inkeri ruokonen, kasvatustieteenpäivät 2006, oulu

Inkeri Ruokonen 24.11.06

Eheyttävää taidekasvatusta koulujen ja kulttuuritoimen välisenä

yhteistyönä

- alustavia tapaustutkimustuloksia Annantalon kulttuurikursseista

Inkeri Ruokonen, Kasvatustieteenpäivät 2006, Oulu


Tutkimustehtävä

• Tutkimustehtävänä on tutkia Annantalon taidekeskuksessa perusopetuksen vuosiluokille 7-9- ja lukioluokille järjestettyjen kulttuurikurssien vaikuttavuutta sekä kursseille osallistuvien oppilaiden ja aineenopettajien kokemuksia kulttuurikursseilla tapahtuneesta taiteellisesta toiminnasta, kulttuurikokemuksista ja kulttuurikurssien merkityksellisyydestä koulujen arkipäivään ja opiskeluun.

• Tutkimusmenetelmänä on käytetty verkkopohjaista kyselyä, johon vastaavat kulttuurikurssille osallistuvat oppilaat ja opettajat.

• Aineiston keruu jatkuu vuoden loppuun.


Dewey, eheyttävän opetuksen oppi-isä

Deweyn kasvatusfilosofian perusperiaatteet:1. Ihmisen kehitystä ja kasvua tapahtuu koko ajan2. Kaikki inhimillinen elämä on luonteeltaan sosiaalista

Kasvavalla on 4 perustarvetta:1. Sosiaalisuuden tarve2. Itsensä toteuttamisen tarve tekemällä, luomalla ja

rakentamalla3. Tarve taiteelliseen toimintaan4. Tarve tutkia ja keksiä asioita


Keskeistä oppilaan omakohtainen kokemus

1. Oppilaan kokemukset ovat merkittäviä. Tämä hetki on oppilaalle tärkeä. Kokemukset ovat yhteydessä tähän, ne ovat todellisia ja arvokkaita kasvavalle yksilölle

2. Kasvatus ei ole valmistautumista elämää varten vaan se on sitä

3. Mielenkiinto on motivaatiotekijä oppimisessa4. Opetussuunnitelman pitää pohjata lapsuuden

ja nuoruuden todellisiin kokemuksiin sosiaalisessa ympäristössä

5. Oppilas oppii tekemällä (learning by doing).


Eheyttävä opetus tavoitteena opetussuunnitelmissa

• Varhaiskasvatussuunnitelma 2003

• Esiopetussuunnitelma 2000

• Valtioneuvoston asetus 2001

• Perusopetussuunnitelma 2003

• Lukion opetussuunnitelma 2003

• Muut ops:t

• Eheyttävä koulupäivä


Perusopetuksen suunnitelma (OPH)-tulee voimaan asteittain vuoteen 2006

• OPS:ssa tulee ilmetä:

- opetuksen mahdollisen eheyttämisen suunnitelma- yhteistyö koulun, kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa- vapaaehtoisen kerhotyön järjestämisen periaatteet

- EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET:

1.Ihmisenä kasvaminen

2.Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

3. Viestintä ja mediataito

4.Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys


Lukion opetussuunnitelma(voimassa paikallistasolla 1.8.2005 alkaen)

• AIHEKOKONAISUUDET:- lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja

oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia1. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys2. Hyvinvointi ja turvallisuus3. Kestävä kehitys4. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus5. Teknologia ja yhteiskunta6. Viestintä ja mediaosaaminen- lisäksi muita paikallisen koulutuksen järjestäjän ops:aan

hyväksymiä aihekokonaisuuksia


Horisontaalinen eheyttäminen edellyttää:

1. sisällön kokonaisvaltaista (ei ainejakoista) lähestymistä opetussuunnitelmassa ja toteutuksessa

2. oppimaan oppimisen ja ongelmaratkaisutaito – tavoitteiden tuomista opetussuunnitelmaan

3. kognitiiviseen oppimiseen affektiivisia aspekteja, joilla luodaan positiivisia asenteita saavutettuihin taitoihin

4. tasapainoista jakoa oppimistehtäville koulussa ja koulun ulkopuolella, jotta oppija saatetaan tilanteisiin, jotka ovat mahdollisimman vaihtelevia ja lähellä todellisuutta

5. kulttuurien välistä kohtaamista: koulu –ulkopuolinen elämä- yhteiskunta – taide jne.


Eheyttävän opetuksen malli (Ruokonen 2005)

Yhteistyö-taho:

kulttuuritaho,taiteilija,palaute

Opettaja:pedagogiikka,

ohjaus,arviointi

Opetus-suunnitelma:

tavoitteet

Oppilas:kehitys,

kiinnostus,arviointi

Eheyttävä opetus:

työsuunntelma, projekti,teema


Kulttuurikurssit taidekasvatus teemojen virittäjinä

• Annantalon kulttuurikurssit soveltuvat erityisen hyvin teemoiltaan perusopetuksen ja lukion eheyttävän opetuksen opetussuunnitelmiin.

• Aineenopettajien ja kulttuuritoimen yhteistyötä on toteutettu jo teemojen suunnitteluvaiheessa ja taiteilijayhteistyönä käynnistyneet prosessit kulttuurikurssien työpajoissa voivat jatkua koulussa rikastaen koulun arkea.


Annantalon syyskurssien eheyttävän opetuksen teemaideoita

• Yläkoulu:- kauneuden kulttuurihistoria- tulevaisuus- arvot ja asenteet- media- minä ihana ihminen- yksinäisyys- muisti- hyvä elämä


Annantalon syyskurssien eheyttävän opetuksen teemaideoita

• Lukiot:- riskien maailma- kunnon ihminen- keskiaikaa etsimässä- vähemmistökulttuurit- maailman myyttinen selittäminen- tekstit ja vaikuttaminen- etnosentrisyys


Eheyttävän opetuksen esimerkkimalli (Ruokonen 2005)

Yhteistyö-taho:

Annantalo

Opettaja/t:eri ainepedagogien

yhteistyö

Opetus-suunnitelma:

Tavoite: kulttuuri-identiteetin

vahvistaminen

Oppilaat:kiinnostus keksintöihin,

musiikkiin, rakenteluun, tanssiin

Eheyttävä opetuksen teema

Kalevala, Sampo


Alustavia kyselyn tuloksia

• Verkkopohjainen kysely tehdään kaikille kulttuurikursseille osallistuneille 7-9 luokan oppilaille ja heidän opettajilleen

• Lisäksi haastatellaan Annantalon taiteilijatyöpajojen vetäjiä ja tuottajaa

• Tällä hetkellä aineiston keruu kulttuurikurssien osallistujilta on alussa (19 aineenopettajaa ja 82 oppilasta), syksyn 2006 kulttuurikurssit päättyvät marras-joulukuussa


Aineenopettajat (18N, 1M):

- kulttuurikurssille osallistuminen• Kerro osallistumisestasi: (vastanneet: 19 )

• Olin kulttuurikurssilla oppilasryhmäni kanssa ensimmäistä kertaa 52,6%10

• Olen osallistunut kulttuurikursseille oppilaitteni kanssa silloin tällöin 15,8%3

• Osallistun kulttuurikursseille oppilaitteni kanssa säännöllisesti 31,6%6


Eheyttävät teemat koulujen ops:ssa

• Arvioi seuraavia (vastanneita 18)

• Onko koulunne opetussuunnitelmassa eheyttävän opetuksen teemoja?

kyllä: 75%(12) ei: 25%(4) • Liittyikö kulttuurikurssi johonkin koulussanne

toteutettavaan aihekokonaisuuteen tai eheyttävän opetuksen teemaan?

kyllä 61,1% (11) ei 38,9%(7)• Teitkö kurssin yhteydessä yhteistyötä kollegojesi

kanssa? kyllä: 72,2% (13) ei 27,8%(5)


Kulttuurikurssit integroitiin 78,9% kaikille kuuluvaan opetukseen

• Oliko kurssi valinnainen vai kaikille kuuluvaan opetukseen integroitua?( vast. 19)

• Valinnainen 21,1% (4)• Opetukseen integroitu 78,9%(15)

• Minkä eri oppiaineiden tunneilla kurssi toteutui?

1. Oppiaineiden tuntien ulkopuolella 2. Yhteistyö oli käytännön syistä valitettavan vähäistä. Suurin osa toteutui äidinkielen ja kirjallisuuden

tunneilla, lisäksi käytettiin kuvataiteen ja uskonnon tunteja. 3. Äidinkielen (9 vastaajista)4. Kuvis, liikunta, käsityö, tekninentyö, musiikki 5. Äidinkielen ja kuvataiteen sekä draamakasvatuksen 6. Tekstiilityö, tekninen työ, kuvaamataide, musiikki, liikunta, kielikylpy 7. Suomi, historia, yhteistyötä musiikin opettajan kanssa 8. Suomen kielen, tekstinkäsittelyn ja historian tunneilla9. Taidepaja, joka on käsityön ja kuvataiteen yhteinen opppiaine 10. Kurssilaiset olivat valinnaisen ilmaisutaidon opiskelijoita ja ilmaisutaitokerholaisia. 11. Taidepajan tunneilla, oppiaine yhdistää käsityötä ja kuvataidetta.


Taiteelliseen tekemiseen ja osallistumiseen on into

• Suhtaudutaanko koulussanne myötämielisesti kulttuurikursseille osallistumiseen?(Kysymykseen vastanneet: 19 )

• Erittäin myönteisesti 47,4% (9)• Melko myönteisesti 47,4% (9)• Ei lainkaan myönteisesti 5,3% (1)• Arvioi seuraavia: (Kysymykseen vastanneet: 19)

• Suorittivatko oppilaat kurssin tekemällä työkansion? kyllä 72,2%(13) ei 27,8% (5) • Osallistuitko itse taiteelliseen toimintaan? kyllä 89,5% (17) ei 10,5% (2)


Kulttuurikurssi koettiin taiteelliseksi ja innostavaksi

• Kulttuurikurssi oli mielestäni (5=erittäin paljon- 1= ei lainkaan) (vastanneet: 19)

• Taiteellinen ka. 4,2• Innostava ka. 4,1• Tiedollisesti antoisa ka. 4• Luova ka. 3,9• Opetustyötäni tukeva ka. 3,9• Oppilaskeskeinen ka. 3,8• Eheyttävä ka. 3,7• Työläs ka. 3• Pitkäveteinen ka.1,3


Eheyttävän teemaopetuksen täydennyskoulutukseen olisi jonkin

verran tarvetta

• Tarvitsen lisää ohjausta ja koulutusta siihen miten voisin käyttää kulttuurikursseja eheyttävässä teemaopetuksessa (vastanneet: 19)

• erittäin paljon 0% (0)• hyvin paljon 10,5% (2)• melko paljon 15,8% (3)• hieman 42,1% (8)• ei lainkaan 31,6% (6)


Luovat taide-elämykset ovat opettajan mielestä oppilaille merkityksellisimpiä

• Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? (5=erittäin paljon- 1= ei lainkaan) (vastanneet: 19)

• Kulttuurikurssi oli prosessina oppilaalle luova elämys ka. 4• Taide-elämykset olivat oppilaille tärkeitä ka. 4• Oppilailla oli tarve toteuttaa itseään tekemällä, tutkimalla ja

keksimällä ka.3,9 • Oppilaat saivat ja uskalsivat ilmaista itseään luovasti ka. 3,7• Kurssin myötä oppilaiden kyky eritellä taideilmiöitä kehittyi

ka.3,5• Kurssiin liittyvä keskustelu oli vilkasta ka.3,4• Kurssi aiheutti oppilaissa paljon uusia kysymyksiä ka.3,4• Oppilaat pääsivät kurkistamaan "kulissien taakse"

taidetapahtuman tai muun toiminnan yhteydessä ka.3,2


Kulttuurinen yhteistyö antaa uusia virikkeitä koulun arkeen ja luo positiivista

kouluviihtyvyyttä • Arvioi seuraavia (5=erittäin paljon – 1= ei lainkaan) (vastanneet: 19)

• Kulttuurikurssikokemus piristää koulun arkea ja luo positiivista kouluviihtyvyyttä ka. 4,4

• Taiteilijan opetuksen seuraaminen ja kurssin taiteelliset kokemukset antavat uusia virikkeitä opetustyöhöni ka. 4,1

• Kurssi viritti luovuuteen ryhmässä ka.3,7• Kurssi yhdisti hyvin tiedon ja käytännön tekemisprosessin ka. 3,7• Kurssi eheytti hyvin tiedon ja tunneilmaisun ka.3,4• • Kurssin aikana tapahtui positiivista ryhmäytymistä ka.2,8• Kurssilla oli myönteisiä ilmapiirimuutoksia ka. 2,8• Oppilaat, jotka aiemmin eivät ole olleet niin paljon tekemisissä taiteen ja kulttuurin kanssa, vaikuttivat innostuneemmilta ka. 2,7


Osallistumiskokemukset voimauttavia myös opettajalle

• Kokemuksiasi taiteelliseen toimintaan osallistumisesta tai syitä siihen ettet osallistunut:

1. Enimmäkseen hauskaa. Jossain työssä rupesi tuntumaan, että tekeminen on liian henkilökohtaista.

• 2. Olin mukana muutaman kerran silloin, kun se sopi lukujärjestykseeni. Ryhmän toimintaa muiden ohjauksessa oli kiinnostavaa seurata ja asioihin saa uusia näkökulmia kun asettuu itsekin oppijaksi.

• 3. Oli kiva tehdä huivikoristeita, ompeleita, kulttuurien museossa, pojatkin ompelivat innokkaasti alku hämmennyksen jälkeen

• 4. Erittäin virkistävää ja voimauttavaa! 5. Eri aineiden opettajat osallistuivat tarjottuihin tapahtumiin niin, että saimme niistä mahdollisimman paljon irti kunkin aineen kannalta. Itse olin mukana työpajassa, jossa käsiteltiin käsitöitä ja mielestäni se oli ihan toimiva, joskin aikaa oli liian vähän ja ennakkoinformointi ei oikein sujunut. 6. Olin sanataidetyöpajassa mukana opettajan roolissa, musiikkityöpajaan en voinut osallistua, en ollut koulussa sinä päivänä, muuten olin tapahtumissa mukana. Minusta on antoisaa olla mukana kaikessa, mitä tapahtuu.

• 7. Musiikkipaja:oli kivaa ja erittäin jännittävää "hypätä" oppilaiden mukaan tuottamaan musiikkia, miten koko tilanne alkoi purkautua ja kiteytyä. Ja mikä lopputulos! Oppilaathan riemuitsi, saimmehan tuottettua. Sisään astuimme sekavana ja ennakkoluulottomana laumana ja pois itsevarmoina ja täynnä intoa ryhmänä.Kannatti!

• 8. Osallistuin Tennispalatsin kulttuurien museon ja taidemuseon työpajoihin. Molemmat pajat olivat innostavia ja niissä oli uudenlaisia tapoja työskennellä. Kulttuurien museolla puupainanta ja taidemuseolla maustemaalaus. 9. Osallistumiskokemukset olivat positiivisia. Tuntui luontevalta osallistua. Joillain kerroilla jouduin jättäytymään toiminnan ulkopuolelle käytännön syistä (esim. toinen oppitunti samanaikaisesti muualla koulussa), mutta mielestäni on kannustavaa myös oppilaille, että kaikki läsnäolevat ovat tavalla tai toisella mukana opetuksessa.


Taide ja kulttuuri keskustelun keskiössä• Mistä aiheista keskustelitte oppilaiden kanssa tai mitä kysymyksiä

kulttuurikurssikokemus herätti? 1. - Saman asian tarkastelu eri taiteenlajien kautta - taiteilijan työn vaativuus - Intian olosuhteet

2. Kurssin aiheen (kateus) ilmenemisestä heidän elämässään, sen seurauksista, syistä ja ymmärtämisestä. Keskustelimme myös vierailujen ja työpajojen onnistumisesta ja kiinnostavuudesta. 4. Keskustelimmme Intialaisesta kulttuurista yleensä, pukeutumisesta, naisten asemasta jne.

5. Ryhmäni on varsin heterogeeninen, joten on vaikea antaa yleisiä vastauksia. Amira Khalifan vierailu koettiin mielenkiintoiseksi ja se lisäsi kiinnostusta seurata näytelmää. Näytelmän jälkeen keskustelimme sen teemoista ja myös Kalevalasta ja Kullervosta. Joukossa oli kuitenkin myös oppilaita, jotka eivät kiinnostuneet kurssin sisällöistä tai teemoista, ja heidän kanssaan ei myöskään syntynyt keskustelua. 6. - maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista - rasismista - kulttuurien erilaisuudesta ja vuorovaikutuksesta - vapaa-ajan hyödyllisestä käytöstä - maahanmuuttajanuorten tulevaisuusvisioista - taiteen vaikutuksesta maahanmuuttajaan, miten taide voi olla apuna ja tukena sopeutumisvaiheessa

7. Erilaisista taidepainoitteisista ammateista, Intian viehättävyydestä, kiinnostus heräsi sinne matkustamiseen, joillakin kokemuksia tuttujen kautta, kulttuurien eroavuuksista, tanssijan työstä ja tanssiteoksista yleensä...

8. Keskustelimme kurssin taideteemasta, ja kurssin edetessä yhä enenevissä määrin myös kurssin järjestelyistä.

9. Projekti vei melko paljon aikaa itse tunneista, joten keskustelua käytiin pääasiassa aina kuhunkin projektiin liittyvillä tunneilla.


Uusia näkökulmia taiteeseen ja kulttuuriin

• Mikä on mielestäsi tällaisen kulttuuriyhteistyön parasta antia:

1. Kiinnostavia kulttuurikokemuksia, taiteilijoiden tapaamisia joihin muuten ei olisi mahdollisuutta 2. Erityisesti tällä kurssilla nautin siitä, että sain tutustua uudella tavalla melko etäiseltä tuntuneeseenvalvontaluokkaani tekemällä työpajajuttuja yhdessä heidän kanssaan ja kulkemalla kaupungilla.Luottamus ja oppilaantuntemus kasvoivat.3. Mahdollisuus käyttää eri asiantuntijoita ja tarjota oppilaille elämyksiä ja kokonaisuuksia, joidenjärjestäminen pelkästään koulun omin resuressein ei olisi mahdollista. 4. Vierailut eri paikoissa, (museot, työpajat, esitykset) Hyvät luennot koululla (esim. sarjakuvista) 5. Keskustelut ja draamatyöskentely Jaana Taskisen johdolla. 6. Opetus tapahtuu hyvin monimuotoisesti, vieraassa ympäristössä ja totutusta poiketen. Asioihintulee erilaista perspektiiviä, opettaja on itsekin oppijan roolissa. 7. Nuoret saavat elämyksiä ja kokemuksia uudesta näkökulmasta, koulu on osa laajempaatoimintaa ja kokonaisuutta, monipuolistaa opetusta, on hienosti sivistys- ja kasvatustyötä. Nuoretvoivat työskennellä omista lähtökohdistaan käsin ja saada onnistumisen elämyksiä. 8. Se auttaa avaamaan ihmisen piilosssa olevaa luovaa puolta, mikä ei aina tule esille tavallisissatilanteissa 9. Koulun ulkopuolelle lähteminen, oppilaiden kontakti taiteilijoihin, Oppilaat näkevät prosesseja,eikä vain valmiita teoksia. Erilaisiin taideammatteihin tutustuminen. Oppilaat hahmottavatkokonaisuuksia monelta kantilta. 10. Parasta antia olisi positiivinen poikkeaminen koulurutiineista, mahdollisuus tehdä ja nähdätaidetta ja kulttuuria lähempää kuin yleensä on mahdollista. 11. Oltiin hyvin monenlaisissa jutuissa mukana, eli laaja-alaisuus oli hyvä. Kurssista ei silti tullutpirstalemaista vaikka käytiin paljon erilaisia juttuja läpi.


Opettajien kehittämisideoita:• Esitä toiveitasi ja ideoitasi esim. uusiksi teemoiksi:

1. Edellinen kurssi, jolle olen osallistunut, oli teemaltaan "sankaruus ja moraali". Sellaista toivoisin uudelleenkin.

• 2. Erilaisuuden ymmärtäminen, (rasismikysymykset, elintasokuilut, maahanmuuttajiin liittyvät asenteet)

• 3. Kurssi oli erinomainen Annantalon taholta, tuntuu vaan, että itse haukkasimme liian ison palan, kun lisäksi teemme ison intialaisen näytelmän ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta lähtien kevätjuhlaan. Ensi vuonna keksimme, jotain helpompaa. Meillä on siis kulttuurikurssi pakollisena opetussuunnitelmassa kaikille 8-luokkalaisille.

• 4. Erilaisten tapahtumien aikataulutus on erittäin haastavaa järjestää varsinkin yläasteella, kun oppilasryhmät ovat sekaisin ja oppitunnit vain tietyn mittaisia. Ajoitus tulisi saada tietää todella hyvissä ajoin. Erilaisiin kultuureihin ja maanosiin liittyvät teemat on helppo integroida lähes kaikkiin aineisiin. Materiaalia voisi olla vähemmän, mutta pitempiä ajanjaksoja samaa teemaa.

• 5. Oppilaani ovat maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka joutuvat käsittelemään maahanmuuttotematiikkaa paljon omassa elämässään. Toivoisin heille kulttuuria ja taidetta, jossa mieli virkistyisi, saisi uusia näkökulmia ja myöskin pientä lepohetkeä oman elämän problematiikasta! Nuoria kiinnostavien juttujen kautta,kuvataiteen tai musiikin. En osaa sanoa mitään konkreettisempaa. 6. - Suomi tutummaksi, jossa voi olla erilaisia taieeseen, musiikkiin, historiaan... liittyviä osioita,

• 7. Nykytaide


Oppilaiden ajatuksia kulttuurikurssijakson jälkeen

• Kysymykseen vastanneet: 82 (17.11.06)

• Tyttö 73,2% (60)• Poika 26,8% (22)

• Ikäni on • 13 – 14v. 36,6% (30)• 15 - 16 39% (32)• 17 - 18 22% (18)• yli 18 vuotta 2,4% (2)


Taiteellinen tekeminen luo hyvää mieltä

• Kulttuurikurssin jälkeen sinulla oli pääasiassa (vastanneita 80):

Hyvä mieli 73,8% (59) Paha mieli 3,8% (3) En osaa sanoa 22,5% (18)• Mistä kurssin osa-alueesta pidit eniten? Työpajat 36,3% (29) Taidetapahtumat (Vierailut) 32,5% (26)

Asiantuntijatapaaminen 8,8% (7) Keskustelu 13,8% (11) Itsenäinen työ/ Työkansio 8,8% (7)


Murrosikäinen nuori keskustelee kiinnostavasta taideaiheesta

• Osallistuit asiantuntija- ja taiteilijatapaamisten keskusteluihin:

Aktiivisesti 33,8% (27)Vähän 43,8% (35)

Hyvin vähän 16,3% (13)En lainkaan 6,3% (5)


Opittiin monipuolisesti uutta teemaan liittyen ja ilmaistiin tunteita•

Kurssin taiteelliset osuudet herättivät minussa tunteita (vastanneita 79):

Paljon 38% (30)Jonkin verran 48,1% (38)Ei ollenkaan 13,9% (11)

• Ilmaisin tunteitani työpajatyöskentelyssä esim. kuvallisen ilmaisun, musiikin tai draaman kautta:

Paljon 32,5% (25) Jonkin verran 50,6% (39) Ei ollenkaan 16,9% (13)• Opin kurssilla teemaan liittyen uusia asioita monipuolisesti: Paljon 58,2% (46) Jonkin verran 31,6% (25) Ei ollenkaan 10,1% (8)


Taiteellinen toiminta innosti ja toi esiin tunteita

• Rastita se tunne, joka kuvaa työpaja-työskentelyosuutta parhaiten (vastanneita 79):

innostunut 34,2% (27); onnellinen 27,8% (22)

ilahtunut 8,9% ( 7); valpas 5,1% (4); hilpeä 5,1% (4);

määrätietoinen 2,5% (2); nolo 2,5% (2) surullinen 2,5% (2); ahdistunut 3,8% (3); äreä 2,5% (2);

kauhistunut 1,3% (1); nöyrä 1,3% (1); yrmeä 1,3% (1); haikea 1,3% (1)

vihainen 0% (0); kateellinen 0% (0); hyökkäävä 0% (0) pelokas 0% (0)


Kulttuurikurssi toi onnistumisen elämyksiä ja vaihtelua arkeen

• Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? (vastanneita 75) (5=erittäin paljon -1= ei lainkaan)

Kurssi toi kokemuksena myönteistä vaihtelua koulutyöhön ka. 4,2 Opettajani osallistui kurssin tapahtumiin: ka. 4,2 Opin uusia asioita taiteesta ka. 4 Toivoisin pääseväni useammin osallistumaan kulttuurikursseille ka.3,9 Opettaja innosti itsenäiseen työhön ka. 3.8 Asiat esitettiin tarpeeksi selkeästi ka. 3,7 Tunsin onnistuneeni kurssilla ka.3,7

Sain toteuttaa omia ideoitani ka. 3,7 Luokassa käytiin kurssin tiimoilta innostavia keskusteluja ka.3,6 Opin uusia tapoja työskennellä ryhmässä ka.3,4


Yhdessä tehden aika kuluu siivillä(vastanneita 78/77)

• Kurssikavereiden kanssa oli:Tosi kivaa 47,4% (37)

• Kivaa, sain paljon uusia kavereita 17,9% (14)• Ihan mukavaa 38,2% (22)• Keskityin tekemään töitä yksin 6,4% (5)

• Työpajassa työskennellessä aika kului:

Nopeasti 67,5% (52) Hitaasti 6,5% (5)

En osaa sanoa 26% (20)


Teemat liittyivät nuorten maailmaan monin tavoin

• Mihin kaikkiin asioihin ja ilmiöihin (esim. peleihin, radio-ohjelmiin, TV:hen, musiikkiin, sarjakuviin, ystäväpiiriin, vapaa-aikaan, omiin tunteisiin...) kurssi mielestäsi liittyi? Mainitse viisi sinulle olennaisinta asiaa.

• Eniten esiintyneet: 1. Musiikki 2. Ystävät ja vapaa-aika 3. Taide ja kulttuuri 4. Omat tunteet 5. Ihmiset ja uskonnot

6. Ruoka 7. Media (TV) 8. Raha 9. Tavarat


Oppimiskokemuksista elämän teemoiksi!

• Heidegger, Sartre, Merleau-Ponty: Modernin ihmisen elämäntehtävä on eräänlainen projekti, joka on päämäärään suuntautunutta toimintaa, ja antaa muodon ja tarkoituksen yksilön elämälle

• Csikszentmihalyi kirjoittaa Elämän teemasta, mikä antaa elämälle tarkoituksen ja tekee olemassaolosta iloa tuottavaa ja mielekästä

• Kulttuurin esteettinen ikkuna on avattava kaikille!• Kulttuurinen yhteistyö ja kumppanuus koulujen

taidekasvatuksen lisävoimavaraksi!


Lähdekirjallisuutta:Csikszentmihalyi, M. 1988. Society, Culture and Person: A System View of Creativity. In R.J.

Sternberg (Ed.) The Nature of Creativity, 325-339. New York, Cambridge University Press Dewey,J. 1956. The child and the curriculum. Chicago: University Press.D’Hainaut, L. 1981. Interdiciplinary and integration. Teoksessa Unesco:Curricula and lifelong

education.Kilpatrick, W.H. 1956. Philosophy of Education. New York: MacmillanKyröläinen, K. 1994. Eheyttävä opetus ja eräät alkuopetuksen sosioemotionaaliset tavoitteet. Turun

yliopiston julkaisuja A:169.Learning through the Arts (LTTA-program) 2006. University of Toronto, Royal Conservatory of Music.

www.rcmusic.ca 12.9.2006.Logan, L. 1960. Teaching the young child. Boston: Houghton Mufflin Company.Merleau-Ponty,M.1962. Phenomenology of perception.New York.HumanitiesNiemi,H. 2002.Active learning, a cultural change needed in teacher education and school. Teaching

and teacher education, 18,763-780Puurula, A. (toim.) 1999.Moni- ja interkultuurinen taidekasvatus. Taito- ja taideaineiden opetuksen

integrointiseminaari 19.3.1999. Studia Pedagogica 21. Helsingin yliopisto. OpettajankoulutuslaitosRudowicz, E. 2003. Creativity and culture: a two way interaction. Scandinavian journal of education.

Vol 47, no.3.Ruokonen 1997. Eräiden kuusivuotiaiden lasten empaattisuus ja prososiaalisuus sekä eheyttävään

taidekasvatusohjelmaan liitetyn musiikin yhteydet lasten empaattisuuteen ja prososiaalisuuteen. Lisensiaatin tutkielma. Sibelius-Akatemia.

Röman, K. 1989. Alkuopetus ja siihen tähtäävä koulutus. Teoksessa E.Koppinen, E.Tiihonen & P. Tuomi (toim.) Koulu elämän paikkana. Jyväskulän yliopisto.Kasvatustieteiden tutkimuksia B:34.

Stenberg, R. 2003. Creative thinking in the classroom. Scandinavian journal of education research. Vol 47, no.3.

http://www.rcmusic.ca/

inkeri ruokonen, kasvatustieteenpäivät 2006, oulu

Documents