itÄ-suomen rakennerahastopÄivÄt 2013 ryhmÄtyÖ · syrjäyttÄminen käsitellyt teemat...
TRANSCRIPT
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT 2013 RYHMÄTYÖ
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RAKENNE
1. Yhteenvedot työpajojen keskusteluista
2. Keskustelumuistiinpanot raakadatana
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
YHTEENVEDOT TYÖPAJOJEN KESKUSTELUISTA
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMAT
Teema 1: ja yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen (Ryhmät 1, 5 ja 9)
Teema 2: Syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden edistäminen (Ryhmät 2, 6 ja 10)
Teema 3: Osaaminen ja innovaatiot (Ryhmät 3, 7 ja 11)
Teema 4: Yritysten toimintaympäristöt (Ryhmät 4, 8 ja 12)
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 1, RYHMÄ 1
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Pk-yritysten kehittämisresurssit, maakuntaohjelman sitovuus, asiakaslähtöisyys tärkeää verkostoiduttaessa, luovat alat, rahoitusvälineiden välinen yhteistyö
Erityisesti esillä
Pienet toimijat ja yrittäjät, heidän toimintansa tukeminen, tuen riittävyys, tuen hakijat samoja kuin yleisesti
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Hyödyn välittömyys yksityisyrittäjälle tärkeää, eri rahoitusvälineiden yhdistäminen on tarpeellista, yrittäjyy- ja liiketoimintasosaamisen tarvetta on paljon. Syy lähteä toimintaan on oltava yrityksille selvillä.
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Naisyrittäjät, uudet yrittäjät tarvitsevat oppia vanhoilta tekijöiltä, ideaportaat, portaali, yrityksen perustoimintojen on oltava aloitettaessa kunnossa
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 1, RYHMÄ 5
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Jatkuvuus, hyvien käytäntöjen edistäminen, vakihenkilöstön osuus osaamisen säilymisessä “talon sisällä”
Erityisesti esillä
Jatkuvuus, epäonnistumisista kertominen rohkeasti
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Epäonnistumisia rohkeammin esille, kulttuurin muutos
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Jatkuvuuden edistäminen tärkeää, tärkeää turvata tämä projektin alusta lähtien, ei vain loppuvaiheessa.
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 1, RYHMÄ 9
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Tuleva ohjelmakausi, pk-yritysten verkostoitumishankkeet
Erityisesti esillä
Yrityslähtöisyys toiminnassa, verkostoituminen, uusi ohjelmakausi
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Koulutukset, joita on tehty hankkeiden avustuksella.
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Rahastojen yhdistettäessä riski, että asiakaslähtöisyys kärsii
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 2, RYHMÄ 2
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Erityisryhmät, osallisuus. Ei hankeresursseja ikääntyville. Nuorisotakuu. Työmarkkinoilla tehtävistä toiseen hakeutuneet määräaikaistyöllistetyt. Verkostoituminen Tekoja ja tiedon jakamista, asioiden läpinäkyvyys. Syrjäytyminen ja sen ehkäisy.
Erityisesti esillä
Osallisuuden teema. Ikääntyvien haaste. Mistä nuorten syrjäytymiskehitys alkaa? Työelämän laatukysymykset.
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Verkotomaiseen työskentelyyn soveltuvien työtapojen kehittäminen tärkeää. Prosessit ja ketjut ja työkalut. Koordinaattorin ominaisuus.
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 2, RYHMÄ 6
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Nuoret, nuorten asema, heihin panostaminen jatkossakin. Vanhempien tukeminen, estää nuorten syrjäytymistä. Räätälöidyt ja yksilölliset toimentpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen. Pitkäaikaistyöttömät. Verkostoituminen. Pienet yritykset ja heidän palkkaamismahdollisuutensa.
Erityisesti esillä
Nuorten pääseminen mukaan työelämään.
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Nuorille tarvitaan räätälöityä tukea. Yrityksille ei aina selvää, kuka vastaa mistä hanketoiminnassa. Pitää olla hyvin selvillä yritysten tarpeista työllisyystarpeen suhteen, jotta tiedetään, ketä sinne voidaan tarjota.
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille, koulutusjärjestelmä on jäykkä. Tulokset nuoriin kohdistuneissa hankkeissa on parempia kuin pitkäaikaistyöttömiin kohdistetuissa palveluissa. Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa.
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 2, RYHMÄ 10
Näkökulma
SyrjäYTTÄminen
Käsitellyt teemat
Syrjäyttävät mekanismit, syrjäytymisen ehkäisy, kohderyhmien eristäminen toisistaan on ehkä väärä veto, kummiyritykset, matalan kynnyksen kioskit ja pois sektoripompottelusta
Erityisesti esillä
Aikainen puuttuminen syrjäytymiseen, “liukumatyö”, matalan kynnyksen kioskit, verkostot koostuvat ihmisistä, jos ihmiset häviävät, niin häviävät verkostotkin
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Oppilaitosten tärkeys oppimisympäristöinä, saavat “nuorista kopin”, ei hankehakemuksia, joissa päällekkäisyyksiä ei ole poistettu, pitkäkestoiset hankkeet, kolmas sektori jo mukana hyvin
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Miten vältetään kohderyhmien eristäminen toisistaan, lapsiperheiden kokonaisvaltainen tukeminen, verkostoista yhteiskehittämiseen, kunnan rooli tärkeä syrjäytymisen ehkäisyssä, kunnat pitäisi ottaa ESR-rahan kohderyhmiksi, kokonaisvaltainen lähestyminen täten
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 3, RYHMÄ 3
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Isojen hankintojen vaikeus ja vaativuus, EAKR ja ESR, vaikeuskertoimetlisääntyt kun eri tuki-instrumentit yhdessä, työelämän vaatimukset lisääntyvät
Erityisesti esillä
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Yritysten sitouttaminen, maailman huippujen saaminen “meille”
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Yhteistyö kaikilla sektoreillla, oppilaitosten reagointikyky muuttuviin työelämän haasteisiin, oppilaitosyhteistyö,
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 3, RYHMÄ 7
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Yliopistojen rooli, t&k, yliopistojen omat tavoitteet
Erityisesti esillä
Yritysten tukeminen kouluttamalla
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Tulkki yliopistojen ja aluekehitäjien välille, innovaatioasiamiehet “kultajyviä” noukkimassa
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 3, RYHMÄ 11
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, oppimisympäristöjen kehittäminen yritykset ja oppilaitokset, yhdessä kehittäminen
Erityisesti esillä
Korkeasta osaaamisesta tulee pitää kiinni, innovaatioiden tunnistaminen
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Miten levitetään innovaatioita? Riskinä on, että niitä omitaan.
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Miten tunnistetaan hyvä innovaatio? Tunnistetaanko nämä? Esim. Rovio
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 4, RYHMÄ 4
Näkökulma
Käsitellyt aiheet
Yleinen rakennemuutos, yrityskeskukset, viestintä, pitkäkestoinen mentorointi, globaalit verkostot, verkostoituminen, infra, rahan vähyys
Erityisesti esillä
Toimijoiden määrä, kohtaamispaikat toimijoille, pitkäjänteinen vs. nopea reagointi, hankkeen hidas hallinto,
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Lump sum –vaikuttanut ajattelutavan tehostamisella, hyvällä tavalla, keskitytään tuloksellisuuteen ja nopeaan aikatauluun
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Mittareiden aktiivisempi huomiointi, konkreettisten tulosten kuvaus (esim. 3 palvelukuvausta), pienten yritysten yhteisten logistiikkamallien kehittäminen, miten pysytään aikataulullisesti tarpeiden tahdissa
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 4, RYHMÄ 8
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Välittäjäorganisaatiot, konkretia
Erityisesti esillä
Konkretia, liika fokus välittäjäorganisaatioihin?
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Pitkäjänteisyys yrityksen kehittämisessä, uskallus tehdä suunnanmuutos
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Miten hankkeen suuntaan voisi muuttaa, jos huomataan, että ollaankin menossa väärään suuntaan? Uskallus tehdä suunnanmuutos
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 4, RYHMÄ 12
Näkökulma
Käsitellyt teemat
Yrityksille suuntautuneiden palveluiden määrä, erilaiset tukimuodot, downshiftaamisen hyväksyminen, kuntien kehittämisyhtiöt,
Erityisesti esillä
Tärkeä oppi kuluneelta ohjelmakaudelta
Tukimuotoja on liikaa, yrityksille suuntautuneita palveluita on liikaa
Huomioitavaa seuraavalle ohjelmakaudelle
Downshiftaamisen hyväksyminen, pilottilaitosten rakentaminen
Content slide
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
KESKUSTELUMUISTIINPANOT
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 1: YRITYSTUET JA YRITYSTEN JOHDON JA HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN (RYHMÄT RYHMÄT 1, 5 JA 9)
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 1
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA?
• Kokemus/näkemys, että Pk-yritysten kehittämisresursseja on
käytetty hyvin/paljon eli tarvitsijoita on. Monille 30 % tuki on
tärkeä heikolla markkina-alueella toimittaessa.
• Maakuntaohjelmia ei aina noudateta, kattavasti on jaettu kaikille?
• Yrittäjä toivoo rahoittajilta ”luovaa byrokratiaa”, yrittäjä joutuu
puntaroimaan tuotos-panossuhteen kanssa, kannattaako työ
suhteessa tuotokseen, hallinnointi ei saa syödä hyötyä.
• Pienet toimijat, kv-hankkeissa kumppaneiden löytäminen vaikeaa,
yhteiset tavoitteen löytyminen, haasteita.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Pieni yrittäjä ei pysty näkemään/tekemään isoa kehityskaarta
mitä edellytetään vienti/kv-hankkeessa, pieni täsmähanke
mahdollisempi.
• Kehittäminen De minimistuen kautta, pieni lump sum hanke,
osallistumismaksu pienemmäksi, koulutuksen kautta tukitoimet,
kädestä pitäen yrittäjää tukien. Voisi kokeilla laajemmin.
• Johonkin tiettyyn toimialaan meillä on liian vähän väkeä ryhmän
kasaamiseksi. Kertakorvaushanke verkoston luomiseen?
• Hyöty pk-yrittäjälle pitää olla välitön, pienellä yrityksellä 3-6 kk
on liian pitkä väli. Paljon myytävä ajatusta, että kannattaa
kehittää.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Time is money, oltava valtava hyöty sorvin ääreltä lähemisestä.
• Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa-hanke: Verkostointi on
avainsana. Lähtökohta: Jos on tapahtuma, kootaanko sitä varten
verkostoa, vai onko parempi että verkosto itse miettii ensin,
minne mennään. Asiakaslähtöisyydellä parempaan
vaikuttavuuteen.
• Rahoitusinstrumentteja on, rakennettava yritykselle ratkaisu, jos
selkeä tarve kehittämiselle on. Luovat ratkaisu!
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Rahoittaja: Asia nähtävä, työkalut tuodaan siihen.
• Oikeiden väylien löytäminen vaikeaa, tieto kiven takana, siihen ei aikaa
yrittäjillä.
• Rahoittajatahon/talon sisällä pitäisi tehdä yhteistyötä vähintäänkin eri
rahoitusvälineiden suhteen, mutta ulkopuolelle myös.
• Tarve: Portaali: ideatyökalu, jossa portaita pitkin mennään, rahoituskalut
vähenee kun edetään, mikä jää oikeaksi välineeksi. Hankeidea
• Tukimuotoja ei tunneta eikä yhdistellä riittäväksi.
• Kun iso ongelma, yrittäjä nääntymässä, ei olekaan ketään minkä puoleen
kääntyä? Ei yrittäjille klinikkaa, josta apua. Vaikka muuten on paljon
kaikkea apua.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Yrittäjyysosaamisen tarvetta, monilla substanssituottaminen /
tekeminen onnistuu, mutta liiketoimintaosaaminen ontuu:
Hinnoittelut markkinoinnit ja muut, liiketoimintaosaamiseen on
työkaluja, mutta niitä ei hyödynnetä, ei aina kiinnosta.
• Julkinen keskustelu, kohdentuvatko oikein, vetureille. Ne jotka
vihkiytyvät asiaan, osaavat pelautua (rutinoituminen…).
• Yritystuet: suuryrityksille ei enää?
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN?
• Hankkeet joissa yrityskohtaisesti apua yritykselle, hyöty euromääräisesti
mitattavaksi. Yksilöllisyys!
• Pienet yrittäjät: hinnoittelu ongelma, millä perusteilla tehdään bisnestä,
itsetuntokoulutusta tarvittaisiin, ei uskalleta sanoa ei, ollaan liian
vaatimattomia, myydään liian halvalla.
• Tulevaisuuden koulutus: yrittäjän identiteettikoulutusta yrittäjyyden
alkuvaiheessa, etenkin yksinyrittäjille. Vahvuus yrittäjänä.
• Joskus voi joutua ns. myymään sielunsa, tekeekö sitä mitä haluaa vai sitä
mikä myy/millä menestyy.
• Luovat alat: malli: ennen kuin lähdetään tukemaan jatkokouluttautumista,
laitetaan yrityksen perustoiminnot kuntoon, taloudelliset asiat, kassavirta,
tulot menot jne.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN?
• Yrittäjällä pitää olla syy selvillä heti alkuvaiheessa miksi lähdetään toimintaa mukaan. Johdon sitoutuminen. Koko organisaation oltava mukana.
• Henkilökohtaisesti voi jäädä asiat elämään hyvien työkalujen avulla.
• Työterveyshuollot eivät ota hyviä malleja käyttöön, instanssi pitäisi löytyä. Liian kallista, työterveyshuollolla on asiakkaita muutenkin?
• PK Naisyrittäjät: Virkistäytymisillat ml. Mentoritoiminta. Yrittäjäjärjestöjen kautta.
• Vanhojen konkareiden kertomukset nuorille
• Esimerkki: kaupallistaa julkiselta sektorilta löytyviä hyvinvointimalleja. Palveluille pitää olla tarve ja kysyntä, toimintamalleja kyllä on.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Yrityksessä koulutettu joku huolehtimaan asiasta hankkeen
jälkeenkin. Omistajuus pitää olla.
• Tuotteistus huomioitava
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 5
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA?
• Ei toimijoita ko. asiassa
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN?
• Ls / fr hallinnoltaan keveitä, myös osall. Pitäneet koska tavoitteet niin selkeästi fokusoitu
• Verkottuminen , eri toimialat mutta samat liiketalouden lainalaisuudet toimivat = yhteisiä asioista, kokemusten vaihto
• Yrityksiä tulee kontaktoida, spostilla ei saada samaa kontaktia
• Yritykset tarvitsevat apua ja tukea esim. tukien ja tuotteistettujen aktivointiin / hakemiseen
• Jatkuvuuteen kiinnitettävä huomiota heti alkuvaiheessa, talon vakihenkilöstön vetämät hankkeet – osaaminen jää taloon
• Moka-seminaarit kunniaan – avoimuutta ja epäonnistumiset jakoon – näistä parasta oppia
• Epäonnistuminen sallittua ja nämä julki. Kulttuurin muutosta tarvitaan, jotta asioista uskalletaan tuoda julki
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
JATKUU
• Tulisiko olla enemmän kokeilurahaa / lupa epäonnistua. Kulttuurin
muutosta
• Miten muutosta johdetaan – johtamiskysymys- uusia johtamisen
malleja hanketoiminnan kokeiluna?
• Uudet interventiot, joista syntyy uudenlaista keskustelua ja
muutosta. Interventio kokeilurahalla?
• Tekesillä mielenkiintoinen toimintamalli jossa sekoitetaan hyvinkin
erilaisia toimijoita yhteen. Opitaan toisilta
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN?
• Hyvät mallit ja käytännöt miten juurrutetaan tai viedään
eteenpäin
• Ei kenenkään yhden ihmisen projekti – ei pekan tai maijan
projekti - Vakihenkilöstöä mukaan
• Vuoropuhelu eri projektien kesken
• Organisaation sitoutuminen ja asenne hankkeisiin tärkeää
• Hanketoiminnan vetovoimaisuus on kasvanut – hanketoimintaa
pääsee, ei jouduta
• Hankkeeseen haetaan kehittämishalukkaita tyyppejä
• Hankeammattilaiset, byrokratian hallintaan/ hakuun mutta kaiken
osaavaa ammattilaishankehakijaa ei ole. Tarvitsee sidosryhmän
ympärille
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 9
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. MIKÄ YRITYSTUISSA ON TOIMINUT JA MIKÄ EI KULUVALLA OHJELMAKAUDELLA?
• Asiakaslähtöisyys, katsottu yrityksen tarvetta ja ohjattu oikean
rahoituslähteen luo
• Aikaisemmin eri tahot tehneet kasvuhalukkuuden ja tulevien
investointien kartoituksia, nykyisin tiedon keruu enemmän
keskitetty ja organisoitu, mm TE-toimistot, Tekes ja Finnvera
samassa tietopankissa, joihin vastaukset kirjataan ja joista niitä
voidaan hyödyntää
• Pieniä yrityksiä saatu tekemään yhteistyötä mm matkailun alalla,
jolloin markkinointi näkyvämpää, perustettu yhdistyksiä tms
renkaita vetämään yhteistyötä
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. MINKÄ TYYPPISET HANKKEET OVAT VAIKUTTAVUUDELTAAN PARHAITA ESIM. LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN?
• Hankkeet, joissa tarjottu koulutusta pk-yrityksille, joilla muutoin
ei mahdollisuutta koulutuksiin
• Yhteistyöhön tähtäävät hankkeet, erityisesti pienten yritysten
kohdalla
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITEN TUOTTAVUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN PARANTAMINEN TYÖELÄMÄÄ KEHITTÄVIEN MALLIEN JA TOIMINTATAPOJEN AVULLA VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN?
• Pienillä muutoksilla saadaan isojakin tuloksia
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 2: SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY, OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN (RYHMÄT
2, 6 JA 10)
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 2
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA?
• Ikääntyneet jääneet vähemmälle huomiolle Itä-Suomessa
• Ikäosaaminen kehittämiselle osaamispohjaa on laajalti Itä-SUomessa
• Rajanveto milloin puhutaan työmarkkinoilta syrjäytymisestä vai esim. ikääntyneiden syrjäytymisestä
• Nyt ei suoraan ohjelma-asiakirjassa ole mainintaa voidaanko parantaa eläkeikäisten asemaa
• Keski-ikäiset ammattikouluttamattomat, erityisesti pienillä paikkakunnilla ongelmaryhmänä
• Hyvin nuoret? Syrjäytymisen kierre alkaa jo hyvin nuorena, voidaanko sinne puuttua?
• Rutinoituneiden, yhdessä ammatissa olleiden, ikääntyneiden työntekijöiden muutostilanteiden tukeminen
• Maahanmuuttajataustaisille suunnatut hankkeet, pidemmän aikavälin johdonmukaiset suunnitelmat tarpeellisia, hanke myöskin peruskuntalaisille ennakkoluulojen poistamiseksi ja ehkäisemiseksi.
• Projektiluontoisten ja epätyypillisten työsuhteiden ammattilaisten jaksamisen tukeminen
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ?
• Verkostoituminen ja yhteistyö on kaiken lähtökohta, verkoston pitäminen ja ylläpito ja poikkihallinnollinen toiminta tulee saada turvattua (=asiakas liikkuu kohti tavoitetta vaikka palveluntuottaja vaihtuu)
• ”kumppanuus on tekoja”, kaikkien toimijoiden rooli pitää saada aktiiviseksi, riippumatta omasta toimivallasta
• Lainsäädännön taakse ei saisi mennä piiloon, verkoston roolia tulisi vahvistaa järjestelmällisesti
• Uusien avauksien mahdollistaminen ja sitä kautta uusien kumppanuuksien luominen yli hallinnon ja alueellisten rajojen
• Alkuun tarpeellisen verkoston käyntiin saattamiseksi otetaan verkosto kasaan ”vaikka väkisin”
• Ammatillinen verkostotyön osaamisen taso on saatava korkeammalle tasolle, jotta verkostot voisivat toimia ja uusintaa itseään
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI?
• Keventämällä systeemit ja byrokratia siten, että kolmannen sektorin toimijoiden on mahdollista olla
edes mukana rahoituksellisesti ja toiminnallisesti palkitsevaa. Lainsäädännön ja ohjeistuksen
tarkasteleminen siten, että tämä mahdollistuu.
• Rakentaa ”kasvatusmalleja”, jossa 3. sektorin edustajat voivat olla mukana muiden hankkeissa
• Henkilöstön valmentava koulutus hankehallinnointiin.
• Kielen muuttaminen asiakasystävällisemmäksi ja ymmärrettäväksi jo hakuvaiheessa
• Talkootyön huomioiminen näiden toimijoiden hankkeissa edistäisi asiaa
• Projektiosaamista on työvoimapoliittisilla toimijoilla (kansallinen), mutta yhteistyötä olisi lisättävä,
saatava mukaan laajempaan kehittämiseen
• Mukaan isommissa verkostoissa muiden kanssa
• Kilpailuttamisen kynnysrajojen aito noudattaminen myös hankemaailmassa mahdollistaisi suorat
pienet hankinnat kolmannen sektorin toimijoilta
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 6
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA?
• Nuoret saatava työelämään tarpeeksi aikaisin, samalla estetään pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorten
saaminen yrityksiin jo opiskeluvaiheessa, koulutuksessa työssäoppimisen painottaminen
• Vanhempien tukeminen, tällä ehkäistään lasten syrjäytymistä
• Esimerkkitoiminta: Taidekasvatus menetelmänä
• Työnantajien suurempi vastuu koulutuksesta, mallien hakeminen muualta Euroopasta.
Oppilaitosten työelämäyhteyksien vahvistaminen tärkeää, koulutetaan oikeaan tarpeeseen ja
oikeita asioita
• Tulevan ohjelman TL6 sisällä nykyistä enemmän koko perhettä koskeva kehittäminen, ei
sosiaalipolitiikkaa, vaan työllistämiseen tähtäävää, ei pelkästään järjestöjen kautta, vaan
muidenkin mm. julkisten toimijoiden kautta.
• Erilaisten opiskelu- ja kouluttautumismallien etsiminen, koska kaikille perinteinen opiskelutapa ei
toimi. Räätälöinti, yksilölliset toimenpiteet. Osatutkintojen parempi hyödyntäminen.
• Koulutusjärjestelmän rakenteet ovat jäykät, vaikea rakentaa yksilöllisiä polkuja.
Oppisopimuskoulutus ei sovi kaikille oppijoille.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA?
• Hyvät tyypit työllistyvät muutenkin, entä ”vähemmän” hyvät tyypit? Tärkeää oma-
aloitteisuus, pitäisi saada opetettua aloitteellisuutta perustaitona. Monilla nuorilla
elämänhallinta on hukassa.
• Lastentarhasta lähtien tarpeen oikea opastus ja kannustus, osallisuuden
huomioiminen jo pienestä lähtien. Miten tuetaan osallisuutta? Kuuleminen, esimerkit,
toimivat henkilösuhteet, palkitsevuus
• Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat ohjausta, henkilökohtainen mentori ja tuki,
moniongelmaisuus kasaantuu, monet tarvitsevat räätälöityä tukea, joillakin eläke
esim. ainoa oikea vaihtoehto. Itsensä motivoiminen uudelleen koulutukseen vaikeaa,
hankalaa lähteä pois kotipaikalta.
• Tulokset nuoriin kohdistuvissa toimenpiteissä ovat yleensä paremmat kuin
hankkeissa, joissa kohdennetaan rahoitusta esim. pitkäaikaistyöttömiin. Tosielämän
raadollisuus: Erottelu pitkäaikaistyöttömistä, ketä voidaan oikeasti auttaa ja ketä ei.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ?
• Nuorten palvelut ovat erittäin hajallaan, palveluntuottajien tulee verkostoitua,
tiedonsiirto-ongelmat organisaatioiden välillä
• Monialaisen verkostoyhteistyön kehittäminen tärkeää
• Organisaation tulee nähdä että yhteistyöstä on hyötyä, asiakkaista ei saisi pitää
mustasukkaisesti kiinni. Jos ei itse voi tarjota apua, pitäisi pystyä ohjaamaan sinne
mistä apua voi saada.
• Tarvitaan kullekin asiakkaalle jo asiakassuhteen alussa systemaattinen suunnitelma,
miten edetään, mitkä on tavoitteet
• Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa? Puuttuuko asiakaspalveluosaaminen? Kuka
on vastuussa?
• Onko liian paljon päällekkäistä, samanlaista toimintaa esim. nuoret? Teemahaut,
jolloin voitaisiin karsia päällekkäisyyksiä ja yhdistää toimintoja.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ?
• Yrityksiin ollaan liian paljon yhteydessä monien toimijoiden suunnasta,
toiminta näyttää sekavalle. Projektien välinen yhteistyö on tärkeää, että
kaikkien roolit ovat selvillä.
• Kaikista ei ole avoimille työmarkkinoille, parannetaan tätä kautta
osallisuutta.
• Yritykset katsovat ensisijaisesti omaa liiketoimintaa, työntekijöitä otetaan
tarpeeseen, pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta palkata työntekijöitä
• Yritysten tarpeet selville, että kohderyhmät ja yritykset saadaan
kohtaamaan. Nuorille tarvitaan työkokemusta, työssäoppimisen
mahdollisuudet.
• Taloudellinen tilanne on vaikea uusien työpaikkojen luomiseen, pitäisi
saada entisetkin säilytettyä.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI?
• Usein arvostellaan kolmannen sektorin toiminnan vaikuttavuutta, mutta merkitys
välityömarkkinapaikkana on tärkeä, samoin osallisuuden tuottajana. Tarvitaan
kolmannen sektorin osaamisen lisäämistä, hankehakuun ohjausta
• Kolmannen sektorin toimijat ovat hyvin erilaisia, paljon pieniä, lisäksi keskisuuria ja
suuria, joilla on enemmän osaamista. Kolmannen sektorin rooli toimijakentässä tulee
olla selvä, tulee olla selvillä mihin pyritään, selvillä että hanketoiminta on
kehittämistoimintaa ei perusrahoitusta
• Toimijat ikääntyvät, toiminnot supistuvat, vakituista henkilökuntaa ei ole, ei ole
riittävää kassaa pyörittää toimintaa.
• Kolmannen sektorin rooli on kasvamassa, esim. kuntien palvelutuottajina.
Osallistumaan oppiminen pitäisi saada jo lapsena, jotta voidaan olla myös toimijana.
• Yksilöllisyys ja kilpailuyhteiskunta on vaikea yhtälö yhdessä syrjäytymisen ehkäisyn
kanssa
• Yhdistyksiin halutaan tulla mukaan, mutta toiminnan konkreettiseen toteuttamiseen
ei olla niin halukkaita.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
LAAJAT HANKKEET VS. TÄSMÄHANKKEET
• Riippuu toiminnasta, kokonaisuuden hallinta on tärkeää,
koordinoivia hankkeita, rahoittajan tulee ”pakottaa” yhteistyöhön
• Tietyt toimintamallit toimivat tietyillä alueilla, toiminnan tulee
pohjautua kukin alueen tarpeisiin.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 10
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. MITÄ ERITYISRYHMIÄ (ESIM. NUORET, IKÄÄNTYVÄT, PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT, VÄHEMMISTÖT) TULEVAN OHJELMAKAUDEN TOIMENPITEIDEN KOHDERYHMÄNÄ TULISI PAINOTTAA?
• Kipuasiakkaat
• Vammaiset
• Maahanmuuttajat
• Nuoret
• Ulkolaiset työntekijät
• Muut kuin jo syrjäytyneet
• Muutkin kuin TE-toimiston asiakkaat
• Oppilaitokset kohteeksi
• Erilaiset oppijat, erilaiset toimintaympäristöt
• Oppimisvaikeuksia omaavat
• Tietylle ikäryhmälle suunnatut jutut/esim. kaikille -99 syntyneille kesätyöpaikka)
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Mielenterveyskuntoutujat
• Sairastuneiden työhönpaluu (työhönvalmennus)
• Työssä jaksamattomat
• Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat
• Vastavalmistuneet
• Armeijasta ja vanhemmanvapailta ym. työmarkkinoille palaavat
• Yksinäiset ikääntyneet
• Pitkistä työsuhteista irtisanotut
• Kohderyhmiä ei saa eristää toisistaan vaan yhdistää
• Kuntasektori kohteeksi
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. VERKOSTOITUMISEN JA KUMPPANUUDEN MERKITYS SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYSSÄ?
• Uusia areenoita yritysten ja nuorten kohtaamisille
• Kummiyrityksiä opiskelijoille, liukuma työelämään, ei pois sieltä
• Porkkanoita yritysten osallistuttamiseen hankkeisiin,
työvalmennukseen
• Päästään irti sektoripompottelusta
• Monen toimijan matalan kynnyksen kioskeja
• Luukulta toiselle pompottelu jää pois
• Saman alan toimijoita saman katon alle
• Päällekkäisyyksiä hankehakemuksessa ei saa enää tulla koska
verkostot on jo luotu
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Verkostot ovat aina henkilöiden välisiä, ei organisaatioiden välillä,
siksikin tarvitaan pitempiä hankkeita
• Lapsiperheiden tukeminen kokonaisvaltaisesti, ei sektoripuuhana
• Linkit yrityksiin avattava että saadaan ihmiset töihin
• Verkostoista yhteiskehittämiseen
• Kunnat ehdottomasti hanketoiminnan kohderyhmiksi
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITEN KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT SAADAAN MUKAAN VERKOSTOIHIN JA KUMPPANEIKSI?
• Työvalmentajia projektiin ja sijoitus yrityksiin
• Työllistetään vanhusprojekteihin
• Itä-Suomessa ovat jo mukana aktiivisesti
• Kunnilla tulisi olla koordinaatiovastuu hanketyössä, kolmas sektori
mukaan, mutta sektoroituneilla kunnilla se on vaikeaa. Ongelma
enemmän kuntapuolella kuin kolmannen sektorin puolella
• Kolmatta sektoria tuettava kunnissa paremmin
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
4. MUUT KESKEISET KESKUSTELUTEEMAT
• Parempi tilkitä kuin äyskäröidä, jos nuorten osallisuutta lisätään
niin syrjäytyminen katoaa
• Matala kynnys saada työtä
• Yrityksille työvalmentajia hankkeiden kautta,
työpaikkaperehdyttäjäkorvaus saatava yrityksille
• Yksinäisyyttä ehkäisevä teknologia (pulinaboxi telkkariin)
• Pitkiä koko ohjelmakauden hankkeita
• TE-toimistosta ei tule enää paikallista ohjausta – Sanssikortti ei
pelaa sen vuoksi
• Liikenneyhteyksien vaikutus syrjäytymiseen ja työllistymiseen
• Kaikilla ei samoja mahdollisuuksia käydä koulua
• Syrjäyttävät mekanismit selvitettävä
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Työpajojen opinnoistaminen eli hyväksyttävä osaksi opintoja,
työpajojen ammatillisuus tunnustettava
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11)
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 3
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 3: OSAAMINEN JA INNOVAATIOT (RYHMÄT 3, 7 JA 11)
Keskeisiä kysymyksiä:
1. Rakennerahastotoiminnasta saadut kokemukset osaamisen ja
innovaatiotoiminnan edistämisessä.
2. Työvoiman osaaminen alueellisen kehittämisen välineenä.
Toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus, nykykauden
kokemukset.
3. Mitä eväitä kuluva kausi antaa rakennerahastorahoitteiselle
osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämiselle seuraavalla
kaudella?
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. RAKENNERAHASTOTOIMINNASTA SAADUT KOKEMUKSET OSAAMISEN JA INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ.
• Isoja hankekokonaisuuksia, EAKR investointeihin ja ESR
osaamisen kehittämiseen, Tekes, yhteiset rahoitusprosessit,
ohjausryhmät jne.
• Eri rahoituslähteiden hyödyntäminen, vaikeuskertoimet
lisääntyvät
• Isot hankinnat esim. laitteet, kilpailutukset ovat vaativia ja aikaa
vieviä, vaatii hankintaosaamista,
• Yritysyhteistyötä tehdään, hankkeissa ovat mukana toimijoina,
laiteinvestoinnit, osaamisen kehittämistä, työelämän tarpeet
esille, usein yrityselämän tarpeet hankkeiden taustalla
lähtökohtana
• Oppimisympäristöt, monitoimijaiset verkosto, yhteiset
näkemyksen merkitys, koordinaatiota vaativaa työtä
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
• Lump sum- hankkeiden hyödyntäminen kehittämistoiminnan
liikkeellepanijana, esiselvitystyössä, tarpeet näkyväksi ja
toimijoiden sitouttaminen
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. TYÖVOIMAN OSAAMINEN ALUEELLISEN KEHIT-TÄMISEN VÄLINEENÄ. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET
• Ammatillisesta koulutuksesta tulevilla ei ole heti valmiuksia
työelämään, toisaalta työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti,
miten oppilaitokset pystyvät vastaamaan haasteeseen
• Oppilaitosten pitäisi olla askelta edellä, opettajien ammattitaidon
ylläpitäminen, työelämäyhteistyö, yrittäjät opettamassa
oppilaitoksissa jne.
• Oppilaitos-tutkimuslaitos yhteistyö, huomisen osaamisen esille
saaminen, työelämäjaksoille tutkimuslaitoksiin?
• Kansainvälisyys, maailmalta huippujuttuja meille, rahoitus?
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI ANTAA RAKENNERAHASTO-RAHOITTEISELLE OSAAMISEN JA INNOVAATIO-TOIMINNAN KEHITTÄMISELLE SEURAAVALLA KAUDELLA? • Enemmän yritysyhteistyötä kaikilla sektoreilla, siinäkin on
ongelmia, mm. tekijäoikeuskysymykset, hankkeiden toiminnan
hidasliikkeisyys, kehittämistoiminta voi olla liian hidastempoista
yrityksien näkökulmasta
• Miten yritykset sitoutetaan, pitää olla tarjota jotain konkreettista
hyötyä yritykselle
• Eri rahoituslähteiden hyödyntämisen vaikeus, ammattitaito,
byrokratia
• Näimme unta; yksi hanke, useampi rahoittaja, vähemmän
byrokratiaa
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 7
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
KOKEMUKSIA
• ehdoton elementti esim. Etelä-Savolle, kysyntää paljon, kehittämisresurssi, tki-toiminnan yhteys koulutuslaitoksiin, maakuntakorkeakoulumalli (korkeakoulu =
• yliopiston kehittämistoiminta ei säteile niin hyvin keskuskaupungin ulkopuolelle maakuntaan kuin ammattikorkeakoulun
• yliopiston tutkijan tärkein tuotos on tieteelliset julkaisut
• osaamisen siirto (esim itä-suomen yliopiston) maakuntien välillä ja seudulle olisi tärkeää
• eu-rahoilla oma rooli kehittämistoiminnassa – ei tarvitse – ei saa tehdä julkaisuja
• moni tutkija ehkä siksi hakeutuukin ammattikorkeakouluun, jonkin verran käytännönläheisempää
• tarvitaan TULKKI yliopiston ja yrityselämän välille – kehitysyhtiöiden rooli
• yliopiston tutkijoita ohjataan huippututkimuksen suuntaan – ei ehkä kiinnosta rakennerahastohankkeet
• yliopistotutkimuksen kaupallistaminen tärkeää
• yliopisto organisaationa ei tue yliopistossa tehdyn innovaation kaupallistamista
• verkostot
• elinkeinoelämän hyödyntäminen , ptäisi olla tulkki yliopiston ja yritysten välillä
• parannusehdotus: hankehallinnoinnin ”ulkoistaminen” erillään substanssista
• mistä löytyisi tieto jo tehdyistä asioista kun esim. suunnitellaan uutta hanketta
• Euraan esim. sanahaku
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
VAIKUTTAVUUS, TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET, TYÖVOIMAN OSAAMINEN … • ikääntyvät ihmiset, työssäjaksaminen, johdon koulutus
• työvoiman saatavuus, ulkopuolelta tuleva työvoima,
epähoukuttelevat alat – nuorten innostaminen koulutukseen
• ongelmana, että ei ole työpaikkoja eikä ehkä
harjoittelupaikkojakaan
• heikentääkö liian helppo (!) sosiaaliturva opiskelumotivaatiota
• idea: kiertävä työpankki, jossa nuoret voisivat tehdä pätkän
erilaisissa työpaikoissa, josta sitten työnantaja voisi napata
sopivan tyypin sopivaan hommaan
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI …
• innovaatioasiamiehiä yliopistojen tiedelaitoksille – hakea jyviä,
jotka on mahdollista kaupallistaa
• em. palvelisi myös yliopistoa, kun tutkijat etsivät uusia
tutkimushankkeita tai jatkomahdollisuuksia tutkimuksille
• voidaanko luoda malli, jolla tutkimusten kultajyvät tuotteistetaan?
yhdessä esim. kehitysyhtiöiden kanssa; idean isänä olevan
tutkijan pitäisi myös päästä hyötymään innovaation
kaupallistamisesta (paluuta vanhaan malliin)
• sijoitusrahasto innovaatiotoimintaan rahoituksen turvaamiseksi
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
YHTEENVETO
• Yliopiston rooli – tieteellinen tutkimus ja kehittämistoiminta eivät
saa kampittaa toisiaan – välittäjäorganisaatioita yrityselämään
päin tarvitaan (kehitysyhtiöt, tiedepuistot)
• Ammattikorkeakoulun rooli selkeämmin alueen
kehittämistoiminnassa
• Yritysten tukeminen (koulutus ym) – yrityselämän menestys
vaikuttaa myös työvoiman kysyntään
• innovaatioasiamiehet ”tutkimuksen kultajyviä” noukkimaan
• Idea: voisiko t&k-hankkeessa olla sisään rakennettu raha, jolla
tuloksista perustetaan yritys
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 11
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. RAKENNERAHASTOTOIMINNASTA SAADUT KOKEMUKSET OSAAMISEN JA INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMISESSÄ.
• Vanhan toistaminen – hyvä vai huono asia – pyörää ei kannata keksiä uudestaan
• Jatkokehittämisen polkuja voi löytyä, mikä edistää osaamista ja uusien innovaatioiden syntymistä
• Kannattaa miettiä että onko innovaatiolla tulevaisuutta?
• Miten syntynyt innovaatio saadaan levitettyä kaikkien ulottuville, eli kuinka päästä pois ajatuksesta että innovaatio ei ole oma ”lapsi”
• Olemassa olevien teknologioiden yhdistäminen esim. pilvipalvelut – rahan merkitys suuri toimijoille
• Tunnetut toimijat ovat etusijalla rahoituksen myöntämisessä
• Rahoittajien asenne (tekes) ja ymmärrys uudesta innovaatiosta
• Yrityssalaisuudet ja niiden merkitys
• Rovio -case (ammutaan vihaisilla linnuilla sikoja), pelimaailman tulevaisuus ja mahdollisuudet Suomelle
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. TYÖVOIMAN OSAAMINEN ALUEELLISEN KEHIT-TÄMISEN VÄLINEENÄ. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS, NYKYKAUDEN KOKEMUKSET
• Osaava työvoima ehdoton edellytys
• Yritysten johdon, henkilöstön ja ei työssä olevien kouluttaminen
• Uskallus, riskinottokyky, vahva tietämys alueen osaajista
• Ymmärrettävä alueen tarpeet
• Uudet oppimisympäristöt, uudet oppimismallit, oppimispolkujen jatkumot, opiskelija-yritysyhteistyö
• Esimerkkinä Kuopio ja hammaslääketieteen opiskelu
• Yritysten kilpailukyvyn parantaminen
• Yhteishankintakoulutukset, esim. UPM tehtaan lakkauttaminen – uudelleenkouluttautuminen, 30 uutta yritystä syntyi
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITÄ EVÄITÄ KULUVA KAUSI ANTAA RAKENNERAHASTO-RAHOITTEISELLE OSAAMISEN JA INNOVAATIO-TOIMINNAN KEHITTÄMISELLE SEURAAVALLA KAUDELLA? • Kehittäminen ei koskaan lopu
• Innovaatioiden mahdollisuuksista pidettävä huolta
• Tukien keskittäminen ja potentiaalisten nousijoiden ennakointi; tuleeko pysyviä vaikutuksia vai ei
• Poikkitieteelliset hankkeet – tulevaisuus ja mahdollisuudet, moninaiset vaikutukset
• Moninaiset rahoitusmahdollisuudet – riittääkö yritysten ja yrittäjien osaaminen ja aika tähän…
• Poikkitieteellistä osaamista tarvitaan entistä enemmän
• Tulevaisuuden ja alueen työelämän tarpeisiin vastattava koulutuksella
• Tiiviimpi yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa
• Oppisopimusmallin kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 4: YRITYSTENTOIMINTA-YMPÄRISTÖT (RYHMÄT 4, 8 JA 12)
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 4
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
TEEMA 4: YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT (RYHMÄT 4, 8 JA 12)
Keskeisiä kysymyksiä:
1. Mitkä ovat olleet tämän kauden keskeisimmät haasteet ja opit
liittyen yritysten toimintaympäristöjen ja
välittäjäorganisaatioiden kehittämiseen liittyen?
2. Mitkä ovat tehokkaimmat tai tärkeimmät osa-alueet yritysten
toimintaympäristön kehittämisessä lähitulevaisuudessa?
3. Mitkä välittäjäorganisaatiot ovat keskeisessä asemassa yritysten
toimintaympäristöjen kehittämisessä kullakin alueella? Miten
näiden toimijoiden toimintaa olisi järkevintä tukea
rakennerahastojen kautta?
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. MITKÄ OVAT OLLEET TÄMÄN KAUDEN KESKEISIMMÄT HAASTEET JA OPIT LIITTYEN YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN JA VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEEN LIITTYEN?
• Yritysalueet, yrityspalvelut
• Kehittämisyhtiöt, oppilaitokset
• Toimijoitten määrä, asiakaalle sekava (yrittäjä), yirtyssuomi
haasteellinen, on sähköiset palvelut mutta ei f2f palvelua,
sitoutumattomuus, viestintä
• Kohtaamispaikat, sparrauspaikat, asiakkaat eivät anna palautetta
• Uusyrityskeskus, prio agram kehittämiyhtiöt,
• Osaamisen kehittäminen oppilaitokset tutkimuslaitokset
• Yritystalueet, vaikea löytää vaikuttavin, pieni kunta vs
keskuskaupunki,
• Koko suomi rakennemuutoksessa
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. MITKÄ OVAT TEHOKKAIMMAT TAI TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESSÄ LÄHITULEVAISUUDESSA?
• Pikäkestoinen mentorointi
• Verkostoitumisen edistäminen, miniklusterit
• Klusterien edistäminen, tuotteistamisen edistäminen, nopeita
hankkeita pienille yrityksille,
• Hallinointi nopeaa, joustavaa
• Globaalit verkostot, yhteistyö kansainvälisesti (ei heti vienti),
yrittäjien vaihto
• Logistiikan järkeistäminen, keke, pienten yritysten yhteiset
logistiikkatoiminnot.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITKÄ VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT OVAT KESKEISESSÄ ASEMASSA YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ KULLAKIN ALUEELLA? MITEN NÄIDEN TOIMIJOIDEN TOIMINTAA OLISI JÄRKEVINTÄ TUKEA RAKENNERAHASTOJEN KAUTTA? • Seudullinen Kehittämisyhtiö tai kunta
• Yritysten toimialakohtaiseen kehittämiseen rahoitusta
• Huomioidaan kehittämistoiminnen projektiluonne
• Pitkäjänteinen kehittämistyö vs nopea reagointi
• Ostopalveluita sopivasti, kehittämisyhtiö hallinoi ja koordinoi.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
4. MUUT KESKEISET KESKUSTELUTEEMAT
• Lump sum kustannusmalli tuonut ”tehokkaan” ajattelutavan:
• Päätetään konkreettinen (rajattu) tavoite, pieni budjetti, jolloin
toteutus nopea.
• Hankemaailmaan ”insinööriajattelua” esr-hankkeisiin
• Hankesuunnitelmaan työpaketteja, aikataulutusta,
• Konkreettiset tulokset esim. 3 palvelukuvausta.
• Saavutukset ja mittarit,
• Ei seurata että tehdään suunnitelman toimenpiteitä vaan että
ollaan saavuttamassa tavoitetta.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 8
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. MITKÄ OVAT OLLEET TÄMÄN KAUDEN KESKEISIMMÄT HAASTEET JA OPIT LIITTYEN YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN JA VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEEN LIITTYEN?
• Enemmän voisi ”valua” hankkeen hyötyjä mukana oleville
yrityksille - saatava varmuus ennen rahoitusta
• Haetaan konkreettisiin ongelmiin ratkaisuja, jotka kiinnostavat ja
hyödyttävät yrityksiä
• Aikataulujen synkronointi eri kumppaneiden kesken. Parhaiden
kumppaneiden löytyminen haasteena.
• Hankkeen toteutuksessa on oltava joustavuutta, jotta päästään
toivuttuun lopputulokseen. Rahoituspuolelta toivotaan rohkeutta
muutosten hyväsymiseen.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. MITKÄ OVAT TEHOKKAIMMAT TAI TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESSÄ LÄHITULEVAISUUDESSA?
• Jatkossakin on syytä Itä-Suomessa tukea täsmäiskuin
elinkeinojen toimintaedellytyksiä parantavia infratoimia
• Toimintaympäristön kehittämisessä tulee pyrkiä
pitkäjänteisyyteen – pyrkimys sopeutua markkinoiden muutoksiin
jopa globaalisti
• Osaavan työvoiman saatavuus – ongelma edelleenkin
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITKÄ VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT OVAT KESKEISESSÄ ASEMASSA YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ KULLAKIN ALUEELLA? MITEN NÄIDEN TOIMIJOIDEN TOIMINTAA OLISI JÄRKEVINTÄ TUKEA RAKENNERAHASTOJEN KAUTTA? • Varmasti kaikkia tarvitaan, mutta tarvitaanko joka paikassa –
päällekkäisyydet pois!
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
RYHMÄ 12
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
1. MITKÄ OVAT OLLEET TÄMÄN KAUDEN KESKEISIMMÄT HAASTEET JA OPIT LIITTYEN YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN JA VÄLITTÄJÄORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEEN?
• Haaste: Talouden muutos vähentänyt mahdollisuuksia osallistua
kehittämishankkeisiin
• Haaste: Kokonaisrahoituksen saaminen kasaan projekteihin
vaikeaa. Yritysten rahoituksen saaminen esim. oppilaitosten
projekteihin on ollut haastavaa
• Haaste: Pienillä yrityksillä pienet resurssit osallistua hankkeisiin
taloudellisesti tai henkilöresurssien puolesta
• Opit: Yrityksille suunnattu paljon erilaisia palveluita. Yrityksillä ei
ole käsitystä kaikista palvelumuodoista. Yhdenluukun periaate
puuttuu. Neuvontapalveluiden tarjoajien kenttä pirstaloitunut.
• Opit: Erilaisia yritysten tukimuotoja on liikaa.
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
2. MITKÄ OVAT TEHOKKAIMMAT TAI TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESSÄ LÄHITULEVAISUUDESSA?
• Infraa ja logistiikkaa kehitettävä siten, että ovat kunnossa
• Downsiftaamisen salliva asenne. Yrityksen johtamisen
kehittäminen siten, että eritasoinen tai vaihteleva eli inhimillinen
suoriutuminen tulee hyväksytyksi. Monimuotoisten työsuhteiden
lisääminen.
• Turhien työvaiheiden vähentäminen. Tietojärjestelmien
yhtenäistäminen siten, että esimerkiksi erillisiä kirjautumisia ei
jatkuvasti tarvita.
• Eri yritysten yksiköiden tai osastojen välisen liikkuvuuden
helpottaminen
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
3. MITKÄ VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT OVAT KESKEISESSÄ ASEMASSA YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ KULLAKIN ALUEELLA? MITEN NÄIDEN TOIMIJOIDEN TOIMINTAA OLISI JÄRKEVINTÄ TUKEA RAKENNERAHASTOJEN KAUTTA? • Kuntien kehittämisyhtiöt
• Koulutusorganisaatiot
• Tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatiot
• Rahoituksen suuntaaminen näiden pilottilaitoksille, joilla voidaan
testata uusia menetelmiä tai tekniikoita. Julkisten toimijoiden
pilottilaitoksen ovat kaikille avoimia. Yritysten pilottilaitoksille
voitaisi myöntää tavanomaisten yritystukea korkeamman tuen.
• Demonstraatioiden tukeminen
ITÄ-SUOMEN RAKENNERAHASTOPÄIVÄT
PALAUTETTA JA LISÄTIETOJA
Antti Eronen
Henrik Pekkala