informaatiopalveluiden tulevaisuus, top-3 trendit vuonna 2009

Informaatiopalveluiden tulevaisuus

1) Hakukoneet käyttöliittymänä, 2) semanttinen surffaus, 3) tavoitteellinen vuorovaikutus

Perttu Tolvanen, ECM-konsultti

Esitys on pidetty useissa Digian järjestämissä asiakastilaisuuksissa keväällä

2009.

Webissä tapahtuu…

2 © 2008 Digia Plc

Videoiden käyttö lisääntyy verkossaHakukonemarkkinoinnissä kilpailu kiristyy ja panokset kasvavat

Verkkopalveluita mitataan entistä tarkemmin

Karttakäyttöliittymät lisääntyvät

Sähköisen asioinnin sovellukset kehittyvät

Extranet-palvelut lähestyvät sähköisiä työpöytiä

Sosiaalisesta mediasta tuttuja toimintoja lisätään perinteisiin työkaluihin

Kevyt osallistuminen yleistyy, esim. arviointi ja kommentointi

Mobiilipalvelut nousevat taas

TV siirtyy nettiin

Bloggaus kypsyy ja kehittyyMikrobloggaus nostaa päätään… (esim. Twitter)

Kaikki nuoret aikuiset ovat Facebookissa. Kuluttajat otetaan mukaan tuotekehitykseen (esim. Soneran AIVO ja Lähikaupan neuvonantajat.

RSS arkipäiväistyy

Googlesta tulee webin käyttöliittymä

Perinteinen toimitustyö muuttuu…

Viime vuosien havaintoja

1. Lyhytjännitteisyys: Kukaan ei oikeasti ”surffaa”. Ihmiset googlettavat ja hakevat aina jotain hyvin täsmällistä. Palvelun etusivun kautta saavutaan sivustolle yhä harvemmin.

2. Hakukoneiden merkitys: Lähes puolet verkon käyttäjistä ovat käyttäjätyypiltään ”search-dominant” (Lähde: Nielsen) – eli saapuessaan verkkosivustolle nämä käyttäjät hyvin todennäköisesti kirjoittavat hakemansa asian nimen verkkosivuston sisäiseen hakukoneeseen. Monien palveluiden sisäistä hakukonetta käyttää yli 40% vierailijoista.

3. Vuorovaikutus kiinnostaa: Osallistumisessa toimii 1/19/80 –sääntö. Yksi prosentti tuottaa uutta sisältöä. 19% kommentoi, jalostaa ja välittää eteenpäin. 80% vain passiivisesti kuluttaa, lukee ja tallentaa sitä mitä muut ovat tuottaneet, kommentoineet ja jalostaneet. Kaikkia kuitenkin kiinnostaa valtavasti se mitä muut ovat tuottaneet ja kommentoineet!

3 © 2008 Digia Plc

Johtopäätökset

1. Hakukoneen avulla navigoidaan kasvavassa määrin.• Google on ”internetin käyttöliittymä” ja käyttäjät

odottavat kaikilta sivustoilta ”googlemaista” toimintaa.

2. Hakukoneen käyttöliittymän ja perinteisen navigoinnin välinen ero kapenee. • Hakukäyttöliittymä suosittelee käyttäjälle sisältöjä ja

perinteinen käyttöliittymä tekee taustalla jatkuvasti hakuja esittääkseen sisältöä käyttäjälle.

3. Käyttäjät arvostavat eniten paikkoja joissa syntyy mielekästä, tavoitteellista vuorovaikutusta. • Kaikki eivät osallistu, mutta kaikkia kiinnostavat muiden

kommentit.

4 © 2008 Digia Plc

5 © 2008 Digia Plc

HakukoneetAutomaattinen suosittelu

Avoin vuorovaikutus

Muutostekijä #1: Hakukoneet

• 1) Hakukoneista tulee palveluiden käyttöliittymiä• Käyttödataa analysoimalla ja käyttäjiä profiloimalla

hakukoneet tietävät mitkä asiat kiinnostavat, mitä asioita haetaan eniten, mitkä asiat liittyvät toisiinsa ja kuka on kiinnostunut mistäkin. Tämän tiedon perusteella hakukoneet osaavat ennakoida kysyntää ja ehdottaa parempia tuloksia.

• Seuraavaksi esimerkkejä…

6 © 2008 Digia Plc

7 © 2008 Digia Plc

• Suomen suosituimmat hakusanat vuonna 2008 olivat ”youtube” ja ”irc”, lisäksi top-10:ssä oli ”you” ja ”tube”

• Muut olivat ”iltalehti”, ”iltasanomat”, ”suomi24”, ”wikipedia”, ”google”, ”facebook”, ”sanakirja”

Muutostekijä #2: Semanttinen surffaus

• 2) Navigoinnista siirrytään ”semanttiseen surffaamiseen”

• Rakenteisempi sisältö ja monipuolisempi metatieto mahdollistavat ”suosittelujärjestelmien” rakentamisen.

• Seuraavaksi esimerkkejä…


Muutostekijä #3: Avoin vuorovaikutus

• Keskustelu asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa tapahtuu avoimesti ja tallentuu ikuisiksi ajoiksi

• Mahdollisuus vs. Riskit

• Mahdollisuudet ovat suuremmat


Yhteenveto

• 1) Hakukoneista tulee palveluiden käyttöliittymiä• Käyttödataa analysoimalla ja käyttäjiä profiloimalla

hakukoneet tietävät mitkä asiat kiinnostavat, mitä asioita haetaan eniten, mitkä asiat liittyvät toisiinsa ja kuka on kiinnostunut mistäkin. Tämän tiedon perusteella hakukoneet osaavat ennakoida kysyntää ja ehdottaa parempia tuloksia.

• 2) Navigoinnista siirrytään ”semanttiseen surffaamiseen”

• Rakenteisempi sisältö ja monipuolisempi metatieto mahdollistavat ”suosittelujärjestelmien” rakentamisen.

• 3) Keskusteluun osallistuminen ei riitä – on myös pystyttävä synnyttämään ja ohjaamaan keskusteluja.


Johtopäätökset, osa2, lähemmäksi konkretiaa…

• Oman palvelun oikeat sivut pitää saada näkymään hakukoneissa oikeilla hakutermeillä.

• Omaan palveluun pitää tuottaa sisältöä jota hakukoneet pystyvät lukemaan ja jota muu verkko arvostaa (linkitys ja liikenne).

• Omaan palveluun on tuotettava riittävästi ”hittisisältöä” jonka avulla koko sivuston asemaa saadaan nostettua.

• Oma sivusto pitää kokonaisuutena asemoida siten, että hakukone ymmärtää sivuston aseman osana suurempaa kokonaisuutta.

• Käyttökokemus pitää suunnitella siten, että käyttö voi alkaa mistä tahansa ja edetä moneen suuntaan.

• Ennalta suunniteltujen sivujen sijasta pitää suunnitella suosittelusääntöjä.

• ”Aiheeseen liittyvät sisällöt” pitää voida määritellä. Omista sisällöistä pitää muodostaa ”verkko”.

• Käyttöliittymäelementit, hakutulokset ja sisältösivut muodostetaan tämän sisältöjen verkon ja käyttäjäprofiilien avulla.


Johtopäätökset, osa3, konkretiaa

• Näkyvyys verkossa edellyttää julkaisutoimintaa. Kestävä näkyvyys edellyttää laadukasta julkaisutoimintaa.

• Käyttäjien aktivointi edellyttää vuorovaikutusta. Ilman tavoitteellista osallistumista ei tapahdu tavoitteen mukaista vuorovaikutusta. On valittava paikat joissa vuorovaikuttaa. (Facebook ei ole kaikille ratkaisu.) Vuorovaikutuksen määrä ei ole olennaista. Tärkeätä on erotella paras laatu ja pyrkiä saamaan sitä enemmän omalle sivustolle.


Kiitos.

[email protected]

informaatiopalveluiden tulevaisuus, top-3 trendit vuonna 2009

Business