JOENSUUN PIHAPETÄJÄENERGIATEHOKAS PUUKERROSTALO

Elonen • Matveinen • Piipponen

KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ KKES

JOENSUUN PIHAPETÄJÄENERGIATEHOKAS PUUKERROSTALO

Elonen • Matveinen • Piipponen

KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ KKES

2017

Työryhmä Petteri Elonen, Mikko Matveinen, Hannu Piipponen

Vastaava toimittaja Hannu PiipponenSivuntaitto Mikko MatveinenValokuvat Mikko Matveinen, Hannu PiipponenKielisasu Elisa Kietäväinen

Painopaikka Lasermedia oy, Joensuu 2017Kannen kuva Sari Kaija

© Tekijät ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö KKES

Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslainmukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa.

ISBN 978-951-9363-85-1

Julkaisujen myynti ja jakelu Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö KKES

Joensuu 2017

Karjaisen Kulttuurin Edistämissäätiö KKES

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö (KKES) on yleishyödyllinen apurahasäätiö, joka toiminta-alueellaan tukee tieteiden, taiteiden ja muun kulttuuritoiminnan harjoittamista sekä pohjoiskarjalaisten nuorten opiskelua. Vuonna 2016 KKES jakoi apurahoina ja avustuksina yhteensä 501 508 euroa.

KKES perustettiin vuonna 1950 tukemaan karjalaisen kulttuurin jälleenraken-tamista. Edelleen säätiön tärkein tehtävä on karjalaisen henkisen ja aineellisen viljelyn tukeminen ja kehittäminen sekä karjalaisten perinteiden vaaliminen maassamme.

Ydintehtäväänsä KKES toteuttaa myöntämällä apurahoja ja avustuksia, tukemalla tutkimus- ja julkaisutoimintaa, järjestämällä kulttuuritilaisuuksia sekä ylläpitä-mällä perinnettä säilyttäviä kokoelmia ja laitoksia. Varat apurahoihin, avustuksiin ja kulttuuritoimintaan säätiö saa sijoitusomaisuutensa tuotosta.

Merkittävänä alueellisena toimijana ja kulttuurielämän tukijana säätiön on pidet-tävä huolta, että sen tulevaisuus on sekä taloudellisesti että moraalisesti kestä-vällä pohjalla.

Mikä on puukerrostalo?

Suomalainen puukerrostalo kuuluu P2-paloluokkaan ja on ainakin osittain yli kaksikerroksinen asuin- tai työpaikkarakennus, jonka kantava runko ja julkisivut ovat pääosin puuta.

Mitä tarkoittaa energiatehokas?

Rakennusten energiatehokkuus ilmaistaan E-luvulla. E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus rakennus-tyypin standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden.

SISÄLTÖ

1 ESIPUHE 8

2 HANKESUUNNITTELU 102.1 EAKR-hanke 102.2 Karjalaisen Kulttuurin 10 Edistämissäätiön kiinteistötyöryhmä 2.3 Suunnittelupäätös 102.4 Suunnitteluryhmän kokoaminen 102.5 Hankeohjelma 11 3 SUUNNITTELU 133.1 Arkkitehtisuunnittelu 143.2 Poikkeamislupa 183.3 Rakennuslupa 183.4 Laadunvarmistusselvitys 203.5 Rakennesuunnittelu 223.6 Suunnitteluryhmän täydentäminen 24

4 RAKENTAMISPÄÄTÖS 29

5 RAKENNUTTAJAN HANKINNAT 305.1 Tilaelementit 305.2 Kylpyhuone-elementit 355.3 Talotekniikkaelementit 385.4 Lasiseinät 395.5 Ikkunat 395.6 Kiintokalusteet 405.7 Kodinkoneet 405.8 Hissi 405.9 Aurinkopaneelit 405.10 Jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä 41

6 RAKENTAMINEN 426.1 Rakennustöiden valvonta 426.2 Pääurakka 426.3 LVIA-urakka 586.4 Sähköurakka 616.5 Sprinkleriurakka 626.6 Tilaelementtitoimittajan 63 täydentävät työt työmaalla 7 VIRANOMAISTARKASTUKSET 63

8 KÄYTTÖÖNOTTO 648.1 Tarkastukset ja luovutus 648.2 Vuokralaisten haku 64

9 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET 659.1 Karelia-ammattikorkeakoulu 659.2 Itä-Suomen yliopisto 669.3 Tutustumiskäynnit 66

10 VIESTINTÄ, MEDIANÄKYVYYS 67JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ 10.1 Verkkosivut 6710.2 Medianäkyvyys 6710.3 Peruskiven muuraus 7010.4 Harjannostajaiset 71

11 PIHAPETÄJÄ KUVINA 72

12 LOPUKSI 80

13 KIITOKSET 81

8

1 ESIPUHE

Millainen olisi innovatiivinen vuokratalo Penttilässä, ja voisiko sen suunnitte-luun saada EU-rahoitusta? Tällaisia kysymyksiä esitti Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön toiminnanjohtaja Satu Kokkonen rakennusarkkitehti Hannu Piipposelle tammikuun alussa vuonna 2014.

Piipponen ryhtyi konsulttina selvittämään asiaa ja tutustui muun muassa Eurooppa 2020 -strategiassa esiteltyyn Suomen kansalliseen ohjelmaan, valtioneuvoston kanslian raporttiin ”Vihreän kasvun mahdollisuudet” ja Suomen rakennerahasto-ohjelmaan ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020”. Lisäksi hän perehtyi Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaan ”POKAT 2017” ja sen toimeenpanosuunnitelmaan sekä valtion ja Joensuun kaupunkiseudun väliseen kasvusopimukseen ja INKA-ohjelmaan ”Innovatiiviset kaupungit 2015–2017”.

Piipponen tapasi edustajia Luonnonvarakeskuksesta, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Keski-Karjalan Kehi-tysyhtiöstä ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiöstä. Lisäksi hän konsultoi Joensuun kaupunkia, Joensuun Tiedepuistoa, Itä-Suomen yliopistoa ja Kare-lia-ammattikorkeakoulua. Kaikki strategiat ja keskustelut osoittivat samaan suuntaan: kohti ilmasto- ja ympäristötavoitteita, asumisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vähennystarvetta, vihreää taloutta, energiatehokkaa-seen ja jopa energiapositiiviseen rakentamiseen siirtymistä, kestävää kasvua, älykkäästi uudistuvaa Joensuuta, öljyvapaata maakuntaa ja voimistuvaa biotaloutta. Puun laajamittainen käyttäminen rakentamisessa on todettu olevan kestävää toimintaa niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta. Lisäksi puurakentamisen on havaittu työllistävän tehokkaasti paikallisia ihmisiä ja yrityksiä.

Piipponen hankki vielä lisätietoa puurakentamisesta osallistumalla Kare-lia-ammattikorkeakoulun Puurakentamisen osaamisen siirto -hankkeen koulutuksiin ja opintomatkoille. Lopulta hän päätyi suosittelemaan Karja-laisen Kulttuurin Edistämissäätiölle energiatehokkaan puukerrostalon raken-nuttamista ja siihen liittyvää EU-rahoitteista kehittämishanketta. Keskuste-luista maakuntaliiton kanssa oli nimittäin jäänyt sellainen vaikutelma, että liitto voisi lähteä EU-rahoilla tukemaan puukerrostalon suunnittelua.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EU-rahoituksen hakuun liittyneellä hankelei-rillä toukokuussa 2014 ajatusta energiatehokkaasta puukerrostalosta kannatet-tiin laajasti. Koska säätiön hallituskin innostui ideasta, jätettiin ensimmäinen hankehakemus energiatehokkaan puukerrostalon esiselvityksestä ja suunnit-telusta maakuntaliittoon jo kesäkuussa.

9

Vuoden lopussa maakuntaliitto ilmoitti hylkäävänsä hankehakemuksen, koska hanke ei esitetyssä muodossa vastannut rakennerahasto-ohjelma-hankkeiden tavoiteltua sisältöä eikä sellaisenaan soveltunut rahoitettavaksi. Tästä oltiin säätiössä eri mieltä liiton kanssa, mutta päätökseen ei kuitenkaan haettu oikaisua.

Kevättalvella 2015 maakuntaliitto kuitenkin muutti kantaansa ja ilmoitti, että voisimme tehdä uuden hakemuksen, johon voitiin odottaa positiivista ratkai-sua ja pikaista käsittelyä. Näin kävikin.

Kesäkuussa 2015 hankehakemuksen suunnitteluprosessi käynnistettiin uudelleen. Energiatehokas puukerrostalo -hankkeen rahoitushakemus jätettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon 16. syyskuuta 2015. Maakunnan yhteistyö-ryhmässä asia eteni myönteisesti eteenpäin lokakuussa. Pienten täsmennys-ten jälkeen lopullinen hakemus jätettiin 19. lokakuuta, ja tieto maakuntahalli-tuksen myönteisestä rahoituspäätöksestä tuli marraskuun lopussa 2015.

Maakuntaliitto perusteli myönteistä päätöstään seuraavasti: ”Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmaa ja sen erityistavoitetta 3.2. uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen esimer-kiksi tukemalla uuden teknologian käyttöönottoa ja kehittämällä asumisen energiatehokkuutta. Hanke tukee myös POKAT 2017 -maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen valintoja metsäbiotalouden osalta sekä osaamisen vahvistamista. Hanke toteuttaa myös tuotannollista painopistettä metsä- ja energiatuotanto.”

Joensuussa 18.5.2017

Hannu Piipponen

10

2 HANKESUUNNITTELU

2.1 EAKR-hanke

Lopullinen päätös Pohjois-Karjalan maakunta-liitosta tuli joulukuussa 2015, jolloin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle myönnettiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) EU-rahoitusta Energiatehokas puukerrostalo -hank-keeseen. Hankkeen kustannusarvio oli 366 000 euroa, josta EU- ja valtionrahaa myönnettiin 70 %. Säätiö vastasi loppurahoituksesta eli noin 110 000 eurosta. Energiatehokas puukerrostalo -hankkeen tarkoituksena oli tukea säätiön puukerrostalon rakennuttamista, edistää puu-kerrostalorakentamisen tutkimusta ja asiasta tiedottamista sekä muokata yleistä ilmapiiriä puukerrostalorakentamiselle myönteiseksi.

Rakentamisen kustannusten kannalta EU-rahoitus oli vain pieni ”porkkanaraha”, jolla oli kuitenkin merkittävä rooli rakennushankkeen käynnistymisen kannalta. EU-rahoituksella säätiö saattoi palkata puurakennuttamiskonsul-tin ja rakennuttajainsinöörin sekä ostaa sellai-sia suunnittelupalveluita, joita ei betonikerros-talorakentamisessa tarvita. Näitä olivat muun muassa palo-, energia-, sprinkleri- ja akustiik-kasuunnittelu.

Hankerahoituksella palkattiin osa-aikaiset hankekoordinaattori ja -sihteeri. Sillä ostettiin internetsivujen suunnittelupalvelua, tallentava dokumenttikamera työmaalle ja turvavarustei-ta työmaalla tapahtuvia opastettuja vierailuja varten. Hankerahoituksella voitiin myös käydä tutustumassa aiemmin Suomessa rakennet-tuihin puukerrostaloihin ja ottamassa oppia Itävallan puurakentamisesta.

2.2 Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön kiinteistötyöryhmä

Kiinteistötyöryhmään kuuluivat tuolloin Antti Heliövaara (puheenjohtaja), Matti Virtaala, Timo Nevalainen, Pertti Halonen, Hannu Piipponen sekä kiinteistöpäällikkö Eero Kuittinen (sihteeri). Kiinteistötyöryhmä päätti kokoukses-saan 22.10.2015 (Nevalaisen ja Halosen ollessa

poissa) esittää säätiön hallitukselle Energiate-hokas puukerrostalo -hankkeen käynnistä-mistä, koska oli juuri saatu tietää, että rahoitus-hakemus oli käsitelty myönteisesti maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja että maakuntahal-lituksen kanta yleensä myötäilee MYR:n kan-toja. Maakuntahallituksen kokous olisi 23.11.2015, ja lopullinen rahoituspäätös tulisi sen jälkeen.

Ryhmä päätti myös esittää hallitukselle, että Penttilään rakennettavan asuinkerrostalon suunnittelu aloitettaisiin ja että siihen tulisi 35-40 asuntoa, yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Esitettiin myös, että kiinteistötyöryhmä ohjaisi suunnittelua ja että sillä olisi valtuudet aloittaa rakennushankkeeseen liittyvät urakkakilpailu-tukset. Esitettiin vielä, että uusi kerrostalo olisi puurunkoinen, mikäli se ei kustannuksiltaan nouse kohtuuttomaksi. Kustannusarvioksi esi-tettiin noin kuutta miljoonaa euroa.

2.3 Suunnittelupäätös

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön halli-tus teki 26.10.2015 päätöksen Energiatehokas puukerrostalo -hankkeen käynnistämisestä ja puurunkoisen asuinkerrostalon suunnittelun aloittamisesta kiinteistötyöryhmän esityksen mukaisesti. Suunnittelussa tulisi lähteä ensisi-jaisesti tutkimaan puukerrostalon rakentamista, mutta lopullinen päätös rakennusmateriaalista tehtäisiin vasta kun suunnittelu on niin pitkäl-lä, että voidaan laskea myös vastaavan beto-nikerrostalon hinta. Jos puukerrostalo ei tule oleellisesti kalliimmaksi kuin betonikerrostalo, valitaan puukerrostalo. Hintarajoja ei kuiten-kaan asetettu.

2.4 Suunnitteluryhmän kokoaminen

Sen jälkeen, kun säätiön hallitus oli tehnyt päätöksen Penttilään rakennettavan asuinker-rostalon suunnittelun aloittamisesta, ryhdyt-tiin kokoamaan suunnitteluryhmää, joka veisi hanketta eteenpäin.

11

PuurakennuttamiskonsulttiKoska säätiö oli saanut maakuntaliitolta EAKR-rahoitusta Energiatehokas puukerrostalo -hankkeeseen, voitiin sen avulla palkata kokenut puurakennuttamiskonsultti, vaikka tässä vaiheessa ei vielä ollut lopullista pää-töstä siitä, että tuleva talo olisi puurakenteinen. Puurakennuttamiskonsultiksi valittiin tarjous-kilpailun perusteella jyväskyläläinen JWood ky, jonka toimitusjohtaja Jouni Liimatainen oli ollut mukana monissa aiemmin toteutetuissa puukerrostalohankkeissa.

Pääsuunnittelu Puurakennusten suunnittelukokemusta paino-tettiin myös pääsuunnittelijan valinnassa. Rakennushankkeen pääsuunnittelijaksi valittiin seinäjokelainen arkkitehti Anssi Lassila, joka oli syyskuussa 2015 saanut arkkitehtuurin Fin-landia-palkinnon suunnittelemastaan Jyväs-kylän Puukuokka-nimisestä puukerrostalosta. Valintaa puolsivat myös hänen muut ansionsa puurakennusten suunnittelussa.

Projektipäällikkö ja hankehenkilöstö Energiatehokas puukerrostalo -hankkeen projektipäälliköksi ja rakennuttajainsinööriksi palkattiin insinööri (AKM) Petteri Elonen, jolla on vankka kokemus rakennesuunnittelusta. Elonen saatiin ”lainaan” Joensuun Juva Oy:stä. Osa-aikaiseksi hankesihteeriksi valittiin teol-linen muotoilija (TaM) Mikko Matveinen, joka otti osittaista virkavapaata Karelia-ammatti-korkeakoulusta. Matveinen toimii ammattikor-keakoulussa puurakentamisen kehittämisen projektipäällikkönä, ja hän on johtanut siellä useita EU-rahoitteisia hankkeita.

Osa-aikaiseksi hankekoordinaattoriksi valittiin rakennusarkkitehti Hannu Piipponen, joka oli laatinut Energiatehokas puukerrostalo -hank-keen hankesuunnitelman ja jolla on runsaasti aiempaa kokemusta EU-hankkeiden hallinnoi-misesta ja johtamisesta valtion alueellisessa ympäristöhallinnossa.

PäärakennesuunnitteluSäätiö halusi käyttää suunnittelussa mahdolli-simman paljon paikallista suunnittelua. Niinpä hankkeen päärakennesuunnittelijaksi valittiin insinööritoimisto Joensuun Juva oy. Sillä, ku-ten millään muullakaan pohjoiskarjalaisella ra-kennesuunnittelutoimistolla, ei ollut kokemusta korkean puukerrostalon rakennesuunnittelusta, mutta yritykseen luotettiin koska säätiöllä oli erittäin hyviä kokemuksia siitä aiemmin toteut-tamissaan korjausrakentamisen hankkeissa.

2.5 Hankeohjelma

Jouni Liimatainen laati puukerrostalohankkeen hankeohjelman yhteistyössä Petteri Elosen, Mikko Matveisen, Hannu Piipposen, Satu Kok-kosen ja Eero Kuittisen kanssa. Hankeohjel-massa määriteltiin tulevan talon laajuus- ja laatutavoitteet tarkemman suunnittelun lähtö-kohdiksi.

LaatuPuutalosta haluttiin tehdä puutalon näköi-nen ja tuntuinen. Laadukkaita puutuotteita ja -pintoja tulisi saada mahdollisimman paljon näkyviin. Hankeohjelman mukaan asuntoihin tulisi lattialämmitys, parkettilattiat ja laatoitetut kylpyhuoneet. Kaikkiin asuntoihin, myös yksi-öihin, rakennettaisiin parvekkeet. Ranskalaisia parvekkeita ei hyväksyttäisi.

LaajuusAsemakaavan mukaan säätiön omistamalla tontilla oli käyttämätöntä rakennusoikeutta 6 600 kerrosneliömetriä (kem2), josta tässä vai-heessa tultaisiin käyttämään kaavassa tontin eteläosaan sijoitetun rakennusalan 2 100 kem2. Tuolle rakennusalalle voidaan rakentaa kuusi-kerroksinen kerrostalo.

Puukerrostaloa rakennettaessa on teknisesti tarkoituksenmukaista, että sen ensimmäinen kerros (pohjakerros) rakennetaan betoniraken-teisena ja asuinkerrokset puurakenteisina. Ase-makaavan mukaan tontille sai rakentaa viisi asuinkerrosta pohjakerroksen lisäksi.

12

Hankeohjelmaa laadittaessa selvitettiin CLT-levyjen maksimikoot ja niiden optimaalinen hyödyntäminen. Todettiin, että CLT-runkoi-nen tilaelementti on maksimissaan noin 40 m2 ja että siihen voidaan toteuttaa yksiö, joka on kooltaan noin 35 m2. Laskettiin myös, että kaksioita ei kannata rakentaa, koska ne joudut-taisiin tekemään kahdesta eri tilaelementistä (lohkosta), jolloin lohkot jäisivät turhan pieniksi ja tehottomiksi. Kustannustehokkaasti voitiin suunnitella siis yhdestä lohkosta muodostetut yksiöt ja kahdesta lohkosta muodostetut kol-miot. Hankeohjelman mukaan rakennettaisiin 40 asuntoa, joista 30 on yksiöitä ja 10 kolmiota. Vuokrattavaa huoneistoalaa tulisi yhteensä noin 1 730 m2. Yksiöille ja kolmioille on Joen-suun vuokramarkkinoilla runsaasti kysyntää.

RakenneratkaisuLiimatainen piti CLT-runkoista tilaelementti-rakennetta parhaana mahdollisena puukerros-talorakentamisen tekniikkana, ja melko pian myös säätiössä päätettiin ottaa tämä malli jatkosuunnittelun pohjaksi. Aiemmin säätiön edustajat olivat käyneet tutustumassa Jyväsky-län Puukuokka- ja Saarijärven Omatoimi-taloihin, jotka ovat Lassilan arkkitehtitoimiston suunnittelemia CLT-tilaelementtirunkoisia puu-kerrostaloja. Niistä oli saatu hyvin positiivinen kuva.

EnergiatehokkuusKoska säätiö oli saanut Pohjois-Karjalan maa-kuntaliitolta EAKR-rahoitusta Energiatehokas puukerrostalo -hankkeeseen, oli selvää, että rakentamisessa tultaisiin käyttämään uusia teknologisia ratkaisuja energiatehokkaan loppu-tuloksen saavuttamiseksi. Tavoitteeksi asetet-tiin energiatehokkuudeltaan B-luokan raken-nus, jonka E-luku olisi enintään 100 ja joka olisi siten Suomen energiatehokkain puukerrostalo. A-luokkaan ei katsottu voitavan päästä kustan-nustehokkaasti. Tähän mennessä rakennetut puukerrostalot edustavat C-luokkaa, ja niiden E-luku on noin 130.

Yhteiset tilatTaloon rakennettaisiin asemakaavamääräys-ten mukaiset polkupyörien ja ulkoiluvälineiden sekä lastenvaunujen varastotilat. Saunaosastoa, pesulaa ja kuivaushuonetta ei rakennettaisi,

koska asukkaille voitaisiin osoittaa nämä tilat viereisestä säätiön omistamasta Aarnela-taloyhtiöstä, missä on viihtyisät, äskettäin remontoidut vajaakäytöllä olevat tilat. Myös-kään asuntosaunoja ei rakennettaisi, mutta kolmioiden kylpyhuoneisiin voitaisiin tehdä tilavaraus elementtisaunalle.

TavoiteaikatauluHankeohjelman kunnianhimoisen tiukan tavoi-teaikataulun mukaan rakennustyöt tontilla oli määrä aloittaa toukokuun alussa 2016 ja raken-nuksen tulisi valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä.

Asemakaavakartta, jossa vihreällä värillä on mer-kitty mahdollisten neljän uuden rakennuksen rakennusalat ja punaisella neljä jo olemassa olevaa Asunto-osakeyhtiö Joensuun Aarnelan kerrostaloa.

13

Suunnittelun käynnistyttyä päätettiin perustaa sähköinen projektipankki, johon kaikki suun-nittelijat tallentaisivat ajantasaiset suunnitel-mansa, ja josta kaikki osalliset voisivat saada ne käyttöönsä. Projektipankiksi valittiin Grano Oy:n Sokopro. Projektipankki palvelisi aikanaan myös urakkalaskentaa. Tällöin tarjouslaskijoille ei tarvitsisi tulostaa valtavaa määrää paperisia suunnitelma-asiakirjoja vaan heille voitaisiin antaa vain linkki, josta kukin voisi käydä katso-massa itseään koskevat tarjouspyyntöasiakirjat.

Suunnitteluprosessin aikana pidettiin neljä suunnittelukokousta. Niissä käytiin läpi eri suunnittelualojen suunnitelmat, tarkistettiin suunnitelmien yhteensopivuus ja varmistettiin suunnitteluaikataulussa pysyminen.

3 SUUNNITTELU

Kaikessa suunnittelussa urakkarajat on merkit-tävä suunnitelmiin hyvin tarkasti. Yksi keskei-simmistä suunnitelmaa täydentävistä tarjous-pyyntövaiheen asiakirjoista on urakkarajaliite. Urakkarajojen merkitys korostuu, kun raken-nustöitä tehdään monessa paikassa: kylpyhuo-netehtaalla, tilaelementtitehtaalla ja työmaalla. Suunnitelmiin ja urakkarajaliitteeseen on pystyttävä selkeästi merkitsemään, kenelle työt ja tarvikehankinnat kuuluvat. Tämä on tärkeää, jotta tarjouslaskijat eivät laskisi sellaisia työvai-heita tai materiaaleja, jotka eivät kuulu heidän toimitukseensa.

Tässä tapauksessa urakkarajaliitettä haluttiin vielä selventää. Tämän vuoksi puurakennutta-miskonsultti laati 13-sivuisen urakkalaskenta-asiakirjoihin liitettävän urakkarajaliitteen tar-kenne-asiakirjan, jossa urakkarajat selvitetään yksityiskohtaisesti.

Kuvankaappaus urakkarajaliitteen tarkenteesta.

14

3.1 Arkkitehtisuunnittelu

Pääsuunnittelijaksi valitun arkkitehti Anssi Lassilan mielestä tärkeintä on laadukas raken-taminen. Asuinkerrostalon suunnittelussa hän asettaa etusijalle asukkaiden ja heidän arkensa tarpeet, pienetkin asiat voivat olla merkityk-sellisiä. Valo, akustiikka, tilan avaruus ja hyvä sisäilma ovat keskeisimpiä asioita suunnitte-lussa. Lisäksi tärkeää on se, että kerrostalo soveltuu asukkaiden elinympäristöön ja sulau-tuu muuhun kaupunkikuvaan.

L1-luonnoksen hahmotelma Mäntylänkadun puoleisesta julkisivusta. Tässä hahmotelmassa koko rakennusoikeus on käytetty ja tontille on suunniteltu kolme uutta puukerrostaloa. Kuvassa oikealla näkyvät Asunto-osakeyhtiö Joensuun Aarnelan neljä vanhaa kolmekerroksista taloa. Vasemmassa laidassa on nyt rakennettava kuusikerroksinen Asunto-osakeyhtiö Joensuun Pihapetäjä.

L1-vaiheen suunnitelma asuinkerroksesta.

Lassilan OOPEAA Office for Peripheral Architecture nimesi projektiarkkitehdiksi Juha Pakkalan, joka toimi rakennussuunnittelijana ja yhdyshenkilönä rakennuttajan, erikoisalojen suunnittelijoiden ja arkkitehtitoimiston välillä. Arkkitehti (SAFA) Anssi Lassila toimi itse pää-suunnittelijana ja allekirjoitti kaikki viralliset suunnitteluasiakirjat. Suunnittelu eteni ripeästi ja L1-luonnokset saatiin nähtäväksi jo helmi-kuun alussa 2016.

15

Suunnitelman mukaan taloon tulisi viisi samanlaista CLT-tilaelementtirakenteista asuinkerrosta, joissa on yhteensä 30 yksiötä ja 10 kolmiota. Yksiöt olisivat kooltaan 35,5m2 ja kolmiot 65m2. Asuntojen parvekkeet ovat sisäänvedettyjä ja lasitettuja. Kaikki kolmiot ovat täysin samanlaisia. Yksiöitä on kahta tyyppiä, mutta niiden pohjaratkaisut ovat kui-tenkin toistensa peilikuvia. Toisto onkin tilaele-menttirakentamisessa tärkeää, jotta päästään kustannustehokkaasti mahdollisimman pitkiin tuotantosarjoihin.

Rakennuksen porrashuone oli suunniteltu avaraksi, viihtyisäksi ja valoisaksi keskikäytä-väksi, joka sai valoa molemmissa päissä ole-vista isoista ikkunoista. Avaruutta lisäävät vielä käytävän päissä olevat valokuilut. Asema-kaavamääräysten mukaan tällaisesta porras-huoneesta laskettaisiin rakennusoikeuteen vain 20 m2 kerrosta kohden, vaikka todellinen pinta-ala on noin 70 m2.

L1-vaiheen asemapiirros.

L1-vaiheen pohjapiirros rakennuksen ensim-mäisestä kerroksesta.

Asemakaavamääräysten mukaan autopaikkoja on varattava tontille vähintään yksi autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 85 neliömetriä kohden. Kerrosalan määrittämä autopaikka-tarve oli siten 26 autopaikkaa. L1-vaiheen suunnitelmassa rakennuksen pohjakerrokseen on sijoitettu 8 ja pihalle 16 autopaikkaa, joista 5 autokatokseen.

Betonirakenteisen pohjakerroksen lämpimiin tiloihin sijoitettiin asukkaiden irtaimistovaras-tot, lastenvaunuvarasto, ulkoiluvälinevarasto, väestönsuoja, sähköpääkeskus, sprinklerihuone ja lämmönjakohuone. Kylmään tilaan sijoi-tettiin 8 autopaikkaa ja 42 polkupyöräpaikkaa. Asemakaavamääräysten mukaan katettuja polkupyöräpaikkoja tarvitaan 59 kpl, joten osa oli tässä suunnitteluvaiheessa sijoitettu pihaka-tokseen.

16

L1-vaiheen luonnoksiin oltiin säätiössä varsin tyytyväisiä, joten suunnittelua voitiin jatkaa niiden pohjalta. Pihajärjestelyjen ja pohjaker-roksen osalta haluttiin kuitenkin vielä uusia, toimivampia vaihtoehtoja. Arkkitehti laati useita vaihtoehtoja, kunnes 18.3.2016 päästiin esittelemään L2-vaiheen suunnitelmia.

L2-vaiheen havainnekuva, jossa pääsisäänkäynti on suunniteltu rakennuttajan toivomuksen mukaisesti pohjoispuolen pysäköintialueelta suoraan ensimmäiseen asuinkerrokseen.

L2-vaiheen suunnitelmassa kaikki autopaikat oli sijoitettu pihalle ja vastaavasti kaikki polkupyöräpaikat pohjakerroksen kylmään tilaan. Kaavamääräysten mukainen lämmin polkupyörien huoltopaikka oli myös toteutettu. Ulkoiluvälinevarasto ja kiinteistönhoidon varastotila olivat myös kylmällä puolella. Tämä ratkaisu tuntui toimivalta, mutta ei ollut asema-kaavamääräysten mukainen, joten sen toteut-taminen ilman Joensuun kaupungin antamaa poikkeamislupaa ei ollut mahdollista.

17

L2-vaiheen pohjakerroksen suunnitelma.

L2-vaiheen asemapiirros.

L2-vaiheen luonnoksissa asuinkerroksen pohja on jo lähes lopullisessa muodossaan.

18

3.2 Poikkeamislupa

Asemakaavamääräykset eivät mahdollistaneet hyväksi todettua L2-vaiheessa suunniteltua ratkaisua. Asemakaavan mukaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa ainoas-taan autojen pysäköintitilaa ja tarvittaessalisäksi enintään 100 kem2 teknistä tilaa ja ulkoi-luvälinevarastoa.

Jotta säätiön puukerrostalo voitaisiin toteuttaa teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukai-sesti, rakennuksen ensimmäiseen betoniseen kerrokseen tulisi voida sijoittaa kaikki asukkai-den irtaimistovarastot, väestönsuoja, LVV- ja UVV-tilat sekä teknisiä tiloja. Näiden tilantarve vie lähes koko ensimmäisen kerroksen. Poik-keusta haettiin ensimmäiseen kerrokseen sal-littavien tilojen käyttötarkoituksen muuttami-seen edellä esitellyn L2-vaiheen suunnitelman mukaisesti.

Toinen poikkeaminen asemakaavamääräyksis-tä koski autopaikkojen sijoittamista tontille. Autopaikkoja ei haluttu sijoittaa rakennuksen pohjakerrokseen eikä aivan sen viereenkään. Tästä syystä joitakin autopaikkoja jouduttiin sijoittamaan asemakaavassa istutettavaksi määrätylle tontin osalle Mäntyläntien varteen. Näin saataisiin toimivat pihajärjestelyt ja kaksi tontilla olevaa vanhaa, maisemallisesti merkit-tävää mäntyä voitaisiin säilyttää.

Poikkeamista asemakaavamääräyksistä tarvit-tiin myös merkityn rakennusalan ylittämiseen noin kahdella metrillä. Tontille suunnitellun puisen tilaelementtirakenteisen talon runkosy-vyys on noin 22 metriä, jolloin suunnittelurat-kaisu mahdollisti viihtyisän keskikäytävällisen porrashuoneen ja toimivat tilaelementtiratkai-sut.

Joensuun kaupunki hoiti naapureiden kuulemi-set sujuvasti, samalla kertaa sekä poikkeamislu-paa, että rakennuslupaa varten, vaikka poikkea-misluvan käsitteli kaupunkirakennelautakunta ja rakennusluvan rakennusvalvontayksikkö.

Poikkeamislupahakemus jätettiin Joensuun kaupungin kaavoitukseen 5.4.2016. Kaupunkira-kennelautakunta myönsi luvan kokouksessaan 10.5.2016, ja sitä tuli lainvoimainen kuukauden kuluttua ilman valituksia.

3.3 Rakennuslupa

Rakennuslupahakemus jätettiin Joensuun kau-pungin rakennusvalvontaan 19.4.2016, ja raken-nustarkastaja Jukka Hyttinen antoi päätöksen 9.6.2016, sen jälkeen, kun hakemusta oli käsi-telty kaupunkikuvatoimikunnassa ja rakennus-katselmusmiehissä.

Rakennuslupahakemuksen pääpiirustuksia; julkisivu Mäntyläntielle.

19

Rakennuslupahakemuksen pääpiirustuksia; asuinkerroksen pohjapiirros (2-6 krs).

Lupaehtojen mukaan rakennustöitä ei kuiten-kaan saanut aloittaa ennen kuin poikkeamis-lupa on lainvoimainen ja rakennushankkeelle on hyväksytty vastaava työnjohtaja, KVV-työn-johtaja, maan- ja pohjarakennustöiden työnjoh-taja sekä IV-työnjohtaja.

Lisäksi lupapäätöksessä edellytettiin pohjatut-kimuksen ja lujuuslaskelmien sekä sammu-tuslaitteistosuunnitelman, paloilmoitinsuun-nitelman, vesi- ja viemärilaitesuunnitelman, ilmanvaihtosuunnitelman, energiaselvityksen ja palokatkosuunnitelman esittämistä ennen kunkin työvaiheen aloittamista.

Rakennustöiden edistymisen mukaan raken-nusvalvontaviranomaiselta oli pyydettävä kymmenkunta katselmusta alkaen rakennuk-sen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä päättyen loppukatselmukseen.

Ennen talon käyttöönottoa oli vielä suoritettava ilmanvuotomittaus, koska energiaselvityksessä on käytetty ilmanvuotolukuna arvoa, joka on pienempi kuin 4. Lisäksi oli pidettävä pelas-tuslaitoksen valvontasuunnitelman mukainen erityinen palotarkastus ja perustettava sopi-muksen mukainen kiinteistörasite pelastustie-järjestelyistä.

20

Rakennuslupahakemuksen asemapiirros.

Asemapiirroksessa on esitetty kolme pelastus-laitoksen tikasauton nostopaikkaa, joista käsin ihmiset voidaan pelastaa tulipalon sattuessa asuntojen parvekkeilta. Honkapolun puoleinen tontin lounaisnurkkaan sijoittuva nostopaikka vaati rasitesopimuksen tekemistä Joensuun kaupungin kanssa, koska tikasauto joutuisi käyttämään tukijaloilleen osittain viereistä kaupungin omistamaa puistoaluetta. Piirrokses-ta selviää myös, että pohjoispuolen kolmioiden parvekkeelle ei yllä talon pohjoispuolella ole-valta pysäköintialueen nostopaikalta. Sen vuoksi pelastautuminen näistä asunnoista tapahtuu tarvittaessa pohjoispäädyn makuu-huoneen ikkunasta.

Rakennushankkeen aloituskokous pidettiin rakennusvalvontavirastossa 13.6.2016. Siihen osallistuivat Pekka Hyttinen ja Jukka Lehto-ranta rakennusvalvonnasta, pääsuunnittelija, arkkitehti Anssi Lassila, KKES:n rakennuttajain-sinööri Petteri Elonen ja kiinteistöpäällikkö Eero Kuittinen, rakennushankkeen pääurakoitsijan,

Rakennustoimisto Eero Reijonen oy:n edustajat vastaava mestari Jukka Timonen ja työpääl-likkö Juha Reijonen, LVI-urakoitsijan Eko-Lvi oy:n toimitusjohtaja Henri Nygren sekä raken-nushankkeen työturvallisuuskoordinaattori ja valvoja Pekka Tuunanen A-Real oy:stä. Aloitus-kokouksessa käytiin lupaehdot vielä kertaalleen läpi ja varmistettiin, että kaikki osapuolet olivat ymmärtäneet ne.

3.4 Laadunvarmistusselvitys

Suomen rakennusmääräyskokoelman osan A1 perusteella rakennusvalvonta edellytti säätiöl-tä rakennuttajan laadunvarmistusselvityksen tekemistä, koska suunnitellun puukerrostalon rakennuttaminen poikkesi tilaelementtitek-niikan osalta perinteisestä rakentamisesta. Selvityksessä kerrottiin olennaiset tiedot niistä toimista, joilla varmistettiin, että rakentami-sessa toimitaan suunnitelmien mukaan ja että lopputulos on säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukainen.

21

Kuvankaappaus rakennuttajan laadunvarmistusselvityksestä.

22

3.5 Rakennesuunnittelu

Lähtökohtana rakennesuunnittelulle olivat aikaisemmin toteutetut CLT-tilaelementtiraken-teiset kohteet, joissa käytettyjä ratkaisuja pyrit-tiin kehittämään paremmiksi. Tarkoituksena oli pyrkiä laadukkaaseen ja pitkäaikaiseen loppu-tulokseen siten, että suunniteltavat ratkaisut kuitenkin olisivat kustannustehokkaitaja helposti toteutettavia. Päärakennesuunnitte-lijana kohteessa toimi insinööri (AMK) Petteri Peltomaa. Muina rakenne- ja elementtisuunnit-telijoina toimivat Ilkka Nyholm, Arto Haaranen ja Mika Keskisalo.

Betonirakenteiden minimointiBetonirakenteisen pohjakerroksen rakenteet pyrittiin optimoimaan kustannustehokkaaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Kriteereitä olivat muun muassa kantavien rakenteiden opti-mointi, kosteus- ja lämpötekninen toimivuus sekä työmaa-aikataulu. Lämmitettyjen tilojen, kuten irtaimistovarastona toimivan väestön-suojan ja teknisten tilojen, seinä- ja kattoraken-teet toteutettiin massiivisilla betonirakenteilla sortumakuormien sekä palo-osastointien vuoksi. Pohjakerroksen porrashuoneeseen valit-tiin puuportaat ja puuvälipohja rakennusjärjes-telmän sekä rakenteiden yksinkertaistamiseksi ylempien puukerrosten tapaan.

Pohjakerroksen kylmien varastotilojen kanta-vat pystyrakenteet suunniteltiin jäykistävillä teräsbetoniseinillä ja -pilareilla. Vaakasuuntai-set betonirakenteet suunniteltiin palkkiraken-teisiksi. Nämä seinät, pilarit ja palkit yhdessä muodostavat niin sanotun arinarakenteen, jol-loin erillistä betoniholvia ei tarvita. Rakenteen etuina voidaan pitää muun muassa nopeaa työmaatoteutusta, materiaalitehokkuutta, nopeaa kuivumisaikaa ja mahdollisuutta mini-moida kylmäsillat. Samalla vältettiin betoni-puu kaksoisrakenteen muodostuminen, sillä tilaele-menteissä on jo itsessään kantava lattiara-kenne sekä osa alapohjan lämmöneristeistä.

Tilaelementtien (lohkojen) kiinnitys toisiinsa Puukerrostalojen jäykistämiseen on olemassa useita eri tapoja. Jäykistystapa tulee valita aina tapauskohtaisesti. Valintaan vaikuttaa raken-nuksen muoto, korkeus sekä kantavien seinien määrä ja sijainti. Yleisesti korkeammissa CLT-tilaelementtikohteissa on käytetty teräksisiä

vetotankoja. Niiden lisäksi joudutaan yleensä käyttämään myös teräksisiä kiinnityslevyjä. Vetotankojen ja tärinänvaimentimien yhteen sovittaminen on kuitenkin ongelmallista. Toi-saalta vetotankoihin pitäisi saada esikiristettyä tietty jännitys, toisaalta tärinänvaimentimille ei saisi aiheuttaa ylimääräistä puristusta, joka aiheuttaa rakenteen kokoon painumista. Lisäksi vetotangot johtavat helposti ääntä eri kerrosten välillä.

Pihapetäjässä rungon jäykistys hoidettiin täri-nävaimennettujen teräksisten kiinnityslevyjen ja ruuvien avulla ilman vetotankoja. Kiinnitys-osissa pyrittiin käyttämään mahdollisimman paljon samantyyppisiä kiinnityslevyjä järjes-telmän yksinkertaistamiseksi ja eri detaljien minimoimiseksi. Detalji- ja levytyyppi pysyivät samana, mutta levykoot ja ruuvimäärät piene-nivät ylemmissä kerroksissa.

Rakennedetalji tilaelementtien välisestä liitoksesta.

23

Tärinänvaimentimien kitkan huomioonotta-minen vaakavoimien hallinnassaAikaisemmissa CLT-tilaelementtirakenteisissa kohteissa vaakavoimat on siirretty mekaa-nisten puikkoliittimien avulla tilaelementtien välisissä vaakasaumoissa, joihin on asennettu tärinänvaimentimet. Tämä aiheuttaa äänitek-nisiä ongelmia ja työteknisiä haasteita, koska kyseiset kiinnitysosat menevät tämän vaimen-nuskerroksen läpi. Ongelmaa lähdettiin selvit-tämään yhdessä tärinänvaimennintoimittajan Getzner Werkstoffen kanssa. Selvityksen perus-teella valmistaja määritteli Sylomer®-tärinänvaimentimelle kitkakertoimen 0,5 kah-den puun väliseen liitokseen. Tätä arvoa käytet-tiin rakennuksen rungon mitoituksessa.

Vesivahinkojen rakenteellinen minimointi Kaikissa yli kaksikerroksisissa puukerrosta-loissa vaaditaan automaattinen sammutusjär-jestelmä eli sprinklaus. Huoneistopalon sattu-essa sammutusjärjestelmä sammuttaa palon, mutta valitettavasti vesi myös kastelee talon rakenteita. Lisäksi vesivahinko voi aiheitua put-kirikosta tai käyttäjän huolimattomuudesta.

Pihapetäjän rakenteet suunniteltiin siten, että mahdollinen vesivahinko rajoittuisi aina yhteen huoneistoon. Tilaelementtien kantavien CLT -rakenteisten lattioiden ja seinien liitokset eristettiin vesieristysmassalla, joka muo-dosti tilaelementistä ”kaukalon”. Vesivahingon sattuessa kaukalo estäisi veden pääsyn alem-piin kerroksiin ja siihen tuleva vesi ohjautuisi kylpyhuoneen lattiakaivoihin. Kylpyhuoneet varustettiin kahdella lattiakaivolla.

Rakennedetalji vesieristeellä tiivistetystä ulkoseinän ja välipohjan liitoksesta.

Tärinänvaimentimien suunnitteluTärinänvaimentimien suunnittelussa mitoitet-tiin tilaelementtien väliin tulevat tärinänvai-mentimet. Suunnitelma tilattiin kilpailutuksen perusteella Akukon oy:ltä Helsingistä. Yritys oli suunnitellut muun muassa Seinäjoen vuoden 2016 asuntomessukohteena olleen Mäihä-puu-kerrostalon vastaavat tärinänvaimentimet.

Tärinänvaimentimien mitoituksen lähtökoh-tana olivat päärakennesuunnittelijan antamat seinäkohtaiset kuormitustiedot. Näiden perus-teella suunniteltiin käytettävän tärinänvai-mentimien tyyppi (N/mm2). Porrashuoneiden tärinänvaimentimien mitoituksen kohteeseen teki Joensuun Juva oy.

Lisäksi tärinänvaimentimia käytettiin tilaele-menttien välisissä voimaliitoksissa metallin ja CLT-puulevyn välissä estämään runkoäänien kulkeutuminen tilaelementtien välillä. Tässä tapauksessa käytettiin NF-laadun Sylodyn®-tärinänvaimennin mattoa. Kiinnitysosissa käytettävistä vaimentimista tarvittaisiin vielä lisätutkimuksia optimimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Tärinänvaimentimien värit ovat samat kuin työpiirustuksissa, joten työmaalla on helppo asentaa oikea eriste juuri oikeaan paikkaan.

24

3.6 Suunnitteluryhmän täydentäminen

Suunnitteluryhmään tarvittiin vielä LVIA-, sähkö- ja sprinklerisuunnittelijat sekä ener-gia- ja palokonsultit. Kunkin suunnittelualan yrittäjät kilpailutettiin ja niiden valinnassa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan suosimaan pohjoiskarjalaista työtä.

LVIA suunnitteluLVIA-suunnittelijaksi valittiin LVI-insinöö-ritoimisto Koski-Konsultit oy Äänekoskelta. Suunnittelijalta edellytettiin kokemusta vas-taavalla tekniikalla toteutetun puukerrostalon suunnittelusta. Koski-Konsultit oy oli suunni-tellut muun muassa Puukuokka-puukerrostalon LVIA-ratkaisut. Pihapetäjän LVIA-suunnittelusta vastasivat Martti Peltovuori ja Juho Sironen. Pohjoiskarjalaisilla suunnittelijoilla ei ollut vas-taavaa kokemusta, mikä näkyi myös tarjousten hinnassa.

Talo liitettiin Joensuun kaupungin kaukoläm-pöverkostoon sekä vesi- ja viemäriverkostoon. Kaikki rakennuksen tilat suunniteltiin toteu-tettavaksi vesikiertoisella lattialämmityksellä. Asuntoihin suunniteltiin huoneistokohtainen ilmanvaihto, jota ohjataan liesituulettimesta. Tuloilma otetaan ulkoseinästä ja poistoilma johdetaan katolle. Asuntojen ilmanvaihtokoneet sijoitettiin kylpyhuoneisiin. Niiden lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on 80 %.

SähkösuunnitteluSähkösuunnittelutehtävät tilattiin outokum-pulaiselta sähkösuunnittelutoimisto Juha Eskelinen oy:ltä. Yritykseen luotettiin aiempien hyvien kokemusten perusteella. Pihapetäjä liitettiin Fortum oyj:n sähköverkkoon ja Elisa oyj:n tietoliikenneverkkoon.

Sylomer®-merkkisten tärinäneristimien sijoituspiirustus.

25

Asuntojen vesi- ja viemärijohdot.

Asuntojen ilmastointilaitteet.

Huoneistojen välisiin seiniin ei sallittu upotuksia sähkökalusteita varten vaan ne suunniteltiin pinta-asennuksina, jotta seinien ääneneristävyys ei heikkenisi sähkörasioiden kohdalla.

26

EnergiasuunnitteluEnergiakonsultiksi valittiin insinööritoimisto Granlund Joensuu oy. Hankeohjelmassa ase-tettiin tavoitteeksi, että puukerrostalo kuuluisi energiatehokkuudeltaan B-luokkaan ja että sen E-luku olisi alle 100. Diplomi-insinööri Henri Piipponen laski rakennuslupasuunnitelmien mukaisen rakennuksen E-luvun ja laati raken-nuksen energiatodistuksen. Hankeohjelman tavoitteisiin päästiin, sillä suunnitelmien mukaisen rakennuksen E-luku on 99. E-lukua laskettaessa tiiveyslukuna (q50) käytettiin arvoa 1,0.

Jotta päästiin tavoiteltuun energiatehokkuuden B-luokkaan, päätettiin taloon asentaa sähköä tuottava aurinkopaneelijärjestelmä ja hankkia uutta teknologiaa edustava jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä. Rakennuksen ilmastoin-tikojeiden vuosihyötysuhde sekä ikkunoiden ja liukulasiseinien U-arvot ovat tavanomaista parempia. Rakennuksen yleisten tilojen valais-tus suunniteltiin toteutettavaksi led-valoilla. Seinien ja yläpohjan lämmöneristeiden paksuu-det ovat tavanomaisia.

Asunto-osakeyhtiö Joensuun Pihapetäjän energiatodistus.

”E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus rakennustyypin standardikäytöllä

lämmitettyä nettoalaa kohden”

27

Palotekninen suunnitteluPalokonsultiksi valittiin Palotekninen insinööri-toimisto Markku Kauriala oy Turusta. Yritys on erikoistunut toiminnalliseen palomitoitukseen, ja sillä on käytössään uusimmat ja teknisesti parhaat saatavilla olevat mitoitus- ja suunnitte-luohjelmistot.

Haluttiin, että tulevassa talossa olisi puutalon tunnelma ja että puuta olisi mahdollisimman paljon näkyvissä. Palomääräysten taulukkomi-toituksella se ei olisi ollut mahdollista. Palokon-sultin tekemän toiminnallisen palomitoituksen ja palosimulaatioiden ansiosta voitiin asuntojen katoissa, parvekkeen seinissä ja katoissa sekä kolmioiden kantavassa väliseinässä jättää CLT-levyn puupinta näkyviin. Puukerrostalon kantavan seinän näkyviin jäänyt puupinta lienee Suomessa ensimmäinen laatuaan. Huoneistojen välisiin seiniin ei voinut ajatella näkyviin jäävää puupintaa, sillä ne jouduttiin levyttämään ääneneristävyyden takia. Palo-konsultti tarkensi myös palo-osastot, niiden paloluokkavaatimukset, palokatkot ja niiden toteutustavat.

Puurakenteisten asuinkerrosten palo-osastointi.

Palomääräysten tulkinta on vielä toistaiseksi erilaista eri kunnissa. Joissakin valmistu-neissa puukerrostaloissa, esimerkiksi Seinäjoen asuntomessutalossa, on porrashuoneessa voitu jättää portaan kantava puupalkki näkyviin, mikä luo puutalon tunnelmaa porrashuonee-seen. Joensuun rakennusvalvonnan tulkinnas-ta johtuen näin ei voitu tehdä Pihapetäjässä.

Porrashuoneissa puuta saatiin jättää näkyviin vain porraskaiteen yläpintaan ja porrasaskel-mien etu- ja takapintoihin. Kaikki porrashuo-neen seinä- ja kattopinnat oli levytettävä palo-kipsilevyllä. Seinissä käytettiin uutta, erittäin kovapintaista Gyproc Habito -kipsilevyä.

Palomääräysten mukaan puukerrostalon puujulkisivu on maalattava palonsuojamaalilla kolme metriä maanpinnasta ylöspäin. Rinne-ratkaisun vuoksi Pihapetäjän pohjakerroksen ja ensimmäisen asuinkerroksen puujulkisivut käsiteltiin palonsuojamaalilla.

Julkisivun puuverhouksen takaiseen ilmara-koon suunniteltiin palokatkot kerroksittain. Taloon suunniteltiin myös paloräystäät.

28

Joensuun Juva oy:n suunnit-telema detalji paloräystäästä hissikuilun kohdalla.

SprinklerisuunnitteluKaikkiin yli kaksikerroksisiin puukerrostaloihin on rakennettava automaattinen sammutus-järjestelmä eli sprinklaus. Sprinklerisuunnit-telijaksi valittiin Granlund Joensuu oy. Auto-maattisen sammutinjärjestelmän on katettava rakennuksen kaikki tilat, jopa piilotilat, kuten alakatot ja tekniikkahormit, mikäli ne sisältä-

Asuntojen sprinklaussuunnitelma.

vät merkittävästi palokuormaa. Valitettavasti tehtyjä suunnitelmia jouduttiin täydentämään rakentamisen aikana juuri alakattojen ja tek-niikkahormien osalta. Rakennuksen kylmiin pohjakerroksen tiloihin oli myös suunniteltava sprinklaus. Näissä tapauksissa sammutusjärjes-telmän putkisto paineistettiin ilmalla.

29

4 RAKENTAMISPÄÄTÖS Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön halli-tus päätti 11.5.2016 pitämässään kokouksessa jatkaa Energiatehokas puukerrostalo -hanketta ja rakennuttaa puukerrostalon pitkäaikaista vuokraustoimintaa varten. Saatujen urakkatar-jousten perusteella laskettua kustannusarviota verrattiin Rakennuttajatoimisto Protiimi oy:n laskemaan hinta-arvioon vastaavasta betoni-kerrostalosta. Vertailussa puukerrostalo ei osoit-tautunut oleellisesti kalliimmaksi kuin betonikerrostalo. Laskennassa otettiin huo-mioon myös puukerrostalon lyhyempi raken-nusaika ja vuokratuottojen aikaisempi kerty-minen. Urakkatarjousten perusteella raken-tamisen kokonaiskustannukset jäivät arvon-lisäveroineen noin kuuteen miljoonan euroon. Rakennuttajainsinööri Petteri Elonen valtuutet-tiin käymään urakkaneuvottelut.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Matti Virtaala kertoo tiedotusvälineiden edustajille säätiön päätöksestä rakentaa puukerrostalo Penttilään.

Säätiön hallitus päätti perustaa asunto-osa-keyhtiö Joensuun Pihapetäjän, joka toimi talon rakennuttajana. Yhtiön rakennusaikaiseen hallitukseen nimettiin Antti Heliövaara, Matti Virtaala ja Timo Nevalainen. Rakennusaikai-sena isännöitsijänä toimi Petteri Elonen.

Säätiön 31.5.2016 pitämässä tiedotustilaisuu-dessa julkistettiin puukerrostalohanke, sen alustavat suunnitelmat ja aikataulu. Sen jälkeen Joensuun Pihapetäjä sai runsaasti myönteistä julkisuutta eri tiedotusvälineissä.

30

5 RAKENNUTTAJAN HANKINNAT

Tilaelementtirakenteisen puukerrostalon rakennuttaminen poikkeaa perinteisestä rakennuttamistavasta, koska siinä rakennutta-jan hankintojen osuus muodostaa suuren osan rakennushankkeen kokonaiskustannuksista. Pihapetäjän osalta rakennuttajan hankinnat olivat 55 % kokonaiskustannuksista. Siinä rakennuttajan hankintoja olivat tilaelementit, kylpyhuonetilaelementit, hissi, kiintokalusteet, kodinkoneet, liukulasiseinät, ikkunat, aurinko-paneelijärjestelmä ja jäteveden lämmön tal-teenottojärjestelmä.

Hankintojen kilpailutus edellytti rakennuttajalta runsaasti työtä. Siihen kuului tarjouspyyntöjen ja tarjousvertailujen tekemistä, tutustumista kilpailevien tuotteiden ominaisuuksiin, kaupal-listen neuvottelujen käymistä ja hankintaso-pimusten laatimista. Onneksi Energiatehokas puukerrostalo -hankkeella oli tähän riittävästi resursseja.

5.1 Tilaelementit

Kun tilaelementtitoimitusta kilpailutettiin keväällä 2016, Suomessa oli kaksi mahdollis-ta toimittajaa: Stora Enson oyj:n (Stora Enso) Hartolan tilaelementtitehdas ja kuhmolainen Elementti Sampo oy. Stora Enso käyttää Itä-vallan tehtaallaan valmistettua CLT-levyä ja Elementti Sampo kuhmolaisen Crosslam oy:n CLT-levyä. Stora Ensolla oli jo kokemusta usean CLT-rakenteisen tilaelementtikerrostalon toi-mittamisesta. Elementti Sampo oy:n tuotantoa oltiin vasta käynnistämässä, eikä tehdas ollut vielä siinä vaiheessa valmis. Molemmat tehtaat tekivät kuitenkin tarjouksen tilaelementtitoimi-tuksesta.

Kaupalliset neuvottelutKaupallisten neuvottelujen ja rakennussuun-nitelmien hienosäädön jälkeen säätiö päätyi tilaamaan tilaelementit Stora Enson Hartolan

tehtaalta. Kaksi päivää sen jälkeen, kun sopi-mus Stora Enson kanssa oli syntynyt, kerrottiin lehdessä (1.6.2016), että Hartolan tehdas oli myyty Pyhännän rakennustuote oy:n tytä-ryhtiölle PRT-Pro:lle (PRT). Yrityskaupan takia kaupalliset neuvottelut jouduttiin aloittamaan alusta, ja rakennushankkeen käynnistyminen viivästyi lähes kaksi kuukautta.

Teknisistä yksityiskohdista, vastuukysymyksis-tä, sopimussakoista ynnä muista asioista neu-voteltiin pitkään PRT:n kanssa, lopulta päästiin kuitenkin sopimukseen ja tilaelementit tilattiin yhtiöltä. Kaupallisten neuvottelujen hankalim-mat ja kustannusvaikutuksiltaan suurimmat kysymykset olivat rakenne- ja puuelementti-suunnittelu sekä vastuut rakenteiden ääni-teknisestä toimivuudesta, jotka alkuperäisissä tarjouspyyntöasiakirjoissa oli sisällytetty kuulu-vaksi tilaelementtitoimitukseen.

31

PuuelementtisuunnitteluAiemmissa Stora Enson toimittamissa tilaele-menttitaloissa puuelementtien suunnittelu oli kuulunut sen toimitussisältöön. Liiketoimin-takaupan myötä PRT halusi ulkoistaa niiden suunnittelun ja siirtää lisää vastuita tilaajalle. Tämä menettely tuntui hieman erikoiselta, koska puuelementtisuunnittelu liittyy kiinteästi tehtaan tuotannonsuunnitteluun.

Mittakuva puuelementtien osalta: yksiön ulkoseinälinjat.

Puuelementtisuunnittelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä CLT-levyjen leikkausten ja työstöjen suunnittelua eli puulevyjen valmistussuunnit-telua 3D-mallinnusta käyttäen. Tämä on osa päärakennesuunnittelua, jossa hallitaan koko rakennuksen stabiliteettia ja rakenneteknistä toimivuutta. Puuelementtisuunnittelu kilpailu-tettiin ja se tilattiin Joensuun Juva oy:ltä.

Toivottavasti elementtitehtaat kehittävät jat-kossa omia detaljikirjastoja, joista esiteltäisiin toimivat periaatteet siitä, miten ratkaistaisiin yleisimmät rakenteelliset ääni- ja palotekniik-kaan, kosteustekniseen toimivuuteen sekä voimaliitoksiin liittyvät haasteet.

Mallielementtikatselmus Hartolan tehdas aloitti Pihapetäjän tilaelement-tituotannon viikolla 43 eli lokakuun lopulla 2016. Mallielementtikatselmukseen Hartolaan pääs-tiin viikolla 45 (8.11.16). Elementeissä oli tuolloin vielä jonkin verran puutteita ja ratkaisematto-mia detaljeja, joita selviteltiin paikan päällä.

32

Sisustamaton yksiön ”puulaatikko”.

Osittain verhoiltu ulkoseinäelementti. Pihapetäjän kolmannen kerroksen kolmion kuivalohkon CLT-lattia liukuhihnan alkupäässä.

Yleiskuva PRT:n Hartolan tehtaalta

33

Parvekkeen veden ulosheittäjä on ruostumatonta terästä

Talotekniikkaa kytketään Parmarine oy:n toimittamasta kylpyhuoneesta tuleviin johtoihin ja putkiin.

Tässä yksiössä sähkötyöt ovat meneillään. Parvekkeen muoto on hahmottumassa lattiaan.

34

Mallikolmion keittiö oli lähes valmis.

Pihapetäjän tilaelementtejä linjastolla.

35

5.2 Kylpyhuone-elementit

Rakennustavan vuoksi rakennuksen kylpyhuo-neet oli tarkoituksenmukaista hankkia tilaele-mentteinä, jotka asennettaisiin paikoilleen Har-tolan tilaelementtitehtaalla. Tarkoituksena oli, että asunnot olisivat mahdollisimman valmiita, kun ne tulisivat elementtitehtaalta työmaalle. Mahdollisia kylpyhuone-elementtien toimittajia olivat muun muassa Parmarine oy Forssasta, Joptek oy Lieksasta ja OC-System oy Joroisista sekä Part Construction AB Ruotsin Kalixista.

Suomalaisista toimittajista Parmarine oy:n kyl-pyhuoneet täyttivät parhaiten halutut tekniset ominaisuudet, joten valitsimme ne. Parmarine

oy:n kylpyhuonetehtaan tilauskirjat olivat tuol-loin melko täynnä, mutta tuotantokapasiteettia löytyi kuitenkin kesältä 2016, mikäli kaupat sovittaisiin heti. Tähän ehtoon myönnyttiin, vaikka ei ollut varmuutta vielä siitä, millä aikataululla CLT-tilaelementtien toimittajat ja rakennusurakoitsijat voisivat toteuttaa kohteen. MallielementtikatselmusForssassa Parmarine oy:n tehtaalla pidettiin 7.9.2016 mallikylpyhuonekatselmus ja tutus-tuttiin tehtaan toimintaan. Se vaikutti hyvin organisoidulta, ja tuotteet täyttivät niille ase-tetut vaatimukset. Silmiinpistävää oli se, että tehtaalla työskenteli paljon naisia.

Yleiskuva Parmarine oy:n betonituotetehtaalta.

Kylpyhuoneiden lattian teräksinen valumuotti toimii myös tulevan seinän alaosana.

Lattian vesieristystä Adrexin 8+9 tuotteella.

36

Kylpyhuoneen seinien kokoamista teräsohutlevykomponenteista.

Talotekniikka asennetaan kylpyhuoneen kattoelementin päälle pöytätasossa.

Talotekniikka on valmiiksi asennettuna kylpyhuonetilaelementin katolla.

Robotin laatoittamien seinien alimman laattarivin asennus on tehtävä käsityönä.

37

Mallihuonekatselmuksessa sovittiin vielä pyyhe-koukkujen, pyykinkuivaustelineen ja wc-paperite-lineen tarkat paikat, muuten kaikki oli valmista.

Valmis kylpyhuone-elementti.

38

Valmiit kylpyhuoneet pakataan kuljetusta varten kutistemuoviin.

5.3 Talotekniikkaelementit

Talotekniikkaelementti on porraskäytävässä sijaitseva asennusvalmis tekninen tila. Se sisäl-tää kerroskohtaiset lämmityksen sekä käyttö-veden jakeluun tarvittavat varusteet. Keskitetyn tekniikan ansiosta asunnoissa ei ole huolto-kohteita, vaan ne kaikki sijaitsevat talotekniik-kaelementeissä. Pihapetäjässä tarvittiin kaksi talotekniikkaelementtiä jokaiseen kerrokseen.

Talotekniikkaelementtien toimittajaksi valittiin Jakotec oy Äänekoskelta. Elementtien käytön vaihtoehtona oli kaikkien kytkentöjen tekemi-nen työmaalla, mikä olisi lisännyt siellä tehtä-vää työtä ja mahdollisesti myös kustannuksia.

Pihapetäjän talotekniikkaelementti palvelee neljää asuntoa. Elementissä on huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle sekä jakotukit lattialämm-tyksen kytkemistä.

Joissakin Parmarine oy:n kylpyhuoneissa oli pieniä puutteita, kun ne oli toimitettu Hartolaan PRT:n tilaelementtitehtaalle. Muutamaan kyl-pyhuoneeseen ei ollut muun muassa ennätetty asentaa wc-istuinta ja pesuallasta paikoilleen. Parmarine oy:n asentajat korjasivat puutteet työmaalla Joensuussa. Toimitetuissa kylpy-huoneissa havaittiin jonkin verran särkyneitä seinälaattoja, jotka yritys vaihtoi ennen raken-nuksen vastaanottoa.

39

5.4 Lasiseinät

Arkkitehdin suunnitteluratkaisussa parvekkei-den ja huoneiston välinen seinä on käytän-nössä lasia lattiasta kattoon ja siihen sisältyy liukulasiovi. Liukulasiseinät ostettiin Profin oy:l-tä Pudasjärveltä. Niiden puurunko on oksatonta kuultokäsiteltyä mäntyä ja ulkopinta alumiinia. Lasiseinien lämmönläpäisykerroin eli U-arvo on 0,6 W/m2K.

5.5 Ikkunat

Ikkunat tilattiin kilpailutuksen perusteella Ka-relia Ikkuna oy:ltä Joensuun Hammaslahdesta, sillä niiden hinta-laatusuhde oli paras. Ikkunat ovat myös kuultokäsiteltyä mäntyä ja niiden ulkopinta on alumiinia. Vaikka niissä on käy-tetty sormijatkettua puutavaraa, jatkokset eivät näytä häiritseviltä, vaan ikkunat sopivat hyvin yhteen Profin oy:n liukulasiseinän kanssa. Ikku-noiden U-arvo on 0,8 W/m2K.

Kolmion isomman makuuhuoneen ja parvekkeen välillä oleva lattiasta kattoon ulottuva lasiseinä lisää avaruutta. (Kuva: Sari Kaija)

Hätäpoistumistienä toimiva pohjoispuolen kolmion makuuhuoneen ikkuna varustettiin kolmella kiinteällä ikkunapainikkeilla. Ylin painike on niin korkealla, että lapset eivät ylety sitä avaamaan. Kaikissa ikkunoissa jouduttiin käyttämään turvalasia, sillä ne sijaitsevat alempana kuin 700 millimetriä lattipinnasta.

(Kuva: Sari Kaija)

40

5.6 Kiintokalusteet

Keittiökalusteet ja komerot tilattiin Topi-Keit-tiöt oy:ltä Kalajoelta. Kalusteet ovat standar-dikalusteita. Ovet ovat valkoiseksi maalattua MDF-levyä. Keittiön työtasot ovat laminaattia ja tiskipöydät ruostumatonta terästä.

Yksiön kiintokalusteita.

5.7 Kodinkoneet

Kodinkoneet, jääkaappi-pakastimet ja liedet ostettiin Electrolux oy:ltä. Koska kyse on vuokra-asunnoista, astianpesukoneita ei hankittu, mutta kolmioiden keittiökalusteisiin jätettiin tilavaraus konetta varten.

5.8 Hissi

Hissin valinnassa painotettiin kotimaisuutta, huollon toimivuutta ja energiatehokkuutta. Se tilattiin Kone oyj:ltä, vaikka amerikkalainen ratkaisu olisi ollut hieman halvempi.

5.9 Aurinkopaneelit

Aurinkopaneelit ostettiin asennettuna GreenEnergy Finland oy:ltä. Talon katolle asen-nettiin noin 100 neliömetriä 265 watin tehoisia aurinkopaneeleja. Niiden tuottama sähkö käy-tetään kiinteistössä muun muassa ilmanvaihto-koneissa ja valaistuksessa.

Hissikuilussa asennustyöt meneillään huhtikuussa 2017.

41

5.10 Jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä

Lahtelaisen Wasenco oy:n kehittämä Eco-wec-hybridivaihdin edustaa uusinta tekniikkaa asuinkerrostaloissa. Sen ensimmäinen proto-tyyppi asennettiin Kuopioon vanhaan kerrosta-loon maaliskuussa 2015. Pihapetäjän jäteveden lämmön talteenottolaitteisto hyödyntää jäte-veden sisältämää lämpöenergiaa käyttöveden esilämmityksessä. Energiaselvityksen mukaan jäteveden lämmön talteenotto vähentää käyt-töveden lämmitysenergian tarvetta noin 13 %. Hybridivaihdin varustettiin etäluettavilla mit-tareilla, joista voidaan todentaa sen todellinen hyötysuhde.

Aurinkovoimala saatiin käyttö-kuntoon huhtikuun loppupuo-lella. Järjestelmän nimellisteho on 15,9 kWp, mikä tarkoittaa sitä huipputehoa, jonka voi-mala tuottaa parhaimmillaan.

Ullakolle on sijoitettu invertteri eli vaihtosuuntaaja, joka muuttaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön (DC) vaihtosähköksi (AC). Invertterissä on etäluettava mittari, jolta voi nähdä muun muassa sähkön hetkellisen tuoton tai sen kokonaistuotannon käyttöönotosta alkaen. Näin saadaan selville aurinkovoimalan todellinen hyöty ja takaisinmaksuaika. Pilvisenä huhtikuun päivänä hetkellinen sähkön-tuotto oli noin 3,5 kW.

Valmistajan internetsivujen mukaan Ecowec-hybridivaihdin voi pudottaa asuinraken-nuksen E-lukua jopa 14 kWh/m2/v kun jäteveden lämmön talteenottolaitteen hyötysuhde on 50 %.

42

6 RAKENTAMINEN

Kaikki rakentamisen urakat kilpailutettiin, ja urakoitsijoiksi valittiin pääsääntöisesti edulli-simman tarjouksen tehnyt yritys. Urakoinnis-sakin haluttiin suosia pohjoiskarjalaista työtä, minkä vuoksi tarjouksia pyydettiin pääosin Pohjois-Karjalassa toimivilta yrityksiltä. Poik-keuksena oli pääurakka, josta pyydettiin tarjo-us myös jyväskyläläiseltä rakennusliikkeeltä, jolla oli kokemusta puutilaelementtitekniikalla rakennetun kerrostalon rakentamisesta.

6.1 Rakennustöiden valvonta

Ennen rakennustöiden aloittamista hankkee-seen kiinnitettiin vielä rakennustöiden valvo-jaksi ja työturvallisuuskoordinaattoriksi A-Real oy:n Pekka Tuunanen, joka valvoi rakennustyön edistymistä ja työturvallisuusasioita työmaalla. Tuunanen vastasi myös työmaakokousten järjestelyistä, esityslistoista, pöytäkirjoista ja muista tarvittavista virallisista dokumenteista.

6.2 Pääurakka

Ennen urakkakilpailua pelättiin, että pääura-kasta ei saataisi tarjouksia, sillä sen osuus koko rakennushankkeen budjetista on melko pieni suhteessa sen toteuttamiseen liittyvien vas-tuiden määrään. Lisäksi vaarana oli se, etteivät urakoitsijat olisi uskaltaneet osallistua hank-keeseen, koska niillä ei ollut aiempaa kokemus-ta puisen tilaelementtirakenteisen kerrostalon rakentamisesta. Tämä pitikin osittain paik-kansa, sillä pääurakasta lähetettiin viisi tar-jouspyyntöä, joihin saatiin vain kaksi tarjousta. Jyväskyläläinen, Saarijärven Omatoimi-puu-kerrostalon urakoineen Arttu Suurosen JVR-rakenne oy ja liperiläinen Rakennustoimisto Eero Reijonen oy tekivät tarjouksen. Urakka-neuvottelujen jälkeen sopimus tehtiin jälkim-mäisen kanssa.

43

Rakennustoimisto Eero Reijonen oy aloitti varsinaiset tontin raivaustyöt puiden kaadolla 1.8.2016.

Tontin raivausTontin raivaus aloitettiin Mäntylän baari- ja kauppakiinteistön purkamisella jo heinä-elo-kuussa 2015, kun purkulupa oli tullut lainvoi-maiseksi. Samalla poistettiin tontilla sijainnut vanha maanalainen öljysäiliö. Purkutyöt teki Esa Ratilaisen Romesa oy Joensuusta. Tyhjä tontti sai odotella rakentajia vuoden verran.

44

Pohja- ja perustustyöt

Puukerrostalon pohja- ja perustustyöt eivät poikkea tavanomaisesta kerrostalo-rakentamisesta.

Väestönsuojan lattian lämpöeristystyö käynnissä.

Anturoiden valu käynnissä. Taustalla näkyy väestönsuojan seinien muottilaudoitus.

45

Pohjakerroksen betonirunko

Pohjakerroksen betoniseinien valumuotteina käytettiin suurmuotteja.

Lämpöeristeet on asennettu maan alle jääviin pohjaker-roksen seiniin.

46

Sääsuojaelementit rakennettiin työmaalla.

Rungoltaan valmiin betonikerroksen päälle on 4.11.17 asennettu tilapäiset sääsuojaelementit. Niillä suojattiin rakennusta koko puukerrosten rakentamisen ajan, kunnes lopullinen vesikatto oli paikoillaan. Näitä tila-päisiä kattoelementtejä oli kahdeksan, ja ne oli suunniteltu asuntokohtaisiksi. Näin sääsuoja voitiin nostaa paikalleen heti kun asuntolohko oli saatu asennettua tai työpäivä oli päättymässä. Näin varmistettiin, että rakennus ei päässyt missään vaiheessa kastumaan.

47

Puukerrosten asentaminenTilaelementit toimitettiin Hartolasta työmaalle kahden rekan sekä etu- ja takavaroitusauton muodostamalla ylileveällä erikoiskuljetuk-sella, sillä suurimman elementin leveys oli noin viisi metriä. Kussakin rekassa voitiin kuljettaa kaksi tilaelementtiä. Pihapetäjään tarvittiin 50 tilaelementin lisäksi porrashuoneen päätyjen suurelementit sekä porrashuoneen taso- ja porraselementit.

Kuljetukset ja elementtien asennus työmaal-la oli suunniteltu niin, että työmaalle toimi-tettaisiin maanantaisin neljä, tiistaisin neljä ja keskiviikkoisin kaksi tilaelementtiä sekä porrashuoneen seinien suurelementit, portaat ja porrashuonetasot. Näin olisi saatu toimitet-tua ja asennettua asuinkerros viikossa. PRT:n Hartolan tehdas ei kuitenkaan pystynyt toimit-tamaan kaikkia elementtejä sovitussa viidessä viikossa, vaan toimitukset ajoittuivat lopulta seitsemän viikon ajalle. Tästäkin huolimatta elementeissä oli vielä paljon puutteita, jotka jouduttiin korjaamaan työmaalla.

Kaiken kaikkiaan tarvittiin 15 erikoiskuljetus-kolonnaa, jotta kaikki tarvittavat puuelementit saatiin työmaalle. Yksiö-tilaelementin koko on noin 5 x 9 metriä. Kolmion tekniikkalohko on kooltaan noin 3 x 10 metriä ja kuivalohko noin 5 x 10 metriä.

Ensimmäiset neljä tilaelementtiä tulivat työ-maalle 23.11.16. Niitä ei kuitenkaan voitu asen-taa paikoilleen sateen vuoksi samana päivänä. Seuraavana päivänä tuli neljä uutta tilaele-menttiä ja työmaa-alue sekä varastoalueeksi vuokrattu katualue täyttyivät. Myös tämä oli sadepäivä, joten ensimmäiset tilaelementti-asennukset saivat odottaa vielä yön yli.

Tilaelementin kuljetuksessa suojaus on pettänyt, ja seinän ääneneristysvillat ovat kadonneet matkan aikana. Onneksi näin kävi vain yhden kerran. (Kuva: Jukka Timonen)

48

Ensimmäinen tilaelementti, kolmion tekniikkalohko asennettiin 25.11.2016. Asennustöitä valvoi PRT:nasennuspäällikkö Esa Martikainen. Betonipohjan suoruudelle ja tasaisuudelle oli asetettu kolmen millimet-rin toleranssivaatimus, jotta talo lähtisi heti rakentumaan suunniteltuihin mittoihin ja seuraavien kerrosten asen-taminen olisi helpompaa. Tämä vaatimus oli helppo täyttää jälkivalukaistojen avulla.

Tilaelementit nostettiin X-liftin avulla nelipistenostona. Elementit säädettiin noston aluksi taljojen ja vatupassin avulla vaakasuoraan asentoon, jotta niiden asentaminen paikoilleen olisi mahdollisimman jouhevaa.

49

Porraselementin nosto on alkamassa. Tilapäiset sääsuojat on siirretty sivuun ja porrashuoneen kohta on avoinna.

Joidenkin tilaelementtien asennusta hankaloitti se, että niiden pohjalevystä puuttui tilavaraus teräk-siselle kiinnityslevylle. Lopulta varaukset jouduttiin tekemään työmaalla moot-torisahalla.

Kolmion lohkoja kiinnitetään toisiinsa teräslevyjen ja ruu-vien avulla.

50

Kahden vierekkäisen yksiön tilaelementit on kiinnitetty toisiinsa 10 millimetriä paksun teräslevyn ja 48 ruuvin avulla. CLT-levyn ja teräslevyn sekä teräslevyn ja ruuvinkantojen välissä on Sylodyn-merkkinen tärinänvaimennin estämässä runkoäänien siirtymistä asunnosta toiseen. Rakennuksessa on käytetty noin 25 erilaista kiinnityslevyä. Teräslevyjen koko ja ruuvien määrä vaihtelevat paikasta ja kuormituksesta riippuen. PRT:n asennuspäällikkö Esa Martikainen dokumentoi valokuvaamalla kaikki voimaliitokset ennen kuin ne peitettiin päälle tulevilla rakenteilla.

Sääsuojaelementin nosto.

51

Viimeisenä tilaelementtinä asennettiin kuudennen kerroksen Mäntylänkadun puoleinen kulmahuoneisto 11.1.2017. Tämä yksiöele-mentti painoi 16,8 tonnia, ja sen nostamiseen tarvittiin jykevä 240 tonnimetrin nosturi.

Työmaan henkilöstö oppi tilaelementtien asennusrutiinit kahden ensimmäisen kerrok-sen aikana. Parhaimmillaan asennusnopeus oli kerros kolmessa päivässä. Tällä vauhdilla talo olisi voitu pystyttää kolmessa viikossa.

Työmaakokous. Puheenjohtajana Petteri Elonen ja sihteerinä Pekka Tuunanen.

Rakentamisen aikana työmaakokouksia pidettiin noin kuukauden välein. Niissä käytiin läpi muun muassa työturvallisuusasiat, työ-maatilanne, muutos- ja lisätyöt, täydentävän suunnittelun tarve ja edistyminen sekä laadi-tun kokonaisaikataulun toteutuminen. Työ-turvallisuusasiat kohteessa oli hoidettu hyvin, mikä näkyi työturvallisuus- eli TR-mittauksen tuloksessa, joka oli aina yli 90 prosenttia.

52

VesikattoKoska vesikaton rakentaminen ajoittui helmi-kuulle, sääolosuhteista voinut olla varma. Tämän vuoksi vesikatto päätettiin tehdä ele-mentteinä teltassa. Talon katto muodostui kuudesta vesikattoelementistä. Telttaa voitiin tarvittaessa lämmittää niin, että vesikattotyöt pystyttiin tekemään suotuisissa olosuhteissa. Tämä lisäsi myös työturvallisuutta.

Ensimmäistä vesikatto-elementtiä asennetaan paikoilleen 10.2.2017.

Vesikattoelementin rakennustyöt meneillään.

53

Talon lopullinen muoto alkoi hahmottua kun Mäntylänkadun puoleinen osa vesikatosta valmistui 10.2.2017.

Ennen vesikaton asennusta ylimmän kerroksen lohkojen väliset saumat eristettiin kattohuovalla, joka toimii höyrynsulkuna.

Viimeinen vesikattoelementti asennettiin paikoilleen 9.3.2016.

54

Sisäpuolen viimeistelytyöt

Palokatko porrashuoneen kolmionmuotoisen sekahormin välipohjassa.

Porrashuoneen akustolevyjen asennusta.

Porrashuoneen tasoitus ja maalaustyöt kuuluivat pääurakkaan.

Porrashuoneen EI30 alakaton metallinen runko ja osa palokipsilevyistä asennettuna.

55

Heikkinen yhtiöt oy:n henkilökunta asenta-massa porrashuoneen Linoleum-mattoa.

Lumon oy toimitti ja asensi parvekekaiteet ja avattavat parvekelasitukset. (Kuva: Sari Kaija)

Työmaalla tehtäviä maala-ustöitä teki aliurakoitsijana kiteeläinen maalausliike Pro-Pinnoitus oy.

Väestönsuojaa käytetään normaalioloissa asukkaiden irtaimistovarastona.

56

Ulkopuolen viimeistelytyöt

Pajamäenpuiston puoleisessa julkisivussa ei ollut enää suuria puutteita pääsiäisenä 2017.

Pääsisäänkäynnin massiivi-puinen katos rakentumassa.

57

PihatyötPihan muoto ja pohjarakenteet saatiin työstet-tyä lähes valmiiksi syksyllä 2016. Touko-kesä-kuussa 2017 asennettiin pihan pintarakenteet, autopaikat asfaltoitiin, kävelytiet ja oleske-lualueet päällystettiin betonikivetyksellä. Pelas-tuslaitoksen tikasautojen nostopaikoilla olevat viheralueet rakennettiin nurmikivetykselle.

Lasten leikkipaikka päällystettiin turvalaa-toituksella ja varustettiin hiekkalaatikolla ja keinulla ja liukumäellä. Leikkipaikan läheisyy-teen tehtiin kolme teollinen muotoilija Mikko Matveisen suunnittelemaa CLT-levystä tehtyä penkkiä.

Pihalle luotiin viihtyisyyttä istutuksilla ja nur-mialueilla. Istutuksina käytettiin metsämäntyä ja taikinanmarjapensasta sekä kiiltotuhkapen-sasta.

Pohjakerroksen puuverhousta varten asennettiin sinkityt teräskoolaukset.

58

6.3 LVIA-urakka

LVIA-urakoitsijaksi valittiin liperiläinen Eko Lvi oy. LVIA-urakkaan kuului talon kytkeminen Joensuun kaupungin vesi- ja viemäriverkos-toon sekä Fortumin kaukolämpöverkostoon. Urakka sisälsi vesi- ja viemärijohtojen sekä ilmastointiputkien runkolinjojen rakentamisen porrashuoneeseen ja asuntojen kytkemisen niihin. Lisäksi urakkaan kuului pohjakerroksen kaikkien tilojen LVIA-ratkaisujen toteuttaminen, mukaan lukien lämmönvaihtimen ja jäteveden lämmön talteenottojärjestelmän asentaminen. Automaatiourakoitsijana toimi Eko Lvi oy:n aliurakoitsija Schneider Electric Finland oy:n Joensuun toimipiste.

Kaikki asunnoissa oleva talotekniikka oli raken-nettu valmiiksi Parmarine oy:n kylpyhuoneteh-taalla ja PRT:n Hartolan tilaelementtitehtaalla. Tilaelementeistä tulevat tekniikan putket ja johdot kytkettiin porrashuoneessa paikalla rakennettuihin runkolinjoihin. Lattialämmitys- ja käyttövesiputkien kytkennässä hyödynnet-tiin Jakotec oy:n talotekniikkaelementtejä.

Käyttövesi- ja lattialämmitysputket on kytketty talotekniikkaelementtiin.

Myös kolmioiden tekniikka- ja kuivalohkon LVIA-tekniikka kytkettiin toisiinsa työmaalla. Ilmastointiputki sekä sähkö- ja tietotekniikka-kaapelit kytkettiin makuuhuoneen vaatekome-ron yläsokkelissa, joka oli suunniteltu normaa-lia korkeammaksi.

Kolmion makuuhuoneen nurkassa talotekniikkaa odottamassa työmaalla tehtävää liittämistä.

59

Pohjakerroksessa käytettiin valurautaviemäreitä ääni- ja paloteknisistä syistä.

Kolmion kuivalohkon lattialämmitysputkisto on kytketty makuuhuoneen vaatekomeron takana tekniikkalohkosta tuleviin putkiin. Näiden kytkentä-kaappien kohdalla oli suunnitelmissa puute: ne eivät sisältyneet mihinkään urakkaan, joten rakennuttaja joutui hankkimaan ne jälkikäteen.

Isonkaan kerrostalon lämmönvaihdin ei ole kovin iso.

60

Ullakon korkeus on harjalla noin 4 metriä.

Ullakolla on hyvin tilaa ilmastointiputkille ja viemärin tuuletusputkille.

Asuntojen poistoilmaputket nousevat porras-huoneen tekniikkahormissa ullakolle. Eko Lvi oy:n aliurakoitsija KSPT-Insulation oy Jyväs-kylästä teki kaikki putkiasennusten eristystyöt.

61

6.4 Sähköurakka

Joen Sähköpojat oy Joensuusta valittiin säh-köurakoitsijaksi. Kaikki asunnoissa oleva sähkötekniikka oli asennettu valmiiksi tilaele-mentteihin tehtaalla. Asuntoja palveleva ryh-mäkeskus on sijoitettu kylpyhuone-elementin seinään eteisen puolelle. Joen Sähköpojat oy:n urakkaan kuului nousujohtojen asentaminen porrashuoneeseen sekä asuntolohkojen sähkö- ja datakaapeleiden kytkeminen niihin. Lisäksi yritys liitti talon Fortum oyj:n sähköverkkoon, rakensi sähköpääkeskuksen sekä sähköisti poh-jakerroksen, porrashuoneen ja ulkoalueet.

Talolle nimen antanut komea mänty raken-nuksen edustalla valaistaan myöhemmin rakennuttajan toimesta. Sähköurakkaan kuului sähköputkituksen asennus männyn juurelle.

Sähköasentajan muistilista työn alla olevassa sähkö-pääkeskuksessa.

Talotekniikkaa porras-huoneessa. Vesijohdot, viemärit, ilmastoin-tiputket, sprinkleri-putket, sähkökaapelit ja datakaapelit ovat sulassa sovussa. Ura-koitsijat olivat sopineet asennusjärjestyksestä etukäteen.

Sähkö- ja tietotekniikkakaa-peleita tulossa sähköpää-keskuksesta ja nousemassa ylös tekniikkahormiin.

62

6.5 Sprinkleriurakka

Sprinkleriurakan sai valtakunnallinen toimija, alan erikoisliike Firecon Group oy, jonka pää-konttori on Lahdessa. Ainoastaan sprinkleriura-kassa kaikki kylpyhuonetehtaalla, tilaelement-titehtaalla ja työmaalla tehtävät työt kuuluivat samalle urakoitsijalle.

Sprinklerihuoneen laitteita. Vesi syötetään sprinklerijärjestelmään 110 mm vesijohdolla.

Arkkitehti halusi, että sprinkleriputket jäte-tään asunnossa näkyviin, niitä ei koteloida.(Kuva: Sari Kaija)

63

6.6 Tilaelementtitoimittajan täydentävät työt työmaalla

PRT:n Hartolan tilaelementtitehtaalla ei saatu tilaelementtejä aivan valmiiksi ennen niiden toimittamista työmaalle. Suurimmat puutteet olivat julkisivujen viimeistelyssä. Ikkunoiden ympärille suunnitellut alumiinikomposiittilevyt olivat pääosin asentamatta, ja julkisivulaudoi-tuksia puuttui monin paikoin. Myös parvek-keiden vesieristeitä ja vesikouruja jouduttiin korjaamaan työmaalla. Tilaelementtien sisä-puolisessa viimeistelyssä, kuten maalauksissa, listoituksissa ja kalusteasennuksissa oli myös korjattavaa.

Julkisivujen korjaus- ja viimeistelytöistä vasta-sivat PRT ja sen aliurakoitsija, tohmajärveläinen Rakenne Sormunen oy. Myöhemmin ajateltuna oli varmasti virhe, että tilaelementit toimitettiin työmaalle keskeneräisinä. Toimittajan näkö-kulmasta olisi varmasti ollut paljon helpompaa ja halvempaa toteuttaa nämä työt vakio-olo-suhteissa elementtitehtaalla kuin työmaalla talvisissa olosuhteissa.

PRT:n aliurakoitsija viimeistelemässä tilaelementin julkisivua työmaalla.

7 VIRANOMAISTARKASTUKSET

Rakennusvalvonnan aloituskokous 13.6.16.Korko-, pohja- ja sijaintikatselmus 9.8.16.Aluehallintoviraston työturvallisuuskilpailutarkastus 8.2.17.Rakennusvalvonnan IV-hormitarkastus 24.3.17.Rakennusvalvonnan väestönsuojan tiiveyskoe 6.4.17.Sprinklerijärjestelmän kolmannen osapuolen tarkastus 26.4.17.Rakennusvalvonnan käyttöönottotarkastus 2.5.17.Rakennusvalvonnan LVI-tarkastus 3.5.17.Rakennusvalvonnan lopputarkastus 16.6.17.

64

8 KÄYTTÖÖNOTTO

8.1 Tarkastukset ja luovutus

Sprinkler-järjestelmän koeponnistus 14. ja 15.3.17. Hissin tarkastus 18.4.17.Puhtaustarkastus 19.4.17. Ennakkovastaanottotarkastus 4.5.17.Karelia-ammattikorkeakoulun tiiveys- ja äänitasomittauksia 27.4. - 15.5.17.Sisäpuolisten töiden vastaanottotarkastus 15.5.17. Lopputarkastus 16.6.17.

8.2 Vuokralaisten haku

Asuntojen vuokraus annettiin säätiön pitkäai-kaisen yhteistyökumppanin, OVV Asuntopalve-lut Joensuun (OVV) tehtäväksi. Rakennustyö-maalla järjestettiin 17.2.2017 tiedotustilaisuus, jossa tiedotusvälineille ja OVV:lle esiteltiin vuokrattavia asuntoja. Tämän jälkeen OVV ryh-tyi aktiivisesti markkinoimaan asuntoja muun muassa omien verkkosivujensa (ovv.com) ja Tori.fi-palvelun välityksellä. Asuntojen vuok-raus aloitettiin 1.6.2017.

OVV luonnehtii asuntoja verkkosivuillaan näin: ”Puhdasta, ekologista ja tasokasta asumis-ta - vaihtoehto omistusasumiselle Joensuun ensimmäisessä puukerrostalossa. Tyylikkäästi suunniteltu ja toteutettu yksiö rauhallisella, metsään rajoittuvalla tontilla Penttilässä. Huo-neistossa tilaa antava tupakeittiö ja maisemala-sitettu parveke. Kaunis kaakeloitu kylpyhuone, jossa suihku ja pesukoneliitäntä. Asunnoissa huoneistokohtainen ilmanvaihto. Parkettilat-tia, maalatut vaaleat seinäpinnat ja valkoiset kaapistot. Keittiössä varusteena mm. liesituu-letin ja jääkaappipakastin. Kerrostalo on savu-ton. Hissitalo. Kaikki huoneistot on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä, joka lisää olennaisesti asumisturvallisuutta.” Sanomalehti Karjalaisen artikkeli 18.2.2017.

65

Rakennushankkeeseen ryhdyttäessä Karjalai-sen Kulttuurin Edistämissäätiön lähtökohtana oli mahdollistaa tutkimus- ja kehitysyhteistyö alueen tutkimus-, kehitys ja koulutusorgani-saatioille. Säätiö toivoi, että puukerrostalokohde toimisi niin sanottuna tutkimusalustana, jonka kautta paikkansapitävää tietoa rakennustek-niikasta saataisiin koko toimialan ja suuren yleisön tietoisuuteen. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Karelia-ammattikorkeakoulu, jonka kanssa yhteistyö alkoi jo rakennushankeen suunnitteluvaiheessa. Lisäksi Itä-Suomen yli-opiston metsätieteiden osasto tunnisti mahdol-lisuuden yhteistyöhön.

9.1 Karelia-ammattikorkeakoulu

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja ke-hitystoimenpiteet sisälsivät lämpö- ja kosteus-mittausantureiden asentamisen puukerrostalon rakenteisiin. Niitä asennettiin rakennuksen ensimmäisen ja toisen kerroksen väliseen vä-lipohjaan, ulkoseinien eristeisiin ja yläpohjaan. Anturien avulla kerätään mittausdataa raken-teiden toimivuudesta 10 vuoden aikajänteellä.

Puukerrostalojen yhteydessä rakenteiden ja rakennuksen painumat ovat olleet yksi huolta herättävistä aihealuista. Karelia-ammatti-korkeakoulu on tässä hankkeessa seurannut rakennuksen painumia ensimmäisen puu-kerroksen asennuksesta lähtien aina kohteen valmistumiseen saakka. Painumien mittaami-nen on toteutettu asentamalla rakennuksen ulkovaippaan kiintopisteitä, joiden etäisyyttä toisiinsa mitattiin säännöllisesti täkymetrillä.

Karelia-ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Riku Tiira ja rakennustekniikan insinööriopiskelija Olli-Markus Puhakka mittaamassa yksiön ilmatiiveyttä 27.4.2017.

9 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMENPITEET

66

Yksi tärkeä tutkimusaihe oli myös puukerros-talokohteen suunnittelu- ja toteutusprosessin dokumentointi. Syntynyt aineisto mahdollistaa näiden prosessien syvällisen ymmärtämisen ja sitä kautta niiden kehittämisen ja tehostami-sen.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö jätti yhden huoneistoista vuokraamatta kesä-elo-kuun ajaksi. Tarkoituksena oli, että sidosryhmi-en edustajat voisivat kokeilla puukerrostalossa asumista majoittumalla huoneistoon muuta-maksi päiväksi. Näin pystytään samaan tietoa esimerkiksi puukerrostalojen akustiikasta, joka lähtökohtaisesti pitäisi erottua edukseen beto-nirakenteisista kerrostaloista. Asumiskokemuk-set tullaan keräämään kirjalliseen muotoon ja saatua palautetta voidaan hyödyntää vastaavi-en kohteiden suunnittelussa.

Hankkeen aikana valmistui kolme rakennus-tekniikan insinööriopiskelijoiden opinnäytetyö-tä. Myöhemmissä tutkimuksissa voidaan käsi-tellä esimerkiksi asukastyytyväisyyttä, puisen rakennuksen huoltotarpeita tai rakennuksen todellista energiankulutusta. Tavoitteena on, että puukerrostalo toimisi Karelia-ammattikor-keakoulun tutkimusalustana ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

9.2 Itä-Suomen yliopisto

Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja kehittämis-toimenpiteet tulevat liittymään rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan tarkas-teluun. Kosteus- ja lämpötilamittausantureista saatua tietoa tullaan vertamaan laskennallisiin malleihin. Tuotettua tieto voidaan hyödyntää laskentatyökalujen kehittämisestä.

9.3 Tutustumiskäynnit

Rakentamisen aikana järjestettiin alan ammat-tilaisille sekä opiskelijoille tutustumiskäyntejä työmaalla. Niiden tarkoituksena oli välittää tie-toa ammattilaisille kertomalla rakennustavasta ja siinä huomioon otettavista asioista. Kohteen valmistuttua siihen oli käynyt tutustumassa noin 350 vierasta.

Rakennuksen ensimmäisen kerroksen lämpö- ja kosteusmittausantureiden ja lähetinyksikkö-jen sijoituspaikat.

Rakennuksen ensimmäisen ja toisen kerroksen väliseen kaksoisvälipohjan ilmatilan suhteellis-ta kosteutta seurattiin säännöllisesti käsimit-tarilla siihen asti, kunnes kiinteästi asennetut mittarit saatiin toimintakuntoon.

67

10 VIESTINTÄ, MEDIANÄKYVYYS JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

10.1 Verkkosivut

Hankkeen viestintäsuunnitelman laati joen-suulainen Viestintä Ässä oy. Internetsivuston toteutus ostettiin kilpailutuksen perusteella kontiolahtelaiselta Virran Varrelta Design oy:ltä. Sivuston sisältötuotannosta vastasi Viestintä Ässä oy. Sivusto löytyy osoitteista www.kkes.fi ja www.joensuunpihapetaja.fi. Sivustolla esitel-lään yleisesti puurakentamista ja perustellaan puun valintaa rakennusmateriaaliksi. Siellä kerrotaan rakennushankkeen etenemisestä, aikataulusta, urakoitsijoista ja tarviketoimit-tajista. Sivustolla on julkaistu myös Joensuun Pihapetäjään ja Energiatehokas puukerrostalo -hankkeeseen liittyviä asiantuntija-artikkeleita. Valokuvagalleriassa esitellään työmaan edis-tymistä. Sivustolla oli toukokuun 2017 loppuun mennessä yhteensä noin 13 000 näyttökertaa ja noin 2500 kävijää. 10.2 Medianäkyvyys

Säätiön puukerrostalohanke sai tiedotusväli-neissä paljon positiivista huomiota, mutta ei ollenkaan negatiivista palautetta. Seuraavaksi esitellään poimintoja tiedotusvälineiden inter-netsivuilta ja sanomalehdistä.

68

69

70

10.3 Peruskiven muuraus

Asunto-osakeyhtiö Joensuun Pihapetäjän peruskiven muuraustilaisuus järjestettiin 30.8.2016. Tilaisuudessa puhuivat pääurakoitsi-jan edustaja, Rakennustoimisto Eero Reijonen oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen, Joensuun kaupungin kaupunkiympäristöjoh-taja Anu Näätänen ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja Matti Virtaala.

Eero Reijonen nosti puheessaan osaamisen puurakentamisen ydinkysymykseksi: ”Luotan siihen, että rakennesuunnittelun osaamisessa on menty eteenpäin. Myös aiemmin rakenta-mista rajoittaneisiin palomääräyksiin on saatu järkeviä muutoksia. Ympäristön ja kansantalou-den kannalta meidän on syytä tehdä työtä sen eteen, että pitkään lapsenkengissä ollut puura-kentaminen vilkastuu ja osaaminen vahvistuu.”

Anu Näätänen totesi muun muassa seuraavasti: ”Puukerrostalokohteen rakentaminen vaatii innostumista, tahtoa ja taitoa. Näitä kaikkia löy-tyy Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä, joka on rohkeasti ja määrätietoisesti selvittänyt ja raivannut esteitä nyt käynnistyvän Pihapetä-jän toteuttamiselta. Joensuun Pihapetäjä tulee toivottavasti esimerkillään avaaman puura-kentamisen uuden aikakauden. Vuosi 2016 jää historiaan puurakentamisen käännekohtana Joensuussa.”

Matti Virtaala kommentoi asiaa näin: ”Säätiön rooliin sopii erinomaisesti puurakentamisen edistäminen. Ensimmäisiä tunnusteluja puu-kerrostaloasiassa tehtiin jo vuoden 2014 alussa. Vaikka puurakentamisessa yleisesti ottaen nähtiin jo tuolloin tulevaisuuden potentiaalia, useampikin kynnys oli ylitettävänä. Lopulli-nen päätös puukerrostalon rakentamisesta on vaatinut paljon työtä ja vähintään yhtä paljon tahtoa”.

Rakennustoimisto Eero Reijonen oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen puhumassa kutsuvieraille. (Kuva: Sari Kaija)

71

Säätiön hallituksen puheen-johtaja Matti Virtaala ja raken-nuttajainsinööri Pettri Elonen sulkevat peruskiveen muurat-tavaa metallilieriötä, johon oli tallennettu päivän sanomalehtiä ja käytössä olleet suomalaiset eurokolikot. (Kuva: Sari Kaija)

10.4 Harjannostajaiset

Harjannostajaisjuhla pidettiin 17.3.2017 ravin-tola Kerubissa Ilosaaressa. Tarjoilla oli perinteen mukaisesti hernekeittoa, voileipiä ja olutta sekä jälkiruokana kahvia ja pannukakkua. Yleisöä viihdytti Kaukolasipartio-niminen yhtye.

Matti Virtaala kertoi puukerrostalohankkeen käynnistämisen liittyneestä muutosvastarin-nasta ja iloitsi siitä, että talo päätettiin rakentaa. Hän oli tyytyväinen myös siitä, että Energiate-hokas puukerrostalo -hankkeesta tiedotettiin avoimesti, jolloin tieto siitä levisi tehokkaasti.

Virtaala kiitti hyvästä työstä rakentajatiimiä, johon hän laski kaikki suunnittelijat, urakoitsi-jat, rakentajat ja säätiön henkilökunnan sekä erityisesti suuren työn tehneen rakennuttajain-sinööri Petteri Elosen.

Eero Reijonen kehui rakentamiseen osallistu-neita ja totesi, että mikään ei sovi paremmin Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön ima-goon kuin puurakentaminen ja toivoi, että Piha-petäjä ei jäisi ainoaksi säätiön puukerrostaloksi.

72

11 PIHAPETÄJÄ KUVINA

73Aukeman kuvat: Sari Kaija

74

75Aukeman kuvat: Sari Kaija

76

77Aukeman kuvat: Sari Kaija

78

79Aukeman kuvat: Sari Kaija

80

Asunto-osakeyhtiö Joensuun Pihapetäjä on Karjalaisen Kulttuurin Edis-tämissäätiön sijoitusomaisuutta – aineellista varallisuutta, josta saata-vat vuokratulot vahvistavat entisestään säätiön mahdollisuuksia jakaa apurahoja ja avustuksia. Joensuun Pihapetäjästä ja sen ympärille nivoutuvasta Energiatehokas puukerrostalo -hankkeesta on muovautunut myös osaamispääoman kas-vattamisen työkalu. Tiedämme puukerrostalon suunnittelusta, prosessien etenemisestä, eri ammattilaisten osaamisen ja työvaiheiden yhteensovit-tamisesta ja monesta muusta puukerrostalon rakentamiseen liittyvästä valtavasti enemmän kuin vuosi sitten. Jo nyt Joensuun Pihapetäjästä syntyy monenlaista dataa, jota muun muassa hankeyhteistyökump-panimme Karelia-ammattikorkeakoulu hyödyntää tutkimuksessaan ja opetuksessaan. Kaiken kaikkiaan säätiöllä on ollut aktiivinen rooli puurakentamisen edistäjänä ja myös asenteiden muokkaajana. Kartutettua osaamispää-omaa pidetään jo niin arvokkaana, että Joensuun seudulla on rohkais-tuttu puhumaan puurakentamisen osaamisklusterista. Puurakentamisen arvoketjun kehittämistä kannattaa jatkaa ja hioa kustannustehokas toteutusmalli kestävän kehityksen ja pienemmän hiilijalanjäljen kasva-ville markkinoille. Suomalainen puurakentaminen voi lähteä todelliseen kasvuun vain siinä tapauksessa, että meille syntyy alalle teollisuutta.

Matti Virtaala Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön vuosijuhlassa 1.4.2017

12 LOPUKSI

81

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö kiittää kaikkia seuraavia yrityksiä ja henkilöitä, jotka ovat mahdollistaneet Asunto-osakeyhtiö Joen-suun Pihapetäjän toteuttamisen.

Suunnittelijat

JWood kyJouni Liimatainen

OOPEAA Office for Peripheral Architecture oyAnssi LassilaJuha PakkalaTeemu Leppälä

Insinööritoimisto Joensuun Juva oyPasi MäkinenPetteri PeltomaaIlkka Nyholm Arto HaaranenMika Keskisalo

LVI-insinööritoimisto Koski-Konsultit oyMartti PeltovuoriJuho Sironen

Sähkösuunnittelutoimisto Juha Eskelinen oyJuha Eskelinen

Insinööritoimisto Granlund Joensuu oyAnssi PesonenTimo Nevalainen Henri Piipponen Minna Tuononen

Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala oyPekka Suorsa Markku Kauriala

Akukon oyHenrik Möller Lauri Vikström Oskar Lindfors

Protiimi oy Esa Mustonen

13 KIITOKSET

Rakennusosatoimittajat (rakennuttajan hankinnat)

Pyhännän Rakennustuote oy / PRT-ProMarkku KoivuniemiMauri KonttilaTuomas SalilaMarko ManniJuha JokinenEsa Martikainen

Rakenne Sormunen oyPauli SormunenNiko NieminenEino VäistöJani Sormunen

Pro-Pinnoitus oyMarkku Mielonen

Parmarine oyJukka PalmanenRisto JalonenErika JalarvoKari MarkkanenTimo Haapaviita Hannu TakalaIsmo Arola

Karelia Ikkuna oyKauko AhtonenMatti Kaltiainen

Profin oyVille Nevala

Jakotec oyArto KermanSami Salmela

Topi-keittiöt oy Timo Ojala

82

Elektrolux oyKari Pottonen

Kone oyjJari SarpolaMikko Kinnunen

GreenEnergy Finland oyJani Matikainen

Wasenco oyAarni TervonenJouni Helppolainen

Rakennustöiden valvonta

A-Real oy Pekka TuunanenKaisa Piironen

Rakentajat

Rakennustoimisto Eero Reijonen oyEero ReijonenJarmo HämäläinenJuha ReijonenJukka TimonenSemi NikkanenKari HirvonenSeppo KoveroTimo KoikkalainenYrjö LappalainenSami LukkarinenJaakko RomppanenPaavo PennanenPauli HonkanenVeli ParviainenAnssi OlkkonenMika KontiainenTimo RantanenKylli KuosmanenPasi HaaranenJari HyttinenTarmo RäsänenAsko HarinenMarko LaurellArto VinniPetri KervinenKalle Hyttinen

Maansiirto- ja soraliike M. Levy oyJari Vienola

Koneurakointi Löfgren kyJouko Löfgren

Koneurakointi Kurki kySatu RostiKari Kurki

Joensuun Nostajat oyMarkku Eskelinen

Heikkinen Yhtiöt oyAntti KortelainenPaavo RuhanenTuomo SivonenMarkus Muikku

Lumon oyMikko Salminen

HTM-kouru kyHarri MynttinenAndrey Nazarov

Metalliasennus Timo Räsänen oyTimo RäsänenAleksi Räsänen

KerabitPro oyIlkka HirvonenTommi RaatikainenAivo PärlinMika Turunen

Jokisauma oyIsmo PulkkinenTommi Pulkkinen

Vilstone oyKari Kurki

Cramo Finland oyHeikki TalikkaAki Levanoja

Monitoimi Karvonen tmi Jorma Karvonen

83

Lämmin Koti oy Jussi LeppänenOlli Konttinen

Otsotek oy Mette ValtonenVilja Kriisa

Mitta oy Anne Vainikainen

Ylöjärven Kauppahuone oyTarja Törrönen

Eko-Lvi oyHenri NygrenRaimo SuomalainenPertti JanttonenSaimi AlajokiMartti KervinenHarri Mononen

KSPT-Insulation oyJukka PeltonenAntti PärnänenRainer TiirmaaMarko MiettinenReijo SinkkonenHannu HautalaTommi Hautala

Schneider Electric Finland oyJukka SilvennoinenJani Puurtinen

Joen Sähköpojat oySamuli Mönkkönen Toni MönkkönenPasi VihavainenTeuvo AsikainenJouko IkonenVesa Kontturi

Firecon Group oyAarno Marttinen Pertti Viiri

Yhteistyökumppanit

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoRisto PoutiainenUlla-Riitta PölönenPasi PitkänenTuija AstikainenTiina Ojala

Karelia Ammattikorkeakoulu oyTimo PakarinenHannu TyrväinenRiku TiiraMiska PiirainenOlli-Markus PuhakkaTero Leinonen

Joensuun kaupungin rakennusvalvonta Jukka Hyttinen Pekka Hyttinen Tommi MukkalaJukka Lehtoranta

Energiatehokas puukerrostalo EAKR-hankkeen ohjausryhmäMatti VirtaalaSatu KokkonenJuha-Pekka VartiainenTimo PakarinenJouni HolopainenAntti HaapalaHenrik HeräjärviTarmo RätyJouko PiirainenJarmo OjalainenPasi PitkänenUlla-Riitta Pölönen

Tässä julkaisussa kerrotaan Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön Asunto-osakeyhtiö Joensuun Pihapetäjä -puukerrostalokohteen syn-nystä ja toteutuksesta sekä siihen kiinteästi liittyvästä Energiatehokas puukerrostalo EAKR-hankkeesta.

Joensuun Pihapetäjä on Pohjois-Karjalan maakunnan ensimmäinen yli kaksikerroksinen puukerrostalo. Se on rakennettu tilaelementeistä, joiden kantavana runkona on massiivipuinen CLT-rakennuslevy. Talon rakentaminen käynnistyi elokuussa 2016, ja se otettiin käyttöön kesä-kuussa 2017.

KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ KKES

ISBN 978-951-9363-85-1