it-barometri 2012 (tiivistelmä)

47
IT-barometri 2012 – Julkinen raportti Tutkimus IT:n merkityksestä suomalaisyrityksille liiketoiminta- ja IT-johdon näkökulmasta 4.12.2012

Upload: tieto-ja-viestintaetekniikan-ammattilaiset-tivia-ry

Post on 18-Jan-2015

112 views

Category:

Technology


1 download

DESCRIPTION

IT-barometri 2012 arvioi IT:n hyödyntämistä suomalaisten organisaatioiden liiketoiminnassa ja IT:n vaikutusta organisaation menestykseen. Vuoden 2012 IT-barometrin uusi teema on tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen. IT:n kuluttajistuminen, pilvipalvelut ja sosiaalisen median johtaminen ovat niin ikään mukana perinteisten IT-barometrin aiheiden lisäksi. Tämä on tiivistelmäversio kokonaisesta raportista. Voit ostaa raportin kokonaisuudessaan Tietotekniikan liitolta.

TRANSCRIPT

Page 1: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

IT-barometri 2012 – Julkinen raportti

Tutkimus IT:n merkityksestä suomalaisyrityksille liiketoiminta- ja IT-johdon näkökulmasta

4.12.2012

Page 2: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

IT-Barometri 2012 – Julkinen raportti Copyright Tietotekniikan liitto ry pidättää kaikki ITkopioiminen tai julkinen levittäminen ja käyttää osana omia markkinointilainattaessa tulee viitata alkuperäiseen lähteeseen:

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

2

Julkinen raportti

Tietotekniikan liitto ry pidättää kaikki IT-barometrin oikeudet itsellään. Tämän raportin tai raportin osien tai julkinen levittäminen on kielletty, mutta raportin tietoja, tulkintoja ja kaavioita

osana omia markkinointi-, informaatio-, opetus-, myynti- ja suunnittelumateriaalejaanalkuperäiseen lähteeseen: ”IT-barometri 2012, Tietotekniikan

barometrin oikeudet itsellään. Tämän raportin tai raportin osien suora , mutta raportin tietoja, tulkintoja ja kaavioita saa lainata

ja suunnittelumateriaalejaan. Niitä , Tietotekniikan liitto ry”.

Page 3: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Sisällysluettelo

1. Johdanto

2. Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus

2.1 Tutkimuksen tietojen keruu

2.2 Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus

3. IT-barometrin tunnusluvut ja IT

3.1 IT indeksi

3.2 IT:n hyödyntämisen indeksi

3.3 IT:n johtamisen indeksi

3.4 Julkisen IT-barometri tutkimusraportin lopuksi

LIITE: Tiivistelmä IT-barometrin luvuista 4

4. IT:n arvioidut vaikutukset liiketoimintaan

4.1 Arviot IT-kustannusten osuudesta liikevaihtoon

4.2 Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen

4.3 Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukykyyn

4.4 Arviot IT:stä liiketoiminnan kumppanina

4.5 Arviot IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin

4.6 Organisaation menestyksen tekijät

5. Organisaatioiden kyky hyödyntää IT:tä

5.1 Arviot IT-osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta

5.2 Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla

24

5.3 Arviot IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana

5.4 Arviot IT-ratkaisujen valinnasta

5.5 Arviot IT-kyvykkyyksien kehittämisestä

5.6 Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta

5.7 Arviot IT:n vaikutusten mittaamisesta

5.8 Kouluarvosana IT:n soveltamiselle organisaatiossani

6. IT-projektien onnistuminen

7. Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen

7.1 Arviot IT:n tulevasta hyödyntämisestä

7.2 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT

7.3 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta käyttäjien koulutukseen

7.4 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta tiedon laatuun

7.5 Arviot taloustilanteen vaikutuksest

7.6 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen

7.7 Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT

8. IT-ulkoistaminen ja pilvipalvelut

8.1 Arviot ulkoistusasteesta

8.2 Ulkoistamisen tavoitteellisuus

8.3 Arviot luotettavista IT-ulkoistuspalvelutoimittajista

8.4 Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

3

Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus

Tutkimuksen tietojen keruu

Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus

barometrin tunnusluvut ja IT-indeksit

IT:n hyödyntämisen indeksi

barometri tutkimusraportin lopuksi

barometrin luvuista 4-12

liiketoimintaan

kustannusten osuudesta liikevaihtoon

Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen

Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukykyyn

Arviot IT:stä liiketoiminnan kumppanina

organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin

Organisaation menestyksen tekijät – avoimet vastaukset

Organisaatioiden kyky hyödyntää IT:tä

osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta

Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla

Arviot IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana

en valinnasta

kyvykkyyksien kehittämisestä

rviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta

Arviot IT:n vaikutusten mittaamisesta

Kouluarvosana IT:n soveltamiselle organisaatiossani

Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen

hyödyntämisestä

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-investointeihin

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta käyttäjien koulutukseen

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta tiedon laatuun

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta arkkitehtuurin kehittämiseen

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen

Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT-barometrin välillä

ulkoistaminen ja pilvipalvelut

Ulkoistamisen tavoitteellisuus ja mittaaminen

ulkoistuspalvelutoimittajista

Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä

5

9

9

10

11

11

14

15

17

18

18

18

Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja kannattavuuteen 19

20

21

22

23

24

24

Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla

25

26

27

28

29

30

31

33

34

34

34

34

34

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen johtamisen kehittämiseen 35

35

35

35

36

36

37

Page 4: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

8.5 Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudesta

8.6 Arviot pilvipalveluiden hyödyistä

8.7 Arviot luotettavista pilvipalveluiden

9. IT-riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö

9.1 Arviot IT-riskienhallinnasta

9.2 Arviot IT governance ja muiden best practice

10. Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen

11. Verkkoliiketoiminta ja sosiaalinen media

11.1 Arviot verkkoliiketoiminnasta

11.2 Arviot sosiaalisen mediasta

11.3 Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation työkaluna

11.4 Arviot ideanhallinta- ja innovaatiojärjestelmien käytöstä

12. IT:n kuluttajistuminen – BYOD; Bring Your Own Device

12.1 Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta

12.2 Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista

12.3 Arviot omien laitteiden ja palve

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

4

Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudesta

Arviot pilvipalveluiden hyödyistä

Arviot luotettavista pilvipalveluiden toimittajista

riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö

Arviot IT governance ja muiden best practice –menetelmien käytöstä

Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen

Verkkoliiketoiminta ja sosiaalinen media

Arviot verkkoliiketoiminnasta

Arviot sosiaalisen mediasta

Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation työkaluna

ja innovaatiojärjestelmien käytöstä

BYOD; Bring Your Own Device

Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta

Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista

Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä

37

38

39

riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö 40

40

40

41

42

42

43

44

44

45

45

46

47

Page 5: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

1. Johdanto

Tietotekniikan liiton vuosittain julkaistava IT

organisaatioiden päätöksentekijöille. IT

etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa

organisaatioille sekä mitä IT:hen liittyviä asioita ja os

menestykselle. Kerromme myös kuinka hyvin

ulkoistusta ja miten ne siinä menestyvät

hyödynnetään, miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä

tiedolla. Tarkastelemme lisäksi uusien teknologioiden

innovaatiojärjestelmien, pilvipalveluide

organisaatioiden toiminnan osana.

IT-barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä

ajassa selvästi. IT:llä käsitellään tietoa

kun osuus oli alle 5% vain 40 vuotta sitten vuonna 1

jäsentymätön tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden

hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media,

älylaitteet ja pilvipalvelut ovat tulleet kaikkien tietoisuuteen ja

aikana. IT:n kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes

poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme

myös läpikäyneet yhden laskusuhdanteen ja keske

IT-barometri 2012 toteutettiin muuttuneessa taloustilanteessa edellisvuoden IT

jälleen kerran. Vuotta aiemmin IT

Suomessa elettiin lyhyeksi jääneen talouskasvun lo

palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä

finanssilaitosten luottoriskien aiheuttama kriisi on sittem

koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi

arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan

talouskasvun kanssa kuvaavat tämän tutkimuksen aineiston keruuaikaa kesä

keruun aikana tulevaisuutta koskevat odotukset synkkenivät jatkuvasti.

IT-barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liit

Aikaisempien IT-barometrien erityisteemojen seurantaa jatkettiin. Tämä tarkoittaa

IT:n vaikutusten mittaamisen, verkkoliiketoiminnan johtamisen,

johtamisen, IT:n johtamisen niin ku

hyödyntämisen ja johtamisen sekä pilvipalveluiden

uusi teema IT-barometrissa on tiedon ja tiedolla johtaminen. Selviti

avulla. Samalla karsimme epäoleellisia t

Edellisvuoden tapaan IT-barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että

maksullinen, koko tutkimusaineiston yksityiskohtaisesti läpi

toinen luku sekä IT-barometritutkimuksen

molemmille raporteille. Nämä luvut ovat samalla tutkimusraporti

version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen.

Tämä raportti esittelee vuoden 2012 IT

kerätyn aineiston tuloksia vuosien 2011 ja 2010 tuloksiin

osalta vertailu kattaa myös vuodet 2008 ja 2009. K

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

5

Tietotekniikan liiton vuosittain julkaistava IT-barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisten

organisaatioiden päätöksentekijöille. IT- ja liiketoimintajohdolle suunnatun kyselytutkimuksen avulla

etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa

mitä IT:hen liittyviä asioita ja osaamisia pidetään tärkeinä organisaatioiden tulevalle

. Kerromme myös kuinka hyvin IT-projektit onnistuvat, tavoittelevatko organisaatiot

ulkoistusta ja miten ne siinä menestyvät, kuinka laajasti niin kutsuttuja IT:n johtamisen parhaita kä

miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä

usien teknologioiden – kuten verkkoliiketoiminnan, sosiaalisen median,

innovaatiojärjestelmien, pilvipalveluiden sekä omien laitteiden ja ohjelmien – hyödyntämistä ja johtamista

barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä

ietoa. Arvioiden mukaan nykyään selvästi yli 95 % tiedosta on digitaalista,

kun osuus oli alle 5% vain 40 vuotta sitten vuonna 1972. Niin kutsutun jäsentyneen

tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden

hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media,

älylaitteet ja pilvipalvelut ovat tulleet kaikkien tietoisuuteen ja alkaneet vakiintua käyttöön näiden 5 vuoden

kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes

poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme

läpikäyneet yhden laskusuhdanteen ja keskellä toista, mahdollisesti pitkän hitaan talouskasvun aikaa.

barometri 2012 toteutettiin muuttuneessa taloustilanteessa edellisvuoden IT-barometriin verrattuna

jälleen kerran. Vuotta aiemmin IT-barometrin aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2011. Keväällä 2011

Suomessa elettiin lyhyeksi jääneen talouskasvun loppuvaihetta ja vuosien 2008

palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä

finanssilaitosten luottoriskien aiheuttama kriisi on sittemmin toteutunut ja suistanut Suomen, Euro

koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi

arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan

louskasvun kanssa kuvaavat tämän tutkimuksen aineiston keruuaikaa kesä-elokuussa 2012. Vastausten

keruun aikana tulevaisuutta koskevat odotukset synkkenivät jatkuvasti.

barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liit

isteemojen seurantaa jatkettiin. Tämä tarkoittaa ulkoistuksen johtamisen,

verkkoliiketoiminnan johtamisen, sosiaalisen median

IT:n johtamisen niin kutsuttujen best practice menetelmien käytön,

pilvipalveluiden hyödyntämisen ja johtaminen tutkimista

on tiedon ja tiedolla johtaminen. Selvitimme tätä seitsemä

epäoleellisia tai huonosti toimivia kysymyksiä IT-barometrin kyselylomakkeesta.

barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että

ston yksityiskohtaisesti läpikäyvä versio. Johdantoluku, ai

barometritutkimuksen kolmea IT-indeksiä tarkasteleva kolmas

molemmille raporteille. Nämä luvut ovat samalla tutkimusraportin tiivistetty, maksuton versio. Maksuttoman

version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen.

Tämä raportti esittelee vuoden 2012 IT-barometritutkimuksen tulokset. Vertaamme

sien 2011 ja 2010 tuloksiin. IT-barometrin ja eräiden muiden tunnuslukujen

osalta vertailu kattaa myös vuodet 2008 ja 2009. Käymme läpi muutokset ja käsityksemme niiden syistä.

barometri kartoittaa IT:n merkitystä suomalaisten

ja liiketoimintajohdolle suunnatun kyselytutkimuksen avulla

etsimme vastauksia kysymyksiin, miten IT:tä hyödynnetään organisaatioissa, mitä arvoa IT tuottaa

aamisia pidetään tärkeinä organisaatioiden tulevalle

, tavoittelevatko organisaatiot IT:n

IT:n johtamisen parhaita käytäntöjä

miten IT:n vaikutuksia organisaatioiden toimintaan arvioidaan sekä johdetaanko tietoa ja

kuten verkkoliiketoiminnan, sosiaalisen median,

hyödyntämistä ja johtamista

barometritutkimus toteutettiin nyt viidettä kertaa. IT ja sen merkitys ovat muuttuneet näinkin lyhyessä

% tiedosta on digitaalista,

972. Niin kutsutun jäsentyneen tiedon ohella etenkin

tieto on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Organisaatioiden sisäisen tiedon rinnalla

hyödynnetään yhä enemmän verkoista haettua ulkoista tietoa. Uudet kuluttajateknologiat, sosiaalinen media,

käyttöön näiden 5 vuoden

kuluttajistumisen seurauksena uudet teknologiat ja palvelut julkaistaan nykyään lähes

poikkeuksetta ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta sitten yritysmarkkinoille. Viiden vuoden aikana olemme

hitaan talouskasvun aikaa.

barometriin verrattuna –

toukokuussa 2011. Keväällä 2011

ppuvaihetta ja vuosien 2008-2009 taantumasta

palautumisen aikaa. Tuolloin uhkaavalta näyttänyt useiden euromaiden velkaantumisen ja tähän liittyvä

min toteutunut ja suistanut Suomen, Euro-alueen ja

koko maailman aikaisempaa hitaampaan talouskasvuun, Suomen ilmeisesti taantumaan. Pitkään jatkuvaksi

arvioitu heikko suhdannetilanne yhdessä hitaaksi, olemattomaksi tai negatiiviseksi arvioidun lähiajan

elokuussa 2012. Vastausten

barometrissa selvitetään vuosittain ajankohtaisia IT:hen ja sen merkitykseen liittyviä teemoja.

ulkoistuksen johtamisen,

sosiaalisen median hyödyntämisen ja

tsuttujen best practice menetelmien käytön, IT:n kuluttajistumisen

tutkimista. Tämän vuoden

seitsemän väittämän sarjan

barometrin kyselylomakkeesta.

barometri tutkimuksesta on laadittu sekä tiivistetty, maksuton versio että

käyvä versio. Johdantoluku, aineiston esittelevä

kolmas luku ovat yhteisiä

maksuton versio. Maksuttoman

version lopussa on tiivistelmä yksityiskohtaisesta raportista sen sisällysluetteloa noudattaen.

ertaamme samalla vuonna 2012

barometrin ja eräiden muiden tunnuslukujen

ja käsityksemme niiden syistä.

Page 6: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

IT-barometrina olemme julkaisseet vuo

kahdeksan muuttujan muodostamana indeksinä. IT

suomalaisorganisaatioille. Olemme tämän vuoden IT

tiivistävää indeksiä: IT:n hyödyntäm

100 vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009

IT:n hyödyntämisindeksi luo nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä

toiminnoissa, IT-projektien onnistumisesta sekä IT:n vai

johtamisindeksi puolestaan antaa

yhdistelmänä. Tavoitteenamme on näiden kolme

ja kokonaisvaltainen tilannekuva IT:n koetusta merkityksestä,

hyödyntämiskyvystä suomalaisissa organisaatioissa

Tutkimusraporttina IT-barometri on rakenteeltaan seura

tutkimusaineiston esittelyn ja kolmeen indeksiin perustuvan

Neljännen, viidennen ja kuudennen luvun aiheena ovat

sekä IT-projektien onnistuminen. Näissä luvuissa raportoidaan samalla

barometrin muiden muuttujien väliset riippuvuudet. Kerromme

arvioihin IT-kustannusten liikevaihto

annettuun kouluarvosanaan. Luvut 7

tarkastelee vastaajien arvioita IT:n hyödyntämisestä ja joh

vaikutuksen IT:hen. Luku 8 käsittelee IT:n ulkoistuksen ja

vastaa kysymykseen kuinka paljon viittä IT gove

(COBIT, ITIL, PRINCE2, ISO/IEC 27000, TOGAF

johtaminen ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen me

liiketoiminnallista hyödyntämistä

kuluttajistumisen johtamiseen, omien laitteiden ja ohjelmien

sallimiseen ja tukeen.

Samoja kysymyksiä toistamalla IT-barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta

pidemmältä ajanjaksolta arvioita IT:n

toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta

ulkopuolella. Koska IT-barometrissa kerätty aineisto on

poimia sekä organisaatiokohtaisen ja

aiheita. Tällaisissa keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT

havaintojen syitä tai verrata IT

Mielestämme IT:n yhteys tuottavuuden kasvuun, talous

ilmiöiden yhteyden toteutumiseen vaikuttavien tekij

IT:n merkitys julkisten palveluiden turvaamisessa tai organisaatioiden tuotteiden,

uusimisessa on tällainen aihepiiri Rohkaisemme

aineistoja nykyistä laajemmin. Aineisto on saatavissa tutkimuksia varten.

Vuoden 2009 IT-barometrista alkaen olemme seuranneet suhdannevaiheen y

näkemyksiin. Neljän viimeisimmän

aineisto arvioitaessa taloussyklin vaikutusta IT:tä,

Olemme todenneet selkeän yhteyden taloussyklin ja

organisaatiot panostavat IT:hen noususuhdanteen aikana nousun jo alettua

siirretään ja kustannuksia leikataan

käsityksemme on, että päätökset IT

kokeman taloudellisen liikkumavaran mukaan.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

6

barometrina olemme julkaisseet vuosittain IT-indeksin arvon. Annoimme sille vuonna 2008 arvon 100

kahdeksan muuttujan muodostamana indeksinä. IT-indeksi kertoo yleiskuvan IT:n merkityksestä

Olemme tämän vuoden IT-barometriin luoneet kaksi uutta, tutkimukse

IT:n hyödyntämisindeksin ja IT:n johtamisindeksin. Asetimme molempien alkuarvoksi

vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009

nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä

projektien onnistumisesta sekä IT:n vaikutusten ja hyötyjen tuntemisesta

kokonaiskuvan IT:n johtamisesta usean IT:n johtamisen osa

yhdistelmänä. Tavoitteenamme on näiden kolmen indeksin avulla kyetä tuottamaan mahdollisimman kattava

tilannekuva IT:n koetusta merkityksestä, IT:n johtamisen tilasta

hyödyntämiskyvystä suomalaisissa organisaatioissa.

barometri on rakenteeltaan seuraava. Ensimmäiset kolme lukua kattavat

kolmeen indeksiin perustuvan tutkimuksen keskeisen sisällön läpikäynnin.

Neljännen, viidennen ja kuudennen luvun aiheena ovat IT:n merkitys, IT:n hyödyntäminen ja johtamisen

Näissä luvuissa raportoidaan samalla kunkin analysoidun tekijän ja IT

muuttujien väliset riippuvuudet. Kerromme esimerkiksi, mitkä tekijät ovat yhteydessä

sten liikevaihto-osuudesta ja mitkä tekijät ovat yhteydessä IT:n soveltami

vut 7-12 esittelevät IT-barometrin erityisteemojen tulokset

arvioita IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta lähitulevaisuudessa eli

ku 8 käsittelee IT:n ulkoistuksen ja pilvipalveluiden johtamista ja käyttöä. Luku 9

en kuinka paljon viittä IT governance ja/tai IT:n johtamisen best practice menetelmä

(COBIT, ITIL, PRINCE2, ISO/IEC 27000, TOGAF – tai vastaavat) käytetään. Luvun 10 aiheena on tiedon

ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen me

ja innovaatiojärjestelmien käyttöä. Luku 12 keskittyy IT:n

kuluttajistumisen johtamiseen, omien laitteiden ja ohjelmien käytön etuihin ja haittoihin sekä

barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta

arvioita IT:n merkityksestä, hyödyntämisestä ja johtamisesta.

toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta

barometrissa kerätty aineisto on aihepiireiltään hyvin laaja, voidaan sen teemoista

organisaatiokohtaisen ja yhteiskunnallisen keskustelun aiheita että syventävien tutkimusten

keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT

IT-barometritutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten havaintoihin

tuottavuuden kasvuun, talouskasvuun ja hyvinvointiin sekä IT:n

vaikuttavien tekijöiden tutkiminen on yksi tärkeimmistä aiheista.

IT:n merkitys julkisten palveluiden turvaamisessa tai organisaatioiden tuotteiden, palveluiden ja toiminnan

Rohkaisemme keskustelijoita ja tutkijoita hyödyntämään IT

aineistoja nykyistä laajemmin. Aineisto on saatavissa tutkimuksia varten.

barometrista alkaen olemme seuranneet suhdannevaiheen yhteyttä IT:tä

viimeisimmän IT-barometrin vastaukset ovat, jopa maailmanlaajuisesti, ainutlaatuinen

aloussyklin vaikutusta IT:tä, sen hyödyntämistä ja johtamista

selkeän yhteyden taloussyklin ja IT:n hyödyntämisen välillä. Havaintojemme mukaan

organisaatiot panostavat IT:hen noususuhdanteen aikana nousun jo alettua. Vastaavasti IT

leikataan laskusuhdanteen aikana sen jo alettua. Havaintoihin pohjautuva

päätökset IT-investoinneista ja IT-kustannuksista tehdään organisaation kulloinkin

kokeman taloudellisen liikkumavaran mukaan.

vuonna 2008 arvon 100

indeksi kertoo yleiskuvan IT:n merkityksestä

luoneet kaksi uutta, tutkimuksen tuloksia

timme molempien alkuarvoksi

vuoden 2012 havaintojen mukaan ja laskimme taannehtivasti näiden indeksien arvot vuosille 2009-2011.

nimensä mukaisesti kokonaiskuvan IT:n hyödyntämisestä organisaatioiden

kutusten ja hyötyjen tuntemisesta. IT:n

usean IT:n johtamisen osa-alueen

n indeksin avulla kyetä tuottamaan mahdollisimman kattava

IT:n johtamisen tilasta ja IT

simmäiset kolme lukua kattavat johdannon,

sen keskeisen sisällön läpikäynnin.

n merkitys, IT:n hyödyntäminen ja johtamisen

kunkin analysoidun tekijän ja IT-

mitkä tekijät ovat yhteydessä

itkä tekijät ovat yhteydessä IT:n soveltamiselle

erityisteemojen tulokset. Luku 7

tamisesta lähitulevaisuudessa eli taloussyklin

pilvipalveluiden johtamista ja käyttöä. Luku 9

en best practice menetelmää

staavat) käytetään. Luvun 10 aiheena on tiedon

ja tiedolla johtaminen. Luku 11 tarkastelee verkkoliiketoimintaa, sosiaalisen median

innovaatiojärjestelmien käyttöä. Luku 12 keskittyy IT:n

etuihin ja haittoihin sekä niiden käytön

barometristä on tullut tutkimusraporttien sarja, joka kuvaa vuosi vuodelta

ja johtamisesta. Vaikka tutkimus on

toteutettu Suomessa, raportin englanniksi käännetyt versiot ovat herättäneet kiinnostusta maamme rajojen

aihepiireiltään hyvin laaja, voidaan sen teemoista

skustelun aiheita että syventävien tutkimusten

keskusteluissa ja tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi pohtia IT-barometritutkimuksen

barometritutkimuksen tuloksia muiden tutkimusten havaintoihin.

vuun ja hyvinvointiin sekä IT:n ja mainittujen

öiden tutkiminen on yksi tärkeimmistä aiheista. Myös

palveluiden ja toiminnan

keskustelijoita ja tutkijoita hyödyntämään IT-barometrien

hteyttä IT:tä koskeviin

laajuisesti, ainutlaatuinen

koskeviin näkemyksiin.

IT:n hyödyntämisen välillä. Havaintojemme mukaan

. Vastaavasti IT-investointeja

Havaintoihin pohjautuva

kustannuksista tehdään organisaation kulloinkin

Page 7: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Mekanismi on suurin piirtein seuraava.

siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi

siirrot ja leikkaukset toteutuvat viiveellä.

kustannussäästöihin ja nykyisen toiminnan häiriöttömy

ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden

tai liiketoiminnan synnyttäminen

noususuhdanteen alettua IT-kustannu

ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa.

investointien suunnittelu ja siirrettyjen

IT-barometrien edellistä taantumaa koskevien

olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämise

toimet jätetään tekemättä, jotka voidaan

parantaminen tai käyttäjien osaamisen lisääminen. Tulo

Havaintomme on selvässä ristiriidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on

tuottavuuden, talouskasvun, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan

IT-barometrin viisivuotisen historian

todellisen hyödyntämisen ja hyödyntämiskyvyn välillä. IT

Toisaalta IT arvioidaan tuottaneen selvää liiketoimin

arvioidaan olevan entistä tärkeämpi organisaation tulevalle menestykselle

hyödyntää ja johtaa IT:tä on koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys

hyödyntämisen ja käytön vaikutuksista organisaation liiketoimintaan.

hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT

tavoitteensa suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Tästä huolimatta 80

onnistuneen suunnitellusti. Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa

organisaatioissa tekee näistä ristiriidoista jatkuvasti polttavampia

muuhun kuin niin kutsuttuun perinteiseen tietohallintoon kuuluvaa IT:tä.

osuus IT-kustannuksista on kasvanut

IT-barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien

teknologioiden johtamisen vaatiessa johtajien

Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti.

Vastaajien käsityksen mukaan esimerkiksi vain

mitenkään hyödyntää sosiaalista m

johtamisen eteneminen on selvästi hitaampaa kuin ilmiön laajeneminen

IT-barometrien tulokset antavat paljon ajattelemisen aihetta suomalaisten orga

IT:tä ja hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan.

tuottavuuden ja talouden kasvulle että IT:n hyödyntämisen reaktii

samanaikaisesti totta? Todennäköisesti voivat. Käsit

vakavista puutteista, minkä seurauksena

kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä.

Vastauksemme kysymykseen, mitä asialle

• Toisen ja ylemmän asteen o

tuottavat IT:n hyödyntämisen ja johtamisen valmiuksia

muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville.

Nykyinen opetus painottuu liiaksi erilaisten laitteiden, sovellusten

opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

7

Mekanismi on suurin piirtein seuraava. Laskusuhdanne käynnistää IT-investointien ja

siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi

siirrot ja leikkaukset toteutuvat viiveellä. Taloudellisesti tiukkoina aikoina huomio kohdistuu

kustannussäästöihin ja nykyisen toiminnan häiriöttömyyden turvaamiseen. IT:n hyödyntäminen tuottavuuden

ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden

tai liiketoiminnan synnyttäminen siirtyy ja jää, kirjaimellisesti, säästöliekin varjoon.

kustannusten liikkumavara alkaa väljetä. Laskusuhdanteen aikana s

ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa.

siirrettyjen suunnitelmien päivitys käynnistyvät. Myös näistä

edellistä taantumaa koskevien tulosten mukaan laskusuhdanne hyydytt

olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämise

voidaan tehdä ilman investointeja ja lisäkustannuksia

parantaminen tai käyttäjien osaamisen lisääminen. Tulostemme mukaan niihinkin satsata

riidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on

talouskasvun, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan keskeinen lähde.

barometrin viisivuotisen historian toinen tärkein havainto on ristiriita IT:n koetun merkityksen sekä sen

todellisen hyödyntämisen ja hyödyntämiskyvyn välillä. IT-barometrissa toistuu koko ajan

T arvioidaan tuottaneen selvää liiketoiminnallista hyötyä organisaatiolle. Li

arvioidaan olevan entistä tärkeämpi organisaation tulevalle menestykselle. Toisaalta organisaation

koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys

aikutuksista organisaation liiketoimintaan. IT-barometrien tulokset ovat osittain

hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT

tavoitteensa suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Tästä huolimatta 80 % vastaajista kokee IT

Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa

organisaatioissa tekee näistä ristiriidoista jatkuvasti polttavampia. IT:n leviämisellä

uhun kuin niin kutsuttuun perinteiseen tietohallintoon kuuluvaa IT:tä. IT-barometrinkin mukaan s

nuksista on kasvanut nopeasti.

barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien

amisen vaatiessa johtajien huomiota entiset IT:n johtamisen kohteet

Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti.

Vastaajien käsityksen mukaan esimerkiksi vain kolmannes organisaatioista on pohtinut strategisesti miten

hyödyntää sosiaalista mediaa liiketoiminnassa. Vuonna 2009 osuus oli kuudennes, joten

eteneminen on selvästi hitaampaa kuin ilmiön laajeneminen Suomessa.

tulokset antavat paljon ajattelemisen aihetta suomalaisten organisaatioiden kyvystä johtaa

hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan. Voivatko havainnot sekä IT:n keskeisestä merkityksestä

tuottavuuden ja talouden kasvulle että IT:n hyödyntämisen reaktiivisesta jälkijättöisyydestä olla

totta? Todennäköisesti voivat. Käsityksemme mukaan ne kertovat

vakavista puutteista, minkä seurauksena osa IT:n mahdollistamasta kansantaloutemme

hyödyntämättä. Kysymys kuuluu, mitä asialle pitää tehdä?

Vastauksemme kysymykseen, mitä asialle pitää tehdä on kaksijakoinen:

Toisen ja ylemmän asteen oppilaitoksissa opetukseen tulee lisätä kursseja ja/tai kurssin osia, jotka

hyödyntämisen ja johtamisen valmiuksia. Tällaista koulutusta tulee antaa

muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville.

painottuu liiaksi erilaisten laitteiden, sovellusten ja

opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä

investointien ja –kustannusten

siirtämisen ja leikkaamisen suunnittelun. Jo käynnissä olevat investoinnit kuitenkin toteutetaan. Lisäksi

Taloudellisesti tiukkoina aikoina huomio kohdistuu

yden turvaamiseen. IT:n hyödyntäminen tuottavuuden

ja kannattavuuden lisäämiseen organisaation toimintatapoja muuttamalla sekä uusien tuotteiden, palveluiden

säästöliekin varjoon. Vastaavasti

Laskusuhdanteen aikana siirrettyjä

ylläpitotoimia, kapasiteetin lisäyksiä ja korvausinvestointeja aletaan toteuttaa. Samalla uusien IT-

mien päivitys käynnistyvät. Myös näistä seuraa viivettä.

hyydyttää samalla jo käytössä

olevan IT:n hyödyntämisen organisaation tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Jopa ne

tehdä ilman investointeja ja lisäkustannuksia, kuten tietojen laadun

satsataan hyvinä aikoina.

riidassa useiden tutkimusten ja julistusten kanssa, joiden mukaan IT on

.

tärkein havainto on ristiriita IT:n koetun merkityksen sekä sen

barometrissa toistuu koko ajan seuraava ilmiö.

nallista hyötyä organisaatiolle. Lisäksi sen merkityksen

. Toisaalta organisaation kyky

koetaan selvästi alemmaksi. Kaikkien heikoimmaksi arvioidaan tietämys IT:n

barometrien tulokset ovat osittain

hämmentäviä. Esimerkiksi vastaajien arvioiden mukaan enintään kolmasosa IT-projekteista saavuttaa

% vastaajista kokee IT-projektien

Tiedon ja sitä käsittelevän tietotekniikan leviäminen kaikkialle yhteiskunnassa ja

IT:n leviämisellä tarkoitamme etenkin

barometrinkin mukaan sen

barometrin historian kolmas keskeinen havainto on IT:n johtamisen alueen jatkuva laajentuminen. Uusien

tiset IT:n johtamisen kohteet eivät ole poistuneet.

Kenties tästä syystä uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen on edennyt varsin hitaasti.

kolmannes organisaatioista on pohtinut strategisesti miten jos

ediaa liiketoiminnassa. Vuonna 2009 osuus oli kuudennes, joten

nisaatioiden kyvystä johtaa

Voivatko havainnot sekä IT:n keskeisestä merkityksestä

visesta jälkijättöisyydestä olla

yksemme mukaan ne kertovat IT:n johtamisosaamisen

osa IT:n mahdollistamasta kansantaloutemme tuottavuus- ja

kursseja ja/tai kurssin osia, jotka

. Tällaista koulutusta tulee antaa etenkin

muille kuin tietotekniikkaa, tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmätiedettä pääaineenaan opiskeleville.

ja palveluiden käytön

opettamiseen. Tietotekniikan käytön osaaminen on kansalaistaito, mutta se ei riitä organisaatioiden

Page 8: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

eri toiminnoissa käytettäm

ymmärtämiseen.

• Organisaatioiden muiden kuin

lisätä vastaavalla tavalla. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation

liiketoiminnassa erityisesti omalla vastuualueellaan IT

työskentelevän johtajan tulee

kanssa siitä, mitä tietoa ja tietotekniikkaa liiketoiminnassa käytetään

tuotteissa ja palveluissa kuin eri toiminnoissa tuotekehityks

toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä

liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata

tavoitteisiin pääsyä.

30.11.2012

Tietotekniikan liitto Robert Serèn [email protected]

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

8

eri toiminnoissa käytettämän tiedon ja tietotekniikan hyödyntämisen saati

den kuin IT-johtajien osaamista IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta tulee

la. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation

liiketoiminnassa erityisesti omalla vastuualueellaan IT-ammattilaisten tukemana.

työskentelevän johtajan tulee omalla vastuualueellaan kyetä keskustelemaan

siitä, mitä tietoa ja tietotekniikkaa liiketoiminnassa käytetään nyt ja tulevaisuudessa niin

tuotteissa ja palveluissa kuin eri toiminnoissa tuotekehityksestä jälkimarkkinointiin ja sisäisistä

toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä

liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata

Turun yliopisto,Turun kauppakorkeakoulu Tomi [email protected]

tietotekniikan hyödyntämisen saati niiden johtamisen

johtajien osaamista IT:n hyödyntämisestä ja johtamisesta tulee

la. Heidän tulee kyetä ohjaamaan tiedon ja IT:n käyttöä organisaation

ammattilaisten tukemana. Liiketoiminnassa

omalla vastuualueellaan kyetä keskustelemaan IT-ammattilaisten

nyt ja tulevaisuudessa niin

estä jälkimarkkinointiin ja sisäisistä

toiminnoista sidosryhmäsuhteiden hoitoon. Hänen tulee huolehtia siitä, että IT:n käyttöä

liiketoiminnan kehittämiseen suunnitellaan liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja seurata

Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu

Tomi Dahlberg [email protected]

Page 9: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

2. Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus

2.1 Tutkimuksen tietojen keruu

IT-barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään

kuuluvista organisaatioista sekä otannan perusteella henkilöstömäärältään 100

organisaatioista Fonectalta hankitun osoiterek

osoitteistolla. Organisaatioista mukaan pyydettiin liiketoimintajohdossa ja IT

henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritet

informoidulla verkkokyselyllä kesä-

pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta

kysymysryhmästä. Aikaisempien vuosien tapa

tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä.

Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä

Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston

tiedekunta) erikoistutkija Tomi Dahlberg. Kutsu kyselyy

Webropol -ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti

sähköpostit ja toimitti raaka-aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa

Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo

Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen

läpikäynnin jälkeen.

Vuoden 2012 IT-barometriin vastasi 157 liiketoiminta

asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin.

Yhteensä 157 vastaajaa pääosin 500 suurimman yrityksen joukosta

tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna

2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011)

Jakauma poikkeaa edellisvuoden vastaaj

% vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja

(8% vuonna 2011). IT- ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi

samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski

voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina

Fonectan ja Tietotekniikan liiton oso

22 %

20 %

Vastaajien asema

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

9

Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus

Tutkimuksen tietojen keruu

barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään

kuuluvista organisaatioista sekä otannan perusteella henkilöstömäärältään 100-500 henkilöä työllistävistä

organisaatioista Fonectalta hankitun osoiterekisterin perusteella. Sitä täydennettiin Tietotekniikan liiton

osoitteistolla. Organisaatioista mukaan pyydettiin liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskenteleviä

henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritet

-elokuussa 2012. Osallistujille lähettiin sähköpostitse linkki kyselyyn ja

pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta

kysymysryhmästä. Aikaisempien vuosien tapaan karsimme kysymyksiä edellisen vuoden kyselystä

tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä.

Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä

Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston

tiedekunta) erikoistutkija Tomi Dahlberg. Kutsu kyselyyn lähetettiin molempien nimissä ja aineisto kerättiin

ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti

aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa

Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo

Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen

barometriin vastasi 157 liiketoiminta- tai IT-johdossa työskentelevää henkilöä tai

asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin.

Yhteensä 157 vastaajaa pääosin 500 suurimman yrityksen joukosta. 91 vastaajaa IT

tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna

2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011)

Jakauma poikkeaa edellisvuoden vastaajien jakaumasta. Nyt vastanneista 58 % työskenteli IT

% vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja

ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi

samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski

voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina

Fonectan ja Tietotekniikan liiton osoiterekisteriä täydennettiin tuolloin mukana olleen mediatoimiston

58 %

Vastaajien asema

Työskentelen IT- tai

tietohallintojohdossa

Työskentelen muussa

liiketoimintajohdossa

Muu (esimerkiksi asiantuntija,

konsultti)

n = 157

Tutkimuksen toteutus, vastaajat ja luotettavuus

barometrin vastaajat valittiin 500 suurimman joukkoon joko liikevaihdoltaan tai henkilöstömäärältään

500 henkilöä työllistävistä

isterin perusteella. Sitä täydennettiin Tietotekniikan liiton

johdossa työskenteleviä

henkilöitä tai näistä asioista hyvin perillä olevia asiantuntijoita. Tietojenkeruu suoritettiin sähköposti-

elokuussa 2012. Osallistujille lähettiin sähköpostitse linkki kyselyyn ja

pyyntö osallistua siihen. Kysymyslomake koostui yhteensä 31 strukturoidusta ja avoimesta

an karsimme kysymyksiä edellisen vuoden kyselystä

tehdäksemme tilaa uusille kysymyksille, keskittyäksemme oleelliseen ja lyhentääksemme kyselyä.

Tutkimuksen suunnittelusta sekä kyselylomakkeen laatimisesta ja sen saatteista vastasivat yhdessä

Tietotekniikan liitto ry:n toiminnanjohtaja Robert Serèn ja Turun kauppakorkeakoulun (Turun yliopiston

n lähetettiin molempien nimissä ja aineisto kerättiin

ohjelmistolla. Pentti Saastamoinen Tietotekniikan liitosta koodasi kyselyn Webropoliin, lähetti

aineiston tutkijoille analysoitavaksi. Turun kauppakorkeakoulussa Tomi

Dahlbergin lisäksi aineiston käsittelyyn osallistuivat raportin diagrammit tuottaneet Kyo Erkki Kallio ja Kyo

Taneli Ahonen. Tomi Dahlberg kirjoitti tekstiluonnoksen, laati taulukot ja viimeisteli raportin sen yhteisen

johdossa työskentelevää henkilöä tai

asiantuntijaa. Alla oleva ympyrädiagrammi havainnollistaa vastaajien jakautumisen näihin ryhmiin.

. 91 vastaajaa IT- ja

tietohallintojohdosta (93 vastaajaa vuonna 2011), 35 vastaajaa liiketoimintajohdosta (127 vastaajaa vuonna

2011) ja 31 muusta, tyypillisesti konsultti tai asiantuntija (20 vastaajaa vuonna 2011)

ien jakaumasta. Nyt vastanneista 58 % työskenteli IT-johdossa (39

% vuonna 2011), 22 % liiketoimintajohdossa (53% vuonna 2011) ja 20 % oli asiantuntijoita ja konsultteja

ja tietohallintojohdossa työskentelevien vastaajien määrä pysyi lukumäärältään lähes

samana kuin vuonna 2011 kun taas liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien määrä laski

voimakkaasti. Emme tiedä tämän muutoksen tarkkaa syytä. Mahdollinen syy on se, että edellisinä vuosina

iterekisteriä täydennettiin tuolloin mukana olleen mediatoimiston

tai

tietohallintojohdossa

Työskentelen muussa

liiketoimintajohdossa

Muu (esimerkiksi asiantuntija,

Page 10: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

osoitetiedoilla. Noissa osoitteissa on todennäköisesti

henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käy

konsulttien ja asiantuntijoiden vastausten määrän ja osuuden kasvun.

Vastaajista 155 vastasi työnantajansa työntekijöiden lukumäärää, toimialaa ja IT

koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101

henkilön organisaatioissa 34 % ja yli

Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella

sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julki

sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100

työllistävät julkisen sektorin organisaatiot eivät olleet mukana otannassa.

Aikaisempien vuosien IT-barometrin tulosten tapaan noin 40 % vastaajista v

heidän organisaatiossaan IT-johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 %

jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle

liiketoimintajohtajalle 9 % ja muulle

kehitysjohtaja.

2.2 Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus

Kuten yllä todettiin, IT-barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta.

Palasimme vuosien 2008, 2009 ja 2010 IT

rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan

liiton osoiterekisterillä. Tämän muutoksen seurauksena tulos

parani vuosiin 2008, 2009 ja 2010. Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien

vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna.

Vastauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat

erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä

kerromme yleensä kunkin vastauksen yhteyd

Muistutamme jälleen kerran, että IT

vastaushetkellä. Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset

perustuvat vastaajien henkilökohtaisiin näkemyksiin, jotka ei

näkemyksiä tai kuvaa organisaatioiden

vastaavat muita useammin henkilö

siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa

pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT

tulokset tuottavat todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen

kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on

pyritty sanamuodoiltaan tekemään mahdollisimman neutraal

pidämme tutkimuksen tuloksia mahdollisimman luotettavina.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

10

a. Noissa osoitteissa on todennäköisesti ollut enemmän liiketoimintajohdossa työskenteleviä

henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käy

konsulttien ja asiantuntijoiden vastausten määrän ja osuuden kasvun.

Vastaajista 155 vastasi työnantajansa työntekijöiden lukumäärää, toimialaa ja IT-johtajan raportointisuhdetta

koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101

henkilön organisaatioissa 34 % ja yli 500 henkilön organisaatioissa 61% vastaajista.

Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella

sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julki

sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100

työllistävät julkisen sektorin organisaatiot eivät olleet mukana otannassa.

barometrin tulosten tapaan noin 40 % vastaajista vastasi myös tänä vuonna, että

johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 %

jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle

liiketoimintajohtajalle 9 % ja muulle johtajille 14 % IT-johtajista. Muista johtajista eniten mainintoja sai

Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus

barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta.

uosien 2008, 2009 ja 2010 IT–barometri tutkimusten otoskehykseen eli käytimme Fonectan

rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan

liiton osoiterekisterillä. Tämän muutoksen seurauksena tulosten vertailtavuus vuoteen 2011 aleni, mutta

. Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien

vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna.

astauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat

erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä

kerromme yleensä kunkin vastauksen yhteydessä havaintojen lukumäärän.

Muistutamme jälleen kerran, että IT-barometritutkimus mittaa vastaajien näkemyksiä kyselyn

Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset

ilökohtaisiin näkemyksiin, jotka eivät välttämättä vastaa organisaatioiden

näkemyksiä tai kuvaa organisaatioiden todellista tilannetta. Vapaaehtoisuuteen pohjautuviin kyselyihin

vastaavat muita useammin henkilöt, jotka kokevat kyselyn aiheen tärkeäksi. Kyselytutkimukset saattavat

siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa

pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT

todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen

kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on

pyritty sanamuodoiltaan tekemään mahdollisimman neutraaleiksi. Edellä esitetyt seikat huomioituna

pidämme tutkimuksen tuloksia mahdollisimman luotettavina.

ollut enemmän liiketoimintajohdossa työskenteleviä

henkilöitä kuin muissa otoskehyksen osissa. Tietotekniikan liiton osoitetietojen käyttäminen selittää

johtajan raportointisuhdetta

koskeviin kysymyksiin. Vastaajista alle 100 henkilön organisaatioissa työskentelee 5 % vastaajista, 101-500

Teollisuudessa vastaajista työskentelee 34 % vastaajista, kaupassa 17%, palveluissa 37% ja julkisella

sektorilla 12 % vastaajista. Julkisella sektorilla työskentelevien vastaajien osuus on pienempi kuin julkisen

sektorin osuus työvoimasta. Tämä selittyy suureksi osaksi tutkimuksen otoskehyksellä, 100-500 henkeä

astasi myös tänä vuonna, että

johtaja raportoi toimitusjohtajalle. Tarkka osuus on 42 %. Loput 58 %

jakaantuivat siten, että talousjohtajalle raportoi vastausten mukaan 35 %, operatiiviselle

johtajista. Muista johtajista eniten mainintoja sai

Vastausten ominaispiirteet ja tulosten luotettavuus

barometri 2012:n otoskehys poikkeaa jonkin verran vuoden 2011 tutkimuksesta.

barometri tutkimusten otoskehykseen eli käytimme Fonectan

rekisteriä yli 500 henkeä työllistävistä yrityksistä ja muista organisaatioista täydennettynä Tietotekniikan

ten vertailtavuus vuoteen 2011 aleni, mutta

. Vuosina 2010 ja 2011 normitimme samassa yrityksessä työskentelevien

vastaukset. Tulokset poikkesivat toisistaan niin vähän, ettemme nähneet normitukselle tarvetta tänä vuonna.

astauksia samoista organisaatiosta oli kaikkiaan 18 kappaletta. Useimmat näistä organisaatioista ovat

erittäin suuria ja toiminnaltaan laajoja. Analyyseissa tyhjät vastaukset on jätetty huomioimatta ja tästä syystä

barometritutkimus mittaa vastaajien näkemyksiä kyselyn

Tutkimuksen tuloksia ja niiden luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että tulokset

vät välttämättä vastaa organisaatioiden virallisia

todellista tilannetta. Vapaaehtoisuuteen pohjautuviin kyselyihin

keäksi. Kyselytutkimukset saattavat

siksi antaa todellisuudesta poikkeavan kuvan tutkimuksen kohteesta. Koska IT esitetään julkisuudessa

pääosin myönteisenä, organisaatioiden ja kansantalouden toimintaa edistävänä tekijänä, IT-barometrin

todelliseen tilanteeseen verrattuna todennäköisemmin liian myönteisen kuin liian kielteisen

kuvan IT:n merkityksestä ja tilasta suomalaisissa organisaatioissa. Tästä syystä tutkimuksen kysymykset on

eiksi. Edellä esitetyt seikat huomioituna

Page 11: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

3. IT-barometrin tunnusluvut ja IT

3.1 IT indeksi

Yksi IT-barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille

organisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien

tunnuslukujen perusteella laskettavaksi IT

suomalaisissa organisaatioissa. Yksittäiset tunnusluvut ja

Indeksin perusarvoksi asetettiin 100 vuod

IT-indeksi 2012

IT-kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta nykyään

IT-kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta kolmen vuoden kuluttua

IT:n tuomien uusien innovaatioiden vaikutus oganisaation liikevaihtoon viime vuonna

IT:stä tehostamisen kautta saadut kustannusäästöt osuutena liikevaihdosta

Organisaatiot, joiden mielestä ITminen niiden tarpeisiin on vaikeaa

Organisaatiot, joissa IT tuottaa listamalla uusien innovaatioiden ja liiketoimintjen kehittämisen

Organisaatiot, joissa IT:tä kehitetään strategisna voimavarana

IT-indeksi

IT-indeksi ilman IT-kustannusten osuuksia

Vuoden 2012 IT-indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy

lähes kokonaan IT-kustannusten liikevaihto

vuoden 2011 vastaajien joukossa oli suhteellisesti

organisaatioista. Näissä organisaatioissa

prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT

organisaatioiden osuutta kaikista organisaatiois

työskentelevän henkilön vastaus nostaa IT

kuinka suuri IT-kustannusten osuus

139 henkilöä 157:stä vastaajasta (89

Laskimme vastauksista myös mediaanin (

liikevaihto-osuudelle. Se on 2,0

organisaatioiden liikevaihdosta kolmen vu

IT-kustannusten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa.

Joillekin vastaajille heidän organisaationsa

vastaamaan kysymykseen, kuinka suuri IT

vastauksista lasketut keskiarvot (12,5

vuotta) IT-kustannusten osuudelle

liikevaihto-osuuden keskiarvot ja mediaanit. Käsittelemme tätä

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

11

barometrin tunnusluvut ja IT-indeksit

barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille

anisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien

tunnuslukujen perusteella laskettavaksi IT-indeksiksi. Se kuvaa numeerisesti IT:n merkitystä ja tilaa

suomalaisissa organisaatioissa. Yksittäiset tunnusluvut ja IT-indeksi mahdollistavat vertailun vuosien välillä.

Indeksin perusarvoksi asetettiin 100 vuoden 2008 tutkimuksen tunnuslukujen arvoista

2008 2009 2010

kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta 4,45 % 4,46 % 4,47 %

kustannusten osuus yrityksen liikevaihdosta 4,84 % 4,49 % 4,94 %

IT:n tuomien uusien innovaatioiden vaikutus or-ganisaation liikevaihtoon viime vuonna

4,27 % 8,19 % 3,66 %

IT:stä tehostamisen kautta saadut kustannus-säästöt osuutena liikevaihdosta

4,54 % 7,57 % 4,28 %

Organisaatiot, joiden mielestä IT-osaajien löytä-minen niiden tarpeisiin on vaikeaa

52 % 47 % 44 %

Organisaatiot, joissa IT tuottaa lisäarvoa mahdol-listamalla uusien innovaatioiden ja liiketoiminto- 78 % 81 % 81 %

Organisaatiot, joissa IT:tä kehitetään strategise-68 % 77 % 63 %

100 123 94

kustannusten osuuksia 100 133 92

indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy

liikevaihto-osuuden nousulla vuodesta 2011. Muihin vuosiin verrattuna

vuoden 2011 vastaajien joukossa oli suhteellisesti muita vuosia vähemmän vastaajia erittäin IT

. Näissä organisaatioissa IT-kustannusten osuus organisaation liikevaih

prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT

organisaatioiden osuutta kaikista organisaatioista. Toisaalta jokainen tällaisessa organisaatiossa

vastaus nostaa IT-kustannusten liikevaihto-osuuden keskiarvoa. Kysymykseen

kustannusten osuus on heidän organisaationsa liikevaihdosta tai kokonaisbudjetista vastasi

henkilöä 157:stä vastaajasta (89 %).

mediaanin (suuruudeltaan keskimmäisen havainnon) IT

%. Vastaavasti mediaani IT-kustannusten

liikevaihdosta kolmen vuoden kuluttua on 2,5 %. Yhdessä mediaani ja keskiarvo kuvastavat

usten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa.

heidän organisaationsa liikevaihto ei ole mielekäs käsite. Heitä olemme pyytäneet

kuinka suuri IT-kustannusten osuus on organisaation kokonaisbudjetista. Näistä

vastauksista lasketut keskiarvot (12,55 % nyt ja 12,80 % + 3 vuotta) sekä mediaanit (7 % sekä nyt että

kustannusten osuudelle kokonaisbudjetista ovat selvästi korkeammat kuin IT

osuuden keskiarvot ja mediaanit. Käsittelemme tätä asiaa lisää luvussa 4.

barometrin keskeisistä tavoitteista on antaa yleiskuva IT:n merkityksestä suomalaisille

anisaatioille. Yleiskuvan luomiseksi tutkimuksen tulokset tiivistetään alla taulukossa näkyvien

indeksiksi. Se kuvaa numeerisesti IT:n merkitystä ja tilaa

indeksi mahdollistavat vertailun vuosien välillä.

arvoista laskettuna.

2011 2012

3,35 % 4,89%

3,83 % 5,51%

6,34 % 4,89 %

5,28 % 6,46 %

39 % 44 %

76 % 78 %

69 % 62 %

99 108

107 107

indeksin arvo jatkoi nousuaan vuodesta 2011. Vuoteen 2011 verrattaessa nousu selittyy

osuuden nousulla vuodesta 2011. Muihin vuosiin verrattuna

erittäin IT-intensiivisistä

liikevaihdosta on kymmeniä

prosentteja, jopa yli puolet. Muutamat tällaiset vastaukset kuvastavat erittäin IT-intensiivisten

ta. Toisaalta jokainen tällaisessa organisaatiossa

osuuden keskiarvoa. Kysymykseen

ai kokonaisbudjetista vastasi

keskimmäisen havainnon) IT-kustannusten

kustannusten arvioidulle osuudelle

. Yhdessä mediaani ja keskiarvo kuvastavat

usten keskimääräistä osuutta liikevaihdosta suomalaisissa organisaatioissa.

liikevaihto ei ole mielekäs käsite. Heitä olemme pyytäneet

kokonaisbudjetista. Näistä

mediaanit (7 % sekä nyt että + 3

kokonaisbudjetista ovat selvästi korkeammat kuin IT-kustannusten

lisää luvussa 4.

Page 12: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Vuotta 2009 lukuun ottamatta IT-barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT

kustannusten liikevaihto-osuudessa

mittarina keskiarvoa tai mediaania. IT

tapahtunut vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana.

liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT

kustannusten osuuden liikevaihdosta säilyvän ennallaan

heijastavat vastaajien käsitystä IT:n tilast

käsityksen perusteella vastaajat arvioivat organisaationsa tarvetta, halua ja kykyä

barometrin tulosten perusteella molemm

Ymmärtääksemme paremmin IT-

tutkimuksessa kysymyksen: ”Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, aut

maatioratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen osina olevien IT

vastauksesta 63 % on kyllä –vastauksia, 14 % ei

vastausten erojen yhteyttä kustannuksia koskevien arvioid

Kun indeksin kaksi ensimmäistä muuttujaa poistetaan (IT

arvot ovat yhtä suuret vuosina 2011 ja 2012

aikasarjaa kertovat? IT-indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa

organisaatioissa. Paras käsityksemme on

suhtautumisessa IT:hen taloustilanteiden muutosten

erityisen voimakkaina IT-kustannuksia koskevissa arvioissa.

Vuoden 2009 IT-barometrin aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2008

ollessa selviä, taantuman jo alettua ja organisa

ladattiin tuolloin paljon odotuksia. Lop

organisaatioiden sekä siirtävän IT

liiketoiminnan synnyttämiseen. Tämä näkyi IT

korkeimpaan lukuun 123. Jyrkän, lyhyen

IT-investointeja kylläkin siirrettiin ja IT

IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen

edes silloin, kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten

yksityiskohtaisesti. Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja

huonosti organisaationsa kustannuspaineisiin reagoivaksi

jyrkästi arvoon 94 vuoden 2010 IT

toipumisen jo alettua. Vuoden 2011 IT

toipuessa taantumasta. Kansantalouden kasvu jatkui vuoden 2011 lopulle ja us

pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT

indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden

BKT:n muutos, joskin IT-barometrin

muutokset IT:tä koskevissa asenteissa sekä IT

BKT:n muutoksia viiveellä. Laskusuhdanteen aikana ja

merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen

määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5

vuoden havaintoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen

yleistettävyydestä vaatii useampien suhdannesyklien aineistoa.

BKT:n ja IT-indeksin muutos

Bruttokansantuotteen muutos

IT-indeksin muutos vuodella viivästettynä

IT-indeksin arvo vuodella viivästettynä

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

12

barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT

tulevan kolmen vuoden aikana. Arviot ovat olleet samoja käytettiinpä

mittarina keskiarvoa tai mediaania. IT-barometrin vastausten perusteella tällaista kasvua ei kuitenkaan

tapahtunut vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana. Toisaalta vastausten perusteella IT

liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT

kustannusten osuuden liikevaihdosta säilyvän ennallaan vuoteen 2012. Käsityksemme mukaan havain

vastaajien käsitystä IT:n tilasta ja merkityksestä organisaatiolleen vastaushetkellä

käsityksen perusteella vastaajat arvioivat organisaationsa tarvetta, halua ja kykyä käyttää varoja IT:hen. IT

en perusteella molemmat ovat yhteydessä taloussyklin vaiheeseen.

-kustannusten liikevaihto-osuuden luonnetta esitämme IT

Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, aut

n, tuotteiden ja palvelujen osina olevien IT-komponenttien IT-kustannukset

vastauksia, 14 % ei –vastauksia ja 23 % en osaa sanoa -

jen yhteyttä kustannuksia koskevien arvioiden suuruuteen käsitellään tarkemmin luvussa 4.

Kun indeksin kaksi ensimmäistä muuttujaa poistetaan (IT-indeksi ilman IT-kustannusten osuuksia), indeksi

arvot ovat yhtä suuret vuosina 2011 ja 2012. Mitä nämä kaksi eri tavoin laskettua IT

indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa

ssa. Paras käsityksemme on, että IT-indeksin muutokset heijastavat muutoksia organisaatioiden

hen taloustilanteiden muutosten heijastumina. Taloustilanteen muutokset näkyvät

kustannuksia koskevissa arvioissa.

barometrin aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2008-2009 laskusuhdanteen merkkien

ollessa selviä, taantuman jo alettua ja organisaatioiden hioessa varautumistoimiaan taantumaan. IT:hen

ladattiin tuolloin paljon odotuksia. Loppuvuonna 2008 IT-barometri kyselyyn vastanneet arvioivat

organisaatioiden sekä siirtävän IT-investointeja ja leikkaavan IT-kulujaan että käyttävän IT:tä uuden

iketoiminnan synnyttämiseen. Tämä näkyi IT-indeksin arvon nousuna sen tähänastisen historian

mpaan lukuun 123. Jyrkän, lyhyen taantuman oloissa kävi kuitenkin toisin. Kireässä taloustilanteessa

investointeja kylläkin siirrettiin ja IT-budjetteja leikattiin. mutta kustannusleikkauspaineiden puristuksissa

IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen

kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten

. Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja

kustannuspaineisiin reagoivaksi. Tämän seurauksena IT

2010 IT-barometrissa. Sen aineisto kerättiin alkuvuodesta 2010 taantumasta

toipumisen jo alettua. Vuoden 2011 IT-barometrissa IT-indeksin arvo palautui arvoon 99 kansantalou

. Kansantalouden kasvu jatkui vuoden 2011 lopulle ja useimmat ennusteet ennakoivat

pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT

indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden

barometrin muutokset ovat olleet suurempia. Yhteenvetona toteamme, että

enteissa sekä IT-investoinneissa ja muissa IT-panostukissa

Laskusuhdanteen aikana ja välittömästi sen jälkeen IT koetaan vähemmän

merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen

määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5

ntoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen

yleistettävyydestä vaatii useampien suhdannesyklien aineistoa.

indeksin muutos -1 vuosi 2007 2008 2009

5,3 % 0,3 % 8,5 %

indeksin muutos vuodella viivästettynä N.A. 23,0 % -- 23,6 %

indeksin arvo vuodella viivästettynä 100 123 94

barometrille on ollut tunnusomaista arvio noin 0,5 %:n kasvusta IT-

. Arviot ovat olleet samoja käytettiinpä

barometrin vastausten perusteella tällaista kasvua ei kuitenkaan

Toisaalta vastausten perusteella IT-kustannusten osuus

liikevaihdosta kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä lähes 0,5 %, vaikka vastaajat arvioivat vuonna 2009 IT-

Käsityksemme mukaan havainnot

lleen vastaushetkellä. Tämän

käyttää varoja IT:hen. IT-

esitämme IT-barometri-

Sisältävätkö edellä arvioimasi IT:n kustannukset verkkoliiketoiminnan, auto-

kustannukset?” Saaduista 133

-vastauksia. Kyllä ja ei -

käsitellään tarkemmin luvussa 4.

kustannusten osuuksia), indeksin

. Mitä nämä kaksi eri tavoin laskettua IT-indeksin arvojen

indeksin kantava ajatus on kuvata IT:n merkitystä ja tilaa suomalaisissa

indeksin muutokset heijastavat muutoksia organisaatioiden

Taloustilanteen muutokset näkyvät

2009 laskusuhdanteen merkkien

atioiden hioessa varautumistoimiaan taantumaan. IT:hen

kyselyyn vastanneet arvioivat

kulujaan että käyttävän IT:tä uuden

indeksin arvon nousuna sen tähänastisen historian

taantuman oloissa kävi kuitenkin toisin. Kireässä taloustilanteessa

eikattiin. mutta kustannusleikkauspaineiden puristuksissa

IT:tä ei hyödynnetty toimintojen tehostamiseen tai uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Näin ei toimittu

kun se olisi ollut mahdollista ilman investointeja tai lisäkustannuksia, kuten luvussa 7 osoitetaan

. Ennakoitua pahemman taantuman oloissa osa liiketoimintajohtajista koki IT:n jäykäksi ja

. Tämän seurauksena IT-indeksin arvo sukelsi

aineisto kerättiin alkuvuodesta 2010 taantumasta

indeksin arvo palautui arvoon 99 kansantalouden

eimmat ennusteet ennakoivat

pientä BKT:n kasvua myös tälle vuodelle. Kuten alla oleva taulukko ja viivadiagrammi havainnollistavat IT-

indeksin muutos vuodella viivästettynä on käyttäytynyt pääosin samansuuntaisesti kuin edellisen vuoden

. Yhteenvetona toteamme, että

panostukissa näyttävät seuraavan

n IT koetaan vähemmän

merkittäväksi organisaation toiminnalle. Siten myös arviot IT:hen tulevaisuudessa käytettävien varojen

määrästä muuttuvat varovaisemmiksi. Huomautamme varoituksena, että nämä havainnot perustuvat 5

ntoaineistoon, johon sisältyy poikkeuksellisen voimakas taantuma. Varmuus tuloksen

2010 2011

3,3 % 2,7 %

5,1 % 9,1 %

99 108

Page 13: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

IT-indeksin ja Suomen bruttokansatuotteen kehitys.

viivästettynä edellisvuoden BKT:n rinnalle (

tilaston lähde: Tilastokeskus

Mitä viivästetyn IT-indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se

kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä

investointina tuottavuuden lisäämiseen ja talouskasvuun.

päätelmää. Jokaisessa IT-barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi

BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän

liikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten

osoitamme yksityiskohtaisesti luvussa 7, organisaatiot lykkäävät ja leikkaavat IT

kehitystä taloustaantuman aikana kautta linj

hyödyntävä kehitys toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin

kannattaisi investoida tai miten jo tehtyjen IT

voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua

käynnissä olevat investoinnit ja kehitys viedään loppuun ja että uusia IT

Vastaavasti noususuhdanteen alussa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta

ajasta.

Kuten aiemmin totesimme yksittäisissä IT

välillä on IT-kustannusten aikaisempaa korkeampi osuus organisaatioiden

tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisen

suomalaisorganisaatioiden kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n

avulla luodut uudet innovaatiot ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011

keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi

kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nou

barometrista. Yhdessä nämä vastaukset kertovat käsityksemme mukaan

kohdistuvat tällä hetkellä aikaisempi

Vastaajat ovat kokeneet IT-osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden

tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden

ICT-alaan luettavien yritysten heikentynyt tilanne ol

todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta.

-30

-20

-10

00

10

20

30

2006 2007

Bruttokansantuotteen muutos

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

13

indeksin ja Suomen bruttokansatuotteen kehitys. IT-indeksin muutos on sijoitettu vuodella

viivästettynä edellisvuoden BKT:n rinnalle (IT-indeksi 2008 vuoden 2007 BKT:n kohdalla). BKT

indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se

kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä

investointina tuottavuuden lisäämiseen ja talouskasvuun. Seuraavat IT-barometrin tulokset tukevat tätä

barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi

BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän

ikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten

osoitamme yksityiskohtaisesti luvussa 7, organisaatiot lykkäävät ja leikkaavat IT-investointeja,

kehitystä taloustaantuman aikana kautta linjan. Päätelmämme mukaan investoinnit ja myös muu

toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin

kannattaisi investoida tai miten jo tehtyjen IT-investointien ja IT-palveluiden vaikutuksia liiketo

voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua

käynnissä olevat investoinnit ja kehitys viedään loppuun ja että uusia IT-investointeja ja kehitystä lykätään.

sa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta

Kuten aiemmin totesimme yksittäisissä IT-indeksin tunnusluvuissa suurin muutos vuosien 2011 ja 2012

sempaa korkeampi osuus organisaatioiden liikevaihdosta. Myös muissa

tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisen

kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n

t ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011

keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi

kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nou

barometrista. Yhdessä nämä vastaukset kertovat käsityksemme mukaan sen, että IT:n hyödyntämis

aikaisempia vuosia enemmän kustannustehokkuuden parantamiseen.

osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden

tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden

alaan luettavien yritysten heikentynyt tilanne oli pääosin tiedossa vastaushetkellä. Mikäli kyse on

todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta.

2008 2009 2010

Bruttokansantuotteen muutos IT-Indeksin muutos vuosi viivästettynä

indeksin muutos on sijoitettu vuodella

2008 vuoden 2007 BKT:n kohdalla). BKT-

indeksin ja BKT käyttäytyminen samalla tavoin tarkoittaa? Käsityksemme mukaan se

kertoo, että IT:tä johdetaan enemmän kustannuskeskeisesti taloussyklin mukaan kuin pitkäjänteisenä

barometrin tulokset tukevat tätä

barometrissa vastaajat ovat arvioineet IT:n lisäävän yritysten liikevaihtoa selvästi

BKT:n kasvua nopeammin, alentavan organisaationsa kustannuksia useilla prosenteilla, synnyttävän

ikevaihtoa lisääviä innovaatioita ja tuottavan monia muita hyötyjä organisaatioille. Kuitenkin, kuten

investointeja, –kuluja ja –

an. Päätelmämme mukaan investoinnit ja myös muu IT:tä

toteutetaan ja ajoitetaan enemmän rahan käytettävyyden mukaan kuin pohtimalla mihin

palveluiden vaikutuksia liiketoimintaan

voitaisiin lisätä. Käsityksemme mukaan viive taloussykliin selittyy siten, että laskusuhdanteen alettua

investointeja ja kehitystä lykätään.

sa viivettä syntyy investointien ja kehityksen suunnittelun vaatimasta

indeksin tunnusluvuissa suurin muutos vuosien 2011 ja 2012

kevaihdosta. Myös muissa

tunnusluvuissa oli muutoksia, jotka kuitenkin indeksin laskennassa kumosivat toisensa. IT:llä ja

kasvulla koetaan edelleen olevan selvä yhteys. Vastaajat arvioivat, että IT:n

t ja toimintamallit kasvattivat organisaatioiden liikevaihtoa vuonna 2011

keskimäärin 4,9 %:lla. Vaikka arvo on BKT:n 3,3 % kasvua suurempi, ero BKT:n kasvuun on pienempi

kuin aikaisempina vuosina. Toisaalta arviot IT:n tuottamista kustannussäästöistä nousivat vuoden 2011 IT-

, että IT:n hyödyntämisodotukset

enemmän kustannustehokkuuden parantamiseen.

osaajien löytämisen Suomesta vuosi vuodelta helpommaksi. Tämän vuoden

tutkimuksessa suunta kuitenkin kääntyi. Ensi vuoden barometri näyttää, onko se sattuma. Nokian ja muiden

i pääosin tiedossa vastaushetkellä. Mikäli kyse on

todellisesta muutoksesta, se kertoo käsityksemme mukaan työvoiman rakenteellisesta ongelmasta.

2011

Indeksin muutos vuosi viivästettynä

Page 14: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli

vastausten mukaan 62 %, luku on matalin IT

asteikolla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämää ”

strategisena voimavarana” asteikolla

vastausten osuus vastanneista oli 62 %

3.2 IT:n hyödyntämisen indeksi

Kyetäksemme monipuolistamaan yleiskuvaa IT:n merkitykse

organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän

IT:n johtamisen indeksin. Asetimme molempien indeksien perusarvok

tunnuslukujen arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009

IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus)

oli ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 I

laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin

vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia

aikaisempina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja

indeksin arvot näkyvät alla olevassa taulukossa.

IT:n hyödyntämisen indeksi 2012

Kouluarvosana (4-10) IT:n soveltamiselle organsaatioissa

IT:n vaikutus kannattavuuden parantamiseen edellisenä vuotena prosenttia

Liiketoiminnan ohjausraportointi (johdon rapotointi) on kattavaa ja luotettavaa

IT:stä saatavien kustannussäästöjen merkitys

IT:n mahdollistaman nykyisen liiketoiminnan volyymien kasvun merkitys

IT:n mahdollistamien uusien liikevaihtoa kasvatavien toimintojen merkitys

IT:n tuoman asiakastyytyväisyyden merkitys

IT:n mahdollistamien innovatiivisten toimintatapjen merkitys

IT:tä hyödyntävien innovaatioiden lisäarvo ja vaikutukset liiketoimintaprosesseihin tunnetaan luotettavien mittaustulosten perusteella

IT:n vaikutukset liiketoiminnan tavoitteiden savuttamiseen tunnetaan luotettavien mittaustuloten perusteella

IT–hankintojen jälkeen niille asetettujen tavoitteden saavuttamista seurataan

IT:n ulkoistamisen tulokset suhteessa asetettuhin tavoitteisiin tunnetaan hyvin luotettavien mittaustulosten perusteella

IT-projektit saavuttavat niille asetetut liiketoimitatavoitteet

IT-projektit toteutuvat sovitun budjetin

IT-projektit toteutuvat sovitussa aikataulussa

IT:n hyödyntämisen indeksi

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

14

Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli

usten mukaan 62 %, luku on matalin IT-barometrin historiassa. Muuttuja mitattiin 7

asteikolla, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämää ”IT:tä johdetaan ja kehitetään organisaatiossamme

asteikolla -3:sta (täysin eri mieltä) +3:een (täysin samaa mieltä). Niiden

vastausten osuus vastanneista oli 62 %, jotka olivat vähintään jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa.

IT:n hyödyntämisen indeksi

Kyetäksemme monipuolistamaan yleiskuvaa IT:n merkityksestä ja hyödyistä suomalaisille yrityksille ja

organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän

IT:n johtamisen indeksin. Asetimme molempien indeksien perusarvoksi 100 vuoden 2012 tutkimuksen

arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009

IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus)

oli ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 IT-barometrissa. Indeksin taannehtien arvojen

laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin

vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia

pina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja

indeksin arvot näkyvät alla olevassa taulukossa.

IT:n hyödyntämisen indeksi 2012 2009 2010 2011

10) IT:n soveltamiselle organi-7,7 6,3 7,3

IT:n vaikutus kannattavuuden parantamiseen edellisenä vuotena prosenttia

5,8 3,9 5,1

Liiketoiminnan ohjausraportointi (johdon rapor-tointi) on kattavaa ja luotettavaa

N.A. N.A. N.A.

IT:stä saatavien kustannussäästöjen merkitys 88 % 80 % 74 %

IT:n mahdollistaman nykyisen liiketoiminnan volyymien kasvun merkitys

88 % 73 % 85 %

IT:n mahdollistamien uusien liikevaihtoa kasvat-tavien toimintojen merkitys

83 % 66 % 79 %

IT:n tuoman asiakastyytyväisyyden merkitys 91 % 92 % 90 %

IT:n mahdollistamien innovatiivisten toimintatapo-82 % 83 % 82 %

IT:tä hyödyntävien innovaatioiden lisäarvo ja vaikutukset liiketoimintaprosesseihin tunnetaan luotettavien mittaustulosten perusteella

50 % 43 % 50 %

IT:n vaikutukset liiketoiminnan tavoitteiden saa-vuttamiseen tunnetaan luotettavien mittaustulos- 55 % 40 % 62 %

hankintojen jälkeen niille asetettujen tavoittei-den saavuttamista seurataan

53 % 45 % 54 %

tulokset suhteessa asetettui-hin tavoitteisiin tunnetaan hyvin luotettavien mittaustulosten perusteella

54 % 42 % 45 %

projektit saavuttavat niille asetetut liiketoimin-72 % 63 % 73 %

projektit toteutuvat sovitun budjetin mukaisesti 49 % 45 % 49 %

projektit toteutuvat sovitussa aikataulussa 43 % 42 % 43 %

IT:n hyödyntämisen indeksi 102 89 99

Vaikka IT:tä strategisena voimavarana kehittävien organisaatioiden osuus kaikista organisaatioista oli

barometrin historiassa. Muuttuja mitattiin 7-portaisella Likertin

IT:tä johdetaan ja kehitetään organisaatiossamme

ta (täysin eri mieltä) +3:een (täysin samaa mieltä). Niiden

jotka olivat vähintään jossain määrin samaa mieltä väittämän kanssa.

stä ja hyödyistä suomalaisille yrityksille ja

organisaatioille loimme tänä vuonna uuden IT:n hyödyntämistä kuvaavan indeksin ja luvussa 3.3. esiteltävän

si 100 vuoden 2012 tutkimuksen

arvoista laskettuna. Laskimme myös indeksien arvot taannehtivasti vuosille 2009-2011. Yksi

IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuista (liiketoiminnan ohjausraportoinnin kattavuus ja luotettavuus)

barometrissa. Indeksin taannehtien arvojen

laskennassa puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole täysin

vertailukelpoisia vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia

pina vuosina yhden tunnusluvun puuttumisen vuoksi. IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvut ja

2011 2012

7,7

5,0

70 %

74 % 75 %

85 % 87 %

79 % 77 %

90 % 95 %

82 % 85 %

50 % 51 %

62 % 58 %

54 % 57 %

45 % 48 %

73 % 69 %

49 % 50 %

43 % 43 %

100

Page 15: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT

kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy

tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT

kustannuksista on 25 % tai vähemmän. Huomautamme

kyselyssämme IT-kustannusten jakautumista kehittämisen ja käytön kesken

Koska kutakin tunnuslukua käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4

hyödyntämisen indeksiä yleisemmäll

indeksin arvoa laskevana vaikutuksena.

lähes muuttumaton ja indeksin arvo siten

suomalaisorganisaatioissa. Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan.

Onko IT:n hyödyntämiskyvyn parantamiselle tarvetta

indeksin tunnusluvut osoittavat selkeän eron IT:n

välillä. Likert-asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n

merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2

Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT

onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa

43 %:sta 69 %:iin. IT:n soveltamista kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitys

kuvaavien tunnuslukujen arvon. Tämä ilmiö

vuosina. Ristiriita IT:n merkityksen ja hyödyntämiskyvyn välillä on havaittavissa

IT-indeksin tunnusluvuissa. IT-indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta

(positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän

ja IT auttaa säästämään kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62

%:ssa organisaatioista kehittää IT:tä strategisena voimavarana. IT

eri tavoilla sen, että vastaajat kokevan organisaatioittensa ky

selvästi sen merkitystä vähemmän.

Olemme kirjoittaneet tästä ilmiöstä jo aikaisempien vuosien

asian jälleen kerran esille olennaisena kansantaloutemme ja

kyselymme vastaajien käsitysten mukainen suuri

hyödyntämisen parantamiseen panosteta?

3.3 IT:n johtamisen indeksi

Poimimme IT:n johtamisen indeksiin 12 IT:n johtamis

muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT

indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat

positiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7

Likert-asteikolla ja kaksi (strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median

hyödyntämiselle) mitataan kyllä – ei

IT:n johtamisen indeksissä on kaksi tiedon johtamiseen liittyvää tunnuslukua (

koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka

ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä vuoden 2012 IT

liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen

toimiva kokonaisuus) on ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä. Indek

puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia

vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen

tunnusluvun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n

johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen

indeksin rakenne muuttuu ja laajenee entisestään.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

15

Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT

kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy

tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT

kustannuksista on 25 % tai vähemmän. Huomautamme kuitenkin samalla, ettemme ole selvittäneet

nusten jakautumista kehittämisen ja käytön kesken.

Koska kutakin tunnuslukua käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4 – 12, tarkastelemme tässä IT:n

hyödyntämisen indeksiä yleisemmällä tasolla. Vuoden 2008-2009 taloustaantuma näkyi

indeksin arvoa laskevana vaikutuksena. Vuotta 2010 lukuun ottamatta IT:n hyödyntämisen indeksi on ollut

lähes muuttumaton ja indeksin arvo siten lähellä sataa. Se kertoo IT:n hyödyntämiskyvyn säi

Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan.

hyödyntämiskyvyn parantamiselle tarvetta? Käsityksemme mukaan on. IT:n hyödyntämisen

indeksin tunnusluvut osoittavat selkeän eron IT:n koetun merkityksen ja IT:n koetun hyödyntämiskyvyn

asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n

merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2

Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT

onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa

ta kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitys

kuvaavien tunnuslukujen arvon. Tämä ilmiö näkyy IT:n hyödyntämisen indeksin tunnusluvuissa kaikkina

istiriita IT:n merkityksen ja hyödyntämiskyvyn välillä on havaittavissa myös aiemmin läpikäydyn

indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta

(positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän

n kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62

%:ssa organisaatioista kehittää IT:tä strategisena voimavarana. IT-barometrin tulokset siis kertovat moni

eri tavoilla sen, että vastaajat kokevan organisaatioittensa kykenevän käyttämään ja hyödyntämään IT:tä

lmiöstä jo aikaisempien vuosien IT-barometri raporteissa. Haluamme nostaa

sian jälleen kerran esille olennaisena kansantaloutemme ja IT:n johtamisen kehittämistarpeena. Jos IT:llä on

äsitysten mukainen suuri merkitys organisaatioiden menestykselle, miksei IT:n

hyödyntämisen parantamiseen panosteta?

IT:n johtamisen indeksi

IT:n johtamisen indeksiin 12 IT:n johtamista kuvaavaa tunnuslukua IT

muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT

indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat

sitiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7

strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median

ei –en osaa sanoa asteikolla.

IT:n johtamisen indeksissä on kaksi tiedon johtamiseen liittyvää tunnuslukua (tietojen omistajuus ja tietoja

koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka

na kyselyssä vuoden 2012 IT-barometrissa. Lisäksi yksi kokonaisarkkitehtuuriin

liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen

toimiva kokonaisuus) on ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä. Indeksin taannehtien arvojen laskennassa

puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia

vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen

vun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n

johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen

indeksin rakenne muuttuu ja laajenee entisestään.

Poimimme indeksiin monipuolisesti IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kuvaavia muuttujia IT-barometri

kyselystä. Tunnusluvuista neljä liittyy IT:n kehittämisen ja loput 11 IT:n käyttöön (tuotantoon). Syy

tällaiseen tunnuslukujen painotukseen on se, että useimmissa organisaatioissa IT:n kehittämisen osuus IT-

, ettemme ole selvittäneet

12, tarkastelemme tässä IT:n

009 taloustaantuma näkyi vuoden 2010

ta IT:n hyödyntämisen indeksi on ollut

IT:n hyödyntämiskyvyn säilyneen vakaana

Kyky hyödyntää IT:tä ei ole parantunut muttei huonontunutkaan.

? Käsityksemme mukaan on. IT:n hyödyntämisen

koetun merkityksen ja IT:n koetun hyödyntämiskyvyn

asteikolla mitattujen IT:n merkitystä kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat varsin korkeita. IT:n

merkitystä positiivisesti arvioivien vastausten osuudet vaihtelevat 78 %:sta 95 %:iin vuoden 2012 indeksissä.

Mittaustuloksiin perustuvaa IT:n vaikutusten tuntemista kuvaavien tunnuslukujen ja IT-projektien

onnistumista kuvaavien tunnuslukujen arvot ovat selvästi alempia positiivisten vastausosuuksien vaihdellessa

ta kuvaavan tunnusluvun arvo on 7,7, joka sekin on alle IT:n merkitystä

ndeksin tunnusluvuissa kaikkina

myös aiemmin läpikäydyn

indeksin tunnuslukujen mukaan IT tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kautta

(positiivisten vastausten osuus 78 % vuonna 2012), innovaatiot lisäävät liikevaihtoa BKT:n kasvua enemmän

n kustannuksia 6,5 % liikevaihdosta. Vastaajien käsityksen mukaan kuitenkin vain 62

trin tulokset siis kertovat monilla

kenevän käyttämään ja hyödyntämään IT:tä

barometri raporteissa. Haluamme nostaa

kehittämistarpeena. Jos IT:llä on

merkitys organisaatioiden menestykselle, miksei IT:n

ta kuvaavaa tunnuslukua IT-barometri kyselyn

muuttujista. Jätimme IT:n johtamisen indeksistä pois kysymyksen siitä, kenelle IT-johtaja raportoi, jotta

indeksi kuvaisi vain IT:n johtamista ei johtamisen organisointia. Kaikki indeksin tunnusluvut kuvaavat

sitiivisten vastausten osuutta tunnuslukua koskevaan väittämään. Tunnusluvuista 10 mitataan 7-portaisella

strategia verkkoliiketoiminnan hyödyntämiselle ja strategia sosiaalisen median

tietojen omistajuus ja tietoja

koskeva päätöksenteko on sovittu, liiketoiminnassa käytettävät tiedot tunnetaan hyvin), jotka ovat

barometrissa. Lisäksi yksi kokonaisarkkitehtuuriin

liittyvä tunnusluku (liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimintatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen

sin taannehtien arvojen laskennassa

puuttuvat luvut jätettiin huomiotta. Aikaisempien vuosien indeksin arvot eivät siten ole vertailukelpoisia

vuoteen 2012, koska tunnuslukujen suhteelliset painokertoimet ovat suurempia aikaisempina vuosina kolmen

vun puuttumisen vuoksi. Tunnuslukujen kasvu kuvaa käsityksemme mukaan kuitenkin hyvin IT:n

johtamisen kohteen jatkuvaa laajenemista. Pidämme todennäköisenä, että tulevina vuosina IT:n johtamisen

Page 16: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

IT:n johtamisen indeksi 2012

Liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimitatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen toimiva kokonaisuus

IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoiteiden saavuttamisessa

IT-infrastruktuuri, sovellukset, informaatio ja kekeiset prosessit ovat hyvin yhteen toimiva koknaisuus

Ylin johto, yksiköiden johto ja ITIT:n johtamiseen selkeästi sovitun työnjaon prusteella

IT–hankinnoille on asetettu mitattavat tavoitteet, joissa otetaan huomioon liiketoiminnan tarpeet

IT:n vaikutukset liiketoimintaan ovat tiedossa luotettavien mittaustulosten perusteella

IT:n ulkoistamisella on selkeät liiketoiminnalliset ja/tai muut tavoitteet

Strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketominnan hyödyntämiseksi on olemassa

Strategia ja toimintasuunnitelma sosiaalisen mdian hyödyntämiseksi on olemassa

Keskeisillä IT-riskeillä on rajariskienhallinnan tavoitteet

Tietojen omistajuus ja tietoja koskeva päätökseteko on sovittu

Liiketoiminnassa käytettävät tiedot (tapahtumat, master data jne.) tunnetaan hyvin

Myönteisten vastausten osuuden keskiarvo

IT:n johtamisen indeksi

Koska IT:n johtamisen tunnuslukuja käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4

indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat

lähellä 100 lukuun ottamatta vuoden 2010 ar

Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden

keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matal

osoituksena IT:n johtamisen haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen

kertoo sen, ettei IT:n johtamistaito ole kehittynyt oleellisesti suomalaisissa

IT:n johtamisen indeksin sisällä yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on

parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median

johtamista koskevat tunnusluvut. Osa tunnusluvuista on säilynyt samalla m

governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen

ja IT-riskien johtamisen tunnusluvut. Kehitykseltään laskevia tunnuslukuja o

sekä liiketoiminnan ja IT-johdon yhteistyö

Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan

myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen p

osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion

kiinnittäminen IT:n johtamisen uusiin osa

johtamiseen parantaa niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

16

misen indeksi 2012 2009 2010 2011

Liiketoimintastrategia, liiketoimintamallit ja toimin-tatapa ovat IT:n kanssa hyvin yhteen toimiva N.A. N.A. N.A.

IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoit-93 % 89 % 90 %

infrastruktuuri, sovellukset, informaatio ja kes-keiset prosessit ovat hyvin yhteen toimiva koko- 64 % 59 % 64 %

Ylin johto, yksiköiden johto ja IT-johto osallistuvat IT:n johtamiseen selkeästi sovitun työnjaon pe- 64 % 53 % 62 %

hankinnoille on asetettu mitattavat tavoitteet, joissa otetaan huomioon liiketoiminnan tarpeet

76 % 73 % 77 %

IT:n vaikutukset liiketoimintaan ovat tiedossa luotettavien mittaustulosten perusteella

63 % 50 % 59 %

ulkoistamisella on selkeät liiketoiminnalliset 59 % 51 % 52 %

Strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoi-minnan hyödyntämiseksi on olemassa

54 % 31 % 46 %

Strategia ja toimintasuunnitelma sosiaalisen me-dian hyödyntämiseksi on olemassa

16 % 16 % 34 %

riskeillä on raja-arvot tai muut IT-riskienhallinnan tavoitteet

56 % 50 % 46 %

Tietojen omistajuus ja tietoja koskeva päätöksen-N.A. N.A. N.A.

käytettävät tiedot (tapahtumat, master data jne.) tunnetaan hyvin

N.A. N.A. N.A.

Myönteisten vastausten osuuden keskiarvo 61 % 52 % 59 %

IT:n johtamisen indeksi 101 87 99

Koska IT:n johtamisen tunnuslukuja käsitellään yksityiskohtaisesti luvuissa 4 – 12, tarkastelemme jälleen

indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat

lähellä 100 lukuun ottamatta vuoden 2010 arvoa. Siinä näkyy vuosien 2008-2009 taloustaantuman vaikutus.

Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden

keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matal

haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen

IT:n johtamistaito ole kehittynyt oleellisesti suomalaisissa organisaatioissa viime vuosina.

yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on

parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median

johtamista koskevat tunnusluvut. Osa tunnusluvuista on säilynyt samalla melko lailla samalla

governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen

riskien johtamisen tunnusluvut. Kehitykseltään laskevia tunnuslukuja ovat tavoitteiden asettamiseen

johdon yhteistyö organisaation strategian toteuttamisessa.

Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan

myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen p

osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion

kiinnittäminen IT:n johtamisen uusiin osa-alueisiin kuten arkkitehtuurin, uusien teknologioiden tai tiedon

niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen

2011 2012

64 %

% 88 %

64 % 78 %

62 % 58 %

77 % 58 %

59 % 58 %

52 % 49 %

46 % 46 %

34 % 34 %

46 % 56 %

54 %

70 %

59 % 59 %

100

12, tarkastelemme jälleen

indeksiä yleisemmällä tasolla. IT:n hyödyntämisen indeksin tavoin myös IT:n johtamisen indeksin arvot ovat

2009 taloustaantuman vaikutus.

Tunnuslukujen yhdenmukaisen mittaamisen vuoksi taulukossa näytetään myönteisten lukujen osuuden

keskiarvo. Se on noin 60 %:n vuotta 2010 lukuun ottamatta. Pidämme tätä lukua huolestuttavan matalana ja

haasteista. Käsityksemme mukaan IT:n johtamisen indeksi tunnuslukuineen

organisaatioissa viime vuosina.

yksittäisissä tunnusluvuissa on tapahtunut muutoksia. Osa tunnusluvuista on

parantunut tai nostaa vuoden 2012 indeksiä, kuten arkkitehtuuria, tiedon johtamista ja sosiaalisen median

lailla samalla tasolla, kuten

governance (johtamisen työnjako), liiketoimintavaikutusten mittaaminen, verkkoliiketoiminnan johtamisen

vat tavoitteiden asettamiseen

Mitä muita päätelmiä IT:n johtamisen indeksistä ja tunnusluvuista voi tehdä? Käsityksemme mukaan

myönteisten vastausten osuuden matalahko keskiarvo ja IT:n johtamisen kehittymisen puuttuminen selittävät

osaltaan edellä käsiteltyä ristiriitaa IT:n merkityksen ja sen hyödyntämiskyvyn välillä. Toiseksi, huomion

alueisiin kuten arkkitehtuurin, uusien teknologioiden tai tiedon

niiden johtamista, mutta samalla vastaajat kokevat joidenkin muiden IT:n johtamisen

Page 17: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

osa-alueiden taantuvan. IT:n johtamiskyvyn parantaminen on käsityksemme mukaan tärkein keino lisätä IT:n

organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.

3.4 Julkisen IT-barometri tutkimusraportin lopuksi

IT-barometrin julkisessa tutkimusraportissa olemme tiivistäneet IT

kolmeen indeksiin; IT-indeksiin, IT:n hyödyntämiseen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin. Ne sisältävät

yhteensä 35 IT:n merkitystä, hyödyntämistä ja johtamista kuvaavaa tunnuslukua.

tarkoituksena on lisätä tietoa IT:n merkityksestä suomalaisille organisaatioille sekä tietoihin pohjautuvaa

keskustelua aiheesta.

Mielestämme IT-barometri tutkimuksen keskeisin anti on sen tuloksista nouseva tarve kehittää IT:n

johtamista ja tätä kautta lisätä IT:n suomalaisille organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.

Se on samalla yksi keskeisimmistä keinoista kehittää verkostoihin ja pa

tietoyhteiskuntaa. Ilmeisestä IT:n johtamisen kehittämistarpeesta huolimatta IT tuottaa jo nykyisellään

barometritutkimuksen vastaajien mukaan merkittäviä hyötyjä.

vaikeampaa, jos IT:n johtaminen ja hyödyntäminen olisivat jo äärimmilleen viritettyjä.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

17

alueiden taantuvan. IT:n johtamiskyvyn parantaminen on käsityksemme mukaan tärkein keino lisätä IT:n

organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.

barometri tutkimusraportin lopuksi

barometrin julkisessa tutkimusraportissa olemme tiivistäneet IT-barometri kyselytutkimuksen tulokset

indeksiin, IT:n hyödyntämiseen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin. Ne sisältävät

teensä 35 IT:n merkitystä, hyödyntämistä ja johtamista kuvaavaa tunnuslukua. IT

tarkoituksena on lisätä tietoa IT:n merkityksestä suomalaisille organisaatioille sekä tietoihin pohjautuvaa

tutkimuksen keskeisin anti on sen tuloksista nouseva tarve kehittää IT:n

johtamista ja tätä kautta lisätä IT:n suomalaisille organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.

Se on samalla yksi keskeisimmistä keinoista kehittää verkostoihin ja pa

Ilmeisestä IT:n johtamisen kehittämistarpeesta huolimatta IT tuottaa jo nykyisellään

vastaajien mukaan merkittäviä hyötyjä. Hyötyjen lisääminen IT:stä olisi huomattavasti

johtaminen ja hyödyntäminen olisivat jo äärimmilleen viritettyjä.

alueiden taantuvan. IT:n johtamiskyvyn parantaminen on käsityksemme mukaan tärkein keino lisätä IT:n

barometri kyselytutkimuksen tulokset

indeksiin, IT:n hyödyntämiseen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin. Ne sisältävät

IT-barometritutkimuksen

tarkoituksena on lisätä tietoa IT:n merkityksestä suomalaisille organisaatioille sekä tietoihin pohjautuvaa

tutkimuksen keskeisin anti on sen tuloksista nouseva tarve kehittää IT:n

johtamista ja tätä kautta lisätä IT:n suomalaisille organisaatioille ja koko yhteiskunnalle tuottamia hyötyjä.

Se on samalla yksi keskeisimmistä keinoista kehittää verkostoihin ja palveluihin pohjautuvaa

Ilmeisestä IT:n johtamisen kehittämistarpeesta huolimatta IT tuottaa jo nykyisellään IT-

Hyötyjen lisääminen IT:stä olisi huomattavasti

johtaminen ja hyödyntäminen olisivat jo äärimmilleen viritettyjä.

Page 18: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

LIITE: Tiivistelmä IT

4. IT:n arvioidut vaikutukset

4.1 Arviot IT-kustannusten osuudesta IT-barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan, kuinka suuri IT

organisaationsa liikevaihdosta nyt ja kolmen vuoden kuluttua vastaushetkestä. Vaihtoehtoisesti he

arvioida kuinka suuri IT-kustannusten osuus

molemmat osuudet, käytämme vastauksista IT

näkyy alla.

Vastaajien näkemykset IT

Muita luvun 4.1 IT-kustannuksiin liittyviä IT

• IT-kustannusten liikevaihto-

uskoi IT-kustannusosuuden nousevan kuin laskevan

• Kun IT-kustannusten liikevaihto

vastaukset yhdistettään, kustannusosuuden keskiarvo on 7,7 % ja

• Kun vastaaja arvioi IT-kustannusten sisältävän verkkoliiketoiminnan, automaatioratkaisujen,

den ja palvelujen osina olevien IT

osuusarvioiden keskiarvo on lähes kaksinkertainen niihin arvioihi

• IT-kustannusten liikevaihto-

muuttujan kanssa. Voimakkain yhteys

mien uusien innovaatioiden liikevaihtoa kasvattavan vaikutuksen välillä.

• Erot IT-kustannusten liikevaihto

yhteisvaikutukseen. Alla olevassa taulukossa näytetään nelikenttä

arkkitehtuurin yhdenmukaisuus ja

kustannusten liikevaihto-osuuden keskiarvo

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

18

LIITE: Tiivistelmä IT-barometrin luvuista 4-12

vaikutukset liiketoimintaan

kustannusten osuudesta liikevaihtoon

barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan, kuinka suuri IT-kustannusten osuus on heidän

organisaationsa liikevaihdosta nyt ja kolmen vuoden kuluttua vastaushetkestä. Vaihtoehtoisesti he

kustannusten osuus on organisaation kokonaisbudjetista. Jos vastaaja on arvioinut

molemmat osuudet, käytämme vastauksista IT-kustannusten osuutta liikevaihdosta.

näkemykset IT-kustannusten muutoksesta seuraavan kolmen vuoden

stannuksiin liittyviä IT-barometrin tuloksia:

-osuutta ja kokonaisbudjettiosuutta arvioineista vastaajista suurempi osa

kustannusosuuden nousevan kuin laskevan.

kustannusten liikevaihto-osuutta ja IT-kustannusten kokonaisbudjett

vastaukset yhdistettään, kustannusosuuden keskiarvo on 7,7 % ja mediaani 2,5 %

kustannusten sisältävän verkkoliiketoiminnan, automaatioratkaisujen,

den ja palvelujen osina olevien IT-komponenttien IT-kustannukset, IT-kustannusten liikevaihto

osuusarvioiden keskiarvo on lähes kaksinkertainen niihin arvioihin nähden, jo

-osuus on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) neljän IT

muuttujan kanssa. Voimakkain yhteys on IT-kustannusten liikevaihto-osuuden ja IT:n mahdollist

den liikevaihtoa kasvattavan vaikutuksen välillä.

kustannusten liikevaihto-osuuksissa organisaatioiden välillä ovat yhteydessä usean tekijän

yhteisvaikutukseen. Alla olevassa taulukossa näytetään nelikenttä,

enmukaisuus ja liiketoiminnan ja IT:n yhteen linjaaminen

osuuden keskiarvo.

12

kustannusten osuus on heidän

organisaationsa liikevaihdosta nyt ja kolmen vuoden kuluttua vastaushetkestä. Vaihtoehtoisesti he voivat

rganisaation kokonaisbudjetista. Jos vastaaja on arvioinut

kustannusten osuutta liikevaihdosta. Vastausten jakauma

kolmen vuoden aikana

osuutta ja kokonaisbudjettiosuutta arvioineista vastaajista suurempi osa

kustannusten kokonaisbudjettiosuutta koskevat

aani 2,5 %.

kustannusten sisältävän verkkoliiketoiminnan, automaatioratkaisujen, tuottei-

kustannusten liikevaihto-

n nähden, joihin nämä eivät sisälly.

>0,30) neljän IT-barometrin

osuuden ja IT:n mahdollista-

osuuksissa organisaatioiden välillä ovat yhteydessä usean tekijän

jonka akseleina ovat

liiketoiminnan ja IT:n yhteen linjaaminen sekä solujen arvona IT-

Page 19: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

n=109

Hyvin yhteen linjattu liiketoiminta

ja IT

Heikommin yhteen linjattu liike-

toiminta ja IT (arvot 1-5)

4.2 Arviot IT:n vaikutuksestakannattavuuteen

IT-barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka

innovaatiot ja toimintamuodot kasvattivat heidän organisaationsa liikevaihtoa edellisenä vuonna, kuinka

monta prosenttia IT:n mahdollistama toiminnan tehostaminen säästi kokonaiskustannuksia ja kuinka monella

prosentilla IT paransi toiminnan kannattavuutta. Alla oleva di

IT-barometritutkimuksen vastausten keskiarvot.

erittäin positiivisia kaikkien arvioitujen muuttujien osalta

Vastaajien arviot

3,7 %

6,3 %

5,0 %

..IT:n mahdollistamat uudet

innovaatiot ja

liiketoimintamuodot

kasvattivat liikevaihtoa

..IT:n mahdollistama toiminnan

IT: vaikutus liiketoimintaan nähdään erittäin

Vuonna 2009: Liikevaihdon kasvu 8.2 %, kustannussäästö 7.6 % ja kannattavuuden parannus 5.8%

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

19

IT-kustannusten keskiarvo liike-vaihdosta tai kokonaisbudjetista

IT-kustannusten keskiarvovaihdosta tai

ketoiminta 8,4 % (n=17, 16%)

17,6 % (n=11, 10%)

5,4 % (n=62, 57%)

4,9 % (n=19, 14%

Heikommin toimiva kokonaisarkki-tehtuuri

Hyvin tehtuuri

Arviot IT:n vaikutuksesta liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja

barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka monella prosentilla

toimintamuodot kasvattivat heidän organisaationsa liikevaihtoa edellisenä vuonna, kuinka

monta prosenttia IT:n mahdollistama toiminnan tehostaminen säästi kokonaiskustannuksia ja kuinka monella

prosentilla IT paransi toiminnan kannattavuutta. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän

barometritutkimuksen vastausten keskiarvot. Kuten diagrammista havaitaan, vastaajien arviot olivat

n arvioitujen muuttujien osalta.

arviot IT:n vaikutuksesta heidän organisaationsa liiketoimintaan

4,3 %3,9 %

5,3 %5,1 %

5,9 %

5,0 %

..IT:n mahdollistama toiminnan

tehostaminen säästi

kokonaiskustannuksia

..IT paransi toiminnan

kannattavuutta

IT: vaikutus liiketoimintaan nähdään erittäin

myönteisenä

2009: Liikevaihdon kasvu 8.2 %, kustannussäästö 7.6 % ja kannattavuuden parannus 5.8%

kustannusten keskiarvo liike-vaihdosta tai kokonaisbudjetista

n=11, 10%)

, 14%)

Hyvin toimiva kokonaisarkki-

liikevaihtoon, kustannussäästöihin ja

monella prosentilla IT:n mahdollistamat

toimintamuodot kasvattivat heidän organisaationsa liikevaihtoa edellisenä vuonna, kuinka

monta prosenttia IT:n mahdollistama toiminnan tehostaminen säästi kokonaiskustannuksia ja kuinka monella

agrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän

Kuten diagrammista havaitaan, vastaajien arviot olivat

liiketoimintaan

..IT paransi toiminnan

IT: vaikutus liiketoimintaan nähdään erittäin

2010

2011

2012

n = 167

n = 194

n = 99

n = 167

n = 194

n = 99

2009: Liikevaihdon kasvu 8.2 %, kustannussäästö 7.6 % ja kannattavuuden parannus 5.8%

Page 20: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Muita luvun 4.2 näihin muuttujiin liittyviä IT

• Kaikissa IT-barometri tutkimuksissa on saatu tulos, jossa IT:n

innovaatioiden ja toimintamuotojen

selvästi BKT:n kasvua enemmän. S

se vuoden 2012 IT-barometrin mukaan oli

• Kaikissa IT-barometri tutkimuksissa on saatu tulos, jossa tehostamisen on arvioitu säästävän organisaation kokonaiskustannuksia enemmän kuin kansantalouden tuottavuus on kasvanut vastaavana aikanaoli 5,0 % vuonna 2011.

• Vastaajien arviot IT:n mahdollistamien innovaatioiden tuottamasta liikevaihdon kasvusta, säästöistä

kokonaiskustannuksissa ja kannattavuuden kasvusta ylittävät kaikkina vuosina vuotta 2010 lukuun

ottamatta IT-kustannusten keskimääräisen osuuden liikevaihdosta.

• IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden ja toimintamuotojen tuottama liikevaihdon kasvu on

yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) viiteen IT

yhteys oli IT:n mahdollistaman toiminnan tehostamisen tuottamaan kokonaiskustannuste

• IT:n mahdollistaman toiminnan tehostamisen t

on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >

voimakkain yhteys oli IT:n tuottamaan kannattavuuden paranemiseen. Korrelaatio on varsin korkea

eli 0,75.

4.3 Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden IT-barometritutkimuksessa vastaajia

kilpailukykyyn. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän IT

vastausten jakauman. Vastaajista suurin osa arvioi IT:n roolin kilpailu

Muita luvun 4.3 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaatioiden tulevaan kilpailukykyyn:

• Liiketoimintajohdossa ja IT

vastaajista arvioi IT:n merkityksen organisaation kilpailukyv

tärkeämpi.

• IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) 15

barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein voimakkain yhteys oli väittämään, jonka mukaan ”

erittäin tärkeää organisaatiomme menestyksen kannalta, että osaamme jatkossa hyödyntää IT:tä

tehokkaasti innovoinnissa ja liiketoimintaprosessien tehostamisessa”.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

20

näihin muuttujiin liittyviä IT-barometrin tuloksia:

tutkimuksissa on saatu tulos, jossa IT:n mahdollistamien uusien

innovaatioiden ja toimintamuotojen on arvioitu kasvattaneen vastaajien organisaatioiden

selvästi BKT:n kasvua enemmän. Suurimmillaan ero oli yli 12 % vuoden 2010 IT

barometrin mukaan oli 2,3 % vuonna 2011.

barometri tutkimuksissa on saatu tulos, jossa IT:n mahdollistaman toiminnan

tehostamisen on arvioitu säästävän organisaation kokonaiskustannuksia enemmän kuin kansantalouden tuottavuus on kasvanut vastaavana aikana. Vuoden 2012 IT

ahdollistamien innovaatioiden tuottamasta liikevaihdon kasvusta, säästöistä

kokonaiskustannuksissa ja kannattavuuden kasvusta ylittävät kaikkina vuosina vuotta 2010 lukuun

kustannusten keskimääräisen osuuden liikevaihdosta.

ien uusien innovaatioiden ja toimintamuotojen tuottama liikevaihdon kasvu on

(Pearsonin korrelaatio >0,30) viiteen IT-barometrin muuttujaan

yhteys oli IT:n mahdollistaman toiminnan tehostamisen tuottamaan kokonaiskustannuste

staman toiminnan tehostamisen tuottama säästö organisaation kokonais

on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) neljän IT-barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein

voimakkain yhteys oli IT:n tuottamaan kannattavuuden paranemiseen. Korrelaatio on varsin korkea

Arviot IT:n vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukykyyn

barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan IT:n vaikutusta organisaation tulevaan

kilpailukykyyn. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän IT

astaajista suurin osa arvioi IT:n roolin kilpailutekijänä korostuvan entisest

Muita luvun 4.3 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaatioiden tulevaan kilpailukykyyn:

Liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskentelevien vastaajien arviot ovat lähellä toisiaan, 90 %

vastaajista arvioi IT:n merkityksen organisaation kilpailukyvylle olevan tulevaisuudessa nykyistä

IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) 15

barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein voimakkain yhteys oli väittämään, jonka mukaan ”

atiomme menestyksen kannalta, että osaamme jatkossa hyödyntää IT:tä

tehokkaasti innovoinnissa ja liiketoimintaprosessien tehostamisessa”.

mahdollistamien uusien

vastaajien organisaatioiden liikevaihtoa

010 IT-barometrissa, kun

IT:n mahdollistaman toiminnan

tehostamisen on arvioitu säästävän organisaation kokonaiskustannuksia enemmän kuin . Vuoden 2012 IT-barometrin mukaan ero

ahdollistamien innovaatioiden tuottamasta liikevaihdon kasvusta, säästöistä

kokonaiskustannuksissa ja kannattavuuden kasvusta ylittävät kaikkina vuosina vuotta 2010 lukuun

ien uusien innovaatioiden ja toimintamuotojen tuottama liikevaihdon kasvu on

barometrin muuttujaan. Kaikkein voimakkain

yhteys oli IT:n mahdollistaman toiminnan tehostamisen tuottamaan kokonaiskustannusten säästöön.

uottama säästö organisaation kokonaiskustannuksista

barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein

voimakkain yhteys oli IT:n tuottamaan kannattavuuden paranemiseen. Korrelaatio on varsin korkea

kilpailukykyyn

pyydetään arvioimaan IT:n vaikutusta organisaation tulevaan

kilpailukykyyn. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän IT-barometritutkimuksen

tekijänä korostuvan entisestään.

Muita luvun 4.3 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaatioiden tulevaan kilpailukykyyn:

johdossa työskentelevien vastaajien arviot ovat lähellä toisiaan, 90 %

ylle olevan tulevaisuudessa nykyistä

IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä on yhteydessä (Pearsonin korrelaatio >0,30) 15 IT-

barometrin muuttujan kanssa. Kaikkein voimakkain yhteys oli väittämään, jonka mukaan ”On

atiomme menestyksen kannalta, että osaamme jatkossa hyödyntää IT:tä

Page 21: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Vastaajien arviot IT:n merkityksestä heidän organisaationsa tulevaisuuden

4.4 Arviot IT:stä liiketoiminnan kumppanina

IT-barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka hyvin IT toimii liiketoiminnan

kumppanina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa

viimeisimmän IT-barometritutkimuksen vastausten jakauman. Vastaajist

liiketoiminnan kumppanina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Muita luvun 4.4 tuloksia IT:stä liiketoiminnan kumppanina:

• IT-johdossa työskentelevät vastaajat ovat joka vuosi arvioineet hivenen myönteisemmin IT:n roolia

liiketoiminnan kumppanina kuin liiketoiminnassa työskentelevät vastaajat. Erot ovat kuitenkin

pieniä

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

21

Vastaajien arviot IT:n merkityksestä heidän organisaationsa tulevaisuuden kilpailutekijänä

T:stä liiketoiminnan kumppanina

barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka hyvin IT toimii liiketoiminnan

strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen

barometritutkimuksen vastausten jakauman. Vastaajista suurin osa arvioi IT:n toimivan

liiketoiminnan kumppanina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Muita luvun 4.4 tuloksia IT:stä liiketoiminnan kumppanina:

johdossa työskentelevät vastaajat ovat joka vuosi arvioineet hivenen myönteisemmin IT:n roolia

liiketoiminnan kumppanina kuin liiketoiminnassa työskentelevät vastaajat. Erot ovat kuitenkin

kilpailutekijänä

barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään arvioimaan kuinka hyvin IT toimii liiketoiminnan

Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen

a suurin osa arvioi IT:n toimivan

johdossa työskentelevät vastaajat ovat joka vuosi arvioineet hivenen myönteisemmin IT:n roolia

liiketoiminnan kumppanina kuin liiketoiminnassa työskentelevät vastaajat. Erot ovat kuitenkin

Page 22: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Vastaajien arviot siitä, palveleeko IT liiketoimintaa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa

4.5 Arviot IT:n vaikutuksesta tekijöihin

IT-barometrissa pyydämme vastaajia arvioimaan

kokevat IT:n organisaationsa kahdeksalle

lukuun ottamatta arvioitavat muuttujat ovat keskeisimpiä liiketoiminnan menestystekijöitä (silloinkin kun IT

sana jätetään pois väittämän alusta). Aikaisempien IT

75 % tai enemmän - arvioi IT:n vaikutuksen merkittäväksi kaikille organisaatioiden liiketoiminnan

tulevaisuuden menestystekijöille, kuten alla oleva diagrammi havai

Muita luvun 4.5 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin:

• IT- ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien näkemyksissä on joitakin eroja.

Liiketoimintajohtajien vastauksissa tärkeimmät tekijät ovat

liiketoiminnan volyymien kasvu.

• Analysoimme riippuvuudet viiden vastaajien tärkeimmiksi arvioiman IT:n liiketoiminnan menestys

tekijävaikutuksen ja muiden IT

riippuvuuksia oli sekä menestystekijöiden välillä että suhteessa 5

muuttujaan kutakin väitettä kohden

voimakkain riippuvuus tulevaisuudessa tapahtuvaan liiketoiminnan tarpeet h

IT-ratkaisujen valintaprosessiin.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

22

alveleeko IT liiketoimintaa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa

Arviot IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden

pyydämme vastaajia arvioimaan IT:n yleisen merkityksen lisäksi sen, kuinka tärkeäksi he

kahdeksalle tulevaisuuden menestystekijälle. IT-osaajien Suomesta löytymistä

lukuun ottamatta arvioitavat muuttujat ovat keskeisimpiä liiketoiminnan menestystekijöitä (silloinkin kun IT

ois väittämän alusta). Aikaisempien IT-barometritutkimusten tapaan

arvioi IT:n vaikutuksen merkittäväksi kaikille organisaatioiden liiketoiminnan

jöille, kuten alla oleva diagrammi havainnollistaa.

Muita luvun 4.5 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin:

ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien näkemyksissä on joitakin eroja.

Liiketoimintajohtajien vastauksissa tärkeimmät tekijät ovat asiakastyytyväisyys ja nykyisen

liiketoiminnan volyymien kasvu.

Analysoimme riippuvuudet viiden vastaajien tärkeimmiksi arvioiman IT:n liiketoiminnan menestys

tekijävaikutuksen ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä. Korrelaatiokertoimeltaan yli 0,30

riippuvuuksia oli sekä menestystekijöiden välillä että suhteessa 5-8 muuhun IT

aan kutakin väitettä kohden. Esimerkiksi IT:n tuomalla asiakastyytyväisyydellä oli

voimakkain riippuvuus tulevaisuudessa tapahtuvaan liiketoiminnan tarpeet h

ratkaisujen valintaprosessiin.

alveleeko IT liiketoimintaa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa

organisaation tulevaisuuden menestys-

sen, kuinka tärkeäksi he

osaajien Suomesta löytymistä

lukuun ottamatta arvioitavat muuttujat ovat keskeisimpiä liiketoiminnan menestystekijöitä (silloinkin kun IT

barometritutkimusten tapaan suurin osa vastaajista –

arvioi IT:n vaikutuksen merkittäväksi kaikille organisaatioiden liiketoiminnan

Muita luvun 4.5 tuloksia IT:n vaikutuksesta organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin:

ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien näkemyksissä on joitakin eroja.

asiakastyytyväisyys ja nykyisen

Analysoimme riippuvuudet viiden vastaajien tärkeimmiksi arvioiman IT:n liiketoiminnan menestys-

barometrin muuttujien välillä. Korrelaatiokertoimeltaan yli 0,30

8 muuhun IT-barometrin

. Esimerkiksi IT:n tuomalla asiakastyytyväisyydellä oli

voimakkain riippuvuus tulevaisuudessa tapahtuvaan liiketoiminnan tarpeet huomioivaan sujuvaan

Page 23: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Osuus vastaajista prosentteina, jotka arvioivat IT:n tärkeäksi organisaation tulevalle menestykselle

4.6 Organisaation menesty

Luvussa 4.5. tarkastellut IT:n vaikutukset organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin eivät sisällä

kaikkia IT:n vaikutuksia organisaatioiden tulevaan menestykseen.

tapaan IT- ja liiketoimintajohtajilta

kokevat tärkeäksi oman organisaation

mainitsemaan enintään kolme tällaista IT:n

kaikkiaan 239 vastausta eli keskimäärin lähes

osaamisalueiksi nousivat tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen, IT

johtaminen, projektien ja projektisalkun hallinta, toiminnanohjaus ja ERP sekä

Esimerkki avointen vastausten tuloksista

Tämän vuoden tutkimuksessa 28 vastauksessa ehdotettiin tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen

kehittämistä. Business Intelligence mainittiin 8 kertaa, raportoinnin kehittäminen 5 kertaa, tietovarastot,

tiedon johtaminen, master data ja dokumenttien hallinta kukin kaksi kertaa. Vastauksissa nostettiin esille

myös asiakastietojen hallinta, myynnin seurant

sekä tietomallintamisen osaaminen ja hyödyntäminen. Tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen kehitettäviä

osaamisalueita ehdotettiin selvästi edellistä vuotta enemmän.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

23

prosentteina, jotka arvioivat IT:n tärkeäksi organisaation tulevalle menestykselle

nestyksen tekijät – avoimet vastaukset

Luvussa 4.5. tarkastellut IT:n vaikutukset organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin eivät sisällä

kaikkia IT:n vaikutuksia organisaatioiden tulevaan menestykseen. Kysyimme siksi aikaisempien vuosien

htajilta avoimella kysymyksellä, minkä IT:n osaamisalueiden

kokevat tärkeäksi oman organisaationsa liiketoiminnan tulevalle menestykselle. Kutakin vastaaja

tällaista IT:n osaamisaluetta. Tähän kysymykseen vastasi

eli keskimäärin lähes 2,5 näkökohtaa vastaajaa kohden. Tärkeimmiksi kehitettävik

tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen, IT-palvelukehityksen ja

isalkun hallinta, toiminnanohjaus ja ERP sekä asiakashallinta

Esimerkki avointen vastausten tuloksista - tiedon hallinta ja tiedolla johtaminen:

Tämän vuoden tutkimuksessa 28 vastauksessa ehdotettiin tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen

Business Intelligence mainittiin 8 kertaa, raportoinnin kehittäminen 5 kertaa, tietovarastot,

tiedon johtaminen, master data ja dokumenttien hallinta kukin kaksi kertaa. Vastauksissa nostettiin esille

myös asiakastietojen hallinta, myynnin seuranta, metadata, tiedon laadun parantaminen, tietoarkkitehtuuri

sekä tietomallintamisen osaaminen ja hyödyntäminen. Tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen kehitettäviä

osaamisalueita ehdotettiin selvästi edellistä vuotta enemmän.

prosentteina, jotka arvioivat IT:n tärkeäksi organisaation tulevalle menestykselle

avoimet vastaukset

Luvussa 4.5. tarkastellut IT:n vaikutukset organisaation tulevaisuuden menestystekijöihin eivät sisällä

siksi aikaisempien vuosien

alueiden kehittämisen he

Kutakin vastaajaa pyydettiin

än kysymykseen vastasi 99 henkilöä antaen

Tärkeimmiksi kehitettäviksi

palvelukehityksen ja –tuotannon

asiakashallinta ja CRM.

Tämän vuoden tutkimuksessa 28 vastauksessa ehdotettiin tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen

Business Intelligence mainittiin 8 kertaa, raportoinnin kehittäminen 5 kertaa, tietovarastot,

tiedon johtaminen, master data ja dokumenttien hallinta kukin kaksi kertaa. Vastauksissa nostettiin esille

a, metadata, tiedon laadun parantaminen, tietoarkkitehtuuri

sekä tietomallintamisen osaaminen ja hyödyntäminen. Tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen kehitettäviä

Page 24: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

5. Organisaatioiden kyky hyödy

5.1 Arviot IT-osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta

IT-osaajien, etenkin organisaation liiketoiminnassa tarvittavia

merkitystä pidetään elintärkeänä IT:n hyödyntämiselle. Pyydämme siksi vastaajia arvioimaan

vaikeaa IT-osaajien löytäminen Suomesta on. IT

helpoksi 54 vastaajaa (45%).

5.2 Arviot IT:n kyvystä ja prosessien tehostamisen avulla

Tutkimuksessamme pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta IT:n kykyä tuottaa lisäarvoa

organisaatiolleen uusien innovaatioiden kehittämisen ja prossie

arvioimaan IT:n merkityksen tällaista lisäarvon tuott

tunnetaanko tällaisen lisäarvon tuottaminen luotettavien mittaustulosten perusteella.

havainnollistaa tulokset.

Vastaajien näkemykset IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation

innovaatioita kehittämällä ja prosesseja tehostamalla. Osuus vastaajista, jotka yhtyvät väitteisiin

Muita luvun 5.2 tuloksia IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation liiketoiminnalle uusien innovaatioiden

kehittämisen ja prosessien tehostamisen seurauksena:

• Vuodesta toiseen 9 vastaajaa kymmenestä arvioi organisaationsa menestykselle tärkeäksi kyvyn

hyödyntää IT:tä innovointiin ja prosessien tehostamiseen. Vastaavasti noin 75 % vastaajista

noin 15% vähemmän - arvioi, että

uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen. Vastaajien käsityksen mukaan IT:n

mahdollistamien innovaatioiden ja prosessien kehittämisen todelliset vaikutukset organisaatioll

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

24

Organisaatioiden kyky hyödyntää IT:tä

osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta

, etenkin organisaation liiketoiminnassa tarvittavia kyvykkyyksiä omaavien IT

lintärkeänä IT:n hyödyntämiselle. Pyydämme siksi vastaajia arvioimaan

ytäminen Suomesta on. IT-osaajien löytämisen arvioi vaikeaksi 67 vastaajaa (44%) ja

Arviot IT:n kyvystä tuottaa lisäarvoa innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen avulla

Tutkimuksessamme pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta IT:n kykyä tuottaa lisäarvoa

organisaatiolleen uusien innovaatioiden kehittämisen ja prossien tehostamisen avulla

:n merkityksen tällaista lisäarvon tuottamisessa organisaatiolleen, tuottaako IT mainittua ja

tunnetaanko tällaisen lisäarvon tuottaminen luotettavien mittaustulosten perusteella. Alla oleva diagrammi

Vastaajien näkemykset IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation liiketoiminnalle uusia

innovaatioita kehittämällä ja prosesseja tehostamalla. Osuus vastaajista, jotka yhtyvät väitteisiin

Muita luvun 5.2 tuloksia IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation liiketoiminnalle uusien innovaatioiden

n tehostamisen seurauksena:

Vuodesta toiseen 9 vastaajaa kymmenestä arvioi organisaationsa menestykselle tärkeäksi kyvyn

hyödyntää IT:tä innovointiin ja prosessien tehostamiseen. Vastaavasti noin 75 % vastaajista

arvioi, että IT tuottaa lisäarvoa heidän organisaatioilleen mahdollistamalla

uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen. Vastaajien käsityksen mukaan IT:n

mahdollistamien innovaatioiden ja prosessien kehittämisen todelliset vaikutukset organisaatioll

osaajien Suomesta löytämisen vaikeudesta

kyvykkyyksiä omaavien IT-osaajien

lintärkeänä IT:n hyödyntämiselle. Pyydämme siksi vastaajia arvioimaan, kuinka

osaajien löytämisen arvioi vaikeaksi 67 vastaajaa (44%) ja

innovaatioiden kehittämisen

Tutkimuksessamme pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta IT:n kykyä tuottaa lisäarvoa

. Pyydämme vastaajia

amisessa organisaatiolleen, tuottaako IT mainittua ja

Alla oleva diagrammi

liiketoiminnalle uusia

innovaatioita kehittämällä ja prosesseja tehostamalla. Osuus vastaajista, jotka yhtyvät väitteisiin

Muita luvun 5.2 tuloksia IT:n tuottamasta lisäarvosta organisaation liiketoiminnalle uusien innovaatioiden

Vuodesta toiseen 9 vastaajaa kymmenestä arvioi organisaationsa menestykselle tärkeäksi kyvyn

hyödyntää IT:tä innovointiin ja prosessien tehostamiseen. Vastaavasti noin 75 % vastaajista - eli

IT tuottaa lisäarvoa heidän organisaatioilleen mahdollistamalla

uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen. Vastaajien käsityksen mukaan IT:n

mahdollistamien innovaatioiden ja prosessien kehittämisen todelliset vaikutukset organisaatiolleen

Page 25: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

tuotettuun lisäarvoon tuntee luotettavien mittaustulosten perustee

organisaatioista – siis noin 40 % vähemmän kuin

• Tämä ilmiö toistuu kaikkien vastaavalla tavalla tutkittujen

kuvaavien väittämäryhmien yhteydessä. Merkitys arvioidaan korkeimmaksi, nykytila arvioidaan

toiseksi korkeimmaksi ja luotettaviin mittaustuloksiin perustuva tietämys vaikutuksista arvioidaan

heikoimmaksi. Toiseksi, erot va

selvät. Kolmanneksi, erot vastaajien arvioissa ovat pysyneet varsin vakaina vuodesta toiseen.

• IT-johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien näkemykset poikkeavat jonkin verran

toisistaan. IT-johdossa työskentelevät arvioivat useammin, että IT tuottaa lisäarvoa uusilla

innovaatioilla ja prosessien tehostamisella.

• IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen tuottaman

lisäarvon sekä muiden

korrelaatiokerroin ylitti 0.30:n.

• IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta

Yksittäisistä riippuvuuksista

tehostamisen tuottaman lisäarvon

riippuvuus on voimakkain.

5.3 Arviot IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisenavoimavarana

Toinen väiteryhmä, jota pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta

vaikutusten mittaaminen - on IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana.

vastaajia arvioimaan johdetaanko ja kehitetäänkö IT:tä arvioijan organisaatioss

onko IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana tärkeää ja tunnetaanko IT:n vaikutukset

liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten perusteella. Huomautamme, ettei kolmannen väittämän

sanamuoto ei pidä sisällään ilmaisua IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana vaan

mittaa IT:n liiketoimintavaikutusten tuntemista laajemmin. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.

Muita luvun 5.3 tuloksia IT:n johtamisesta organisaation strategisena voi

• Tänäkin vuonna lähes kaikki vastaajat (94%) arvioivat IT:n johtamisen ja kehittämisen strategisena

voimavarana olevan erittäin tärkeää heidän organisaationsa tulevalla menestykselle. Kun IT:n joht

misen nykytilaa koskevien myönteisten arvioiden

kehittämisen tärkeyden ja nykyisen johtamisen tilan välillä revähti peräti 32 %:iin. Pidämme tulosta

huolestuttava ilmentymä IT:n johtamisen ja kehittämisen koetun merkityksen sekä IT:n todelliseksi

koetun johtamis- ja kehittämiskyvyn välisestä kuilusta.

• IT:n strategisena voimavarana johtamisen ja

riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti

• IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta

Yksittäisistä riippuvuuksista

sesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä

linen riippuvuus on voimakkain

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

25

tuotettuun lisäarvoon tuntee luotettavien mittaustulosten perusteella kuitenkin vain noin puolet

siis noin 40 % vähemmän kuin mikä on sen arvioitu merkitys

Tämä ilmiö toistuu kaikkien vastaavalla tavalla tutkittujen IT:n hyödyntämistä ja johtamista

kuvaavien väittämäryhmien yhteydessä. Merkitys arvioidaan korkeimmaksi, nykytila arvioidaan

toiseksi korkeimmaksi ja luotettaviin mittaustuloksiin perustuva tietämys vaikutuksista arvioidaan

heikoimmaksi. Toiseksi, erot vastaajien arvioissa näiden kolmen väittämätyypin välillä ovat varsin

selvät. Kolmanneksi, erot vastaajien arvioissa ovat pysyneet varsin vakaina vuodesta toiseen.

johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien näkemykset poikkeavat jonkin verran

johdossa työskentelevät arvioivat useammin, että IT tuottaa lisäarvoa uusilla

innovaatioilla ja prosessien tehostamisella.

IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen tuottaman

lisäarvon sekä muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 22 riippuvuu

0.30:n.

IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 22 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

Yksittäisistä riippuvuuksista IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien

tehostamisen tuottaman lisäarvon ja IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä

johtamisesta ja kehittämisestä strategisena

pyydämme vastaajia arvioimaan kolmesta näkökulmasta – nykyisyys, merkitys,

on IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana.

vastaajia arvioimaan johdetaanko ja kehitetäänkö IT:tä arvioijan organisaatiossa strategisena voimavarana,

onko IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana tärkeää ja tunnetaanko IT:n vaikutukset

liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten perusteella. Huomautamme, ettei kolmannen väittämän

lmaisua IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana vaan

mittaa IT:n liiketoimintavaikutusten tuntemista laajemmin. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.

Muita luvun 5.3 tuloksia IT:n johtamisesta organisaation strategisena voimavarana:

Tänäkin vuonna lähes kaikki vastaajat (94%) arvioivat IT:n johtamisen ja kehittämisen strategisena

voimavarana olevan erittäin tärkeää heidän organisaationsa tulevalla menestykselle. Kun IT:n joht

misen nykytilaa koskevien myönteisten arvioiden osuus laski samanaikaisesti, ero IT:n johtamisen ja

kehittämisen tärkeyden ja nykyisen johtamisen tilan välillä revähti peräti 32 %:iin. Pidämme tulosta

huolestuttava ilmentymä IT:n johtamisen ja kehittämisen koetun merkityksen sekä IT:n todelliseksi

ja kehittämiskyvyn välisestä kuilusta.

strategisena voimavarana johtamisen ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 16

tta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0.30:n.

IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 16 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

Yksittäisistä riippuvuuksista IT:n johtaminen strategisena voimavarana ja

sesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä

on voimakkain (korrelaatiokerroin 0,66).

lla kuitenkin vain noin puolet

merkitys tulevaisuudelle.

IT:n hyödyntämistä ja johtamista

kuvaavien väittämäryhmien yhteydessä. Merkitys arvioidaan korkeimmaksi, nykytila arvioidaan

toiseksi korkeimmaksi ja luotettaviin mittaustuloksiin perustuva tietämys vaikutuksista arvioidaan

staajien arvioissa näiden kolmen väittämätyypin välillä ovat varsin

selvät. Kolmanneksi, erot vastaajien arvioissa ovat pysyneet varsin vakaina vuodesta toiseen.

johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien näkemykset poikkeavat jonkin verran

johdossa työskentelevät arvioivat useammin, että IT tuottaa lisäarvoa uusilla

IT:n mahdollistamien uusien innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen tuottaman

barometrin muuttujien välillä oli 22 riippuvuutta, joiden

ovat odotettuja ja toivottuja.

innovaatioiden kehittämisen ja prosessien

IT:n rooli tulevaisuuden kilpailutekijänä –muuttujien välinen

johtamisesta ja kehittämisestä strategisena

nykyisyys, merkitys,

on IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana. Pyydämme

a strategisena voimavarana,

onko IT:n johtaminen ja kehittäminen strategisena voimavarana tärkeää ja tunnetaanko IT:n vaikutukset

liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten perusteella. Huomautamme, ettei kolmannen väittämän

lmaisua IT:n johtamisesta ja kehittämisestä strategisena voimavarana vaan

mittaa IT:n liiketoimintavaikutusten tuntemista laajemmin. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.

Tänäkin vuonna lähes kaikki vastaajat (94%) arvioivat IT:n johtamisen ja kehittämisen strategisena

voimavarana olevan erittäin tärkeää heidän organisaationsa tulevalla menestykselle. Kun IT:n johta-

osuus laski samanaikaisesti, ero IT:n johtamisen ja

kehittämisen tärkeyden ja nykyisen johtamisen tilan välillä revähti peräti 32 %:iin. Pidämme tulosta

huolestuttava ilmentymä IT:n johtamisen ja kehittämisen koetun merkityksen sekä IT:n todelliseksi

metrin muuttujien välillä oli 16

riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

ja kehitämme systemaatti-

sesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä –muuttujien vä-

Page 26: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Osuus vastaajista, jotka ovat yhtyvät väitteisiin IT:n johtamisesta organisaation strategisena voimavarana

5.4 Arviot IT-ratkaisujen valin IT-barometritutkimuksessa pyydämme vastaajia

nykyinen ratkaisujen valinnan toimivuus, valinnan onnistumisen merkitys, tavoitteiden asettaminen ja

tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän

barometritutkimuksen tulokset kolmen IT

Muita luvun 5.4 IT-ratkaisujen valintaa koskevia tuloksia:

• Tuttu ilmiö toistuu. Liiketoiminnan tarpeet huomioiva IT

toiminta koetaan tärkeäksi. Vastaajista 95 %

pienempi osa vastaajista kokee IT

samaa mieltä väitteen kanssa. Va

ratkaisuille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tähän väitteeseen yhtyy enää 57 % vastaajista.

• IT-johdossa työskentelevät arvioivat IT

liiketoimintajohdossa työskentelevät

• IT-barometrissa vastaajia pyydetään erikseen arvioimaan myös väitettä mitattavissa olevien tavoi

teiden asettamisesta IT-hankinnoille. Vastaajista 58 % yhtyy tähän väitteeseen. Osa vastaajista kokee

siten IT-ratkaisujen valinnan toteutuvan sujuvasti, vaikkei niille aseteta mitattavia tavoitteita. Mu

dostimme nelikentän IT-hankinnoille asetettavien mitattavie

sujuvuuden perusteella. Vastauksista 7 % (11 vastausta) osui nelikentän soluun, jossa IT

ei aseteta mitattavia tavoitteita ja jossa IT

• IT-ratkaisujen valinnan sujuvuuden ja

joiden korrelaatiokerroin ylitti

riippuvuus IT:n soveltamisesta annetun kouluarvosanan ja IT

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

26

Osuus vastaajista, jotka ovat yhtyvät väitteisiin IT:n johtamisesta organisaation strategisena voimavarana

ratkaisujen valinnasta

me vastaajia arvioimaan IT-ratkaisujen valintaa useasta

nykyinen ratkaisujen valinnan toimivuus, valinnan onnistumisen merkitys, tavoitteiden asettaminen ja

tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän

barometritutkimuksen tulokset kolmen IT-ratkaisujen valintaa koskevan väittämän osalta.

ratkaisujen valintaa koskevia tuloksia:

Tuttu ilmiö toistuu. Liiketoiminnan tarpeet huomioiva IT-ratkaisujen valintaprosessin sujuva

toiminta koetaan tärkeäksi. Vastaajista 95 % yhtyy väitteeseen. Valtaosa, mutta kuitenkin jo selvästi

pienempi osa vastaajista kokee IT-ratkaisujen valintojen toimivan sujuvasti. Vastaajista 74 % on

samaa mieltä väitteen kanssa. Vain reilu puolet arvioi, että heidän organisaatiossaan seurataan IT

ratkaisuille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tähän väitteeseen yhtyy enää 57 % vastaajista.

johdossa työskentelevät arvioivat IT-ratkaisujen valintaprosessin sujuvuutta positiivisemmin kuin

liiketoimintajohdossa työskentelevät. Liiketoimintajohtajistakin valtaosa pitää prosessia sujuvana.

barometrissa vastaajia pyydetään erikseen arvioimaan myös väitettä mitattavissa olevien tavoi

hankinnoille. Vastaajista 58 % yhtyy tähän väitteeseen. Osa vastaajista kokee

ratkaisujen valinnan toteutuvan sujuvasti, vaikkei niille aseteta mitattavia tavoitteita. Mu

hankinnoille asetettavien mitattavien tavoitteiden ja IT

sujuvuuden perusteella. Vastauksista 7 % (11 vastausta) osui nelikentän soluun, jossa IT

ei aseteta mitattavia tavoitteita ja jossa IT-ratkaisujen arvioidaan toimivan sujuvasti

sujuvuuden ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 28

joiden korrelaatiokerroin ylitti 0.30:n. IT-ratkaisujen valinnan sujuvuudella on voimakkain

riippuvuus IT:n soveltamisesta annetun kouluarvosanan ja IT-projektien liiketoimintatavo

Osuus vastaajista, jotka ovat yhtyvät väitteisiin IT:n johtamisesta organisaation strategisena voimavarana

ratkaisujen valintaa useasta näkökulmasta.;

nykyinen ratkaisujen valinnan toimivuus, valinnan onnistumisen merkitys, tavoitteiden asettaminen ja

tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen. Alla oleva diagrammi havainnollistaa kolmen viimeisimmän IT-

ratkaisujen valintaa koskevan väittämän osalta.

valintaprosessin sujuva

. Valtaosa, mutta kuitenkin jo selvästi

ratkaisujen valintojen toimivan sujuvasti. Vastaajista 74 % on

in reilu puolet arvioi, että heidän organisaatiossaan seurataan IT-

ratkaisuille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tähän väitteeseen yhtyy enää 57 % vastaajista.

valintaprosessin sujuvuutta positiivisemmin kuin

iiketoimintajohtajistakin valtaosa pitää prosessia sujuvana.

barometrissa vastaajia pyydetään erikseen arvioimaan myös väitettä mitattavissa olevien tavoit-

hankinnoille. Vastaajista 58 % yhtyy tähän väitteeseen. Osa vastaajista kokee

ratkaisujen valinnan toteutuvan sujuvasti, vaikkei niille aseteta mitattavia tavoitteita. Muo-

n tavoitteiden ja IT-ratkaisujen valinnan

sujuvuuden perusteella. Vastauksista 7 % (11 vastausta) osui nelikentän soluun, jossa IT-hankkeille

ratkaisujen arvioidaan toimivan sujuvasti

metrin muuttujien välillä oli 28 riippuvuutta,

ratkaisujen valinnan sujuvuudella on voimakkain

projektien liiketoimintatavoitteiden

Page 27: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

saavuttamisen kanssa. IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta

odotettuja ja toivottuja.

Vastaajien arviot IT-ratkaisujen

5.5 Arviot IT-kyvykkyyksien kehittämi

Vuoden 2012 IT-barometritutkimuksessa uusimme IT

kysymysten määrää. Pyysimme vastaajia arvioimaan IT

kehittämistä organisaatiossaan väitteellä

kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä”

Muita luvun 5.5 tuloksia IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisestä:

• Väitteeseen yhtyvien vastaajien osuus (58%) on selvästi alempi verrattuna useimpiin muihin IT:n

hyödyntämisen merkitystä ja tilaa koskeviin väitteisiin. Käsityksemme mukaan tämä o

keskeinen syy IT:n arvioidun merkityksen sekä IT:n todellisen hyödyntämis

väliselle kuilulle.

• IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisen sekä muiden IT

muuttujien välillä oli 24 riippuvuutta, joiden kor

kyvykkyyksiä kehitettävän systemaattisesti organisaatiossaan hän arvioi myös, että IT:tä johdetaan ja

kehitetään strategisena voimavarana, että organisaation kokonaisarkkitehtuuri on toimiva, että

organisaatiolla on selkeä IT:n hallintamalli, että IT:n soveltaminen on korkealla tasolla ja että IT on

liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.

johtamisen näkökulmasta kaikki 24 riippuvuutta ovat odotettuja ja to

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

27

IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 28

ratkaisujen valinnasta, osuus vastaajista, jotka samaa mieltä väitteiden kanssa

kyvykkyyksien kehittämisestä

barometritutkimuksessa uusimme IT-kyvykkyyksiin liittyvää osiota vähentämällä

kysymysten määrää. Pyysimme vastaajia arvioimaan IT-kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien

kehittämistä organisaatiossaan väitteellä: ”Kehitämme systemaattisesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT

kyvykkyyksiä ja IT:n johtamiskyvykkyyksiä”. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.

.5 tuloksia IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisestä:

Väitteeseen yhtyvien vastaajien osuus (58%) on selvästi alempi verrattuna useimpiin muihin IT:n

hyödyntämisen merkitystä ja tilaa koskeviin väitteisiin. Käsityksemme mukaan tämä o

keskeinen syy IT:n arvioidun merkityksen sekä IT:n todellisen hyödyntämis-

IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisen sekä muiden IT

muuttujien välillä oli 24 riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n. Kun vastaaja arvioi IT

kyvykkyyksiä kehitettävän systemaattisesti organisaatiossaan hän arvioi myös, että IT:tä johdetaan ja

kehitetään strategisena voimavarana, että organisaation kokonaisarkkitehtuuri on toimiva, että

isaatiolla on selkeä IT:n hallintamalli, että IT:n soveltaminen on korkealla tasolla ja että IT on

liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. IT:n hyödyntämisen ja

johtamisen näkökulmasta kaikki 24 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

kaikki 28 riippuvuutta ovat

valinnasta, osuus vastaajista, jotka samaa mieltä väitteiden kanssa

kyvykkyyksiin liittyvää osiota vähentämällä

kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien

Kehitämme systemaattisesti liiketoiminnassamme tarvittavia IT

. Alla oleva diagrammi havainnollistaa tulokset.

.5 tuloksia IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisestä:

Väitteeseen yhtyvien vastaajien osuus (58%) on selvästi alempi verrattuna useimpiin muihin IT:n

hyödyntämisen merkitystä ja tilaa koskeviin väitteisiin. Käsityksemme mukaan tämä on yksi

- ja johtamiskyvyn

IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämisen sekä muiden IT-barometrin

Kun vastaaja arvioi IT-

kyvykkyyksiä kehitettävän systemaattisesti organisaatiossaan hän arvioi myös, että IT:tä johdetaan ja

kehitetään strategisena voimavarana, että organisaation kokonaisarkkitehtuuri on toimiva, että

isaatiolla on selkeä IT:n hallintamalli, että IT:n soveltaminen on korkealla tasolla ja että IT on

IT:n hyödyntämisen ja

ivottuja.

Page 28: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Vastaajien näkemykset IT

vastaajista, joka on samaa mieltä väitteen kanssa.

5.6 Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta IT governancen tarkoittamaa työ- ja vastuujakoa IT:n johtamisessa ja hyödyntämisessä sekä

kokonaisarkkitehtuuria pidetään yleisesti IT:n johtamisen kulmakivinä. IT

pyydämme vastaajia arvioimaan IT:n hallinnan (IT governance), IT

toimivuutta kolmen väittämän avulla. Alla oleva diagrammi havainnollistaa governance väittämään saadut

vastaukset.

Muita luvun 5.6 IT:n hallintaa ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuutta koskevia tuloksia:

• Vastaajista reilu puolet (58%) arvioi, että liiketoimintajohto ja IT

selkeän työnjaon perusteella.

puuttuminen on matalan IT

arvioidun merkityksen sekä IT:n todellisen hyödyntämis

• IT-johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä johtajia

useammin IT:n johtamista koskevan työjaon epäselväksi.

• Vastaajista lähes 3/4 arvioi kokonaisarkkitehtuurin toimivaksi IT

johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä vastaajien

useammin IT-arkkitehtuurin olevan toimiva.

• Vastaajista noin 2/3 arvioi kokon

näkökulmasta. IT-johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajat arvioivat asiaa samalla

tavalla.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

28

IT-kyvykkyyksien systemaattisesta kehittämisestä . Osuus

vastaajista, joka on samaa mieltä väitteen kanssa.

Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta

ja vastuujakoa IT:n johtamisessa ja hyödyntämisessä sekä

kokonaisarkkitehtuuria pidetään yleisesti IT:n johtamisen kulmakivinä. IT-barometritutkimuksessa

me vastaajia arvioimaan IT:n hallinnan (IT governance), IT-arkkitehtuurin ja

toimivuutta kolmen väittämän avulla. Alla oleva diagrammi havainnollistaa governance väittämään saadut

Muita luvun 5.6 IT:n hallintaa ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuutta koskevia tuloksia:

%) arvioi, että liiketoimintajohto ja IT-johto osallistuvat IT:n johtamiseen

selkeän työnjaon perusteella. Käsityksemme mukaan selkeän IT:n johtamista koskevan työjaon

puuttuminen on matalan IT-kyvykkyyksien kehittämisen ohella toinen keskeinen syy IT:n

arvioidun merkityksen sekä IT:n todellisen hyödyntämis- ja johtamiskyvyn väliselle kuilulle.

johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä johtajia

useammin IT:n johtamista koskevan työjaon epäselväksi.

ähes 3/4 arvioi kokonaisarkkitehtuurin toimivaksi IT-arkkitehtuurin näkökulmasta. IT

johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä vastaajien

arkkitehtuurin olevan toimiva.

Vastaajista noin 2/3 arvioi kokonaisarkkitehtuurin toimivaksi liiketoiminta-arkkitehtuurin

johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajat arvioivat asiaa samalla

kyvykkyyksien systemaattisesta kehittämisestä . Osuus

Arviot IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuudesta

ja vastuujakoa IT:n johtamisessa ja hyödyntämisessä sekä

barometritutkimuksessa

arkkitehtuurin ja kokonaisarkkitehtuurin

toimivuutta kolmen väittämän avulla. Alla oleva diagrammi havainnollistaa governance väittämään saadut

Muita luvun 5.6 IT:n hallintaa ja kokonaisarkkitehtuurin toimivuutta koskevia tuloksia:

johto osallistuvat IT:n johtamiseen

Käsityksemme mukaan selkeän IT:n johtamista koskevan työjaon

kyvykkyyksien kehittämisen ohella toinen keskeinen syy IT:n

ja johtamiskyvyn väliselle kuilulle.

johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä johtajia

arkkitehtuurin näkökulmasta. IT-

johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat liiketoimintajohdossa työskenteleviä vastaajien

arkkitehtuurin

johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajat arvioivat asiaa samalla

Page 29: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

• IT governancen ja IT-arkkitehtuurin toimivuuden

25 riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n.

IT:n johtamiseen organisaation strategisena voimavarana. Vastaavasti IT

oli voimakkaimmin yhteydessä IT:n soveltamisest

ja johtamisen näkökulmasta kaikki

Vastaajien näkemykset IT:n johtamisen työnjaosta (governance). Osuus vastaajista, joka on

5.7 Arviot IT:n vaikutusten

IT:n tulosten ja vaikutuksen mittaaminen on yksi jatkuvasti runsaasti keskustelua herättävistä aiheista. IT:n

mittaamisessa keskitytään yleensä suoristusvaikutusten kuten IT:n palvelutason tai

mittaamiseen. IT:n todellisten liiketoimintavaikutusten mittaamista pidetään yleisesti erittäin vaikeana ja

vain parhaiten IT:n hyödyntämistä ja johtamista hoitavien organisaatioiden toimintana. IT:n käytön ja

hyödyntämisen jatkuvan laajenemisen vuoksi, tiedon ja IT:n vaikutusten mittaamisen tarve on kasvanut

jatkuvasti. Raportoimme luvussa 4, että IT

kaksinkertainen perinteisesti ymmärrettyyn tietohallintoon verrattuna. Selvitäm

miten hyvin organisaatiot pystyvät mittaamaan IT:n liiketoimintavaikutuksia ja mihin suuntaan mittaamisen

käyttö kehittyy. Alla olevassa diagrammissa havainnollistetut tulokset kuvaavat tilannetta.

Muita luvun 5.7 IT:n vaikutusten mittaamista koskevia tuloksia:

• Vastaajista vajaat 60 prosenttia arvioi, että heidän organisaatiossaan IT vaikutukset liiketoimintaan

kokonaisuudessaan tunnettaan luotettavien mittarien perusteella. Tulos on ollut sama viimeiset 3

vuotta.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

29

arkkitehtuurin toimivuuden sekä muiden IT-barometrin muuttujien vä

riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n. IT governancella oli voimakkain riippuvuus

IT:n johtamiseen organisaation strategisena voimavarana. Vastaavasti IT-arkkitehtuurin toimivuus

oli voimakkaimmin yhteydessä IT:n soveltamisesta annettuun kouluarvosanaan.

ja johtamisen näkökulmasta kaikki 25 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

Vastaajien näkemykset IT:n johtamisen työnjaosta (governance). Osuus vastaajista, joka on

samaa mieltä väitteen kanssa.

vaikutusten mittaamisesta

IT:n tulosten ja vaikutuksen mittaaminen on yksi jatkuvasti runsaasti keskustelua herättävistä aiheista. IT:n

mittaamisessa keskitytään yleensä suoristusvaikutusten kuten IT:n palvelutason tai

mittaamiseen. IT:n todellisten liiketoimintavaikutusten mittaamista pidetään yleisesti erittäin vaikeana ja

vain parhaiten IT:n hyödyntämistä ja johtamista hoitavien organisaatioiden toimintana. IT:n käytön ja

sen vuoksi, tiedon ja IT:n vaikutusten mittaamisen tarve on kasvanut

jatkuvasti. Raportoimme luvussa 4, että IT-kustannusten liikevaihto-osuus tai kokonaisbudjettiosuus on noin

kaksinkertainen perinteisesti ymmärrettyyn tietohallintoon verrattuna. Selvitämme siksi IT

miten hyvin organisaatiot pystyvät mittaamaan IT:n liiketoimintavaikutuksia ja mihin suuntaan mittaamisen

käyttö kehittyy. Alla olevassa diagrammissa havainnollistetut tulokset kuvaavat tilannetta.

n mittaamista koskevia tuloksia:

Vastaajista vajaat 60 prosenttia arvioi, että heidän organisaatiossaan IT vaikutukset liiketoimintaan

kokonaisuudessaan tunnettaan luotettavien mittarien perusteella. Tulos on ollut sama viimeiset 3

barometrin muuttujien välillä oli

IT governancella oli voimakkain riippuvuus

arkkitehtuurin toimivuus

a annettuun kouluarvosanaan. IT:n hyödyntämisen

riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

Vastaajien näkemykset IT:n johtamisen työnjaosta (governance). Osuus vastaajista, joka on

IT:n tulosten ja vaikutuksen mittaaminen on yksi jatkuvasti runsaasti keskustelua herättävistä aiheista. IT:n

mittaamisessa keskitytään yleensä suoristusvaikutusten kuten IT:n palvelutason tai vasteaikojen

mittaamiseen. IT:n todellisten liiketoimintavaikutusten mittaamista pidetään yleisesti erittäin vaikeana ja

vain parhaiten IT:n hyödyntämistä ja johtamista hoitavien organisaatioiden toimintana. IT:n käytön ja

sen vuoksi, tiedon ja IT:n vaikutusten mittaamisen tarve on kasvanut

osuus tai kokonaisbudjettiosuus on noin

me siksi IT-barometrissa,

miten hyvin organisaatiot pystyvät mittaamaan IT:n liiketoimintavaikutuksia ja mihin suuntaan mittaamisen

käyttö kehittyy. Alla olevassa diagrammissa havainnollistetut tulokset kuvaavat tilannetta.

Vastaajista vajaat 60 prosenttia arvioi, että heidän organisaatiossaan IT vaikutukset liiketoimintaan

kokonaisuudessaan tunnettaan luotettavien mittarien perusteella. Tulos on ollut sama viimeiset 3

Page 30: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

• Tuloksille on ollut tunnusomaista se, että liiketoimintajohdossa työskentelevät ovat arvioineet

tuntevansa IT:n vaikutukset liiketoimintaan jonkin verran IT

paremmin. Nyt väitteeseen yhtyvien osuus on yhtä suuri ja aikaise

korkea. Asiantuntijoista väitteeseen yhtyy alle puolet.

• IT:n mittaamisen ja muiden IT

korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n.

vastaajat arvioi, että organisaatio tuntee IT:n vaikutukset liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten

perusteella, hän myös arvioi, että IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden

saavuttamisessa, että IT:tä kehitetään st

kokonaisarkkitehtuuri on kunnossa ja että IT tuottaa lisäarvoa mahdollistamalla uusien

innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen.

näkökulmasta kaikki 14 riippuvu

Vastaajien arviot luotettavien IT:n vaikutuksia kuvaavien mittaustulosten käytöstä. Osuus vastaajista, joka

5.8 Kouluarvosana IT:n

IT:n soveltamiselle annettavaa kouluarvosana mittaa IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kokonaisuutena.

Vastaajia pyydetään antamaan kouluarvosana (4diagrammi havainnollistaa tulokset viimeisen kolmen IT

Muita luvun 5.7 tuloksia IT:n soveltamisen kouluarvosanalle:

• IT soveltamisen kouluarvosanan ja

joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n.

liiketoiminnassa tarvittavien IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämiseen.

hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 24 riippuvuutta ovat o

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

30

Tuloksille on ollut tunnusomaista se, että liiketoimintajohdossa työskentelevät ovat arvioineet

tuntevansa IT:n vaikutukset liiketoimintaan jonkin verran IT-johdossa työskenteleviä vastaajia

paremmin. Nyt väitteeseen yhtyvien osuus on yhtä suuri ja aikaisempiin vuosiin nähden varsin

korkea. Asiantuntijoista väitteeseen yhtyy alle puolet.

muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 14 riippuvuutta, joiden

korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n. Mittaamista koskevien väittämien tulokset ovat k

vastaajat arvioi, että organisaatio tuntee IT:n vaikutukset liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten

perusteella, hän myös arvioi, että IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden

saavuttamisessa, että IT:tä kehitetään strategisena voimavarana, että liiketoiminnallinen

kokonaisarkkitehtuuri on kunnossa ja että IT tuottaa lisäarvoa mahdollistamalla uusien

innovaatioiden kehittämisen ja prosessien tehostamisen. IT:n hyödyntämisen ja johtamisen

4 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

Vastaajien arviot luotettavien IT:n vaikutuksia kuvaavien mittaustulosten käytöstä. Osuus vastaajista, joka

on samaa mieltä väitteiden kanssa

Kouluarvosana IT:n soveltamiselle organisaatiossani

IT:n soveltamiselle annettavaa kouluarvosana mittaa IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kokonaisuutena.

Vastaajia pyydetään antamaan kouluarvosana (4-10) IT:n soveltamiselle organisaatiossaan. diagrammi havainnollistaa tulokset viimeisen kolmen IT-barometrin osalta.

Muita luvun 5.7 tuloksia IT:n soveltamisen kouluarvosanalle:

IT soveltamisen kouluarvosanan ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli 24

laatiokerroin ylitti 0,30:n. IT:n soveltamisen arvosanalla oli voimakkain riippuvuus

liiketoiminnassa tarvittavien IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämiseen.

hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki 24 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

Tuloksille on ollut tunnusomaista se, että liiketoimintajohdossa työskentelevät ovat arvioineet

johdossa työskenteleviä vastaajia

mpiin vuosiin nähden varsin

riippuvuutta, joiden

Mittaamista koskevien väittämien tulokset ovat korreloituneet. Kun

vastaajat arvioi, että organisaatio tuntee IT:n vaikutukset liiketoimintaan luotettavien mittaustulosten

perusteella, hän myös arvioi, että IT on liiketoiminnan kumppani strategisten tavoitteiden

rategisena voimavarana, että liiketoiminnallinen

kokonaisarkkitehtuuri on kunnossa ja että IT tuottaa lisäarvoa mahdollistamalla uusien

IT:n hyödyntämisen ja johtamisen

Vastaajien arviot luotettavien IT:n vaikutuksia kuvaavien mittaustulosten käytöstä. Osuus vastaajista, joka

soveltamiselle organisaatiossani

IT:n soveltamiselle annettavaa kouluarvosana mittaa IT:n soveltamista ja hyödyntämistä kokonaisuutena.

10) IT:n soveltamiselle organisaatiossaan. Alla oleva

lillä oli 24 riippuvuutta,

IT:n soveltamisen arvosanalla oli voimakkain riippuvuus

liiketoiminnassa tarvittavien IT kyvykkyyksien ja IT:n johtamiskyvykkyyksien kehittämiseen. l IT:n

dotettuja ja toivottuja.

Page 31: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Vastaajien IT:n soveltamiselle antamien kouluarvosanojen keskiarvo

Useiden jo käsittelemiemme, toistuvien havaintojen yhteenvetona toteamme IT

tulosten perusteella seuraavaa:

1. IT- ja liiketoimintajohdon selkeä työnjako

asettaminen ja saavutusten mittaaminen sekä IT:n muodostaman

vaikuttavat positiivisesti IT:n hyötyjen saavuttamiseen. Kun

IT-johtamiseen, niin organisaatiot

2. Käänteisesti toimimaton työnjako, tavoitteiden asettamatta jättäminen ja IT:n vaikutusten

mittaamatta jättäminen puolestaan alentavat IT:stä saatavia hyötyjä

6. IT-projektien onnistuminen IT-projekteja – oikeammin IT:hen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysprojekteja

karkaamisesta ja aikataulujen venymisestä.

nämä syytökset näyttävät vähintäänkin perustelluilta. Vastausten perusteella näyttää tänäkin vuonna siltä,

että enemmistö IT-projekteista venyy

saavuttaa liiketoiminnalliset tavoitteensa. Alla oleva diagram

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

31

Vastaajien IT:n soveltamiselle antamien kouluarvosanojen keskiarvo

Useiden jo käsittelemiemme, toistuvien havaintojen yhteenvetona toteamme IT-barometrin lukujen 4 ja 5

toimintajohdon selkeä työnjako ja osallistuminen IT:n johtamiseen, tavoitteiden

asettaminen ja saavutusten mittaaminen sekä IT:n muodostaman kokonaisuuden johtaminen

IT:n hyötyjen saavuttamiseen. Kun johto tekee työtään eli osall

, niin organisaatiot onnistuvat paremmin IT:n hyödyntämisessä.

Käänteisesti toimimaton työnjako, tavoitteiden asettamatta jättäminen ja IT:n vaikutusten

mittaamatta jättäminen puolestaan alentavat IT:stä saatavia hyötyjä

projektien onnistuminen

oikeammin IT:hen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysprojekteja -

karkaamisesta ja aikataulujen venymisestä. Kaikkina vuosina IT-barometriin saamiemme v

vät vähintäänkin perustelluilta. Vastausten perusteella näyttää tänäkin vuonna siltä,

projekteista venyy ja/tai ylittää budjettinsa. Lisäksi vain reilu 2/3 (69 %) projekteista

saavuttaa liiketoiminnalliset tavoitteensa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa näitä tuloksia.

Vastaajien IT:n soveltamiselle antamien kouluarvosanojen keskiarvo

barometrin lukujen 4 ja 5

ja osallistuminen IT:n johtamiseen, tavoitteiden

kokonaisuuden johtaminen

johto tekee työtään eli osallistu laajasti

onnistuvat paremmin IT:n hyödyntämisessä.

Käänteisesti toimimaton työnjako, tavoitteiden asettamatta jättäminen ja IT:n vaikutusten

syytetään kustannusten

barometriin saamiemme vastausten valossa

vät vähintäänkin perustelluilta. Vastausten perusteella näyttää tänäkin vuonna siltä,

ja/tai ylittää budjettinsa. Lisäksi vain reilu 2/3 (69 %) projekteista

mi havainnollistaa näitä tuloksia.

Page 32: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Osuus vastaajista, jotka ovat samaa mieltä

Muita luvun 6 IT-projektien onnistumista koskevia tuloksia:

• Vastaajista alle 1/3 arvioi projektien pysyvän budjetissa ja aikataulussa sekä saavuttavan asetetut

liiketoiminnalliset tavoitteet. IT

viidessä IT-barometritutkimuksessa.

• IT-projektien ongelmista huolimatta lähes 80 % vastaajista arvioi IT

kuitenkin yleensä vastaavan suunniteltua. Arvioimme raportin täydessä versiossa tämän ilmiön syitä.

• Tarkastelimme aikataulussa pysymisen, budjetissa pysymisen ja projektien liik

saavuttamisen yhteyttä IT-projektien toteutumiseen yleensä suunniteltuna. Teimme vertailun kahden

muuttajan välillä arvioimalla aikataulun, budjetin ja projektien saavuttamisen yhteyttä arvioihin IT

projektien toteutumisesta suunnitel

liiketoimintatavoitteiden saavuttamisesta kaksi muuttujaa ja vertasimme niissä olevien

epäonnistumisten yhteyttä arvioihin IT

kaikkien kolmen muun onnistumismuuttujan samanaikaista yhteyttä arvioihin IT

toteutumisesta suunnitellusti.

• Havaitsimme mm seuraavaa. Vbudjettinsa ja epäonnistuvan projektien liiketoiminnaIT-projektien lopputuloksen vastaavan yleensä suunniteltua. Se siis pitävättavoitteiden saavuttamisessa, aikataulun pettämistä ja kustannusten ylitystäominaisuutena.

• Liiketoimintajohdossa ja IT

jonkin verran eroaja.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

32

Osuus vastaajista, jotka ovat samaa mieltä IT-projektien onnistumista koskevien väitteiden kanssa

projektien onnistumista koskevia tuloksia:

Vastaajista alle 1/3 arvioi projektien pysyvän budjetissa ja aikataulussa sekä saavuttavan asetetut

liiketoiminnalliset tavoitteet. IT-projektien onnistumisten osuus on pysynyt samalla tasolla kaikissa

barometritutkimuksessa.

gelmista huolimatta lähes 80 % vastaajista arvioi IT-projektien lopputulosten

kuitenkin yleensä vastaavan suunniteltua. Arvioimme raportin täydessä versiossa tämän ilmiön syitä.

Tarkastelimme aikataulussa pysymisen, budjetissa pysymisen ja projektien liik

projektien toteutumiseen yleensä suunniteltuna. Teimme vertailun kahden

muuttajan välillä arvioimalla aikataulun, budjetin ja projektien saavuttamisen yhteyttä arvioihin IT

projektien toteutumisesta suunnitellusti. Poimimme tämän jälkeen aikataulusta, budjetista ja

liiketoimintatavoitteiden saavuttamisesta kaksi muuttujaa ja vertasimme niissä olevien

epäonnistumisten yhteyttä arvioihin IT-projektien toteutumisesta suunnitellusti. Lopuksi arvioimme

men muun onnistumismuuttujan samanaikaista yhteyttä arvioihin IT

toteutumisesta suunnitellusti.

Havaitsimme mm seuraavaa. Vastaajista, jotka arvioivat IT-projektien ylittävän aikataulunsa ja

budjettinsa ja epäonnistuvan projektien liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa, 37 % arvioi projektien lopputuloksen vastaavan yleensä suunniteltua. Se siis pitävät

tavoitteiden saavuttamisessa, aikataulun pettämistä ja kustannusten ylitystä

Liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskentelevien arvioissa IT-projektien onnistumisesta oli

projektien onnistumista koskevien väitteiden kanssa

Vastaajista alle 1/3 arvioi projektien pysyvän budjetissa ja aikataulussa sekä saavuttavan asetetut

projektien onnistumisten osuus on pysynyt samalla tasolla kaikissa

projektien lopputulosten

kuitenkin yleensä vastaavan suunniteltua. Arvioimme raportin täydessä versiossa tämän ilmiön syitä.

Tarkastelimme aikataulussa pysymisen, budjetissa pysymisen ja projektien liiketoimintatavoitteiden

projektien toteutumiseen yleensä suunniteltuna. Teimme vertailun kahden

muuttajan välillä arvioimalla aikataulun, budjetin ja projektien saavuttamisen yhteyttä arvioihin IT-

lusti. Poimimme tämän jälkeen aikataulusta, budjetista ja

liiketoimintatavoitteiden saavuttamisesta kaksi muuttujaa ja vertasimme niissä olevien

projektien toteutumisesta suunnitellusti. Lopuksi arvioimme

men muun onnistumismuuttujan samanaikaista yhteyttä arvioihin IT-projektien

projektien ylittävän aikataulunsa ja

llisten tavoitteiden saavuttamisessa, 37 % arvioi projektien lopputuloksen vastaavan yleensä suunniteltua. Se siis pitävät epäonnistumisia

normaalina IT-projektien

projektien onnistumisesta oli

Page 33: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

• IT-projektien aikataulussa ja budjetissa pysymistä koskevien arvioiden ja muiden IT

muuttujien välillä oli vain muutamia 0,30 voimakkaampia korrelaatioita. Niiden keskinäinen

korrelaatio oli sitä vastoin voimakas (0,72). Sekä aikataulussa pysyminen että budjetissa pysyminen

olivat voimakkaimmin yhteydessä IT

• IT-projektien liiketoimintatavoitteiden saavuttamisen ja muiden IT

13 riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n.

saavuttavan niille asetetut liiketoiminnan tavoitteet arvio

sujuvat joustavasti liiketoiminnan tarpeet huomioon ottaen ja että IT

liiketoiminnallisesta että IT näkökulmasta.

13 riippuvuutta ovat odotettuja ja toivottuja.

7. Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen Kun suunnittelimme vuoden 2009 IT

2008 nopeasti heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Etenkin yritykset ol

ennakoituun ja sittemmin pääosin vuoteen 2009 ajoittuneeseen taantumaan. Kuten olemme aiemmin

kertoneet vuoden 2009 IT-barometrin aineisto kerättiin enimmäkseen vuoden 2008 lopulla. Kyselyn ajoitus

yhdessä taloustilanteen kanssa tarjosi meille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää ennakoidun taantuman

vaikutusta IT:tä koskeviin asenteisiin, joten. kehitimme tätä tarkoitusta varten erillisen väitteiden ryhmän IT

barometriin. Nimesimme väittämäsarjan aluksi

Vuonna 2010 lisäsimme väittämien määrän seitsemään ja nimesimme väittämäsarjan uudelleen

”taloustilanteen vaikutukseksi organisaatiosi toimintaan”

Vuosien 2008-2009 taantuma toteutui selvästi ennusteita pahempana, syv

laskuna itsenäisen Suomen taloushistoriassa. Se vaikutti rajusti myös IT:n hyödyntämistä

kehittämistä koskeviin asenteisiin ja arvioihin. Vaikutus näkyi vuoden 2010 IT

kerättiin alkuvuonna 2010. IT-barometrin sukeltamisen (katso luku 3) lisäksi lähes kaikkien IT

muuttujien arvot heikkenivät selvästi. Jatkoimme taloustilanteen vaikutusta arvioivan kysymyssarjan käyttöä

vuosien 2010 ja 2011 IT-barometreissa. Vuonna 2010 käyti

vastaajien arvioita organisaatioiden todellisesta käyttäytymisestä suhteessa ennakoituun käyttäytymiseen.

Olemme aiempien vuosien IT-barometreissa raportoineet, että vuosien 2008

arvioivat organisaatioiden sekä leikkaavan IT

uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja toimintansa tehostamiseen. Ennakoiduista toimista vain IT

kustannusten leikkaukset ja IT-investointien siirto

tehostamistoimet, jotka olisi voitu toteuttaa ilman lisäkustannuksia ja/tai investointeja, jäivät tekemättä

vuosien 2008-2009 taantuman aikana. Näillä havainnoilla on ollut keskeinen vaikutus aiemmin esittämämm

käsityksen syntyyn, jonka mukaan organisaatiot reagoivat IT:hen taloustilanteeseen mukaan viiveellä ja

toteuttavat IT-investointeja silloin kun rahaa siihen koetaan olevan. Tulosten valossa näyttää myös siltä, että

syvän taantuman oloissa lähes kaikki IT

tarpeesta keskittyä IT-peruspalveluihin, kehityshenkilöiden vähentämisestä, työpaikan menettämisen pelosta

kehittämistä ehdottamalla, yleisestä synkästä ilmapiiristä vai jostain muusta.

Harkitsimme taloustilanteen vaikutuksia arvioivan väitesarjan poistamista tänä vuonna. Keväällä 2012

taloustilanne alkoi kuitenkin muistuttaa yhä enemmän syksyä 2008. Näin meille tarjoutui toinen tilaisuus

selvittää ennakoidun taantuman vaikutuksia IT:tä

taloustilanteen vaikutusta koskevat väittämät pyytävät vastaavia arvioimaan mitä heidän organisaationsa

aikoo tehdä IT:n osalta lähitulevaisuudessa. Näistä muuttujista on tullut tärkeä osa IT

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

33

en aikataulussa ja budjetissa pysymistä koskevien arvioiden ja muiden IT

muuttujien välillä oli vain muutamia 0,30 voimakkaampia korrelaatioita. Niiden keskinäinen

korrelaatio oli sitä vastoin voimakas (0,72). Sekä aikataulussa pysyminen että budjetissa pysyminen

olivat voimakkaimmin yhteydessä IT-hankintojen sujuvuuteen.

en liiketoimintatavoitteiden saavuttamisen ja muiden IT-barometrin muuttujien välillä oli

riippuvuutta, joiden korrelaatiokerroin ylitti 0,30:n. Vastaajat, jotka arvioivat IT

saavuttavan niille asetetut liiketoiminnan tavoitteet arvioivat myös, että IT

sujuvat joustavasti liiketoiminnan tarpeet huomioon ottaen ja että IT-arkkitehtuuri on toimiva sekä

liiketoiminnallisesta että IT näkökulmasta. IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki

t odotettuja ja toivottuja.

Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen

Kun suunnittelimme vuoden 2009 IT-barometrin toteutusta syksyllä 2008, tapahtui se keväällä ja kesällä

2008 nopeasti heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Etenkin yritykset ol

ennakoituun ja sittemmin pääosin vuoteen 2009 ajoittuneeseen taantumaan. Kuten olemme aiemmin

barometrin aineisto kerättiin enimmäkseen vuoden 2008 lopulla. Kyselyn ajoitus

osi meille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää ennakoidun taantuman

vaikutusta IT:tä koskeviin asenteisiin, joten. kehitimme tätä tarkoitusta varten erillisen väitteiden ryhmän IT

barometriin. Nimesimme väittämäsarjan aluksi ”hitaan talouskasvun vaikutukseksi”

Vuonna 2010 lisäsimme väittämien määrän seitsemään ja nimesimme väittämäsarjan uudelleen

taloustilanteen vaikutukseksi organisaatiosi toimintaan”.

2009 taantuma toteutui selvästi ennusteita pahempana, syvimpänä yhden vuoden BKT:n

laskuna itsenäisen Suomen taloushistoriassa. Se vaikutti rajusti myös IT:n hyödyntämistä

kehittämistä koskeviin asenteisiin ja arvioihin. Vaikutus näkyi vuoden 2010 IT-barometrissa, jonka aineisto

barometrin sukeltamisen (katso luku 3) lisäksi lähes kaikkien IT

muuttujien arvot heikkenivät selvästi. Jatkoimme taloustilanteen vaikutusta arvioivan kysymyssarjan käyttöä

barometreissa. Vuonna 2010 käytimme lisäksi kysymyssarjaa, jolla selvitimme

vastaajien arvioita organisaatioiden todellisesta käyttäytymisestä suhteessa ennakoituun käyttäytymiseen.

barometreissa raportoineet, että vuosien 2008-2009 taantuman alla vastaajat

ioivat organisaatioiden sekä leikkaavan IT-kustannuksia ja siirtävän IT-investointeja että käyttävän IT:tä

uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja toimintansa tehostamiseen. Ennakoiduista toimista vain IT

investointien siirto toteutuivat. Vastausten mukaan myös sellaiset

tehostamistoimet, jotka olisi voitu toteuttaa ilman lisäkustannuksia ja/tai investointeja, jäivät tekemättä

2009 taantuman aikana. Näillä havainnoilla on ollut keskeinen vaikutus aiemmin esittämämm

käsityksen syntyyn, jonka mukaan organisaatiot reagoivat IT:hen taloustilanteeseen mukaan viiveellä ja

investointeja silloin kun rahaa siihen koetaan olevan. Tulosten valossa näyttää myös siltä, että

syvän taantuman oloissa lähes kaikki IT:hen liittyvä kehittäminen lopetetaan. Emme tiedä johtuuko tämä

peruspalveluihin, kehityshenkilöiden vähentämisestä, työpaikan menettämisen pelosta

kehittämistä ehdottamalla, yleisestä synkästä ilmapiiristä vai jostain muusta.

Harkitsimme taloustilanteen vaikutuksia arvioivan väitesarjan poistamista tänä vuonna. Keväällä 2012

taloustilanne alkoi kuitenkin muistuttaa yhä enemmän syksyä 2008. Näin meille tarjoutui toinen tilaisuus

selvittää ennakoidun taantuman vaikutuksia IT:tä koskeviin asenteisiin ja varautumisaikomuksiin. Lisäksi

taloustilanteen vaikutusta koskevat väittämät pyytävät vastaavia arvioimaan mitä heidän organisaationsa

aikoo tehdä IT:n osalta lähitulevaisuudessa. Näistä muuttujista on tullut tärkeä osa IT

en aikataulussa ja budjetissa pysymistä koskevien arvioiden ja muiden IT-barometrin

muuttujien välillä oli vain muutamia 0,30 voimakkaampia korrelaatioita. Niiden keskinäinen

korrelaatio oli sitä vastoin voimakas (0,72). Sekä aikataulussa pysyminen että budjetissa pysyminen

barometrin muuttujien välillä oli

Vastaajat, jotka arvioivat IT-projektien

ivat myös, että IT-ratkaisujen valinnat

arkkitehtuuri on toimiva sekä

IT:n hyödyntämisen ja johtamisen näkökulmasta kaikki

Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen

barometrin toteutusta syksyllä 2008, tapahtui se keväällä ja kesällä

2008 nopeasti heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Etenkin yritykset olivat alkaneet varautua

ennakoituun ja sittemmin pääosin vuoteen 2009 ajoittuneeseen taantumaan. Kuten olemme aiemmin

barometrin aineisto kerättiin enimmäkseen vuoden 2008 lopulla. Kyselyn ajoitus

osi meille ainutlaatuisen mahdollisuuden selvittää ennakoidun taantuman

vaikutusta IT:tä koskeviin asenteisiin, joten. kehitimme tätä tarkoitusta varten erillisen väitteiden ryhmän IT-

ja siinä oli 3 väittämää.

Vuonna 2010 lisäsimme väittämien määrän seitsemään ja nimesimme väittämäsarjan uudelleen

impänä yhden vuoden BKT:n

laskuna itsenäisen Suomen taloushistoriassa. Se vaikutti rajusti myös IT:n hyödyntämistä, investointeja ja

barometrissa, jonka aineisto

barometrin sukeltamisen (katso luku 3) lisäksi lähes kaikkien IT-barometrin

muuttujien arvot heikkenivät selvästi. Jatkoimme taloustilanteen vaikutusta arvioivan kysymyssarjan käyttöä

mme lisäksi kysymyssarjaa, jolla selvitimme

vastaajien arvioita organisaatioiden todellisesta käyttäytymisestä suhteessa ennakoituun käyttäytymiseen.

2009 taantuman alla vastaajat

investointeja että käyttävän IT:tä

uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja toimintansa tehostamiseen. Ennakoiduista toimista vain IT-

toteutuivat. Vastausten mukaan myös sellaiset

tehostamistoimet, jotka olisi voitu toteuttaa ilman lisäkustannuksia ja/tai investointeja, jäivät tekemättä

2009 taantuman aikana. Näillä havainnoilla on ollut keskeinen vaikutus aiemmin esittämämme

käsityksen syntyyn, jonka mukaan organisaatiot reagoivat IT:hen taloustilanteeseen mukaan viiveellä ja

investointeja silloin kun rahaa siihen koetaan olevan. Tulosten valossa näyttää myös siltä, että

:hen liittyvä kehittäminen lopetetaan. Emme tiedä johtuuko tämä

peruspalveluihin, kehityshenkilöiden vähentämisestä, työpaikan menettämisen pelosta

Harkitsimme taloustilanteen vaikutuksia arvioivan väitesarjan poistamista tänä vuonna. Keväällä 2012

taloustilanne alkoi kuitenkin muistuttaa yhä enemmän syksyä 2008. Näin meille tarjoutui toinen tilaisuus

koskeviin asenteisiin ja varautumisaikomuksiin. Lisäksi

taloustilanteen vaikutusta koskevat väittämät pyytävät vastaavia arvioimaan mitä heidän organisaationsa

aikoo tehdä IT:n osalta lähitulevaisuudessa. Näistä muuttujista on tullut tärkeä osa IT-barometria.

Page 34: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

7.1 Arviot IT:n tulevasta hyödyntämisestä

Kuten alla oleva diagrammi havainnollistaa, vielä kesällä 2012 ennakoitu taantuma ei juurikaan näkynyt IT:n

hyödyntämistä koskevissa arvioissa. Tämä on selvintä vertaamalla vuoden 2010 ja 2012 lukuja.

Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen, osuus vastaajista jotka ovat samaa mieltä väittämien

IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa eri vuosien lukuja vertaillaan toisiinsa yksityiskohtaisemmin.

7.2 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot IT-investointien toteuttamisesta ilman niiden siirtämistä ovat heikentyneet

verran vuodesta 2011.

7.3 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot käyttäjien kouluttamisen toteuttamis

7.4 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot tavoitteesta parantaa IT

ovat aavistuksen vuotta 2011 positiivisemmat ja selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.

7.5 Arviot taloustilanteen vaikutuksesta

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

34

:n tulevasta hyödyntämisestä

Kuten alla oleva diagrammi havainnollistaa, vielä kesällä 2012 ennakoitu taantuma ei juurikaan näkynyt IT:n

hyödyntämistä koskevissa arvioissa. Tämä on selvintä vertaamalla vuoden 2010 ja 2012 lukuja.

Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen, osuus vastaajista jotka ovat samaa mieltä väittämien

kanssa.

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa eri vuosien lukuja vertaillaan toisiinsa yksityiskohtaisemmin.

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT-investointeihin

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

investointien toteuttamisesta ilman niiden siirtämistä ovat heikentyneet

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta käyttäjien koulutukseen

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot käyttäjien kouluttamisen toteuttamisesta ovat pysyneet vuoden 2011 tasolla.

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta tiedon laatuun

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot tavoitteesta parantaa IT-ratkaisujen tuottaman tiedon laatua ja poistaa tietovirtojen katoa

ovat aavistuksen vuotta 2011 positiivisemmat ja selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta arkkitehtuurin kehittämiseen

Kuten alla oleva diagrammi havainnollistaa, vielä kesällä 2012 ennakoitu taantuma ei juurikaan näkynyt IT:n

hyödyntämistä koskevissa arvioissa. Tämä on selvintä vertaamalla vuoden 2010 ja 2012 lukuja.

Taloustilanteen vaikutus IT:n hyödyntämiseen, osuus vastaajista jotka ovat samaa mieltä väittämien

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa eri vuosien lukuja vertaillaan toisiinsa yksityiskohtaisemmin.

teihin

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

investointien toteuttamisesta ilman niiden siirtämistä ovat heikentyneet vain jonkin

koulutukseen

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

esta ovat pysyneet vuoden 2011 tasolla.

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

tuottaman tiedon laatua ja poistaa tietovirtojen katoa

ovat aavistuksen vuotta 2011 positiivisemmat ja selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.

arkkitehtuurin kehittämiseen

Page 35: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa ta

muutoksia. Arviot tavoitteesta yhdenmukaistaa ja tiivistää IT

selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.

7.6 Arviot taloustilanteen vaikutuksestajohtamisen kehittämiseen

IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot tavoitteesta kehittää IT:n liiketoimintalähtöistä johtamista ovat aavistuksen vuotta 2011

myönteisemmät ja selvästi vuotta 2010 myönteisemmät. Liiketoimintajohdossa ja IT

työskentelevien vastaajien arvioissa on joitakin eroja.

7.7 Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT

IT-barometrin yksityiskohtaisessa versiossa todetaan taantuman alkuvaiheessa esiintyneiden arvioiden ol

van samansuuntaisien 2009 ja 2012 välillä.

8. IT-ulkoistaminen ja pilvipalvelut

IT-barometrissa on tutkittu ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien vastaajien arvioita

Pilvipalvelut uutena IT:n ulkoistamien muotona tuli mukaan vuoden 2011 IT

8.1 Arviot ulkoistusasteesta

Otoskehyksen muutoksen seurauksena v

vuosien tuloksista dramaattisesti. Otoskehyksen palauttaminen vuosien 2008

myös vastaukset näiden vuosien IT

henkilöitä pienemmistä organisaatioita ja myös suhteellisesti vähemmän IT

näkyy selvästi alla olevassa diagrammissa, joka havainnollistaa IT:n ulkoistusastetta ja ulkoistusasteen

muutosta. Yhtenäisen otoskehyksen osalta ulkoistusaste on aavistuksen korkeammalla kuin vuosina 2008

2010. Tässä saattaa näkyä pilvipalveluiden vaikutus.

Muita luvun 8.1 IT:n ulkoistusastetta koskevia tuloksia:

• Ulkoistusaikomusten laskeva suunta muuttui vuoden 2012 IT

• Liiketoimintajohdossa ja IT

ovat lähellä toisiaan. Liiketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat arvioivat ensi kertaa

ulkoistuksen olevan harvemmin tavoitteena kuin IT

• Niin kutsutut totaaliulkoistajat (yli 50 % ulkoistettu) ja vähän ulkois

onnistuivat yhtä hyvin IT-projektien toteuttamisessa ja kasvattivat liikevaihtoaan suurin piirtein yhtä

paljon IT:n mahdollistamilla uusilla innovaatioilla ja liiketoimintamuodoilla.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

35

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot tavoitteesta yhdenmukaistaa ja tiivistää IT-arkkitehtuuria ovat vuoden 2011 tasolla ja

selvästi vuotta 2010 positiivisemmat.

Arviot taloustilanteen vaikutuksesta IT:n liiketoimintalähtöisen kehittämiseen

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot tavoitteesta kehittää IT:n liiketoimintalähtöistä johtamista ovat aavistuksen vuotta 2011

nteisemmät ja selvästi vuotta 2010 myönteisemmät. Liiketoimintajohdossa ja IT

työskentelevien vastaajien arvioissa on joitakin eroja.

Vertailu vuosien 2009 ja 2012 IT-barometrin välillä

yksityiskohtaisessa versiossa todetaan taantuman alkuvaiheessa esiintyneiden arvioiden ol

van samansuuntaisien 2009 ja 2012 välillä.

ulkoistaminen ja pilvipalvelut

on tutkittu ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien vastaajien arvioita

Pilvipalvelut uutena IT:n ulkoistamien muotona tuli mukaan vuoden 2011 IT-barometrissa.

Arviot ulkoistusasteesta

Otoskehyksen muutoksen seurauksena vuoden 2011 IT-barometrin tulokset poikkesivat aikaisempien

ttisesti. Otoskehyksen palauttaminen vuosien 2008-2010 otoskehykseen palautti

myös vastaukset näiden vuosien IT-barometrien tasolle. Vuonna 2011 vastaajissa oli selvästi enemmän

henkilöitä pienemmistä organisaatioita ja myös suhteellisesti vähemmän IT-intensiivisistä yrityksistä. Tämä

näkyy selvästi alla olevassa diagrammissa, joka havainnollistaa IT:n ulkoistusastetta ja ulkoistusasteen

muutosta. Yhtenäisen otoskehyksen osalta ulkoistusaste on aavistuksen korkeammalla kuin vuosina 2008

näkyä pilvipalveluiden vaikutus.

Muita luvun 8.1 IT:n ulkoistusastetta koskevia tuloksia:

Ulkoistusaikomusten laskeva suunta muuttui vuoden 2012 IT-barometrissa.

Liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa työskentelevien arviot IT:n ulkoistuksen tavoiteltavu

ovat lähellä toisiaan. Liiketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat arvioivat ensi kertaa

ulkoistuksen olevan harvemmin tavoitteena kuin IT-johdossa työskentelevät vastaajat.

Niin kutsutut totaaliulkoistajat (yli 50 % ulkoistettu) ja vähän ulkoistaneet (alle 15 % ulkoistettu)

projektien toteuttamisessa ja kasvattivat liikevaihtoaan suurin piirtein yhtä

paljon IT:n mahdollistamilla uusilla innovaatioilla ja liiketoimintamuodoilla.

rkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

arkkitehtuuria ovat vuoden 2011 tasolla ja

ntalähtöisen

barometrin yksityiskohtaisessa versiossa tarkastellaan vastausten jakaumassa eri vuosina tapahtuneita

muutoksia. Arviot tavoitteesta kehittää IT:n liiketoimintalähtöistä johtamista ovat aavistuksen vuotta 2011

nteisemmät ja selvästi vuotta 2010 myönteisemmät. Liiketoimintajohdossa ja IT-johdossa

yksityiskohtaisessa versiossa todetaan taantuman alkuvaiheessa esiintyneiden arvioiden ole-

on tutkittu ensimmäisestä tutkimuksesta lähtien vastaajien arvioita IT:n ulkoistamista.

barometrissa.

barometrin tulokset poikkesivat aikaisempien

2010 otoskehykseen palautti

barometrien tasolle. Vuonna 2011 vastaajissa oli selvästi enemmän

nsiivisistä yrityksistä. Tämä

näkyy selvästi alla olevassa diagrammissa, joka havainnollistaa IT:n ulkoistusastetta ja ulkoistusasteen

muutosta. Yhtenäisen otoskehyksen osalta ulkoistusaste on aavistuksen korkeammalla kuin vuosina 2008-

johdossa työskentelevien arviot IT:n ulkoistuksen tavoiteltavuudesta

ovat lähellä toisiaan. Liiketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat arvioivat ensi kertaa

johdossa työskentelevät vastaajat.

taneet (alle 15 % ulkoistettu)

projektien toteuttamisessa ja kasvattivat liikevaihtoaan suurin piirtein yhtä

paljon IT:n mahdollistamilla uusilla innovaatioilla ja liiketoimintamuodoilla.

Page 36: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

8.2 Ulkoistamisen tavoitteellisuus ja mittaa Pyysimme vastaajia arvioimaan kuinka selkeä

on asetettu heidän organisaatiossaan

organisaationsa tuntevat IT:n ulkoistamisen tulo

mittaustulosten perusteella. Alla olevat ympyrädiagrammit esittävät vastausten jakaumat prosentteina.

Vastaajien arviot IT-ulkoistuksen tavoitteiden selkeydestä ja niiden saavuttamisen tuntemisesta luotettavien

Muita luvun 8.2 IT:n ulkoistuksen tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seuraamista koskevia

tuloksia:

• Totaaliulkoistajien palveluksessa ty

organisaationsa asettaa selkeät tavoitteet ulkoistamiselle. Hieman reilu puolet heistä arvioi, että

tavoitteiden toteutumista seurataan mittaustulosten perusteella. Molempien tunnuslukujen arvot ovat

dramaattisesti alempia kuin vuonna 2011.

• Vertasimme IT-johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien arviota toisiinsa.

Vuosien 2008-2009 taloustaantumalla näyttää olevan yhteys liiketoimintajohdon kykyyn tai haluun

seurata IT:n ulkoistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jota he ovat tähän vuoteen saakka

arvioineet seuraavansa IT-johtoa enemmän.

8.3 Arviot luotettavista IT Vuoden 2012 IT-barometrissa kysyimme jälleen vastaajien käsityksiä luotettavista

toimittajista. Vastaajia pyydettiin avoim

varteenotettavinta IT-ulkoistuspalveluiden toimittajaa. Yhteensä

vastausta. Vastauksissa nimettiin 47

yksityiskohtaisesta versiosta.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

36

Ulkoistamisen tavoitteellisuus ja mittaaminen

Pyysimme vastaajia arvioimaan kuinka selkeät liiketoiminnalliset ja/tai muut tavoitteet IT:n ulkoistamiselle

heidän organisaatiossaan. Lisäksi pyysimme heitä arvioimaan kuinka hyvin

IT:n ulkoistamisen tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin luotettavien

. Alla olevat ympyrädiagrammit esittävät vastausten jakaumat prosentteina.

tavoitteiden selkeydestä ja niiden saavuttamisen tuntemisesta luotettavien

mittaustulosten perusteella

Muita luvun 8.2 IT:n ulkoistuksen tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seuraamista koskevia

Totaaliulkoistajien palveluksessa työskentelevistä vastaajista 63 % arvioi, että heidän

organisaationsa asettaa selkeät tavoitteet ulkoistamiselle. Hieman reilu puolet heistä arvioi, että

tavoitteiden toteutumista seurataan mittaustulosten perusteella. Molempien tunnuslukujen arvot ovat

aattisesti alempia kuin vuonna 2011.

johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien arviota toisiinsa.

2009 taloustaantumalla näyttää olevan yhteys liiketoimintajohdon kykyyn tai haluun

asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jota he ovat tähän vuoteen saakka

johtoa enemmän.

Arviot luotettavista IT-ulkoistuspalvelutoimittajista

barometrissa kysyimme jälleen vastaajien käsityksiä luotettavista

. Vastaajia pyydettiin avoimella kysymyksellä nimeämään kaksi omalle organisaatiolleen

ulkoistuspalveluiden toimittajaa. Yhteensä 101 vastaajan vastauksissa

ettiin 47 eri palveluntarjoajaa. Tulokset löytyvät

liiketoiminnalliset ja/tai muut tavoitteet IT:n ulkoistamiselle

hyvin heidän

tavoitteisiin luotettavien

. Alla olevat ympyrädiagrammit esittävät vastausten jakaumat prosentteina.

tavoitteiden selkeydestä ja niiden saavuttamisen tuntemisesta luotettavien

Muita luvun 8.2 IT:n ulkoistuksen tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seuraamista koskevia

öskentelevistä vastaajista 63 % arvioi, että heidän

organisaationsa asettaa selkeät tavoitteet ulkoistamiselle. Hieman reilu puolet heistä arvioi, että

tavoitteiden toteutumista seurataan mittaustulosten perusteella. Molempien tunnuslukujen arvot ovat

johdossa ja liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaajien arviota toisiinsa.

2009 taloustaantumalla näyttää olevan yhteys liiketoimintajohdon kykyyn tai haluun

asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, jota he ovat tähän vuoteen saakka

IT-ulkoistuspalveluiden

kaksi omalle organisaatiolleen

vastaajan vastauksissa annettiin 189

lveluntarjoajaa. Tulokset löytyvät IT-barometrin

Page 37: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

8.4 Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä Pyysimme vastaajia arvioimaan onko heidän organisaatiollaan selkeä strategia

pilvipalveluiden hyödyntämiseksi. Tällä emme tarkoita sitä, että organisaatioilla tulisi olla erillinen strategia

ja toimintasuunnitelma pilvipalveluita varten tai edes liiketoimintastrategiasta erillään oleva IT

Käsityksemme mukaan organisaatioiden tulee pohtia mitä pilvipalvelut tarkoittavat niiden liiketoiminnalle

sekä mitä, milloin ja miten ne aikovat tehdä pilvipalveluiden suhteen tästä näkökulmasta. Alla oleva

ympyrädiagrammi havainnollistaa arvioijien vastauksen väit

toimintasuunnitelman olemassaolosta.

Vastaajien arvio prosentteina siitä kuinka suurella osalla osuudella

pilvipalveluiden hyödyntämiseksi liiketoiminna

Muita luvun 8.4 tuloksia pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä:

• Tavoitteekseen pilvipalveluiden käytön mahdollisimman suuren lisäämisen arvioi vastaajista edes

jollain tavoin noin kolmannes vastaajista. Osuus on pienentynyt vuodesta 2011.

Liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaukset olivat vain aavistuksen positiiv

johdossa työskentelevien.

8.5 Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen helppoudesta

Pyysimme vastaajia arvioimaan pilvipalvelun käyttöönoton ja pilvipalvelusta paluun helppoutta. Tämän IT

ulkoistuspalvelumuodon käyttöönoton helppouden/vaikeuden arviointiin käytimme väitettä

niin halutessamme siirtämään helposti nykyiset IT

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

37

Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä

Pyysimme vastaajia arvioimaan onko heidän organisaatiollaan selkeä strategia ja toimintasuunitelma

pilvipalveluiden hyödyntämiseksi. Tällä emme tarkoita sitä, että organisaatioilla tulisi olla erillinen strategia

ja toimintasuunnitelma pilvipalveluita varten tai edes liiketoimintastrategiasta erillään oleva IT

me mukaan organisaatioiden tulee pohtia mitä pilvipalvelut tarkoittavat niiden liiketoiminnalle

sekä mitä, milloin ja miten ne aikovat tehdä pilvipalveluiden suhteen tästä näkökulmasta. Alla oleva

ympyrädiagrammi havainnollistaa arvioijien vastauksen väitteeseen pilvipalvelujen strategian ja

toimintasuunnitelman olemassaolosta.

rosentteina siitä kuinka suurella osalla osuudella organisaatiosta on selkeä strategia

pilvipalveluiden hyödyntämiseksi liiketoiminnassa

Muita luvun 8.4 tuloksia pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä:

Tavoitteekseen pilvipalveluiden käytön mahdollisimman suuren lisäämisen arvioi vastaajista edes

jollain tavoin noin kolmannes vastaajista. Osuus on pienentynyt vuodesta 2011.

Liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaukset olivat vain aavistuksen positiiv

Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen

Pyysimme vastaajia arvioimaan pilvipalvelun käyttöönoton ja pilvipalvelusta paluun helppoutta. Tämän IT

käyttöönoton helppouden/vaikeuden arviointiin käytimme väitettä

niin halutessamme siirtämään helposti nykyiset IT-palvelumme pilvipalveluiksi”. IT-ulkoistuspalveluiden

Arviot pilvipalveluiden johtamisesta ja hyödyntämisestä

ja toimintasuunitelma

pilvipalveluiden hyödyntämiseksi. Tällä emme tarkoita sitä, että organisaatioilla tulisi olla erillinen strategia

ja toimintasuunnitelma pilvipalveluita varten tai edes liiketoimintastrategiasta erillään oleva IT-strategia.

me mukaan organisaatioiden tulee pohtia mitä pilvipalvelut tarkoittavat niiden liiketoiminnalle

sekä mitä, milloin ja miten ne aikovat tehdä pilvipalveluiden suhteen tästä näkökulmasta. Alla oleva

teeseen pilvipalvelujen strategian ja

sta on selkeä strategia

Tavoitteekseen pilvipalveluiden käytön mahdollisimman suuren lisäämisen arvioi vastaajista edes

jollain tavoin noin kolmannes vastaajista. Osuus on pienentynyt vuodesta 2011.

Liiketoimintajohdossa työskentelevien vastaukset olivat vain aavistuksen positiivisemmat kuin IT-

Arviot pilvipalvelun käyttöönoton ja siitä luopumisen

Pyysimme vastaajia arvioimaan pilvipalvelun käyttöönoton ja pilvipalvelusta paluun helppoutta. Tämän IT-

käyttöönoton helppouden/vaikeuden arviointiin käytimme väitettä ”Kykenemme

ulkoistuspalveluiden

Page 38: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

markkinoiden kypsymisen myötä ulkoistettujen palveluiden siirtäminen toise

niiden vetäminen takaisin organisaation sisään itse tuotetuiksi IT

vakiintuneeksi osaksi tätä markkinaa.

tuotettuihin IT-palveluihin ja/tai aiemmin käytettyyn perinteiseen

väitteeseen ”Elleivät pilvipalvelut toimi odotustemme mukaisesti voimme palata helposti aikaisempaan

palvelumalliin”. Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihi

Vastaajien arvio kyvystä siirtää nykyiset IT

pilvipalvelut aikaisempaan palvelumalliin

Muita luvun 8.5 tuloksia pilvipalveluun siirtymisen ja sieltä palaamisen helppoudesta:

• Vuoteen 2011 verrattuna ajatukset pilvipalveluun siirtymisen helppoudesta olivat tulleet

varovaisemmiksi. Nyt tähän väitteeseen yhtyi enää noin viidennes vastaajista kun se edellisenä

vuonna lähenteli kolmannesta.

• Pilvipalveluista takaisin palaaminen arvioitiin jonkin verran pilvipalveluihin siirtymistä

vaikeammaksi. Myös nämä arviot olivat vuotta 2011 varovaisemmat.

• Yli 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat arvioivat pilvipal

sieltä paluun vaikeammaksi kuin alla 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat.

• Liiketoimintajohdossa ja IT-

siirtymisessä ei ollut juurikaan eroja hel

jakaumat poikkesivat kuitenkin toisistaan. IT

selvästi useammin vaikeaksi.

8.6 Arviot pilvipalveluiden hyödyistä Pyysimme vastaajia arvioimaan pilvipalvelu

väittämän avulla. Pilvipalveluiden hyötyjä ja haittoja vertaava diagrammi kertoo, että pilvipalveluiden

arvioidaan lisäävän IT-palveluiden joustavuutta. Vastaavasti pilvipalveluid

selvästi. Tyypillistä vastauksille on neutraalien vastausten suuri määrä. Noin kolmasosa vastaajista arvioi

kaikkia väitteitä neutraalisti.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

38

markkinoiden kypsymisen myötä ulkoistettujen palveluiden siirtäminen toiselle palvelutarjoajalle ja/tai

niiden vetäminen takaisin organisaation sisään itse tuotetuiksi IT-palveluiksi (insourcing) ovat muuttuneet

intuneeksi osaksi tätä markkinaa. Vastaajat arvioivat pilvipalvelusta palaamisen helppoutta itse

tai aiemmin käytettyyn perinteiseen IT-ulkoistuspalveluun vastaamalla

Elleivät pilvipalvelut toimi odotustemme mukaisesti voimme palata helposti aikaisempaan

Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihin kahteen väitteeseen.

kyvystä siirtää nykyiset IT-palvelut pilvipalveluiksi sekä helppoudesta palauttaa

pilvipalvelut aikaisempaan palvelumalliin

pilvipalveluun siirtymisen ja sieltä palaamisen helppoudesta:

Vuoteen 2011 verrattuna ajatukset pilvipalveluun siirtymisen helppoudesta olivat tulleet

varovaisemmiksi. Nyt tähän väitteeseen yhtyi enää noin viidennes vastaajista kun se edellisenä

ähenteli kolmannesta.

Pilvipalveluista takaisin palaaminen arvioitiin jonkin verran pilvipalveluihin siirtymistä

vaikeammaksi. Myös nämä arviot olivat vuotta 2011 varovaisemmat.

Yli 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat arvioivat pilvipalveluihin siirtymisen ja

sieltä paluun vaikeammaksi kuin alla 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat.

-johdossa työskentelevien arvioissa pilvipalveluun / pilvipalvelusta

siirtymisessä ei ollut juurikaan eroja helppoutta koskevissa arvioissa. Vastaajaryhmien arvioiden

jakaumat poikkesivat kuitenkin toisistaan. IT-johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat siirtymisen

selvästi useammin vaikeaksi.

Arviot pilvipalveluiden hyödyistä

pilvipalvelun hyötyjä ja haittoja alla olevassa diagrammissa näkyvän kuuden

väittämän avulla. Pilvipalveluiden hyötyjä ja haittoja vertaava diagrammi kertoo, että pilvipalveluiden

palveluiden joustavuutta. Vastaavasti pilvipalveluiden tietoturvallisuutta epäillään

selvästi. Tyypillistä vastauksille on neutraalien vastausten suuri määrä. Noin kolmasosa vastaajista arvioi

lle palvelutarjoajalle ja/tai

palveluiksi (insourcing) ovat muuttuneet

Vastaajat arvioivat pilvipalvelusta palaamisen helppoutta itse

ulkoistuspalveluun vastaamalla

Elleivät pilvipalvelut toimi odotustemme mukaisesti voimme palata helposti aikaisempaan

n kahteen väitteeseen.

palvelut pilvipalveluiksi sekä helppoudesta palauttaa

pilvipalveluun siirtymisen ja sieltä palaamisen helppoudesta:

Vuoteen 2011 verrattuna ajatukset pilvipalveluun siirtymisen helppoudesta olivat tulleet

varovaisemmiksi. Nyt tähän väitteeseen yhtyi enää noin viidennes vastaajista kun se edellisenä

Pilvipalveluista takaisin palaaminen arvioitiin jonkin verran pilvipalveluihin siirtymistä

veluihin siirtymisen ja

sieltä paluun vaikeammaksi kuin alla 500 hengen organisaatioissa työskentelevät vastaajat.

johdossa työskentelevien arvioissa pilvipalveluun / pilvipalvelusta

ppoutta koskevissa arvioissa. Vastaajaryhmien arvioiden

johdossa työskentelevät vastaajat arvioivat siirtymisen

n hyötyjä ja haittoja alla olevassa diagrammissa näkyvän kuuden

väittämän avulla. Pilvipalveluiden hyötyjä ja haittoja vertaava diagrammi kertoo, että pilvipalveluiden

en tietoturvallisuutta epäillään

selvästi. Tyypillistä vastauksille on neutraalien vastausten suuri määrä. Noin kolmasosa vastaajista arvioi

Page 39: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Vastaajien arvio

Muita luvun 8.5 tuloksia pilvipalveluun arvioiduista hyödyistä:

• Tulokset ovat saman suuntaisia kuin vuoden 2011 IT

hyötyjä koskevien väitteiden kanssa samaa mieltä ja eri mieltä olevien vastausten osuuks

joustavuus esiin suurimpana myönteisenä ja tietoturvan puutteellisuus suurimpana kielteisenä

ominaisuutena.

• Kun vertasimme pilvipalveluiden hyötyjä koskevien väitteiden kanssa vahvasti samaa mieltä ja

vahvasti eri mieltä olevien vastausten osuu

selvästi esille.

8.7 Arviot luotettavista pilvipalveluiden toimittajista Vuoden 2012 IT-barometrissa kysyimme jälleen vastaajien käsityksiä luotettavista

toimittajista. Vastaajia pyydettiin avoim

varteenotettavinta pilvipalveluiden toimittajaa. Yhteensä

Käsityksemme mukaan vastausten pieni lukumäärä, alle kolmannes vastasi

pilvipalvelumarkkinoiden olevan vasta muotoutumassa. Vastauksissa nimettiin 23

Nimetyt palveluntarjoajat poikkesivat huomattavasti IT:n ulkoistuspalveluiden toimittajista. Tulokset

löytyvät IT-barometrin yksityiskohtaisesta versiosta.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

39

Vastaajien arviot pilvipalveluiden hyödyistä ja haitoista

Muita luvun 8.5 tuloksia pilvipalveluun arvioiduista hyödyistä:

Tulokset ovat saman suuntaisia kuin vuoden 2011 IT-barometrissa. Kun vertasimme pilvipalveluiden

hyötyjä koskevien väitteiden kanssa samaa mieltä ja eri mieltä olevien vastausten osuuks

joustavuus esiin suurimpana myönteisenä ja tietoturvan puutteellisuus suurimpana kielteisenä

Kun vertasimme pilvipalveluiden hyötyjä koskevien väitteiden kanssa vahvasti samaa mieltä ja

vahvasti eri mieltä olevien vastausten osuuksia, nousivat pilvipalveluita koskevat kielteiset arviot

Arviot luotettavista pilvipalveluiden toimittajista

barometrissa kysyimme jälleen vastaajien käsityksiä luotettavista pilvipalveluiden

dettiin avoimella kysymyksellä nimeämään kaksi omalle organisaatiolleen

toimittajaa. Yhteensä 49 vastaajan vastauksissa annettiin 81 vastausta.

Käsityksemme mukaan vastausten pieni lukumäärä, alle kolmannes vastasi kysymykseen, kertoo

pilvipalvelumarkkinoiden olevan vasta muotoutumassa. Vastauksissa nimettiin 23 eri pa

Nimetyt palveluntarjoajat poikkesivat huomattavasti IT:n ulkoistuspalveluiden toimittajista. Tulokset

kohtaisesta versiosta.

barometrissa. Kun vertasimme pilvipalveluiden

hyötyjä koskevien väitteiden kanssa samaa mieltä ja eri mieltä olevien vastausten osuuksia, nousi

joustavuus esiin suurimpana myönteisenä ja tietoturvan puutteellisuus suurimpana kielteisenä

Kun vertasimme pilvipalveluiden hyötyjä koskevien väitteiden kanssa vahvasti samaa mieltä ja

ksia, nousivat pilvipalveluita koskevat kielteiset arviot

pilvipalveluiden

kaksi omalle organisaatiolleen

annettiin 81 vastausta.

kysymykseen, kertoo

eri palveluntarjoajaa.

Nimetyt palveluntarjoajat poikkesivat huomattavasti IT:n ulkoistuspalveluiden toimittajista. Tulokset

Page 40: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

9. IT-riskien hallintapractice menetelmien käyttö

9.1 Arviot IT-riskienhallin IT-barometrissa selvitimme vastaajien näkemyksiä IT

diagrammi havainnollistaa vastaukset väittämään

IT-riskienhallinnan tavoitteet”.

IT-riskeille määritellyt raja-

Muita luvun 9.1 IT-riskien hallinnan tuloksia:

• Yli puolet vastaajista arvioi, että heidän organisaationsa henkilöstö tuntee IT

keskeisen sisällön ja noudattaa sitä toiminnassaan. Näkemykset ovat pysyneet samalla tasolla

vuodesta toiseen.

9.2 Arviot IT governance käytöstä

Olemme pyytäneet IT-barometritutkimuksen vastaajia arvioimaan niin kutsuttujen best practice

menetelmien käyttöä vuodesta 2010 alkaen. Tänä vuonna best practice

Lisäsimme tänä vuonna COBITin (IT governance), ITIL / ISO/IEC 20000 (IT

ISO/IEC 27000 (Tietoturvariskien hallinta) ja Pr

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

40

riskien hallinta, IT governance ja muiden best practice menetelmien käyttö

iskienhallinnasta

barometrissa selvitimme vastaajien näkemyksiä IT-riskienhallinnan kahden väittämän avulla. Alla näkyvä

ollistaa vastaukset väittämään ” Keskeisille IT-riskeille on määritelty raja

-arvot/tavoitteet, osuus vastaajista, joka on samaa mieltä väitteen

kanssa

riskien hallinnan tuloksia:

Yli puolet vastaajista arvioi, että heidän organisaationsa henkilöstö tuntee IT

n ja noudattaa sitä toiminnassaan. Näkemykset ovat pysyneet samalla tasolla

overnance ja muiden best practice –menetelm

barometritutkimuksen vastaajia arvioimaan niin kutsuttujen best practice

menetelmien käyttöä vuodesta 2010 alkaen. Tänä vuonna best practice -menetelmien käyttö jatkoi kasvuaan.

Lisäsimme tänä vuonna COBITin (IT governance), ITIL / ISO/IEC 20000 (IT-palvelutuotannon johtaminen),

ISO/IEC 27000 (Tietoturvariskien hallinta) ja Prince2 / PMBOK (IT-projektien hallinta) menetelmien rinna

ja muiden best

riskienhallinnan kahden väittämän avulla. Alla näkyvä

riskeille on määritelty raja-arvot tai muut

arvot/tavoitteet, osuus vastaajista, joka on samaa mieltä väitteen

Yli puolet vastaajista arvioi, että heidän organisaationsa henkilöstö tuntee IT-riskienhallinnan

n ja noudattaa sitä toiminnassaan. Näkemykset ovat pysyneet samalla tasolla

menetelmien

barometritutkimuksen vastaajia arvioimaan niin kutsuttujen best practice –

menetelmien käyttö jatkoi kasvuaan.

palvelutuotannon johtaminen),

projektien hallinta) menetelmien rinnal-

Page 41: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

le TOGAF / Zachman (kokonaisarkkitehtuuri) menetelmän. IT

vastaamaan kyllä, ei, en osaa sanoa kysymykseen kunkin best practice menetelmän käytöstä hänen org

saatiossaan. IT-barometri ei siten pyri arvioimaan menetelmien käytön laajuutta ja syvyyttä. Havainnolli

tamme vastaukset näiden viiden best practice menetelmän käyttöä koskeviin kysymyksiin alla olevassa di

grammissa.

Vastaajien näkemys organisa

10. Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen

Lisäsimme vuoden 2012 IT-barometriin uuden kysymyssarjan, jolla selvitimme tiedon johtamisen ja tiedolla

johtamisen tilaa suomalaisissa organisaatiois

esitettyä väittämää tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta sopii heidän organisaatioonsa. Alla oleva

diagrammi esittää ja havainnollistaa vastausten jakaumat näihin kuuteen väitteeseen.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

41

le TOGAF / Zachman (kokonaisarkkitehtuuri) menetelmän. IT-barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään

vastaamaan kyllä, ei, en osaa sanoa kysymykseen kunkin best practice menetelmän käytöstä hänen org

barometri ei siten pyri arvioimaan menetelmien käytön laajuutta ja syvyyttä. Havainnolli

tamme vastaukset näiden viiden best practice menetelmän käyttöä koskeviin kysymyksiin alla olevassa di

Vastaajien näkemys organisaationsa käyttämistä IT:n johtamisen best practice menetelmistä

Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen

barometriin uuden kysymyssarjan, jolla selvitimme tiedon johtamisen ja tiedolla

johtamisen tilaa suomalaisissa organisaatioissa. Pyysimme vastaajia arvioimaan kuinka hyvin kuusi heille

esitettyä väittämää tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta sopii heidän organisaatioonsa. Alla oleva

diagrammi esittää ja havainnollistaa vastausten jakaumat näihin kuuteen väitteeseen.

barometritutkimuksessa vastaajia pyydetään

vastaamaan kyllä, ei, en osaa sanoa kysymykseen kunkin best practice menetelmän käytöstä hänen organi-

barometri ei siten pyri arvioimaan menetelmien käytön laajuutta ja syvyyttä. Havainnollis-

tamme vastaukset näiden viiden best practice menetelmän käyttöä koskeviin kysymyksiin alla olevassa dia-

johtamisen best practice menetelmistä

Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen

barometriin uuden kysymyssarjan, jolla selvitimme tiedon johtamisen ja tiedolla

sa. Pyysimme vastaajia arvioimaan kuinka hyvin kuusi heille

esitettyä väittämää tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta sopii heidän organisaatioonsa. Alla oleva

Page 42: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Vastaajien arvio

11. Verkkoliiketoiminta

11.1 Arviot verkkoliiketoimin Pyysimme vastaajia arvioimaan, onko heillä selkeä strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoiminnan

hyödyntämiseksi. Alla olevan diagrammi havainnollistaa tuloksen.

Verkkoliiketoimintastrategian olemassaolo, osuus vastaajista, joka vastaa kysymykse

Muita luvun 11.1 verkkoliiketoiminnan tuloksia:

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

42

Vastaajien arviot tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen tilasta

Verkkoliiketoiminta ja sosiaalinen media

erkkoliiketoiminnasta

Pyysimme vastaajia arvioimaan, onko heillä selkeä strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoiminnan

hyödyntämiseksi. Alla olevan diagrammi havainnollistaa tuloksen.

Verkkoliiketoimintastrategian olemassaolo, osuus vastaajista, joka vastaa kysymykse

Muita luvun 11.1 verkkoliiketoiminnan tuloksia:

t tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen tilasta

Pyysimme vastaajia arvioimaan, onko heillä selkeä strategia ja toimintasuunnitelma verkkoliiketoiminnan

Verkkoliiketoimintastrategian olemassaolo, osuus vastaajista, joka vastaa kysymykseen ”kyllä”

Page 43: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

• Vastausten perusteella havaitsimme vuoden 2011 IT

lisäämisen kasvu oli saavuttanut lakipistettä. Vastaajien arvioiden mukaan organisaatioiden määrä,

jotka aikovat kasvattaa verkkoliiketoiminnan osuutta merkittävästi putosi ensi kertaa alle puoleen

(48 prosenttia) ja alentui aavistuksen lisää vuoden 2012 IT

• Liiketoimintajohdossa työskentelevistä vastaajista ensi kertaa alle 50 % vastasi myönt

kysymykseen verkkoliiketoiminnan osuuden merkittävästä kasvattamisesta.

11.2 Arviot sosiaalisen mediasta Olemme seuranneet sosiaalisen median hyödyntämistä vuoden

tuolloin vertaisverkoksi, koska sosiaalisen

2010 IT-barometrien tulosten mukaan

median, hyödyntämiselle. Vuoden 2011 IT

strategia ja toimintasuunnitelma

havainnollistaa tilanne on edelleen sama. Vastaajien arvion mukaan vain

strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle.

Vastaajien näkemys siitä, onko organisaatiolla selkeä strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle

Muita luvun 11.2 tuloksia sosiaalisesta mediasta:

• Vastaajista noin kolmannes arvioi organisaationsa tavoitteena olevan lisätä merkittävästi sosiaalisen

median hyödyntämistä liiketoiminnassaan.

• ”En osaa sanoa” -vastausten suuri osuus kysymykseen sosiaalisen median h

liiketoiminnasta kertoo käsityksemme muk

liiketoiminnassa on ollut ja on vaikea pähkinä purtavaksi suomalaisille organisaatioille.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

43

Vastausten perusteella havaitsimme vuoden 2011 IT-barometrissa, että verkkoliiketoiminnan

lisäämisen kasvu oli saavuttanut lakipistettä. Vastaajien arvioiden mukaan organisaatioiden määrä,

aikovat kasvattaa verkkoliiketoiminnan osuutta merkittävästi putosi ensi kertaa alle puoleen

(48 prosenttia) ja alentui aavistuksen lisää vuoden 2012 IT-barometrissa.

Liiketoimintajohdossa työskentelevistä vastaajista ensi kertaa alle 50 % vastasi myönt

kysymykseen verkkoliiketoiminnan osuuden merkittävästä kasvattamisesta.

Arviot sosiaalisen mediasta

en median hyödyntämistä vuoden 2009 IT-barometrista alkaen

tuolloin vertaisverkoksi, koska sosiaalisen median käsite ei ollut vielä vakiintunut käyttöön

tulosten mukaan joka kuudes organisaatio oli luonut selkeän strategian sosiaalisen

hyödyntämiselle. Vuoden 2011 IT-barometrin mukaan joka kolmannella yrityksellä

sosiaalisen median hyödyntämiselle. Kuten alla oleva diagrammi

havainnollistaa tilanne on edelleen sama. Vastaajien arvion mukaan vain kolmanneksella organisaatiolla on

strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle.

onko organisaatiolla selkeä strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle

Muita luvun 11.2 tuloksia sosiaalisesta mediasta:

kolmannes arvioi organisaationsa tavoitteena olevan lisätä merkittävästi sosiaalisen

median hyödyntämistä liiketoiminnassaan.

vastausten suuri osuus kysymykseen sosiaalisen median h

kertoo käsityksemme mukaan siitä, että sosiaalisen median hyödyntäminen

liiketoiminnassa on ollut ja on vaikea pähkinä purtavaksi suomalaisille organisaatioille.

barometrissa, että verkkoliiketoiminnan

lisäämisen kasvu oli saavuttanut lakipistettä. Vastaajien arvioiden mukaan organisaatioiden määrä,

aikovat kasvattaa verkkoliiketoiminnan osuutta merkittävästi putosi ensi kertaa alle puoleen

Liiketoimintajohdossa työskentelevistä vastaajista ensi kertaa alle 50 % vastasi myönteisesti

barometrista alkaen. Kutsuimme sitä

median käsite ei ollut vielä vakiintunut käyttöön Vuosien 2009 ja

kuudes organisaatio oli luonut selkeän strategian sosiaalisen

barometrin mukaan joka kolmannella yrityksellä oli selkeä

. Kuten alla oleva diagrammi

kolmanneksella organisaatiolla on

onko organisaatiolla selkeä strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle

kolmannes arvioi organisaationsa tavoitteena olevan lisätä merkittävästi sosiaalisen

vastausten suuri osuus kysymykseen sosiaalisen median hyödyntämisestä

aan siitä, että sosiaalisen median hyödyntäminen

liiketoiminnassa on ollut ja on vaikea pähkinä purtavaksi suomalaisille organisaatioille.

Page 44: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

11.3 Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation työkaluna

Selvitimme IT-barometritutkimuksessa mihin toi

oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset. Vastausten mukaan sosiaalinen median hyödyntäminen on

selvästi yleisintä viestinnässä ja markkinoinnissa. Lähes kaksi kolmasosaa

käyttävän sosiaalista mediaa näihin tarkoituksiin

Vastaajien näkemys siitä, missä toiminnoissa organisaatiot

Muita luvun 11.3 tuloksia sosiaalisen median käytöstä:

• Sosiaalisen median hyödyntäminen on l

verran asiakaspalvelussa.

• Sosiaalisen median hyödyntäminen ei ole onnistunut murtautumaan markkinaviestinnän ja myynnin

rajojen ulkopuolelle.

11.4 Arviot ideanhallinta

Selvitimme IT-barometrissa nyt kolmatta kertaa ideoiden järjestelmällistä keräämistä ja käsittelyä

ideanhallintajärjestelmien avulla. Tietojärjestelmien käyttö oli vastausten mukaan laskenut sekä

ideanhallinnan että innovaatioprosessien johtami

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

44

Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation

barometritutkimuksessa mihin toimintoihin organisaatiot käyttävät sosiaalista mediaa. Alla

oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset. Vastausten mukaan sosiaalinen median hyödyntäminen on

selvästi yleisintä viestinnässä ja markkinoinnissa. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi

siaalista mediaa näihin tarkoituksiin.

tä, missä toiminnoissa organisaatiot hyödyntävät sosiaalista mediaa

Muita luvun 11.3 tuloksia sosiaalisen median käytöstä:

Sosiaalisen median hyödyntäminen on lisääntynyt markkinaviestinnän lisäksi myynnissä ja jonkin

Sosiaalisen median hyödyntäminen ei ole onnistunut murtautumaan markkinaviestinnän ja myynnin

deanhallinta- ja innovaatiojärjestelmien käytöstä

barometrissa nyt kolmatta kertaa ideoiden järjestelmällistä keräämistä ja käsittelyä

ideanhallintajärjestelmien avulla. Tietojärjestelmien käyttö oli vastausten mukaan laskenut sekä

ideanhallinnan että innovaatioprosessien johtamisessa ja palannut vuoden 2010 tasolle.

Arviot sosiaalinen median hyödyntämisestä organisaation

mintoihin organisaatiot käyttävät sosiaalista mediaa. Alla

oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset. Vastausten mukaan sosiaalinen median hyödyntäminen on

vastaajista arvioi organisaationsa

hyödyntävät sosiaalista mediaa

isääntynyt markkinaviestinnän lisäksi myynnissä ja jonkin

Sosiaalisen median hyödyntäminen ei ole onnistunut murtautumaan markkinaviestinnän ja myynnin

käytöstä

barometrissa nyt kolmatta kertaa ideoiden järjestelmällistä keräämistä ja käsittelyä

ideanhallintajärjestelmien avulla. Tietojärjestelmien käyttö oli vastausten mukaan laskenut sekä

sessa ja palannut vuoden 2010 tasolle.

Page 45: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

12. IT:n kuluttajistuminen Device

IT:n kuluttajistumisella tarkoitetaan kahta hyvin erilaista toisiinsa liittyvää asiaa. Ensinnäkin

uusista IT-palveluista ja laitteista kehitetään nykyään ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta tä

yritysmarkkinoille. Tämä muutos tapahtui vasta muutamia vuosia sitten. Ilmiönä se kietoutuu yhteen

sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kanssa, koska suuri osa uusista p

molempia. Kehityksen seurauksena organisaatioiden työntekijöillä on usein kotonaan ja vapaa

käytettävissä kehittyneempiä laitteita ja palveluita kuin työpaikallaan. Toiseksi IT:n kuluttajistumisella

tarkoitetaan myös sitä, että organisaation työntekijät haluavat käyttää tai

palveluita niin työ- kuin vapaa-aikana

älypuhelimella. Lisäksi he haluavat käyttää Skypen, Dropboxi

työkaluja, koska kokevat ne itselleen sopivimmiksi ja/tai edistyneemmiksi kuin työpaikkansa tarjoamat

jäykäksi koetut, kalliit IT-palvelut. Näistä syistä IT:n kuluttajistumista kutsutaan myös nimellä BYOD, joka

on lyhenne sanoista Bring Your Own Device tai Bring Your Own Data. Jälkimmäinen sanayhdistelmä

nostanee monen IT-ammattilaisen hiukset pystyyn. IT:n kuluttajistuminen on levinnyt valtavaa vauhtia,

huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi PC:t 1980

2000-luvulla.

12.1 Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta Vuoden 2012 IT-barometrissa pyysimme vastaajia arvioimaan IT:n kuluttajistumisen johtamista kaikkiaan

viiden väittämän avulla. Pyysimme vastaajia

strategia ja toimintasuunnitelma IT:n kuluttajistumisen johtamiseksi ja huomioidaanko IT:n kuluttajis

minen IT-strategiassa tai vastaavassa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihin ky

IT-barometrin tulosten mukaan ilmiöön

tämän luvun tunnusluvuista.

Vastaajien arviot IT:n kuluttajist

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

45

IT:n kuluttajistuminen – BYOD; Bring Your Own

tajistumisella tarkoitetaan kahta hyvin erilaista toisiinsa liittyvää asiaa. Ensinnäkin

ja laitteista kehitetään nykyään ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta tä

yritysmarkkinoille. Tämä muutos tapahtui vasta muutamia vuosia sitten. Ilmiönä se kietoutuu yhteen

sosiaalisen median ja pilvipalveluiden kanssa, koska suuri osa uusista palveluista hyödyntää toista tai

molempia. Kehityksen seurauksena organisaatioiden työntekijöillä on usein kotonaan ja vapaa

käytettävissä kehittyneempiä laitteita ja palveluita kuin työpaikallaan. Toiseksi IT:n kuluttajistumisella

s sitä, että organisaation työntekijät haluavat käyttää tai käyttävät sam

aikana, esimerkiksi tekevät töitä omalla tietokoneell

Lisäksi he haluavat käyttää Skypen, Dropboxin, Googlen ja sosiaalisen median kaltaisia

itselleen sopivimmiksi ja/tai edistyneemmiksi kuin työpaikkansa tarjoamat

Näistä syistä IT:n kuluttajistumista kutsutaan myös nimellä BYOD, joka

lyhenne sanoista Bring Your Own Device tai Bring Your Own Data. Jälkimmäinen sanayhdistelmä

ammattilaisen hiukset pystyyn. IT:n kuluttajistuminen on levinnyt valtavaa vauhtia,

huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi PC:t 1980 –luvulla, matkapuhelimet 1990

Arviot IT:n kuluttajistumisen johtamisesta

barometrissa pyysimme vastaajia arvioimaan IT:n kuluttajistumisen johtamista kaikkiaan

viiden väittämän avulla. Pyysimme vastaajia arvioimaan väitteitä siitä, onko heidän organisaatiollaan selkeä

strategia ja toimintasuunnitelma IT:n kuluttajistumisen johtamiseksi ja huomioidaanko IT:n kuluttajis

strategiassa tai vastaavassa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihin ky

barometrin tulosten mukaan ilmiöön on Suomessa varauduttu varsin heikosti. Se käy ilmi lähes kaikista

Vastaajien arviot IT:n kuluttajistumista koskevien strategioiden olemassa olosta

BYOD; Bring Your Own

tajistumisella tarkoitetaan kahta hyvin erilaista toisiinsa liittyvää asiaa. Ensinnäkin suurin osa

ja laitteista kehitetään nykyään ensin kuluttajamarkkinoille ja vasta tämän jälkeen

yritysmarkkinoille. Tämä muutos tapahtui vasta muutamia vuosia sitten. Ilmiönä se kietoutuu yhteen

alveluista hyödyntää toista tai

molempia. Kehityksen seurauksena organisaatioiden työntekijöillä on usein kotonaan ja vapaa-ajallaan

käytettävissä kehittyneempiä laitteita ja palveluita kuin työpaikallaan. Toiseksi IT:n kuluttajistumisella

käyttävät samoja laitteita ja

tietokoneella, tabletilla ja/tai

n, Googlen ja sosiaalisen median kaltaisia

itselleen sopivimmiksi ja/tai edistyneemmiksi kuin työpaikkansa tarjoamat

Näistä syistä IT:n kuluttajistumista kutsutaan myös nimellä BYOD, joka

lyhenne sanoista Bring Your Own Device tai Bring Your Own Data. Jälkimmäinen sanayhdistelmä

ammattilaisen hiukset pystyyn. IT:n kuluttajistuminen on levinnyt valtavaa vauhtia,

matkapuhelimet 1990-luvulla tai Internet

barometrissa pyysimme vastaajia arvioimaan IT:n kuluttajistumisen johtamista kaikkiaan

väitteitä siitä, onko heidän organisaatiollaan selkeä

strategia ja toimintasuunnitelma IT:n kuluttajistumisen johtamiseksi ja huomioidaanko IT:n kuluttajistu-

strategiassa tai vastaavassa. Alla oleva diagrammi havainnollistaa vastaukset näihin kysymyksiin.

varsin heikosti. Se käy ilmi lähes kaikista

koskevien strategioiden olemassa olosta

Page 46: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

Muita luvun 12.1 tuloksia kuluttajistuneen IT:n johtamisesta:

• Vertasimme vastauksia IT:n kuluttajistumisen strategiasta vuoden 2011 lukuihin. Emme havainneet

juuri mitään kehitystä. Käsityksemme on, että suomalaisorganisaatioiden tulee pikaisesti pohtia mitä

BYOD tarkoittaa niiden liiketoiminnalle ja johtaa sitä tuon harkinnan tulosten mukaan.

• Yli puolet vastaajista arvioi paineet sallia omien laittiden ja/palveluiden käyttö suureksi omassa

organisaatiossaan ja lähes 40 % yhtyi väitteeseen organisaationsa tavoitteesta sallia o

ja/tai palveluiden käyttö.

• Vastaajista vajaa kolmannes arvioi, että heidän organisaationsa kokonaisarkkitehtuuri sallii omien

laitteiden ja/tai palveluiden käytön ja yli puolet arvioi, ettei nykyinen kokonaisarkkitehtuuri salli sitä.

• Liiketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat suhteutuvat kuluttajistuneen IT:n hyödyntämiseen

selvästi IT-johdossa työskenteleviä kollegoitaan suopeammin.

12.2 Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista Loimme vuoden 2012 IT-barometriin

IT:n kuluttajistumisen haitoista. Pyysimme vastaajia arvioimaan väitteet. Alla oleva diagrammi kokoaa

yhteen ja havainnollistaa IT:n kuluttajistumisen hyötyjä

Vastauksissa IT:n kuluttajistumisen haittoja koskevat arviot ovat selvästi voimakkaampia, kuten myös alla

oleva diagrammi havainnollistaa. Yhdistimme siihen kaikki väitteet ja laskimme arvioiden keskiarvot.

Käytimme kysymyslomakkeessa Likertin asteikkoa

koodauksen välille 1-7. Arvo 1 tarkoittaa, että vastaaja on täysin eri mieltä väitteen kanssa ja 7, että vastaaja

on täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Viidestä IT:n kuluttajistu

ainoastaan neljänneksi korkeimman keskiarvon saanut väite työmotivaation lisääntymisestä sijoittui ennen

yhtä IT:n kuluttajistumisen haittaa koskevaa väitettä.

Vastaajien arvioiden keskiarvot IT:n kuluttajistumisen

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

46

sia kuluttajistuneen IT:n johtamisesta:

Vertasimme vastauksia IT:n kuluttajistumisen strategiasta vuoden 2011 lukuihin. Emme havainneet

juuri mitään kehitystä. Käsityksemme on, että suomalaisorganisaatioiden tulee pikaisesti pohtia mitä

iden liiketoiminnalle ja johtaa sitä tuon harkinnan tulosten mukaan.

Yli puolet vastaajista arvioi paineet sallia omien laittiden ja/palveluiden käyttö suureksi omassa

organisaatiossaan ja lähes 40 % yhtyi väitteeseen organisaationsa tavoitteesta sallia o

Vastaajista vajaa kolmannes arvioi, että heidän organisaationsa kokonaisarkkitehtuuri sallii omien

laitteiden ja/tai palveluiden käytön ja yli puolet arvioi, ettei nykyinen kokonaisarkkitehtuuri salli sitä.

ketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat suhteutuvat kuluttajistuneen IT:n hyödyntämiseen

johdossa työskenteleviä kollegoitaan suopeammin.

Arviot IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja haitoista

barometriin 5 väitteen sarjan IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja 4 väitteen sarjan

IT:n kuluttajistumisen haitoista. Pyysimme vastaajia arvioimaan väitteet. Alla oleva diagrammi kokoaa

yhteen ja havainnollistaa IT:n kuluttajistumisen hyötyjä ja haittoja koskevien väitteiden tulokset.

Vastauksissa IT:n kuluttajistumisen haittoja koskevat arviot ovat selvästi voimakkaampia, kuten myös alla

oleva diagrammi havainnollistaa. Yhdistimme siihen kaikki väitteet ja laskimme arvioiden keskiarvot.

lomakkeessa Likertin asteikkoa -3:sta +3:een. Diagrammiin muutimme asteikon

7. Arvo 1 tarkoittaa, että vastaaja on täysin eri mieltä väitteen kanssa ja 7, että vastaaja

on täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Viidestä IT:n kuluttajistumisen hyötyjä koskevasta väitteestä

ainoastaan neljänneksi korkeimman keskiarvon saanut väite työmotivaation lisääntymisestä sijoittui ennen

yhtä IT:n kuluttajistumisen haittaa koskevaa väitettä.

Vastaajien arvioiden keskiarvot IT:n kuluttajistumisen hyötyjä ja haittoja koskevista väitteistä

Vertasimme vastauksia IT:n kuluttajistumisen strategiasta vuoden 2011 lukuihin. Emme havainneet

juuri mitään kehitystä. Käsityksemme on, että suomalaisorganisaatioiden tulee pikaisesti pohtia mitä

iden liiketoiminnalle ja johtaa sitä tuon harkinnan tulosten mukaan.

Yli puolet vastaajista arvioi paineet sallia omien laittiden ja/palveluiden käyttö suureksi omassa

organisaatiossaan ja lähes 40 % yhtyi väitteeseen organisaationsa tavoitteesta sallia omien laitteiden

Vastaajista vajaa kolmannes arvioi, että heidän organisaationsa kokonaisarkkitehtuuri sallii omien

laitteiden ja/tai palveluiden käytön ja yli puolet arvioi, ettei nykyinen kokonaisarkkitehtuuri salli sitä.

ketoimintajohdossa työskentelevät vastaajat suhteutuvat kuluttajistuneen IT:n hyödyntämiseen

5 väitteen sarjan IT:n kuluttajistumisen hyödyistä ja 4 väitteen sarjan

IT:n kuluttajistumisen haitoista. Pyysimme vastaajia arvioimaan väitteet. Alla oleva diagrammi kokoaa

koskevien väitteiden tulokset.

Vastauksissa IT:n kuluttajistumisen haittoja koskevat arviot ovat selvästi voimakkaampia, kuten myös alla

oleva diagrammi havainnollistaa. Yhdistimme siihen kaikki väitteet ja laskimme arvioiden keskiarvot.

3:sta +3:een. Diagrammiin muutimme asteikon

7. Arvo 1 tarkoittaa, että vastaaja on täysin eri mieltä väitteen kanssa ja 7, että vastaaja

misen hyötyjä koskevasta väitteestä

ainoastaan neljänneksi korkeimman keskiarvon saanut väite työmotivaation lisääntymisestä sijoittui ennen

hyötyjä ja haittoja koskevista väitteistä

Page 47: IT-barometri 2012 (tiivistelmä)

© Tietotekniikan liitto ry 2012,

all rights reserved

12.3 Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä Pyysimme vastaajia arvioimaan minkä tyyppisten omien laitteiden ja palveluiden käyttö on sallittua ja

tuettua työssä sekä mitä laitteita ja ohjelmia tuettaan. Arviointia varten muodostimme omista laitteista

seitsemän ryhmää: Oma tietokone, oma tabletti, oma älypuhelin, oma android laite, oma iphone laite, oma

symbian laite ja oma mobile windows laite. Mobile windows laitteita ei kyselyn teko

joten sitä koskevia tuloksia emme raportoi. Vastaavasti muodostimme omista palveluista neljä ryhmää:

Dropbox ja vastaavat, Google Docs ja vastaavat, pikaviestipalvelut sekä Skype ja vastaavat. Kysyimme

kaikista 10 (11) ryhmästä sallitaanko niiden käyttö, estetäänkö niiden käyttö, tuetaanko niiden käyttöä ja eikö

niiden käyttöä tueta.

Alla oleva kuva havainnollistaa, miten omien laitteiden käyttö sallitaan vastaajien mukaan. Nokian

vaikeuksista huolimatta Symbian älypuhelimet oliv

tietokoneen käyttö oli pääosin estetty.

Vastaajien arviot omien laitteiden käytön sallimisesta

Muita luvun 12.3 tuloksia omien laitteiden ja/tai ohjelmien käytön sallimisesta ja

• Omista laitteista älypuhelimien, etenkin S

laitteiden käyttöä. Muiden kuin älypuhelinten tuki on vähäistä.

• Tutkittujen omien ohjelmien käyttö on pääosin sallittu ilman tukea.

Tutkimusraportti – IT-barometri 2012

47

Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä

Pyysimme vastaajia arvioimaan minkä tyyppisten omien laitteiden ja palveluiden käyttö on sallittua ja

a ohjelmia tuettaan. Arviointia varten muodostimme omista laitteista

seitsemän ryhmää: Oma tietokone, oma tabletti, oma älypuhelin, oma android laite, oma iphone laite, oma

symbian laite ja oma mobile windows laite. Mobile windows laitteita ei kyselyn tekohetkellä ollut saatavilla,

joten sitä koskevia tuloksia emme raportoi. Vastaavasti muodostimme omista palveluista neljä ryhmää:

Dropbox ja vastaavat, Google Docs ja vastaavat, pikaviestipalvelut sekä Skype ja vastaavat. Kysyimme

allitaanko niiden käyttö, estetäänkö niiden käyttö, tuetaanko niiden käyttöä ja eikö

Alla oleva kuva havainnollistaa, miten omien laitteiden käyttö sallitaan vastaajien mukaan. Nokian

vaikeuksista huolimatta Symbian älypuhelimet olivat selvästi sallituimmat omat laitteet. Vastaavasti oman

tietokoneen käyttö oli pääosin estetty.

Vastaajien arviot omien laitteiden käytön sallimisesta – ei sallimisesta

Muita luvun 12.3 tuloksia omien laitteiden ja/tai ohjelmien käytön sallimisesta ja tuesta:

tteista älypuhelimien, etenkin Symbian laitteiden käyttöä tuetaan enemmän kuin muiden

laitteiden käyttöä. Muiden kuin älypuhelinten tuki on vähäistä.

Tutkittujen omien ohjelmien käyttö on pääosin sallittu ilman tukea.

Arviot omien laitteiden ja palveluiden sallimisesta ja tuesta työssä

Pyysimme vastaajia arvioimaan minkä tyyppisten omien laitteiden ja palveluiden käyttö on sallittua ja

a ohjelmia tuettaan. Arviointia varten muodostimme omista laitteista

seitsemän ryhmää: Oma tietokone, oma tabletti, oma älypuhelin, oma android laite, oma iphone laite, oma

hetkellä ollut saatavilla,

joten sitä koskevia tuloksia emme raportoi. Vastaavasti muodostimme omista palveluista neljä ryhmää:

Dropbox ja vastaavat, Google Docs ja vastaavat, pikaviestipalvelut sekä Skype ja vastaavat. Kysyimme

allitaanko niiden käyttö, estetäänkö niiden käyttö, tuetaanko niiden käyttöä ja eikö

Alla oleva kuva havainnollistaa, miten omien laitteiden käyttö sallitaan vastaajien mukaan. Nokian

at selvästi sallituimmat omat laitteet. Vastaavasti oman

ei sallimisesta

tuesta:

ymbian laitteiden käyttöä tuetaan enemmän kuin muiden