jätteiden tartuntavaarallisuuden määrittely
TRANSCRIPT
Classification of hazardous waste
Eevaleena Häkkinen
Finnish Environment Institute
Basel Training ???
23 March 2015
Jätteiden tartuntavaarallisuuden
määrittely
Eevaleena Häkkinen
Suomen ympäristökeskus
Bioturvaverkon koulutuspäivä
1.11.2016
● Määrittelee jätteen vaarallisuuden arviointikriteerit
● Asetus tuli voimaan 1.6.2015
● ”HP 9 ´tartuntavaarallinen´: jätteet, jotka sisältävät eläviä
pieneliöitä tai niiden myrkkyjä ja joiden tiedetään tai
uskotaan aiheuttavan tauteja ihmisissä tai muissa elävissä
organismeissa.”
● ”Jätteen luokittelemista ominaisuuden HP 9 mukaan on
arvioitava viiteasiakirjoissa tai jäsenvaltioiden
lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen perusteella.”
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
2
Komission asetus 1357/2014
jätedirektiivin liitteen III muuttamisesta
● Tartuntatautien neuvottelukunnan tartuntavaarallisen jätteen
tulkintaohje vuodelta 1994:
”Tartuntavaaralliseksi katsotaan vain sellainen jäte, joka on
kontaminoitunut hemorragisia kuumeita (Ebola, Lassa,
Marburg), ruttoa ja pernaruttoa aiheuttavilla
taudinaiheuttajilla.”
● Tätä määrittelyohjetta uudistettu komission asetuksen
1357/2014 voimaantulon yhteydessä
• Laatimiseen osallistuivat YM, STM, MMM, Valvira, THL, Evira ja
SYKE
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
3
Aikaisempi jätteen tartuntavaarallisuuden
määritelmä Suomessa
● Suomen kansallinen määritelmä
jätteen tartuntavaarallisuudelle
annettu oppaassa:
Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2016:
”Jätteen luokittelu vaaralliseksi
jätteeksi” (luku 5.10)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4596-4
● Määrittely on ohjeellinen
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
4
Suomen uusi kansallinen jätteen
tartuntavaarallisuuden määrittelytapa
● Jäte, joka sisältää vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten
luokkiin UN 2814 ja UN 2900 kuuluvia mikrobeja
● Poikkeukset:
○ Luokan UN 2814 Hanta-viruksiin ei lueta mukaan
Puumala-virusta
○ Vain diagnostisiin tarkoituksiin tehtyjä Escherichia coli
(verotoksigeeninen), Mycobacterium tuberculosis ja
Shigella dysenteriae (tyyppi 1) –viljelmiä ei pidetä
tartuntavaarallisina
○ Pistäviä ja viiltäviä jätteitä ei Suomessa katsota
tartuntavaarallisiksi, jos ne on lajiteltu ja pakattu oikein
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
5
Ohje: Suomessa tartuntavaaralliseksi
jätteeksi katsottavat jätteet
● Crimean-Congo -kuumevirus
● Ebola-virus
● Flexal-virus
● Guanarito-virus
● Hantaan (Korean verenvuotokuume) -virus
● Hantavirus (verenvuotokuumetta ja munuaissyndroomaa aiheuttava)*
● Hendra-virus
● Junin-virus
● Kyasanur Forest virus
● Lassa-virus
● Machupo-virus
● Marburg-virus
● Apinarokko-virus
● Nipah-virus
● Omsk-virus
● Sabia-virus
● Isorokkovirus (Variola)
* lukuun ottamatta Puumala-viruksen aiheuttamaa myyräkuumetta
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
6
UN 2814 Tartuntavaarallinen aine, ihmisiin
vaikuttava (seuraavia mikrobeja sisältävät jätteet)
Sivu 1/2
UN 2814 Tartuntavaarallinen aine, ihmisiin vaikuttava
seuraavat mikrobit (seuraavista pelkät viljelmät)
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
7
● Vahvasti patogeeniset lintujen
influenssavirukset
● Japanin enkefaliitti-virus
● Mycobacterium tuberculosis **
● Polio-virus
● Vesikauhuvirus (Rabies)
● Rickettsia prowazekii
● Rickettsia rickettsii
● Rift Valley- kuumevirus
● Russian spring-summer encephalitis-virus
● Shigella dysenteriae (tyyppi 1) **
● Puutiaisenkefaliitti-virus
● Venezuelan equine encephalitis-virus
● West-Nile- virus
● Keltakuumevirus
● Yersinia pestis
** lukuun ottamatta vain diagnostisiin tai kliinisiin
tarkoituksiin valmistettuja viljelmiä
● Bacillus anthracis
● Brucella abortus
● Brucella melitensis
● Brucella suis
● Burkholderia mallei – Pseudomonas mallei –
Räkätauti (Glanders)
● Burkholderia pseudomallei – Pseudomonas
pseudomallei
● Chlamydia psittaci – lintukannat
● Clostridium botulinum
● Coccidioides immitis
● Coxiella burnetii
● Denguevirus
● Eastern equine encephalitis-virus
● Escherichia coli, verotoksigeeninen **
● Francisella tularensis
● Hepatiitti B virus
● Herpes B virus
● Ihmisen immuunikatovirukset
Sivu 2/2
● Afrikkalainen sikaruttovirus
● Velogeeninen Newcastlen tauti -virus (Type 1 – Velogenic)
● Newcastle disease virus)
● Sikaruttovirus (Classical swine fever virus)
● Suu- ja sorkkatautivirus
● Lumpy skin disease virus
● Mycoplasma mycoides - Contagious bovine pleuropneumonia
● Peste des petits ruminants virus
● Karjaruttovirus (Rinderpest)
● Lammasrokkovirus (Sheep-pox)
● Vuohirokkovirus (Goatpox)
● Sikojen vesikulääritautivirus
● Vesikulaarinen stomatiitti-virus
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
8
UN 2900 Tartuntavaarallinen aine, vain eläimiin
vaikuttava (seuraavista pelkät viljelmät)
18 01 synnytyslaitoksissa, taudinmäärityksessä, sairaanhoidossa tai
sairauksien ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet
18 01 01 viiltävät ja pistävät jätteet (lukuun ottamatta nimikettä 18 01 03)
18 01 02 ruumiinosat ja elimet, verivalmisteet mukaan luettuina (lukuun
ottamatta nimikettä 18 01 03)
18 01 03* jätteet, joiden keräykselle ja käsittelylle asetetaan erityisiä vaatimuksia
tartuntavaaran vuoksi
18 01 04 jätteet, joiden keräykselle ja käsittelylle ei aseteta erityisiä vaatimuksia
tartuntavaaran vuoksi (esimerkiksi sidetarpeet, kipsisiteet,
liinavaatteet, kertakäyttövaatteet, vaipat)
18 02 eläinten tautien tutkimuksessa, taudinmäärityksessä sekä tautien
hoidossa ja ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet
18 02 01 viiltävät ja pistävät jätteet (lukuun ottamatta nimikettä 18 02 02)
18 02 02* jätteet, joiden keräykselle ja käsittelylle asetetaan erityisiä vaatimuksia
tartuntavaaran vuoksi
18 02 03 jätteet, joiden keräykselle ja käsittelylle ei aseteta erityisiä vaatimuksia
tartuntavaaran vuoksi
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
9
EU:n jäteluettelon nimikkeet, joita
tartuntavaarallisuus koskee
Muilta toimialoilta tulleita jätteitä ei lähtökohtaisesti luokitella
tartuntavaaralliseksi, ellei AVI tai ELY ole tehnyt jätelain 7 §:n
mukaista päätöstä luokittelusta poikkeamisesta
● Tartuntavaarallisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle kielletty
• Vuoden 2016 alusta ei enää merkitystä, koska lähes kaiken
orgaanisen jätteen sijoitus kaatopaikalle kiellettiin 1.1.2016 alkaen
(VNA kaatopaikoista 331/2013)
● Jätteen käsittelylaitoksella oltava lupa vaarallisen jätteen
käsittelyyn
● Tartuntavaarallista kliinistä jätettä ei saa sekoittaa ennen
polttoa muihin jätteisiin eikä sitä saa käsitellä laitoksessa ennen
sen syöttämistä polttouuniin (VNA jätteen polttamisesta
151/2013)
• Poltto ei vaadi korkealämpötilauunia, ellei orgaanisten
halogeeniyhdisteiden pitoisuus ylitä 1 % (850 oC riittävä)
● Kirjanpitovelvollisuus syntyvistä vaarallisista jätteistä ja niiden
toimituspaikoista (JäteL 646/2011, 118-119 §)
● Vaarallisen jätteen kuljetuksessa oltava siirtoasiakirja (JäteL
121 §)
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
10
Mitä vaikutuksia jätteen luokittelulla
tartuntavaaralliseksi jätteeksi on?
● Jätelainsäädännön mukainen tartuntavaarallisen jätteen
määritelmä ei vaikuta VAK-määräysten soveltamiseen
● VAK-määräysten tartuntavaaran määritelmä on laajempi:
○ Kategoria A: Tartuntavaaralliset aineet, joita kuljetetaan sellaisessa
muodossa, että ne voivat altistumisen tapahduttua aiheuttaa muuten
terveisiin ihmisiin tai eläimiin sairauden, jonka seurauksena on pysyvä
vamma, hengenvaara tai kuolema.
UN 2814 Tartuntavaarallinen aine, ihmisiin vaikuttava
UN 2900 Tartuntavaarallinen aine, vain eläimiin vaikuttava
○ Kategoria B: Tartunnanvaaralliset aineet, jotka eivät täytä kategoriaan
A kuulumisen kriteereitä. Kategorian B tartunnanvaaralliset aineet on
luokiteltava YK-numeroon 3373.
UN 3373 Biologinen aine, kategoria B
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
11
Suhde vaarallisten aineiden kuljetusta
tiellä koskeviin määräyksiin (VAK)
● Jäteluokitus ei vaikuta työntekijöiden terveyden suojelemiseksi
biologisilta tekijöiltä annetun lainsäädännön soveltamiseen
● Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biologisten tekijöiden
luokituksesta 921/2010
• mikrobit jaettu neljään ryhmään 1-4 sen perusteella kuinka suuren
riskin niille altistuminen työssä aiheuttaa
● Ryhmän 4 mikrobit:
• Käytännössä kaikki potilas- ja viljelmäjätteet olisivat aina
tartuntavaarallisia
● Ryhmän 3 mikrobit:
• vain pieni osa tekisi potilasjätteestä tartuntavaarallista
• kaikki 3-ryhmän viljelmät eivät ole mukana tartuntavaarallisen
määritelmässä
● Ryhmän 2 mikrobit:
• yksittäiset 2-ryhmään kuuluvien mikrobien viljelmät mukana
määritelmässä (mm. Chlostridium botulinum, polio-virus)
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
12
Suhde työsuojelusäännöksiin
● Valviran sivuilla:
Ympäristöterveys > Terveydensuojelu> Jätehuolto
http://www.valvira.fi/documents/14444/22511/MallitarratPMS.pdf
1.1
1.2
01
6
Ylita
rka
sta
ja E
eva
lee
na
Häkkin
en
13
Mallitarrat terveydenhuollon jätteiden
merkitsemiseksi
• Lista poikkeaa hieman
jätteiden tartunta-
vaaran ohjeista
• UN 2814 kuuluvat
viljelmät puuttuvat
