Tämän julkaisun tuottaja Pop-Tiede ry työskentelee tieteen popularisoinnin, tiede- ja taidekasvatuksen, ilmiöpohjaisen oppimisen sekä opettajien täydennyskoulutuksen parissa. Pop-Tieteen vahvuus on yhdistyksen jäsenten monialaisuus sekä kokemus niin kouluista, leireistä, luonnontieteistä, taiteista kuin tutkimuksestakin.
Ilmiöiden maailma on osa keväällä 2017 lanseerattua Ilmiöpop-koulukiertuetta. Julkaisulla syvennetään kiertueen teemoja ja ilmiöiden tutkimisen mahdollisuuksia kouluissa. Julkaisua voi vapaasti hyödyntää kouluissa ja vapaa-ajan toiminnassa lasten ja nuorten kanssa. Julkaisun ja Ilmiöpop 2017 -kiertueen rahoittaa Koneen säätiö.
Tervetuloa ilmiöiden maailmaan Pop-Tieteen kanssa!
Amanda Manner
Varapuheenjohtaja ja julkaisun toimittaja
Pop-Tiede ry
4
1. Mikä on ilmiö?Ilmiö voi olla melkein mitä vain. Se voi olla jotakin tuttua tai täysin vierasta. Arkipäiväistä tai ylevää. Pientä tai suurta. Näkyvää tai näkymätöntä. Ilmiö voi olla aihe, teema tai asiakokonaisuus. Ilmiö voi olla jotakin hyvin tutkittua tai aivan tuntematonta.
Ilmiö on ennemmin kimppu kysymyksiä kuin sarja vastauksia. Se ei ole ongelma, joka pitäisi ratkaista, vaan keskustelunavaus, josta voi aueta uusi tarkasteltava todellisuus.
Ilmiö on jotakin, mitä voi tutkia.
Pohdi seuraavia asioita ennen kuin valitsette luokassanne tutkittavan ilmiön:
lMiten ilmiöstä voi saada tietoa?
l Onko ilmiöstä saatava tieto merkityksellistä oppilaille?
l Miten ilmiö liittyy siihen, mitä luokassa jo tiedetään ja tunnetaan?
l Mitä asioita kyseisen ilmiön tarkasteleminen luokassasi palvelee?
l Kenen näkökulmasta ilmiö on valittu ja rajattu?
l Miten oppilaiden osallisuus toteutuu ilmiön määrittelyssä?
l Mitä riskejä ja huolenaiheita kyseisen ilmiön käsittelyyn liittyy?
l Kuinka ilmiö linkittyy eri oppiaineisiin ja opetussunnitelmaan?
4
55
MITEN VALITA ILMIÖ?Varattava aika n. 45 min. Tarvikkeet: paperilappuja ja maalarinteippiä.
1. Keskustelkaa luokassa pienryhmissä siitä, mitä ilmiöllä mielestänne tarkoitetaan. Purkakaa keskustelu yhteisesti ja kirjatkaa taululle muistiin, mitä ilmiöllä tarkoitetaan.
2. Kirjatkaa ryhmissä lapuille, mitä ilmiöitä olette jo tutkineet koulussa tai tunnette jollakin tavalla entuudestaan esimerkiksi harrastusten kautta. Yhdelle lapulle kirjataan aina yksi asia. Kerätkää ryhmien laput seinälle satunnaiseen järjestykseen.
3. Keskustelkaa ryhmissä lapuille kirjatuista ilmiöistä ja asioista, joista oppilaat haluaisivat tietää lisää.
4. Kokoontukaa ilmiöideoiden äärelle yhdessä istumaan ja lukekaa kaikki ilmiöideat ääneen.
5. Järjestelkää yhdessä laput siten, että intuitiivisesti yhteen kuuluvat tai toisiaan muistuttavat ilmiöt ovat lähekkäin.
6. Keskustelkaa yhteisesti, millaisia ilmiöitä ja aiheita ilmiöiden kartoit- tamisesta nousee. Aiheita voi tässä vaiheessa ryhmitellä otsikoiden alle ja tarvittaessa yhteisen keskustelun jälkeen jokin aihe voidaan poistaa ennen äänestysvaihetta.
7. Äänestäkää kiinnostavin ilmiökokonaisuus siten, että kunkin oppilaan käytössä on kolme ääntä. Äänet voi sijoittaa joko yhden aiheen alle tai hajauttaa oman mielen mukaan. Äänestäminen voidaan toteuttaa joko suljettuna lippu- äänestyksenä tai esimerkiksi pape- reihin kiinnitettävien tarrojen avulla.
8. Laskekaa äänet ja ottakaa valokuva seinälle kootuista ideoista. Niiden äärelle voidaan palata, kun valitun ilmiön ominaisuuksia tutkitaan tarkemmin.
9. Jättäkää seinälle kaikki valittuun ilmiöön liittyvät paperit ja nimetkää ilmiö vielä ytimekkäästi.
10. Seuraavalla oppitunnilla ilmiön valintaa voidaan jatkaa esimerkiksi työstämällä lappujen ympärille jättimäinen yhteinen miellekartta.
Vinkki:
Mikäli käytössänne on tablet-laitteita, voi ilmiön valinnassa hyödyntää myös sähköisiä muistitauluja.
5
6
2. Ilmiöoppimisen tavoitteetIlmiöjakso on hyvä aloittaa tavoitteiden miettimisestä ja tavoitteisiin on hyvä palata toisinaan. Tavoitteet ja työtavat muuttuvat usein tehtävän aikana. Käytä siis hetki motiiviesi miettimiseen, mutta muuta mieltäsi vapaasti!
Tavoite täytyy kirkastaa ensin ja vasta sitten valita siihen sopivat menetelmät.
Konkretisoi tavoitteet:
l Mitä ilmiöjaksolla harjoitellaan?
l Miten harjoittelu tapahtuu eli millaisia työskentelytapoja projektissa käytetään?
l Miksi projekti tehdään eli mikä on työskentelyn tavoite?
?
6
7
3. Ilmiömäisiä ideoitaMitään ei synny tyhjästä. Alkuideoinnille, ajatusten kartoittamiselle ja ikkunasta ulos tuijottamiselle on tarpeen varata aikaa. Ilmiön löytäminen vaatii jonkin lähtökohdan, ja usein kannattaa lähteä liikkeelle tutuista ja ajankohtaisia aiheista oppilaiden elämässä.
Ilmiöoppiminen on väistämättä luova prosessi. Luoville töille on tyypillistä, että alussa ne eivät vaikuta etenevän lainkaan. Heittäkää rohkeasti ideoita, pureskelkaa ajatuksia ja seuratkaa eri lankoja.
Kun ilmiö on valittu, täytyy vielä tarkentaa, mistä ilmiössä on kysymys, ja miten juuri teidän luokkanne aikoo ottaa ilmiön haltuun. Rakentakaa rohkeasti oma ilmiöprosessinne. Ilmiöjakson tuotoksen ei tarvitse olla näyttävä ja erikoinen, olennaista on prosessin onnistuminen ja hyvä oppimiskokemus.
PIIRRÄ ILMIÖ!Valittu ilmiö synnyttää monenlaisia mielikuvia. Niiden sanallistaminen ei välttämättä ole aina helppoa. Lähestykää ilmiötä kuvan kautta. Jokainen oppilas piirtää vapaavalintaisella tekniikalla kuvan valitusta ilmiöstä. Kerätkää tunnin päätteeksi kuvat seinälle. Mitä yhteistä kuvista löytyy?
Pohdi:
Millainen on otollisin paikka ideoinnille? Entä jos ideointia tehtäisiin ulkona piknik-hengessä tai liikuntasalissa patjoilla makaillen? Vai haluaisitteko leikkiä luovan alan sekatyöläisiä ja jalkautua vaikka kahvilaan, museoon tai kirjastoon työskentelemään? Anna oppilaiden ideoida mielekkäin ideointiympäristö, ehkäpä se syntyykin omaa luokkahuonetta uudelleen muokkaamalla.
7
8
4. Ilmiöprojektin prosessiIlmiöjaksoa aloittaessa ei voi tietää, millainen prosessin lopputulos tarkalleen on. Työskentelyn tulee kuitenkin olla tavoitteellista, vaikka tavoite muuttuisi ja täsmentyisikin projektin aikana. Opettaja toimii projektin koordinaattorina ja vastaa aikatauluista ja arvioinnista. Projektin suunnittelussa kannattaa hyödyntää oppilasdemokratiaa ja oppilaiden roolittamista sekä erilaisten vastuiden nimeämistä.
Tilannetta kannattaa arvioida pitkin työskentelyä myös yhteisesti. Jotta oppilaat sitoutuisivat projektiin, tulee opettajan olla mahdollisimman avoin ja reilu. Erilaiset tunteet kuuluvat väistämättä myös ilmiöjaksoon ja pidemmät projektit ovatkin oivallinen ympäristö sinnikkyyden harjoittelemiseen.
TOIMINTATAPOJA ILMIÖPROSESSIN OHJAAMISEENl Aloita työskentely.
l Anna samoista asioista innostuneiden työskennellä samassa tiimissä.
l Korosta joukkuehenkeä. Teetä alkuun pieni ryhmäytymistehtävä. Niitä voi teettää myös prosessin aikana.
l Pyydä tiimejä aikatauluttamaan omaa työskentelyään ja nimeämään sille tavoitteita.
l Pidä tiimipalavereita, joihin oppilaat valmistautuvat etukäteen.
l Sovi koko luokan kanssa, miten työskentely etenee ja piirtäkää yhdessä aikajana, josta työskentelyvaiheet ilmenevät. Päivittäkää janaa tarvittaessa.
l Harjoittele ilmiöoppimisen taitoja luokan kanssa ensin pienissä projekteissa.
l Kerääntykää rupeamien jälkeen yhteiseen piiriin, jossa jaatte päivän onnistumiset ja haasteet.
l Rakenna ilmiöjakso yhdessä muiden koulun opettajien kanssa.
l Verkostoidu myös opetusalan ulkopuolisten ihmisten kanssa. Muista vanhemmat, kulttuurilaitokset, yritykset ja kirjastot mahdollisina yhteistyökumppaneina.
8
99
ONNISTUNUT ILMIÖPROSESSI VAATIIl uteliaisuutta
l pitkäjänteisyyttä
l uskallusta tehdä asiat uudella tavalla
l taitoa muuttaa suunnitelmia
l sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
ILMIÖMÄINEN OPETTAJAl kokeilee ja opettelee rohkeasti uutta.
l uskaltaa mokata ja oppia mokistaan.
l vaalii innostusta.
l tekee asioita, joiden lopputulos ei ole ennalta tiedetty.
l perustelee työtavat oppilaille ja luottaa oppilaiden osaamiseen.
l jakaa omaa osaamistaan ja verkostoituu.
l pyytää tarvittaessa apua kollegoiltaan ja esimieheltään.
l huolehtii omasta jaksamisestaan ja hyödyntää uusia menetelmiä tavoilla, jotka sopivat omalle luokalle. Kaikkien luokassa on hyvä muistaa, että ilmiöoppiminen ei ole kilpailu!
9
10 10
5. Miten tutkia ilmiötä?Ilmiön äärelle pääsee tutkimalla ja koettelemalla sitä eri tavoin. Siksi ilmiöjakso, jolle määritellään hyvin varhaisessa vaiheessa joustamaton tavoite tai agenda, jää pintapuoliseksi. Tutkiminen on prosessi, jonka aikana tutkimuslähtökohdat joutuvat testiin. Jokainen ilmiö vaatii omanlaisensa tutkimistavat. Siksi ilmiön tutkimiselle ei voi antaa tarkkaa kaavaa.
Ilmiön tutkimisen lähtökohta on ilmiön määritteleminen ja tutkimuskentän rajaaminen. Jos tutkivan oppimisen lähestymistavat ovat vieraita, kannattaa ilmiö rajata erityisen huolellisesti. Ilmiön tutkimisessa karttuvat laaja-alaiset oppimisen ja ajattelun taidot. Antautuminen tutkimusprosessille tarkoittaa myös epävarmuuden sietämisen opettelua niin oppilaille kuin opettajallekin.
Tutkimisen lähtökohdaksi voi ottaa tutkimuskysymyksen muotoilemisen. Tutkimuskysymyksen äärelle voi päästä esimerkiksi oheisen yksilötyönä tai ryhmässä täytettävän monisteen avulla. Toteutettavalla ilmiöjaksolla tutkittavia aiheita voi olla useita, eikä kaikkien oppilaiden tarvitse keskittyä samaan lähestymistapaan. Lähtökohtien kartoittaminen kannattaa kuitenkin tehdä huolellisesti yhdessä, jotta kaikki kokevat olevansa saman ilmiön äärellä.
10
11
ILMIÖMÄISIÄ KYSYMYKSIÄ!Tutkimuskysymykseksi ei kannata ottaa koko ilmiötä. Oheinen täydennettävä miellekartta toimii apuvälineenä tutkimuskysymysten kartoittamisessa. Keksikää apusanojen avulla kysymyksiä ilmiöstänne.
ILMIÖN NIMI
Mikä
?
Millainen
?
Miksi
?
Millä tavalla
?
Kenen
?
Missä
?
Kuinka monta
?
Onko
?
Voiko
?
Entä jos
?
Voisiko
?
Miksei
?
Miten
?
Kuka
?
11
1212
Apukysymyksiä ilmiön haltuunottoon
l Jos voisitte soittaa kenelle tahansa elävälle tai kuolleelle, kenen kanssa haluaisitte keskustella ilmiöstänne? Mitä kysyisitte häneltä? Mitä hän mahtaisi vastata?
l Mitä tiedätte jo asiasta? Mitä ette tiedä? Mitä haluaisitte tietää?
l Jos ilmiö pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, miten muotoilisitte lauseen?
l Mihin muihin asioihin tämä ilmiö liittyy? Liittyykö se teidän elämäänne?
l Onko ilmiöllä vastakohtaa?
Vinkki: Koska ilmiöjakso muistuttaa paljon tutkimusprosessia, on syytä dokumentoida jatkuvasti sitä, mitä tehdään. Voisiko luokalla olla esimerkiksi yhteinen oppimispäiväkirja tai kokeilisitteko luokassa kiertävää kuvausvuoroa? Dokumentoinnin kautta myös vanhemmat pääsevät mukaan ilmiöprosessiin ja heille voidaan avata koko työskentelyjaksoa, ei vain lopputuloksia.
MIKÄ TUTKIMUS?Ennen kuin alatte toteuttaa luokassa omia tutkimusprojekteja, on hyvä selvittää, mitä tutkimisella tarkoitetaan. Tieteellisen tutkimuksen metodeja voi avata yksinkertaisten kokeiden kautta, mutta tutkimisen käsite kannattaa ottaa myös yhteiseen keskusteluun.
Apukysymyksiä:
l Mitä sinä olet tutkinut viime aikoina? Mitä tutkimisella tarkoitetaan arkisessa puheessa?
l Millaista voisi olla tieteellinen tutkimus ja miten se eroaa arkisesta tutkimisesta?
l Millaisia erilaisia tutkimustapoja on olemassa?
l Mikä erottaa tiedon ja luulon?
13
HAVAINTO
KYSYMYS
HYPOTEESIT(eli ehdotettu idea, jota koetellaan)
KOE HAVAINNOINTI
JOHTOPÄÄTÖKSET
Pohdi! Aika monessa koulussa on tarvikevarasto papereille, maaleille ja muille kuvataiteen jutuille. Yhtä lailla salista löytyvät liikuntavälineet ja musiikkiluokasta soittimet. Mutta millaisia ovat koulujen yhteiset tutkimusvälinevarastot?
Inventoikaa opettajakunnan kesken kaikki tiedekasvatusvälineet ja unelmoikaa rohkeasti, minkälaisiin hankintoihin kannattaisi investoida tulevaisuudessa.
Kaikki tutkimus ei ole tieteellistä, ja toisaalta tiede voi olla muutakin kuin koeputkia ja suurennuslaseja! Ilman kunnollisia välineitä, moni tutkimus jää tekemättä. Toisaalta tutkimuksen lähtökohta on ajattelussa, ei välineissä. Tärkeintä on tutkimustaitojen harjaannuttaminen.
TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN YKSINKERTAISTETTU MALLI
1414
TUTKIMUSLOMAKE
Nimi: Pvm:
Tutkittava ilmiö:
Mitä halutaan selvittää?
Miten asiaa tutkitaan?
Mitä oletat selviävän tai paljastuvan?
Miten tutkimus toteutetaan?
Mitä tutkimuksessa tapahtui?
Mitä sait selville? Vastasiko lopputulos olettamuksiasi?
Vinkki! Tiede alkaa kysymyksistä. Harjoittele oppilaiden kanssa kysyvää työskentelytapaa.
Pohtikaa, mihin kysymykseen teksti on vastaus! Tekstistä voi etsiä kappalekohtaisia kysymyksiä ja lukukohtaisia laajempia kysymyksiä. Metodi paljastaa opettajalle, miten hyvin oppilaat hahmottavat tekstin tiedollisia aineksia.
Kysyminen on yksi tärkeimmistä opiskelutaidoista, mikä helpottaa oppilasta hahmottamaan myös sitä, mitä hän ei vielä tiedä.
Pohdi! Voiko luonnontieteen oppiminen olla luovaa? Mihin luovuutta tarvitaan ilmiöoppimisessa? Voiko luovuus liittyä myös tutkimuksen tekoon?
14
1515
6. Luovaa tiedettäTieteellisen ajattelun perusta on utelias mieli. Siksi tieteellistä ajattelua opetel- lessa täytyy vaalia myös luovuutta. Luovuuden paras työpari on ahkeruus, inspiraatio syntyy tekemällä, ei odottelemalla.
Luovuuteen kuuluu leikki, kokeilu ja rajojen kyseenalaistaminen. Luovan ajattelun ja toiminnan perusedellytys on kuitenkin koettu turvallisuus ja yhteisön tuki. Siksi myös luovat projektit vaativat yhteistä neuvottelua ja työtapojen sopimista.
Monialaiset projektit ja ilmiöhankkeet järkyttävät oppilaiden arjen rutiineja ja saattavat johtaa myös luokan sisäisen dynamiikan muutoksiin.
Parhaimmillaan uudelleen järjestäytymisen tila voi olla kutkuttava ja oppimisen riemua tukeva, mutta osa oppilaista voi kokea uudenlaiset toimintatavat stressaavina ja perusturvallisuutta järkyttävinä. Opettajan tehtävä on jalkauttaa uudet pedagogiset toimintamallit luokan toimintakulttuuriin ryhmälle sopivalla tavalla ja aikataululla.
Herättele luovuutta
l Pelatkaa yhdessä jokin pieni, toiminnallinen peli tai leikki.
l Kokeilkaa yhdessä oppilaiden kanssa jotakin, mitä kukaan teistä ei osaa. Koodatkaa peli, jonglööratkaa tai opetelkaa tunnistamaan jokin kasvi.
l Näytelkää mininäytelmä, jossa jokaisella on yksi repliikki tai kertokaa ketjussa satu lause kerrallaan.
l Listatkaa lempiruokianne, inhokkivärejänne, tänään näkemiänne eläimiä, huoneessa olevia K:lla alkavia esineitä...
l Käytä hyödyksesi teatterioppaiden ja partiolaisten julkaisujen lämmittely- ja tutustumisleikkejä!
16
Harjoittele luovuutta ilmiöjaksolla turvallisesti
l Luo rajat työskentelylle esimerkiksi aikataulun ja materiaalivalikoiman rajaamisella.
l Kannusta oppilaita suunnittelemaan projekti ennakkoluulottomasti ideoiden, mutta korosta toteutusvaiheessa myös realistisuutta.
l Salli epäonnistumiset (niin oppilaille kuin itsellesikin).
l Korosta harjoittelua ja auta oppilaita pilkkomaan tehtävä pienemmiksi osa-alueiksi.
l Kehu yrittämisestä ja anna oppilaan itse nimetä onnistumisen kohdat.
l Rakenna positiivista työskentelykulttuuria ja nappaa oppilaat hyvänteosta.
Vaali luovuutta
l Kannusta kokeilemaan ja tutkimaan itse.
l Sano ennemmin kyllä kuin ei. Opettaja on innostaja ja mahdollistaja, ei tuomari.
l Tarjoa oppilaille mahdollisuus muokata ja määritellä tutkimuskohteita.
l Ole joustava työskentelytapojen, välineiden ja paikkojen suhteen.
l Yhdistele ennakkoluulottomasti oppiaineiden lähestymistapoja. Luovuuden ydin on jo tiedetyn ja tunnetun yhdistämisessä ennen näkemättömällä tavalla.
l Unohda välillä aikataulut ja tarjoa mahdollisuus omaehtoiselle syventymiselle ja tarvittaessa taukojen pitämiselle tai vaikka päiväunille.
l Asetu ihmettelijäksi ja tutkijaksi oppilaan rinnalle.
l Huumori ja nauru kuuluvat luovuuteen, hyvät ideat voivat kummuta myös vitseistä. Ajattelu voi olla myös hauskaa!
l Innostu itse, se tarttuu.
16
17
Missä ilmiön voi nähdä?Miltä ilmiö tuoksuu tai haisee?
Mikä ilmiössä on ärsyttävää?
Miltä ilmiö näyttäisi, jos se olisi ihminen?
Jos ilmiö olisi eläin, mikä eläin se olisi?
Millä adjektiivilla kuvailisit ilmiötä?
Jos ilmiö olisi ääni, mikä ääni se olisi?
Minkä värinen ilmiö voisi olla?
Mitä koira ajattelisi tästä ilmiöstä?
MIETINTÄMYSSYMietintämyssy on luovan ajattelun harjoitus, jota voi hyödyntää, kun ilmiö on valittu. Harjoitus toimii myös keventäjänä missä vaiheessa tahansa ilmiöjaksoa.
Toteuttamiseen tarvitaan myssy tai hattu sekä paperilappuja. Keksikää luokassa yhdessä erilaisia kysymyksiä tai hyödyntäkää oheista kysymyspatteristoa. Kysymykset leikataan irti ja taitellaan hattuun. Oppilaat nostavat hatusta vuoron perään kysymyksen ja vastaavat siihen mahdollisimman nopeasti, mitä mieleen juolahtaa.
Tehtävän tarkoituksena on virittää luovaa ja joustavaa ajattelua. Syntyviä ideoita ja kommentteja voi jatkojalostaa esimerkiksi runomuotoisiksi teksteiksi tai suitsia tieteellisemmin tutkittaviksi kysymyksiksi.
17
18 18
ILMIÖOPPIMISEN SILMÄLASITKeskustelkaa ensin yhdessä siitä, miten eri tavoilla samat asiat voivat näyttäytyä. Hiekkaranta tuntuu toiselta, jos sitä tähystää kaukaa mereltä, kuin jos tutkii vain yhtä hiekanjyvää. Miettikää mitä voi nähdä ja ymmärtää erilaisista konkreettisista ja kuvitteellisista lähtökohdista.
Alkukeskustelun jälkeen on ajatusleikin vuoro. Käykää lattialle makaamaan ja sulkekaa silmät. Opettaja toimii mielikuvaharjoituksen ohjaajana ja alkaa kertomaan tarinaa tutkittavan ilmiön eri puolista.
Tarinan aikana ilmiötä voi tarkastella eri perspektiiveistä edeten aina lähemmäs ja lähemmäs kohti pieniä yksityiskohtia. Opettaja voi kehottaa oppilaita esimerkiksi kiinnittämään huomion juuri tiettyihin asioihin ja kuvittelemaan ilmiön olemusta.
Lopuksi harjoitus puretaan yhteisesti oppilaiden kanssa keskustellen.
Pohdil Onko luovuus yksilön, ryhmän, työskentelyn vai lopputuloksen ominaisuus?
lMitkä asiat luokassasi mahdollistavat luovan toimintakulttuurin syntymisen?
l Mitä taitoja oppilaiden olisi hyvä harjoitella, jotta luovia metodeita voisi hyödyntää luokassa?
Vinkki! Ilmiöpedagogiikkaan sopivat hyvin draamaleikit. Oppilaat voivat esimerkiksi ottaa opettajan paikan ja pitää alustuksen tunnin sisältöön tai pitää oppitunnin valitsemallaan metodilla ilmiöön liittyvästä aiheesta.
Tai entä jos ilmiöstä tekisi näytelmän? Tai keksisi ilmiöjoukkuepelin?
Hyvä tapa ilmiön jäsentämiseen ovat myös erilaiset assosiaatioharjoitukset, kuten sana kerrallaan etenevät tarinat.
18
19
7. Luova luokkahuoneOppilaiden osallisuutta luokkahuoneen tapahtumiin voi lisätä konkreettisesti tarjoamalla heille välineitä, joita he voivat käyttää omatoimisesti. Luokkaan voi rakentaa myös pieniä yksittäisiä kutsuvia työpisteitä, jotka innostavat valitun ilmiön tutkimiseen.
Luokkahuoneen järjestämiseen voi ottaa inspiraatiota niin taiteilijan työhuoneista kuin tutkijankammioistakin. Aina kaikkia projekteja ei myöskään kannata heti siivota pois tai piilottaa näkymättömiin. Oppimisen prosessinomaisuus voi näkyä myös luokkahuoneessa. Välillä se voi tarkoittaa sotkun sietämistä tai sitä, että tavarat jäävät levälleen seuraavaan päivään.
8. Arvioinnin äärelläOpettaja ei aseta tavoitteita vain omalle opetusryhmälleen vaan myös omalle työlleen. Joskus voi olla viisautta toteuttaa kaavailtu projekti pienempänä ja vähäeleisempänä tai palata kokonaan lähtöruutuun.
Monialaiset kokonaisuudet voivat olla ammatillisen kehittymisen ja kilvoittelun lähde, mutta ne eivät ole kilpailu. Oppimista ei tule mitata lopputulosten hienoudella vaan oppimisprosessin vaikuttavuudella.
Ilmiömäinen arviointi!
l Kannustaa oppilaita.
l Keskittyy olennaiseen.
l Sitoutuu ryhmän kanssa luotuihin tavoitteisiin.
l On avointa ja keskustelevaa.
l On empaattista ja tasapuolista.
l Ei takerru pikkuseikkoihin vaan näkee osaamisen laaja-alaisena.
19
20
TSEMPPITÄHDET1. Tulosta ja laminoi tsemppitähdet. Tyhjiin tähtiin voit kirjoittaa juuri ryhmällesi sopivia kehuja.
2. Ojenna tähti oppilaalle, jonka toimintaa haluat kiittää, kehua tai kannustaa. Tähti asetetaan sinitarralla oppilaan työpisteelle. Samalla oppilaalla voi olla useampi tähti. Kaikkia tähtiä ei kannata laittaa luokkaan samaan aikaan kiertoon. Tähtijaot kannattaa merkata itselleen muistiin, koska niitä voi käyttää myös arvioinnin apuvälineinä.
3. Oppilas saa pitää tähteä itsellään yhden päivän. Seuraavana päivänä hänen tehtävänään on miettiä, kenelle tähti pitäisi ojentaa seuraavaksi. Opettaja auttaa tarvittaessa sopivan luokkakaverin löytämisessä.
Hyvin menee!
Jatkasamaan tahtiin!
Autoit toisia!
Perustelit ajatuksesi
hyvin!
Keksit luovia
ratkaisuja!
Kuuntelit tarkkaa- vaisesti!
Teit hienoja
kysymyk-siä!
Olit hyvä
kaveri!
Uskalsit kokeilla
uutta!
Annoit työrauhan
muille!
Työskentelit keskitty-
neesti!
Harjoittelit sinnikkääs-
ti!
Rakensithyvää luokka-
henkeä!
20
21
VÄLIARVIOl Mistä innostuit?
l Mikä tuntui vielä hankalalta tai epäselvältä?
l Mitä opit?
l Mitä haluaisit oppia seuraavaksi?
l Miltä sinusta tuntuu nyt? Piirrä hymiölle kasvot ja nimeä tunnetila.
Apukysymyksiä open itsearviointiin
l Millainen tunnelma luokassa on ollut?
l Ovatko oppilaat sitoutuneet oppimiseen?
l Miten tavoitteet ovat toteutuneet toiminnassa?
l Miten oma motivaatiosi on pysynyt yllä? Mistä olet innostunut? Entä mikä on latistanut intoa?
l Onko korjaaville liikkeille tarvetta?
21
22
ARVIOINTIJANA Arviointijana havainnollistaa työskentelyn onnistumista. Jana voidaan rakentaa luokkaan esimerkiksi siten, että luokan toinen pää merkitään vihreällä paperilla ja toinen punaisella. Vihreä merkitsee kyllä-vastausta ja samanmielisyyttä, punainen päinvastaista. Arviointijanan voi toki tehdä myös paperille.
Mahdollisia väitteitä:
l Tutkin ilmiötä innostuneesti.
l Opin jotakin uutta.
l Uskalsin tehdä asioita, joita en aiemmin ollut kokeillut.
l Olin hyvä luokkatoveri.
l Työskentelin sinnikkäästi.
l Olin luova.
Vinkki! Arviointijanaa voi hyödyntää myös ryhmän itsearvioinnissa. Tällöin ryhmän pitää yhdessä neuvotella siitä, mihin kohtaan janaa heidän työskentelynsä asettuu.
22
23
ItsearviointiTaita paperi keskeltä ja täytä yksi puoli kerrallaan.
Mitä tein? Mitä opin siitä, mitä tein?
24
ILMIÖIDEN MAAILMA Ilmiöoppimisen työkalupakki
2017
Pop-Tiede ry [email protected] | 045 611 9000
poptiede.fi
Yhteistyössä