johanna alatalo: naisten ja miesten työmarkkinat
TRANSCRIPT
Naisten ja miesten työmarkkinat: haasteet osin erilaisia
Johanna Alatalo 13.2.2015
Seitsemän vuotta enemmän tai vähemmän heikkoa suhdannetilannetta – miten ne ovat vaikuttaneet naisten ja miesten työmarkkina-asemaan?
• Miesten työllisyys reagoi voimakkaammin ja (ehkä nopeammin) suhdanteisiin • Toisaalta naisten työvoiman tarjonta reagoi (myös suhdanteisiin) miehiä voimakkaammin • Kaiken kaikkiaan merkittävä työllisyyden lasku vuoden 2008 jälkeen (lähes 84 000 henkeä), joka on koskettanut kaikkia ryhmiä
Miesten työllisyys laskenut suhdannetilanteen vuoksi sekä teollisuudessa (kuva vasemmalla) että rakentamisessa (kuva oikealla); teollisuudessa lisäksi rakennemuutoksen vuoksi
Työllisyys palveluissa elpymässä
• Palveluiden työllisyys on elpymässä, pidemmän aikavälin näkymät positiiviset • Työllisyyden notkahdus ollut pienempi kuin teollisuudessa ja rakentamisessa • Palvelut (osin) naisvaltaisia – onko niin, että taantuma ei ole koskettanut naisia? • Ei pidä paikkaansa – on näkynyt eri tavoin myös naisten työmarkkinatilanteessa
Naisten ja miesten työllisyysasteet (15-64 v.) konvergoituneet
• Suomessa naisten työllisyysaste EU:n korkeimpia • Ero miehiin EU-maiden pienimpiä •… osin siksi, että miesten työllisyysaste vain EU:n keskitasoa • Molempien sukupuolten osalta jäämme reilusti jälkeen esim. Ruotsista
Taantuma nostanut etenkin miesten työttömyysastetta
Naisia enemmän työvoiman ulkopuolella (15-74)
Nuorehkoja naisia aiempaa enemmän työvoiman ulkopuolella; ikääntyneitä jopa vähemmän
0
100
200
300
400
500
600
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64
tuhatta henkeä
Myös nuoria miehiä työvoiman ulkopuolella, mutta muutos pienempi; laskua myös ikääntyneillä miehillä
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
15-24 25-34 35-44 45-54 55-64
tuhatta henkeä
Taantumassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa miesten osalta nopeammin kuin naisten
0
50
100
150
200
250
300
350
'81 '83 '85 '87 '89 '91 '93 '95 '97 '99 '01 '03 '05 '07 '09 '11 '13
Miehet
Naiset
Tuhatta henkeä
Naisten työttömyyden kesto lyhyempää kuin miesten
Päättyneet työttömyysjaksot sukupuolen mukaan
Pitkäaikaistyöttömyys yleisempää miehillä
Naisten aktivointiaste korkeampi kuin miesten
Työmarkkinoiden segregaatio EU-maissa
0
5
10
15
20
25
30
35
EL RO IT UK MT NL AT DE BE PL DK FR SI SE PT ES IE CY HU CZ LU BG FI LV LT SK EE
Työlliset toimialoittain
Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (2013)
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Kokonaisansion keskiarvo, e/kk Kokonaisansion mediaani, e/kk
Miehet Naiset
Kokonaisansiot 1. ja 9. desiilissä (2013, kokoaikaiset palkansaajat)
Palkansaajien kuukausiansioiden (keskiansioiden) kehitys työnantajasektoreittain ja sukupuolittain
(Lähde:Tilastokeskus, ansiotasoindeksi)
Työvoiman käyttötavat • Vakinainen, kokoaikainen työsuhde edelleen kaikkein yleisin • Määräaikainen työsuhde
- yleisin 15-24-vuotiailla palkansaajilla: naisia enemmän kuin miehiä - yleistynyt eniten 25-34-vuotiailla naisilla; kuitenkin aika vakaa - vapaaehtoista useimmin nuorilla opiskelijoilla sekä palvelu-, myynti- ja hoitoaloilla - vastentahtoisuus yleisempää naisilla kuin miehillä - korkeasti koulutetut naiset sijaisen asemassa julkisella sektorilla; liittyy ammatilliseen jakautumiseen ja perhevapaiden käyttöön
• Osa-aikatyössä n.15 % palkansaajista (naisista 19 % ja miehistä 11 %) - eniten kaupanalalla sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla - vajaa kaksi kolmannesta vapaaehtoista; opiskelu yleisin syy - eniten perusasteen koulutuksen saaneita, työntekijäasemassa olevia
Naiset tekevät suurimman osan osa-aikatyöstä
Naisilla enemmän määräaikaisia työsuhteita
Yhteenveto naisten työmarkkina-asemasta Plussat • Korkea työllisyysaste… • Naisilla miehiä parempi koulutus • Naisten pitkäaikaistyöttömyys ja
syrjäytymisriski pienempi kuin miesten
• Naiset käyttävät valtaosan perhevapaista – oma valinta?
• Palvelualojen, etenkin ehkä naisvaltaisten alojen työllisyys kasvaa pitkällä aikavälillä…
Miinukset • … mutta ei paras mahdollinen,
etenkään nuorehkoilla naisilla • … joka ei kuitenkaan näy palkoissa
tai vakaampana työmarkkina-asemana
• … mutta myös loukku osalle
naisista? • … mutta näiden alojen
naisvaltaisuus ylläpitää segregaatiota
• Osalla naisista suuri todennäköisyys pieneen eläkkeeseen (etenkin, jos useampi riskitekijä)
Yhteenveto miesten työmarkkina-asemasta
Plussat • ”Miesten aloilla” parempi
palkkataso kuin ”naisten aloilla”
• Koulutuksen tuotot – parempana palkkana sekä vakaampana työurana – paremmat miehille
Miinukset • … mutta suhdanteet ja
rakennemuutos koetelleet enemmän miesvaltaisia aloja
• … mutta miehet kouluttautuvat vähemmän kuin naiset
• Miehillä suurempi syrjäytymisriski – jo koulussa, mutta myös ikääntyneenä, ml. pitkäaikaistyöttömyys
Tulevaisuuden työelämän näkymiä
• Kasvavia aloja mm. teollisen toiminnan ja liike-elämän palvelut, tietoliikennepalvelut, vihreän energian tuotanto ja hyvinvointipalvelut ; ylipäätään palvelut; myös rakentaminen kasvaa pidemmällä aikavälillä
• Mikään toimiala tai ryhmä ei kuitenkaan säästy muutoksilta (mm. digitalisaatio)
• Eri työntekijäryhmiin kohdistuu erilaisia odotuksia ja paineita: työmäärä jakautuu epätasaisesti, koetaan eriarvoisuutta
• Joustavat työajat ja työnteon paikat yleistyvät