iloa vanhemmuuteen, työkaluja arkeen

Raisa Cacciatore, 2016

RAISA CACCIATORE

Lastenpsykiatri, tietokirjailija, kouluttaja

PORVOO 17.11. 2016

Iloa vanhemmuuteen,

Työkaluja arkeen


Miten suhtaudut kiukkuun

ja pettymykseen?

Miten opetat

elämänhallintaa?

Pärjäätkö itse?

Ajatuksia ilon

vahvistamiseen.

Innostunut ja omat

tunteensa tunnistava lapsi

voi hyvin ja löytää oman

polkunsa.


Lapsen kohtaaminen

Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset?

Empatia ja myötätunto opitaan hitaasti, eläytymällä ja mallista.

Jokaisella tarve tulla nähdyksi ja hyväksytyksi sellaisena

kuin on.


Temperamentit ja itsetunto

Kaikki ihmiset ovat jo syntymästään erilaisia. Jos huomaa, että kelpaa ja on iloksi

muille, voi rakentaa hyvää kuvaa maailmasta ja itsestään.

Tähän rakennustyöhön voi jokainen osallistua.


AIKATAULUISSAAN


TOIMISSAAN


SOSIAALISISSA

TILANTEISSA


TUNTEISSAAN


ILMAISUSSAAN


ASENTEELTAAN


Tunteiden hallinta = elämänhallintaa ja

itsetuntoa, terveyttä, luovuutta…


Tunteita on kaikilla!

Niitä saa olla

Tunteen saa sanoa

Tunne on eri asia kuin teko

Tunteita tulee ja menee

Olet eri asia kuin tunteesi

Cacciatore: Aggression portaat 2008


Ristiriitaisia asioita on tärkeää pohtia.

Pelot ja huolet kannattaa purkaa. Lapsi ja koko perhe

hyötyy siitä, sillä muutut rennommaksi. Hankalat tunteet

saavat selityksen. Muuten ne saattavat viedä iloa

arjesta.

Ahdistus ja pelko välittyvät kehon stressinä

(verenpaineen nousu ym.).

Kaikki tunteet ovat

sallittuja!


Äitiysvapaani pahimpia hetkiä ovat

iltapäivän loputtoman pitkät,

yksinäiset tunnit, jolloin odotan

lapseni toisen vanhemman avainten

rapinaa ulko-oven lukossa.

Ensin katselemme vauvan kanssa

kuvaamme peilistä, sitten käymme

läpi lelukorin leluja. ...

...Kello käy hitaammin kuin

koskaan. Sekunti kestää kauemmin

kuin eilen. Sata kertaa kauemmin

kuin viikonloppuna. Miljoona kertaa

kauemmin kuin ennen vauvan

syntymää.

Kannan lasta pitkin asuntoa –

joskus itkee vauva, toisinaan minä.


Avaa aistisi

Katso ihmettä. Tutki yksityiskohtia: sormia, varpaita, silmiä, hiuksia. Näe sama ihme itsessäsi – olette samanlaiset ja samaa.

Aisti vauvan ihoa omalla ihollasi. Kosketuspinnalla olette yhtä: ei ”sinä ja minä” vaan ”me”.

Kuuntele lapsen jokellusta ja jokella mukana. Se yhdistää teidät äänellä.

Nauti vauvan tuoksusta. Vauva tuntee sinut tuoksustasi. Hengittäkää yhteistä ilmaa.

FT Timo Klemola ja vavu-työryhmä 2012


Pettymyksistä selviytyminen


Oma vastuu tunteista ja

tunneilmapiiristä.


Tietoa myös tunteista

Tunneilmapiiri vaikuttaa

Tunneilmasto periytyy

Tehdään ilmastoremontti!


Aikuisen pärjääminen heijastuu suoraa

lapsiin…

Jos aikuinen on pulassa omien tunteitten kanssa, hänellä

ei ole tilaa lapselle, myötätunnolle ja empatialle.


Kannattaa ajatella: Minulle käy hyvin!

Tuosta ajatuksesta saa voimaa nykyhetkeen.

Optimisteilla enemmän sinnikkyyttä ja menestystä työssä, harrastuksessa, opiskelussa, ihmissuhteissa.

Heillä on fyysinen ja psyykkinen terveys parempi ja he elävät 7-10v pidempään kuin pessimistit.

Pessimisti sairastuu kahdeksan kertaa todennäköisemmin masennukseen kohdatessaan vaikean elämäntapahtuman.

Optimisti parantaa ajattelullaan koko ajan hyvää mielialaansa sekä itsearvostustaan.

Optimisti vai pessimisti?

Peterson 2000, Seligman 2002, Antti S. Mattila: Onnen taidot


Pessimistien kannattaa kammeta ajatteluaan

myönteisempään suuntaan. Positiivinen psykologia on

osoittanut, että myönteisillä tunteilla ja tunneilmaisulla

on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin.

Myönteinen ajattelu on taito kääntää huomio

ratkaisuihin ja lakata huolehtimasta pikkuasioista ja

asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa.

Ajattele ja keskity asioihin, jotka ovat hyvin. Kommentoi

myös ääneen hyviä asioita.

Myönteinen ajattelu ja mielihyvän löytäminen vaativat

joiltakin suurempia ponnistuksia kuin toisilta.

Syvällisempää ja pysyvämpää onnellisuutta voisi kuvata

vaikka kukoistamisella. On tunne, että elämä sujuu hyvin

ja asiat ovat enimmäkseen parhain päin. Elämässä on

mielekkyyttä ja innostusta, vaikka samalla voi olla

haasteita ja kärsimystäkin.

Myönteisillä tunteilla ja tunneilmaisuilla on suuri merkitys

ihmisten, ihmissuhteiden, työyhteisöjen ja kodin

ilmapiiriin sekä ihmisten hyvinvointiin.

TUNNETILA MYÖNTEISEKSI

Ks. Myös Antonovski 1987 Salutogenesis,

Sekä Timo Hämäläinen 2013: Hyvinvointi

http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5771/08_hyvinvointi_hamalainen.pdf

Positiivinen eli myönteinen ajattelu on taito kääntää huomio ratkaisuihin ja lakata huolehtimasta pikkuasioista tai sellaisista asioista, joihin ei voi vaikuttaa.

Ajattele ja keskity asioihin, jotka ovat hyvin. Kommentoi ääneen myös hyviä asioita. Ajattele myös itsestäsi hyvää.

Tutustu itseesi ja opettele hyväksymään omat omituisuutesi, niin löydät paljon kompasseja hyvään elämään.

Onnen tunne seuraa tätä ”hyvän elämän” -tunnetta.

Tämä on luonnollista ja suositeltavaa. Aivojen ja koko kehon hyvinvointi ja tyytyväisyys on suositeltavaa.

Mielihyvän, onnen ja ilon kokemukset ovat terveelliset ja kaikkein terveellisintä on saada niitä aikaan luomuna, ilman nautintoaineita.

Se on elämänhallintaa ja mielihyvää parhaimmillaan.

Hyvinvointia ja onnellisuutta säteilevä ihminen levittää tyytyväisyyttä myös ympäristöönsä.


Positiivisuudessa ja optimistisuudessa kuten

mielihyvähakuisuudessakin on eroja.

Ihminen on luonnostaan huolestuva ja

varuillaan. Aivot suuntautuvat uhkaan

herkemmin ja pitempään kuin palkintoon ja

mielihyvään.

Näin ollen myönteinen ajattelu ja mielihyvän

löytäminen on mielen taito, se ei kaikilta suju

itsestään.

Paljon riippuu varhaisten vuosien mielialoista,

millaista säätöä olemme saaneet vauvana ja

pikkulapsena perheestämme.

Onko ollut yhteisen ilon kokemuksia ja

hyvinvointia. Se vaikuttaa.


Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis 2014

Kasvatuksella on merkitystä. Opetetaanko lapset

näkemään asiat, joita on hyvin, sallitaanko ilakointi,

luovuus, leikki ja flow.

Osaatko ohjata kielteisen tunteen nopeasti ohi?

Lastenkasvatuksessa tämä tarkoittaa aikuisen omia

tunnetaitoja, tunteitten sietämistä, myönteiseen

keskittymistä, kiittämällä kasvattamista,

respektipisteitä, onnistumisen esiin nostamista,

arvostavaa puhetta ja iloista, lupsakkaa,

hylkäämätöntä ja turvallista koti-ilmapiiriä.



Tunteita on kaikilla!• Niitä saa olla

• Se on normaalia

• Tunne on pelkkä tunne

• Tunteita tulee ja menee

• Olet eri asia kuin tunteesi


Ei kannata yrittää,

en mä koskaan

onnistu…

Eihän tästä

tule yhtään

mitään…

Tyhmä!Mä oon idiootti!

Miksen mä ikinä

opi…

Parasta etten

mokaa enempää...

Pään sisäinen puhe

Kykyä sietää ristiriitoja pitää parantaa!

Ajattelun taitoja! Tunnetaitoja!


Ihmiset saattavat moittia itseään jatkuvasti. Tai he antavat itselleen kannustusta, yllyttävät tekoihin tai rauhoittavat itseään.

Opettele kuulemaan sisäinen puheesi. Ota siihen etäisyyttä.

Valitse päähäsi hyviä ajatuksia!

Kiitä myös itseäsi aina, kun olet toiminut oikein.

Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014


Pysähdy lapsen vaikean

tunteen äärelle

Mene lapsen luo

Älä kiirehdi poistamaan

tunnetta

Siedä omatkin tunteesi

Käännä myönteiseen

Kärsimys kuuluu elämään, sen

kanssa on pärjättävä.

Lapsi saa itsesäätelyn mallin sinulta.

Hallinta kehittyy ensin pienissä tunteissa.

Opeta pettymyksen

sietoa


Itsensä ruoskiminen ei motivoi.

Älä hauku ja syyttele itseäsi tai lasta.

Jos haluat pärjätä paremmin vastoinkäymisten ja mokan hetkellä,

opettele ja opeta itsemyötätunto.

Silloin toimintakykysi säilyy.

Sen avulla nouset nopeasti itsetuntokuopasta.

Osaa ja opeta itsemyötätunto.

Kärsimys = vastoinkäyminen + potutus

Vältä ”potutusbonus”



Kaikki ihmiset

mokaavat joskus!

Erehtyminen on inhimillistä

Ratkaisevaa on, miten selviät vastoinkäymisestä


Ole itse itsesi paras ystävä.

Erityisen tärkeää on hyväksyä oma harmi ja

pettymys, kun mokaa tai epäonnistuu.

Itsemyötätunto



Opeta (itse)myötätuntoa!

1. Huomaa kärsimys

2. Lohduta lämmöllä

3. Pysy rinnalla

4. Yleis(inhimillis)tä


Tuuleta tunneilmasto!

Tuo tilanteeseen turvaa

Rauhoita

Arvosta

Luo läheisyyttä

Rakenna luottamusta

Vähennä vihaisuutta ja

tuomitsevuutta

PELISSÄ MEIDÄN KAIKKIEN ITSETUNTO!


Myönteinen ilmapiiri:

lupsakka

iloinen olo

läsnäolo

stressittömyys


Tunteet:

puhu

nimeä

piirrä, leiki,

tanssi


Kykyä sietää ristiriitoja pitää parantaa!

Ajattelun taitoja! Tunnetaitoja!

Äiti, mä oon surullinen!

No voi, oletko surullinen, itke vain. Se helpottaa.

Äiti, mä oon iloinen!

Hauska juttu, huomaan, että olet tosi iloinen! Elämä on joskus ihanaa!

Äiti, mä tahdon jäätelön!

Et voi saada nyt jäätelöä!

Pikkulapsi opettelee tunnistamaan ja

nimeämään tunteitaan...


Tunteet menevät ohi

Tunteet menevät ohi. Tunteita ei tarvitse ratkaista tai poistaa.

Ne voi elää, antaa tulla ja mennä.

Näytä lapselle, miten tunteiden kanssa pärjää!


Kosketuksen merkitys. Piilovauvan taputtelu.

Peuhupainia, reppuselkää, haleja,

körökörökirkkoa.

-> stressinsietokyky, sos.älykkyys, itsetunto.

Rym

yre

tki


• Sinä tuotat iloa!

• Sinä levität iloa ympärillesi!

• -> Mun äidilläni / isälläni on

hauskaa kanssani!

• Keskitytään ihan vaan

kokemaan yhdessä. Ei ole

muuta tavoitetta.

Ihmisarvon antamista

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän luento 1.3.11


TIK TAK

TIK TAK

MENETELMÄ

Michael Michalko: Thinkertoys; Järvilehto ja Martela: Onnellisuus, työkaluja hyvään

elämään. Filosofianakatemia.fi

Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis 2014, s 91.

Kirjoita vasemmalle asia joka on huonosti ja

harmittaa (TIK)

Kirjoita oikealle asian toinen puoli, eli

yltiömyönteinen tapa ajatella.

Kun väkerrät jokaisen huolesi perään heti,

stressaantumatta ja turhia miettimättä huippu

menestysnäkökulman TAK-puolelle, huomaat, että

olosi kohenee tästä aivotyöstä.

ESIM: Ottaa päähän, kun paino vain nousee (TIK).

On loistava hetki aloittaa kuntoilu, kun

lisäpainotkin kulkevat mukana omasta takaa (TAK)!


Ilolla kohtaaminen

Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset?

Empatia ja myötätunto itseä ja lasta kohtaan. MATKIMINEN


Vanhemman vaikeus tuntea myötätuntoa

…”En muista, että olisin koskaan päässyt äitini tai isäni

syliin…”

…”Koen todella suurta syyllisyyttä ja riittämättömyyttä

siitä, että en halua enkä pysty lohduttamaan lapsia.

Mieheni huomauttelee minulle kylmyydestäni ja empatian

puutteestani…”

…”Tunnen olevani kuin jossain näytelmässä, kun lapsi

tulee luokseni lohtua hakien. Mietin, miltä minun pitäisi

nyt näyttää…

Väestöliiton perheneuvonnan

koordinaattori Minna Oulasmaa 2013


Lopeta itseesi kohdistuvien kielteisten

asioiden hokeminen. Älä murenna itse

itsearvostustasi!

Sulje silmäsi, hengittele rauhallisesti ja

keskity kehoosi sisältäpäin. Miltä tuntuu?

Hymyile!

Hymyile hyväksyvästi kaikelle sinussa.

Kuvittele hymyilevät kasvosi pensseliksi.

Maalaa hymypensselilläsi kaikki sinussa!

Vain sinä itse voit vaikuttaa ratkaisevasti

itsearvostukseen.

HYVÄKSYVÄN HYMYN

HARJOITUS

Korteniemi-Poikela ja Cacciatore: Aikuisen naisen seksi 2011 s.187

Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis 2014 s. 145

Ku

va

: E

ila K

urk

ine

n


Ajattele itsestäsi hyvää. Tutustu itseesi ja opettele hyväksymään omat omituisuutesi, niin löydät paljon kompasseja hyvään elämään.

Onnen tunne seuraa tätä ”hyvän elämän” -tunnetta.

Ku

va

: E

ila K

urk

ine

n

Peterson 2000, Seligman 2002, Antti S. Mattila: Onnen taidot


Mielihyvää ja tyytyväisyyttä

synnyttäviä aineita vapautuu

verenkiertoon unen aikana ja

auringonpaisteessa kelliessä.


Keskittynyt puuhailu, tärkeän työn loppuun

saattaminen, toisten auttaminen, mielekäs

missio ja mikä tahansa itsestä ihana

homma tuntuu joskus mielettömän hyvältä.

Laiskottelukin.


Endorfiini, dopamiini ja oksitosiini antavat

onnellisuuden kokemuksia ja energiapiikkejä.

Nämä kokemukset ovat terveellisiä. Niitä voi saada

aikaan luomuna.

Hyvänolon kiksejä voi saada muun muassa liikunnasta,

seksistä, saunomisesta ja upean maiseman katselusta.


Nautinto on hyväksi. Kärsimys ei jalosta.

Voit itse säädellä tunnetta

Älä ole tahdoton tunneastia

Huomaa, mitä viestität

Tunteet tarttuu

Lauri Nummenmaa, Tieteiden päivät 1/2013 Helsinki


Elämä voi olla välillä tosi stressaavaa.

Ympärillä voi olla kestämättömiä asioita.

Ne aiheuttavat paineita, eikä niille voi oikein mitään.

Ne ovat kuin mahdottomia matikan yhtälöitä.

On vain hyväksyttävä tuo mahdoton yhtälö,

annettava sen liukua mielen läpi ja siedettävä se.

Sano se ääneen ja anna sen olla.

Kellu sen kanssa, kuuntele se.

”Rakastan kesää ja nyt on talvi.”

ARMOLLINEN JA-SANA

RISTIRIITOJEN SIETOON

Integrum, Kolmannen polven kognitiivisen psykoterapian opinnot 2012.

Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis 2014.


PUNAINEN : STOP! Pysähdy!

-Rauhoitu. Älä tee mitään ennen kuin

rauhoitut.

KELTAINEN : ODOTA! Ajattele, mikä nyt

on ja miten asian esität.

Miltä minusta tuntuu? Miksi tunnen

näin? Mitä vihan takana on? Miten

voisin ilmaista itseäni rakentavasti?

Mitä vaihtoehtoja on toimia? Mikä niistä

olisi paras?

VIHREÄ : AJA! Toimi.

- Valitse rakentavin vaihtoehto ja

kokeile sitä.

Ulpu Siponen

Liikennevalot

vihan ja pelon hallintaan


Mielikuvat

ja

rauhoittavat

ajatukset

Kuva: Petri Heimonen 2004


Kiitollisuuden aiheiden miettiminen ja listaaminen

vääntää ajatukset pois miettimästä sitä, mikä on

huonosti, miettimään sitä mikä on hyvin.

Listaa joka ilta viisi asiaa, joista olet tänään

kiitollinen.

Ravitse ja vahvista kiitollisuuden tunnetta

viimeiseksi ennen unta.

Huomaat, miten maailmankuvasi alkaa valostua!

KIITOLLISUUS-

TYÖKALU


Lapsen tunteen kuuleminen ja

arvostaminen auttaa.

Kannattele lasta sietämättömän

tunteen kanssa, auta häntä

sietämään paha mieli ja ylläpidä

toivoa.

Sitten käännä myönteiseen.

”Huomenna on uusi päivä. Sitten

voit taas leikkiä siskon kanssa!”

”Uus yritys, kohta onnistuu!”


Miksi tarvitaan pienten lasten

seksuaalikasvatusta?LAPSEN OIKEUDET

• Jokaisella lapsella on oikeus

iänmukaiseen tietoon ja

kasvatukseen.

• Omaan kehoon tutustuminen

kuuluu ikään.

• Läheisyystaidot.

• Itsemääräämisoikeus.


• Vanhemmat ja

ammattilaiset

tarvitsevat

välineitä!

• Oikea kieli.

• Helppolukuisuus.

OPETA:


Kattava sivusto 2015!

www.vaestoliitto.fi/lapsijaseksuaalisuus


Turvataito-juliste

alakouluun,

päivähoitoon,

neuvolaan,

kotiin.


Käsikirja

varhaiskasvatukseen ja

neuvolaan 2016

17 asiantuntijan kirjoittama

TUTKIMUS - TIETO - TAITO


“Health is what it takes to make life worth living”

Terveyden uusi määritelmä?

Bengt Lindström: The Hitchhiker’s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to

health promotion. Folkhälsan 2010

iloa vanhemmuuteen, työkaluja arkeen

Documents