joensuun kaupunki pÖytÄkirja 11/2019 1 …

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2019 1

Kaupunginvaltuusto

Aika 16.12.2019 klo 18:00 - 18:55

Paikka Kaupungintalon valtuustosali, Rantakatu 20, Joensuu

Käsitellyt asiat

§ Sivu154 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4

155 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 6

156 Kaavoituskatsaus 2020 7

157 Eropyyntö Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujenyhtymävaltuuston varajäsenyydestä

10

158 Eropyyntö Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymänyhtymävaltuustosta

12

159 Taidemuseon ympäristön asemakaavamuutoksen ja tonttijaonhyväksyminen

14

160 Sidonnaisuusilmoitusrekisteri 17

161 Saimaa Capital Oy:n laina-ajan tarkistaminen 19

162 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Joensuun YrityskiinteistötOy:n lainan vakuudeksi

21

163 Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan jariskienhallinnan perusteiden muuttaminen

24

164 Vastaaminen valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muidenvaltuustoaloitteeseen Penttilän asuinalueen pysäköinnistä

26

165 Valtuutettu Kikkis Mikkolan ynnä muiden valtuustoaloitekoirapuistosta jokaiseen kaupunginosaan, myös Marjalaan

29

166 Joensuun SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite Joensuunkaupungin järjestämästä kesänavauksesta

32

167 Kaupunginvaltuuston kokoontuminen kevätkaudella 2020 36

168 Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloitemielipidekyselystä ja sen pohjalta laadittavasta vanhemmuus- japerhestrategiasta

37


Läsnä Bogdanoff Eero jäsenDannenberg Alia jäsenElo Timo jäsenElonheimo Ville jäsenEloranta Satu-Sisko jäsenEteläpää Päivi jäsenHaakana Marko jäsenHeinonen Eila jäsenHeinonen Sanna jäsenHirvonen Eero jäsenHirvonen Jukka jäsenHjälm Heli jäsenHolopainen Hannu jäsenHulmi Helena jäsenJuntunen Martti jäsenJärvinen Anni jäsenJääskeläinen Sampsa varajäsenKainulainen Antti jäsenKeskisalo Pentti jäsenKetonen Matti 2. varapuheenjohtajaKinnunen Asseri jäsenKokko Osmo jäsenKorhonen Oskari jäsenKorte Atte varajäsenKoskinen Sari jäsenKukkonen Pekka jäsenKähkönen Paavo jäsenKärkäs Joakim jäsenMeriläinen Juhani jäsenMiettinen Asko jäsenMikkola Anne Kikkis jäsenMustonen Juha puheenjohtajaMäkisalo-Ropponen Merja 1. varapuheenjohtajaNuutinen Jere jäsenParikka Tuula jäsenPesonen Matti jäsenPesonen Mira jäsenPiironen Mika jäsenPippuri Arto jäsenPorokka Jouni jäsenPuhakka Paula jäsenPääkkönen Iiris varajäsenRauma Simo jäsenRossi Hannes jäsenRäty Heino jäsenRäty Marjatta jäsenSaarelainen Antti jäsenSavolainen Kari jäsenSurakka Martti jäsenSusitaival Hanna jäsenTahvanainen Petteri jäsenTielinen Ari varajäsenTörmälä Anssi jäsen


Varis Milena jäsenVesama Kristiina varajäsenVuojärvi Petja jäsenVäistö Matti jäsenVäkeväinen Kari jäsenVäänänen Eira varajäsenKarjalainen Kari kaupunginjohtajaKärkkäinen Mikko kaupunginlakimies,

pöytäkirjanpitäjäHorttanainen Jari kansliapäällikköHimanka Riitta hallintopäällikköHuikuri Satu talousjohtajaHuurinainen Riitta hyvinvointijohtajaImpivaara Pauli palvelupäällikkö, tekninen

avustajaLaine Hannele verkkotuottajaSari Lempiäinen henkilöstöjohtajaPuumalainen Janna strategiajohtajaVaronen Ari vs. kaupunkiympäristöjohtaja,

kaupungininsinööriVartiainen Juha-Pekka kaavoituspäällikkö

Poissa Autti Hannele jäsenEskelinen Seppo jäsenMikkonen Krista jäsenOjalammi Mari jäsenRoivas Maria jäsenWihonen Jussi jäsen

Allekirjoitukset

Juha Mustonen Mikko Kärkkäinen puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirjan tarkastusPöytäkirja on tarkastettu 19.12.2019

Heino Räty Arto Pippuri pöytäkirjan tarkastaja pöytäkirjan tarkastaja

Pöytäkirja yleisesti nähtävillä

Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi 20.12.2019 yleisessä tietoverkossa.

Pöytäkirjanpitäjä Mikko Kärkkäinen


Kaupunginvaltuusto § 154 16.12.2019

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

KV 16.12.2019 § 154Hallintosäännön määräämällä tavalla olivat seuraavat valtuutetut ja va ra val tuu-te tut ilmoittaneet, etteivät esteen vuoksi voi osallistua tähän kokoukseen:

Maria Roivas henkilökohtainen esteJussi Wihonen työesteSeppo Eskelinen työesteHannele Autti työesteKrista Mikkonen työesteMari Ojalammi henkilökohtainen este

Puheenjohtaja totesi, että hän oli hallintosäännön 120 §:n nojalla kutsunut tä-hän kokoukseen seuraavat varavaltuutetut:

Valtuutettu Maria Roivaksen tilalle Vihreän valtuustoryhmän 1. varavaltuutetunIi ris Pääkkösen.

Valtuutettu Jussi Wihosen tilalle Perussuomalaisten valtuustoryhmän 1. va ra val-tuu te tun Sampsa Jääskeläisen.

Valtuutettu Seppo Eskelisen tilalle Joensuun Sosialidemokraattisen val tuus to-ryh män 1. varavaltuutetun Ari Tielisen.

Valtuutettu Hannele Autin tilalle Vihreän valtuustoryhmän 2. varavaltuutetunKris tii na Vesaman.

Valtuutettu Krista Mikkosen tilalle Vihreän valtuustoryhmän 3. varavaltuutetunAtte Kortteen.

Valtuutettu Mari Ojalammin tilalle Joensuun Sosialidemokraattisenvaltuustoryhmän 2. varavaltuutetun Eira Väänäsen.

Valtuustosalin teknistä laitteistoa käyttäen tapahtuneen läsnäolijoiden to tea mi-sen tultua toimitetuksi puheenjohtaja totesi, että paikalla oli 59 valtuutettua.

Lisäksi puheenjohtaja totesi, että paikalla oli kaupunginjohtaja Kari Karjalainen,ja että kokouksessa olivat läsnä myös seuraavat viranhaltijat:

Kansliapäälllikkö Jari HorttanainenHallintopäällikkö Riitta HimankaTalousjohtaja Satu HuikuriHyvinvointijohtaja Riitta HuurinainenVerkkotuottaja Hannele LaineHenkilöstöjohtaja Sari LempiäinenStrategiajohtaja Janna PuumalainenVs. kaupunkiympäristöjohtaja, kaupungininsinööri Ari VaronenKaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

Pöytäkirjanpitäjänä oli kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen ja teknisenä avus-ta ja na palvelupäällikkö Pauli Impivaara.



Puheenjohtaja totesi, että kutsu tähän kaupunginvaltuuston kokoukseen ja esi-tys lis ta liitteineen oli julkaistu yleisessä tietoverkossa ja luottamushenkilöidenverk ko pal ve lus sa sekä lähetetty tieto esityslistan julkaisusta sähköpostitse val-tuu te tuil le 10.12.2019. Ilmoitus kokouksesta oli julkaistu yleisessä tietoverkossaJoen suun kaupungin verkkosivuilla, julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja sa-no ma leh ti Karjalan Heilissä 4.12.2019 sekä 5.12.2019 sanomalehdissäKarjalainen ja Viikko Pohjois-Karjala.

Päätös:Koska kutsu valtuuston kokoukseen on toimitettu kuntalaissa säädetyllä jahallintosäännössä määrätyllä tavalla sekä paikalla oli enemmän kuin kaksikolmasosaa valtuutetuista, puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.



Pöytäkirjan tarkastajien valinta

KV 16.12.2019 § 155Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa 19.12.2019 klo 11.00.Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Arto Pippuri ja Heino Räty.

Päätös:Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Arto Pippuri ja Heino Räty.


Kaupunkirakennelautakunta § 193 05.11.2019Kaupunginhallitus § 436 18.11.2019Kaupunginvaltuusto § 156 16.12.2019

Kaavoituskatsaus 2020

1806/10.02/2013

KRAKLK 05.11.2019 § 193

Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n edellyttämä tie do te kun-nas sa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaa voi tus-kat sauk sen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Kaavoituskatsaus sisältää käynnissä olevat ja käynnistyvät kaavahankkeet ly hyi-nä sanallisina kuvauksina ja sijaintitietona kartalla. Joitain kaa va hank kei ta voikäyn nis tyä näiden lisäksi tulevana vuonna. Niistä tie do te taan ai na erikseen ku-ten kaavahankkeista yleensäkin. Kaa voi tus kat sauk ses sa on li säk si lyhyet ku-vauk set mm. tonttien riittävyydestä ja maan käyt tö kor vauk ses ta.

Joensuun Uutisten joulukuun numerossa julkaistaan uutinen kaa voi tus kat sauk-ses ta. Varsinainen katsaus julkaistaan verkossa pdf-muodossa osoit teis sawww.joensuu.fi/kaavoituskatsaus ja www.joensuunuutiset.fi. Pa pe ri sen kaa voi-tus kat sauk sen saa tulosteena Muuntamontien ja Ca re li cu min pal ve lu pis teis täJoen suus sa ja kaupungin palvelupisteistä Enossa, Ham mas lah des sa, Kiih te lys-vaa ras sa ja Tuupovaarassa. Joensuun kart ta pal ve lus sa Internetissä ovat myössaa ta vil la tiedot laadittavina olevista kaa vois ta (kartta.jns.fi).

Edellisen kaavoituskatsauksen jälkeen on yhteensä 11 asemakaavaa saa nut lain-voi man. Määrä on vähän tavanomaista pienempi. Keskimääräinen laatimisaikaen sim mäi ses tä kaa vaa koskevasta kuulutuksesta kaavan hyväksymiseen on ol-lut 24 kuukautta. Keskiarvoa ovat nostaneet erityisesti Enon kirkonkylän ase ma-kaa va han ke ja Käpykangas-Raatekangas-Siihtala -asemakaavauudistus.

Merkittävin ja laaja-alaisin lainvoimaisista asemakaavoista on Enon kirkonkylänko ko asemakaavan uudistus, jonka valtuusto hyväksyi huhtikuussa 2019. Val ta-osa lainvoiman saaneista asemakaavoista on koskenut täydennysrakentamistajo asemakaavoitetuille alueille kantakaupungissa. Näiden kaavojen mukaisiatäy den nys ra ken ta mis hank kei ta on tulossa mm. Rinnekadulle Niinivaaralla jaNol ja kan ostoskeskuksen yhteyteen. Kaavoja koskevia valituksia ei ole kä sit te-lys sä hallinto-oikeuksissa.

Osayleiskaavoja ei ole valmistunut päätettäväksi edellisen kaa voi tus kat sauk senjäl keen. Rantakylän ja Ut ran osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä ja tuleekau pun gin val tuus ton päätettäväksi talvella 2019-20. Lisäksi käynnissä ovat osa-yleis kaa van laatimiset kaa voit ta mat to mil le ranta-alueille Kiihtelysvaarassa,Eno-Tuu po vaa ra -alueella ja Nivan-Ohvanan alueella.

Tulevan vuoden merkittävimmät asemakaavahankkeet ovat Yliopistokadunkam puk sen kaavamuutos ja kirkonkylien kaavauudistukset Kiihtelysvaarassa jaTuu po vaa ras sa. Asemakaavan uu dis ta mi nen jatkuu myös Uimaharju–Ukkola-alu eel la. Tavoitteena on saada nämä kyläalueiden kaavatyöt päätökseen vuon-na 2020. Yliopistokampuksen kaavalla ratkaistaan alueen lisärakentamisen



mah dol li suuk sia, liikenteen ja pysäköinnin kysymyksiä ja alueen käyt tö tar koi-tuk sen laajentamista muuhunkin kuin opetukseen. Hasanniemen ase ma kaa va-muu tos tulee päätettäväksi talvella 2019-20. Rantakylän alueella käynnistetäänen sim mäi siä uuden osayleiskaavan mukaisia asemakaavahankkeita, ainakin en-ti sen Rantakylän koulun korttelissa ja lähiympäristössä.

Valmistelija: kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

Kaupunkiympäristöjohtajan viransijaisen päätösehdotus:Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se hy-väk syi si kaavoituskatsauksen vuodelle 2020 ja lähettäisi sen edelleen tiedoksikau pun gin val tuus tol le.

Päätös:Hyväksyttiin yksimielisesti.

Hannu Holopainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo18.23.

Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen oli kokouksessa asiantuntijana asiankäsittelyn aikana.

KH 18.11.2019 § 436

Kaupunginjohtajan päätösehdotus:Kaupunginhallitus päättää

hyväksyä kaavoituskatsauksen vuodelle 2020 ja ehdottaa,

että kaupunginvaltuusto merkitsee kaavoituskatsauksen vuodelle 2020 tiedoksi.



KV 16.12.2019 § 156Ehdotus:Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

merkitä kaavoituskatsauksen vuodelle 2020 tiedoksi.

Keskustelu:Keskustelun alussa kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen esittelikaavoituskatsauksen valtuutetuille. Tämän jälkeen asiassa käytiin keskustelu,jossa neljä valtuutettua käytti puheenvuoron. Lisäksi KaavoituspäällikköJuha-Pekka Vartiainen käytti vielä puheenvuoroja.

Keskustelussa ei tehty päätösehdotuksesta poikkeavia esityksiä.




Liitteet 1 Joensuun kaavoituskatsaus 2020


Kaupunginhallitus § 474 02.12.2019Kaupunginvaltuusto § 157 16.12.2019

Eropyyntö Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtymävaltuuston varajäsenyydestä

5214/00.00.01/2019

KH 02.12.2019 § 474

Ville Elonheimo on pyytänyt 18.11.2019 kaupungille lähettämällään säh kö pos ti-vies til lä eroa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kun ta yh ty mä val-tuus ton varajäsenyydestä 1.1.2020 alkaen henkilökohtaisten syiden vuoksi.

Kuntalain 70 §:n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästäsyystä.

Kuntalain 76 §:n 1 momentin mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiinon henkilö, joka kuntalain 71 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jä sen-kun nan luottamustoimeen.

Siun soten perussopimuksessa määrätään, että mikäli yhtymävaltuuston jäsentai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muustasyys tä eroaa yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jä se-nen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen va lit-se mi ses ta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Valmistelija: hallintopäällikkö

Kaupunginjohtajan päätösehdotus:Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

todeta Ville Elonheimon luottamustoimen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja ter veys-pal ve lu jen kuntayhtymävaltuuston varajäsenenä (Eija Virkkalan varajäsen) päät-ty neek si 1.1.2020 alkaen ja

valita uuden varajäsenen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kun ta-yh ty mä val tuus toon (Eija Virkkalan varajäsen) 1.1.2020 alkaen.



todeta Ville Elonheimon luottamustoimen Pohjois-Karjalan sosiaali- jaterveyspalvelujen kuntayhtymävaltuuston varajäsenenä (Eija Virkkalanvarajäsen) päättyneeksi 1.1.2020 alkaen ja

valita uuden varajäsenen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujenkuntayhtymävaltuustoon (Eija Virkkalan varajäsen) 1.1.2020 alkaen.

Keskustelu:Asiassa käytiin keskustelu, jossa yksi valtuutettu käytti puheenvuoron.



Valtuutettu Oskari Korhonen esitti uudeksi varajäseneksi Pohjois-Karjalansosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymävaltuustoon (Eija Virkkalan varajäsen) Iiris Lehtoa 1.1.2020 alkaen.

Muita esityksiä ei tehty.

Päätös:Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti todeta Ville Elonheimonluottamustoimen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujenkuntayhtymävaltuuston varajäsenenä päättyneeksi.

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti valita uudeksi varajäseneksiPohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymävaltuustoon (EijaVirkkalan varajäsen) Iiris Lehdon 1.1.2020 alkaen.



Eropyyntö Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustosta

KH 02.12.2019 § 475

Ismo Lehikoinen on pyytänyt 20.11.2019 kaupungille lähettämällään säh kö pos-ti vies til lä eroa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustostahen ki lö koh tais ten syiden vuoksi.

Kuntalain 70 §:n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästäsyystä.

Kuntalain 76 §:n 1 momentin mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiinon henkilö, joka kuntalain 71 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jä sen-kun nan luottamustoimeen.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 7 §:n 6 momentissamää rä tään, että mikäli valtuuston jäsen eroaa kesken toimikauden, päättää jä-se nen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen valitsemisesta jäl-jel lä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen on edustettava samaapo liit tis ta ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.



todeta Ismo Lehikoisen luottamustoimen Pohjois-Karjalan kou lu tus kun ta yh ty-män yhtymävaltuuston jäsenenä päättyneeksi ja

valita uuden jäsenen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yh ty mä val tuus-toon.



todeta Ismo Lehikoisen luottamustoimen Pohjois-Karjalan kou lu tus kun ta yh ty-män yhtymävaltuuston jäsenenä päättyneeksi ja

valita uuden jäsenen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yh ty mä val tuus-toon.


Valtuutettu Eila Heinonen esitti uudeksi jäseneksi Pohjois-Karjalankoulutuskuntayhtymän yh ty mä val tuus toon Juho Kettusta ja Kettuseltavapatuvalle varajäsenen paikalle (Jukka Hirvosen varajäsen) Olli Haapiaista.



Muita esityksiä ei tehty.

Päätös:Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti todeta Ismo Lehikoisen luot ta mus toi-men Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenenäpäättyneeksi.

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti valita uudeksi Pohjois-Karjalankoulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston jäseneksi Juho Kettusen jaKettuselta vapautuvalle varajäsenen paikalle (Jukka Hirvosen varajäsen) OlliHaapiaisen.


Kaupunkirakennelautakunta § 162 24.09.2019Kaupunkirakennelautakunta § 210 03.12.2019Kaupunginhallitus § 491 09.12.2019Kaupunginvaltuusto § 159 16.12.2019

Taidemuseon ympäristön asemakaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen

3729/10.02.03/2018

KRAKLK 24.09.2019 § 162

Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kiertoliittymän rakentaminenKou lu ka dun ja Siltakadun risteykseen. Suunniteltu kiertoliittymä ei mahdu ny-kyi sel le katualueella, joten katualuetta täytyy laajentaa. Katualueen laa jen nuk-sen takia suunnittelualueessa ovat mukana Metsätalo (Koulukatu 24), asun-to-osa ke yh tiö Joensuun Siltakatu 22 (Koulukatu 31), Joensuun lyseon lukio jatai de mu seo Onni. Kiertoliittymästä on tehty liikenteen yleissuunnitelma.

Hanke perustuu Joensuun keskustan osayleiskaavaan (2012), Joensuun kes kus-tan liikennesuunnitelmaan (2012), Siltakadun liikenteen yleissuunnitelmaan(vä lil lä Länsikatu-Kirkkokatu) ja pol ku pyö räi lyn ja jalankulun ke hit tä mis suun ni-tel ma 2030:een.

Kaavamuutoksella ratkaistaan taidemuseon korttelin rakennussuojelu. Tai de-mu seon korttelista suojellaan Joensuun keskustan osayleiskaavan mukaisestikol me kohdetta: taidemuseo Onni, taidekeskus Ahjo ja entinen lyseon vah ti-mes ta rin asunto. Vanhaa piharakennusta ei suojella asemakaavalla, koska ton-til le on ha lut tu jättää liikkumatilaa lisärakentamiseen. Lisäksi piharakennukselleon vai kea löytää käyttöä. Lyseon lukion rakennuksen suojelu säilytetään en nal-laan.

Taidemuseon ja lyseon lukion kortteleiden käyttötarkoituksia laajennetaan. Tai-de mu seon korttelin käyttötarkoitukseksi esitetään yleisten rakennusten kort te-li aluet ta ja lyseon lukio korttelille liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta,jol la sallitaan kehittämis-, koulutus-, tut ki mus- ja näihin verrattavaa toimintaapal ve le via rakennuksia. Nykyiset toiminnat kortteleissa ovat kaa va muu tos eh do-tuk seen kirjattujen käyttötarkoitusten mukaisia, mutta uusia kaava sallisi mui ta-kin käyttöjä.

Muilta osin tehdään vain pieniä täsmentäviä tarkennuksia voimassa olevaankaa vaan. Metsätalon ja asunto-osakeyhtiö Joensuun Siltakatu 22:n ra ken nus oi-keu det säi ly vät nykyisellään, vaikka tontit pienenevät. Joensuun Metsätalo Oy:nja asun to-osa ke yh tiö Joensuun Siltakatu 22:n on sovittu maakaupoista.

Asemakaavan muutos koskee I kaupunginosan korttelia 133, korttelin 26 tonttia13 ja katualuetta, kaupunginosan II korttelia 31, korttelin 27 tonttia 7 ja ka tu-aluet ta sekä kaupunginosien III ja IV katualuetta.

Asemakaavan muutoksella muodostuu I kaupunginosan kortteli 133, korttelin 26tont ti 14 ja katualuetta, kaupunginosan II kortteli 31, korttelin 27 tontti 17 ja ka-tu aluet ta sekä kaupunginosien III ja IV katualuetta.

Tonttijaolla muodostuvat Joensuun kaupungin: I kaupunginosan korttelin 26 tontti 14 ja korttelin 133 tontti 4



II kaupunginosan korttelin 27 tontti 17 ja korttelin 31 tontti 3

Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro 1738.

Valmistelija: maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen / JPV

Kaupunkiympäristöjohtajan päätösehdotus:Kaupunkirakennelautakunta päättää

asettaa edellä selostetun Taidemuseon ympäristön asemakaavamuutoksen jatont ti jaon maankäyttö- ja ra ken nus ase tuk sen 27 §:n mukaisesti julkisesti näh tä-vil le,

pyytää lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luon non va rat-vas tuu alu eel ta ja museovirastolta

sekä jos asemakaavan muutosta vastaan ei tehdä muistutuksia ja mikäli lau sun-nois sa ei ole huomautettavaa, esittää kaupunginhallitukselle, että se eh dot taa,et tä kaupunginvaltuusto päättää

hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Tai de mu-seon ympäristön asemakaavamuutoksen ja tonttijaon.


KRAKLK 03.12.2019 § 210

Kaavaehdotus oli nähtävillä 3.10. - 4.11.2019. Ehdotuksesta annettiin kolme lau-sun toa ja yksi muistutus. Näissä esitettiin taidemuseon korttelin punaisen pi ha-ra ken nuk sen suojelemista, siirtämistä tai vähintäänkin pidättäytymistä pur ka-mi ses ta toistaiseksi. Lisäksi esitettiin, että kiertoliittymän liikenteellinen toi mi-vuus var mis tet tai siin esimerkiksi simuloinnein ja pidettiin kier to liit ty mä rat kai-sua mo ni mut kai se na.

Lausunnoissa ja muistutuksessa ei esitetä sellaisia asioita, joita ei olisi jo ai em-min selvitetty riittävästi tai joita ei olisi jo perustellusti ratkaistu. Kaa va eh do tus-ta ei ole muutettu ehdotusvaiheen palautteen vuoksi.

Ehdotusvaiheen palautteet ja vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä 4.


Kaupunkiympäristöjohtajan viransijaisen päätösehdotus:Kaupunkirakennelautakunta päättää

hyväksyä kaavaselostuksen liitteellä 4 olevat vastineet kaavaehdotuksesta saa-tui hin lausuntoihin ja muistutukseen ja



esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päät-tää

hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Tai de mu-seon ympäristön asemakaavan muutoksen ja tonttijaon.



KH 09.12.2019 § 491


hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisen Tai de mu-seon ympäristön asemakaavan muutoksen ja tonttijaon.



hyväksyä edellä selostetun ja liitteenä olevan kaavakartan mukaisenTaidemuseon ympäristön asemakaavan muutoksen ja tonttijaon.

Päätös:Hyväksyttiin keskustelutta yksimielisesti.

Liitteet 2 Kaavaselostus Taidemuseon ympäristön asemakaavamuutoksen jatonttijaon hyväksymiseen

3 Kaavakartta Taidemuseon ympäristön asemakaavan muutoksenhyväksymiseen


Tarkastuslautakunta § 93 19.11.2019Kaupunginvaltuusto § 160 16.12.2019

Sidonnaisuusilmoitusrekisteri

286/00.03.00/2017

TARKLK13 19.11.2019 § 93 Sidonnaisuudet

Kuntalain mukaan kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessätietoverkossa. Sidonnaisuuksien ilmoittamisella ja rekisterin julkaisemisellainternetissä pyritään turvaamaan kunnan asukkaiden luottamusta hallinnonriippumattomuuteen ja puolueettomuuteen sekä edistämään päätöksenteonavoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Ilmoitettavat sidonnaisuudet:Tiettyjen kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on tehtäväsidonnaisuusilmoitukset• johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissayrityksissä ja muissa yhteisöissä• merkittävästä varallisuudestaan sekä• muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- javirkatehtävien hoitamisessa.

Ilmoitusvelvollisia ovat:• kaupunginhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999)tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenet ja varajäsenet• valtuuston ja lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat• kaupunginjohtaja• kaupunginhallituksen ja lautakunnan sekä jaostojen esittelijät• kaupunginhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999)tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jaoston jäsenet ja varajäsenet• muiden lautakuntien jaostojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvooilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustontiedoksi.

Jokainen ilmoitusvelvollinen on itse vastuussa ilmoituksen tekemisestä ja siinätapahtuvista muutoksista. Kuntaliitto on ohjeistanut sidonnaisuusilmoitusten ja–rekisterin tekemisestä. Tarkastuslautakunnalla on lain mukaan mahdollisuustarvittaessa kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään uusi ilmoitus taitäydentämään jo tehtyä ilmoitusta.

Sidonnaisuusrekisteri ja sidonnaisuusrekisterin tietosuojaseloste on julkaistukaupungin internet-sivulla www.joensuu.fi/sidonnaisuudet

Kuntalain mukaan esteellisen henkilön on edelleenkin ilmoitettavaesteellisyydestään.

Puheenjohtajan päätösehdotus:Tarkastuslautakunta ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että semerkitsee sidonnaisuusilmoitusrekisterin tiedoksi.


Tarkastuslautakunta § 93 19.11.2019Kaupunginvaltuusto § 160 16.12.2019

Sidonnaisuusilmoitukset ovat luettavissa kaupungin internet-sivuillawww.joensuu.fi/sidonnaisuudet


KV 16.12.2019 § 160Ehdotus:Tarkastuslautakunta ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

merkitä sidonnaisuusilmoitusrekisterin tiedoksi.




Saimaa Capital Oy:n laina-ajan tarkistaminen

5194/02.05.03/2019

KH 09.12.2019 § 487

Saimaa Capital Oy on suomalaisiin pk-yrityksiin sijoittava sijoitusyhtiö, joka syn-tyi vuonna 2015 Itä-Suomen Rahasto Oy:n ja Indekon Oy:n fuusiossa. Kaupunginomis tus osuus yhtiöstä on 4,26 %.

Vuonna 2016 Saimaa Capitalissa toteutettiin tasejärjestely, jossa se palauttiomis ta jil leen pääomia edellytyksenä, että ne lainataan yhtiölle takaisin. Jär jes-te ly liittyi Finnveran irtautumiseen yhtiöstä. Järjestelyn myötä omistajienSaimaa Ca pi ta lil le myöntämien velkakirjalainojen yhteismäärä on 14,5 milj.euroa.

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt asiaa 28.11.2016 § 111. Päätöksen mukaisestikau pun gin osuus (613 948, 30 euroa) yhtiön sijoitetusta vapaasta pääomastamuut tui yhtiölle oman pääomanehtoisesta rahoituksesta lainaksi. Laina erään-tyy 31.12.2021. Velkakirjan ehtojen mukaisesti laina-aika jatkuu tämän jälkeen 5vuot ta kerrallaan, ellei lainanantaja ole aikaisintaan 12 kuukautta ja viimeistään6 kuukautta ennen laina-ajan päättymistä ilmoittanut kirjallisesti, että ei haluasen jatkuvan seuraavaa viittä vuotta. Lainan korko on 2 %.

Saimaa Capital Oy on lähettänyt osakkeenomistajilleen 24.10.2019 päivätyn kir-jeen, jossa yhtiö pyytää omistajiltaan vuonna 2021 erääntyville lainoilleen jat ko-ai kaa vuoden 2024 loppuun saakka. Käytännössä yhtiö on joutunut varaamaanlik vi de jä varojaan jo tässä vaiheessa vuonna 2021 erääntyviin omistajalainoihin,mi kä on hiukan hidastanut yhtiön mahdollisuuksia tehdä sijoitusstrategian mu-kai sia sijoituksia. Jatkoajan pyytäminen liittyy siten Saimaa Capital Oy:n ak tii vi-sen sijoitustoiminnan ylläpitämiseen ja lähivuosien likviditeetin parantamiseen.Lai na-ajan jatkamisella parannettaisiin yhtiön tase-asemaa ja sijoitusstrategianto teut ta mis ta.

Lainaehdot säilyisivät muilta osin ennallaan.

Kirje Saimaa Capital Oy:n omistajille on luettavissa sähköisen kokouksen oheis-ma te ri aa li na.

Valmistelija: talousjohtaja


hyväksyä Saimaa Capital Oy:n lainaehtojen muuttamisen siten, että yhtiöllemyön ne tyn 613 948,30 euron lainan uusi eräpäivä on 31.12.2024 ja

valtuuttaa kaupunginhallituksen jatkossa ratkaisemaan laina-ajan jatkamisenvel ka kir jan ehtojen mukaisesti sekä muut teknisluontoiset lainaehtoja koskevatmuu tok set.




Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelynaikana.


hyväksyä Saimaa Capital Oy:n lainaehtojen muuttamisen siten, että yhtiöllemyönnetyn 613 948,30 euron lainan uusi eräpäivä on 31.12.2024 ja

valtuuttaa kaupunginhallituksen jatkossa ratkaisemaan laina-ajan jatkamisenvelkakirjan ehtojen mukaisesti sekä muut teknisluontoiset lainaehtoja koskevatmuutokset.




Omavelkaisen takauksen myöntäminen Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n lainan vakuudeksi

5284/02.05.06/2019

KH 09.12.2019 § 488

Joensuun Yrityskiinteistöt Oy hakee kaupungin omavelkaista takausta ra ha lai-tok ses ta otettavalle uudelle 4.000.000 euron lainalle, joka käytetään teol li suus-ti lo jen rakentamiseen GreenPark -yrityspuistoon. Joensuun kaupungin oma vel-kai sen takauksen osuus olisi 80 % lainamäärästä (3,2 milj. euroa) ja 20 % tar vit-ta vas ta va kuu des ta järjestetään Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n kiin ni tys va kuu-te na. Kau pun gin omavelkaisen takauksen vastavakuudeksi yhtiö on sitoutunutan ta maan kaupungille kiinnityksen tontin 167-16-102-5 vuokraoikeuteen sekäomis ta maan sa pesularakennukseen (laitostunnus 167-16-102-5-L1). Kaupunginsaa ma kiinnitys on etuoikeusjärjestyksessä parhaalla sijalla.

Haettava takaus liittyy konsernistrategian mukaiseen GreenPark Yrityspuistonke hit tä mi seen. Teollisuustilojen rakentamista yrityspuistoon jatketaan siten, et-tä alueelle muodostuu teollisuuspuisto, jossa toimii useita eri yrityksiä. Lainankoh tee na olevan teollisuushallin pinta-ala on 3 158 m2. Hankkeen ko ko nais kus-tan nus ar vio on 4,0 milj. euroa (alv 0 %). Tavoitteena on rakennuksen val mis tu-mi nen 30.6.2020, jolloin toimitilat luovutettaisiin tiloihin tulevan vuokralaisenkäyt töön.

Yhtiö on pyytänyt enintään 4.000.000 euron lainatarjoukset neljältä eri ra hoi tus-lai tok sel ta. Suoritetun lainatarjousvertailun perusteella Joensuun Yri tys kiin teis-töt Oy:n hallitus on päättänyt hyväksyä Pohjois-Karjalan Osuuspankin tekemänra hoi tus tar jouk sen, jossa kaupungin omavelkaisen takauksen osuus on 80 % lai-na mää räs tä ja 20 % Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n kiinnitysvakuutena. Lainanmää rä on enintään 4.000.000 euroa. Laina-aika 20 vuotta. Korko on kiinteä kokolai na-ajan 1,33 % (korkoindikaatio 15.11.2019 klo 12:00). Lainajärjestelyitä onval mis tel tu yhteistyössä konsernipalvelujen kans sa konserniohjeidenmukaisesti.

Kuntalain 129 §:n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saavaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saamyöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä ta-lou del li nen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.Kun ta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa mark ki noil-la toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisökuu luu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä mää-räys val las sa. Edelleen pykälässä säädetään, että kunnan on lisäksi otettava huo-mi oon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 ar tik-las sa säädetään.

Joensuun Yrityskiinteistöt Oy on kaupungin 100 %:sti omistama. Yhtiö tarjoaakoh tuul li sen hintaisia toimitiloja yrityksille ja täydentää markkinaehtoistakiinteistöliiketoimintaa. Yhtiön vuoden 2018 liikevaihto oli 4,0 milj. euroa. Ta-seen loppusumma oli 22,0 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden2018-2019 vaihteessa 0,9 milj. euroa. Yhtiön lainakanta 31.12.2018 oli 12,6 milj.eu roa.



Kaupungin takausvastuut 31.12.2018 ovat yhteensä 158,5 milj. euroa. Tästä kon-ser niin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut takaukset olivat 156,2 milj. euroa.Ta kaus vas tuut ovat kasvaneet viime vuosina erityisesti opis ke li ja-asun to tuo tan-toa koskevien takausten seurauksena. Vuonna 2019 ei ole myönnetty uusia ta-kauk sia, mutta jo tehtyjen päätösten seurauksena takausvastuut ovat kas va-mas sa kuluvana vuonna arviolta runsaat 19 milj. euroa. Vuoden 2020 ta lous ar-vios sa on varauduttu uuden takauksen myöntämiseen loppuvuonna 2019 Joen-suun Yrityskiinteistöt Oy:lle, käytännössä takauksen kohteena olevan lainannos to kohdistuu vuoteen 2020. Kokonaisuutena kaupungin takausvastuiden ar-vioi daan kääntyvän kuitenkin laskuun vuonna 2020.

Kuntalain 129 § huomioiden valmistelussa on lisäksi arvioitu Joensuun Yri tys-kiin teis töt Oy:n taloudellisen tilanteen kehitystä ja kykyä selviytyä vastuistaan.Huo mioi den mm. yhtiön liikevaihdon, investointien, lainakannan jamaksuvalmiuden ke hi tyk sen arvio, ei myönnettäväksi esitettyyn lainaan sisällykaupungin nä kö kul mas ta merkittävää taloudellista riskiä, joka vaarantaisikaupungin kykyä vas ta ta sille laissa säädetyistä tehtävistä. JoensuunYrityskiinteistöt Oy:llä on koh tee seen tulevan käyttäjän kanssa viiden vuodenpituinen vuok ra so pi mus ilman ir ti sa no mis mah dol li suut ta, joka turvaa myösosaltaan yhtiön mak su ky kyä. So pi mus jatkuu em. vuokrasopimuksen päätyttyätoistaiseksi voimassaolevana vuok ra so pi muk se na, jonka irtisanomisaika on 24kuukautta, ellei sen päät ty mi ses tä ilmoiteta 12 kuukautta ennen ensimmäisenvuokrakauden päättymistä.

Huomioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 ar tik-lat takauksen suuruus rajataan 80 %:iin. Lisäksi kaupungin edut turvataan kat ta-val la vastavakuudella ja kaupungin takauksesta peritään 0,3 %:n takausprovisio,jon ka määrä lasketaan vuosittain 31.12. jäljellä olevasta pääomasta.

Yhtiön hallituksen Joensuun kaupungin omavelkaista takausta koskevahakemus on luettavissa sähköisen kokouksen oheismateriaalina.

Valmistelija: talousjohtaja


antaa omavelkaisen takauksen Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n kilpailuttaman jayh tiön hallituksen päättämän Pohjois-Karjalan Osuuspankilta otettavan enin-tään 4.000.000 euron lainan vakuudeksi, jossa laina-aika on 20 vuotta. Lainankor ko on kiinteä. Indikatiivinen kiinteän koron taso on 1,33 % (15.11.2019 klo12:00). Kaupungin takauksen osuus on 80 % lainasaamisen määrästä. Lainan lo-pul li nen korko määräytyy lainan noston markkinatilanteen mukaan.

Takauksen myöntämisen ehtona on, että Joensuun Yrityskiinteistöt Oy sitoutuuan ta maan kaupungille vastavakuutena kiinteistön 167-16-102-5 vuok ra oi keu-teen sekä sille rakennettuun pesularakennukseen (laitostunnus 167-16-102-5-L1) kohdistuvan 3.500.000 euron suuruisen kiinnityksen parhaalla etusijalla.

Omavelkaisesta takauksesta peritään 0,3 % suuruinen takausprovisio. Provisio



lasketaan vuosittain takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pää-omas ta per 31.12. ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuunlop puun mennessä.


Talousjohtaja Satu Huikuri oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelynaikana.


antaa omavelkaisen takauksen Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n kilpailuttaman jayh tiön hallituksen päättämän Pohjois-Karjalan Osuuspankilta otettavan enin-tään 4.000.000 euron lainan vakuudeksi, jossa laina-aika on 20 vuotta. Lainankor ko on kiinteä. Indikatiivinen kiinteän koron taso on 1,33 % (15.11.2019 klo12:00). Kaupungin takauksen osuus on 80 % lainasaamisen määrästä. Lainan lo-pul li nen korko määräytyy lainan noston markkinatilanteen mukaan.

Takauksen myöntämisen ehtona on, että Joensuun Yrityskiinteistöt Oy sitoutuuan ta maan kaupungille vastavakuutena kiinteistön 167-16-102-5 vuok ra oi keu-teen sekä sille rakennettuun pesularakennukseen (laitostunnus 167-16-102-5-L1) kohdistuvan 3.500.000 euron suuruisen kiinnityksen parhaalla etusijalla.

Omavelkaisesta takauksesta peritään 0,3 % suuruinen takausprovisio. Provisiolasketaan vuosittain takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pää-omas ta per 31.12. ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuunlop puun mennessä.




Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteidenmuuttaminen

5270/00.01.04/2019

KH 02.12.2019 § 472

Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanpe rus teet -asiakirjan sisältöä on muutettava ajantasaistamiseksi sekä kaupunginor ga ni saa tion muutoksen vuoksi.

Kuntalain (410/2015) 14 §:n 2. mom. 7. kohdan mukaan valtuuston tehtävänä onpäät tää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteilla luodaan puitteet järjestää jayh den mu kais taa kaupunkikonsernin ohjaus- ja johtojärjestelmää. Tavoitteenaon vahvistaa hyvää hallinto- ja johtotapaa.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet koskevat kaikkia valvonnastavas tuus sa olevia kaupungin toimielimiä ja johtoa, sekä kaupunkikonserniin kuu-lu via tytäryhteisöjä.

Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa mitä kaupunginhal lin to sään nös sä, Sisäisen valvonnan toimintaohjeessa, Joensuun kaupunginris kien hal lin ta suun ni tel mas sa, sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä sanotaan.Kau pun ki kon ser niin kuuluvien tytäryhteisöjen on noudatettava Joensuun kau-pun gin konserniohjetta koskien mm. kaupunkikonsernin tarkastusta.

Tehtävät muutokset käyvät ilmi liitteenä olevasta Joensuun kaupungin ja kau-pun ki kon ser nin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -asiakirjasta. Yli-vii vat tu teksti on tarkoitettu poistettavaksi ja lisäykset on merkitty punaisellateks til lä.

Valmistelija: Sisäisen tarkastuksen yksikkö


hyväksyä liitteenä olevan Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisenval von nan ja riskienhallinnan perusteet sekä määrätä asiakirjan tulemaan voi-maan 1.1.2020 lukien.



hyväksyä liitteenä olevan Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä määrätä asiakirjan tulemaan



voimaan 1.1.2020 lukien.


Liitteet 4 Joensuun kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan jariskienhallinnan perusteet



Vastaaminen valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen Penttilän asuinalueenpysäköinnistä

4860/10.00.02/2019

KRAKLK 20.11.2019 § 204

Valtuutettu Jussi Wihonen ja 8-9 muuta valtuutettua ovat tehneet val tuus to-aloit teen Penttilän asuinalueen pysäköinnistä. Aloitteessa kritisoidaan eri tyi ses-ti vie ras py sä köin ti paik ko jen vähyyttä, ja kysytään, mihin toimiin kaupunki ryh-tyy, jot ta myös vierailijoilla on mahdollisuus pysäköidä laillisesti Penttilän alu-eel la.

Valtuustoaloitteessa tarkoitetaan Penttilänrannan aluetta eli entistä Penttilänsa ha-aluet ta. Tämän alueen ensimmäiset asunnot ovat valmistuneet vuonna

2013. Tähän mennessä alueelle on rakennettu noin 50 000 k-m2 asuin ra ken nuk-sia ja asukasmäärä on noin 1000. Alueen katuverkko on rungoltaan valmis, mut-ta asuntokatujen osalta varsin keskeneräinen. Penttilänkadun katuyhteys alu-eel le avattiin vuonna 2012. Jalankulun ja pyöräilyn yhteys alueelle toteutettiinjoen itä ran taa myöten ja Ylisoutajan sillan kautta vuonna 2014. Penttilänkatu ra-ken net tiin uuden alueen läpi vuonna 2017, jolloin myös linja-autoreitti 3 siir ret-tiin täl le kadulle. Linja-auto liikennöi tunnin vuorovälillä. Alueen lähipalvelutovat pa ran tu neet vuonna 2018 avatun toisen ruokakaupan ja vuonna 2019 ava-tun lä hi ra vin to lan myötä. Jalankulun ja pyöräilyn hyvät yhteydet ja lisääntyväpal ve lu tar jon ta vähentävät autolla liikkumisen tarvetta.

Autopaikkojen toteuttaminen on kiinteistöjen vastuulla oleva asia. Kaupunkiaset taa asemakaavamääräyksillä vähimmäismäärän toteutettaville au to pai koil-le. Lisäksi kaupunki järjestää jonkin verran yleisiä pysäköintipaikkoja sa tun nai-seen pysäköintipaikkatarpeeseen.

Penttilänrannan alueella on nähtävissä neljä seikkaa, joi den vuoksi au to paik ka-mää rä on kokonaisuutena koettu riittämättömäksi. En sin nä kin muuttajien jou-kos sa on paljon opiskelijoita. Autoilevat opiskelijat pyr ki vät löytämään ilmaisenau to pai kan, mikä tarkoittaa käytännössä pysäköintiä tontin ulkopuolella (ka-dun var sil la ja yleisillä pysäköintialueilla). Toiseksi alueelle muuttaa vanhempiapa ris kun tia, jotka ovat asuneet paikoissa, joissa kahden auton omistaminen onol lut tar peen. Kestää aikansa muuttaa tapojaan uuteen asuinpaikkaan so vel tu-vik si. Kol man nek si asun to-osa ke yh tiöi den autopaikat on toteutettu pää sään töi-ses ti py sä köin ti kel la rei hin, jolloin niiden hankintahinta on korkea. Tämä tuottaaai na uu den rakennuksen val mis tues sa tilanteen, jossa taloyhtiössä on myy mät-tö miä ja käyttämättömiä au to paik ko ja, ja autoja pysäköidään kauempana muu-al la, il mai sil la paikoilla. Tilanne tasoittuu vähitellen, kun asukkaat hyväksyvät,et tä au to paik ka mak saa, ja hankkivat paikan omasta yhtiöstään. Neljänneksialu eel la ra ken ne taan koko ajan eivätkä rakentajien autot mahdu kuin osittainkes kus ta mai sen tiiviille tonteille.

Penttilänrannan ensimmäisessä ja toisessa uudessa asemakaavassa on vaadittuyk si autopaikka kutakin asuinrakennusten kerrosalan 85 neliömetriä kohti. Vaa-



ti mus on korkeampi kuin keskustan alueella (1 ap / 100 k-m2), mutta matalampi

kuin lähiöissä (esim. 1 ap / 75 k-m2). Vuonna 2016 toteutetun kyselyn mukaanPent ti län ran nas sa on useimmiten yksi auto yhtä taloutta kohti. Kahden autonta louk sien määrä on pienempi kuin autottomien talouksien määrä. En sim mäis-ten asemakaavojen autopaikkavaatimuksen voi katsoa vastaavan melko hyvinasuk kai den omaa tarvetta.

Vieraspysäköintikin on lähtökohtaisesti kiinteistöjen vastuulla oleva asia. Kiin-teis töt toteuttavat vieraspaikkoja vaihtelevasti. Kaupunki ei edellyttänyt Pent ti-län ran nan kahdessa ensimmäisessä kaavassa erikseen nimettäviä vie ras paik ko-ja. Asia jäi siten kiinteistöjen ratkaistavaksi. Koska yhtiöt eivät kiinnittäneet tä-hän asiaan riittävästi huomiota, lisättiin Penttilänrannan kolmanteen ase ma-

kaa vaan vaatimus siitä, että varsinaisen autopaikkavaatimuksen (1 ap / 85 k-m2) li säk si on aina tehtävä vähintään kaksi vieraspaikkaa ja suuremmissa asun to-koh teis sa (yli 1500 k-m2) vielä lisää.

Kaupunki tarjoaa pysäköintimahdollisuuksia asuntokatujen varsilla (ny kyi sel-lään Kim pi ku ja ja Kutterikuja) ja osin myös Penttilänkadun varressa. Pent ti län-kul ma-ka tu on avattu yleiselle liikenteelle ja sen varressa on mahdollista py sä-köi dä. Pent ti län kul man päähän on rakennettu pieni yleinen pysäköintialue vuon-na 2019. Aikanaan toteutetaan kadunvarsipysäköintiä myös Suursahankadulle.Nä mä ka dut on rakennettu toistaiseksi valmiiksi vain rungoiltaan, mutta ne ovatlii ken nöi tä vis sä. Kadunvarsipysäköintiä tulee myös uu sil le asuntokaduille Pent-ti län ran nan sisäosiin alueiden rakentamisen myö tä (Leh to lan ka tu, Niittytie,myö hem min kaavoitettavat kadut).

Kadunvarsipaikkojen lisäksi kau pun ki on to teut ta nut ns. soraparkin yleiseenkäyt töön pysäköintitalolle suun ni tel lul le ton til le. Tämä pysäköintialue on toi mi-nut ja toimii edelleenkin py sä köin nin ta saus al taa na. Vastaavia tilapäiskäyttöisiäpy sä köin ti paik ko ja varaudutaan te ke mään jat kos sa kin, jos on tarpeen. Opis ke li-ja ta lo Light Housen valmistuttua osa soraparkin au to pai kois ta siirtyi so pi muk-sel la Light Housen asukkaiden käyttöön. Poistuvat paikat kor va taan ti la päi sel läalu eel la julkisille palveluille varatulla rakentamattomalla ton til la kier to liit ty mänete lä kai na los sa vuonna 2020. Suursahankadun päähän kun to por tai den lähelleon val mis tu nut pieni pysäköintialue vuonna 2019. Se palvelee portaiden käyt tä-jien li säk si Ruusupuistossa vierailevia.

Edellisten toimien lisäksi kaupunki valmistelee keskustasta tutun py sä köin ti tun-nus jär jes tel män käyttöönottoa myös Aittarannassa ja Penttilänrannassa. Tämätar koit taa sitä, että pitkäaikainen pysäköinti on mahdollista vain py sä köin ti tun-nuk sen hankkineille, mikä lisää varmasti asukkaiden kiinnostusta hankkia au to-paik ka oman taloyhtiön pihasta, katoksesta tai kellarista. Lyhytaikaiselle asioin-ti- ja vieraspysäköinnille syntynee tätä kautta lisää tilaa. Pysäköintitunnuksenhank ki mi nen ei ole kuitenkaan kallista. Asukkaalle se maksaa noin 100 euroavuo des sa, mi kä on suuruusluokaltaan sama kuin Opiskelija-asunnot Oy Joen-suun Ellin pi ha paik ko jen hinta. Pysäköintitunnuksen hankkiminen antaa myösmah dol li suu den vie rai den pitempiaikaiseen pysäköintiin, koska pysäköinnin ai-ka ra joi tuk sia ei so vel le ta tunnuksella pysäköiviin.



Kaupunki seuraa koko ajan Penttilänrannan pysäköintitilannetta ja reagoi vält-tä mät tö miin pysäköintitarpeisiin. Kaikille riittävää ilmaisten py sä köin ti paik ko-jen mää rää ei kuitenkaan voida rakentaa.


Kaupunkiympäristöjohtajan viransijaisen päätösehdotus:Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se an-taa edelle kirjoitetun vastauksen Jussi Wihosen ynnä muiden val tuus to aloit tee-seen Penttilän asuinalueen pysäköinnistä.


KH 02.12.2019 § 478


merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muiden val-tuus to aloit tee seen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.



merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muidenvaltuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.




Liitteet 5 Valtuutettu Jussi Wihosen ynnä muiden valtuustoaloite Penttilänasuinalueen pysäköinnistä


Kaupunginvaltuusto § 9 28.01.2019Kaupunkirakennelautakunta § 217 03.12.2019Kaupunginhallitus § 493 09.12.2019Kaupunginvaltuusto § 165 16.12.2019

Valtuutettu Kikkis Mikkolan ynnä muiden valtuustoaloite koirapuistosta jokaiseen kaupunginosaan,myös Marjalaan

3899/10.03.01/2019

KV 28.01.2019 § 9

Valtuutettu Kikkis Mikkola jätti 28.1.2019 valtuuston puheenjohtajallevaltuustoaloitteen koirapuistosta jokaiseen kaupunginosaan, myös Marjalaan

Valtuustoaloitteen olivat allekirjoittaneet myös Antti Kainulainen, MikaPiironen, Hannes Rossi, Marjatta Räty, Sanna Heinonen, Kari Savolainen, OsmoKokko, Sampsa Jääskeläinen, Emilia Osmala, Anni Järvinen, Marko Haakana,Petteri Tahvanainen, Antti Saarelainen, Maria Roivas, Mira Pesonen, KristaMikkonen, Alia Dannenberg, Hannele Autti, Martti Juntunen, Sari Koskinen,Hannu Holopainen, Oskari Korhonen, Satu-Sisko Eloranta, Iiris Pääkkönen,Merja Mäkisalo-Ropponen, Eero Hirvonen, Paula Puhakka, Heli Hjälm, PetjaVuojärvi, Matti Ketonen, Jere Nuutinen ja Martti Surakka.

Päätös:Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

KRAKLK 03.12.2019 § 217

Kaupunginhallitus päätti 4.2.2019 lähettää asian kaupunkirakennelautakunnanval mis tel ta vak si.

Joensuun kaupungilla on aidattuja koirapuistoja tällä hetkellä kahdeksan kap pa-let ta, jot ka sijaitsevat Noljakan, ruutukaavan IV, Rantakylän, Karsikon, Nii ni vaa-ran, Kar hun mäen, Reijolan ja Hammaslahden kaupunginosissa.

Koirapuistojen määrää ja tiheyttä on linjattu vuonna 2011 tehdyssä Joensuunkau pun gin palveluverkkosuunnitelmassa. Suunnitelman mukaan koi ra puis to jara ken ne taan tiheille asemakaava-alueille kysynnän mukaan asukasmääräänsuh teu tet tu na. Koirapuistoja rakennetaan enintään 1 - 2 kpl kullekin pal ve lu alu-eel le kui ten kin niin, että kaupunkikeskustan ulkopuolelle rakennetaan enintään1 puis to/pal ve lu alue. Palveluverkkotarkastelun tavoitetila oli asetettu vuoteen2020 saakka. Tämän hetkinen koirapuistojen määrä kattaa hyvin pal ve lu verk ko-suun ni tel man mukaisen tavoitteen, sillä koirapuisto puuttuu vain Kiih te lys vaa-ra-Tuu po vaa ra -palvelualueelta ja Eno-Uimaharju -palvelualueelta. Näiltä pal ve-lu alueil ta ei ole esitetty erityisiä toiveita koirapuiston perustamiseen.

Edellä kerrotun linjauksen lisäksi kaupunginhallituksen päätöksen 23.6.2014 §311 ja kau pun ki ra ken ne lau ta kun nan päätöksen 16.12.2014 § 317 mukaisesti joi-den kin pal ve lu jen järjestäminen, kuten koirapuistot, on tehtävä yhteistyössä yh-dis tys ten kans sa. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksen mukaisesti kaupunkira ken taa vain, mikäli ennakkoon on sovittu esim. koirapuiston hoito ja valvontakol man nen sektorin eli yhdistysten kanssa. Päätökset liittyivät vuoden 2014 ra-ken ne muu tos oh jel maan.



Valaistun kaksiosaisen (pienet /isot koirat) koirapuiston rakentamiskustannuson noin 40 000 – 55 000 € riippuen rakentamispaikasta, valaistuksen määrästä japy sä köin ti alu een koosta.

Koirapuiston kunnossapitokulu, perushoito ja valvonta (yhdistykset) on500 - 3 000 €/vuosi riippuen alueen koosta ja hoitotyön määrästä. Perushoidonli säk si kaupunki tekee koirapuistoissa korjauksia, puiden poistoja jajäteastioiden tyh jen nyk siä. Kaupungin tekemien töiden kustannus on 1 000 -2 000 € / koi ra puis to.

Marjalan kaupunginosaa lähimpänä on Noljakassa Aavarannan uimarannan vas-ta pää tä oleva Noljakan koirapuisto, joka valmistui 2013. Tämän jälkeen on kau-pun ki rakentanut Karsikon ja Karhunmäen kaupunginosiin koirapuiston. Tällähet kel lä investointiohjelmassa ei ole rahoitusvarausta aidattujen koirapuistojenra ken ta mi seen seuraavan kolmen vuoden jaksossa, koska pal ve lu verk ko suun ni-tel man mukainen tavoite on aiemmin kerrotun mukaisesti toteutunut.

Erillisiä koirien jätteille tarkoitettuja astioita ei ole enää yleisille alueille han kit tuerik seen, vaan puistoissa ja katualueilla käytetään 30:n tai 60:n litran va lai sin pyl-väi siin tai muihin rakenteisiin kiinnitettäviä sekajäteastioita. Astioihin on li sät tyns. ”koiratarroja” osoittamaan, että niitä voi käyttää myös koirien jä tök sil le.Aluei den rakentamisen yhteydessä asennetaan sekajäteastiat mm. puistojenleik ki pai koil le ja katualueiden pysäkeille. Tämän lisäksi yleisten aluei den ros-ka-as tio ta siirrellään ja lisäillään käytön vaatimusten mukaisesti resurssien ra-jois sa. Tänä vuon na on lisätty roska-astioita Niittylahden, Niinivaaran, Enon jaPent ti län alueille. Reijolan alueelle lisätään seuraavat astiat vuoden 2020 alussa.

Valmistelija: viherrakennuttaja Hannu Holopainen/AV

Kaupunkiympäristöjohtajan viransijaisen päätösehdotus:Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se an-taa edel le kirjoitetun vastauksen Kikkis Mikkolan ynnä muiden tekemään val-tuus to aloit tee seen koirapuistojen perustamisesta jokaiseen kaupunginosaan jakoi ran jä tös as tioi den lisäämisestä eri kaupunginosiin.


KH 09.12.2019 § 493


merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Kikkis Mikkolan ynnä muiden val-tuus to aloit tee seen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.





merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Kikkis Mikkolan ynnä muidenvaltuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.




Liitteet 6 Valtuutettu Kikkis Mikkolan ynnä muiden valtuustoaloitekoirapuistosta jokaiseen kaupunginosaan, myös Marjalaan


Kaupunginvaltuusto § 93 17.06.2019Kaupunginhallitus § 494 09.12.2019Kaupunginvaltuusto § 166 16.12.2019

Joensuun SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite Joensuun kaupungin järjestämästä kesänavauksesta

KV 17.06.2019 § 93

Joensuun SDP:n valtuustoryhmä jätti 17.6.2019 valtuuston puheenjohtajallevaltuustoaloitteen Joensuun kaupungin järjestämästä kesänavauksesta.


KH 09.12.2019 § 494

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 20.6.2019 lähettää asian viestintä- jamark ki noin ti pal ve lu jen valmisteltavaksi.

Vastaus Joensuun sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteeseen Joen-suun kaupungin kesän avaustapahtuman järjestämisestä

Joensuun sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä jätti 17.6.2019 val tuus to aloit-teen Joensuun kaupungin järjestämästä vuosittaisesta kesän avaus ta pah tu mas-ta. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää jokakesäisen koulujenpäät ty mis ta pah tu man järjestämisen yhdessä kumppaneiden kanssa ja varaavuo den 2020 talousarvioon määrärahat tapahtuman järjestämiseksi. Val tuus to-aloit teen mukaan kesällä 2019 järjestetty YleXPop-tapahtuma keräsi lapsia,nuo ria, aikuisia ja jopa perheitä osallistumaan yhteiseen juhlaan ja tapahtumanto teu tus ta jatkossa tulisi selvittää. Näin luotaisiin edellytyksiä osallisuutta edis-tä vään ja yleistä turvallisuutta lisäävään koulujen päättymisjuhlintaan.

Taustaa YleXPop-tapahtumasta

Yleisradio toteutti valtakunnallisen YleXPop-tapahtuman Joensuun kaup pa to ril-la lauantaina 1.6.2019 kello 16:00-22-välisenä aikana. YleXPop on val ta kun nal li-ses ti televisioitu ja YLE Areenaan taltioitu nuorisokonsertti, joka keräsi 14.000kä vi jää tapahtumapaikalle. Tapahtuman keskiössä toimivat vetovoimaiset jaajan koh tai set nuorisoartistit, jotka omalta osaltaan lisäävät merkittävästi ta-pah tu man näkyvyyttä ja houkuttelevuutta. Lähtökohtana tapahtumassa onollut, et tä alkupäivän aikana tapahtumassa esiintyy koko perheen artisteja,jonka jäl keen ohjelmistoa suunnataan enemmän nuorille. Loppuiltaan on pyrittysaa maan artisteja, jotka ovat sekä nuorison että vanhemman yleisön suosiossa.Tä nä vuonna tapahtumassa esiintyivät mm. Pyhimys, Gasellit, Cledos, TuureBoe li us, Etta, Viki & Köpi, Ruusut, Anne Lainto & Ida Karimaa ja Ida Paul & KalleLind roth.

Joensuun kaupunki toimi tapahtuman yhteistyökumppanina ja omalta osaltaanavus ti tapahtumapalveluiden toimesta kauppatorin käyttöön liittyvissä tek ni sis-sä asioissa. YlexPop-tapahtumassa oli myös kaupungin nuoriso- ja kir jas to pal ve-lui den toimintaa. Joensuun kaupungin nuorisopalvelut, nuorisovaltuusto, etsivänuo ri so työ ja vaarakirjastot esittäytyvät tapahtuman yhteydessä ja omalta osal-taan tuottivat palveluita tapahtuman osallistuville nuorille. Nuorisopalvelut ovatjär jes tä neet myös päihteettömän edestakaisen kyydityksen maaseutualueilta



YleX Pop-ta pah tu maan, jonka kustannukset katettiin osana kaupungin yh teis-työ so pi mus ta.

YleXPop-tapahtuman tuotannon koko Joensuun kauppatorille toteutettuna olimit ta va. Tapahtuma käsitti kaksi esiintymislavaa ja televisiointiin sekäradiointiin liit ty viä tuotantotiloja ja järjestelyjä. Tapahtuma oli päihteetön jatapahtuman tur val li suut ta ylläpiti mittava joukko järjestyksenvalvojia.YleXPop-tapahtuman ko ko nais kus tan nus ar vio ilman televisiointiin liittyväätuotantoa oli n. 300.000 eu roa. Vuonna 2019 kaupungin tekninen tukitapahtumalle oli 15.000 euroa, jolla ka tet tiin mm. kauppatorin teknisiäkustannuksia.

Millainen koulujen päättymistapahtuma voisi kauppatorilla toimia?

Joensuun kaupungin viestintä- ja tapahtumapalvelut pohtivat yhdessä Joensuunkau pun gin nuorisopalveluiden, nuorisovaltuuston, ravintola Kerubin ja JoensuunPop muu si kot ry:n kanssa, millainen kesän avaustapahtuma voisi olla järkevästito teu tet ta vis sa.

Keskeisin haaste koulujen päättymispäivän tapahtuman kannalta on riittävänve to voi mai sen ohjelmiston suunnittelu ja toteutus, jotta tapahtuma kerää alu-een nuoret ja nuoret aikuiset yhteen. Ohjelmistosuunnittelu tulisi aloittaa hy vis-sä ajoin ja suurin kustannus tapahtumassa olisi juuri esiintyvät artistit. Ta pah tu-ma olisi järkevää mitoittaa siten, että tapahtuma mahtuu torilavan eteen jakäyt täi si noin puolet torin pinta-alasta. Tapahtuman yhteyteen olisi mahdollistasuun ni tel la oheisohjelmaa ja pienempiä ohjelma-tai esiintymispisteitä. Toisenavaih to eh to na nähtiin tapahtuman toteutus Ilosaaressa, joka tarjoaisi myös erin-omai set puitteet tapahtumalle ja oheisohjelman rakentamiselle. Yleisen tur val li-suu den kannalta Ilosaaressa tapahtuman toteuttaminen nähtiin jopa mie lek-kääm pä nä. Tapahtuman kohdentaminen selkeästi nuorille (esimerkiksi14-21-vuo tiail le) ja tapahtuman keston kaventaminen (esimerkiksi klo 18-22)voi si tuoda tehokkuutta ja kustannussäästöä tapahtuman toteutukseen.

Millaisia kustannuksia koulujen päättymistapahtumasta voisi syntyä?

Keskeisimmät kustannukset tapahtumasta ovat ohjelma, markkinointi, tekninentuo tan to & järjestelyt, turvallisuus, puhtaanapito, oheisohjelma ja tapahtumaanliit ty vät oheispalvelut. Tapahtumapäivänä koulujen päätöslauantai on haastavaen nen kaikkea artistien saatavuuden ja asiakkaiden tavoittamisen kannalta.Oheis pal ve lu na tapahtumaan olisi järkevää tarjota maksuttomia ja päih teet tö-miä linja-autokyytejä. Karkean arvion tapahtuman kustannusarvio asettuu60-65.000 euron tasolle.

Nuorille suunnatun kesän avaustapahtuman toteuttamisessa nähtiin moniamah dol li suuk sia. Myös tapahtuman rahoittamisessa tai palveluiden tuot ta mi-ses sa nähtiin yhteistyön mahdollisuuksia. Keskeistä olisi koota yhteen toimijoitalaa jas ti, joilla olisi yhteinen intressi tapahtuman toteuttamiseen. Tapahtumanra hoi tuk seen voitaisiin etsiä yhteistyökumppaneita. Päävastuu tapahtuman ra-hoit ta mi ses ta ja mahdollistamisesta tulisi olla kaupungilla.



Pohjois-Karjalan maakunnallisen nuorisovaltuuston tapahtuma 13.6.2020

Pohjois-Karjalan maakunnallinen nuorisovaltuusto on suunnittelemassa maa-kun nal lis ta nuorten tapahtumaa kauppatorille 13.6.2020. Tapahtuma läh tö koh-tai ses ti on suunniteltu kuntien nuorten näkökulmasta siten, että tapahtuma eito teu du päällekkäin koulujen päättymispäivän kanssa ja näin taataan maa kun-nal li ses ti laaja mahdollisuus osallistua tapahtumaan. Pääartisteja etsitään par-hail laan ja tapahtuman järjestetään maakunnasta kyyditykset.

Kaupungin taloudesta vuosina 2020-2021

Vuoden 2020 talousarviossa on asetettu tavoitteeksi menokasvun py säyt tä mi-nen. Välttämättömien menolisäysten (mm. palkankorotukset, uusien toi mi ti lo-jen vuokramuutokset) johdosta talousarvion toteuttaminen edellyttää toi men-pi tei tä, joilla varmistetaan tavoitteen saavuttaminen. Toimenpiteitä on tar ken-net tu syksyn aikana käynnissä olleissa yhteistoimintamenettelyissä. Yh teis toi-min ta me net te ly jen tavoitteena on ollut 6 milj. euron rakenteellisten säästöjento teut ta mi nen vuosina 2020-2021. Vuoden 2020 osuus on 4 milj. euroa. Tavoitesi säl tyy talousarvioon, mutta tästä huolimatta vuoden 2020 talousarvio on ali-jää mäi nen. Tässä tilanteessa uusiin menoja lisääviin toimenpiteisiin on suh teu-dut ta va pidättyvästi.

Joensuun kaupungin nuorisopalveluilla on selkeä intressi tapahtuman to teut ta-mi sel le. Koulujen päättymispäivänä nuorisopalveluiden henkilöstö on laajastityö teh tä vis sä ja tapahtuman toteuttaminen toisi jopa helpotuksia töiden suun-nit te luun ja kohdentamiseen. Nuorisopalveluiden taloudellista panosta ta pah tu-maan ei kuitenkaan voida nähdä ennen lokakuussa alkaneiden yh teis toi min ta-me net te lyi den todellisten vaikutusten realisoitumista. Joensuun kaupunginsuur- ja pientapahtumatukiin varatut määrärahat on suunniteltu annetun ta lous-ar vio raa min mukaisesti ja ylimääräisiin tapahtumatukiin ei talousarvion puit teis-sa voida ryhtyä. Tapahtuman rahoittaminen tulisi mahdollistaa nykyisen ta lous-ke hyk sen sisällä ja voimakkaasti yhteistyökumppaneiden tuomaan rahoitukseenja palveluihin nojautuen.

Lopuksi

Ottaen huomioon kaupungin nykyisen talousarvion ja talouden ta sa pai not ta mi-seen liittyvät toimet, uusien menolisäyksiä tuottavien tapahtumienjärjestämistä tai rahoittamista ei pidetä järkevänä. Nuorille suunnatun kesänavaus ta pah tu man rahoitus tulisi järjestää nykyisen talousarviokehyksenpuitteissa ja voi mak kaas ti esimerkiksi mahdollisten yhteistyökumppaneidentaloudellisen panoksen ja palveluihin nojaten. Tässä vaiheessa ei täysin voidaennakoida me no leik kaus ten vaikutusta esimerkiksi nuorisopalveluidenkäyttötaloudessa. Lisäksi Poh jois-Kar ja lan maakunnallinen nuorisovaltuusto ontuottamassa nuorille suun nat tua nuorisotapahtumaa kauppatorille 13.6.2020.Näin ollen nuorille suunnatun ke sän avaustapahtuman toteutusta ei ole järkevääsuunnitella vuodelle 2020.

Valmistelija: markkinointijohtaja




merkitä edellä olevan vastauksena Joensuun SDP:n valtuustoryhmänvaltuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.



merkitä edellä olevan vastauksena Joensuun SDP:n valtuustoryhmänvaltuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.




Liitteet 7 Joensuun SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloite Joensuunkaupungin järjestämästä kesänavauksesta



Kaupunginvaltuuston kokoontuminen kevätkaudella 2020

5225/00.01.02/2019

KH 02.12.2019 § 476

Kuntalain 94 §:n mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös sil-loin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo se tarpeelliseksi.

Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosanval tuu te tuis ta sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Valtuuston kutsuu koolle puheenjohtaja.

Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Samassaajas sa on kokouksesta tiedotettava yleisessä tietoverkossa.

Kaupunginvaltuuston vuoden 2020 kevätkauden kokoukset on suunniteltu pi-det tä vik si maanantaisin 27.1., 24.2., 30.3., 27.4., 25.5. ja 15.6. alkaen klo 18:00.



merkitä tiedokseen yllä esitetyt suunnitellut kokousajankohdat.



merkitä tiedokseen yllä esitetyt suunnitellut kokousajankohdat.




Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloite mielipidekyselystä ja sen pohjaltalaadittavasta vanhemmuus- ja perhestrategiasta

5347/12.05/2019

KV 16.12.2019 § 168Valtuutettu Marjatta Räty jätti 16.12.2019 valtuuston puheenjohtajallevaltuustoaloitteen mielipidekyselystä ja sen pohjalta laadittavastavanhemmuus- ja perhestrategiasta.

Valtuustoaloitteen olivat allekirjoitteet myös Eero Bogdanoff, SampsaJääskeläinen, Asseri Kinnunen ja Osmo Kokko.


Liitteet 8 Valtuutettu Marjatta Rädyn ynnä muiden valtuustoaloitemielipidekyselystä ja sen pohjalta laadittavasta vanhemmuus- japerhestrategiasta


VALITUSOSOITUS

Kaupunginvaltuusto 16.12.2019 154 - 168 §:t

MUUTOKSENHAKUKIELLOT

Kieltojen perusteetSeuraavista päätöksistä ei kuntalain (10.4.2015/410) 136 §:n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskeevain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Pykälät 154 - 156, 160, 164 - 168

Hallintolainkäyttölain 5 §:n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutostavalittamalla.

Pykälät ja valituskieltojen perusteet -

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen ja valitusaikaSeuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella.

Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite:

Itä-Suomen hallinto-oikeusKäyntiosoite: Minna Canthin katu 64Postiosoite: PL 1744, 70101 KuopioPuhelin: 029 56 42500 (vaihde)Faksi: 029 56 [email protected]

Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene

Kunnallisvalitus Pykälät 157 - 159, 161 - 163

Hallintovalitus Pykälät

Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite:

Kunnallisvalitus Pykälät

Hallintovalitus Pykälät

Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnanjäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon (7) seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänäyleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivänkuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettusaantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedonsaantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suos tu muk sel laan (tavallinen sähköinentiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan niin, että päätös on


noudettavissa viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta (todisteellinen sähköinentiedoksianto), päätös katsotaan saadun tiedoksi, kun se on noudettu viranomaisen osoittamalta yhteydeltä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 188.4 §:n mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksenkatsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville.

ValituskirjelmäValituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa- päätös, johon haetaan muutosta- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijanpuhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö,valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänäpäätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittajavetoaa vaatimuksensa tueksi.

Valitusasiakirjojen toimittaminen ja maksutValitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voivalitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että neehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltavaperillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessahttps://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.Tällöinkin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajanviimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeusmuuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskäänperitä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta.Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Valitusasiakirjat voi toimittaa myös:nimi, osoite ja postiosoite

Pykälät

Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle):nimi, osoite ja postiosoite

Pykälät

LisätietojaYksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.

Liitetään pöytäkirjaan

joensuun kaupunki pÖytÄkirja 11/2019 1 …

Documents