järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015

J Ä R V E N P Ä Ä N

LUKIO 2014-2015

OPINTO-OPAS

2

Opinto-opas 2014–2015Järvenpään LUKIO

YhteystiedotLukionkatu 1, 04410 Järvenpää

telefax: 09 2719 2412lukion kotisivu: www.jarvenpaanlukio.fi

rehtori Marja-Liisa Lehtiniemi, puh. 040 315 2308, [email protected] Jukka Ottelin, puh. 040 315 2525, [email protected] apulaisrehtori Päivi Järvinen, puh. 040 315 2509, [email protected]

lukiosihteeri Arja Mäkelä, puh. 040 315 2562, [email protected] Nina Elomaa, puh. 040 315 2306, [email protected]

Opinto-ohjaajatSanna Alanko, puh. 040 315 2391, [email protected] Mäkinen, puh. 040 315 2868, [email protected] Talvensaari, puh. 040 315 2340, [email protected]

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

JÄRVENPÄÄN LUKIO

3

Yleislinja, kuvataide-, koripallo- ja musiikkilinja

Kieliopintoja seitsemässä vieraassa kieles- sä: englanti, espanja, kiina, latina, ranska, saksa ja venäjä

Laaja kurssivalikoima taide- ja taitoaineissa

Suuntautumismahdollisuus luonnontieteisiin tai yrittäjyyteen ja talouteen

Valmennusryhmät jalkapallossa, jääurhei- lussa ja voimistelussa

Lukiodiplomit: teatteri, kuvataide, musiikki, liikunta, media, käsityö, tanssi ja ko- titalous

JÄRVENPÄÄN LUKIO

YKSI LUKIO – MONTA MAHDOLLISUUTTA

VOIT KOOTA OPINTO-OHJELMASI LUKION OMISTA YLI 300 ERI KURSSISTA SEKÄ MUIDEN OPPILAITOSTEN

TARJO

NN

ASTA

KIELET JA KULTTUURI

HUMANISTISET JA YHTEISKUNTATIE-TEELLISET AINEET

OPINTO–OHJEL-MA VÄHINTÄÄN 75 KURSSIA

MATEMATIIKKA JA LUONNON-TIETEET

TAITO-JA TAIDE–AINEET

MUIDEN OPPILAITOSTEN KURSSIT

Järvenpään lukio on yksi Suomen suurimmis-ta lukioista. Sen ansiosta laaja ja monipuoli-nen kurssitarjonta kaikissa oppiaineissa kat-

taa monen pienemmän erikoislukion tarjoamat mahdollisuudet. Opiskelija voi koota opinto-oh-jelmansa yli tuhannesta opetusryhmästä ja pai-nottaa opintojaan haluamiinsa oppiaineisiin.

4


Sisällys

6 OPINTOJEN SUUNNITTELU8 ARVIOINTI10 YLIOPPILASTUTKINTO15 OPPIAINEET15 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS15 ÄI: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS16 DRAAMA17 KIELET JA KULTTUURIT18 EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI)20 RU: TOINEN KOTIMAINEN,

RUOTSI (A- ja B-kieli)21 SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli)21 SAKSA A-KIELENÄ22 SAKSA B-KIELENÄ24 RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli)24 RANSKA A-KIELENÄ25 RANSKA B-KIELENÄ27 VB: VENÄJÄ (B3-kieli)28 EB: ESPANJA (B3-KIELI)29 LB: LATINA (B3-kieli)30 KI: KIINA31 MATEMATIIKKA JA

LUONNONTIETEET35 MA/MB: MATEMATIIKKA35 MA: MATEMATIIKAN

PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 37 MB: MATEMATIIKAN

LYHYT OPPIMÄÄRÄ39 FY: FYSIIKKA

41 KE: KEMIA42 BI: BIOLOGIA44 GE: MAANTIEDE45 HUMANISTISET JA

YHTEISKUNNALLISET AINEET46 UE/UO/ET: USKONTO ja

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO46 UE: EVANKELIS-LUTERILAINEN

USKONTO47 UO: ORTODOKSINEN USKONTO47 ET: ELÄMÄNKATSOMUSTIETO48 FI: FILOSOFIA49 PS: PSYKOLOGIA51 HI: HISTORIA52 YH: YHTEISKUNTAOPPI56 TE: TERVEYSTIETO57 TAITO- JA TAIDEAINEET58 LI: LIIKUNTA60 URHEILUVALMENNUS62 MU: MUSIIKKI65 MUL: MUSIIKKILINJA66 KU: KUVATAIDE70 KT: KUVATAIDELINJA71 OPINTO-OHJAUS71 OP: OPINTO-OHJAUS72 SOVELTAVAT KURSSIT72 TI: TIETOTEKNIIKKA72 YTK: YHTEISTYÖKURSSIT75 DI: LUKIODIPLOMIKURSSIT

5

JÄRVENPÄÄN LUKIO pähkinän kuoressa

Nykyaikainen oppimisympäristö Oppiaineiden opetustilat ryhmittyvät ”tie-

dekunniksi” Rakennuksen keskellä ovat vapaa-ajan ja

itsenäisen työskentelyn tilat, ruokala ja kir-jasto

Käytössä on ajanmukainen tietoja vies-tintätekniikka

Ammattitaitoinen henkilöstö Kannustava, kehittämiseen panostava ja

vuorovaikutusta korostava opettajakunta Opettajat organisoivat yhdessä opiskeli-

joiden kanssa erilaisia tapahtumia lukuvuo-den aikana

Yksilölliset opintomahdollisuudet Aito valinnanvapaus omien kiinnostusten,

harrastusten ja urasuunnitelmien mukaanItsenäinen opiskelu ja verkkokurssit täyden-tävät kurssitarjontaa

Mahdollisuus yksilölliseen opintojen ja ylioppilastutkinnon suoritusaikatauluun

Ylioppilaskirjoitusvalmennusta on kaikis-sa aineissa keväällä ja syksyllä

Koulussa toimii iltaisin lukion aikuislinja, jonka kursseja voi myös valita

Toimivat opiskelun tukipalvelut Oppilaitoksella on kokonaisvaltainen oh-

jauksen ja opiskelijahuollon toimintamalli Opiskelijan tukena ovat ryhmänohjaaja,

aineenopettajat, opinto-ohjaaja, erityisopet-

taja, terveydenhoitajat, psykologi, lukiosih-teerit, apulaisrehtori ja rehtori

Ainekohtaiset koordinaattorit tukevat opiskelijaa äidinkielen, englannin, ruotsin ja matematiikan opinnoissa

Opiskelija-tutorit ohjaavat uusia opiskeli-joita lukiotyöskentelyyn ja antavat opinto-piiriohjausta

Aktiivinen oppilaskunta Elämyksiä ja uusia ystäviä opiskelijamyön-

teisessä ja suvaitsevassa opiskelijakunnassa Opiskelijoiden järjestämiä tapahtumia

Runsaasti kansainvälistä toimintaa Projekteja eri oppiaineissa Vaihto-opiskelijoita eri maista Ulkomaalaisia vierailijoita

Laaja yhteistyöverkosto Muut lukiot, ammattiopistot, ammattikor-

keakoulut, korkeakoulut ja yliopistot Järvenpään Opisto, Järvenpään Kuvatai-

dekoulu, Keskisen Uudenmaan Musiikki-opisto ja paikalliset urheiluseurat

Yritysyhteistyö

Toiminnan tuloksellisuus Opintojen keskeyttäminen ja ylioppilas-

kirjoituksissa hylkääminen ovat Järvenpääs-sä vertailukuntien alhaisempia. Jatko-opin-toihin sijoittumisen nopeus oli Uudenmaan kuntien parhaimpia.

6


Lukion oppimääräLukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia, joista pakollisten kurssien osuus on 47 lyhyen ma-tematiikan ja 51 pitkän matematiikan opiskelijoil-le. Tästä oppaassa on perustiedot kaikista kurs-seista, joita Järvenpään lukiossa on tarjolla yli 300. Niiden keskeinen sisältö ja muut ohjeet näkyvät oppiaineiden esittelyssä.

Kurssit jaetaan pakollisiin, syventäviin ja so-veltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat val-takunnallisia tai koulukohtaisia, ja niillä syven-netään pakollisilla kursseilla hankittuja tietoja ja taitoja. Syventäviä kursseja pitää olla opinto-oh-jelmassa vähintään kymmenen. Soveltavat kurs-sit ovat useamman oppiaineen aineksia sisältä-viä tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursse-ja. Tuntijakotaulukossa on esitetty eri oppiainei-den pakollisten, syventävien ja soveltavien kurs-sien määrä.

Lukio-opinnot voi suorittaa 2 – 4 vuodessa. Yleisin vaihtoehto on kolmen vuoden opinto-oh-jelma, ja sitä suositellaan opintojen suunnittelun lähtökohdaksi. Opiskeluaikaa voi kuitenkin muut-taa lukio-opintojen aikana. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon, jolloin kolmen vuoden opinto-ohjelmassa suositeltavat vähimmäiskurssimäärät eri opintovuosille ovat:

1. opiskeluvuosi: 5 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta

2. opiskeluvuosi: 5 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 30 kurssisuoritusta

3. opiskeluvuosi: 4 – 7 kurssivalintaa jaksoon, yhteensä noin 15 kurssisuoritust

Yleiset ohjeetOppiaineen pakolliset kurssit pitää suorittaa nu-merojärjestyksessä, ellei oppiaineen yhteydes-sä toisin kerrota.

Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli ja vähintään yksi vieras kie-li, josta on opiskeltava A-oppimäärä.

Matematiikasta on valittava joko laaja tai lyhyt oppimäärä.

Evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen

seurakuntaan kuuluvat opiskelijat osallistu-vat oman uskontonsa opetukseen. Uskon-nollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat opis-kelijat osallistuvat joko evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elä-mänkatsomustiedon opetukseen.

Taideaineissa on kolme pakollista kurs-sia: KU01, MU01 ja kolmannen pakollisen kurssin voi valita joko kuvataiteesta tai mu-siikista.Ylioppilaskokeeseen osallistuminen edellyt-

tää, että opiskelija on opiskellut ennen kokee-seen osallistumista vähintään oppiaineen pakol-liset kurssit. Vieraissa kielissä, joissa ei ole pakolli-sia kursseja, edellytetään kolmen kurssin suoritta-mista. Kokeiden tehtävät perustuvat pakollisten kurssien lisäksi valtakunnallisiin syventäviin kurs-seihin ja ne kannattaakin valita aineista, jotka ai-koo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.

Kurssien suoritusaikatauluun vaikuttaa se, mi-tä aineita aikoo kirjoittaa ylioppilastutkinnossa ja miten ajoittaa kirjoitukset. Syksyn ylioppilastut-kintoon osallistuvan on suoritettava kirjoitetta-van aineen pakolliset kurssit edellisen kevään vii-dennen jakson loppuun mennessä ja kevään tut-kintoon osallistuvan kolmannen jakson loppuun mennessä.

Opinto-ohjelman tekeminen ja kurssien valintaOpinto-ohjelma on opiskelijan oma suunnitel-ma siitä, mitä kursseja hän aikoo sisällyttää tut-kintoonsa ja minä opintovuonna hän ne opis-kelee. Opinto-ohjelma on tehtävä ennen kurssi-valintojen tekemistä. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon edellisessä luvussa olleet yleiset oh-jeet ja lukion tuntijako. Kaikki halutut kurssit ei-vät myöskään välttämättä mahdu opinto-ohjel-maan eikä kaikkia kursseja tarjota joka lukuvuo-si. Tällaisia ovat erityisesti koulukohtaiset kurssit. Tarkemmat ohjeet opinto-ohjelman laadinnasta annetaan lukio-opintojen aikana.

Kurssitarjottimeen on merkitty lukuvuonna tarjottavat kurssit ja milloin ne tarjotaan. Seuraa-van lukuvuoden kurssitarjotin valmistuu huhti-

OPINTOJEN SUUNNITTELU

7

klo maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai

8.15 - 9.30 1 1 3 1 7

9.45 - 11.00 2 2 4 6 5

11.10 - 12.55 3 4 5 2 6

13.05 - 14.20 6 5 7 3 4

14.35 - 15.50 7 8 8 8

kuussa ja sen voi tulostaa koulun internet-sivuil-ta. Siihen merkitään opintosuunnitelman mukai-sesti ne kurssit, jotka opiskelija on valinnut kysei-senä lukuvuonna suoritettavaksi.

Kiertotuntikaaviosta näkee oppituntien ajat. Tietyn kurssin tunnit pidetään aina saman nume-ron eli kiertotunnin mukaisena aikana. Samasta kiertotunnista voi valita vain yhden kurssin, ja yh-dessä jaksossa voi osallistua korkeintaan kahdek-san kurssin oppitunneille.

Järvenpään lukion kiertotuntikaavio lukuvuonna 2014 – 2015

Opiskelija syöttää tekemänsä valinnat kou-lun WILMA-kurssivalintaohjelmaan. Henkilökoh-taisen käyttäjätunnuksen saa, kun on vahvistanut ottavansa lukiopaikan vastaan. Kurssivalintojen tekemisestä WILMAAN annetaan erilliset ohjeet ainevalintainfoissa. Opinto-ohjelmaa voi tarkistaa lukuvuoden alussa ja sen aikana työjärjestyksen ja ryhmäkokojen sallimissa rajoissa. Jaksoa koske-vat muutokset on kuitenkin tehtävä viimeistään viisi päivää ennen kurssin alkamista.

8


Arvioinnin perusteetArvioinnin tehtävä on antaa palautetta oppimis-tuloksista. Jokaisen kurssin alussa selvitetään ar-vostelun perusteet. Ne perustuvat paitsi mahdol-lisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen havainnointiin, opiskelijan tuotosten ja kokeelli-sen työskentelyn arviointiin. Opiskelijalla on oi-keus saada perustelut oman suorituksen arvos-telusta.

Oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset sy-ventävät kurssit arvostellaan numeroin 4 – 10. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään kirjaimel-la A ja keskeytetty kirjaimella K. Arvosanoja H, A ja K ei lasketa kurssisuorituksiksi.

Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurs-sit arvostellaan numeroin tai niistä annetaan ar-vosana joko S (suoritettu) tai H (hylätty). Arvos-telutavasta ilmoitetaan opinto-oppaassa ja kurs-sien alussa. Koulukohtaiset hylätyt arvosanat (4) muutetaan päättötodistusvaiheessa H:ksi ja niitä ei lasketa kurssisuorituksiksi.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastetta-vat vaikeudet, kuten esimerkiksi luki- tai kirjoitta-mishäiriö, maahanmuuttajien kielivaikeudet tai muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoitta-mista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus omasta pyynnöstä muuhun kuin kirjalliseen näyttöön.

Poissaolot ja arvosteluOpiskelijan tulee osallistua täsmällisesti ja aktii-visesti opiskeluun opintosuunnitelmansa mukai-sesti. Hänen tulee huolehtia itse vaadittujen suo-ritusten tekemisestä ohjeiden mukaisesti ja läs-näolovelvollisuuden täyttymisestä. Kurssi arvos-tellaan vain, jos opiskelija on ollut läsnä kurssin tavoitteiden mukaisesti, hoitanut kaikki kurssiin kuuluvat suoritukset ja osallistunut kurssikokee-seen.

Poissaoloista tulee antaa luotettava selvitys kuten lääkärintodistus. Mikäli kokonaiselta kurs-silta opiskelijalla on yli kolme poissaoloa ja puo-likkaalta kurssilta yli kaksi poissaoloa ilman hy-väksyttävää syytä, katsotaan kurssi keskeytyneek-

si. Kurssi, joka perustuu lähiopetuksessa annet-taviin näyttöihin kuten suulliset kurssit, opetta-ja antaa tarkemmat poissaolo-ohjeet. Lisäksi jos opettaja arvioi, että opiskelija ei voi poissaolojen-sa vuoksi saavuttaa kurssin tavoitteita, todetaan kurssi keskeytyneeksi (K). Tällöin kurssin suoritus on aloitettava uudelleen.

Avoimet suorituksetJos kurssin suorittamista haittaa sairaus tai jokin muu pätevä syy, opettaja voi jättää kurssin arvos-telun avoimeksi (A). Opiskelija voi saada mahdol-lisuuden lisänäyttöön erikseen sovittavalla tavalla tai osallistua kurssin uusintakuulusteluun.

Avoimet suoritukset tulee täydentää kahden seuraavan jakson aikana. Erityisestä syystä kuten sairauden vuoksi rehtori voi myöntää suoritus-ajan pidennyksen. Sovitun ajankohdan jälkeen opettaja antaa kurssista joko hyväksytyn, hylä-tyn tai keskeytetyn arvostelumerkinnän.

UusintakuulusteluoikeusJos kurssisuoritus on hylätty (arvosana 4), opis-kelijalla on oikeus osallistua kurssin uusintakuu-lusteluun yhden kerran. Jos opiskelija hyväksytyn syyn vuoksi osallistuu uusintakuulustelussa ko-keeseen ensimmäisen kerran ja saa hylätyn arvo-sanan, hänelle jää vielä uusintakoemahdollisuus. Hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa uusinta-kuulustelussa.

Uusintakokeeseen ilmoittautuminen on sito-va. Ellei ilmoita sairaudesta johtuvaa poissaoloa ennen varsinaista kurssikoetta tai selvitä pois-saolon syytä välittömästi kokeen jälkeen, ei saa osallistua kyseessä olevan kurssin uusintakuulus-teluun. Hylätyn kokeen uusintakoeoikeus ei van-hene.

Kurssin suorittaminen uudelleenKurssin voi suorittaa uudelleen saadusta arvosa-nasta riippumatta. Arvosanaksi merkitään kysei-sistä suorituksista parempi. Hyväksytyn kurssin saa yleensä suorittaa myös itsenäisesti.

ARVIOINTI

9

Ongelmat opintojen etenemisessäSiinä tapauksessa, että opiskelija saa saman ai-neen kahdesta kurssista hylätyn arvosanan, opin-tosuunnitelmaa tarkistetaan. Asiantuntija-apua antavat kyseisen aineen vastuuopettaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja. Tilanteesta riippuen jär-jestetään erityistä tukea ja/tai ohjelmaan sisälly-tetään lisäkursseja. Mikäli opiskelija kokee tarvit-sevansa lisätukea, hänen toivotaan myös itse ha-kevan sitä aktiivisesti.

Oppiaineen oppimäärän suorittaminenOppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman pe-rusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Koulukohtaisista syventävistä ja sovelta-vista sekä itsenäisesti suoritetuista kursseista lue-taan aineen oppimäärään vain hyväksytysti suo-ritetut kurssit.Oppiaineessa saa olla hylättyjä kurssiarvosa-noja enintään seuraavasti: Jos oppiaineessa on liian paljon hylättyjä arvosanoja, tarvittava mää-rä kursseista pitää käydä uudestaan, ellei arvosa-noja saa korotetuksi uusintakuulustelussa. Mitään pakollisen tai valtakunnallisen syventävän kurssin arvosanaa ei saa poistaa.Esimerkkejä: Opiskelija lopettaa fysiikan opiske-lun tehtyään kaksi fysiikan kurssia, joista pakol-lisen kurssin arvosana on hyväksytty ja syventä-vän kurssin arvosana 4: Fysiikan päättöarvosanan saa vasta, kun hylätyn arvosanan on korottanut vähintään arvosanaksi 5 tai suorittanut kolman-nen fysiikan kurssin ja saanut siitä vähintään ar-vosanan 5.

Opiskelija on ottanut opinto-ohjelmaan va-linnaisen saksan kielen 1. kurssin, saa siitä hylä-tyn arvosanan eikä halua jatkaa saksan opiskelua: Kurssista pitää saada uusintakuulustelussa hyväk-sytty arvosana, vähintään 5. Muussa tapauksessa se pitää käydä uudestaan hyväksytysti.

Oppiaineen päättöarvosanaOppiaineen päättöarvosana on pakollisten ja val-takunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettinen, lähimpään kokonaislukuun pyöris-tyvä keskiarvo. Sitä voidaan opettajan harkinnan mukaan korottaa. Korottamiseen voivat vaikuttaa mm. viimeisten kurssien suoritukset sekä koulu-kohtaisten kurssien suoritukset.

Oppiaineen päättöarvosanaa voi korottaa yli-oppilastutkinnon yhteydessä syksyllä ja kevääl-lä järjestettävissä koko oppimäärää koskevissa kuulusteluissa eli tenteissä. Tentteihin ilmoittau-dutaan tammi- ja toukokuussa.

Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiske-lijan opettajat yhdessä. Pyydettäessä annetun ar-vosanan määräytyminen perustellaan.

Suoritusmerkintä päättöarvosanana Oppiaineen päättöarvosanaksi voi halu-

tessaan saada vain suoritusmerkinnän:liikunnasta

pakollisista aineista, joista on suoritettu vain yksi kurssi (FI, FY, TE, KE, KU, MU, PS)

valinnaisesta vieraasta kielestä, mikäli sii-tä on suoritettu enintään kaksi kurssia

Yksittäistä kurssiarvosanaa ei voi muuttaa suoritusmerkinnäksi.

Jos opiskelija haluaa päättöarvosanak-si suoritusmerkinnän, hänen pitää tulostaa jaksotodistus, merkitä oppiaineen kohdalle S sekä palauttaa allekirjoitettu jaksotodistus lukiosihteerille ohjeiden mukaisina aikoina ennen päättötodistuksen saamista.

Arvioinnin uusinta ja oikaisuOpiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvi-oinnista pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyn-tö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päät-tävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Tä-hän ratkaisuun tyytymätön voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta.

Opiskeltuja pakollisia ja valtakun-nallisia syventäviä kursseja

joista voi olla hylättyjä kurssi-arvo-sanoja enintään

1 - 2 kurssia 0

3 - 5 kurssia 1

6 - 8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

10


Tutkinnon rakenneTutkintoon tulee kuulua vähintään neljä pakol-lista koetta. Lisäksi voi olla yksi tai useampia yli-määräisiä kokeita opiskelijan opinto-ohjelman laajuuden mukaan.

Kaikille pakollinen koe: äidinkieli

Kolme koetta seuraavista: toisen kotimaisen kielen koe, ruotsi matematiikan koe yksi vieraan kielen koe yksi reaaliaineen koe

Ylimääräiset kokeet: toisen kotimaisen kielen koe matematiikan koe yksi tai useampi vieraan kielen koe yksi tai useampi reaaliaineen koe

Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa tulee ol-la vaativamman tason koe. Vaativamman tason kokeita ovat matematiikassa pitkän matematii-kan koe ja kielissä koe, joka perustuu A-oppimää-rään. Tason saa valita riippumatta siitä, minkä ta-soisena aineen oppimäärän on opiskellut.

Tutkinnon suorittamisen ajallinen hajauttaminenYlioppilastutkintoon kuuluvat kokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Opis-kelija suunnittelee itse, milloin suorittaa valitse-miensa aineiden ylioppilaskokeet. Ylioppilastut-kinnon kokeiden suorittaminen on mahdollista jakaa enintään kolmelle tutkintokerralle, esimer-kiksi 3. lukiovuoden syksy, 3. lukiovuoden kevät ja 4. lukiovuoden syksy. Mahdollista on myös kir-joittaa kaikki kokeet yhdellä kerralla.

Kullakin tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineen koepäivää. Samana päivänä voi osal-listua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Reaa-liaineet on ryhmitelty seuraavasti kahdelle päi-välle:

psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

uskonto, elämänkatsomustieto, yhteis-kuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto

Mikäli opiskelija haluaa kirjoittaa reaaliaineet, jot-ka ovat samana koepäivänä, tulee opiskelijan kir-joittaa toinen syksyllä ja toinen keväällä.

Huomattavaa on, että ylimääräiset kokeet voivat auttaa ylioppilaaksi pääsyssä, jos jokin pa-kollinen koe tulee hylättynä (ns. kompensaatio). Ylimääräiset kokeet on kuitenkin suoritettava vii-meistään samalla tutkintokerralla kuin viimeinen pakollinen koe. Ylimääräistä kokeesta saatua hy-lättyä arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Kun opiskelija suunnittelee ylioppilastutkin-non suoritusajankohtaa ja lukio-opintojen kurs-sivalintoja, on hyvä ottaa huomioon, että yliop-pilastutkinto perustuu kaikissa aineissa pa-kollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kurs-seihin.

OsallistumisoikeusOsallistumisoikeuden ylioppilaskokeeseen saa-vuttaa, kun on suorittanut oppiaineen pakol-liset kurssit ennen kirjallisia kokeita. Syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat 1. jakson aikana. Syk-syn ylioppilaskirjoituksiin osallistuttaessa pakol-lisia kursseja ei ehdi suorittaa ensimmäisessä jak-sossa, vaan pakollisille kursseille on osallistuttava edellisen kevään viidennessä jaksossa tai suoritet-tava kesän aikana esim. kesälukiossa. Syksyn en-simmäisessä uusintakuulustelussa ehtii vielä suo-rittaa puuttuvan koesuorituksen.

Kevään kirjoitukset ovat 4. jaksossa. Kevään kirjoituksiin osallistuttaessa puuttuvalle pakolli-selle kurssille tulee osallistua viimeistään kolman-nessa jaksossa.

Vähintään 2½-vuotisen ammatillisen perus-tutkinnon suorittanut voi osallistua ylioppilastut-kintoon ilman lisäopintoja. 2-vuotisen ammatilli-sen perustutkinnon suorittaneelta edellytetään lisäopintoja.

Kokeiden uusiminen ja tutkinnon täydentäminenHylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavan kol-men tutkintokerran aikana. Esimerkiksi, jos olet hajauttanut tutkinnon suorittamisen kolmel-

YLIOPPILASTUTKINTO

11

le tutkintokerralle ja viimeisellä tutkintokerral-la tulee hylätty arvosana, voi tutkinnon suoritta-minen ulottua kokeiden uusintojen seurauksena jopa kuudelle tutkintokerralle.

Hylätyn pakollisen kokeen tason saa vaih-taa koetta uusittaessa edellyttäen, että tut-kinnon pakollisiin kokeisiin sisältyy vähin-tään yksi vaativamman tason koe.

Ylimääräisen hylätyn kokeen voi uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Pakollisen ja ylimääräisen hyväksytyn ko-keen saa uusia kerran ilman aikarajaa.

Hyväksytysti suoritetun tutkinnon jälkeen voit ilman aikarajaa täydentää tutkintoa uudella ai-neella tai suorittaa jo kirjoittamastasi aineesta eri tason kokeen.

Ilmoittautuminen ja tutkintomaksutYlioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan lukion toi-mistoon. Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuminen lasketaan käytetyksi koekerrak-si, vaikka jättäisit saapumatta kokeeseen. Luku-vuosikalenteriin on merkitty ilmoittautumisinfo-jen ajankohdat ja ylioppilaskirjoituspäivät.

Jokaiselta tutkintokerralta peritään ilmoittau-tumistietojen perusteella perusmaksu 14 euroa ja kustakin kokeesta koekohtainen maksu 28 euroa

(vuonna 2012). Maksut tilitetään ylioppilastutkin-tolautakunnalle.

ErityisjärjestelytYlioppilastutkintolautakunta voi myöntää tut-kinnossa suoritettaviin kokeisiin erityisjärjeste-lyjä. Niitä voivat hakea opiskelijat, joilla on luki-vaikeus, kuulo-, näkö- tai muu vamma tai saira-us. Hakemukset pitää hankkia hyvissä ajoin en-nen tutkinnon aloittamista, mutta viimeistään sil-loin kun ilmoittaudut ensimmäisen kerran tutkin-toon. Mikäli epäilet, että tarvitset erityisjärjeste-lyjä, ota välittömästi yhteys opintosihteeriin lisä-ohjeiden saamiseksi.

ArvosanatYlioppilaskokeista annetaan seuraavat arvosa-nat: laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approba-tur (A) ja improbatur (I)

LisätietojaLisätietoja saa ylioppilastutkintolautakunnasta (www.ylioppilastutkinto.fi) ja vuosittain ilmesty-västä Järvenpään lukion ylioppilastutkinto-op-paasta.

12


OPPIAINEET LYHENNE KURSSIT

PAKOLLISET VALTAKUNNALLISET KOULUKOHTAISET

syventävät syventävät ja soveltavat

ÄIDINKIELI JA KIR-JALLISUUS

äidinkieli ja kirjalli-suus

ÄI 6 3 6

draama 4

KIELET JA KULT-TUURIT (A-kieli: ala-koulussa alkanut kieli; B-kieli: ylä-koulussa alkanut kieli)

englanti

A-kieli EN 6 2 9

B-kieli 5 2 9

ruotsi (B-kieli) RU 5 2 4

saksa

A-kieli SA 6 2 4

B-kieli SB 8 4

ranska

A-kieli RA 6 2 4

B-kieli RB 8 3

venäjä VB 8 1

espanja EB 8 2

latina LB 8 1

kiina KI 3

MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET

matematiikka

pitkä oppimäärä MA 10 3 9

lyhyt oppimäärä MB 6 2 3

fysiikka FY 1 7 8

kemia KE 1 4 4

biologia BI 2 3 6

maantiede GE 2 2 3

JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO

13

HUMANISTISET JA YHTEISKUNTATIE-TEELLISET AINEET

uskonto ja elämän-katsomustieto

evankelis-luterilai-nen uskonto

UE 3 2 2

ortodoksinen uskonto

UO 3 2

elämänkatsomus-tieto

ET 3 2 1

filosofia FI 1 3 1

psykologia PS 1 4 3

historia HI 4 2 5

yhteiskuntaoppi YH 2 2 11

terveystieto TE 1 2 2

TAITO- ja TAIDEAI-NEET (*musiikin tai kuvataiteen toinen pakollinen kurssi jommastakummas-ta aineesta)

liikunta LI 2 3 16

musiikki MU 1 – 2* 3 20

kuvataide KU 1 – 2* 3 6

OPINTO-OHJAUS OP 1 1

SOVELTAVAT KURSSIT

tietotekniikka TI 4

yhteistyökurssit YTK 22

lukiodiplomit DI 8

Lisäksi urheiluvalmennukset ja musiikki- ja kuvataidelinjojen kurssit.

JÄRVENPÄÄN LUKION TUNTIJAKO lukuvuonna 2014 - 2015Lukion oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on 47 tai 51 ja valtakunnallisia syventäviä vähintään 10.

OPPIAINEET LYHENNE KURSSIT

PAKOLLISET VALTAKUNNALLISET KOULUKOHTAISET

syventävät syventävät ja soveltavat

14


15

OPPIAINEET

Äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-ope-tuksen keskeinen tieto-, kulttuuri- ja

taitoaine. Sen kursseilla vahvistetaan kie-len, kirjallisuuden ja viestinnän perustie-toja erilaisissa viestintä- ja vuorovaiku-tustilanteissa.

Draaman kurssit äidinkielen ja kirjallisuuden kurssiesittelyjen jälkeen.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaÄidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu on proses-siluonteista. Siksi sen pakolliset kurssit on suori-tettava numerojärjestyksessä. Kielen rakenteen ja oikeakielisyyden kurssia ÄI10 suositellaan pohja-kurssiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaan aloittavalle.

Mediasta kiinnostunut opiskelija voi suorit-taa kurssit YTK06 Koulun oma lehti ja YTK08 Me-diatekstit puntarissa – kohti mediadiplomia sekä Mediadiplomin (DI04). Lisätietoja: Marjaana Sva-la. Puheviestinnästä kiinnostunut opiskelija voi osallistua valtakunnalliseen puheviestinnän ko-keeseen (PUHVI). Lisätietoja: Asta Pippola.

Marjaana Svala vastaa suomi toisena kielenä –oppimäärään ja -ylioppilaskokeeseen liittyviin kysymyksiin.

(ÄIP) Äidinkielen ja kirjallisuuden pajaOpiskelijalla on mahdollisuus tehdä puuttu-via kurssitöitä ohjatusti. Pajalle ilmoittaudutaan opinto-ohjaajan ja kurssin opettajan kautta.

Pakolliset kurssitÄI01 Kieli, tekstit ja vuorovaikutusÄI02 Tekstien rakenteita ja merkityksiäÄI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaaÄI04 Tekstit ja vaikuttaminen

ÄI05 Tekstit, tyyli ja kontekstiÄI06 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti

Valtakunnalliset syventävät kurssitÄI07 Puheviestinnän taitojen syventäminen

Harjoitellaan esiintymistä ja ryhmäviestintä-taitoja.

ÄI08 Tekstitaitojen syventäminenTekstitaidon kokeen abikurssi. Syvennetään ja monipuolistetaan taitoa analysoida ja tuottaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyitä ja johdonmukaisia tekstejä. Kurssi on suunnattu yo-kirjoituksiin valmistautuvalle opiskelijalle.

ÄI09 Kirjoittaminen ja nykykulttuuriEsseekokeen abikurssi. Perehdytään kulttuu-ri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin sekä nykykirjallisuuteen. Kurssi on suunnattu yo-kirjoituksiin valmistau-tuvalle opiskelijalle.

Koulukohtaiset syventävät kurssitÄI10 Kielen rakenteen ja oikeakielisyyden kurssi

Kerrataan keskeiset kielen tarkastelussa ja kieli-opinnoissa tarvittavat käsitteet. Vahvistetaan

oikeakielisyyskäytänteiden hallintaa. Kurssia suositellaan suoritettavaksi ennen pakollisia äi-dinkielen ja kirjallisuuden kursseja.

ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssiPyritään kehittämään omaa ilmaisua ja syven-netään kerronnan perusrakenteiden tuntemus-ta. Lisäksi vahvistetaan tekstityyppien ja -lajien tuntemusta. Kurssia ei voi sitä voi suorittaa it-senäisesti.

ÄI12 Luovan kirjoittamisen jatkokurssiPyritään tuottamaan ilmaisuvoimaisia, hiottu-ja ja korkeatasoisia tekstejä. Kurssille vaaditaan ÄI11 Luovan kirjoittamisen kurssin suorittami-nen tai vastaava näyttö valmiuksista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

ÄI13 Kirjoittamisen tukikurssiKirjoitetaan erilaisia tekstejä ja ratkotaan niiden rakentamisessa syntyviä kielellisiä sekä raken-teellisia ongelmia. Kurssi on suunnattu lähin-nä niille toisen vuoden opiskelijoille, jotka tar-

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄI: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

16


vitsevat lisäharjoitusta ja tukea kirjoitustaiton-sa kehittämisessä. Kurssia ei voi suorittaa itse-näisesti.

ÄI14 Lukupiiri verkossaVerkkokurssi. Tutustutaan monenlaiseen kau-nokirjallisuuteen. Luetusta keskustellaan ver-kossa ja kirjoitetaan verkkotekstejä. Kurssi kes-tää 2 – 3 jaksoa. Kurssista antaa lisätietoja Kris-tiina Kangas.

ÄI15 Suomi toisena kielenäSuomi toisena kielenä -ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi. Kurssista antaa lisätietoja Marjaana Svala.

Draama on taideaine, jonka keskeisinä tavoitteina ovat opiskelijan itseilmai-

sun taitojen, vuorovaikutustaitojen sekä näyttämöllisen ajattelun kehittäminen. Draaman opiskelu virittää ja ylläpitää opiskelijan luovuutta. Tiivis, yhteisöllinen työskentely tarjoaa oivalluksia ryhmästä sekä itsestä sen jäsenenä. Draaman opis-kelu on varsinkin ensimmäisellä kurssilla käytännönläheistä ja painottuu erilaisiin ilmaisuharjoituksiin. Opiskelusta voi olla hyötyä sekä esiintymistä jännittäville että sitä rakastaville.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaKurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Draa-masta on mahdollista suorittaa myös teatterin lu-kiodiplomi. Lisätietoja: Ilona Hokkanen.

Koulukohtaiset syventävät kurssitÄI20 Draaman alkeet

Vahvistetaan ja kehitetään omaa ilmaisua. Teh-dään muun muassa keskittymis-, kontakti-, lii-ke- ja ääniharjoituksia. Tutustutaan oppiaineen työtapoihin.

ÄI21 Draaman jatkokurssiKurssilla vahvistetaan ja syvennetään jo opit-tuja taitoja. Mahdollisuuksien mukaan vierail-laan teatterissa. Harjoitellaan käsikirjoittamista ja voidaan valmistaa draamaesitys.

ÄI22 TeatteritietousKurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija teatteriesityksen valmistumisprosessiin. Kurssil-la tutustutaan esitykseen vaikuttavien ammat-tiryhmien toimenkuvaan: näyttelijän, drama-turgin, ohjaajan, lavastajan, pukusuunnitteli-jan, valosuunnittelijan, äänisuunnittelijan, mas-keeraajan ja tarpeistosuunnittelijan. Kurssin ai-kana vieraillaan ammattiteatterissa, myös kulis-sien takana. Kurssilla valmistetaan demoesitys. Kurssi valmistaa opiskelijaa teatterin lukiodip-lomin suorittamiseen.

ÄI23 TeatteriproduktioKurssilla valmistellaan esitys mahdollisena poikkitaiteellisena yhteistyönä. Kurssin laa-juus voi olla 2 – 4 kurssia produktion laajuudes-ta riippuen. Osallistuminen edellyttää kurssien ÄI20 – ÄI22 suoritusta.

DRAAMA

17

KIELET JA KULTTUURIT

18


Hyvä englannin kielen suullinen ja kir-jallinen taito on välttämätön yhä use-

ammilla aloilla sekä opiskelu- että työelä-mässä. Koulumme laaja kurssivalikoima tarjoaa sinulle mahdollisuuden vahvistaa ja kehittää kielitaitoasi monipuolisesti se-kä ylioppilaskoetta että opintoja ja työ-elämää varten.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaPakolliset kurssit EN01 – EN04 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssit EN05 ja EN06 voit suorittaa haluamassasi järjestyksessä kurssin EN04 jälkeen. Kuitenkaan kahta pa-kollista kurssia ei voi suorittaa samanaikai-sesti. Syventäviä kursseja EN07 – EN17 voit tehdä samanaikaisesti pakollisten kurssien kanssa.Syventävien kurssien suoritusjärjestys on vapaa lukuun ottamatta seuraavia poikke-uksia:

Tukikurssi EN09 on suoritettava heti opin-tojen alussa, ennen pakollisia kursseja. Si-tä ei voi valita enää ensimmäisen pakollisen kurssin suorittamisen jälkeen.

Suullisen kielitaidon harjoittelukursse-ja EN10 ja EN08 ei voi suorittaa samanaikai-sesti.

EN12 Abikurssin voi suorittaa vasta, kun pakolliset kurssit on suoritettu.

Englannin B-oppimäärässä pakollisia kursseja ovat EN01, EN02, EN03, EN05 ja EN06. Näiden li-säksi voit valita vapaasti muita tarjolla olevia kurs-seja. (ENP) Englannin pajakurssit

Pajakurssit on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat saaneet englannin kursseista hylättyjä ar-vosanoja tai joiden tiedetään hyötyvän pienes-tä ryhmästä. ENP1 on 4. jaksossa ja siellä voi suorittaa joko kurssia EN01 tai EN02. ENP2 on 2. jaksossa ja siellä voi suorittaa joko kurssin EN03 tai EN04.

Pakolliset kurssitEN01 Nuori ja hänen maailmansaEN02 Viestintä ja vapaa-aikaEN03 Opiskelu ja työEN04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaEN05 KulttuuriEN06 Tiede, talous ja tekniikka

Valtakunnalliset syventävät kurssitEN07 Luonto ja kestävä kehitys

Laajenna sanavarastoasi! Kurssi antaa valmiuk-sia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontie-teisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liitty-vää kieltä. Suosittelemme kurssia suoritettavak-si aikaisintaan kurssin EN04 jälkeen.

EN08 Puhu ja ymmärrä paremminKurssilla harjoitetaan suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapah-tumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan vaativien tekstien ja puheen ym-märtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Lisäksi vahvistetaan ylioppilaskokeen kuullun-ymmärtämiskokeessa tarvittavia taitoja. Kurs-sin arviointi perustuu Opetushallituksen tuot-tamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyt-töihin.

Koulukohtaiset syventävät kurssitEN09 Perussanastoa ja -rakenteita lukiota aloittaville

Kurssi on suoritettava ennen pakollisia kursse-ja. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät ole suorit-taneet peruskoulun englannin oppimäärää kii-tettävin arvosanoin, tai esimerkiksi B-englannin lukijoille. Kurssilla vahvistat kielen rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä totuttelet lukion työ-tapoihin ja omaan vastuuseen opinnoista.

EN10 Keskustelukurssi edistyneilleKurssilla keskustellaan ajankohtaisista, vaati-vista teemoista, seuraten maailman uutisvir-taa englanninkielisistä lähteistä. Kurssi on tar-koitettu lähinnä jatko-opintoihin ja työelämään valmistautuville. Puhumisen tyylilajeista ensi-sijaisia ovat argumentatiivinen keskustelu ja väittely, esitelmöinti ja puheen pito sekä pien-

EN: ENGLANTI (A- JA B-KIELI)

19

ryhmäkeskustelujen johtaminen. Edellytäm-me säännöllistä läsnäoloa, sanavalmiutta, aktii-visuutta osallistua keskusteluihin ja materiaalin kokoamiseen.

EN11 Virtuaalimatka englanninkieliseen maahan

Verkkokurssi. Kurssilla tutustut muun muas-sa verkkomateriaaleja hyödyntäen valitsemasi englanninkielisen maan historiaan, yhteiskun-taan, tiedotusvälineisiin ja arkipäivän kulttuu-riin. Teet erilaisia lyhyempiä kirjoitustehtäviä ja valmistat laajahkon englanninkielisen esitel-män, jonka esität myös suullisesti.

EN12 Englannin abikurssiAbikurssilla kertaat ja valmentaudut ylioppilas-tutkintoon. Harjoittelemme erilaisia yo-kokei-den tehtävätyyppejä. Kurssin voi suorittaa vas-ta pakollisten kurssien jälkeen.

EN13 Kieliopin kertauskurssi ITällä kielioppikurssilla käymme läpi ”helpom-pia” kieliopin asioita: aikamuotoja, substantiivin yksikköä ja monikkoa, artikkeleita, genetiiviä, adjektiiveja, adverbejä ja lukusanoja. Teemme runsaasti kielioppiharjoituksia. Suosittelemme kurssia suoritettavaksi vasta EN02:n jälkeen.

EN14 Kieliopin kertauskurssi IITämä kielioppikurssi kertaa ”vaikeampia” kieli-opin asioita: pronomineja, epäsuoraa esitystä, prepositioita, infinitiiviä ja -ing-muotoa, apu-

verbejä, sanajärjestystä sekä konjunktioita. Teemme runsaasti kielioppiharjoituksia.

EN15 Tekstin ymmärtämisen kurssi edisty neille

Kurssi on tarkoitettu yo-tutkintoon ja/tai jatko-opintoihin valmistautuville. Se antaa myös val-miuksia seurata oman opiskelu- tai ammatti-alan kehittymistä englanninkielisistä tietoläh-teistä. Kurssi lisää valmiuksia ymmärtää vaa-tivia, aihepiireiltään erilaisia tekstejä. Kurssiin kuuluu luetun ymmärtämistä harjoittavia teh-täviä, tiivistelmiä, kirjoitelmia ja kuullunymmär-rysharjoituksia.

EN16 Englanninkielinen kirjallisuusVerkkokurssi. Kurssin tavoite on tutustua eng-lanninkieliseen kulttuuriin kirjallisuuden avulla. Kurssin aikana luet ainakin yhden englannin-kielisen romaanin, tutustut Shakespearen käyt-tämään englannin kieleen, kirjoitat novellin ja pidät päiväkirjaa. Suosittelemme kurssia suori-tettavaksi toisena opiskeluvuotena.

EN17 Luovan kirjoittamisen kurssiVerkkokurssi. Kurssi harjoittaa erilaisten teks-tien kirjoittamista, tutustuttaa tyylikeinojen ja kielikuvien käyttöön sekä harjoituttaa lausera-kenteita.

20


Ruotsi on yhteispohjoismainen kieli, jo-ta käytetään yhteistyössä yritysten ja

valtioiden välillä koko Pohjolassa. Ruotsin kielen hyvä hallinta avaa monia mahdol-lisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämäs-sä lukion jälkeen. Ruotsin opiskelu tarjo-aa sinulle monipuoliset viestinnän taidot. Opit ymmärtämään pohjoismaista yhteis-kuntaa, kulttuuria sekä Suomea kaksikie-lisenä maana. Ruotsin kieli oppiaineena onkin taito-, tietoja kulttuuriaine.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaPakolliset kurssit RU01 – RU03 suoritetaan nume-rojärjestyksessä 1 – 3. Tämän jälkeen voit valita pakollisten kurssien suoritusjärjestyksen. Valta-kunnalliset syventävät kurssit suoritetaan pakol-listen kurssien RU01 – RU05 jälkeen, ja niiden suo-ritusjärjestys on vapaa. Peruskoulun oppimäärän kertaava kurssi RU09 suoritetaan ennen pakollisia kursseja. Suosittelemme suorittamaan kielioppi-kurssin RU10 kahden pakollisen kurssin jälkeen. Kaikkien pakollisten kurssien jälkeen suosittelem-me kurssia RU11.

Jos haluat lukea ruotsin A-oppimäärää vas-taavan laajuuden, voit suorittaa sen itsenäises-ti opiskellen. B-ruotsin pakollisia kursseja ei pää-sääntöisesti voi suorittaa itsenäisesti.(RUP) Ruotsin paja

Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suorit-taa mikä tahansa ruotsin pakollinen kurssi, jos-ta hänellä on hylätty arvosana. Kurssille ilmoit-taudutaan opinto-ohjaajan kautta.

Pakolliset kurssitRU01 Koulu ja vapaa-aikaRU02 Arkielämää PohjoismaissaRU03 Suomi, Pohjoismaat ja EurooppaRU04 Elämää yhdessä ja erikseenRU05 Elinympäristömme

Valtakunnalliset syventävät kurssitRU06 Puhu ja ymmärrä paremmin

Kurssilla harjoittelet ja kehität suullisen kie-len käyttöä monipuolisesti. Kurssilla suorite-taan suullisen kielitaidon koe. Kurssi valmen-taa myös tehokkaasti ylioppilaskokeen viestin-nällisiin tehtäviin ja kuullun ymmärtämisen ko-keeseen.

RU07 Yhteinen maailma ja kansainvälisty- minen

Kurssilla käsittelemme maailmanlaajuisia ilmi-öitä sekä kansainvälistä vaikuttamista. Vahvis-tat kuullun ja luetun ymmärtämistäsi monipuo-lisen sanaston avulla

Koulukohtaiset syventävät kurssitRU09 Avaimet ruotsin kieleen

Kurssilla vahvistat ruotsin kielen taitojasi. Löy-dät oman oppimistyylisi, opit ottamaan vastuu-ta omasta opiskelustasi, arvioimaan omaa edis-tymistäsi ja asettamaan uusia tavoitteita. Kurs-sin aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämää-si. Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa, ei-kä sitä voi enää suorittaa kahden ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen.

RU10 Kertaus on opintojen äitiTehokertaus substantiiveista, adjektiiveista, ad-verbeista sekä sanajärjestyksestä. Vankennat myös kurssien RU01 – 3 aihepiirien osaamistasi.

RU11 Harjoitus tekee mestarinSaat varmuutta verbioppiin, pronomineihin, prepositioihin sekä kurssien RU04 ja RU05 hal-lintaan.

RU12 Ruotsin abikurssiHarjoittelet ylioppilaskokeen tehtävätyyppe-jä kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Kertaamme kurssilla ripeästi myös kieliopin.

RU: TOINEN KOTIMAINEN, RUOTSI (A- ja B-kieli)

21

Opiskelija, joka on aloittanut saksan opinnot peruskoulun 3. luokalla (A1-

kieli) tai 5. luokalla (A2-kieli), jatkaa sak-san opintojaan lukiossa A-kielenä tavoit-teenaan pitkän oppimäärän suorittami-nen ylioppilaskirjoituksissa. Opintojen aluksi on tarjolla kertauskurssi (SA10), jol-la on mahdollisuus kerrata peruskoulussa opittuja asioita.

Oheisessa taulukossa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.A-kieli

1. vuosi SA10 SA01 SA02 SA03



Pakolliset kurssitSA01 Nuori ja hänen maailmansaSA02 Viestintä ja vapaa-aikaSA03 Opiskelu ja työSA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaSA05 KulttuuriSA06 Tiede, talous ja tekniikka

Valtakunnalliset syventävät kurssitSA07 Luonto ja kestävä kehitys

Tällä kurssilla tähtäämme kielitaitosi monipuo-liseen kehittämiseen ja sanavarastosi laajen-tamiseen. Saat valmiuksia ymmärtää ja käyt-tää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän ke-hityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihepiirin puitteissa on oivalliset mahdollisuudet hyödyn-tää ajankohtaista autenttista materiaalia. Kurssi tarjoaa virikkeitä ja antaa tukea sekä yo-kirjoi-tuksiin että matkalla maailmalle.

SA08 Puhu ja ymmärrä paremminHaluatko saada lisää rohkeutta saksan puhumi-seen ja kehittyä siinä? Aihepiirit ja sanasto ovat sinulle osittain ennestään tuttuja, ja lisäksi opit paljon uutta ja hyödyllistä myös ylioppilaskir-joituksia silmällä pitäen. Kurssilla kerrataan ja harjoitellaan myös saksan ääntämistä ja saksal-le tyypillisiä puheviestinnän strategioita. Kurs-sin lopuksi osallistut Opetushallituksen laati-maan suullisen kielitaidon kokeeseen.

Koulukohtaiset syventävät kurssitSA09 Pitkän saksan abikurssi

Kurssi niille opiskelijoille, jotka tähtäävät pitkän oppimäärän yo-kokeeseen. Kurssilla kerrataan kielioppia, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä tutustu-taan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppeihin.

SA10 Helpompi kieliopin ja sanaston kertauskurssi

Kurssi niille opiskelijoille, joilla on tarvetta pe-ruskoulussa opitun kertaamiseen ennen varsi-naisten lukio-opintojen alkua. Kurssilla totutel-laan lukion työtapoihin ja opetellaan vastuun ottamista omista opinnoista. Ryhmässä pääsee tutustumaan muihin saksan kielen opiskelijoi-hin, mikä auttaa turvallisen ja motivoivan opis-keluympäristön luomisessa.

SA/SB: SAKSA (A- ja B-kieli)

SAKSA A-KIELENÄ

Miksi opiskelisit saksaa? Jonkin kie-len taito ei ole vain arvo sinänsä,

vaan sen avulla on mahdollisuus ymmär-tää vieraita kulttuureja ja erilaisia ihmi-siä. Sen avulla pystyy itse toimimaan eri-laisissa tilanteissa ja vaikuttamaan asioi-hin olematta passiivinen sivustakatsoja. Saksalla on merkittävä asema Euroopan unionissa, ja se on tärkeimpiä kauppa-kumppaneitamme. Hyvästä saksan kie-len taidosta on sekä etua työmarkkinoil-la että iloa matkailun ja kulttuurin alu-eella.

Saksan kukin kurssi on tarjolla vain kerran lu-kuvuodessa. Kurssitarjottimessa oleva ajankoh-ta on siis ainoa mahdollisuus suorittaa ko. kurs-si, muuten opiskeluun saattaa tulla vuoden mit-tainen tauko.

22


SA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ym- märtämisen kurssi

Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään vaativampia kuuntelutehtäviä. Tuntityösken-tely on niin tehokasta, että läksyjä ei juuri tu-le! Erittäin suositeltava kurssi A-saksan yo-ko-keeseen tähtääville. Niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat saksan syksyllä, tämä kurssi korvaa abikurssin.

SAKSA B-KIELENÄ

B2-kieli

1. vuosi SB10 (SB02) SB03

2. vuosi SB04 SB05 SB06 SB07


B3-kieli

1. vuosi SB01 SB02 SB03



Lukiossa alkava oppimäärä (B3)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

SB01 Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan perusasioiden kertomista itsestä ja vastaavien asioiden kysy-mistä keskustelukumppanilta. Aihepiirit katta-

SA12 Helppo keskustelukurssiKurssilla keskitytään puheen ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun. Tavoitteena on roh-kaista opiskelijaa käyttämään saksan kieltä ja opetella arkipäivän tilanteissa selviytymistä. Kurssin voi valita jo toisena opiskeluvuotena, mutta se sopii hyvin myös harjoitteluksi ennen valtakunnallista syventävää keskustelukurssia (SA08). Lopuksi on suullinen koe, ja opiskelija voi halutessaan saada kurssista suoritusmerkin-nän numeroarvioinnin sijaan. Kurssi tarjotaan joka toinen vuosi.

Oheisissa taulukoissa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosilleB2-kieli: Opiskelija, joka on opiskel-

lut saksaa peruskoulun 8. – 9. luokil-la, valitsee lukiossa ensimmäiseksi ker-tauskurssin (SB10) ja jatkaa sen jälkeen numerojärjestyksessä kursseilla SB03 – SB09. Jos on tarvetta kerrata perusteelli-semmin aiemmin opittua, voi opiskelun aloittaa myös kurssista SB02. Näiden li-säksi on suositeltavaa valita vaativampi kieliopin kertauskurssi SB11. Tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskir-joituksissa.

B3-kieli: Lukiossa alkava oppimäärä opiskelijoille, joilla ei ole aiempia sak-

san opintoja. Kurssit SB01 – SB08 ovat pohjana saksan kielen lyhyen oppimärän ylioppilaskokeessa. Erittäin suositeltavia lyhyen kielen yo-kokeeseen tähtääville ovat lisäksi kurssit SB09 ja SB11.

23

vat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla paino-tetaan puheviestintää.

SB02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan sitä, miten selviydytään erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteis-sa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkik-si pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan pu-heen ymmärtämistä ja puhumista.

SB03 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäi-väiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, va-paa-ajan viettoon ja harrastuksiin sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssil-la painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhu-mista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tun-temusta.

SB04 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohde-kielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksin-kertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

SB05 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt se-kä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan pe-rusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa har-joitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

SB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhem-pään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitel-laan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

SB07 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi koh-dekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,

elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoite-taan kielitaidon kaikkia alueita.

SB08 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan se-kä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennä-kymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös me-diatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmär-tämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selos-tusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Koulukohtaiset syventävät kurssitSB09 Lyhyen saksan abikurssi

Kurssilla kerrataan kielioppia, kirjoitetaan ainei-ta, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämis-tä sekä tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtä-vätyyppeihin. Tavoitteena on vahvistaa ja laa-jentaa saksan kielen rakenteiden ja sanaston hallintaa sekä rohkaista opiskelijaa hyödyntä-mään hallitsemiaan ilmaisukeinoja monipuoli-sesti tuotoksissa.

SB10 Helpompi kieliopin ja sanaston kertauskurssi

Kurssi sopii ensimmäiseksi kurssiksi niille, jotka ovat opiskelleet saksaa peruskoulun 8. luokal-ta alkaen (B2-kielenä). Myös lukiossa opintonsa aloittaneille kurssi sopii kertauskurssiksi ensim-mäisen vuoden opintojen jälkeen.

SB11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ymmärtämisen kurssi

Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään vaativampia kuuntelutehtäviä. Tuntityösken-tely on niin tehokasta, että läksyjä ei juuri tule! Erittäin suositeltava kurssi yo-kokeeseen täh-tääville. Niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat saksan syksyllä, tämä kurssi korvaa abikurssin.

SB12 Helppo keskustelukurssiKurssilla keskitytään puheen ymmärtämisen ja puhumisen harjoitteluun. Tavoitteena on roh-kaista opiskelijaa käyttämään saksan kieltä ja opetella selviytymistä arkipäivän tilanteissa. Sa-malla oppii paljon uutta ja hyödyllistä ylioppi-laskirjoituksia silmällä pitäen! Kurssi kannattaa valita kolmantena opiskeluvuotena. Lopuksi on suullinen koe, ja opiskelija voi halutessaan saa-da kurssista suoritusmerkinnän numeroarvi-oinnin sijaan. Kurssi tarjotaan joka toinen vuosi.

24


Opiskelija, joka on aloittanut ranskan kielen opinnot peruskoulun ala-as-

teella joko 3. tai 5. luokalla, jatkaa rans-kan opintojaan A-kielenä tavoitteena pit-kän oppimäärän suorittaminen ylioppi-laskirjoituksissa. Opintojen aluksi on tar-jolla kertauskurssi (RA09), jolla on mah-dollisuus kerrata peruskoulussa opittu-ja asioita

Valtakunnalliset syventävät kurssitRA07 Luonto ja kestävä kehitys

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestä-vän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

RA08 Puhu ja ymmärrä paremminKurssilla opitaan keskustelemaan monipuoli-sesti ranskaksi, hiotaan ääntämystä sekä saa-daan valmiuksia ylioppilaskokeen kommuni-katiivisuutta painottaviin tehtäviin. Keskuste-lua viritellään mm. televisiouutisten, videoi-den tai vaativienkin tekstien avulla. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapah-tumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssin lo-pussa on valtakunnallinen suullinen koe.

Koulukohtaiset syventävät kurssitRA09 Helpompi kieliopin ja sanaston kertauskurssi

Kertauskurssi niille opiskelijoille, jotka halua-vat kerrata peruskoulussa opittua ennen kuin valitsevat A-ranskan ensimmäisen pakollisen kurssin. Kurssi sopii myös B-ranskan opiskeli-

RA/RB: RANSKA (A- ja B-kieli)

Ranska on todellinen maailmankieli. Si-tä puhuu tai ymmärtää noin 300 mil-

joonaa ihmistä Euroopassa, Kanadas-sa, Afrikassa, Aasiassa... Suomen aktiivi-nen jäsenyys Euroopan unionissa on syn-nyttänyt maahamme ranskan kielen tai-tajien kasvavan tarpeen. Työmarkkinoilla tarvitaan kielen ammattilaisten (tulkkien, kääntäjien, opettajien) lisäksi eri ammat-tialojen asiantuntijoita, jotka oman alan-sa lisäksi hallitsevat ranskan kieltä. Rans-ka tunnetaan Suomessakin muodin, mat-kailun ja herkuttelun maana, mutta Rans-ka kuuluu myös maailman johtaviin mai-hin monella muulla talouselämän, teknii-kan ja taiteen alalla.

Ranskan kukin kurssi on tarjolla vain kerran lukuvuodessa. Kurssitarjottimessa oleva ajankoh-ta on siis ainoa mahdollisuus suorittaa ko. kurs-si, muuten opiskeluun saattaa tulla vuoden mit-tainen tauko.

RANSKA A-KIELENÄ

Oheisessa taulukossa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille

1. vuosi RA09 RA01 RA02 RA03

2. vuosi RA04 RA05 RA06

3. vuosi RA10 RA11 RA07 RA08 RA12

A-kieli

Pakolliset kurssitRA01 Nuori ja hänen maailmansaRA02 Viestintä ja vapaa-aikaRA03 Opiskelu ja työRA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaRA05 KulttuuriRA06 Tiede, talous ja tekniikka

25

joille, jotka ovat suorittaneet vähintään kolme ensimmäistä B-kielen kurssia.

RA10 Helppo keskustelukurssiKeskustelukurssi, jolla keskitytään kuullun ym-märtämisen ja puhumisen harjoitteluun ja opi-taan selviytymään arkipäivän tilanteissa rans-kan kielellä. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet A-kielen kurssit 1 – 3 tai B-kielen kurssit 1 – 6. Kurssin loppukoe on suul-linen. Tarjotaan joka toinen vuosi.

RA11 Vaativampi kieliopin ja kuullun ymmärtämisen kurssi

Kurssilla syvennetään kielioppia ja tehdään vaativampia kuuntelutehtäviä. Erittäin suositel-tava kurssi A-ranskan yo-tutkintoon tähtääville.

RA12 Pitkän ranskan abikurssiKurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tähtää-vät ranskan kielen A-oppimäärän ylioppilasko-keen suorittamiseen. Kurssilla kerrataan kieli-oppi, kirjoitetaan aineita, harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämistä. Tutustutaan ylioppi-laskokeen eri tehtävätyyppeihin.

B2-kieli: Opiskelija, joka on opiskellut ranskaa peruskoulun 8. – 9. luokilla,

valitsee lukiossa B-ranskan kurssin RB03 ja jatkaa sen jälkeen numerojärjestykses-sä kursseilla RB04 – RB09. Tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoi-tuksissa.

B3-kieli: Opiskelija, joka aloittaa rans-kan kielen opinnot lukiossa, valitsee

ensimmäisenä opiskeluvuotena kurssit RB01 – RB03 ja seuraavina opiskeluvuo-sina loput kurssit numerojärjestyksessä. Ranskan kielen kurssit RB01 – RB09 täh-täävät ranskan kielen lyhyen oppimäärän suorittamiseen ylioppilaskirjoituksissa.

RANSKA B-KIELENÄ

Oheisissa taulukoissa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.B2-kieli

1. vuosi RA09 RB03

2. vuosi RB04 RB05 RB06 RB07

3. vuosi RA10 RB08 RB09

B3-kieli

1. vuosi RB01 RB02 RB03

2. vuosi RB04 RB05 RB06 RB07

3. vuosi RA10 RB08 RB09

Valtakunnalliset syventävät kurssitRB01 Hyvää päivää, hauska tutustua

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan perusasioiden kertomista itsestä ja vastaavien asioiden kysy-mistä keskustelukumppanilta. Aihepiirit katta-vat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla paino-tetaan puheviestintää.

RB02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja aterioin-tipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ym-märtämistä ja puhumista.

RB03 Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäi-väiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, va-paa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yh-teydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla pai-notetaan puheen ymmärtämistä ja puhumis-ta, muun muassa mielipiteen ilmaisemista, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tunte-musta.

26


RB04 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohde-kielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksin-kertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

RB05 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt se-kä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan pe-rusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa har-joitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

RB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhem-pään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitel-laan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

RB07 KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi koh-dekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoite-taan kielitaidon kaikkia alueita.

RB08 Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan se-

kä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden nä-kymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös me-diatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmär-tämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selos-tusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Koulukohtaiset syventävät kurssitRB09 Lyhyen ranskan abikurssi

Kurssi valmentaa opiskelijaa ranskan kielen ly-hyen, B-oppimäärän ylioppilaskokeeseen. Kurs-silla kerrataan kielioppi, kirjoitetaan aineita se-kä harjoitellaan kuullun ja luetun ymmärtämis-tä. Tutustutaan ylioppilaskokeen eri tehtävä-tyyppeihin.

RB10/RA10 Helppo keskustelukurssiKeskustelukurssi, jolla keskitytään kuullun ym-märtämisen ja puhumisen harjoitteluun ja opi-taan selviytymään jokapäiväisen elämän tilan-teissa ranskan kielellä. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet A-kielen kurssit 1 – 3 tai B-kielen kurssit 1 – 6. Kurssin loppukoe on suullinen.

RB11/RA09 Helppo kieliopin ja sanaston kertauskurssi

Tämä A-ranskan kurssi sopii myös B-ranskan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet vähintään kolme ensimmäistä B-kielen kurssia.

27

Venäjä on yksi maailman suurista kie-listä. EU:n myötä Suomen Venäjä-

osaaminen on tullut entistä tärkeämmäk-si, onhan itärajamme samalla myös EU:n ja Venäjän välinen raja. Kielitaito on olen-naista maan todelliselle tuntemiselle, ve-näjää osaavia eri alojen ammattilaisia tar-vitaan. Venäjän kieli on myös avain maan valtavaan kulttuuritarjontaan.

Kukin kurssi järjestetään vain kerran vuodes-sa, joten valitse kurssi heti, kun se on tarjolla.

Oheisissa taulukoissa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.

1. vuosi VB01 VB02 VB03



Valtakunnalliset syventävät kurssitVB01 Hyvää päivää, hauska tutustua

Ensimmäisellä kurssilla opit kyrilliset kirjaimet, tutustut kielen perusrakenteisiin sekä ääntä-miseen. Kurssin aihepiirejä ovat tervehtiminen, esittäytyminen, itsestä, perheestä, ammatista ja kielitaidosta kertominen.

VB02 Näin asiat hoituvatTällä kurssilla harjoitellaan esimerkiksi tien ky-symistä ja neuvomista sekä ostostilanteita.

VB03 Vapaa-aika ja harrastuksetKurssin aihepiirejä ovat harrastukset ja vapaa-aika, ruokailu, maat ja kansallisuudet sekä ul-konäkö.

VB04 Meillä ja muuallaTällä kurssilla tarkastellaan sekä Suomea että Venäjää. Aiheina ovat kansallisuus- ja luonteen-piirteet, juhlien vietto, lomasuunnitelmat sekä suomalainen kulttuuri.

VB05 Ennen ja nytKurssin aiheita ovat miehen ja naisen roolit, ter-veydentila, elämää Venäjällä sekä Moskova en-nen ja nyt.

VB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Tällä kurssilla opit kertomaan kouluun, opin-toihin ja tulevaisuudensuunnitelmiin liittyvis-tä asioista. Tutustut myös Pietariin ja sen näh-tävyyksiin.

VB07 KulttuuriaTämän kurssin aikana tutustut monipuolisesti Venäjän rikkaaseen kulttuuritarjontaan. Aihee-na ovat myös nuoriso ja yhteiskunta.

VB08 Yhteinen maapallommeViimeisen kurssin aihepiirinä on vaatimatto-masti koko maapallomme, sen tila ja yksilön vaikutusmahdollisuudet. Harjoittelemme myös ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä.

Koulukohtainen syventävä kurssiVB09 Venäjän abikurssi

Kurssi on tarkoitettu niille abiturienteille, jot-ka haluavat syventää ja vankentaa taitojaan ve-näjän kielessä ja menestyä paremmin ylioppi-laskokeessa.

VB: VENÄJÄ (B3-kieli)

28


Espanja on maailmankieli, jota puhuu äidinkielenään noin puoli miljardia ih-

mistä Espanjassa ja Latinalaisessa Ameri-kassa. Espanjan osaaminen saattaa siis ol-la valttikorttisi työelämässä.

Oheisissa taulukoissa on kurssien si-joittuminen eri opintovuosille.

1. vuosi EB01 EB02 EB03

2. vuosi EB04 EB05 EB05 EB06 EB10

3. vuosi EB07 EB08 EB09 (EB10)

Valtakunnalliset syventävät kurssitEB01 Hyvää päivää, hauska tutustua

Tutustutaan espanjankieliseen maailmaan ja opetellaan ääntämään espanjaa. Opitaan ter-vehdyksiä, numeroita ja arkielämän selviyty-miskieltä.

EB02 Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisis-sa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa ku-ten ostoksilla.

EB03 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäi-väiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, va-paa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yh-teydessä käytettäviin palveluihin.

EB04 Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohde-kielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,

nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet.

EB05 Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt se-kä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi.

EB06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhem-pään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

EB07 Kulttuuri Kurssin aihepiirejä ovat esimerkiksi kohdekult-tuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu.

EB08 Yhteinen maapallommeKurssilla luetaan runsaasti tekstejä, jotka käsit-televät esimerkiksi oman maan ja kohdemai-den yhteiskuntien toimintaa sekä maapallon nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä myös mediatekstejä.

Koulukohtaiset syventävät kurssitEB09 Espanjan abikurssi

Valmistaudutaan ylioppilastutkintoon. Harjoi-tellaan eri tehtävätyyppejä, laajennetaan sana-varastoa, kerrataan kielioppia, kirjoitetaan ai-neita ja tehdään kuullunymmärtämisharjoi-tuksia.

EB10 Helppo keskustelukurssiSuullista kielitaitoa kehittävä kurssi, jolla harjoi-tellaan selviytymään jokapäiväisen elämän ti-lanteissa espanjan kielellä. Kurssilla harjoitel-laan myös kuullunymmärtämistä sekä kerra-taan ja opitaan lisää tilannekohtaista sanastoa. Kurssi sopii tasoltaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet espanjasta vähintään neljä kurssia.

EB: ESPANJA (B3-KIELI)

29

Latinan opiskelu tukee muiden kielten sanaston ja kieliopin oppimista, sy-

ventää yleistä kielitajua ja yleissivistys-tä ja on suureksi avuksi monien tieteen-alojen, mm. lääketieteen ja oikeustie-teen termien ymmärtämisessä. Itse kie-len opiskelemisen lisäksi latinan kursseil-la tutustutaan antiikin Kreikan ja Rooman historiaan ja kulttuuriin; latinan opiske-lu tukee ennen kaikkea historian opinto-ja. Vaikka latina on kuollut kieli, se on yhä eurooppalaisten yhteinen äidinkieli, jota miljoonat ihmiset osaavat ja opiskelevat. Vivat lingua Latina!

Latinan ensimmäiset kurssit ovat tavallista lä-hiopetusta. Kukin kurssi on tarjolla vain kerran lu-kuvuodessa. Neljännestä kurssista lähtien kurssit suoritetaan verkkokursseina tai itsenäisesti.

Valtakunnalliset syventävät kurssitLB01 Ikkunat auki antiikkiin

Antiikin Italiaa ja roomalaisia sekä latinan kieltä lähestytään nykyajan näkökulmasta. Perehdy-tään latinan kielen vaiheisiin. Kurssilla tutustu-taan myös lentäviin lauseisiin, Rooman ja Pom-pejin kaupunkeihin sekä nykylatinaan.

LB02 Antiikin elämääTutustutaan yksityiseen ja julkiseen elämään sekä työntekoon antiikin aikaisessa kaupun-gissa. Kurssilla käsitellään lisäksi antiikin ruoka-kulttuuria ja asumista sekä Pompejin tuhoa.

LB03 Tietoa, taitoa ja taruperintöäTutustutaan roomalaisten harrastuksiin, roo-malaisnuorten kasvatukseen ja koulunkäyn-

tiin sekä antiikin kreikkalais-roomalaiseen taru-stoon. Kurssilla käsitellään mm. antiikin juma-lia, urheilukilpailuja ja ajanvietetapoja.

LB04 Rooman historian vaiheitaTutustutaan Rooman varhaishistoriaan ja sii-hen liittyviin taruihin, Rooman historian kään-nekohtiin ja Rooman kehittymiseen maailman-vallaksi.

LB05 Roomalaisia suurmiehiäTutustutaan joihinkin Rooman historian kan-nalta merkittäviin henkilöihin.

LB06 KulttuuriperintömmeTutustutaan antiikin kulttuurin eri alueisiin ja tarkastellaan niiden merkitystä kulttuuriperin-nössämme.

LB07 Viestejä menneisyydestäTarkastellaan antiikin kirjallisuuteen liittyviä tekstejä viestinnän näkökulmasta. Tutkitaan, mitä tekstit voivat kertoa roomalaisten elämäs-tä ja suhtautumisesta elämän eri ilmiöihin.

LB08 Latinaa kautta vuosisatojenTutkitaan muokattujen tekstien ja helppojen autenttisten tekstinäytteiden avulla, miten lati-naa on käytetty eri aikoina.

Koulukohtainen syventävä kurssiLB09 Luonnontieteiden latinaa

Opiskellaan matematiikan ja luonnontieteiden termejä, merkintätapoja ja tieteellisiä nimiä la-tinan ja kreikan kielten näkökulmasta. Kurs-si toteutetaan parillisina vuosina lukuvuodesta 2014 - 2015 alkaen. Se ei edellytä ennakkotie-toja latinan kielestä.

LB: LATINA (B3-kieli)

30


Kiina on tänä päivänä syntyperäisil-lä puhujilla mitattuna maailman pu-

hutuin kieli. Kiinan taloudellisen nou-sun ja poliittisen avautumisen myötä kii-nan opiskelu on viime vuosina räjähdys-mäisesti levinnyt ympäri maailman, myös Suomen kouluihin. Lukion kiinan kurs-seilla opitaan käyttämään arkipäivän kii-naa, opitaan kielen rakennetta, tutustu-taan kiinan kirjoitusmerkkeihin sekä saa-daan opetuksen lomassa paljon erilaista kiinalaiseen kulttuuriin liittyvää tietoa.

Koulukohtaiset syventävät kurssitKI01

Kurssilla opitaan kirjoittamaan kiinaa ns. pinyin–translitteraatiolla (länsimaalaisin kirjai-min), opitaan kiinalaiset äänteet ja sävelkorot (toonit) sekä opitaan puhumaan yksinkertaisis-ta arkielämään kuuluvista asioista.

KI02Kurssilla opiskelija oppii keskustelemaan uusis-ta asioita ja laajentamaan sanavarastoaan sekä kiinatietouttaan. Tämän lisäksi aloitetaan jo kir-joittaa kiinan merkkejä.

KI03Kurssilla jatketaan merkkien harjoittelua ja kie-len syventävää opiskelua.

KI: KIINA

31

MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET

32


Järvenpään lukion luonnontieteelli-nen suuntautumisvaihtoehto tarjo-

aa kansainvälisyyttä, kokeellisuutta se-kä ainerajat ylittäviä opintokokonaisuuk-sia. Suuntautumisvaihtoehdossa on kak-si painotusta.

Matemaattis-luonnontieteellisessä pai-notuksessa opiskelu keskittyy matema-tiikan lisäksi fysiikkaan ja/tai kemiaan. Tä-mä vaihtoehto sopii esimerkiksi teknillisiin, luonnontieteellisiin tai lääketieteellisiin yli-opisto- tai korkeakouluopintoihin tähtäävil-le. Huomaa, että lääketieteellisen valintako-keet edellyttävät myös lukion biologian val-takunnallisten syventävien kurssien hallin-taa. Lisätietoja: Jani Nurmi.

LUONNONTIETEELLINEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO

– tutkivaa oppimista

Opiskelu Oppiaineiden laaja kurssivalikoima tar-

joaa mielenkiintoisia opintoja vaati-vallekin luonnontieteilijälle. Kurssikuva-ukset löytyvät opinto-oppaan oppiaine-kohtaisista osioista. Opiskelua rikastut-tavat myös opetuksen perustuminen ko-keelliseen työskentelyyn, vuosittain to-teutettavat kansainväliset projektit sekä korkeakouluihin ja yliopistoihin ja yrityk-siin toteutettavat vierailut. Opinto-ohja-uksen toisella kurssilla (OP02) opiskelija voi keskittyä luonnontieteellisen alan jat-kokoulutusvaihtoehtojen tarkasteluun. Kaikkia kursseja ei toteuteta joka luku-vuosi. Tiedot tarjonnasta löytyvät kurssi-kuvauksista.

Osa opinnoista opiskellaan ensisijaisesti luon-nontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opis-kelijoille varatuissa opetusryhmissä tai suuntau-tumisvaihtoehdon erikoiskursseilla. Nämä ope-tusryhmät ja erikoiskurssit on merkitty L-tun-nuksin, esim. BIL0104.L (biologian kurssi 1, ryh-mä 4). Suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat voi-vat osallistua kaikkien luonnontieteellisten oppi-aineiden erikoiskursseille.

Vähintään valtakunnalliset pakolliset kurssit BI01, BI02, GE01, GE02, KE01 ja TE01 opiskellaan luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille tarkoitetuissa L-ryhmissä.

Biotieteellisessä painotuksessa keskity-tään biologian, maantieteen ja kemian opin-toihin. Biotieteiden tietämystä ja soveltamis-ta tarvitaan esimerkiksi ekologian, biokemi-an ja ravitsemustieteiden aloilla. Biotieteelli-sessä painotuksessa opiskelu ei edellytä pit-kän matematiikan ja fysiikan opintoja, mut-ta niitä suositellaan esimerkiksi lääketieteel-liseen pyrkiville. Lisätietoja: Joona Svala.

33

Pitkän matematiikan opinnoissa edetään seuraavan taulukon mukaisesti.

Kaikki taulukon kurssit ovat matemaattis-luon-nontieteellisen painotuksen valinneille pakolli-sia. MAL20.L ja MAL21.L ovat yhden kurssin laa-juisia usealle jaksolle hajautettuja kursseja.

Lisäksi opiskelija voi halutessaan valita koulu-kohtaisia pitkän matematiikan syventäviä kurs-seja MA15, MA16, MA17 ja MA19. Näiden suosi-teltavat suoritusajankohdat:

1.vuosi MA19

2.vuosi MA15, MA16, MA17, MA19

3.vuosi MA15, MA16, MA17, MA19

1. vuosi

1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso

MAL01.L, MAL20.L MAL02.L, MAL20.L MAL03.L, MAL20.L MAL04.L, MAL20.L MAL05.L, MA11.L

2. vuosi


MAL06.L, MAL21.L MAL07.L, MAL21.L MAL08,.L MAL21.L MAL09.L, MAL21.L MAL10.L, MA12.L

3. vuosi


MAL22 MA13 MA18

Matemaattis-luonnontieteellinen painotus

Kaikki tämän painotuksen valinneet opiskelevat pitkää matematiikkaa. Li-

säksi valitaan pakolliseksi aineeksi joko fysiikka tai kemia, mutta jatko-opintojen kannalta on suositeltavaa opiskella mo-lempia. Fysiikan pakolliseksi aineeksi va-linneet suorittavat kurssit FY02 - FY08 ja FY12. Kemian pakolliseksi aineeksi va-linneet suorittavat kurssit KE02 - KE05 ja KE07.

Pitkän matematiikan opinnot suoritetaan luonnontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille tarkoitetuissa L-ryhmissä, poikke-uksena valtakunnalliset syventävät kurssit MA11, MA12 ja MA13 sekä abikurssi MA18. Pitkän fysii-kan pakolliseksi valinneet käyvät FY01 - FY04 kurssit samassa L-ryhmässä, jossa voi olla muita-kin opiskelijoita.

34


Biotieteellinen painotus

Valtakunnallisista syventävistä kurs-seista BI03 - BI05, FY02 - FY08, KE02 -

KE05, GE03 - GE04, MA11 - MA13, MB07 - MB08, PS02 - PS05, TE02 - TE03, EN07 va-litaan vähintään kahdeksan kurssia.

Kouulkohtaisista kursseista BIL10.L, BIL11.L, GE05, GE06, FYL14.L, FYL15.L, FYL16.L, KE06, KEL08.L, KEL09.L, MB10, LB09, HI11, YTK01 vali-taan vähintään viisi kurssia. L-kirjaimella varuste-tut kurssit on ensisijaisesti suunnattu suuntautu-misvaihtoehdon opiskelijoille.

Biotieteellisen painotuksen valinneet voivat opiskella pitkää tai lyhyttä matematiikkaa. Pit-kän matematiikan valinneet saavat halutessaan osallistua suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoil-le tarkoitetuille matematiikan L-kursseille ja mui-den matematiikan kurssien L-ryhmiin.

35

Matematiikan pitkän oppimäärän opiskelun tavoitteena on antaa

opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnois-sa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän ma-tematiikan opinnoissa opiskelijalla on ti-laisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selke-än käsityksen matematiikan merkitykses-tä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämäs-sä, tieteessä ja tekniikassa.

SuoritusjärjestysKaikkien suositellaan aloittavan opinnot johdan-tokurssista MA14. Huomaa, että kurssien MA14 ja MA01 suorittaminen rinnakkain samassa jaksos-sa on osoittautunut monelle liian raskaaksi ura-kaksi. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjes-tyksessä, ellei siitä kurssin kohdalla toisin maini-ta. Koska pitkän matematiikan kursseja on run-saasti, tee itsellesi suunnitelma niiden jaksotta-misesta kolmelle lukuvuodelle.

MA/MB: MATEMATIIKKA

MA: MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Pakolliset kurssitMA01 Funktiot ja yhtälötMA02 PolynomifunktiotMA03 GeometriaMA04 Analyyttinen geometriaMA05 VektoritMA06 Todennäköisyys ja tilastotMA07 DerivaattaMA08 Juuri- ja logaritmifunktiotMA09 Trigonometriset funktiot ja lukujonotMA10 Integraalilaskenta

Valtakunnalliset syventävät kurssitMA11 Lukuteoria ja logiikka

Tutustutaan logiikkaan ja todistusmenetel-miin. Perehdytään kokonaislukujen ominai-suuksiin ja jaollisuuteen. Suoritusjärjestys: toi-sen tai kolmannen opiskeluvuoden alussa.

MA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä

Opitaan likiarvolaskennan tarkkuutta koske-vat säännöt. Perehdytään likiarvomenetelmi-en käyttöön yhtälöiden ratkaisuissa. Tutkitaan polynomien jaollisuutta. Suoritusjärjestys: sa-manaikaisesti kurssin MA08 kanssa tai sen jäl-keen.

MA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi

Tutkitaan funktion jatkuvuutta ja derivoitu-vuutta sekä raja-arvoja. Täydennetään integ-raalilaskennan tietoja. Kurssi edellyttää kurssi-en MA07 – MA10 tyydyttävää hallintaa. Suori-tusjärjestys: pakollisten kurssien jälkeen.

Koulukohtaiset syventävät kurssitMA14 Johdantokurssi lukion pitkään matematiikkaan ja luonnontieteisiin

Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden opis-kelu suositellaan aloitettavaksi tällä kurssil-la. Kurssilla kerrataan ja täydennetään perus-koulussa opittua matematiikkaa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Suoritusjärjestys: kurssin MA01 rinnalla tai sitä ennen.

MA15 TalousmatematiikkaKurssi antaa laskennallisen pohjan talous-tiedon opiskeluun. Aiheina ovat mm. indek-si-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia. Kurssi on yhteinen pitkän ja lyhyen matematiikan (MB07) opiskelijoille. Suoritusjärjestys: kurssi suoritetaan joko toi-sen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana.

MA16 Tilastotieteen jatkokurssiKurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää ja kä-sitellä tilastoja. Näitä tilastollisia taitoja tarvit-set lukio-opinnoissa, jatko-opinnoissa ja arki-elämässä. Lähes kaikissa jatko-opinnoissa tör-mätään tilastollisiin menetelmiin. Kurssiko-keen voi korvata tutkielmalla. Suoritusjärjes-tys: kurssi suoritetaan joko toisen tai kolman-nen opiskeluvuoden aikana kurssin MA06 jäl-keen.

MA17 Funktioiden ja yhtälöiden jatkokurssiKurssi syventää yhtälö- ja funktio-oppia. Kurssi koostuu kolmesta aihealueesta: kompleksilu-vut, kahden muuttujan funktiot ja optimointi.

MA18 Pitkän matematiikan abikurssiKurssilla vahvistetaan pakollisissa kursseis-sa hankittuja tietoja ja taitoja sekä valmentau-dutaan pitkän matematiikan ylioppilaskoet-ta varten.

MA19 SalausmenetelmätKurssilla opiskellaan salausmenetelmien pe-rusteita. Tutustutaan mm. seuraaviin menetel-miin: Caesar-salaus, Affiinijärjestelmä, Vigené-ren järjestelmä, salakirjoitus matriiseilla, julki-sen avaimen salakirjoitus (RSA- menetelmä ja Selkäreppuongelmajärjestelmä). Kurssi on tar-jolla myös englanninkielisenä (Cryptology) ja se toteutetaan Kiina-projektin yhteydessä.

MAL20 Matemaattinen ongelmanratkaisuKurssilla syvennetään peruskoulussa opittu-ja taitoja sekä lukion pitkän matematiikan en-simmäisten kurssien sisältöjä. Kurssi on tarkoi-tettu luonnontieteellisen suuntautumisvaihto-ehdon opiskelijoille.

MAL21 Matriisit ja differentiaaliyhtälötKurssilla käsitellään matriisilaskentaa ja diffe-rentiaaliyhtälöitä. Matriisilaskennassa käydään läpi peruslaskutoimitukset ja –käsitteitä sekä matriisien hyödyntämistä esim. yhtälöryhmien

36


ratkaisemisessa. Ratkotaan monipuolisesti eri-laisia differentiaaliyhtälöitä. Kurssi on tarkoi-tettu luonnontieteellisen suuntautumisvaihto-ehdon opiskelijoille.

MAL22 Matemaattinen mallintaminenEsitietovaatimuksena kurssi MAL21. Esitetään ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä matematii-kan kielellä, jolloin niitä voidaan tutkia ja ana-lysoida tarkemmin matematiikan tarjoamilla työkaluilla. Esimerkkinä kasvin kasvaminen ja peto-saalis –malli. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apuna matemaattisia ohjelmistoja. Se on tarkoitettu luonnontieteellisen suuntau-tumisvaihtoehdon opiskelijoille.

MB: MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

37

Lyhyt matematiikka suuntautuu paino-tetusti käytännölliseen matematiik-

kaan. Kursseilla opiskellaan matematii-kan perustaidot ja saadaan riittävä yleis-sivistävä pohja jatko-opinnoille. Lähes jo-kainen törmää lukion jälkeisissä opin-noissaan ainakin tilastomatematiikan kurssiin.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaPakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestykses-sä, ellei siitä kurssin kohdalla toisin mainita.

Matematiikan oppimäärää vaihdetta-essa pitkästä lyhyeen käytetään hy-väksi lukemisessa seuraavia vastaa-vuuksia:

MA01 MB01

MA03 MB02

MA08 MB03

MA07 MB04

MA06 MB05

MA14 MB09

38


Pitkän matematiikan arvosanat siirtyvät sellaisenaan korvattujen lyhyen matematii-kan kurssien arvosanoiksi. Halutessaan opiske-lija voi parantaa arvosanaa osallistumalla lyhy-en matematiikan kurssikokeeseen. Jos lyhyes-sä matematiikassa ei ole korvaavuutta jollekin hyväksytysti suoritetulle pitkän matematiikan pakolliselle kurssille, korvautuu kyseinen kurs-si soveltavana lyhyen matematiikan kurssina.

(MBP) Lyhyen matematiikan pajakurssiKurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suo-rittaa mikä tahansa lyhyen matematiikan pa-kollinen kurssi, josta hänellä on hylätty arvo-sana. Kurssille ilmoittaudutaan opinto-ohjaa-jan kautta.

(MBT) Lyhyen matematiikan tukikurssitJoistakin lyhyen matematiikan kursseista jär-jestetään myös pienryhmäopetusta.

Pakolliset kurssitMB01 Lausekkeet ja yhtälöt

Suoritusjärjestys: tukikurssin MB09 rinnalla tai sen jälkeen.

MB02 GeometriaMB03 Matemaattisia malleja IMB04 Matemaattinen analyysiMB05 Tilastot ja todennäköisyys

Suoritusjärjestys: kurssin MB04 tai MB06 jäl-keen.

MB06 Matemaattisia malleja II

Valtakunnalliset syventävät kurssitMB07 Talousmatematiikka

Kurssi antaa laskennallisen pohjan taloustiedon opiskeluun. Aiheina ovat mm. indeksi-, kustan-nus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muut las-kelmat. Kurssi on yhteinen pitkän ja lyhyen ma-tematiikan opiskelijoille.

MB08 Matemaattisia malleja IIITutustutaan vektoreihin ja jaksollisia ilmiöitä kuvaaviin malleihin. Tutustutaan trigonomet-risiin funktioihin. Laajennetaan käsitystä tek-nologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Suoritusjärjestys: aikaisintaan kurssin MB02 jälkeen.

Koulukohtaiset syventävät kurssitMB09 Johdantokurssi lukion lyhyeen matematiikkaan

Kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittuja asioita: potenssioppia, polynomilas-kentaa ja yksikkömuunnoksia. Lasketaan ko-konais- ja murtoluvuilla sekä ratkaistaan 1. as-teen yhtälö. Suoritusjärjestys: ennen kurssia MB01 tai sen rinnalla.

MB10 Tilastotieteen jatkokurssiKurssi antaa hyvät valmiudet ymmärtää ja kä-sitellä tilastoja. Näitä tilastollisia taitoja tarvit-set lukio-opinnoissa, jatko-opinnoissa ja arki-elämässä. Lähes kaikissa jatko-opinnoissa tör-mätään tilastollisiin menetelmiin. Kurssiko-keen voi korvata tutkielmalla. Suoritusjärjes-tys: kurssi suoritetaan MB05 jälkeen.

MB11 Lyhyen matematiikan abikurssiVahvistetaan pakollisilla kursseilla hankittuja tietoja ja taitoja sekä valmentaudutaan lyhyen matematiikan ylioppilaskoetta varten.

39

Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja il-

miöitä pyritään ymmärtämään ja selit-tämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoittee-na on löytää luonnossa yleispäteviä lain-alaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opetuksessa tehdään havaintoja ja mittauksia käyttäen mm. mittaustietokonetta apuvälineenä. Ko-keellisuus auttaa opiskelijaa hahmotta-maan luonnontieteiden luonnetta ja tu-kee luonnontieteellisen ajattelun kehit-tymistä.

Suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, mutta kurssin FY03 voi suorittaa aikaisemminkin ja kurs-sin FY08 voi suorittaa jo kurssien FY04 ja FY05 jäl-keen. FY09 Työkurssi suositellaan suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna.

Pakollinen kurssiFY01 Fysiikka luonnontieteenä

Valtakunnalliset syventävät kurssitFY02 Lämpö

Syvennetään energiaa ja lämpöä koskevi-en käsitteiden ja periaatteiden osaamista se-kä niihin liittyvän teknologian ymmärtämis-tä. Tarkastellaan aineen termodynaamiseen ti-laan liittyviä ilmiöitä sekä lämpöopin pääsään-töjä luonnon prosessien selittäjinä. Syvenne-tään kokeellisen menetelmän hallintaa.

FY03 AallotOpiskellaan värähtely- ja aaltoliikkeen perus-teita tutkimalla mekaanista värähtelyä, ään-tä, valoa, kuvan muodostumista linsseissä se-

FY: FYSIIKKA kä perehdytään niitä selittäviin keskeisiin pe-riaatteisiin.

FY04 Liikkeen laitSyvennetään mekaniikan eri osa-alueiden hal-lintaa. Pääpaino on erityisesti etenevän liik-keen kinematiikassa, dynamiikassa sekä statii-kassa. Kurssilla tutkitaan kokeellisesti kitkaa, törmäyksiä ja vuorovaikutuksen voimakkuu-den vaikutusta kappaleen liiketilaan.

FY05 Pyöriminen ja gravitaatioPääpaino on jäykän kappaleen mekaniikassa. Kurssilla käsitellään pyörimisliikkeen kinema-tiikkaa, dynamiikkaa, heittoliikettä ja gravitaa-tiota. Pyörimisliikkeen tutkimisessa käytetään apuna tietotekniikkaa, joka mahdollistaa pyö-rimiseen liittyvien ilmiöiden monipuolisen tar-kastelun.

FY06 SähköSyvennetään sähköön liittyvien ilmiöiden, kä-sitteiden ja tekniikan hallintaa. Tutkitaan erilai-sia virtapiirejä, tutustutaan mittaustekniikkaan ja perehdytään sähköturvallisuuteen. Opitaan käyttämään yleismittaria ja mittaustietokonet-ta mm. jännitteen, sähkövirran, resistanssin ja kapasitanssin mittaamiseen.

FY07 SähkömagnetismiTutkitaan kokeellisesti sähkömagneettisia ilmi-öitä (kestomagneetin magneettikenttä, suo-ran virtajohtimen ja käämin magneettikenttä), varatun hiukkasen liikettä magneettikentässä, sähkömagneettista induktiota, vastuksen, kää-min ja kondensaattorin ominaisuuksia vaihto-virtapiirissä sekä sähköenergian tuottamista ja siirtämistä. Syvennetään näihin liittyvän käsit-teistön hallintaa.

FY08 Aine ja säteilyTutustutaan kvantittumiseen, dualismiin, ai-neen ja energian ekvivalenssiin. Perehdytään atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin sekä ioni-soivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Kurssil-la tutkitaan säteilyn heikkenemistä eri materi-aaleissa ja määritetään radioaktiivisen isotoo-pin puoliintumisaika sekä Planckin vakio ko-keellisesti.

40


Koulukohtaiset syventävät kurssitFY09 Fysiikan työkurssi

Kurssia suositellaan erityisesti niille, jotka suunnittelevat jatko-opintoja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Tutkitaan kokeellisesti ilmi-öitä fysiikan eri osa-alueilta. Suoritetaan mah-dollisesti vierailu erilaisiin tutkimus- ja teolli-suuslaitoksiin. Kurssin työt liittyvät keskeisesti kurssien 2 - 8 aihepiireihin.

FY10 ElektroniikkaKurssilla tutustutaan omakohtaisesti erilaisten elektronisten komponenttien toimintaan mää-rittämällä komponenttien ominaiskäyriä yleis-mittareiden, oskilloskoopin ja mittatietoko-neen avulla. Kurssia voidaan painottaa opiske-lijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaan.

FY11 TähtitiedeKurssi on kerhotyyppinen, mahdollisimman lä-hellä harrastajatasoa. Tehdään tähtitaivaan ha-vaintoja koulun kaukoputkella. Kurssin aikana ohjataan mahdollisesti internetin välityksel-lä tietokoneella Chilessä sijaitsevaa teleskoop-pia, jolla otetaan kuvia avaruudesta.

FY12 Fysiian abikurssiKurssilla kootaan yhteen ja kerrataan eri fysii-kan osa-alueet ja muodostetaan kokonaisku-va fysiikasta. Syvennetään fysiikan eri osa-alu-eiden osaamista laskennallisella tasolla. Pyri-tään antamaan valmiudet ylioppilaskirjoituk-siin, pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin. Kurssil-le voi osallistua, vaikka ei olisi suorittanut kaik-kia syventäviä fysiikan kursseja.

FY13 Hiukkaskiihdyttimet ja –ilmaisimetKurssilla perehdytään hiukkaskiihdyttimien ja –ilmaisimien toimintaan sekä niillä tehtäviin mittauksiin ja havaintoihin. Suoritetaan opin-tokäynti Helsingin yliopiston kiihdytinlabora-torioon sekä Jyväskylän syklotronilaboratori-oon. Kurssiin liittyy joko tiedeleirimatka Cernin tutkimuskeskukseen tai Hampurin DESY kiih-dyttimelle.

FYL14.L Avaruus ja teknologia Perehdytään satelliittien lähettämiseen kier-toradalle, rakettitekniikkaan sekä avaruusase-man toimintaan. Tutustutaan tähtitieteen tut-kimusmenetelmiin ja niillä saataviin tietoi-hin. Tehdään opintokäyntejä tähtitieteen tut-

kimuslaitoksiin. Kurssiin liittyy tiedeleirimatka observatorioon. Luonnontieteellisen suuntau-tumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

FYL15.L Avaruussää Perehdytään avaruussääilmiöihin ja Maan io-nikehän olosuhteisiin sekä syihin, jotka vai-kuttavat avaruuden sääilmiöihin. Suoritetaan opintokäynti Ilmatieteen laitokselle ja Nurmi-järven observatorioon. Kurssiin liittyy tiedelei-riopintomatka avaruussäätä tutkivalle asemal-le. Hankitaan magnetometri, jolla voidaan seu-rata Maan magneettikentän muutoksia. Luon-nontieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

FYL16.L GeofysiikkaKurssilla opiskellaan maapallon luonnonilmi-öiden fysiikkaa. Aiheina ovat mm. maanjäris-tykset, tulivuorenpurkaukset, veden liikkeet joissa, pohjavesissä, merivirroissa ja vuorove-sissä, ilmakehän ilmiöt ja sään ennustus, mag-neettikenttä ja revontulet. Huomiota kiinni-tetään ennen kaikkea ilmiöiden fysiikkaan. Ei esitietovaatimuksia. Kurssi soveltuu myös muille kuin pitkän fysiikan lukijoille. Luonnon-tieteellisen suuntautumisvaihtoehdon opiske-lijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

YliopistoyhteistyöFysiikan opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitok-sen fysiikan opetukseen jo lukio-opintojen aika-na. Lukioaikana on mahdollista suorittaa appro-batur- tai cum laude -opintoja. Approbatur-arvo-sanan lukioaikana suorittanut ylioppilas saa opis-kelupaikan suoraan Helsingin yliopistosta (appro-batur = 25 opintopistettä). Jos olet valinnut no-peamman vaihtoehdon eli suoritat fysiikan yli-oppilaskokeen kolmannen vuoden syksyllä, si-nulla on mahdollisuus halutessasi aloittaa fysii-kan opinnot Helsingin yliopistossa kolmantena lukiovuotena, mikäli muut lukio-opintosi antavat siihen mahdollisuuden.

41

Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen

ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissi-vistystä. Opetus auttaa ymmärtämään jo-kapäiväistä elämää, luontoa ja teknologi-aa esiintuomalla kemian merkitystä ihmi-sen ja luonnon hyvinvoinnille. Laajaa ke-mian tietämystä edellytetään mm. seu-raavilla koulutusaloilla: maa- ja metsäta-loustieteet, lääke- ja eläinlääketieteet se-kä farmasian, terveyden- ja kauneuden-hoidon, ravitsemustieteiden, kemian, bio-kemian ja tekniikan alat yliopistoissa, kor-keakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.

Pakollinen kurssiKE01 Ihmisen ja elinympäristön kemia

Valtakunnalliset syventävät kurssitKE02 Kemian mikromaailma

Opitaan tuntemaan aineen rakenteen ja omi-naisuuksien välisiä yhteyksiä käyttämällä ko-keellisia menetelmiä, erilaisia malleja ja taulu-koita. Keskeisiä sisältöjä ovat alkuaineiden jak-sollinen järjestelmä, atomin rakenne, kemial-liset sidokset, yhdisteiden kaavan määrittämi-nen sekä orgaanisten yhdisteiden avaruusra-kenne ja isomeria.

KE03 Reaktiot ja energiaTutkitaan kemialliseen reaktioon vaikuttavia tekijöitä, energianmuutoksia ja reaktionope-uksia sekä opitaan tuntemaan niiden merkitys elinympäristössä. Perehdytään kemiallisen re-aktioyhtälön kirjoittamiseen ja sen matemaat-tiseen tarkasteluun.

KE04 Metallit ja materiaalitTutkitaan hapettumis-pelkistymisreaktioita ja niiden käytännön sovelluksia. Tarkastellaan biologisesti tärkeitä ja teollisten jalostuspro-sessien kannalta merkittäviä alkuaineita. Tu-tustutaan bio- ja synteettisiin polymeereihin sekä komposiitteihin.

KE05 Reaktiot ja tasapainoTarkastellaan kemiallisen reaktion tasapainoti-laa ja sen merkitystä teollisuuden prosesseissa ja luonnossa. Selvitetään kokeellisesti ja mate-maattisesti tarkastellen kaasu-, happo-emäs- ja liuostasapainojen muodostumista ja niihin vaikuttamista.

Koulukohtaiset syventävät kurssitKE06 Orgaanisten yhdisteiden tutkimusmenetelmät

Perehdytään monipuolisesti orgaanisten yh-disteiden tutkimusmenetelmiin sekä mittaus-automaation käyttöön tekemällä erilaisia ana-lyysejä ja synteesejä. Tutustutaan tietokone-avusteiseen molekyylimallinnukseen, yhdis-teiden rakenteen määrityksissä käytettäviin spektroskooppisiin menetelmiin ja mahdolli-suuksien mukaan teollisuus- tai tutkimuslai-toksen laboratorioon. KE01 – KE03 on suoritet-tava ennen kurssia. Ei numeroarvostelua.

KE07 Kemian abikurssiMuodostetaan kokonaiskuva kemian eri osa-alueista. Kerrataan keskeisiä oppisisältöjä ja vahvistetaan laskennallisia taitoja. Harjoitel-laan kemian reaalikokeeseen vastaamista.

KEL08.L Arkipäivän kemiaaKurssilla tutustutaan arkipäivän kemian ilmi-öihin, kuten ruoanvalmistuksen, kosmetiikan, lääke- ja puhdistusaineiden kemiaan. Kurssi si-sältää teoriaa, laboratoriokokeita, tutkielmi-en tekemistä sekä mahdollisuuksien mukaan vierailukäynnin jossakin tuotantolaitoksessa. Ei numeroarvostelua. Kurssi sopii myös muille kuin kemian lukijoille. Luonnontieteiden suun-tautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoi-keus päästä kurssille.

KEL09.L Teollisuuden ja ympäristön kemiaa Kurssilla tutustutaan erilaisiin teollisuuspro-sesseihin, joissa luonnon raaka-aineet muun-

KE: KEMIA

42


tuvat kulutushyödykkeiksi. Lisäksi tarkastel-laan teollisuuden, asutuksen ja maatalouden ympäristövaikutuksia. Kurssi sisältää teoriaa, laboratoriokokeita, tutkielmien tekemistä se-kä mahdollisuuksien mukaan vierailukäynnin jossakin tuotantolaitoksessa. Ei numeroarvos-telua. Luonnontieteiden suuntautumisvaih-toehdon opiskelijoilla on etuoikeus pääs-tä kurssille.

Biologia on luonnontiede, joka tut-kii elollisen luonnon rakennetta, toi-

mintaa ja vuorovaikutussuhteita mole-kyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologi-alle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhan-kinta, jota Järvenpään lukiossa erityises-ti painotetaan. Opetus kehittää opiskeli-jan luonnontieteellistä ajattelua, herät-tää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyt-täytymistä.

Pakolliset kurssitBI01 EliömaailmaBI02 Solu ja perinnöllisyys

Valtakunnalliset syventävät kurssitBI03 Ympäristöekologia

Syvennetään ekologian perustietoja ja -taito-ja. Erityisesti korostetaan ihmisen vaikutus-ta luontoon ja vastuuta ympäristöstään. Bio-diversiteetti, ympäristöongelmien syyt ja seu-raukset, erityisesti suomalaisissa ekosystee-meissä, ja kestävä kehitys ovat keskeisiä ai-healueita.

BI: BIOLOGIABI04 Ihmisen biologia

Kurssilla tarkastellaan ihmisen rakennetta ja toimintaa alkaen solusta aina kokonaisten eli-mistöjen tasolle asti. Lajikehitys, elimistön toi-mintojen säätely, sairaudet ja elimistön puo-lustusmekanismit sekä ympäristön ja ravinnon merkitys terveydelle ovat keskeisiä aiheita.

BI05 BioteknologiaSyvennetään solun eri osien toiminnan tunte-musta. Keskeisiä aiheita ovat geenien rakenne ja toiminta sekä toiminnan säätely, mikrobio-logia, geeni- ja biotekniikka. Tärkeitä kysymyk-siä ovat geenitekniikan luomat mahdollisuu-det sekä tekniikkaan liittyvät eettiset ongel-mat arkielämän ratkaisujen kannalta. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Koulukohtaiset syventävät kurssitBI06 Syventävä bioteknologian ja ihmisen biologian kurssi

Jatketaan ja syvennetään BIO4- ja BI05-kurssi-en aiheita. Kurssilla käsitellään mm. immuno-logiaa, ihmisen lisääntymistä ja elämänkaar-ta. Bioteknologian osalta kurssi syventää BIO5-kurssin tietoja ja antaa tietoa mm. kasvi- ja eläinjalostuksesta, ihmisen perinnöllisistä tau-deista, geenimuuntelusta sekä alan viimeisistä saavutuksista. Kurssin voi suorittaa vasta BI04- ja BI05-kurssien jälkeen.

43

BI07 Biologian laboratoriokurssiKurssi perehdyttää opiskelijat kokeellisen la-boratoriotyöskentelyn perusteisiin. Kurssilla opitaan kasvattamaan ja käsittelemään erilai-sia elollisia materiaaleja sekä tutkimaan eliöi-den anatomista rakennetta ja toimintaa. Kurs-sin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomi-ota tuntiaktiivisuuteen ja laborointitaitoihin. Kurssiin liittyy lisäksi kirjallisten raporttien kir-joittamista. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

BI08 Maapallon ja Suomen ekosysteemit – jäätiköiltä sademetsiin

Kurssilla syvennetään maapallon ja Suomen erilaisten ekosysteemien tuntemusta. Aihei-ta lähestytään sekä biologisesta että maantie-teellisestä näkökulmasta. Kurssista saa suori-tusmerkinnän. Kurssia suositellaan myös kai-kille maantieteestä kiinnostuneille.

BI09 Biologian abikurssiKurssilla luodaan yleiskuva biologiasta ja liite-tään eri kursseilla käsitellyt aiheet osaksi laa-jaa kokonaisuutta. Kerrataan biologian pakol-listen ja valtakunnallisten syventävien kurssi-en keskeiset sisällöt sekä harjoitellaan biolo-gian reaalikokeen erilaisiin kysymyksiin vas-taamista.

BIL10.L Ekologian jatkokurssiKurssilla syvennetään BI01- ja BI03-kurssien tietoja ekologiasta ja ympäristöteknologiasta sekä tehdään ympäristöekologisia tutkimuk-sia. Kurssilla perehdytään ekologian tutkimuk-seen mm. metapopulaatioteorian sekä tutki-muslaitosten avulla. Kurssiin sisältyy yksi tai useampi tutustumiskäynti ekologisesti mer-kittävään kohteeseen esimerkiksi kosteikol-le. Kurssi toteutetaan parillisina vuosina alka-en lukuvuonna 2014 - 2015. Luonnontieteel-lisen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

BIL11 MikrobiologiaKurssilla syvennetään BIO5-kurssin tietoja mm. taudinaiheuttaja- ja hyötymikrobeista se-kä tehdään mikrobiologian laboratoriotöitä. Kurssilla perehdytään myös mikrobien merki-tykseen elintarvikkeiden tuotannon ja käytön näkökulmasta. Lisäksi kurssilla käsitellään ra-vitsemuksen terveysvaikutuksia. Kurssi toteu-tetaan parittomina vuosina alkaen lukuvuon-na 2015 - 2016. Luonnontieteellisen suuntau-tumisvaihtoehdon opiskelijoilla on etuoikeus päästä kurssille.

44


Maantieteessä tarkastellaan elotto-man ja elollisen luonnon sekä ih-

misen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Oppiaineena maantietees-sä integroituvat luonnontieteelliset ja yh-teiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelijalle kehittyy selkeä kuva maapallon globaaleista, alu-eellisista ja paikallisista ilmiöistä ja ongel-mista sekä niiden ratkaisumahdollisuuk-sista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Maantieteellisen tiedon avul-la opiskelija oppii havaitsemaan muuttu-van maailman ilmiöitä, ottamaan niihin kantaa ja toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Pakolliset kurssit GE01 Sininen planeetta GE02 Yhteinen maailma

Valtakunnalliset syventävät kurssit GE03 Riskien maailma

Kurssilla perehdytään luonnon toimintaan, ih-misen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vä-liseen vuorovaikutukseen liittyviin uhkiin ja riskeihin. Opiskelija tutustuu riskien alueelli-seen esiintymiseen maapallolla ja oppii arvioi-maan alueiden kehittyneisyyden ja alueilla il-menevien riskien välistä suhdetta sekä mah-dollisuuksia ennakoida ja varautua näihin ris-keihin.

GE04 AluetutkimusOpiskelija oppii kurssilla kartografian perustei-ta, maantieteellisen tutkimuksen perusmene-telmiä sekä paikkatietojärjestelmien periaat-teita ja sovellusmahdollisuuksia. Maantieteel-

listen lähdeaineistojen perusteella opiskelija tuottaa tutkielman itse valitsemastaan aluees-ta. Kurssi jakautuu teoriaosioon, maastotyös-kentelyyn sekä oman aluetutkimuksen teke-miseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

Koulukohtaiset syventävät kurssitGE05 Maailman kehittyneisyyserot

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija erilaisiin tapoihin jakaa maailmaa, globalisaa-tioon, kehittyneisyyden eroihin, kehitysmai-den erityisongelmiin, niiden ratkaisumahdol-lisuuksiin ja tulevaisuuteen maantieteellises-tä näkökulmasta. Aihepiirit vaihtelevat vuosit-tain. Kurssilla ei ole koetta vaan se suoritetaan kurssityöllä/töillä. Kurssista voi pyytää myös suoritusmerkinnän.

GE06 Terveysmaantieteen kurssiKurssilla tutkitaan terveyttä ja sairautta ensi-sijaisesti maantieteellisestä ja biologisesta nä-kökulmasta. Keskeisiä aihealueita ovat tervey-den ja sairauden alueelliset piirteet Suomes-sa ja maailmalla, epidemiat ja pandemiat en-nen ja nyt sekä trooppiset taudit. Kurssi on hyödyllinen maantieteen, biologian, terveys-tiedon ja historian opiskelun kannalta. Kurs-silla ei ole koetta vaan kurssin alussa sovitaan suoritukseen vaadittavat työt. Voidaan toteut-taa myös verkkokurssina. Kurssista saa suori-tusmerkinnän.

GE07 Maantieteen abikurssi Kurssilla kerrataan ja syvennetään pakollisten kurssien keskeisiä aihepiirejä. Lisäksi nivelle-tään muiden maantieteen kurssien aihepiire-jä pakollisten kurssien tietoainekseen ja har-joitellaan esseevastausten kirjoittamista. Tul-kitaan erilaisia karttoja, diagrammeja ja tilas-tollista aineistoa valmistautuen näin maantie-teen reaalikokeeseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

GE: MAANTIEDE

45

HUMANISTISET JA YHTEISKUNNALLISET AINEET

46


luterilaiseen kirkkoon kuuluvat: evankelis-luterilainen uskonto UE.

ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat: orto-doksinen uskonto UO.

muihin uskontokuntiin kuuluvat tai us-kontokuntiin kuulumattomat: elämänkatso-mustieto ET.

Syventäviä kursseja voi valita myös ristiin näi-den aineiden välillä. Opiskelija voi kirjoittaa jon-kin muun kuin oman aineensa, jos opiskelee sen pakolliset kurssit.

Lukion uskonnonopetuksen tavoittee-na on kehittää opiskelijan katsomuk-

sellisia ajattelutaitoja niin, että hän jäsen-tää omaa identiteettiään ja ymmärtää eri-laisia uskontoja ja maailmankatsomuksia. Lisäksi edistetään kulttuurista lukutaitoa sekä suvaitsevuutta eri uskontoja, etni-siä ryhmiä ja maailmankatsomuksia koh-taan. Teemoja käsiteltäessä kunnioite-taan uskontojen perinteitä, mutta samal-la puututaan ajankohtaisiin kysymyksiin meillä ja muualla.

SuoritusjärjestysEnsimmäiseksi tulee suorittaa UE01-kurssi, joka antaa käsitteellisen pohjan myöhemmille kurs-seille. Sen jälkeen suoritusjärjestys on vapaa.

Pakolliset kurssitUE01 Uskonnon luonne ja merkitysUE02 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskuntaUE03 Ihmisen elämä ja etiikka

Valtakunnalliset syventävät kurssitUE04 Uskontojen maailmat

Onko koti vai temppeli hindulaisen uskonhar-joituksen suosituin paikka? Miksi Buddha hy-myilee? Miksi tasapaino on oleellista Kiinan uskonnoissa? Ovatko taistelulajit japanilaista uskonnollisuutta? Mikä on oleellista juutalai-sessa elämäntavassa? Mitä oivalluksia tarjoaa islamilainen mystiikka? Miksi alkuperäiskanso-jen uskonnollisuus on häviämässä?

UE05 Mihin suomalainen uskoo?Mitä meillä oli ennen kristinuskoa? Mikä rooli luterilaisuudella on pohjoismaisen hyvinvoin-tiyhteiskunnan ihanteissa? Miten uskonto nä-kyy suomalaisessa kulttuurissa? Kuka kirkossa päättää? Mihin kirkko käyttää rahansa? Mihin me tarvitsemme uskonnonvapautta? Mihin ja miten suomalainen uskoo nykyään?

Koulukohtaiset syventävät kurssitUE06 Raamattu

Syvennetään näkemystä Raamatun tutkimuk-sesta ja tulkinnasta. Esimerkkiteemoina ovat Raamatun aika, Raamattu ja johtajuus, Raama-tun näkemys seksuaalisuudesta jne. Kokoavat aihepiirit voivat vaihdella eri vuosina. Raama-tun kulttuurivaikutuksia tarkastellaan esimer-kiksi elokuvan, musiikin tai kirjallisuuden kei-noin. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

UE07 Uskonnon abikurssiKerrataan pakollisten ja syventävien kurssi-en keskeisiä sisältöjä. Lisäksi perehdytään eri-laisiin tehtävätyyppeihin ja harjoitellaan nii-hin vastaamista. Erityisesti keskitytään essei-den kirjoittamiseen. Käsitellään myös ajankoh-taisia, uskontoilmiön kannalta mielenkiintoisia teemoja. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

UE/UO/ET: USKONTO ja ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

UE: EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO

Ryhmäjako:

47

Opetuksen tavoitteena on antaa opis-kelijoille tietoja ortodoksisen kirkon

traditiosta ja ajattelusta koulun jälkeis-tä elämää varten. Opetus auttaa opiske-lijaa kehittämään omaa persoonallisuut-taan vastuullisena jäsenenä ortodoksises-sa kirkossa ja yhteiskunnassa.

Pakolliset kurssitUO01 Ortodoksinen maailmaUO02 Uskonoppi ja etiikkaUO03 Raamattutieto

Valtakunnalliset syventävät kurssitValtakunnallisten syventävien kurssien UO04 Uskontojen maailmat ja UO05 Ortodoksinen Suomi järjestämisestä lisätietoja saa ortodoksisen us-konnon opettajalta.

Elämänkatsomustieto on oppiainee-na perustaltaan monitieteinen. Se am-

mentaa aineistonsa niin ihmis-, yhteis-kunta- kuin kulttuuritieteistä. Opiskelu perustuu ihmisten mahdollisuuteen ja oi-keuteen elää vapaina ja keskenään tasa-vertaisina. Lähtökohtana on ihmisen oma kyky tutkia maailmaa ja laajentaa tietä-mystään ja ohjata yhteisin toimin elä-määnsä. Ihminen rakentaa itse tulevai-suutensa. Näin kehittyvät myös oma eet-tinen arviointikyky sekä vuoropuhelun,

kuuntelun ja itseilmaisun taidot. Pyrki-myksenä on polkujen löytyminen koh-ti hyvää elämää niin yksilönä kuin yhtei-sönä.

Pakolliset kurssitET01 Hyvä elämäET02 MaailmankuvaET03 Yksilö ja yhteisö

Valtakunnalliset syventävät kurssitET04 Kulttuuriperintö ja identiteetti

Oma katsomuksemme ja kulttuurimme on vain yksi muiden joukossa. Ihmisen perusky-symykset ja -tarpeet ovat kaikkialla samanlai-set mutta vastaukset peruskysymyksiin ovat kulttuurisidonnaisia. Kurssilla lähdetään omas-ta kulttuuriperinnöstämme ja edetään sitten maailman monikulttuurisuuteen. Ydinkysy-mys on, miten eri kulttuurit ja niiden muutok-set voivat toimia hyvän elämän lähtökohtana ja kehyksenä.

ET05 Maailman selittäminen katsomusperinteissä

Verkkokurssi. Oppiaineen opintojen päätteek-si analysoidaan erilaisia tapoja selittää maail-maa myyttisissä, uskonnollisissa ja uskonnot-tomissa katsomusperinteissä. Perehdytään eri-laisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tut-kimukseen. Muita aiheita ovat mm. myytit maailman selittäjinä, uskontokritiikki, ateismi, agnostismi, vapaa-ajattelu sekä humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina pe-rusvirtauksina.

Koulukohtainen syventävä kurssiET06 Elämänkatsomustiedon abikurssi

Verkkokurssi. Keskitytään nykyajan filosofiaan. Samalla arvioidaan alan viimeisintä kehitys-tä sekä filosofian mahdollisuuksia ratkaista uu-den tekniikan ja kehityksen mukanaan tuomia ongelmia. Filosofian suunnista perehdytään erityisesti semantiikan kysymyksiin, ekofiloso-fian, luonnonfilosofian ja talousetiikan ongel-miin sekä erilaisiin elämänhallintaan liittyviin aiheisiin. Soveltuu myös kertauskurssiksi yliop-pilaskirjoituksiin valmentauduttaessa.

UO: ORTODOKSINEN USKONTO

ET: ELÄMÄN- KATSOMUSTIETO

48


Filosofiassa perehdytään mm.ihmisen tiedollisiin, eettisiin ja esteettisiin ky-

symyksiin. Kysymysten käsittelyn perus-tana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidat-tomuus ja järjestelmällisyys. Filosofian opintojen tiedollinen aines on välttämä-töntä myös kulttuuriperintömme ja nyky-kulttuurin ymmärtämiseksi.

SuoritusjärjestysFilosofian opiskelu tulee aloittaa joko kurssista FI01 tai kurssista FI02. Muilta osin suorittamisjär-jestys on vapaa.

Pakollinen kurssiFI01 Johdatus filosofiseen ajatteluun

Valtakunnalliset syventävät kurssitFI02 Filosofinen etiikka

Kurssi perehdyttää filosofisen etiikan teorioi-hin, käsitteisiin ja ongelmiin tavoitteena elä-män ja sen eri ilmiöiden analyysi ja arviointi moraalin näkökulmasta. Etsitään perusteltuja ratkaisuja käytännön ongelmiin filosofian tar-joamin välinein. Keskeisiä teemoja ovat arvot, normit ja niiden luonne, etiikan eri suuntauk-set, niiden perusteet ja kriittinen tarkastelu. Vastauksia haetaan myös kysymykseen, mitä on hyvä elämä ja miten sitä tavoitellaan.

FI03 Tiedon ja todellisuuden filosofiaMitä on tieto, mikä on todellista, mikä näen-näistä, mikä harhaa? Tärkeiksi teemoiksi muo-dostuvat totuuden eri teoriat ja niiden luonne, tiedon mahdollisuudet ja rajat, kosmologian ja metafysiikan kysymykset sekä todellisuuden rakenne luonnontieteellisen ja ihmistieteelli-sen sekä käytännöllisen tiedon valossa. Pereh-dytään tieteen tekemisen maailmaan ja kei-noihin tuottaa uutta tietoa. ”Tieto on valtaa.”

FI04 YhteiskuntafilosofiaTarkastellaan ajankohtaisia yhteiskunnallisia il-miöitä filosofiasta käsin. Politiikkaa ja yhteis-kunnan ongelmia lähestytään näkökulmasta, joka poikkeaa tutusta ja tavanomaisesta. Ai-heina ovat mm. valta ja sen mekanismit, de-mokratia, vaihtoehtoliikkeet, konservatismi, taloudellinen liberalismi, sosialismi ja näiden yhteiskuntafilosofiset tulkinnat. Ajankohtaisia aiheita ovat myös globalisaatio, monikulttuu-risuus, tasa-arvoja sukupuolikysymykset se-kä futurologia.

Koulukohtainen syventävä kurssiFI05 Filosofia ja nykyaika

Verkkokurssi. Arvioidaan alan viimeisintä kehi-tystä sekä filosofian mahdollisuuksia ratkaista uuden tekniikan ja kehityksen mukanaan tuo-mia moderneja ja monimutkaisia ongelmia. Perehdytään erityisesti semantiikan kysymyk-siin, ekofilosofian, luonnonfilosofian ja talous-etiikan ongelmiin sekä erilaisiin elämänhallin-taan liittyviin aiheisiin. Kurssi soveltuu myös kertauskurssiksi ylioppilaskirjoituksiin valmen-tauduttaessa.

FI: FILOSOFIA

49

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuk-

sia havainnoida ja ymmärtää monipuoli-sesti ihmistä ja hänen toimintaansa vai-kuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi oma-kohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitel-lä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsen-sä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoin-nin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä kokeellinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Psykologia on tiede, jonka tutkimustuloksia sovelletaan asiantuntijuudesta ja oppimisesta aina mielenterveyspsykologiaan saakka.

SuoritusjärjestysPsykologian opinnot aloitetaan PS01-kurssista. Suoritusjärjestys on muutoin vapaa, paitsi että PS02 on hyvä suorittaa ennen PS05-kurssia.

Pakollinen kurssiPS01 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus

Valtakunnalliset syventävät kurssitPS02 Ihmisen psyykkinen kehitys

Ihmisen kehitystä voidaan tarkastella kehityk-sen eri osa-alueilla ja toisaalta elämänkaaren mitalla. Kurssin painopisteenä ovat ”minään” liittyvä kehitys ja sosiaalistuminen. Minän ke-hityksellä viitataan siihen, kuinka ihmisen mie-li kehittyy esimerkiksi ajattelun ja havainnoin-nin ohjaajaksi. Sosiaalistumisella puolestaan tarkoitetaan yksilön kehitystä yhteisön osallis-tuvaksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Kurssin ai-kana on tavoitteena analysoida sekä itseä että omaa ihmissuhdeverkostoa.

PS03 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteetKurssilla käsitellään tiedollisia toimintoja (ha-vainnot, ajattelu…), vireystilaa ja näiden her-mostollista perustaa sekä hermoston toimin-taa ja rakennetta laajemminkin. Ihmisen ”mie-

len kodin”, aivojen, tutkimus on edennyt uu-den teknologian myötä kallon avauksesta re-aaliaikaiseen toiminnalliseen kuvaukseen. On-ko inhimillisen tiedonkäsittelyn monimutkai-suus näin ratkaistu? On ja ei. Miten niin?

PS04 Motivaatio, tunteet ja älykäs toimintaPsykologia-tieteen elinvoimaan vaikutti pal-jon 1900-luvun alussa Sigmund Freud. Hänen antiaan psykologialle on paljolti se, että toi-minnalla ymmärretään olevan myös esitietoi-sia ja tiedostamattomia emootioita ja motiive-ja. Vaikka toiminta ulospäin ei aina näytäkään älykkäältä, saattaa se toimijan kannalta olla kuitenkin mielekästä. Tutustumme siis toimin-nan ohjauksen vaikuttimiin ja käyttäytymistä sääteleviin hermojärjestelmiin.

PS05 Persoonallisuus ja mielenterveysPersoonallisuudella tarkoitetaan psyko-fyy-sis-sosiaalisten toimintojen muodostamaa ko-konaisuutta. Ihmiset pyrkivät persoonallisen eheyden kokemukseen. Sen saavuttaminen ja ylläpito edellyttää vaikeidenkin kysymys-ten, kuten itsetunnon ja toisten ihmisten tar-vitsevuuden ongelman tietoista käsittelyä. Jos ongelmat rasittavat psyykeä liikaa, saattaa se johtaa mielenterveyden häiriöihin ja parane-minen edellyttää usein psykoterapiaa. Tutus-tutaan lisäksi muihin persoonallisuuden osa-alueisiin sekä persoonallisuutta selittäviin teo-rioihin.

Koulukohtaiset syventävät kurssitPS06 Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologiassa tutkitaan vuorovaiku-tusta yksilöiden, ryhmien, kansojen ja kult-tuurien kesken. Keskeisiä käsitteitä ovat ryh-mä, normi, status ja sosiaalinen vuorovaiku-tus. Koska ihminen löytää itsensä vain mui-den kautta, on sosiaalipsykologisella tiedol-la – käyttäytymiseen vaikuttavilla sosiaalisil-la taustavoimilla – paljon käyttöä. Sosiaalipsy-kologian kurssi on ryhmäkäyttäytymistä tutki-va ja ryhmässä käyttäytymistä harjaannuttava. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

PS07 Psykologian abikurssiKurssilla kootaan opiskeltua oppimäärää jär-jestelmälliseen muotoon kokonaiskuvan hah-

PS: PSYKOLOGIA

50


mottamiseksi ja ylioppilaskirjoituksissa me-nestymiseksi. Harjoitellaan vastaustekniikkaa ja kootaan syventävää tietoa kilpailevista läh-teistä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

PS08 Positiivinen psykologiaPositiivinen psykologia on uusi kehittyvä psy-kologian osa-alue. Se avaa uuden näkökul-man: aikaisempi psykoanalyysin luoma häiri-öihin ja korjaavaan toimintaan perustuva ku-va vaihtuu elämänuskoa ja ihmisen positiivi-sia vahvuuksia esittelevään tarkasteluun. Hy-vinvoinnin perusta löytyy hyvin pitkälle yhtei-söllisyydestä. Kurssi on hyödyllinen sekä kirjoi-tuksiin valmistuvalle että pelkästään elämän eväitä kokoavalle.

51

Historia luo perustan meidän maail-mankuvallemme. Ilman sitä ei voi

ymmärtää nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Historian opiskelun tavoite on hankkia perusvalmiudet kulttuurimme syiden ja seurausten hahmottamiseen.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaHistorian opinnot pitää aloittaa kursseilla HI01 ja HI02. Kurssia HI01 ei voi suorittaa itsenäisesti.

Pakolliset kurssitHI01 Ihminen, ympäristö ja kulttuuriHI02 Eurooppalainen ihminenHI03 Kansainväliset suhteetHI04 Suomen historian käännekohtia

Valtakunnalliset syventävät kurssitHI05 Suomen vaiheet esihistoriasta autono- mian aikaan

Kuinka suomalaisuuteen ovat vaikuttaneet geeniperimä, maantiede, naapurikansat, roo-malais-katolinen keskiaika, Ruotsin suurval-ta-aika sotineen ja hallitsijat? Kurssilla tarkas-tellaan suomalaisia eurooppalaisena kansana ja osana Itämeren kulttuuripiiriä ennen vuot-ta 1809.

HI06 Kulttuurit kohtaavatMaailmankylän kulttuurien kirjo on laaja ja kulttuurien välisen lisääntyvän vuorovaikutuk-sen takia ei-eurooppalaisten kulttuurien his-torian, tapojen ja yhteiskunnan tuntemus on yhä tärkeämpää. Kurssilla keskitytään muuta-maan kulttuuripiiriin.

Koulukohtaiset syventävät kurssitHI07 Populaarikulttuurin historia

Populaarikulttuuriin kuuluvat esim. elokuvat, kilpaurheilu, nuorisokulttuuri, viihdemusiikki, sarjakuvat ja vaatemuoti. Ne heijastavat oman aikansa maailmankuvaa. Kurssia HI02 syventä-mällä tutustutaan populaarikulttuurin merki-tyksen kasvuun 1900-luvulta alkaen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

HI08 Historian tutkimuskurssiTutkimuskurssilla perehdytään tarkemmin jonkin aikakauden tai aiheen historiaan. Kurs-sin teema vaihtelee vuosittain. Sillä tehdään myös pienimuotoinen tutkimus. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

HI09 Historian abikurssiKurssilla valmistaudutaan historian ylioppi-laskokeeseen. Kertaamme historian valtakun-nalliset kurssit ja harjoittelemme reaalikokee-seen vastaamista. Kurssia ei voi suorittaa itse-näisesti.

HI10 Maailmanpolitiikka Maailmanpolitiikan kurssi pureutuu 2000-lu-vun historiaan. Kurssilla opiskelijat tutustu-vat ja analysoivat kuluvan vuosituhannen po-litiikan, talouden ja yhteiskunnan ilmiöitä. Pai-nopiste on kansainvälisessä politiikassa ja glo-baaleissa ilmiöissä, mutta myös Suomen rooli politiikan toimijana otetaan huomioon.

HI11 Luonnontieteiden historiaKurssilla keskitytään luonnontieteiden kehi-tykseen antiikista nykypäivään. Kurssin tavoit-teena on oppia tuntemaan tieteen keskeiset muutokset ja tieteen harjoittamisen reunaeh-dot eri aikakausina. Kurssilla valotetaan erilais-ten tieteellisten innovaatioiden jälkivaikutus-ta. Kurssia tarjotaan joka toinen vuosi.

HI: HISTORIA

52


Me kaikki elämämme yhteisössä, joka toimii tiettyjen sääntöjen mukaan.

Yhteiskuntaopin avulla oppii ymmärtä-mään yhteiskunnan pelisääntöjä. Yhteis-kunta ei myöskään toimi ilman taloutta. Siksi talouden tunteminen on erityisen tärkeää.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaYhteiskuntaopin opinnot tulee aloittaa kurssil-la YH01 Yhteiskuntatieto. YH02-kurssin suorit-tamista suositellaan aikaisintaan toisena opiske-luvuotena.

Pakolliset kurssitYH01 YhteiskuntatietoYH02 Taloustieto

Valtakunnalliset syventävät kurssitYH03 Kansalaisen lakitieto

Vaikka kaikkia lakeja ei tuntisi, niitä on kuiten-kin noudatettava. Arkipäivän elämää hallitse-vat monet lait, ja lakitiedon kurssi auttaa pää-semään alkuun niiden tuntemisessa. Kurssi opettaa monia käytännön elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

YH04 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioniKaikki mitä olet aina halunnut tietää Euroopan unionista. Kurssilla tutustutaan EU:n toimin-taan ja merkitykseen tavalliselle ihmiselle ja eurooppalaisuudelle.

Koulukohtaiset syventävät kurssitYH05 Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kurssi

Vaikuttaminen on kansalaisyhteiskunnan pe-rusta. Pohditaan yhteiskunnallisen vaikuttami-sen merkitystä ja keinoja sekä toteutetaan tee-maan liittyvä käytännön hanke.

YH06 YrittäjyysKurssilla pureudutaan yrittäjyyteen ja yritys-toiminnan arjen ytimeen sekä tarkastellaan yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Opi-taan ymmärtämään yritystoiminnan perus-teet, tietämään, miten yritys perustetaan ja miten sille haetaan rahoitusta, tuntemaan yri-tystoimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä ide-oimaan yritystoimintaa realistiselta pohjalta ja niin halutessa perustamaan yritys. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

YH07 Yhteiskuntaopin abikurssiKurssilla valmistaudutaan yhteiskuntaopin yli-oppilaskokeeseen. Kertaamme yhteiskunta-opin valtakunnalliset kurssit ja harjoittelem-me reaalikokeeseen vastaamista. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

YH08 Kiinan ja Suomen taloussuhteetKurssilla tarkastellaan talouden globalisaatio-ta erityisesti Suomen ja Kiinan taloussuhtei-den näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan Suo-men ja Kiinan kauppasuhteisiin kansantalou-den, yritysten ja kotitalouksien näkökulmas-ta. Kurssi suoritetaan osin verkko-opetuksena ja se on pakollinen Kiina-projektilaisille, joiden suoritukseen liittyy myös vierailu yhdessä tai useammassa yrityksessä Kiinassa.

YH: YHTEISKUNTAOPPI

53

YH09 Yrittäjyys 24H Kurssi käsittää kaksi oppituntia ja vuorokau-den kestävän yrityskurssin, jossa opitaan ak-tiivisen tekemisen kautta yrittäjyyden perus-taitoja.

YH10 Vuosi yrittäjänäRyhmä perustaa oikealla rahalla toimivan niin sanotun NY-yrityksen. Se suunnitellaan ryh-mässä ja ryhmä myös vastaa Sen toiminnas-ta vajaan lukuvuoden ajan. Yritys tuottaa pal-veluita tai tuotteita ja markkinoi näitä valitulle asiakasryhmälle. Opettaja auttaa yritystoimin-nan edistämisessä ja antaa neuvoja ja tukea, mutta ryhmä tekee päätökset.

YH11 TalousguruSeurataan ja analysoidaan ajankohtaisia ta-lousuutisia, keskustellaan ja väitellään niistä sekä pidetään valituista aiheista alustuksia. Sa-malla kurssilaiset valmentautuvat taloustietä-mystä mittaavaan talousgurukilpailuun. Kurs-si koostuu kahdesta osasta (0,5 + 0,5 kurssia), jotka suoritetaan kahtena eri lukuvuotena 2. ja 3. jaksossa. Tuona aikana ryhmä kokoontuu kerran viikossa.

YH12 Asiantuntijaluennot ja -vierailutKurssi sisältää talous- ja yritystiedon asiantun-tijoiden luentoja, joista laaditaan muistiot. Lu-entojen jälkeen pidetään palaute- ja keskuste-lutilaisuus, jossa luennon antia puidaan. Kurssi jakaantuu kahdelle lukuvuodelle.

YH13 Kaupallisen alan pääsykoevalmennusPerehdytään ammattikorkeakoulujen ja kaup-pakorkeakoulujen pääsykoekirjoihin ja syven-netään niiden pohjalta taloustietämystä. Sa-malla luodaan valmiuksia jatko-opintoihin. Kurssi sisältää käytännön harjoituksia ja ryh-mätöitä.

YH14 Yritys-TETKurssi sisältää kolme erilaista työelämään tu-tustumisjaksoa. Niissä tutustutaan valinnan mukaan yhden tai useampaan yritykseen ja sen toimintaan, hallintoon, hyödykkeisiin ja niiden tuotantoon, kirjanpitoon, markkinoin-tiin, asiakassuhteisiin, viranomaisyhteistyöhön ym. Tutustumisjaksoista pidetään oppimispäi-väkirjaa.

YH15 Yrittäjäkoulutuksen ohjaaminenKurssi käsittää yläasteen 12H-kurssin ja/tai lu-kion 24H-kurssin ohjaajana toimimisen kah-della eri kurssilla. Opitaan päätöksentekoa ja ryhmän ohjaamista.

54


TALOUDEN JA YRITTÄJYYDEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO- tekemällä menestykseen!

Talouden ja yrittäjyyden suuntautu-misvaihtoehto tarjoaa opiskelijalle

mahdollisuuden oppia taloudesta ja yrit-täjyydestä yhdessä tehden, toimien ja vaikuttaen. Tavoite on sisäisen ja ulkoi-sen yrittäjyyden edistäminen, yhteistyö yritysten, elinkeinoelämän ja muiden op-pilaitosten kanssa, toiminnallinen oppi-minen, kuten työssäoppiminen ja projek-tit, sekä jatko-opintovalmiuksien kehittä-minen. Lisätietoja: Timo Joutsivuo.

OpiskeluTalouden ja yrittäjyyden suuntautumisvaihtoeh-don opinnot koostuvat pakollisista seitsemästä kurssista ja vähintään viidestä valinnaisesta kurs-sista.

Pakolliset kurssit:PS06 SosiaalipsykologiaYH03 Kansalaisen lakitietoYH05 Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kurssiYH09 Yrittäjyys 24HYH12 Asiantuntijaluennot ja -vierailutYH14 Yritys-TETÄI07 Puheviestinnän taitojen syventäminen (Yritysviestintä).

Lisäksi suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat opiskelevat omassa ryhmässään lukion pakolli-set kurssit YH01 Yhteiskuntatieto, YH02 Taloustieto jaEN06 Tiede, talous ja tekniikka.Valinnaisina opintoina tarjotaan kursseja, jotka painottuvat käytännön yrittäjyyteen, kansainvä-lisiin valmiuksiin ja kaupallisen alan jatko-opinto-valmiuksiin. Opiskelija kokoaa valinnaisopinnot oman kiinnostuksensa ja tulevaisuuden suuntau-tumisensa mukaan alla olevista vaihtoehdoista. Kaikille opiskelijoille suositellaan myös vieraiden kielten opintoja.

55

TALOUDEN JA YRITTÄJYYDEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO- tekemällä menestykseen!

YrittäjyysYH06 YrittäjyysYH10 Vuosi yrittäjänäYH15 Yrittäjäkoulutuk-sen ohjaaminen

KansainvälisyysYH04 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioniHI10 Maailmanpolitiikan kurssiYTK23 Uskonnot ja kulttuurit koh-taavatYTK11 Kansainvälisyyttä käytän-nössä

Jatko-opinnotOP02 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalintaYH11 TalousguruYH13 Kaupallisen alan pääsykoevalmennus

Muut valinnaiset opinnotMB07/MA15 TalousmatematiikkaYH14 Yritys-TET (1 - 2 kurssia pakollisen YH14-kurssin lisäksi)Vieraiden kielten opinnot: espanja, kiina, latina, ranska, saksa, venäjäOpinnot muissa oppilaitoksissa (ammattiopistot, ammattikorkeakoulut, yliopistot)

56


Terveystieto on monitieteelliseen tieto-perustaan nojautuva oppiaine, jonka

tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvoin-tia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveysosaamiseen luetaan myös valmi-us ottaa vastuuta oman ja toisten tervey-den edistämisestä. Terveyttä ja sairautta tarkastellaan monipuolisesti yksilön, per-heen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökul-masta.

Pakollinen kurssiTE01 Terveyden perusteet

Valtakunnalliset syventävät kurssitTE02 Terveys ja sairaus nuoren arjessa

Syvennetään pakollisen kurssin sisältöjä nuor-ten arkielämän terveystottumuksien ja arjesta selviytymisen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kult-tuurisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Työtavois-sa korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmä-harjoitukset sekä keskustelut.

TE03 Terveys ja tutkimusKäydään läpi terveyden ja sairauden historiaa sekä perehdytään terveyden ja sairauden tut-kimiseen. Opiskelija toteuttaa pienimuotoi-sia terveyttä ja terveyskäyttäytymistä koske-via tutkimuksia omassa ympäristössään. Työ-tavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäyn-tejä tehdään mahdollisuuksien mukaan.

Koulukohtaiset syventävät kurssitTE04 Ensiapukurssit EA1 ja EA2

Ensiavun peruskurssit EA1 ja EA2 muodosta-vat yhdessä TE04-kurssin. Kurssit on kustan-nettava itse ja niiden on oltava aikaisintaan lukuvuodelta 2009 - 2010. Suoritusmerkin-nän saa tuomalla ensiapukurssien todistukset opintosihteerille.

TE05 Terveystiedon abikurssiLuodaan yleiskuva terveystiedosta ja liitetään eri kursseilla käsitellyt aiheet osaksi laajaa ko-konaisuutta. Kerrataan terveystiedon pakolli-sen ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeiset sisällöt, haetaan ajankohtaisia asioi-ta median kautta sekä harjoitellaan terveystie-don reaalikokeeseen vastaamista.

TE: TERVEYSTIETO

57

TAITO- JA TAIDEAINEET

58


LI: LIIKUNTA

Liikunta tarjoaa vastapainon teoriapai-notteiselle opiskelulle. Opetuksessa

kiinnitetään erityistä huomiota monipuo-liseen lajivalikoimaan ja yrittämisen ilma-piiriin. Liikunnan pakolliseen oppimää-rään kuuluu kaksi liikunnan kurssia. Li-säksi tarjotaan lukuisia valinnaisia kurs-seja. Liikunnassa voi suorittaa myös lu-kiodiplomin. Arvostelussa huomioidaan opiskelijan aktiivisuus, motorinen taita-vuus, fyysinen kunto, sosiaalisuus ja yrit-täminen.

SuoritusohjeetLiikunnan pakolliset kurssit suositellaan suoritet-taviksi kahden ensimmäisen opiskeluvuoden ai-kana. Yksi kurssi suoritetaan kahden jakson aika-na (11 krt /jakso). Kaikkiaan opiskelijan tulee siis valita pakollista liikuntaa neljässä jaksossa. Koevii-kolla ei pidetä oppitunteja.

Pakolliset kurssitLI01 (LI01A, LI01B) Taitoa ja kuntoaLI02 (LI02A, LI02B) Liikuntaa yhdessä ja erikseen

Valtakunnalliset syventävät kurssitLI03 Virkisty liikunnasta

Tavoite on tukea jaksamista ja lisätä opiskelu-vireyttä. Koostuu yhdestä tai useammasta lii-kuntamuodosta. Lukupainotteisuuden vasta-painoksi on fyysisesti ja psyykkisesti rentoutta-via liikuntamuotoja, mm. luonto- ja vesiliikun-taa, pelejä, joogaa ja rentoutumisharjoituksia. Tarkoitettu ensisijaisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville 3. ja 4. vuoden opiskelijoille. Suoritetaan yhden jakson aikana.

LI04 Yhdessä liikkuenPerehdytään vanhoihin salonkitansseihin ja tutustutaan tähän liittyvään tapa- ja pukeu-tumiskulttuuriin. Kurssi huipentuu Wanhojen päivän juhlatanssiaisiin helmikuussa. Kurssi on tarkoitettu toisen vuoden opiskelijoille. Kak-si kolmasosaa opetuksesta järjestetään kou-lupäivän aikana joko lukuvuoden 2. tai 3. jak-sossa ja yksi kolmasosa tammi- ja helmikuus-

sa iltaisin kiertotuntien ulkopuolella. Ei vaa-di aiempaa tanssitaitoa tai etukäteen hankit-tua paria.

LI05 KuntoliikuntaTavoite on oman säännöllisen liikunnan te-hostaminen, kunnon kohottaminen ja seu-raaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastami-sen merkityksen oivaltaminen. Harjoitetaan li-haskuntoa, voimaa ja kestävyyttä lenkkeillen, voimaillen, kuntoillen, palloillen ja venytel-len. Sovelletaan teoriatietoa ihmisen fysiolo-giasta käytännön harjoituksiin. Opiskelijat laa-tivat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, jota toteutetaan sekä itsenäisesti et-tä ryhmässä.

Koulukohtaiset syventävät kurssitLI06 Keho kuntoon - aerobinen kuntokurssi tytöille

Kurssi tutustuttaa kuntoliikunnan eri muo-toihin tavoitteena kestävyys, lihaskunto ja li-hashuolto. Ohjelmassa erilaisia ryhmäliikun-nan muotoja (mm. crossfit, kahvakuula, spin-ning, jooga ja funktionaalinen harjoittelu) se-kä kuntosaliharjoittelu. Numeroarvostelu pyy-dettäessä.

LI07 Uintitekniikka- ja vesiliikuntakurssiPerehdytään oikean uintiasennon löytämi-seen, sekä rentouden ja hengitystekniikan merkitykseen. Harjoitellaan uinnin perus-tekniikoita, käännöksiä ja hengenpelastusta. Kurssi sisältää myös vesipelejä sekä kuntosa-liharjoittelua. Kurssi toteutetaan aamuisin 1. kierron tunneilla. Kilpatasoiset uimarit voivat käyttää osan tunneista oman harjoitusohjel-mansa toteuttamiseen

LI08 MailapelikurssiPelataan tennistä, sulkapalloa, pöytätennistä ja squashia sekä opitaan pelin vaatimia perus-taitoja ja pelistrategioita. Kurssin ohjelmaan kuuluu myös salibandy, lacrosse, speedminton ja kriketti. Kurssin aikana järjestetään nelimai-lapeliturnaus siitä kiinnostuneille. Numeroar-vostelu pyydettäessä.

59

LI09 Palloilu 1Kurssin sisältö suunnitellaan opiskelijoiden kanssa yhdessä. Tavoitteena on keskittyä muu-taman sisäpalloilulajin lajitietojen ja -taitojen syventämiseen. Kurssilla pelataan (leikkimie-lisiä) haasteotteluita lähiseudun keskiasteen oppilaitoksia vastaan. Tarjolla lukuvuonna 2015 - 2016. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI10 Palloilu 2Kurssilla pelataan erilaisia ulkopalloilupele-jä. Esimerkiksi pesäpallo, kriketti, beach-volley, rugby, katukoris jne. Tarjolla lukuvuonna 2014 - 2015. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI11 Golf-kurssiHanki itsellesi green card. Kurssi suoritetaan kurssitarjottimen ulkopuolella. Opetus toteu-tetaan Tuusulan golfklubin kentillä. Hinta on 160 €, joka kattaa opetuksen, kurssimateriaa-lin (esim. sääntökirjan) ja green card -kokeen. Lisäksi treenipoletteja saa jäsenhintaan range-harjoitteluun. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI12 Uudet lajitKurssi sisältää uusia ja mielenkiintoisia lajeja. Sisältö suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Lajeina voi olla mm. uusia pallopele-jä (lacrosse, kin-ball, racketball yms.), curling, kaupunkisota, frisbeegolf, liikuntateknologian käyttö (aktiivisuusmittaukset, GPS–lenkkejä). Kurssi suoritetaan sekä kiertotuntipalkissa et-tä osaksi 9. kiertotunnilla. Kurssi voi olla osaksi maksullinen. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI13 Salibandykurssi pojilleKurssilla pelataan paljon. Käydään läpi puolus-tus ja sen ryhmittyminen, avauspeli, hyökkäys-peli ja maalipaikkojen luominen sekä ylivoi-mapeli- ja vapaalyöntivaihtoehtoja. Kurssilais-ten kanssa pyritään pelaamaan haasteottelui-ta. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI14 SquashkurssiTarkoitettu kaikille squashista kiinnostuneille. Kurssin opettajina toimivat Järvenpään squas-hklubin pro Toni Wallin ja Ari Jalovaara. Saat tiedot ja taidot squashin perusteista aina huip-puosaamiseen saakka. Kurssilla pelataan pal-jon ja osan kurssia voi suorittaa pelikäynneillä Järvenpään squash-hallilla. Suoritetaan 8. kier-

rolla keskiviikkona ja torstaina. Kurssin hinta on 30 €. Numeroarvostelu pyydettäessä.

LI15 Extreme-lajitTavoitteena on oman liikuntaharrastuneisuu-den vahvistaminen sekä elämyksellisyys. Käy-dään leikkimielinen seikkailukilpailu opiske-lijajoukkueiden välillä ja tutustutaan erikois-lajeihin (miekkailu, Kin-Ball, kiipeily, paintball, parkour, laitesukellus, Megazone ym.). Halu-tessaan voi suorittaa kajakkimelonnan perus-kurssin ja osallistua viikonlopun yli kestäväl-le melontaretkelle Porvoon saaristossa. Kurssi suoritetaan lukuvuoden 1. jaksossa. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

LI16 Liikunnan ohjauskurssiTutustutaan liikunnan ohjauksen perustaitoi-hin sekä pidetään liikuntatuokioita alakoulu-laisille. Ryhmän käsittely, motivointi ja hallin-ta ovat kurssin perusteemoja. Lisäksi kurssilla harjoitellaan eri liikunta-alojen pääsykoeteh-täviä sekä käydään tutustumassa liikunta-alan oppilaitokseen. Numeroarvostelu pyydettä-essä.

LI17 Laskettelu- ja lautailukurssiTutustutaan talviliikuntamahdollisuuksiin ja turvalliseen rinnekäyttäytymiseen. Kurssi so-pii sekä aloittelijoille että pitempään laskeneil-le. Opetusta sekä alkeis- että jatkotasolla suk-silla, lumilaudalla tai telemarksuksilla oman valinnan mukaan. Kurssi toteutetaan kolmen päivän viikonloppukurssina laskettelukeskuk-sessa. Kurssin kustannukset (120 - 200 € ryh-män koosta riippuen) koostuvat matkoista, 3 pv hissilipuista ja majoituksesta. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

LI19 Liikunnan teknologia -kurssiTutustutaan oppilaille suunniteltuun liikunta-verkkosovellutukseen yhtenä viikonlopun päi-vänä. Oppilaille jaetaan sensorit, joiden avulla on helppo dokumentoida aktiivisuuden taso lenkkeily yms. ja asettaa tavoitteet aktiivisuu-delle kurssin aikana. Kurssin toinen osa suo-ritetaan etäliikuntakurssina teknologiaa hyö-dyntäen opettajan ohjauksessa.

LI20 – 22 Huippu-urheilukurssitKursseja saa opiskelija, joka kuuluu omassa la-jissaan ikäkausimaajoukkueeseen, maajouk-

URHEILUVALMENNUS

60


kueleiritykseen, kansalliseen edustusryhmään tai on sijoittunut edellisen vuoden aikana SM-kilpailuissa sijoille 1 – 8. Kurssit suoritetaan osallistumalla seuran harjoituksiin ja kilpailu-toimintaan. Tarvittaessa opiskelija toimii esim. koulun edustusjoukkueen kapteenina. Lukio-aikana suoritettavien kurssien enimmäismää-rä on viisi ja yhtenä lukuvuotena enintään kak-si kurssia. Suoritusmerkinnät pyydetään erik-seen kunkin lukuvuoden viimeisessä jaksossa. Lisätietoja: Ari Jalovaara.

KOR: KoripallolinjaKoripallolinjalle valitaan enintään 10 opiskeli-jaa lajitaitojen perusteella. Kurssin ohjelmaan kuuluu henkilökohtaisten lajitaitojen harjoitte-leminen ja seuraharjoittelun tukeminen. Fyysi-nen harjoittelu muodostaa suuren osa kurssis-ta. Kurssilla osallistutaan urheiluakatemioiden ja Koululiikuntaliiton SM-koripalloturnauksiin. Pojilla ja tytöillä on omat harjoitteluryhmät.

JAL: JalkapallovalmennusValmennuksessa harjoitellaan kolme ker-taa viikossa. Kaksi harjoitusta tapahtuu pal-lon kanssa. Pallollisissa harjoituksissa keskity-tään pelipaikkakohtaiseen harjoitteluun ja pe-laajan henkilökohtaisen pelikäsityksen kehit-tämiseen.

JÄÄ: Jääkiekko- ja ringettevalmennusValmennukseen valitaan opiskelijoita enintään 25 lajitaitojen perusteella. Ryhmä on tarkoitet-tu lajia aktiivisesti harrastaville, joilla on peliin vaadittavat varusteet. Jäällä harjoitellaan kak-si kertaa viikossa. Tavoitteisiin kuuluu henkilö-kohtaisten lajitaitojen kehittäminen. Valmen-nuksen puitteissa järjestetään myös harjoitus-otteluita muiden oppilaitosten kanssa. Jääkie-kossa osallistutaan alkusyksystä urheiluoppi-laitosturnaukseen, jonka järjestää Suomen jää-kiekkoliitto.

VAL: Muu urheiluvalmennusOman lajin ammattimaiseen valmennukseen osallistuville voidaan hyväksi lukea soveltavia valmennuskursseja. Lisätietoja urheiluvalmen-nuksesta Ari Jalovaaralta.

Valmennukseen osallistuvat saavat puolen (0,5) kurssin korvauksen pakollisessa liikunnassa.

62


MU: MUSIIKKI

Musiikki on tieto-, taitoja kulttuuri-aine. Musiikkikursseja voit hyödyn-

tää tulevaisuudessa varsinaisten musiik-kiammattien lisäksi hyvin monenlaisis-sa työtehtävissä. Sellaisia ovat esim. las-tentarhan- ja peruskoulunopettajan, kult-tuurisihteerin, näyttelijän ja äänitarkkaili-jan ammatit. Musiikista on etua myös hoi-toalalla, mainosalalla ja niissä työtehtä-vissä, joissa tarvitaan taiteellista yleissi-vistystä.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeitaMU01 on musiikin pakollinen kurssi. Se kannattaa valita ensimmäiseksi kurssiksi. Kursseista MU02, MU03, MU06, MU07 ja MU08 voit valita musii-kin vaihtoehtoisen pakollisen kurssin.

Lähes jokaiseen kurssiin liittyy vierailu elävän musiikin tilaisuuteen.

Musiikkikoulun päästötodistuksen perusteel-la voi lukea kuusi soveltavaa kurssia lukion op-pimäärään. Kukin musiikkiopiston kurssi vastaa kahta lukion soveltavaa kurssia. Saadaksesi hy-väksiluvut sinun tulee toimittaa tutkintotodis-tuksesi Marita Tapperille.

MUL-kurssit ovat musiikkilinjalaisille ja MUH-kurssit musiikin harrastajille (ei musiikkilinjalaisil-le).

Musiikinopettajilta saat myös preppausta pääsykokeisiin.

Pakollinen kurssiMU01 Musiikki ja minä

Jos harrastat musiikkia, mutta et ole musiik-kilinjalainen, voit valita musiikkia harrastanei-den MU01H - kurssin.

Valtakunnalliset syventävät kurssitMU02 Moniääninen Suomi

Vaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssin teemana on suomalainen musiik-ki eilen ja tänään. Selvitämme myös Euroopan ja muun maailman musiikin vaikutusta koti-maamme musiikkiin. Jos harrastat tai olet har-rastanut musiikkia, mutta et ole musiikkilin-

jalainen, voit valita musiikkia harrastaneiden MU02H–kurssin. Lisätietoja opettajilta.

MU03 Ovet auki musiikilleVaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssilla keskitymme 1900–luvun ilmiöi-hin. Luomme katsauksen populaarimusiikkiin, jazziin, länsimaisen taidemusiikin suuntauksiin ja Euroopan ulkopuolisiin musiikkikulttuurei-hin. Jos harrastat tai olet harrastanut musiik-kia, mutta et ole musiikkilinjalainen, voit valita musiikkia harrastaneiden MU03H-kurssin. Li-sätietoja opettajilta.

MU04 Musiikki viestii ja vaikuttaaKurssilla tutustumme musiikin käyttöön ja vai-kutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Pohdimme mm. musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Musiikin vaikut-tavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa ole-vaa tai itse tuotettua materiaalia. Kurssi tarjol-la seuraavan kerran lukuvuonna 2014 – 2015.

MU05 MusiikkiprojektiJos pidät esiintymisestä ja haluat kehittää siinä itseäsi, tule mukaan kurssille, jossa valmistam-me ohjelmaa koulun juhliin: joulujuhla, suo-malaisen musiikin viikko, live-aamunavauk-set, konsertit ym. Kurssin aikana perehdymme myös musiikissa ja mm. urheilussa käytettäviin psyykkisen valmentautumisen menetelmiin. Kurssilla saat vinkkejä esiintymisjännityksen hallintaan. Kurssi toteutetaan kiertotuntien ai-kana. MUL05 musiikkilinjalaisille 4. jaksossa.

Koulukohtaiset syventävät kurssitMU06 Soiva musiikin historia 1

Vaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssin sisältönä on länsimainen taide-musiikki Antiikin Kreikasta 1800-luvun lop-puun. Tavoitteena on löytää kullekin tyylikau-delle ominaisia piirteitä ja kyetä kuuleman pe-rusteella määrittelemään mihin tyylikauteen musiikki voidaan sijoittaa. Vierailemme kon-serteissa ja työskentelemme myös itsenäisesti.

MU07 Soiva musiikin historia 2Vaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssin aikana tutustumme länsimaiseen taidemusiikkiin 1900–luvulla. Tavoitteena on

63

musiikin syvempi ymmärtäminen ja hahmot-taminen kuuntelun avulla. Työskentelemme myös itsenäisesti ja vierailemme konserteis-sa. Kurssi tarjolla seuraavan kerran lukuvuon-na 2015 – 2016.

MU08 Musiikin tieto-taito 1Vaihtoehto musiikin toiseksi pakolliseksi kurs-siksi. Kurssilla perehdymme nuotinlukemisen ja musiikinteorian perusasioihin. Kurssin sisäl-tö noudattaa valtakunnallista musiikkiopiston teorian 1/3-kurssin sisältöä. Kurssin suoritettu-aan opiskelijalla on mahdollisuus halutessaan osallistua Keskisen Uudenmaan musiikkiopis-ton teoriatutkintoon. Kurssia suositellaan soi-tin- ja laulukurssien rinnalle.

MU09 Musiikin tieto-taito 2Kurssilla jatkamme musiikin teorian opiske-lua ja opiskelemme musiikkiopiston teorian 2/3-tason. Kurssin suoritettuaan opiskelija voi halutessaan osallistua Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston 2/3-teoriatutkintoon. Edeltä-vinä opintoina MU08-kurssi tai vastaavat opin-not musiikkiopistossa. Kurssia suositellaan soi-tin- ja laulukurssien rinnalle.

MU10 Musiikin tieto-taito 3Kurssilla jatkamme musiikin teoriaopintoja ja opiskelemme musiikkiopiston teorian 3/3-ta-son. Kurssin suoritettuaan opiskelija voi ha-lutessaan osallistua Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston 3/3-teoriatutkintoon. Kurs-sia suositellaan soitin- ja laulukurssien rinnal-le. Edeltävinä opintoina MU08- ja MU09-kurs-sit tai vastaavat suoritukset musiikkiopistossa. Opetusta joka toinen lukuvuosi, tarjolla luku-vuonna 2014 – 2015.

MU11 Maailmanmusiikin kurssiKurssin tavoitteena on perehtyä maailman eri musiikkikulttuureihin, ja oppia sitä kautta ym-märtämään myös suomalaisen kansanmusii-kin merkitys maailmanmusiikin kartalla. Kurs-silla tutustutaan eri maiden ja maanosien pe-rinteiseen ja uudempaan etnomusiikkiin, ja lo-puksi luodaan katsaus suomalaisen kansan-musiikin kirjoon nyky-Suomessa. Opiskelijoi-den mielenkiinnon mukaan kurssilla voidaan syventyä tarkemmin johonkin tiettyyn musiik-kikulttuuriin.

MU12 Vapaasäestyskurssi koskettimilla 1Kurssin tavoitteena on oppia säestämään tut-tuja pop-, iskelmä- ja kansansävelmiä pianol-la ja kosketinsoittimilla lähinnä kolmi- ja ne-lisointuja käyttäen. Kurssin rinnalle suositel-laan kurssia MU08 Musiikin tieto-taito 1, jossa opiskellaan nuotinlukemista ja musiikin teori-an perusasioita. Pienryhmäopetusta. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

MU13 Vapaasäestyskurssi koskettimilla 2Kurssin aikana syvennetään vapaasäestystai-toja. Ohjelmisto ja sointupohja laajenevat. Nuotinlukeminen ja musiikin teoriaopinnot yhdistettynä soittamiseen ovat osa kurssin si-sältöä. Pienryhmäopetusta. Opetusta joka toi-nen lukuvuosi, tarjolla seuraavan kerran luku-vuonna 2015 – 2016.

MU14 Kitaransoiton kurssi 1Tavoitteena on oppia sujuvaa komppaamista. Kitaraa mielletään kurssilla säestyssoittimek-si, jonka avulla soittaja huolehtii musiikin sekä harmoniasta että rytmiikasta. Tutustutaan niin avokielisointuihin kuin barré-sointuihin, reaali-sointumerkkeihin sekä erilaisiin, eri maanosis-ta lähtöisin oleviin komppausrytmeihin. Kurs-sin rinnalle suositellaan kurssia MU8 Musiikin tieto–taito 1, jossa opiskellaan nuotinlukemis-ta ja musiikin teorian perusasioita. Kurssista saa suoritusmerkinnän.

MU15 Kitaransoiton kurssi 2Kurssilla keskitytään oppimaan single-line tyy-liä ja riffeihin perustuvaa soittamista. Kurssilla kitaraan suhtaudutaan yhtyesoittimena, jonka avulla soittaja luo harmonista ja rytmistä ku-dosta yhdessä muiden soittajien kanssa. Tu-tustutaan improvisaation perusteisiin ja sivu-taan erilaisia sointumerkintätapoja sekä har-jaannutetaan tabulatuurien lukemisen osaa-mista. Opetusta joka toinen lukuvuosi, tarjolla seuraavan kerran lukuvuonna 2015 – 2016.

MU16 Bändikurssi 1Voit aloittaa kitaran, basson, rumpujen ja kos-kettimien soiton pienessä ryhmässä. Muo-dostamme harjoitusbändejä ja opettelemme soittamaan kappaleita yhteisen valinnan mu-kaan. Harjoitusbändit muodostamme osallis-tujien soittotaustan pohjalta, joten aiemmat

64


opinnot eivät ole välttämättömiä. Voit myös it-se koota ystävistäsi sopivan ryhmän ja ilmoit-tautua kurssille. Kurssin rinnalle suositellaan kurssia MU08 Musiikin tieto-taito 1. Opetus-ta joka toinen lukuvuosi, tarjolla lukuvuonna 2014 – 2015.

MU17 Bändikurssi 2Kurssi on jatkoa bändikurssi 1:lle. Yhteissoitto-taitoja kehitetään. Kurssin edeltävinä opintoi-na MU08 Musiikin tieto-taito 1. Opetusta joka toinen lukuvuosi, tarjolla seuraavan kerran lu-kuvuonna 2015 – 2016.

MU18 Musiikkiteknologia 1Kurssin tavoitteena on perehtyä ajankohtai-siin musiikin teknologian tarjoamiin mahdolli-suuksiin musiikin tekemisessä. Kurssilla pereh-dytään tietokoneen käyttöön säveltämisen, sovittamisen ja äänittämisen apuvälineenä, sekä tutustutaan miksauslaitteiden toimintaan sekä yleisimpiin musiikkiohjelmiin. Kurssin ai-kana on mahdollista tehdä pienimuotoisia ää-nityksiä tai äänitallenteita. MU08 Musiikin tie-to-taito 1 ja MU09 Musiikin tieto-taito 2 kurssi-suoritukset ovat kurssin edellytyksenä.

MU19 Musiikkiteknologia 2Kurssilla syvennetään tietoja ja taitoja musiik-kiteknologiaan liittyen.

MU20 LaulukurssiKurssilla teemme hengitys-, äänenmuodos-tus- ja luovaan äänelliseen ilmaisuun liittyviä harjoituksia. Laulujen valinnassa kiinnitämme huomiota tunne- ja ääni-ilmaisun kehittämi-seen. Oppilaiden oma luova osuus on tärkeä kurssin toteutuksessa. Opetusta kiertotuntien ulkopuolella hajautettuna läpi lukuvuoden. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Ilmoittaudu kurssille 1. jaksossa.

MU21 Musiikkia juhliin 1 ja MU22 Musiik kia juhliin 2

Aktiivisuus palkitaan musiikin opiskelussa. Jos esiintyminen on juuri ”sinun juttusi” ja halu-at kehittää itseäsi siinä, tule mukaan kurssil-le! Osallistumalla neljään esiintymiseen kou-lun juhlissa saat kurssimerkinnän. Esiintymiset voi jakaa koko lukioajalle. Kurssi toteutuu kier-totuntien ulkopuolella läpi lukuvuoden. Kurs-sit voi suorittaa myös juontamalla tai miksaa-malla koulun tilaisuuksia. Ilmoittaudu kursseil-le 1. jaksossa.

MU23 Musiikin kuunteluMinkälaista musiikkia kuuntelet kun ottaa päähän? Sen varmaan tiedät, mutta tunnetko eri musiikin tyylien vaikutuksen mielentilaa-si? Kurssilla saat vastauksen em. kysymykseen sekä moniin muihinkin, mutta ennen kaikkea voit kuunnella musiikkia monipuolisesti.

MU24 MusiikkiterapiaMusiikin positiivinen vaikutus ihmisen tervey-teen on osoitettu monissa tieteellisissä tut-kimuksissa. Kurssin aikana tutustumme te-rapeuttisen musiikin historiaan ja musiikki-terapian käyttömahdollisuuksiin nykypäivä-nä. Teemme myös käytännön harjoituksia ren-touttavassa ilmapiirissä. Kurssilla saat tietoa siitä, miten tunne-elämää voidaan tasapainot-taa musiikin avulla. Opit myös perusasioita, joita voit hyödyntää, jos olet kiinnostunut kas-vatus- ja hoitoalasta, taidealoista tai ihmissuh-teisiin liittyvästä työstä.

MU25 Musiikkia näyttämöllä (yleislinjalaisille)MU25.L Musiikkia näyttämöllä (musiikkilinjalaisille)

Kurssilla syvennämme perustietoja näyttämö-musiikin eri alueista esim. musikaali, elokuva-musiikki, näytelmämusiikki, ooppera, baletti ja operetti. Kurssin aikana »kurkistamme näyt-tämön taakse« ja tutustumme ammattimuusi-koiden työskentelyyn. Teemme myös vierailu-käyntejä ajankohtaisen tarjonnan ja yhteisen valinnan mukaan. Kumpikin ryhmä tarjolla lu-kuvuonna 2013 – 2014.

65

MUL: MUSIIKKILINJA

YLEISSIVISTYS SOITTO - LAULU –SÄVELLYSMUSIIKKITEKNOLOGIA

MUSIIKKITERAPIA

MU01 Minä ja musiikkiMU02 Moniääninen SuomiMU03 Ovet auki musiikille MU04 Musiikki viestii ja vaikuttaaMU06 Soiva musiikin historia1MU07 Soiva musiikin historia 2MU08 Musiikin tieto-taito 1MU09 Musiikin tieto-taito 2MU10 Musiikin tieto-taito 3MU11 Maailmanmusiikin kurssi

DI05 musiikkidiplomi

MU12 Vapaasäestyskurssi koskettimilla 1MU13 Vapaasäestyskurssi koskettimilla 2MU14 Kitaransoiton kurssi 1MU15 Kitaransoiton kurssi 2MU16 Bändikurssi 1MU17 Bändikurssi 2MU18 Musiikkiteknologia 1MU19 Musiikkiteknologia 2MU20 LaulukurssiMU21 Musiikkia juhliin 1MU22 Musiikkia juhliin 2MU25 Musiikkia näyttämölläMU05 MusiikkiprojektiYTK09 MusikaaliYTK23 Biisipaja

MU23 Musiikin kuuntelun kurssiMU24 Musiikkiterapia 1YTK21 Hyvinvoinnin avaimia

Järvenpään lukion musiikkilinja tekee tiivistä yhteistyötä Keskisen Uuden-

maan Musiikkiopiston ja Sibelius-Aka-temian kanssa tavoitteenaan monipuo-linen ja laaja-alainen musiikin opetus. Musiikkilinjalaiset saavat hyvän pohjan musiikin ammattiopintoihin ja musiik-kilinjasta on hyötyä musiikkia ja taiteel-lista yleissivistystä sivuavaan koulutuk-seen hakeutuessa. Musiikkilinjalle hae-taan erillisellä hakumenettelyllä lukioon pyrkimisen yhteydessä. Lisätietoja: Ma-rita Tapper

Opiskelu musiikkilinjallaLukioaikana tulee suorittaa vähintään kahdek-san kurssia, joista viisi on kaikille yhteisiä:

1. vuosi: MU01.L, MU02.L ja MU03.L

2. vuosi: MU05.L ja joko MU21 tai MU22 (kiertotuntien ulkopuolella)

3. vuosi: joko MU21 tai MU22 (kiertotuntien ulkopuolella)

Muut vähintään kolme kurssia voit valita lukion kurssivalikoimasta.

Lisäksi suositellaan kurssia DI05 Musiikin lu-kiodiplomi, joka on ns. ”musiikillinen käyntikort-ti” tähänastisista musiikkiopinnoistasi. Diplomito-distuksesta on hyötyä, jos pyrit musiikkialan kou-lutukseen tai musiikkia sivuavaan koulutukseen.

Musiikkilinjalaisten on mahdollista saada sovitusti henkilökohtaisia laulu- ja soittotunte-ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston kaut-ta. Henkilökohtaisista tunneista tiedotetaan lu-kuvuoden alussa. Musiikkilinjalaiset osallistuvat myös musiikkiopiston kanssa ja Sibelius-Akatemi-an kanssa järjestettäviin workshop-kursseihin ja muuhun lukuvuosittain sovittavaan opetukseen.

66


Kuvataiteen kurssitarjonta on suun-niteltu siten, että se koskettaa mah-

dollisimman laajasti visuaalisen kulttuu-rin eri alueita, joihin kuuluvat mm. arkki-tehtuuri, muotoilu, viestintä ja vapaa ku-vataide. Kuvataideopintojen tavoittee-na on antaa perusvalmiudet kulttuuri-alan jatko-opintoihin, tarjota opiskelijal-le mahdollisuus luovaan toimintaan ja oman persoonallisen ilmaisun kehittämi-seen. Tavoitteena on myös antaa valmiu-det taiteen ja visuaalisen viestinnän sekä rakennetun ympäristön arviointiin ja tul-kintaan.

SuoritusjärjestysKU01 on kuvataiteen ainoa pakollinen kurssi. Mi-käli suoritat musiikkia vain yhden pakollisen kurs-sin, voit valita kuvataiteen toiseksi pakollisek-si kurssiksi kursseista: KU02, KU03, KU04 tai KU05.

Muita ohjeitaKoeviikon oppitunnit pidetään. Valmistelutunti ja koetunti ovat koeviikon kuvataiteen työtunteja ja samalla tilaisuuksia palautteen antoon. Kurssei-hin liittyy materiaalimaksu, jonka suuruus ilmoi-tetaan kurssin alussa. Maksu vaihtelee kursseit-tain 10 – 25€:n välillä. Itse kustannettaviin meno-eriin kuuluvat taidenäyttelymatkat ja ykköskurs-sin oppikirja.

Kurssin suorituksiin kuuluu työnäytekansio (joissain tapauksissa digitaalinen), mahdollinen koe tai palautekeskustelu ja näyttelykäynti. Jos et näytön puutteessa ole saanut arvostelua, sinun on täydennettävä suoritusta jälkeenpäin. Sinun tehtäväsi on itse tallentaa omat työsi. Täydentä-mistä ei huomioida, ellei kaikkia kurssin työnäyt-teitä ole tallessa.

Katso myös YTK-kurssit tämän oppaan lopus-sa. Uutena kuvataiteen kurssina tarjotaan YTK07 Kansainvälinen kuva -kurssia, jossa opetuskieli on englanti. Kuvataiteen diplomin esittelyn löy-dät Lukiodiplomit–luvusta.

Koulukohtaisista syventävistä kursseista saa suo-ritusmerkinnän pyydettäessä.

HyväksilukuohjeetKuvataidekurssi tai visuaaliseen mediaan liittyvä kurssi on hyväkäsiluettavissa, mikäli kurssin kes-to vastaa lukiokurssin tuntimäärää. Näitä kursse-ja tarjoavat mm kuvataidekoulut ja Järvenpään Opisto. Lisäksi vaihto-oppilasvuoden taideopin-not ja ammatillisissa oppilaitoksissa tai avoimes-sa yliopistossa suoritetut taiteen, mediatieteen ja taidehistorian kurssit voidaan hyväksyä sovelta-viksi kursseiksi. Kuvataiteen pakollisen kurssin voi korvata vain suorittamalla vastaavan kurssin toi-sessa lukiossa.

Sovituista Järvenpään Opiston kursseista opiskelija maksaa itse ensin kurssimaksun ja saa maksun takaisin kurssimerkintää vastaan. Kurs-seille ilmoittaudutaan suoraan Opistoon. Lukio-aikana suoritetuista Kuvataidekoulun opinnoista saa kaksi soveltavaa kurssia, mikäli todistuksesta ilmenee kahden kurssin tuntimäärien vastaavuus. Taiteen perusopetuksen päättötyöstä (kuvataide-koulu) saa 1-kurssin. Korvaavuus ei siis koske en-nen lukio-opintoja tehtyjä suorituksia. Kuvataide-koulun kustannuksista opiskelija vastaa itse.

Pakollinen kurssi KU01 Minä, kuva ja kulttuuri

Kurssi on kuvataiteen teoriakurssi. Kurssisuo-ritukseen sisältyy koe, portfolio ja näyttely-käynti. Tämän kurssin voi suorittaa myös jak-soaikatauluun sidottuna verkkokurssina. Verk-kokurssia suositellaan vain toisen ja kolman-nen vuoden opiskelijoille. Opiskelija vastaa di-gitaalisen oppikirjan ja opintoretken kustan-nuksista.

Valtakunnalliset syventävät kurssitKU02 Ympäristö, paikka ja tila

Vaihtoehto kuvataiteen toiseksi pakollisek-si kurssiksi. Kurssilla opiskellaan teknisen pii-rustuksen perusteita sekä muotoiluun ja ark-kitehtuuriin liittyvää käsitteistöä ja problema-tiikkaa. Harjoitustehtävissä perehdytään käsin ja tietokoneella (Archicad) piirtämällä eri pro-

KU: KUVATAIDE

67

jektiolajeihin ja kolmiulotteiseen esitystekniik-kaan. Kurssisuoritukseen kuuluu oma projek-tityö, joka liittyy johonkin muotoilun tai ark-kitehtuurin aihepiiriin, sekä työnäytekansio ja palautekeskustelu (koepäivänä). Jatkokurs-siksi sopii hyvin KU06. Materiaalimaksu mah-dollinen.

KU03 Media ja kuvien viestitVaihtoehto kuvataiteen toiseksi pakollisek-si kurssiksi. Kurssilla perehdytään graafisen suunnittelun perusteisiin: typografiaan, ku-van ja tekstin yhdistämiseen ja kuvasommit-teluun. Kurssin käytännön harjoitustehtävi-en painopiste on teknologiassa. Ennen kurssil-le osallistumista on suotavaa hankkia perustai-dot tietotekniikasta. Kurssin päättösuoritukse-na (koepäivänä) opiskelija esittelee oman digi-taalisen kansionsa koko ryhmälle.

KU04 Taiteen kuvista omiin kuviinVaihtoehto kuvataiteen toiseksi pakollisek-si kurssiksi. Kurssilla perehdytään erilaisten kuvallisten esitystapojen ja -ilmaisumuoto-jen keinoihin. Kurssiin sisältyy eri aikakausi-en taidekuvien tarkastelua, piirustus ja maala-ustehtäviä, värioppia ja sommitteluharjoituk-sia. Kurssisuoritukseen sisältyy työnäytekansio ja palautekeskustelu (koepäivänä). Jatkokurs-siksi sopivat YTK19 Henkilömallin piirustus Jär-venpään Opistossa tai lukion kurssit KU09 ja KU10. Materiaalimaksu.

KU05 Nykytaiteen työpajaVaihtoehto kuvataiteen toiseksi pakolliseksi kurssiksi. Kurssilla perehdytään nykytaiteen eri ilmiöihin: tutustutaan käsitetaiteeseen, perfor-manssiin sekä tila- ja ympäristötaiteeseen ja taidehistoriaan käytännön tekemisen näkökul-masta. Opiskelu on ryhmä- ja yksilötöinä teh-täviä harjoituksia. Useimmat tehtävistä ikuis-tetaan valokuvaamalla tai videoimalla. Kurssi-suoritukseen liittyy sähköinen portfolio, johon opiskelija on koonnut eri aihepiireihin liittyvää aineistoa, sekä lyhyt kirjallinen esitys jostain nykytaiteeseen liittyvästä alueesta. Koepäivä-nä yhteinen palautekeskustelu. Suositellaan suoritettavaksi KU01 jälkeen. Materiaalimaksu.

Koulukohtaiset syventävät kurssitKU06 3D-grafiikka

Kurssilla luodaan kolmiulotteisia kuvia tieto-koneella. Kyseistä piirustustapaa käytetään kaikessa esinesuunnittelussa arkkitehtuurista muotoiluun. Kurssilla työskennelläänCinema 4D –ohjelmalla, lisäksi tutustutaan myös 3D-tulostukseen. Kurssille osallistuminen edellyt-tää hyviä ATK-perustaitoja. Kurssisuorituksena opiskelija tekee oman digitaalisen portfolion.

KU07 Liikkuvat kuvat – elokuvataiteen peruskurssi

Kurssilla tutustutaan elokuvaan taidemuotona ja opitaan elokuvan tuotantoprosessin vaiheet ja perusteet esituotannosta jälkituotantoon. Tutustutaan draaman perusrakenteeseen, opi-taan elokuvallista ilmaisua ja tutkitaan kuvan, äänen, valojen, lavastuksen ja musiikin vaiku-tusta kokonaisuuteen. Kurssin päätteeksi to-teutetaan yhdessä harjoitustyönä lyhyteloku-va. YTK20 on elokuvataiteen jatkokurssi.

KU08 Keraaminen muotoiluKurssilla tutustutaan saveen materiaalina, lasi-tuksiin, keraamisiin väriaineisiin ja polttotapoi-hin. Harjoitustyöt toteutetaan käsirakennus-tekniikoilla. Kurssilla perehdytään myös dreija-uksen ja muottityöskentelyn perusteisiin ajan sallimissa puitteissa. Työskentely on luonteel-taan fyysistä ja edellyttää käsivoimia, ja pö-lyävät ja likaavat materiaalit voivat muodos-tua ongelmalliseksi allergisille. Kurssisuorituk-seen kuuluu oman blogin tekminen oppimis-päiväkirjan muodossa. Kurssiin sisältyy mate-riaalimaksu.

KU09 TaidegrafiikkaTutustutaan sekä syvä- että kohopainografiik-kaan. Käytämme myrkytöntä PVC-materiaa-lia ja öljypohjaisia taidegrafiikan värejä. Kurs-silla työstetään laattaa kuivaneulatekniikalla ja mahdollisesti myös kaivertamalla. Kurssilla on tarkoitus omaksua perustiedot taidegrafiikas-ta. Työskentely on kuitenkin luovaa ja kokei-levaa. Oppilaat saavat kurssin lopulla henkilö-kohtaisen palautteen työskentelystään. Kurs-sisuoritukseen sisältyy kurssitöiden näyttelyn pystytys koulun tai muihin tiloihin. Opettajana vieraileva kuvataiteilija. Materiaalimaksu.

68


KU10 Maalauksen työpajakurssi Kurssilla perehdytään akryyliväreillä maalaa-miseen ja kokeillaan myös kuvansiirtoa liitet-tynä maalaukseen. Tarkoitus on saada valmiik-si kaksi maalausta annettujen aiheiden pe-rusteella. Työskentely on luovaa ja kokeilevaa. Oppilaat saavat kurssin lopulla henkilökohtai-sen palautteen työskentelystään. Kurssisuori-tukseen sisältyy kurssitöiden näyttelyn pysty-tys koulun tai muihin tiloihin. Opettajana vie-raileva kuvataiteilija. Materiaalimaksu.

KU11 Valokuvauksen työpaja Kurssilla opiskellaan valokuvausta taiteen kon-tekstissa, kurssin pääpainon ollessa kokeile-vassa valokuvauksessa. Kurssilla perehdytään erilaisiin valokuvauksen ilmaisukeinoihin it-se kuvaten ja tutustutaan valokuvan histori-aan taiteena ja viestintänä. Oma kamera on suositeltava mutta ei välttämätön. Kurssin har-joitustehtävät tehdään pääasiassa ryhmätöi-nä koulun kameroilla. Varaudu poseeraamaan mallina. Teoriaosuudesta pieni testi. Kurssisuo-rituksena vaaditaan myös oma portfolio/blo-gi oppimispäiväkirjana. Materiaalimaksu mah-dollinen.

1.VISUAALINEN KULTTUURI 2. VIESTINTÄ 3. VAPAA TAIDE 4. MUOTOILU JA ARKKI-TEHTUURI

KU01 PERUSKURSSI KU03 media ja kuva KU04 taiteen kuvis-ta omiin kuviin

KU02 ympäristö, paikka ja tila

DI02 LUKIODIPLOMI KU07 elokuvataide KU05 nykytaide KU08 keramiikka

YTK7 kansainvälinen kuva KU11 valokuvaus KU09 taidegrafiikka KU06 3D piirustus

YTK20 elokuvatai-teen jatkokurssi KU10 maalaus

YTK19 Henkilömal-linpiirustus

Yleislukion kuvataiteen kurssitarjontaKUVATAITEEN KURSSIEN RYHMITYS SISÄLTÖJEN MUKAAN (valtakunnalliset kurssit 1-5)

70


KT: KUVATAIDELINJA

Kuvataidelinjalla opiskelu syventää tiedollisia ja ennen kaikkea taidol-

lisia valmiuksia, joita tarvitaan muotoi-lu-, taide- ja kulttuurialan korkeakoulu ja yliopistojen jatko-opinnoissa. Pakolli-sia kursseja on suhteellisen vähän, mikä mahdollistaa lukion tarjoamien syventä-vien kurssien liittämisen omaan opinto-ohjelmaan. Kuvataidelinjalle haetaan eril-lisellä hakumenettelyllä lukioon pyrkimi-sen yhteydessä. Lisätietoja: Marja Rosti ja Tea Lindroos.

Opiskelu kuvataidelinjallaKuvataidelinjan kurssit KT01 – KT04, korvaavat lu-kion kuvataiteen kurssit 1 - 4. KU05 Nykytaiteen kurssi on pakollinen kurssi kuvataidelinjalaisille. Pakollista taideopetusta kuvataidelinjalaisille tu-lee yhteensä viisi kurssia. Perusopintojen lisäksi voi ottaa koulukohtaisia kursseja sekä aikaisin-taan kurssisuorituksen jälkeen lukiodiplomikurs-sin. Käytettävistä työskentelymateriaaleista peri-tään materiaalimaksu.

Kuvataidelinjan ensimmäisen vuoden opinnot

SyyslukukausiKU01.L Kuvataidelinjan peruskurssi, kuvallinen ilmaisu

Syyslukukaudella lähdetään liikkeelle kuvan peruselementeistä, viivasta ja pisteestä joista edetään erilaisten tuttujen ja tuntemattomi-en tekniikoiden kautta kohti öljyvärimaalaus-ta taidehistorian viitekehyksessä. Silmän ja kä-den yhteistyötä harjaannutetaan elävänmallin piirtämisellä ja samalla opitaan lisää sommit-telusta, muodosta ja tilasta. Perinteisiin teknii-koihin tutustuminen antaa valmiudet kokeel-liseen työskentelyyn sekä uskallusta omaan il-maisuun.

KevätlukukausiKU03.L Kuvataidelinjan median perusopinnot

Kurssilla perehdytään graafisen suunnittelun perusteisiin: taittoon, kuvan ja tekstin yhdis-tämiseen, kuvittamiseen ja kuvankäsittelyyn. Kurssin harjoitustehtävien painopiste on di-gitaalisessa kuvankäsittelyssä ja tietokonea-vusteisessa piirtämisessä. Syksyn aikana har-jaannutetaan medialukutaitoa tarkastelemal-la median kuvia, sosiaalista mediaa ja niiden tarkoitusta.

KU05.L Nykytaiteen työpajaPerehdytään nykytaiteen ilmiöihin: käsitetai-teeseen, performanssiin sekä tila- ja ympäris-tötaiteeseen ja taidehistoriaan käytännön te-kemisen näkökulmasta. Opiskelu on ryhmä- ja yksilötöinä tehtäviä harjoituksia.

Kuvataidelinjan toisen vuoden opinnot

SyyslukukausiKU04.L Kuvataidelinjan peruskurssi, kuvallinen ilmaisu

Kevätlukukaudella syvennetään omaa ilmai-sua jo tutuilla tekniikoilla, etsitään omaa ilmai-su kieltä, näkemisen ja esittämisen tapaa. Ke-väällä tutustutaan taidegrafiikkaan ja kuvan-veistoon sekä jatketaan elävänmallin piirtä-mistä. Kurssilla liikutaan tässä päivässä, mutta ammennetaan taidehistorian perinteestä niin teemojen, tekniikoiden, valon käsittelyn, vä-rin esittämisen kuin tilan kuvaamisen keino-ja tutkien.

KevätlukukausiKU02.L Kuvataidelinjan arkkitehtuurin ja muotoilun perusopinnot

Kurssilla tarkastellaan tilaa, maisemaa, raken-nuksia, esinemuotoilua ja pukeutumista es-teettisenä ja oman aikansa kulttuurihistorial-lisena viestinä. Kurssilla perehdytään muotoi-lun historiaan toteuttamalla erilaisia harjoittei-ta perinteisesti käsin sekä digitaalisesti: mm. piirustuksia, pienoismalleja, prototyyppejä ja pakkaussuunnittelua.

71

Opinto-ohjauksen tehtävä-nä on tukea opiskelijaa opin-

noissa lukioaikana ja huoleh-tia siitä, että opiskelijalla on riit-tävästi sellaisia tietoja ja taito-ja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.

Pakollinen kurssiOP01 Koulutus, työ ja tulevaisuus

Valtakunnallinen syventävä kurssiOP02 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta

Opinto-ohjauksen syventävän kurs-sin keskeisenä tavoitteena on lisä-tä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatko-koulutuksen ja työelämän kannal-ta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssiin voi-daan sisällyttää tutustumista mah-dolliseen jatko-opiskelupaikkaan tai työelämään kuten kesätyö.

OPINTO-OHJAUS

OP: OPINTO-OHJAUS

Haluatko suorittaa lukion ja yli-oppilastutkinnon kokonaan alusta al-kaen?

Ovatkolukio-opintosi jääneet kes-ken ja haluat täydentää tutkintoasi? Haluatko nostaa lukion päättötodis-tuksen arvosanoja? Tai opiskella yksit-täisen oppiaineen lukiokursseja?

Kursseja voi suorittaa englannissa, ruotsissa, äidinkielessä ja kirjallisuu-dessa, matematiikassa, luonnon-, yh-teiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

Lukioon voi ilmoittautua täy-si-ikäinen, joka on suorittanut perus-koulun tai vastaavan oppimäärän.

Tutkinto-opiskelijoille opiskelu on ilmaista ja aineopiskelijoille kurs-simaksu on 34 euroa/jakso, kuitenkin enintään 102 euroa/lukuvuosi. Työttömien ja opiskelijoiden maksut ovat puolet maksusta.

Koulun osoite:Lukionkatu 104410 JÄRVENPÄÄ

Lisätietoja: Aikuislinjan apulaisrehtoriPäivi Järvinen Puh. 040 315 2509 Email: [email protected]/veraja/jarvenpaa/aikuislinja

T ervetuloa oppimaan

ja opiskelemaan

Järvenpäänaikuislinjalukion

72


Tietotekniikan kurssien suoritusjärjes-tyksen suhteen ei ole rajoituksia. Pe-

ruskurssi kannattaa valita jo lukio-opin-tojen alkuvaiheessa, koska tietoteknii-kan perustaitoja tarvitaan nykyään mo-nissa lukiossa opiskeltavissa aineissa. Oh-jelmointikursseja suositellaan puolestaan kaikille teknisille aloille aikoville opiske-lijoille.

Kaikki tietotekniikan kurssit ovat koulukoh-taisia soveltavia kursseja, mutta ne arvostellaan arvosanoin. Jos olet suorittanut TIEKE:n Tietoko-neen A-ajokortin, saat kurssista TI01 suoritusmer-kinnän.TI01 Perustyövälineet

Kurssi on hyödyllistä suorittaa heti lukion alus-sa. Sen tarkoituksena on tasoittaa eroja opiske-lijoiden tietoteknisissä valmiuksissa ja antaa si-ten opiskelijoille yhtenäinen pohja lukio-opin-toja varten. Kurssi antaa yleiskuvan tekstinkä-sittelystä (Word), taulukkolaskennasta (Excel), esitysgrafiikasta (PowerPoint) ja tietokannoista (Access). Lisäksi käsitellään mm. tietoturvaa ja tekijänoikeuksia.

TI03 Ohjelmoinnin perusteetKurssilla perehdytään ohjelmoinnin perustei-siin. Ohjelmointikielenä on C++ (tai C#). Kurs-sin alussa tutustutaan ohjelmoinnin perusra-kenteisiin pienten ohjelmien avulla.

TI04 Ohjelmoinnin jatkokurssiKurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka hallit-sevat ohjelmoinnin alkeet C++ -(tai C# -) kie-lellä. Syvennetään taitoja ohjelmoinnin pe-rusrakenteiden käytössä ja perehdytään olio-pohjaiseen ohjelmointiin. Kurssilla on ohjel-mointikielenä C++ (tai C#).

TI05 RoboticsKurssi on englanninkielinen robotiikkaohjel-mointikurssi, joka toteutetaan Kiina-projektin yhteydessä.

SOVELTAVAT KURSSIT

TI: TIETOTEKNIIKKA YTK: YHTEISTYÖ- KURSSIT

Soveltavat YTK-kurssit ovat käytännöl-lisiä kursseja, jotka sisältävät ainek-

sia eri oppiaineista. Niistä saa suoritus-merkinnän, mikäli opiskelija on osallistu-nut kurssiin aktiivisesti ja tehnyt vaaditut työt. Kursseista voidaan opiskelijan pyyn-nöstä antaa myös erillinen todistus.

YTK01 BiokemiaBiokemiallista tutkimusta lähestytään ongel-makeskeisesti. Tutkimuksen lähtökohta on jo-kin biologinen ilmiö tai kysymys, jota lähde-tään ratkaisemaan kemian menetelmin. Opi-taan biokemiallisen tutkimuksen keskeiset pe-riaatteet ja menetelmät kasvattamalla ja käsit-telemällä tutkimusten vaatimia biologisia ma-teriaaleja. Kemian kurssit KE01 ja KE02 sekä biologian kurssit BI01 ja BI02 on suoritettava ennen kurssia. Lisätietoja: Emma Lager.

YTK02 BiisipajaOpi tekemään hittibiisi yksin tai kavereiden kanssa. Kurssin aikana opettelemme säveltä-mistä, sanoittamista ja sovittamista. Opiskelu ei vaadi aiempaa kokemusta kappaleiden te-kemisestä. Kurssin lopussa valmiit laulut voi-daan esittää tai äänittää. Lisätietoja: Ilona Hok-kanen.

YTK03 Kansalaisen turvakurssiTurvallisuuskurssi valmentaa kansalaisia sel-viytymään normaaliolojen onnettomuusti-lanteista. Kansalaisen turvakurssilla ja valmi-uskurssilla opiskelijat perehtyvät turvallisuus-viranomaisten toimintaan ja erilaisiin arkielä-män uhkakuviin. Kurssilla opitaan peruskansa-laistaitoja, kuten ensiapu-, alkusammutus-, it-sepuolustus- ja suunnistustaitoja. Koulutuk-seen voivat osallistua kaikki 15 vuotta täyt-täneet Suomen kansalaiset. Lisätietoja: San-na Alanko.

73

SOVELTAVAT KURSSIT

YTK04 Kansalaisen turvakurssi IITurvallisuuskurssi II syventää opiskelijoi-den taitoja selviytyä normaaliolojen onnetto-muustilanteista. Jatkokurssiin sisältyy maas-toviikonloppu, jolloin harjoitellaan ja kerra-taan mm. suunnistusta, ensiapua ja vesistöny-lityksen erätaitoja vaelluksella ja tutustutaan Utin varuskunnan toimintaan. Lisätietoja: San-na Alanko.

YTK05 VaelluskurssiKurssilla perehdytään jokamiehenoikeuksiin ja Nuuksion luontoon sekä opetellaan liikku-maan ja toimimaan luonnossa. Kurssi järjes-tetään lukuvuoden 1. jaksossa viikonloppuna (pe – su) Nuuksiossa tai jossain muussa koh-teessa. Kurssi toteutetaan biologian ja maan-tieteen sekä liikunnan opettajien yhteistyönä. Lisätietoja: Joona Svala.

YTK06 Koulun oma lehtiOpiskelijat toimittavat koulun lehteä opettaji-en ohjauksessa. Kirjoitetaan juttuja, harjoitel-laan taittoa ja opetellaan kuvaamaan. Tavoit-teena on tehdä kaksi lehteä: yksi syksyllä, toi-nen keväällä. Vieraillaan lehtitalossa. Kurssi kestää koko lukuvuoden. Kurssin voi suorittaa useampia kertoja ja sen laajuus on 1 – 3 kurs-sia. Lisätietoja: Marjaana Svala.

YTK07 Kansainvälinen kuvaKurssilla tuotetaan omia kuvia esimerkiksi piir-täen, maalaten, valokuvaten tai muilla teknii-koilla, perehdytään kuvataiteilijan tuotannon esittelyyn sekä opetellaan taideopinnoissa tar-vittavaa englannin sanastoa käytännön harjoi-tusten ja oman ilmaisun keinoin. Kurssiin kuu-luu myös opintokäyntejä ja vierailuja. Lisätie-toja: Tuija Haapala.

YTK08 Mediatekstit puntarissa – kohti mediadiplomia

Kurssilla opetellaan tarkastelemaan erilaisia mediatekstejä ja kirjoitetaan niitä itse. Työste-tään oma juttukokoelma prosessina yhteen tai useampaan mediaan: arvosteluja, kolumne-ja, pakinoita, artikkeleita, reportaaseja. Kurssil-la opiskelija kehittää taitojaan havaita tekstin erilaiset tietoiset ja tiedostamattomat valinnat sekä oppii kirjoittajan vastuun merkityksen. Kurssi on pakollinen, jos haluaa suorittaa me-diadiplomin. Lisätietoja: Marjaana Svala.

YTK09 MusikaaliKurssin aikana valmistamme musiikkinäytel-män/musikaalin joko valmiin musikaalin tai yhdessä suunnitellun käsikirjoituksen pohjal-ta. Kurssi toteutuu kiertotuntien ulkopuolella. Lisätietoja: Marita Tapper.

YTK10 OppilaskuntakurssiKurssilla perehdytään käytännön toiminnan kautta oppilaskunnan toimintaperiaatteisiin, vaikutusmahdollisuuksiin ja järjestötoiminnan periaatteisiin. Opiskelijat osallistuvat päätök-senteon lisäksi erilaisten juhlapäivien ja kou-lun yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Op-pilaskunnan hallituksen virkoihin valitut opis-kelijat tutustuvat myös mm. kokouksen johta-miseen, pöytäkirjan laadintaan, tilinpitoon ja tiedottamiseen liittyviin taitoihin. Lisätietoja: Joona Svala.

YTK11 Kansainvälisyyttä käytännössäToteutetaan yksi tai useampia kansainvälisyy-teen liittyviä projekteja. Kurssille mukaan pää-sevät opiskelijat valitaan esimerkiksi haastat-teluilla. Opiskelija voi osallistua useampaan hankkeeseen ja saada laajuudesta tai projek-tien määrästä riippuen 1 – 4 kurssia. Kurssi voi-daan toteuttaa esimerkiksi luentosarjana, joi-hin liittyy itse kustannettava vierailu ulkomail-le. Projekteista tiedotetaan erikseen lukuvuo-den aikana.

YTK12 TutorkurssiTutor-toiminta tarkoittaa uusien opiskelijoi-den ohjaamista lukiotyöskentelyyn. Tutor saa lukuvuoden alussa oman ryhmän, jota oh-jaa ja auttaa etenkin opintojen aloittamisvai-heessa. Ohjaustoimintaan perehtyminen aloi-tetaan jo edellisen lukuvuoden lopulla. Kurs-siin sisältyy myös opintopiiriohjausta. Lisätie-toja: Seija Aarto.

YTK13 Tutorkurssi IITutorien erityisjakso, jolla syvennetään opittu-ja valmiuksia. Painopiste on tutor-ohjaamisen erityiskysymyksissä, kuten maahanmuuttaji-en, ammattilukiolaisten ja muiden erityisryh-mien tarpeissa. Lisäksi harjaannutaan muissa tehtävissä kuten vierailuilla muihin oppilaitok-siin tai toimimalla avustajana koulun tilaisuuk-sissa. Kurssiin sisältyy myös opintopiiriohjaus-ta. Lisätietoja: Seija Aarto.

74


YTK14 Uskonto- ja yhteiskuntamaantieteen kurssi

Kurssi perehdyttää opiskelijan maantieteellis-ten olojen, maailmankatsomuksellisten arvo-jen ja yhteiskuntarakenteen keskinäiseen yh-teyteen. Kurssilla tarkastellaan eri kulttuuripii-rien esimerkkialueiden nykytilannetta ja tu-levaisuutta maantieteen, uskonnon ja yhteis-kuntaopin näkökulmista. Kurssia ei järjeste-tä lukuvuonna 2014 – 2015. Lisätietoja: Em-ma Lager.

YTK15 Roma, urbs aeternaLatinan ja historian yhteistyökurssi, jolla tutus-tutaan Rooman kaupungin historiaan ja kult-tuuriin. Kurssiin kuuluu varsinaisen lukujärjes-tysajan jälkeen järjestettäviä luentoja ja alus-tuksen tekeminen. Kurssi huipentuu opiskeli-joiden itse kustantamaan yhteiseen Rooman-matkaan. Mukaan valitaan 14 opiskelijaa. Lisä-tietoja: Suvi Randén.

YTK16 Itämeri Kurssin teemana ovat Itämeri, sen ympäristö-ongelmat, ekologisesti ja taloudellisesti kestä-vä kehitys sekä nykytilanteen tausta. Kurssiin voi sisältyä koti- tai ulkomaanmatka. Lisätieto-ja: Sami Tamminen.

YTK18 Vapaaehtoistyön kurssiKurssin teoriaosuudessa opiskelija tutustuu vapaaehtoistoiminnan perusteisiin. Pääpai-no on kuitenkin käytännön työssä, jossa muu-taman opiskelijan ryhmä suunnittelee ja to-teuttaa jonkun lähimmäisen auttamiseen liit-tyvän hankkeen Järvenpäässä. Lisätietoja: Ant-ti Mattila.

YTK19 Elävän mallin piirustus Järvenpään Opistossa

Hyvää harjoitusta kaikille visuaalisen alan kou-lutuspaikkoihin pyrkiville. Mittasuhteiden ta-ju, oikea tilan hahmotus, sujuva ja hallittu esi-tystapa ovat hyvän piirtäjän työkalupakki, jota tarvitaan kaikissa alan pääsykokeissa. Lisätie-toja: Marja Rosti.

YTK20 Elokuvataiteen jatkokurssiKurssilla perehdytään syvemmin elokuvatai-teen maailmaan. Opitaan, mikä tekee kuvas-ta oikean elokuvan näköisen. Tutustutaan mm. otoksen, montaasin, rytmin, jatkuvuuden ja ai-karakenteiden käsitteisiin sekä eri kerronta-

tyyleihin. Opitaan vaativampia valaisutilantei-ta kuten esim. yökohtauksen valaisua. Kurssin lopuksi toteutetaan yhdellä oikealla elokuva-kameralla valinnan mukaan lyhytelokuva, mai-nosvideo tai musiikkivideo. Lisätietoja: Saka-ri Mäkelä.

YTK21 Hyvinvoinnin avaimiaMusiikin positiivinen vaikutus ihmisen tervey-teen on osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa. Tutustumme terapeuttisen musiikin historiaan ja musiikkiterapian käyttömahdollisuuksiin ny-kypäivänä. Teemme myös käytännön harjoi-tuksia rentouttavassa ilmapiirissä. Terveystie-to-osuudessa perehdymme kehonkielen his-toriaan ja teemme liikesarjoja piiri- ja laululei-keistä aina perinteisiin tansseihin saakka. Lisä-tietoja: Marita Tapper.

YTK22 OppilaitostekniikkaKurssilla harjaannutaan oppilaitoksessa käy-tettävän valo-, ääni- ja kuvaustekniikan käyt-töön. Kurssilaiset voivat vastata oppilaitokses-sa toteutettavan produktion esitystekniikasta. Lisätietoja: Marja-Liisa Lehtiniemi.

YTK23 Uskonnot ja kulttuurit kohtaavatKurssilla tutustutaan erilaisiin kulttuureihin monesta eri näkökulmasta: uskonto, tavat ja kulttuuri, historia, yhteiskunta ja talous. Kurs-silla opitaan tuntemaan eri kulttuurien omi-naispiirteitä sekä arjen tapakulttuuria ja si-tä todellisuutta, jossa ihmiset eri kulttuureis-sa elävä.

75

Valtakunnallinen lukiodiplomi on osoi-tus erityisosaamisesta. Opetushallitus

vahvistaa vuosittain niiden suorittami-sen ehdot, arviointikriteerit ja todistuk-sen muodon. Vaikka diplomien vaatimuk-set saattavat muuttua, liittyy kaikkiin kui-tenkin pitkäkestoinen näyttö. Diplomityö tehdään lukiodiplomikurssilla, josta saa suoritusmerkinnän. Diplomitodistus kir-joitetaan päättötodistuksen liitteeksi.

DI01 Teatterin lukiodiplomiKurssi on tarkoitettu niille, jotka ovat jo suorit-taneet lukion tarjoamat draaman kurssit ÄI20 – ÄI22. Opiskelija valmistaa itsenäisesti teatte-riesityksensä annetuista aiheista, pitää työpäi-väkirjaa, laatii tiivistelmän ja osallistuu palau-tekeskusteluun. Opettaja on tekninen neuvon-antaja, joka laatii aikataulun, järjestää arvioin-titilaisuuden ja valvoo työn edistymistä. Lisä-tietoja: Ilona Hokkanen.

DI02 Kuvataiteen lukiodiplomiKuvataiteen lukiodiplomi on portfoliotyyppi-nen näyttö, joka toteutetaan yhden jakson ai-kana. Ennen diplomikurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Lisätietoja: Marja Rosti.

DI03 Liikunnan lukiodiplomiLiikunnan lukiodiplomi suoritetaan hajaute-tusti 1 - 2 jakson aikana kiertotuntikaavion ul-kopuolella. Suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikun-nan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukio-diplomikurssi. Suorittaminen on osoitus opis-kelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaami-sesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyö-taidoista. Arviointikohteina ovat myös opiske-lijan liikuntatiedot (tutkielma) sekä hänen ky-kynsä arvioida omien oppimisprosessien lisäk-si liikunnan merkitystä. Liikunnan lukiodiplo-mista saa pisteitä pyrittäessä liikuntatieteelli-seen tiedekuntaan ja urheiluopistoihin. Lisä-tietoja: Ari Jalovaara.

DI04 Median lukiodiplomiMedian diplomin suorittaminen edellyttää äi-dinkielen ja kirjallisuuden kurssia ÄI04 sekä vähintään neljää koulun tarjoamaa mediaan suuntautuvaa kurssia. Yksi kursseista on YTK08 Mediatekstit hallintaan. Lukiodiplomin aika-na kootaan ja työstetään arvioitava materiaali. Diplomi koostuu oppimispäiväkirjasta ja työ-suunnitelmasta, päättötyöstä ja siihen liitty-västä kirjallisesta osiosta. Lisätietoja: Marjaa-na Svala.

DIO5 Musiikin lukiodiplomiMusiikin lukiodiplomi on ylioppilastutkin-toon liittyvä todistus lukion aikana osoitetus-ta eritysharrastuneisuudesta ja tavallista vaati-vammasta osaamisesta. Diplomin suorittami-sen edellytyksenä on vähintään neljän musii-kin lukiokurssin suorittaminen. Sen lisäksi koo-taan portfolio erikseen sovituista tehtävistä. Aikaa porfolion kokoamiseen on koko lukio-aika, mutta diplomi kannattaa aloittaa jo en-simmäisenä opiskeluvuonna. Lisätietoja: Ma-rita Tapper.

DI06 Tanssin lukiodiplomiTanssidiplomi tehdään yhteistyössä Keski-Uu-denmaan tanssiopiston kanssa. Sen edellytyk-senä on kolme tanssikurssia, jotka käydään lu-kion aikana ja jotka saa hyväksilukea lukion kursseihin. Yksi tanssikurssi on pituudeltaan samanmittainen kuin muutkin lukion kurs-sit. Vähintään yhden kursseista tulisi olla jo-ko jazztanssia, showtanssia, nykytanssia tai ba-lettia. Lukion vanhojen tanssit on mahdollista lukea yhdeksi tanssikurssiksi. Lisätietoja: San-na Alanko.

DI07 Kotitalouden lukiodiplomiDiplomi tehdään yhteistyössä Keuda Järven-pään kanssa. Lisätietoja: Sanna Alanko.

DI08 Käsityön lukiodiplomi Diplomi tehdään yhteistyössä Järvenpään opiston kanssa. Lisätietoja: Sanna Alanko.

DI: LUKIODIPLOMIKURSSIT

järvenpään lukion opinto-opas 2014-2015

Education