inkoon kunta kotouttamisohjelma · inkoon kieliryhmät 4/2016 arabia 7 englanti 29 viro 41 puola 7...
TRANSCRIPT
Inkoon kunta
Kotouttamisohjelma
30.4.2016
1
Sisältö 1. Johdanto ................................................................................................................................ 2
2. Keskeisiä käsitteitä ............................................................................................................... 4
3. Inkoon maahanmuuttajat ..................................................................................................... 5
4. Viranomaisten välinen vastuun- ja työnjako....................................................................... 6
4.1 Kunta .................................................................................................................................... 6
4.2 Maistraatti ja poliisiviranomainen .................................................................................... 7
4.3 Kansaneläkelaitos (KELA) .................................................................................................. 7
4.4 Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ............................................................................ 8
5. Korvaukset valtiolta .............................................................................................................. 9
5.1 Yleistä korvauksista ............................................................................................................ 9
5.2 Pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen .......................................... 10
5.3 Erityisistä syistä aiheutuvat kustannukset ..................................................................... 11
6. Kotouttamistyö ja -palvelut Inkoossa ................................................................................ 11
6.1 Terveyspalvelut ................................................................................................................. 11
6.2 Sosiaalipalvelut ................................................................................................................. 13
6.3 Työllistäminen ja ohjaus .................................................................................................. 14
7. Asumispalvelut .................................................................................................................... 15
8. Päivähoito ja koulu.............................................................................................................. 15
9. Nuorisotoimi ........................................................................................................................ 17
10. Vapaa-aika ja kulttuuri ..................................................................................................... 18
11. Tulkkipalvelut ................................................................................................................... 19
12. Ikääntyvät maahanmuuttajat ........................................................................................... 20
13. Kolmas sektori .................................................................................................................. 20
14. Etnisen tasa-arvon ja etnisten suhteiden edistäminen .................................................. 20
15. Kotouttamisen seuranta ................................................................................................... 21
16. Ohjelman päivitys ............................................................................................................. 22
2
1. Johdanto
Suomi on globalisaation myötä tullut vahvemmin osaksi maailmaa, jossa ihmiset liikkuvat
entistä enemmän yhä moninaisimmista syistä johtuen. 2000-luvulla vieraskielisten määrä
Suomessa on lähes kaksinkertaistunut ollen v. 2012 lopussa 266 949, mikä oli 4,9 prosenttia väestöstä. Maahanmuutto lisää väestönkasvua myös tulevaisuudessa. Vuoteen 2030
mennessä maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan.
Maahanmuuttajaväestö keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, jossa lähes
kymmenesosa asukkaista on maahanmuuttajia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan
vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista 20 – 23 prosenttia on vieraskielisiä.
Taulukko 1: Vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä (Tilastokeskus)
Vuosi 2012 Vuosi 2030
Helsinki 11,5 21,2
Espoo 10,3 20,5
Vantaa 10,8 23,3
Kehyskunnat* 3,4 7,0
*Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti
Pääasialliset syyt Suomeen muuttoon ovat olleet perhe, opiskelu ja työnteko. Suurin osa
maahanmuuttajista tulee Euroopan ulkopuolelta, ns. kolmansista maista, mutta myös
Euroopan unionin sisäinen muuttoliike on vilkastunut. Valtioneuvoston suuntaviivojen
mukaan maahanmuutto vastaa osittain Suomen tulevaisuuden työvoimapulaan. Perhe-, työ-
ja opiskelusyiden lisäksi Suomeen saapuu vuosittain turvapaikanhakijoita, jotka pyytävät
suojaa ja oleskeluoikeutta. Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 476 turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuton lisääntyessä Suomi moninaistuu. Lisääntyvä moninaisuus on voimavara ja
ihmisten kohtaaminen ja erilaisuuden arvostaminen ovat tärkeitä myönteisen
vuorovaikutuksen tekijöitä. Moninaisuuteen sisältyy kuitenkin myös yhteiskunnallisen
eriarvoistumisen vaara.
Erilaisten kulttuurien, uskontojen ja arvojen mahdolliset ristiriidat voivat heikentää
yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja eheyttä. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, ja on
sekä kantaväestön että maahanmuuttajaväestön näkökulmasta tärkeää, että sekä tuetaan
maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan että edistetään hyviä etnisiä
suhteita.
Kunnalla on kotouttamislain mukaisesti yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien
kotoutumisen edistämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Keskeisenä
kotouttamistyön paikallisena työvälineenä toimii kotouttamisohjelma, jossa varmistetaan
kaikkien eri oleskelusyistä kunnassa asuvien maahanmuuttajien yhdenvertainen
asema muiden kuntalaisten kanssa sekä palvelut ja toimenpiteet, joita kunta tarjoaa
maahanmuuttajan kotoutumisen tueksi.
3
Kotouttamisohjelman tavoitteena on myös edistää Inkoon maahanmuuttajien
mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan sekä lisätä eri väestöryhmien
välistä myönteistä vuorovaikutusta. Se sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja
tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista sekä korostaa
maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja
toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Palvelut ovat suurelta osin osa kaikille
kuntalaisille kuntalain mukaan kuuluvia peruspalveluita, mutta myös maahanmuuttajien
kotoutumista edistäviä erityistoimenpiteitä.
Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja sitä tarkistetaan vähintään joka
neljäs vuosi. Kotouttamisohjelma on otettava huomioon myös kunnan talousarviota ja
taloussuunnitelmaa laadittaessa (kuntalaki 65 §).
Tämä ohjelma on laadittu uuden kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja
osoitteessa www.kotouttaminen.fi olevien ohjeiden sekä Inkoon strategian periaatteiden
pohjalta. Ohjelman tarkoituksena on toimia työvälineenä kunnan eri toimialoilla ja
monialaisena yhteistyönä tehtävässä kotouttamistyössä sekä selkeyttää kotouttamistyön
koordinaatiota ja nimetä eri toimenpiteistä vastaavat tahot.
Inkoon kotouttamisohjelman tavoitteena on:
Laatia kotoutumislain kanssa linjassa oleva, kokonaisvaltainen ja käytännöllinen
toimintaohjelma luomaan hyvät edellytykset maahanmuuttajien kotoutumiselle
Inkoossa.
Varmistaa, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille kartoittamalla
kunnan olemassa olevat palvelut, määrittelemällä erityisiä kehittämisalueita ja
nimeämällä tarvittavat toimenpiteet ja niistä vastuussa olevat tahot.
Huomioida tasa-arvoisuus ja asiakaslähtöisyys kaikessa kunnan palvelutarjonnassa
ja huomioida maahanmuuttajien mahdolliset erityistarpeet.
Tukea vuorovaikutuksen ja hyvien etnisten suhteiden lisääntymistä kuntalaisten
kesken, sekä ennaltaehkäistä syrjintää ja rasismia.
Rakentaa kotouttamista edistävää monialaista yhteistyötä kunnan eri toimialojen,
Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston) ja kunnassa toimivien
järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
4
2. Keskeisiä käsitteitä
Tässä luvussa selitetään kotouttamisyhteyksissä ja tässä toimintaohjelmassa yleisesti käytettäviä käsitteitä.
Kotouttaminen
Kotoutumisen monialaista edistämistä viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja
palveluilla. Toimenpiteet määritellään henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa.
Kotouttamisohjelma
Kunnan (tai useamman kunnan yhdessä) on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.
Kotoutuminen
Kotoutuminen on maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka
tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja
taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin
ylläpitämiseen.
Kotoutumissuunnitelma
Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös alaikäiselle ja tarvittaessa perheelle.
Maahanmuuttaja
Henkilö, joka on muuttanut Suomeen ja joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai
siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus
on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti.
Erityisiä toimenpiteitä tarvitseva maahanmuuttaja
Maahanmuuttaja, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella.
Turvapaikanhakija
Henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta.
5
Pakolainen
Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa
kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteyskunnalliseen
ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Kiintiöpakolainen
Henkilö, joka on saanut pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan.
3. Inkoon maahanmuuttajat
Inkoossa oli Sotkanetin mukaan vuonna 2014 33,6 henkilöä tuhannesta sellaisia, joiden
äidinkieli ei ollut ruotsi eikä suomi. Vuonna 2012 vastaava luku oli 29,1 ja koko maan luku oli
42,9. Valtakunnallisella tasolla nettomuutoksi maahan odotettiin vuonna 2015 10 970
henkilöä. Osoittautui kuitenkin, että maahan pelkästään turvapaikanhakijoina tulleita
henkilöitä oli 32 500.
Inkooseen on muuttanut aikaisempina vuosina ulkomaalaistaustaisia henkilöitä lähinnä
perhesyistä, tai työn tai opintojen takia. Lähikuntiin ja muuhun maahan verrattuna Inkoon
maahanmuuttajien lukumäärä on ollut pieni. Katso taulukko alla vuodelta 2012.
Muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame/1000 asukasta, Inkoo, Hanko, Raasepori, koko
maa, Siuntio
Muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame/1000 asukasta 2008 2009 2010 2011 2012
Inkoo 24,9 26,6 25,6 27,3 29,1
Vuonna 2015 Inkooseen tuli 54 turvapaikkaa hakevaa lasta ja nuorta Afganistanista,
Albaniasta, Irakista ja Somaliasta.
6
Kehyskunnissa vieraskielisten osuus väestöstä oli 3,4 % vuonna 2012, mikä vastasi Inkoon
tilannetta. Näin ollen kehyskuntien ennustetta 7,0 % vieraskielisiä vuonna 2030 voidaan pitää
relevanttina myös Inkoolle vuonna 2030.
Inkoon kieliryhmät 4/2016 arabia 7 englanti 29 viro 41 puola 7 venäjä 41 thai 8 saksa 5 urdu 5 muut kielet *) 37
180
*)amhara, tanska, ranska, hollanti, islanti, italia, kiina, kroatia, latvia, malta, norja, portugali, romania, slovakki, espanja, tsekki, turkki, ukraina, unkari. Lisäksi 16, joiden äidinkieltä ei ole määritelty.
4. Viranomaisten välinen vastuun- ja työnjako
Maahanmuuttajatyöhön liittyvässä käytännön toiminnassa eri viranomaisten välille on
muodostettu työnjako. Lähtökohtana on, että jokainen maahanmuuttajat tulotapaan tai -
syyhyn katsomatta saa samat palvelut kuin muut kuntalaiset.
Maahanmuuttajien tarvitsemia palveluita järjestetään siis pääosin peruspalveluina;
erityispalveluina ne järjestetään vain siltä osin kuin tarpeellista. Kaikissa toiminnoissa
korostetaan maahanmuuttajien omaa vastuuta elämänsä muotoutumisesta ja oman tien
löytämisessä yhteiskunnassamme.
4.1 Kunta
Inkoon kunnan kotouttamisvastaava on perusturvajohtaja. Kotouttamisvastaava koordinoi eri
hallinnonalojen kotouttamiseen kuuluvat tehtävät parhaiten tarpeita vastaavaksi
kokonaisuudeksi.
Kunnalla on oltava valtion kanssa sopimus pakolaisten vastaanottamisesta. Kun päätös
pakolaisten vastaanottamisesta tehdään, kunnassa alkaa vastaanoton suunnittelu, mm.
varataan asuntoja ja päiväkotipaikkoja sekä suunnitellaan tulkkipalveluita. Yhdessä TE-
toimiston ja alueen aikuiskoulutusyksiköiden kanssa aloitetaan kieli- ja
maahanmuuttajakurssien suunnittelu.
7
Alkukartoitus
Lain mukaan tulee jokaisesta juuri maahan muuttaneesta, joka hakee tukea eri
viranomaisilta, tehdä alkukartoitus. Alkukartoituksen tulee tapahtua etsivänä toimintana.
Kunnalla on päävastuu kartoituksesta ja kohderyhmään saadaan parhaiten yhteys
yhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa, joilla on tietoja alueen maahanmuuttajista (poliisi,
TE-toimisto jne). Kartoitus on aloitettava kahden kuukauden kuluessa muuttamisesta tai
kartoituspyynnön esittämisestä.
Alkukartoitus toteutetaan siten, että maahanmuuttaja voidaan ohjata sen perusteella
työmarkkinoille, hänen tarpeitaan vastaavaan koulutukseen tai muiden kotoutumista
edistävien toimenpiteiden tai palvelujen piiriin. Alkukartoituksen pohjalta arvioidaan, ovatko
suunnitelman tarpeessa myös muut maahanmuuttajat kuin ne, joilla on oikeus
kotoutumissuunnitelmaan integraation edistämisestä annetun lain (1386/2010) 12 § 1
momentin mukaisesti.
Alkukartoituksen tarkoituksena on kartoittaa maahanmuuttajien yleiset kotouttamisen
edellytykset ja siihen kuuluu:
1) luku- ja kirjoitusvalmiudet
2) suomen ja ruotsin kielen taito
3) opiskeluvalmiudet ja -edellytykset
4) aikaisempi koulutus ja työkokemus
5) pätevyys jollakin erityisalalla ja muut vahvuudet
6) omat toiveet työn ja koulutuksen suhteen
7) elämäntilanne ja sen mukaiset palvelutarpeet.
Kunta ilmoittaa vuosittain laadittujen kartoitusten määrän, milloin ne on aloitettu ja saatettu
päätökseen. Jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta kunta saa korvauksen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskukselta).
4.2 Maistraatti ja poliisiviranomainen
Maistraatti vastaa Suomen väestörekisteristä, jossa on tiedot kaikissa maassa asuvista.
Maistraatti on yleensä ensimmäinen viranomaistaho, johon maahanmuuttaja on yhteydessä.
Maistraatille on tehtävä ilmoitus, kun muutto on pysyvä tai tilapäinen ja oleskelu kestää
vähintään kolme kuukautta. Jos asumisen odotetaan kestävän enintään vuoden, asuminen ja
myös osoite on tilapäinen, eikä asukas saa Suomesta kotikuntaa.
Poliisiviranomaisen keskeisin maahanmuuttoon liittyvä tehtävä on käsitellä oleskeluluvan
myöntämiseen, sen jatkamiseen ja pysyvän oleskeluluvan myöntämiseen liittyvät asiat.
4.3 Kansaneläkelaitos (KELA)
Maahanmuuttaja hakee yleensä oikeutta päästä asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, kun
oleskelupa on myönnetty, maistraatille on tehty ilmoitus ja hakemus/päätös suomalaisesta
henkilötunnuksesta tehty/saatu. Kansaneläkelaitos ratkaisee, onko hakijalla oikeus
8
asumisperusteiseen sosiaaliturvaan Suomessa. Vakuuttamiseen vaikuttavat mm. sellaiset
seikat, muuttaako maahanmuuttaja Suomeen vakinaisesti vai tilapäisesti, mitkä ovat
perhesuhteet, onko maahanmuuttaja työntekijä, työnhakija, opiskelija tai esimerkiksi
kiintiöpakolainen.
Kela vastaa kotouttamistukena maksettavan työmarkkinatuen maksamisesta
maahanmuuttajille. Kaikille maahanmuuttajille, joille on tehty kotouttamissuunnitelma,
maksetaan työttömyysajan tuet kotouttamistukena kolmen ensimmäisen maassaolovuoden
aikana. Muita Kelan maksamia sosiaaliturvaetuuksia (esim. sairauspäivärahaa, perhe-
etuuksia, asumis-, opinto-, työttömyystukea) maahanmuuttajat hakevat
vakuuttamispäätöksen jälkeen kuten valtaväestökin.
Henkilötunnuksen saatuaan maahanmuuttaja voi käydä Kelan toimistossa ja täyttää
lomakkeen ja hakea oikeutta päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin. Hakemus on samalla
Kela-korttihakemus. Myös Suomessa syntyville lapsille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia,
on haettava Kela-korttia.
4.4 Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto)
TE-toimisto vastaa maahanmuuttajien työllistämisestä, maahanmuuttajien kotoutumista
edistävistä työvoimapalveluista ja muista työttömiksi ilmoittautuneille suunnatuista
toimenpiteistä. TE-toimistossa maahanmuuttaja saa henkilökohtaista opastusta työnhaussa
ja tietoa työmarkkinoista. TE-toimisto järjestää myös suomen ja ruotsin kielen kursseja,
ammatti- ja valmentavaa opetusta ja työharjoittelua työpaikoilla. Ensisijainen tavoite on, että
maahanmuuttaja saa riittävän kielitaidon ja pääsee niin nopeasti kuin mahdollista
tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. TE-toimisto voi hankkia
tulkkipalveluja kunnes maahanmuuttajalla on riittävä suomen- tai ruotsinkielen kielitaito.
Kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttaja, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tai joka saa
toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti ja on asunut Suomessa enintään kolme vuotta, on
oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Suunnitelma voidaan laatia myös ilman edellä mainittuja
vaatimuksia, jos asiakkaan arvioidaan olevan alkukartoituksen perusteella suunnitelman
tarpeeksi kotoutumisen edistämiseksi. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava
viimeistään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin
myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröinnistä. Se laaditaan tarpeesta riippuen
enintään vuodeksi. Aikana, jolloin maahanmuuttaja osallistuu kotoutumissuunnitelman
mukaisiin toimenpiteisiin, hänelle myönnetään työmarkkinatukea tai toimeentulotukea
kotouttamistukena.
Kotoutumissuunnitelma on kunnan, työ- ja elinkeinokeskuksen ja maahanmuuttajan
laatima henkilökohtainen suunnitelma toimenpiteistä ja palveluista, joiden
tarkoituksena on tukea yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä
edistää osallistumista tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Suunnitelma
sisältää ainakin suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja lisäksi tarvittaessa muita kotoutumista
9
edistäviä toimenpiteitä ja palveluja, kuten oman äidinkielen opiskelua erityisesti alaikäisten
maahanmuuttajien osalta. Lisäksi suunnitelmaan voi kuulua yhteiskuntaan perehdyttävää
opetusta, tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetusta täydentävää opetusta ja
alaikäisten maahanmuuttajien erityistarpeiden vaatimia toimenpiteitä ja palveluja.
Kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä yksilö- tai perhekohtaisena.
Inkoossa sosiaalitoimisto vastaa kotoutumissuunnitelmien laadinnasta.
Aktivointisuunnitelma
Aktivointisuunnitelma laaditaan maahanmuuttajalle, joka itse pyytää suunnitelmaa tai jolla
pitkittyneen työttömyysajan perusteella on oikeus työttömyystukeen tai toimeentulotukeen.
Aktivointisuunnitelma laaditaan yhteistyössä maahanmuuttajan, kunnan sosiaaliohjaajan ja
TE-toimiston virkailijan kanssa. Aktivointisuunnitelmaan voidaan työllistämistä edistävien
toimien tai kuntouttavan työtoiminnan lisäksi kirjata muun lainsäädännön mukaisia sosiaali-,
terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluita.
5. Korvaukset valtiolta
5.1 Yleistä korvauksista
Maksettavat korvaukset Valtio korvaa kunnille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi järjestettyjen toimenpiteiden aiheuttamia kustannuksia kotoutumislain mukaisesti. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotouttamisohjelman ja
tehnyt sopimuksen ELY-keskuksen kanssa.
Kustannuksia maksetaan henkilöistä, jotka on määritelty kotoutumislaissa.
Korvattavia kustannuksia ovat
laskennallinen korvaus pakolaisten ohjauksen, neuvonnan ja muun kotoutumista
tukevan toiminnan järjestämisestä
sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset
kunnan maksama toimeentulotuki
tulkkaus- ja käännöspalvelut
ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki
alkukartoituksen järjestäminen
paluumuuttoavustus
entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä aiheutuvien kustannusten
korvaaminen
sodissa vapaaehtoisina palvelleista henkilöistä aiheutuvien kustannusten
korvaaminen
ihmiskaupan uhrin auttaminen.
10
Maksamisen perusteet Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle on rekisteröity ensimmäisen kerran
kotikunta väestötietojärjestelmään.
Henkilöistä, joilla ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan tai jotka eivät voi oleskeluluvan
saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, maksetaan korvausta oleskeluluvan
myöntämisestä alkaen.
Pakolaisina kuntaan sijoitetuista henkilöistä aiheutuneiden kustannusten korvaamisen
edellytyksenä on, että kunta on laatinut kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt sopimuksen
pakolaisten kuntaan osoittamisesta ELY-keskuksen kanssa.
Valtion korvaukset kunnille maksetaan ELY-keskusten kautta. Korvaukset suoritetaan
kotoutumislaissa säädetysti joko laskennallisen perusteen tai todellisten kustannusten
mukaan. Kunnan on haettava korvauksia viimeistään kahden vuoden kuluttua korvauksiin
oikeuttamien toimien toteuttamisesta. Kunta voi hakea korvauksia laissa ja ohjeessa
määritellyistä kuluista kuluvalta vuodelta sekä kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta.
5.2 Pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen
Jos kunta on järjestänyt korvausten piiriin kuuluvalle henkilölle vamman tai sairauden
edellyttämää pitkäaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja jos siitä aiheutuu kunnalle
huomattavia kustannuksia, kustannukset voidaan korvata kunnalle.
Lisäksi edellytetään, että henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen
saapuessaan. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta.
Vamman tai sairauden perusteella syntyvistä pitkäaikaisista sosiaali- ja
terveydenhuollon kustannuksista voidaan korvata esimerkiksi seuraavat
Kehitysvammalaissa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tarkoitettujen
palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja
kuljetuspalvelut, palveluasuminen, kuntoutustoimintaa, apuvälinepalvelut, asunnon
muutostyöt sekä vammaisen työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta
Psyykkisistä ja traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, kuten psykiatrinen
hoito, psykoterapia, laitos- ja perhehoito, kuntoutus.
Syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta
sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huomattavat kustannukset, kuten
yliopistollisen sairaalan antama erikoissairaanhoito (osasto- ja avohoito),
kotisairaanhoito ja kotipalvelut, kuntoutus.
Amputaatiosta johtuvat kustannukset liittyen proteesien uusimiseen ja huoltoon.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito.
11
5.3 Erityisistä syistä aiheutuvat kustannukset
Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset ovat yleensä ennalta
arvaamattomia ja huomattavia ja aiheutuvat sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeista.
Korvaamisesta on sovittava erikseen ELY-keskuksen kanssa. Kustannukset korvataan
enintään kymmeneltä vuodelta.
Tavanomaiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet sekä lastensuojelulain mukainen
ehkäisevä lastensuojelutyö kuuluvat lähtökohtaisesti laskennallisten korvausten kattamaan
toimintaan.
Kotoutumislain (49 §) perusteella voidaan korvata esimerkiksi seuraavia kustannuksia
Lastensuojelulain (36 §) mukaiset muista kuin lyhytaikaisista lastensuojelun
avohuollon tukitoimista aiheutuvat kustannukset (esim. perhetyö, tukihenkilö- tai
tukiperhetoiminta, kuntoutus ja perheleirit)
Lastensuojelun jälkihuollon kustannukset, mikäli ne ovat huomattavia
Huostaanoton kustannukset, kuten sijoitettujen lasten luonapitokustannukset, lasten
tapaamiskulut (matkat, yöpymiset), yhteydenpitokulut
Ensi- ja turvakotisijoitukseen liittyvät kustannukset
Erityispäivähoidon kustannukset peruspäivähoidon ylittävältä osin
Kansainvälistä suojelua saavalle henkilölle Suomessa syntyneen vammaisen tai
sairaan lapsen huomattavat hoitokustannukset
Lyhytaikaisen, mutta kalliin sairaalahoidon kustannukset (esim. leikkaus ja sen
jälkihoito)
Kansainvälistä suojelua saaville varattavien asuntojen odotusajan välttämättömät
kustannukset, esim. vuokria tai sähkölaskut tai välttämättömät asunnon
kalustamiskulut silloin, kun asunnon varaamista ennen henkilön/perheen Suomeen
tuloa tai kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää
Vanhustenhuollon erityisistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset
6. Kotouttamistyö ja -palvelut Inkoossa
6.1 Terveyspalvelut
Inkoo tarjoaa maahanmuuttajille samat lakisääteiset terveys- ja sairaanhoitopalvelut kuin
muillekin kuntalaisille mukaan lukien neuvola-, kouluterveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelut.
Myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville 16-65 -vuotiaille on järjestettävä
terveystarkastuksia. Muille maahanmuuttajille järjestetään terveystarkastuksia tarpeen
mukaan.
Laajassa terveystarkastuksessa, ns. maahantulotarkastuksessa, joka tehdään viimeistään
kaksi viikkoa maahan tulon jälkeen, terveydenhoitaja tekee alustavan arvion erityistuen
tarpeesta. Ensimmäisellä vastaanotolla aikuisneuvolan terveydenhoitaja tai lääkäri järjestää
seulontaverikokeet, uloste- ja virtsanäytteet sekä röntgenkuvan keuhkoista. Kokeiden
tulosten jälkeen järjestetään pitkä, noin 1,5 tuntia kestävä ns. alkutarkastus, jossa on
mukana lääkäri ja tulkki. Siihen liittyy pitkä terveyshaastattelu, jossa käydään läpi kaikki
12
keskeiset hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat. Rokotetiedot kirjataan koneelle ja tehdään
rokotussuunnitelma.
Tässä vaiheessa ELY-keskukselle ilmoitetaan erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt, joiden
sosiaali- ja terveyskustannukset keskus korvaa 10 vuoden ajan. Pakolaisasiakkailta
pyydetään lupa terveystietojen luovuttamiseen esim. sosiaalitoimelle. Alkutarkastuksessa
mukana ollut henkilökunta toimittaa lasten terveystiedot neuvolaan tai
kouluterveydenhoitajalle. Neuvola ja kouluterveydenhuolto varaavat tarvittavat ajat
asiakkailleen. Päivähoitoa, koulua tai kielikurssia ei voida aloittaa ennen kuin
terveystarkastus on tehty. Kolmen viikon aikana Suomeen tulosta on myös järjestettävä
käynti hammashoidossa.
Pakolaisten kanssa tehtävässä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä tärkeää on
monialainen yhteistyö. Terveystarkastusten yhteydessä on oltava psykologin
konsultaatiomahdollisuus ja yhteys tartuntatautiyksikköön, fysioterapiaan ja
hammashuoltoon. Kunnan pakolaistaustaiset terveydenhuollon asiakkaat on asianmukaista
ohjata yhden asiaan perehtyneen terveydenhoitajan luokse, ja alkuvaiheessa vastaanottoa
(puoli vuotta) on hyvä varata terveydenhoitajalle yksi päivä viikossa pakolaisasiakkaiden
vastaanotolle. Tulkkipalveluja käytetään aina tarvittaessa.
Inkooseen vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden alkutarkastuksista vastaa
maahanmuuttoviraston järjestämä yksityinen palveluntuottaja. Päivystysaikana
sairaanhoidosta vastaa kuitenkin kunta. Oleskeluluvan saatuaan turvapaikanhakijat siirtyvät
käyttämään palveluja muiden kuntalaisten tavoin. Kotoutumista ajatellen on tärkeää, että
maahanmuuttajat oppivat pian itsenäisesti käyttämään julkista terveydenhuoltoa ja
ymmärtämään suomalaista hoitokäytäntöä. Henkilöstön on ohjattava erilaisten palvelujen
käytössä. Henkilöstön tulee kyetä ottamaan huomioon terveystarkastuksissa koko perhe ja
edistämään osaltaan maahanmuuttajien työllistymistä, aktivoitumista tai kouluttautumista.
Terve ja hyvinvoiva väestö elää aktiivista elämää ja osallistuu työelämään.
Inkoon terveydenhuoltopalvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä samassa laajuudessa
kuin muun väestön heti, kun Inkoosta on tullut heidän kotikuntalain mukainen kotikuntansa.
Terveydenhuoltohenkilökunta toimii tarvittaessa yhteistyössä muiden maahanmuuttajille
palveluja tarjoavien sektoreiden kanssa. Erityisesti on arvioitava maahanmuuttajien
mielenterveys- ja vammaispalvelujen tarve. Myös tulkkipalvelun tarve on otettava huomioon.
Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus
Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan
Ensimmäinen informaatio terveyspalveluista; vastuuhenkilön nimeäminen
Terveyskeskus Neuvola Kouluterveydenhuolto
Saada kokonaiskuva maahanmuuttajan terveydentilasta ja suunnitella terveyttä edistäviä toimia
Henkilöresurssit Tulkkipalvelut
Traumaterapian tarve arvioidaan
Terveyskeskus Neuvola Kouluterveydenhuolto
Saada käsitys mahanmuuttajan terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä
Ostopalvelut Tulkkipalvelut
13
6.2 Sosiaalipalvelut
Sosiaalitoimiston palvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä yhtä lailla kuin muidenkin
kuntalaisten. Maahanmuuttajatyö on aina monialaista yhteistyötä kunnan eri yksiköiden
välillä. Sosiaalitoimistossa selvitetään tarvittaessa erilaisia maahanmuuttajaa koskevia
asioita. Tulkki tilataan tarvittaessa.
Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki
Aikuisten sosiaalityö voi kattaa toimeentulotukea varten tarvittavan taloudellisen tuen
arvioinnin, aktivoinnin työhön tai koulutukseen, asiakassuunnitelman laatimisen sekä tiedon
antamisen muista tarjolla olevista palveluista kuten työvoima- ja elinkeinotoimistosta,
KELAsta ja eri hoitopalveluista (päihteet, mielenterveys, terveys).
Toimeentulotuki on taloudellista tukea, jota myönnetään henkilöille tai perheille viimekädessä
täydentämään muuta toimeentuloturvaa. Tarkoituksena on taata henkilölle tai perheelle
ihmisarvoisen elämän vaatima välttämätön toimeentulo ja edistää heidän mahdollisuuksiaan
tulla toimeen omin avuin.
Asiakkaan kanssa yhdessä haetaan vaihtoehtoja asiakkaan elämäntilanteen parantamiseksi
ja asiakkaan motivoimiseksi tekemään mahdollinen muutos elämässään.
Lapsi- ja perhetyö
Lasten huomioon ottaminen ja perheiden tukeminen kaikissa kunnan palveluissa perustuu
lastensuojelulakiin (417/2007). Tätä kutsutaan ehkäiseväksi lastensuojeluksi, jonka
tarkoituksena on edistää ja turvata lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea
vanhemmuutta. Sovellettaessa lakia kotoutumisen edistämisestä alle 18-vuotiaisiin, on
kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun ja kehitykseen. Lapsen etua arvioitaessa on
otettava huomioon lastensuojelulain 4 § säädökset.
Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava
ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Kaksitoista vuotta täyttäneelle
lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 § mukaisesti häntä
itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen mielipiteet on selvitettävä ja lasta on
kuultava kielellä, jota hän ymmärtää.
Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen
terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta.
Inkoon kunnan lapsi- ja perhetyö tarjoaa samat palvelut niin maahanmuuttajille kuin muille
kuntalaisille, ts. lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jos uuden sosiaalihuoltolain mukaiset
tukitoimet eivät riitä. Vaikeissa perhetilanteissa kyseeseen voi tulla myös lapsen sijoittaminen
kodin ulkopuolelle.
Lastensuojeluilmoituksen (25 §) voi tehdä jokainen, joka on huolissaan jostakin lapsesta tai
perheestä. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Viranomaisilla on lain mukainen
ilmoitusvelvollisuus. Viranomainen ei voi tehdä ilmoitusta nimettömänä, koska hän tekee sen
viran puolesta.
14
Menettely Inkoossa: lastensuojeluilmoituksia otetaan vastaan virka-aikana ja ilmoituksen
sisällön pohjalta arvioidaan asian kiireellisyys ja tarpeelliset toimenpiteet. Virka-ajan
ulkopuolella lastensuojelun kiireellisistä tukitoimista vastaa Hätäkeskuksen yhteydessä
toimiva alueellinen sosiaalipäivystys.
Alaikäisen kotoutumissuunnitelma
Kunta laatii alaikäisen maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jos siihen on
alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista johtuva tarve. Alaikäiselle ilman huoltajaa saapuneelle ja
oleskeluluvan saaneelle laaditaan aina kototutumissuunnitelma.
Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai
edustajansa kanssa. Jos lapsi on tullut perheensä kanssa, sovitetaan perheen
kotoutumissuunnitelma ja alaikäiselle laadittavat muut asiaan liittyvät suunnitelmat yhteen.
Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus
Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan
Vanhempien opastus ja tukeminen
sosiaalitoimisto Lisätä vanhempien tietoisuutta ja heidän mahdollisuuksiaan tehdä valintoja
Mahdollinen toimeentulotuki Henkilöresurssit Tulkkipalvelut
Alkukartoitus sosiaalitoimisto Saada ensimmäinen käsitys maahanmuuttajan elämäntilanteesta ja tuen tarpeesta ja lähettää hänet eteenpäin esim. päivähoidosta tai koulusta vastaavalle
Mahdolliset tuet Henkilöresurssit Tulkkipalvelut
6.3 Työllistäminen ja ohjaus
Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa alhaisempi kaikissa ikäryhmissä
kantaväestöön verrattuna. Vuoden 2011 lopussa ulkomaalaista syntyperää olevien 18-63-
vuotiaiden työllisyysaste oli 53,3 %, kun se oli kantaväestöllä 70,9 %. Maahanmuuttajien
työllistyminen onkin tärkeää sekä maahanmuuttajan että vastaanottavan kunnan
näkökulmasta. Toisaalta työllistyminen on yksi kotoutumisen ensisijaisista edistäjistä ja hyvä
kotoutuminen puolestaan edistää työllistymistä. Lisäksi maahanmuutto tarjoaa osaltaan
vastauksen työmarkkinoilta eläköityvien ikäluokkien aiheuttamaan tulevaan työvoimapulaan.
Tämä huomioidaan myös Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa, jonka
tarkoituksena on viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle.
Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta koulutustarpeiden huomioiminen ja työelämään
ohjaaminen on ensisijaisen tärkeää. Uudenmaan TE-toimisto yhdessä ELY-keskuksen
kanssa vastaa Inkoossa asuvien työnhakijoiksi ilmoittautuvien maahanmuuttajien
työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista
toimenpiteistä. TE-toimiston tehtävänä on myös käynnistää alkukartoitus
maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi. Toimisto laatii myös
15
kotoutumissuunnitelmia ja tarjoaa kotoutumiskoulutusta työvoimapoliittisena
toimena.
Inkoo kuuluu Uudenmaan TE-toimiston alueeseen, mutta sillä ei ole omaa toimipistettä.
Inkoolaiset voivat asioida haluamassaan toimipisteessä Uudellamaalla: Helsingissä,
Espoossa, Vantaalla, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Lohjalla, Porvoossa tai
Raaseporissa. Lisätietoa alueen TE-toimistoista löytyy sivulta: http://toimistot.te-
palvelut.fi/uusimaa.
Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa työllistymistä edistävää toimintaa, jonka
järjestämisvelvollisuus on kunnalla. Sen perustana on yksilöllinen asiakkaan kanssa luotu
aktivointisuunnitelma. Toiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka
saavat työttömyyden perusteella toimeentulotukea tai työmarkkinatukea.
Kunnan nuorisotoiminnan alaisuudessa toimii etsivä nuorisotyö, jonka tavoitteena on auttaa
nuorta löytämään itselleen mieluinen työ, opiskelupaikka tai muuta vastaavanlaista
tekemistä, joka tukisi nuoren kasvua ja kehitystä ja ehkäisisi syrjäytymistä. Etsivä nuorisotyö
ohjaa myös maahanmuuttajanuoria työnhaussa ja jatkokoulutuksessa.
Kunnan tulee tarjota maahanmuuttajille työkokeilu- ja oppisopimuspaikkoja.
7. Asumispalvelut
Saapuessaan maahanmuuttaja hakee normaalilla tavalla asuntoa kunnan asianomaisten
viranomaisten tai yksityisen toimijan kautta. Maahanmuuttaja ei ole vuokra-asunnon
hankinnassa missään erityisasemassa. Valtaosa kunnan vuokra-asunnoista on KAS Vuokra-asunnot Oy:n omistuksessa.
Asuntohakemuksen voi jättää KAS:n omistamiin asuntoihin sähköisesti osoitteessa
www.kas.fi.
Tietoa asumiseen liittyvästä tuesta on Kelan sivulla www.kela.fi.
8. Päivähoito ja koulu
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoitteena on, että maahanmuuttajalapset
integroituvat suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan saatuaan mahdollisimman hyvän
vastaanoton, opetuksen ja tuen. Inkoon päivähoitoa ohjaa varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Jokaiselle lapselle laaditaan
henkilökohtainen suunnitelma yhdessä huoltajien kanssa. Suunnitelma voi siten toimia osana
maahanmuuttajalapsen kotoutumista. Päivähoitohenkilökunta ja lapsen huoltajat toimivat
yhdessä kasvatuskumppaneina lapsen kehitystä seurattaessa ja edistettäessä.
Maahanmuuttajalapsilla on sama oikeus osallistua päivähoitoon kuin kunnan muilla lapsilla.
Inkoon varhaiskasvatuspalveluissa maahanmuuttajataustaisen lapsen äidinkieli ja
kulttuurinen tausta huomioidaan ja hänen kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan
tuetaan. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan, että maahanmuuttajataustaisen lapsen
kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa ja päivähoito on tärkeä kielen oppimisen
16
väylä. Päivähoito tukee kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa ja edistää myös koko
perheen kotoutumista opastamalla kunnan palveluihin ja suomalaiseen kulttuuriin.
Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus
Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan
Oikeus saada osallistua päivähoitoon
Päivähoidonohjaaja Päiväkoti
Kielen ja kulttuurin oppiminen
Mahdollinen tulkkipalvelu
Lasten esiopetus järjestetään lapsen tulevalla koulukielellä. Maahanmuuttajaoppilaiden
opetus järjestetään tarvittaessa perusopetukseen valmistavassa opetusryhmässä. Tällä
hetkellä (2016) Inkoon valmistava opetus on sijoitettu Merituulen kouluun, jonka toimintakieli
on suomi. Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan opetushallituksen vahvistaman
opetussuunnitelman perusteiden mukaan.
Perusopetukseen valmistavalle opetukselle ei ole tehty valtakunnallista tuntijakoa, vaan
jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan
lähtötaso, oppimistavoitteet, opiskeltavat aineet, integrointi perusopetukseen sekä
mahdolliset tarvittavat tukitoimet.
Oppilaat opiskelevat valmistavan opetuksen ryhmässä ruotsin tai suomen kieltä. Varhaisessa
vaiheessa ruotsin tai suomen kieltä aletaan käyttää opiskelukielenä, niin että opinto-
ohjelmaan liitetään peruskoulun muita aineita. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat
integroituvat mahdollisimman paljon yleisopetuksen luokkaan. Valmistavan koulutuksen
päätyttyä oppilas sijoittuu kouluun luokalle, joka on mahdollisimman lähellä hänen
ikätasoaan.
Oppilaille, joiden ruotsin tai suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen, opetetaan sitä
toisena kielenä. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kirjattu ohjeet ja säännöt tätä
varten. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä sellaisen
ruotsin tai suomen kielen taidon, että hän voisi jatkaa opintojaan tällä kielellä. Opetusta
ruotsissa tai suomessa toisena kielenä pyritään järjestämään tarpeen mukaan.
Maahanmuuttajien äidinkielen opetus ei ole perusopetuslain 12 § mukaista opetusta, vaan se
on perusopetusta täydentävää opetusta, jota opetetaan erillisen valtionavun turvin.
Tarkoituksena on tukea oppilaan kielitaidon, persoonallisuuden ja identiteetin kehittymistä.
Oman uskontokunnan mukainen opetus: oppilaalla on oikeus saada oman uskontokuntansa
mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja
vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä.
Inkoon kunta tarjoaa ruotsin- ja suomenkielistä perusopetusta luokille 1-6. Yläkoulun oppilaat
saavat suomenkielistä opetusta Lohjan kaupungin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti.
Lohjan kaupunki järjestää perusopetukseen valmistavan opetuksen, suomi toisena kielenä -
opetuksen, mahdollisen äidinkielen opetuksen sekä tarvittavat tukitoimet. Perusopetusta
voidaan järjestää myös oppivelvollisuusiän jälkeen. Tavoitteena on tällöin perusopetuksen
oppimäärän suorittaminen. Inkoon kunnan tulee yhdessä kaikkien naapurikuntien kanssa
tarjota samat koulunkäyntimahdollisuudet myös ruotsin kielellä.
17
Inkoossa ei ole toisen asteen opintoja järjestäviä kouluja. Perusopetuksen jälkeen nuoret
hakeutuvat usein opiskelemaan naapurikuntiin esimerkiksi lukioon, ammattikouluun tai
kansanopistoon.
Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus
Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan
Esi- ja perusopetus
Perusopetukseen valmistava opetus Valmistavan opetuksen ryhmä(t)
Rehtori
Sivistystoimen-johtaja
Sellaisen suomen-/ruotsinkielen oppiminen, että siirtyminen perusopetukseen onnistuu hyvin
Opettajan virka
Mahdollinen lisäresurssi (takautuvasti maksettava valtionapu)
Suomi toisena kielenä -opetus Ruotsi toisena kielenä -opetus
Rehtori Sellaisen suomen-/ruotsinkielen oppiminen, että jatko-opinnot ovat mahdollisia
Opettajan ajan jakaminen/resursointi (takautuvasti maksettava valtionapu)
Tarjota oppilaan omaa äidinkieltä koulussa
Rehtori Sivistystoimen-johtaja
Oman kielen ja kulttuurin vahvistaminen ja sitä kautta identiteetin vahvistaminen
Ko. kielen opettaja (takautuvasti maksettava valtionapu)
Yläaste
Kymppiluokka tai muu toisen asteen opintoihin valmistava koulutus
Lohjan kaupunki Sivistystoimen-johtaja
Antaa valmiudet jatkaa opintoja ja hankkia koulutus/ammatti
Perusopetuksen jälkeinen opetus
Selvitetään mahdollisuuksia järjestää maahanmuuttajille ammatillista tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta
Sivistystoimen-johtaja Yhteistyökoulut
Yli 16-vuotias maahanmuuttaja saa tarvittavat valmiudet toisen asteen koulutukseen
9. Nuorisotoimi
Inkoon kunta järjestää nuorisotoimintaa kahdella kielellä. Päätoimipaikka on nuorisotalo
Unccan, joka on avoinna neljänä iltana viikossa. Täällä on mahdollista tutustua uusiin
ystäviin, viettää aikaa esimerkiksi pelaamalla erilaisia pelejä ja keskustelemalla ikätovereiden
ja nuorisotyöntekijöiden kanssa.
Lähtökohtana on, että lapset ja nuoret voivat taustastaan riippumatta osallistua toimintaan
tasavertaisina. Palveluiden tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista suvaitsevaisia
aikuisia sekä edesauttaa monikulttuurisen yhteisön syntymisessä.
Inkoossa tehdään myös etsivää nuorisotyötä, jonka tavoitteena on luoda turvallinen
aikuiskontakti ja luotsata nuori opintoihin tai työelämään ja näin ehkäistä syrjäytymistä.
Etsivä nuorisotoimi koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria. Se toimii kiinteänä osana kunnan
muuta nuorisotointa.
18
Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus
Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan
resurssinuorisotyöntekijän palkkaaminen
Sivistystoimenjohtaja Vapaa-ajan suunnittelija
luoda kantainkoolaisnuorten ja uusien inkoolaisten nuorten välille kanssakäymistä
10. Vapaa-aika ja kulttuuri
Kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalveluiden tavoite maahanmuuttajien kotouttamisessa on
tarjota mahdollisuuksia saada kosketus paikallisiin asukkaisiin ja arkielämään. Lähtökohtana
on se, että ihmiset voivat taustastaan riippumatta osallistua toimintaan tasavertaisina
yhteiskunnan jäseninä samalla säilyttäen oman kulttuuri-identiteettinsä. Palveluiden
tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista suvaitsevaisia aikuisia sekä edesauttaa
monikulttuurisen yhteisön syntymisessä. Kotouttaminen vaatii yhteistyötä.
Harrastusmahdollisuudet, luonteva yhteys kantaväestöön kuuluvien ikätovereiden kanssa ja
ympäröivään yhteiskuntaan tutustuminen ovat yhdenvertaisuuden välttämättömiä
edellytyksiä. Inkoossa on käynnistynyt vuoden 2016 alkupuolella Lainaa inkoolainen -hanke,
jonka tarkoituksena on juuri edistää kantaväestön ja muualta tulevien – tässä tapauksessa
turvapaikanhakijalasten ja -nuorten – luontevaa yhdessäoloa.
Liikuntatoiminnan tavoitteena on luoda kuntalaisille edellytyksiä liikunnan, urheilun ja muun
vapaa-aikatoiminnan harrastamiseen kunnon ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Inkoossa
harrastetaan aktiivisesti urheilua ja seuratoiminta on monipuolista. Kunnan kuntosalia ja
urheilukenttiä voi käyttää sopimuksen mukaan. Kuntosalilla käyminen on maksullista.
Kunnassa on myös lähiliikuntapuistoja, joiden käyttäminen on maksutonta. Kunnan koulujen
liikuntasalit ovat myös vapaa-aikakäytössä kuten myös urheilukentät. Sen lisäksi Inkoossa
on kuntorata, uimarantoja ja lähivirkistysalueita. Inkoon kunta kuuluu Uudenmaan
virkistysalueyhdistykseen, joka hallinnoi mm. ulkoilualue Kopparnäsia.
Inkoon kirjasto on avoin ja maksuton julkinen tila, jossa erilaisten ryhmien on mahdollista
viettää aikaa ja kohdata toisensa. Se tarjoaa opastusta ja monenlaisia aineistoja sekä toimii
maahanmuuttajille matalakynnyksisenä porttina suomalaiseen yhteiskuntaan. Inkoon kirjasto
kehittää monikulttuurisia palveluitaan ja välittää tietoa ja kanssakäymistä maahanmuuttajien
ja inkoolaisten välillä. Kirjasto tukee maahanmuuttajia myös heidän oman kulttuurinsa
ylläpidossa.
Inkoon kirjasto tekee palveluitaan tunnetuksi vierailemalla turvapaikanhakijoiden luona.
Kirjastossa järjestetään monikulttuurisia tapahtumia esimerkiksi yhdessä maahanmuuttajien
ja muiden toimijoiden kanssa. Kirjasto hankkii muunkielistä materiaalia omiin kokoelmiinsa ja
lainaa sellaista Helmetin monikielisestä kirjastosta.
Inkoon kirjasto toimii osittain itsepalveluperiaatteella. Kirjastoa voi käyttää myös varsinaisten
palveluaukioloaikojen ulkopuolella, jos on hankkinut kirjastokortin ja pin-koodin. Yli 15-
19
vuotiaille ne myönnetään heidän omasta pyynnöstään, alle 15-vuotiaille holhoojan
suostumuksella. Tällä tavoin kirjaston kokoelmat, netti ja asiakastietokoneet sekä kirjaston
tilat ovat kaikkien tavoitettavissa joka päivä klo 07-20.
Inkoon kunnassa järjestettävät erilaiset kulttuuritapahtumat ovat kaikille avoimia ja
useimmiten maksuttomia tai hyvin edullisia. Tapahtumat mahdollistavat maahanmuuttajien ja
kantaväestön luonnollisen ja tasapuolisen tapaamisen. Tapahtumissa voi myös esiintyä
aktiivisena toimijana ja näin tuoda omaa kulttuuritaustaansa esille. Kunnan historiaan voi
tutustua paikallisissa museoissa. Inkoossa toimii oma elokuvateatteri, jonka lippujen hinta on
edullinen. Ohjelmistossa on usein lapsille ja nuorille suunnattuja elokuvia.
Kunnan kansalaisopisto ja kuvataidekoulu järjestävät erilaisia kursseja, joille voi osallistua
ilmoittautumalla. Kansalaisopistossa voi myös toimia opettajana ja näin tuoda omaa
erikoisosaamistaan kaikille kuntalaisille. Kurssit tuovat osallistujille lisää tietoa, niillä opitaan
kieliä, käden taitoja, eri taidemuotoja ja pidetään huolta omasta hyvinvoinnista. Ennen
kaikkea kansalaisopiston toiminta luo yhteisöllisyyttä hyvin matalalla kynnyksellä. Kursseille
on helppo tulla vaikka olisi äskettäin muuttanut kuntaan. Kurssit ovat maksullisia.
Kehitystarve ja toimenpide-ehdotus
Vastuu Tavoite Vaikutukset kunnan toimintaan
Vapaa-aika
Lainaa inkoolainen -hanke Vapaa-ajansuunnittelija
Suhteiden luominen kantaväestön ja muualta tulleiden välille
Kirjasto
Kirjastoon tutustuminen Kirjastonjohtaja
Erikielisen materiaalin hankkiminen
Kirjastonjohtaja
11. Tulkkipalvelut
Kotouttamistyön tavoitteena on maahanmuuttajan suomen ja/tai ruotsin kielen vähittäinen
oppiminen, mutta käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava
viranomainen tarvitsevat usein, erityisesti kotoutumispolun alkuvaiheessa, tulkkaus- ja
käännöspalveluja asioinnin onnistumisen ja asiakkaan oikeusturvan takaamiseksi. Jos
maahanmuuttaja ei osaa viranomaisen käyttämää suomen tai ruotsin kieltä, on viranomaisen
huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä.
Tulkinta/kääntäminen voidaan suorittaa sellaisella kielellä, jota maahanmuuttaja ymmärtää
asian laatuun nähden riittävän hyvin. Tavoitteena on, että sekä maahanmuuttaja että
virkailija ymmärtävät toisiaan tulkin/kääntämisen välityksellä.
Kotoutumislain mukaan valtio korvaa kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon kototutumislain 2
§ 2 ja 3 momentin mukaisesti järjestämät kustannukset, jotka johtuvat
kotoutumissuunnitelmasta ja alkukartoituksesta, maahantulon alkuvaiheen
kotoutumispalvelujen käytöstä ja kuntaan perehdyttämisestä (asioiminen kaupassa, postissa
ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.). Lisäksi koulun ja kodin tai päiväkodin
20
välisessä yhteistyössä syntyneet tulkkaus- ja käännöskustannukset korvataan
täysimääräisinä ilman aikarajaa. Edellytyksenä korvausten maksamiselle on voimassa oleva
sopimus pakolaisten vastaanotosta. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen näitä
kustannuksia ei enää korvata.
Tulkin käytöstä aiheutuvat kustannukset maksetaan sen toimialan määrärahoista, josta
tulkkikustannukset ovat syntyneet. Korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden kohdalta
korvaukset haetaan ELY-keskukselta takautuvasti. Korvausten saaminen edellyttää
kotouttamisohjelman ja ELY-keskuksen pakolaisten kuntaan sijoittamista koskevan
sopimuksen olemassaoloa.
Inkoon kunta ostaa tässä ohjelmassa tarkoitetut tulkkauspalvelut.
Tulkkipalveluja tarjoavat mm.:
- Helsingin seudun asioimistulkkikeskus (www.vantaa.fi/tulkkikeskus)
- Espoon tulkkipalvelut (www.espoontulkkipalvelu.fi)
12. Ikääntyvät maahanmuuttajat
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta huolehtii vanhemmista
maahanmuuttajataustaisista asukkaista samoin periaattein kuin muistakin kuntalaisista. On
erityisen tärkeää, että ikääntyneitä maahanmuuttajia (yli 55-vuotiaita) tuetaan osallistumaan
erilaiseen toimintaan ja tutustumaan muihin asukkaisiin. On suuri vaara, että etenkin
ikääntyneemmät naiset jäävät kotiin. Monet eivät ole tottuneet tukimuotoihin ja tarvitsevat
tietoa sosiaalisesta tuesta ja ikääntyneiden oikeuksista. Monilla on uskonnollisesta, etnisestä
tai kulttuurisesta taustasta johtuvia erityistarpeita, jotka on otettava huomioon hoidossa ja
vanhustenhuollossa. Tämä koskee esim. hoitohenkilökunnan sukupuolta, omaisten
osallistumista tutkimuksiin, suun terveydenhoitoa, ruokaa ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä.
Tulkkia käytetään hoitotilanteissa tarvittaessa. Olisi hyvä, jos ikääntyneet maahanmuuttajat
olisivat edustettuna kunnan ikäihmisten neuvostossa. Kuusi prosenttia Suomen
maahanmuuttajista oli yli 65-vuotiaita vuonna 2012.
13. Kolmas sektori
Eri järjestöjen merkitys kotoutumisessa on huomattava. Valtioneuvoston
maahanmuuttostrategiassa ja kotoutumislaissa korostetaan järjestöjen merkitystä
väestöryhmien välisen arjen vuoropuhelun edistämisessä. Lisäksi esimerkiksi pakolaisten
vastaanotossa kolmannen sektorin mahdollisuudet järjestää esim. erilaisia vaate- yms.
keräyksiä tai perheiden kotouttamista edistäviä toimia on tärkeä tukitoimi.
Kunnassa on erilaisia toimijoita, kuten urheilu- ja nuorisoseuroja, Martta-yhdistyksiä,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lions, Folkhälsan ja Punainen Risti. Nämä toimijat voivat
olla tärkeitä toimiessaan kotoutumista edistävästi tarjoamalla toimintaa uusille asukkaille.
14. Etnisen tasa-arvon ja etnisten suhteiden edistäminen
Suomen perustuslain (731/1999, 6 §) mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja
yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä perusoikeuksia. Yhdenvertaisuuslain mukaan
21
ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän kansalaisuuden, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai
muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Valtion ja kuntien viranomaisia koskeva
yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, 5 §) määrää viranomaisen kaikessa toiminnassaan
edistävän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti
sekä estää välitöntä ja välillistä syrjintää. Käytännössä tämä tapahtuu osana monia eri
tehtäväkokonaisuuksia: päätöksentekoa, toiminnan ohjausta ja johtamista, palveluiden
järjestämistä ja tuottamista, työnantajatehtäviä sekä paikallisen elinvoiman vahvistamista.
Erilaisten kulttuurien kohdatessa syntyy ongelmia ja erimielisyyksiä arkisissa asioissa.
Asumis-, ruoka- ja työkulttuuri ovat erilaisia. Tiedon puute voi olla osasyy ongelmiin, kuten
myös maahanmuuttajien tottumattomuus ilmastoomme.
On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat perusopetusta myös yhteiskunnastamme ja
elintavoistamme, arvoistamme ja kaikkien tasa-arvoisuudesta sukupuolesta,
yhteiskunnallisesta asemasta tai omaisuudesta riippumatta. Myös kantaväestö tarvitsee
oikeaa tietoa maahanmuuttajista, heidän kulttuuristaan ja kohtaamisestaan. Tietoa on
jaettava myös eri viranomaisille, esim. päätettäessä pakolaisten vastaanottamisesta jollekin
seudulle.
On hyvä oppia tuntemaan eri kulttuurien välisiä eroja ja puhua niistä avoimesti. Jokaisen
täytyy yrittää ymmärtää toisten ihmisten tapoja. Eroja ei tule suurennella tai dramatisoida tai
synnyttää niistä ristiriitoja. Jokaisella on vastuu näistä periaatteista, niin maahanmuuttajilla
kuin muilla kuntalaisilla.
Onnistunut kotoutuminen on paras tie, paras tapa ja paras perusta hyvien etnisten suhteiden
ja kulttuurien välisen dialogin edistämiselle ja toteuttamiselle. Kaiken toiminnan ja hyvien
suhteiden perustana on, että maahanmuuttaja löytää sopivan paikan ja hyvän elämän
yhteiskunnassa ja että kuntalaiset kasvavat kohtaamaan erilaisten kulttuurien maailman ja
integroituvat monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Kunnioittavasta arvopohjasta syntyvä hyvä
kommunikaatio ja suhtautuminen on edellytys hyvälle kohtaamiselle.
15. Kotouttamisen seuranta
Kotouttamisohjelman ankkuroiminen, toiminnan koordinoiminen ja kotoutumista edistävien
toimien toteuttaminen edellyttää kotouttamisprosessin seurantaa ja vaikutusten
dokumentointia. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää erityisiä indikaattoreita. Työ- ja
elinkeinoministeriö laatii maahanmuuttajabarometrin maahanmuuttajille, kunnille ja TE-
toimistoille suunnatun kyselyn pohjalta. Viimeisin barometri on vuodelta 2012 ja sisältää
seurantatapoja ja menetelmiä, joita voidaan kehittää edelleen kunnan toiminnassa. Jotta
tiedot olisivat vertailukelpoisia ja kattavia valtakunnallisella tasolla, eri viranomaisille
annettavien maahanmuuttoa koskevien tietojen on noudatettava annettuja ohjeita.
Kaikki kunnan sektorit vastaavat jatkossa sektorit ylittävästä yhteistyöstä eri aloilla ja
työskentelevät esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja arvioimiseksi. Onnistunut
kotoutuminen on osoitus hyvästä yhteistyöstä.
22
16. Ohjelman päivitys
Kunnalla on oltava kunnan korkeimman päätöselimen hyväksymä kotouttamisohjelma.
Kotoutumista edistävistä toimenpiteistä on raportoitava kunnanvaltuustolle vähintään kerran
valtuustokauden aikana. Perusturvajohtaja vastaa työryhmän koolle kutsumisesta ja ohjelman päivittämisestä.