innostuminen ja onnistuminen koulutuksessa - miten ...€¦ · aivot, tarkkaavaisuus ja muisti hy...

http://blogs.helsinki.fi/mindthegap/ www.facebook.com/mindthegaptutkimus

Prof Kirsti Lonka Twitter: @kirstilonka

Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto

Blogs.helsinki.fi/mindthegap



Innostuminen ja

onnistuminen koulutuksessa - miten syntyvät

tulevaisuuden osaajat?


28.11.2013 Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä 2

Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologia ja oppiminen HY

Prof. Kimmo Alho Aivot, tarkkaavaisuus ja muisti HY

Prof. Kai Hakkarainen Teknologian välittämä yhteisöllinen oppiminen TY

Prof. Katariina Salmela-Aro Nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimus JY

Tutkijaverkosto Suomen Akatemian Mind-ohjelman hanke 2013-2016



Laadulliset menetelmät

Laajempi ympäristö

Koulu

Perhe

Vertaiset

Yksilö

Kyselymenetelmät

Tapahtuma- otanta kännyköillä

Sosiaalinen verkostoanalyysi

Aivo- tutkimus


Mistä tulevaisuuden osaajia?

• Nykypäivän työskentely tapahtuu erilaisissa verkostoissa ja projekteissa

• Työelämässä käytetään paljon erilaisia ajattelun ja toiminnan apuvälineitä

• Ihmisten toivotaan olevan innovatiivisia, yrittäjähenkisiä ja luovia

• Miten tällaisia taitoja kehittyy koulussa?

28.11.2013 4 Professori Kirsti Lonka & Mind the Gap -tutkimusryhmä


Mikä kuulijoita askarruttaa juuri nyt?



• Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisen vahvuuksille

• Optimistit näkevät kielteiset yksityiskohdat pessimistejä tarkemmin, mutta he kehittävät strategioita ongelmien ylittämiseksi ja kiertämiseksi

• Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous)

• Hyvinvoinnin kannalta voimavarakeskeinen lähestymistapa on todettu tehokkaaksi (Cohen et al., 2009, Science, vol. 324, 400-403)

IHMISEN VAHVUUKSIEN PSYKOLOGIA (Aspinwall & Staudinger, 2006)

6


Mitä pelillisyys ja leikillisyys voi tuoda kouluun? Kuinka pystyväksi koet itsesi? Kuinka haastava tehtävä on?

KOETTU OSAAMINEN

- +

VIRTAUS

RENTOUTUMINEN, PITKÄSTYMINEN

AHDISTUS,

KIIHTYMINEN

APATIA, VÄLTTÄMINEN

+ -

HA

AST

E

7

HUOLESTUMINEN KONTROLLI


MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli

(Hidi & Renninger, 2006)

• Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH)

1. sytytetty

2. ylläpidetty

• Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD)

3. kehkeytyvä

4. hyvin kehittynyt

KIINNOSTAVA

TAPAUS?

OUTO JUTTU?

JÄNNÄ TARINA?

8


Diginatiivit ovat pienestä asti älyllisesti sosiaalistuneet

Internetin ja mobiililaitteiden käyttöön

Me digimuukalaiset käytämme tietotekniikkaa

enemmän ulkoisena välineenä



Oppimisen kohteiden laajentaminen

Perinteiset kohteet

Yksinkertaiset, suljetut oppikirjaongelmat

Muutaman tunnin tai

luennon tehtävät

Tietoa toistavat tai pelkistetyt tehtävät

Yksilötehtävät

Paperiin ja kynään perustuvat tehtävät

Tietotyön kohteet

Monimutkaiset, avoimet ongelmat

Pitkäaikaisen ponnistelun tehtävät

Tiedonrakentamisen tehtävät

Yhteisölliset tehtävät

Teknologiavälitteiset tehtävät

28.11.2013 10


Kolme mediakäytäntöjen tyyppiä (Ito ym. 2010)

Sosiaalinen hengaileminen (hanging out). Ystävyyden ohjaama jatkuva yhteydenpito laajennetussa sosiaalisten suhteiden verkossa.

Avoin luova kokeileminen (messing around). Toiminta vertaisryhmässä kiinnostusten (TVT, pelaaminen, median tuottaminen) jakamiseksi ja syventämiseksi.

Osaamisen jalostaminen (geeking out). Asiantuntijuuden kehittämisen ohjaama sukeltaminen toimintaan lähipiiriä laajemmassa nuorista ja aikuisista muodostuvassa tietämysyhteisössä.



Lauri Hietajärvi: teknologian käytön ryhmät (6. lk Helsinki 2013)

• Iso peruskäyttäjen ryhmä, neljä muuta ryhmää.

• Pääorientaatiot pelaaminen ja sosiaalinen media

• Peruskäyttäjät (44%), alle keskiarvon kaikessa.

• Sosiaalisen median käyttäjäryhmä (23%), käyttävät enimmäkseen sosiaalista mediaa.

• Peruspelaajat (20 %), pelaavat enimmäkseen, mutta vähemmän kuin aktiivipelaajat.

• Luovat osallistujat ( 6 %), tehoryhmä, käyttävät teknologiaa monipuolisesti, mutta erityisesti luovan osallistumisen suhteen.

• Aktiivipelaajat (5 %), pelaavat eniten toimintapelejä ja harrastusmaisesti



Ryhmien erot suhteessa taitoihin ja asenteisiin

• Aktiivisilla pelaajilla sekä luovilla osallistujilla eniten taitoja ja innostusta teknologian käytössä. He arvostivat koulua vähiten ja olivat kyynisimpiä.

• Luovat osallistujat kokivat eniten riittämättömyyden tunteita.

• Peruskäyttäjillä vähiten teknologiataitoja muihin verrattuna. He pitivät eniten koulusta.

• SOME (sosiaalinen media)– ryhmän jäsenet kokevat eniten epäonnistumisen pelkoa.

• Luovat osallistujat ja SOME –ryhmä olivat väsyneimpiä.



• Luokkahuone käännetään ylösalaisin siten, että yhteistä aikaa ei enää tuhlata tiedon jakamiseen

• Tiedot voidaan innostavasti opiskella luokkahuoneessa kavereiden kanssa, kotona, kirjastossa tai ulkona metsässä mobiililaitteiden tuella

• Opettajan ja oppilaiden yhteinen aika käytetään keskusteluun ja asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä teknologiaa voidaan käyttää myös apuna

• Tarve hölmöilyyn vähenee, kun toiminta suuntautuu yhteiseen kohteeseen

Mikä ihmeen Flipped Classroom? http://vimeo.com/62238077

24.4.2014 Professori Kirsti Lonka, OKL 14

http://vimeo.com/62238077






Matikan laitos ylösalaisin?

HY:n matematiikan laitos 2013: mestari-kisälli –oppiminen

Professori Kirsti Lonka, OKL


RATKOMO

Opettajan tai opiskelijan roolista ohjaajan rooliin. Asteittain syvenevä asiantuntijuus.

Prof Kirsti Lonka / Lauri Vaara / Mikko I. Halonen/ Minerva-tori


EI MIKÄÄN HIGH-TECH RATKAISU

Yliopistoilla ja kouluilla ei ole liikaa rahaa. Pitää kehitellä pedagogisia ratkaisuja, joissa ajattelua voi jakaa ja ulkoistaa.


www.indoorenvironment.org rym.fi

Uusia ratkaisuja koulujen ja yliopistojen

pedagogiseen suunnitteluun

Prof Kirsti Lonka et al. 2011-2015

WP4 Task 1.1 Learning

Environments

Prof Kirsti Lonka

/ Lauri Vaara /

Mikko I. Halonen/

Minerva-tori

http://www.indoorenvironment.org/




Oppimisen tilat ja menetelmät muuttuvat hitaasti!



Aktiivinen oppiminen edellyttää tietokäytäntöjen muutosta

VS.

VS.

Prof Kirsti Lonka, Lauri J. Vaara, Mikko I. Halonen


Mikä on ELE-tila?

Engaging Learning Cycle (Lonka, 2011; 2012).

Engaging Learning Environment (ELE) on suunniteltu erityisesti tukemaan innostavaa, aktivoivaa ja kokonaisvaltaista oppimista. 1. Diagnosoi! Aktivoi! 2. Tue oppimista ja

ajattelua 3. Tarkastele muutosta –

ei vain tiedon lisääntymistä

.


Minerva-torin historia. Lyhyesti.


Pedagogiikan ja teknologian yhdistäminen Minerva-torilla


http://blogs.helsinki.fi/mindthegap/ www.facebook.com/mindthegaptutkimus Professori Kirsti Lonka & KM Lauri Vaara

Esimerkkejä yhteisöllisestä tiedonrakentamisesta Flinga-sovellusta hyödyntäen.


Miten koulun voisi kääntää? UBIKO-hanke Norssin ala-asteella

24.4.2014 Professori Kirsti Lonka, OKL 25


Prof Lonka,

ACEL2013,

Canberra

24.4.2014


24.4.2014

Käsillä

tekemistä!


24.4.2014

Mielekäs koulutyö meneillään, leikkitila tyhjillään! Onko niillä tuolla hauskaa?


24.4.2014

Näytelmää ja kirjallisuutta! KIRJAHYLLYJÄ!


24.4.2014

Mobiili-laitteilla on oma paikkansa ja aikansa.


24.4.2014

TÄMÄKÖ TIETOKONE-

LUOKKA? OPEN TUOLI


Tulevaisuuden työskentely-ympäristössä

yhdistyvät fyysinen, mobiili, virtuaalinen,

sosiaalinen ja mentaalinen tila.

Professori Kirsti

Lonka, OKL

32 24.4.2014

innostuminen ja onnistuminen koulutuksessa - miten ...€¦ · aivot, tarkkaavaisuus ja muisti hy...

Documents