JOHANNESYRTTIAHO

LINJA PITÄÄ.

149

Irtisanomisten ja yt­neuvottelujenvarjostamaan maakuntaan paistaaonneksi aurinkokin. Suomen valtioryhtyi Teollisuussijoituksen kaut­ta omistajaksi Meyer Turkuun 30prosentin vähemmistöosuudella. Janyt telakalla on suorin vaikutuksin12 000 henkilötyövuoden tilauskan­ta. Näköaloja tilausoptioina on vuo­teen 2019.– Telakan tilanne näyttää parem­

malta kuin pitkään aikaan. Tilauksiaon nyt hyvin sisällä ja toden­näköisesti lisää on vielä tulossa.Vaikutus lähialueille on merkit­tävä, sanoo luottamusmies PasiHeikkilä Mayer Werftin Turuntelakalta.

Suomen laivanrakennusteolli­suuden kannalta oli onni, että pe­rinteisen teollisuudenalan todelli­

sen arvon ymmärsi sijoittaja. Hal­lituksen piirissä kyky oli kadoksissaniin Kataiselta, Vapaavuoreltakuin Urpilaiseltakin. SaksalaisenMeyer Werft ­yhtiön astuttuaomistajakuvioihin Vapaavuoren jahallituksen kanta muuttui. Iso rist­eilijätilaus tosin ehti mennä hal­lituksen saamattomuuden takiaRanskaan.– Turkulaisen metalliväen ja ay­

liikkeen vuosien sinnikäs painosta­mistyö toi lopulta tuloksia.– Väki oli koko heikon ajan sitou­

tunut telakan jatkumiseen. Vapaa­vuoren oli pakko pestä kasvonsaedellisten töppiensä jälkeen, Heik­kilä sanoo. Hän korostaa, että nytpitää palkata suomalaisia ammatti­työntekijöitä ja heittää halpatyö­voima telakalta ulos.

– Telakan tilanne näyttää paremmalta kuin pitkään aikaan. Tilauksia on nyt hyvin sisällä ja todennäköisestilisää on vielä tulossa, sanoo luottamusmies Pasi Heikkilä Mayer Werftin Turun telakalta. TyösuojeluasiamiesTimo Hiltunen on samaa mieltä.

kuva: Pia JalkanenTelakka nousuun Vapaavuoresta huolimatta

Kataisen ja Stubbin hallituksetovat käyneet raa’asti sosiaaliturvanja palveluiden kimppuun kuluneeneduskuntakauden aikana. On leikat­tu kaikkein heikoimmilta, lapsi­perheiltä ja vanhuksilta, ihmistentoimeentulosta piittaamatta.

Kataisen hallitus jäädytti lapsi­lisien indeksin vuosina 2013 ja2014 tavoitteena säästää 234 mil­joonaa euroa. Inflaatiokehityksentakia tuota säästöä ei saatu, jotenStubbin hallitus toteutti 2015 alustaindeksijäädytysten lisäksi 110 mil­joonan euron tasoleikkauksen.Leikkausten vuoksi menetykset

ensimmäisen lapsen lapsilisästäovat tänä vuonna 167 euroa (13,93euroa/kk). Kahden lapsen perheenmenetykset tänä vuonna ovat 352euroa (29,32 euroa/kk).

Mihin nämä rahat lapsiperheidenkukkarosta menivät? Velkaantumi­sen hillitsemiseenkö, kuten meilleuskotellaan? Ei.

Ne menivät sotilaalliseen varus­tautumiseen. Hallitus teki ja val­misteli miljardien asekauppoja japaransi samalla Suomen valmiuttaliittyä sotilasliitto Natoon. OstettiinHorneteihin 70 ilmasta­maahan ris­teilyohjusta (JASSM), hinta 212,7

miljoonaa euroa. Hankinta maksoisiis suunnilleen saman verran kuinlapsilisiä leikkaamalla säästettiin.Lisäksi hankittiin 100 Leopard­panssarivaunua. Hinta oli yli 200miljoonaa euroa. STINGER­ ilma­torjuntaohjuksia ostettiin 240 mil­joonalla eurolla. Raskaita raketin­heittimiä (MLRS) ostettiin 57,6miljoonalla eurolla. Lisäksi pantiinvireille useita hankintoja, jotka ei­vät vielä ole toteutuneet. Puolus­tusvoimille on vuosina 2012–2015myönnetty yhteensä yli kolmenmiljardin euron tilausvaltuudet ma­teriaalihankintoihin.

Raskaimpia viime laman jälkeentehtyjä sosiaaliturvaleikkauksia oliniin sanotun taitetun indeksin käyt­töön ottaminen eläkkeissä vuonna1995. Se merkitsee sitä, että työ­eläkkeiden indeksitarkistuksessaotetaan huomioon vain 20 % an­sioiden noususta, kun aikaisemminsekä ansioiden että hintojen nousunvaikutus työeläkkeisiin oli 50 pro­senttia.

Aluksi taitettu indeksi koski vainvanhuuseläkkeellä olevia, muttavuodesta 2005 lähtien se koskeekaikkia eläkkeitä.

Taitettu indeksi voi alentaa eläk­keen tasoa jopa sadoilla euroilla

kuukaudessa ja tuhansilla euroillavuodessa. Vaikutus riippuu eläk­keen suuruudesta ja alkamisajasta.Mitä vanhemmaksi eläkeläinen elää,sitä suurempi on taitetun indeksinleikkaava vaikutus suhteessa aikai­sempaan ns. puoliväli­indeksiin.

Työeläke, jonka suuruus on tänävuonna 1300 euroa kuukaudessa,olisi puoliväli­indeksiä soveltaen 1452 euroa kuukaudessa. Ero tai­tetun indeksin vahingoksi on 152euroa kuukaudessa ja 1 827 euroavuodessa. Näin paljon eläkeläinenmenettää. On vielä huomattava, ettätänä vuonna taitettuakin indeksiä onleikattu. Normaali indeksikorotus

olisi ollut 1,1 prosenttia, mutta seleikattiin Stubbin hallituksen lailla0,4 prosenttiin.

On selvää, että jos oikeistopuo­lueet voittavat vaalit, meno jatkuuentisenlaisena. Leikataan heikoim­milta ja satsataan Nato­aseisiin.Otetaan vaarallisia askelia kohti so­tilasliiton jäsenyyttä. Suomi suun­nittelee hankkivansa uusia F­35hävittäjiä, joiden kauppahinta olisijopa 15 miljardia euroa. Yksi konemaksaa 252 miljoonaa euroa. Memaksamme kaiken tämän lapsi­lisien, työttömyysturvan ja eläkkei­den leikkauksissa. Olisikohan syytävaihtaa vallanpitäjiä?

TAITETTU INDEKSI LEIKKAA ELÄKKEITÄ

LAPSIPERHEIDEN RAHATKULUNEET NATO­ASEISIINPÄÄKIRJOITUS

Kun maalari maalaa Suomessa ta­loa, hän vetelee pensseliä pitkin ta­lon pintaa. Olennaista siinä on, ettätalo pysyy paikallaan ja pensseliliikkuu.

EU:ssa asiat ovat toisin. Siellätalouspolitiikan ainoa vaihtoehtoon sisäinen devalvaatio. Siinä taloamaalataan niin, että pensseli py­syy paikallaan ja on liikuteltavataloa.

Sisäinen devalvaatio on mantrakaikelle sille, mikä pitää sisälläänEU:n nykyisen talouspolitiikan. Seon vähentämistä, alentamista, pois­ottoa, kilpailuttamista ja yksityis­tämistä. Se on palkkojen ja eläk­keiden alennuksia, työehtojen hei­kennyksiä, sosiaaliturvan ja jul­kisten palvelujen murennuksia jatyöttömyyttä. Se on ongelmamai­den työläisten maastamuuttoa pa­remman elämän toivossa ulko­maille. Se on rikkaiden miljonää­rien rahojen vientiä veroparatiisienmustiin aukkoihin suojaan koti­maan veroilta.

Sisäisen devalvaation pakko tuleemeille saksalaisesta Emusta. Kuneuron arvoa suhteessa muiden Emu­maiden talouteen ei voi muuttaa ei­kä se liiku, muiden maiden on saa­tava taloutensa yhteensopivaksiSaksan talouskehityksen kanssa.Saksa vie, eivätkä muut voi muutakuin vikistä.

Sisäinen devalvaatio on kasvuntappaja. Kansantaloutta ei ole mah­

dollista elvyttää ilman taloudellistakasvua, mutta sisäinen devalvaatiotuhoaa sen tärkeimmän osatekijän:kansalaisten ostovoiman ja kulu­tuskysynnän. Se hiivuttaa myös in­vestoinnit.

Sisäinen devalvaatio iskee köy­hään kansanosaan. Suomen rikkaatvoivat pulskasti. Miljonäärit, joitaon enemmän kuin koskaan, pistä­vät taskuihinsa työllistäviin inves­tointeihin tarvittavat osingot ja yri­tystensä myyntivoitot viedäkseenne maasta ulos veroparatiiseihin.Tuloerot kasvavat.

Vasemmiston on haastettava vaa­leissa kapitalismi ja puolustettavademokratiaa sitä liittovaltiokehi­tystä vastaan, jossa ylikansallinenpäätöksenteko siirtää vallan suurillemaille. Kun Brysselissä muka ol­laan päätöksenteon pöydissä, joiltaei tipu murusia pienille maille nii­den pöytien alle.

Meidän itsepuolustuksemme o­mien etujen puolesta muiden meil­le määräämiä pakkoja vastaan ta­pahtuu eduskunnan kautta!Esko Seppänen

Kansanedustajan on otettava asioista selvääsyvällisesti ja laaja­alaisesti. Etenkin ulko­ jaturvallisuuspolitiikassa tarvitaan viisautta jamalttia, jota on valitettavan harvalla. Suomi eiole turvassa Natossa, mutta Venäjä­suhteistaanhuolehtien maa voi menestyä. Johannesymmärtää historian ja geopolitiikan realiteetit. Suosittelen, ettääänestät hänet eduskuntaan. Varmasti Nato­vastainenvaihtoehto Varsinais­Suomessa.– Jaakko Laakso kansanedustaja 1991–2011

Olen pitkään seurannut vasemmistolaisen liikkeen nuorison osal­listumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Tässä yhteydessä olennähnyt ja kokenut Johannes Yrttiahon taidon ja tarmokkuudennostaa aloitteillaan ja kannanotoillaan esille ja päätettäväksilapsiperheille, nuorille ja ikääntyneille tärkeitä sosiaalisiatarpeita ja toiveita. Erityisesti nämä asiat ovat tulleet esille hänentyössään Turun kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa. Tämä todistaa, ettähänellä on valmiuksia vielä vaativampien tehtävien suorittamiseen. JohannesYrttiaho on siis hyvä ehdokas kansanedustajaksi. Suosittelen lämpimästi hänenvalitsemistaan. – Ensio Laine kansanedustaja 1968–1995, valtiopäiväneuvos

Kapasten perhe muutti hiljattainKaarinan Piispanristille. Pihla, 4vuotta, on päivähoidossa, 1­vuotiasEevi on kotona äidin kanssa. Millämielin vanhemmat Matti ja Katriovat seuranneet hallituksen perhe­politiikkaa? Esitykset kotihoidon­tuen jakamisesta äidin ja isän kes­ken sekä päivähoito­oikeuden ra­jaamisesta vedettiin juuri ennenvaaleja pois eduskunnasta. Toden­näköisesti ensi vaalikaudella esi­tykset tulevat uudelleen päätettä­viksi.– Kotihoidontuen valinnanvapaus

on säilytettävä. Rahallisesti tuki onhyvin alhainen ja sitä tulisi korot­

taa, Matti sanoo. Kaikki kunnat ei­vät maksa kotihoidontuen kunta­lisää ja se eriarvoistaa perheitä.

Katri on koulutukseltaan sosiono­mi YAMK ja perehtynyt opinnois­saan suomalaiseen sosiaaliturvaan:– Useimmille tämä jaettu kotihoi­

dontuki ei ole taloudellisesti mah­dollinen. Naisten ansiotasoa pitäänostaa samalle tasolle miesten kans­sa, ennen kuin tuen jakamista voi­daan vakavasti harkita, hän arvelee.–Myös subjektiivinen päivähoito­

oikeus tulee säilyttää, siinä on kyseennen muuta lapsen oikeudesta. Seon tärkeä ennaltaehkäisevä palvelu,sanoo Matti. Psykiatrisena sairaan­

hoitajana ja nuoriso­ohjaajana, las­tensuojelussa pitkään työskennel­leenä, hän on nähnyt, mitä on kunongelmat syvenevät.– Julkisuudessa toista lasta kotona

hoitavia vanhempia syyllistetäänjatkuvasti. Pientä lasta hoitaessa onhyvin vaikeaa samaan aikaan huo­lehtia vanhemmista lapsista, jotkamyös tarvitsevat huomiota osak­seen. Varhaiskasvatus tarjoaa so­siaalisia kontakteja ja virikkeitä,Katri täydentää.

Turussa päivähoito­oikeutta pyrit­tiin vuosi sitten rajaamaan lainvas­taisesti niiltä lapsilta, joiden van­hemmista toinen on kotona.– Johannes (Yrttiaho) pelasti

kasvatus­ ja opetuslautakunnanjaoston naurunalaiseksi joutumisel­ta, kun hän kiinnitti julkisuudessahuomion lainvastaisesti tehtyynpäätökseen ja päätös kumottiin,Matti muistuttaa.

Lapsilisien normaalit indeksiko­rotukset on jätetty vuodesta 2013alkaen tekemättä ja vuoden 2015alusta hallitus teki lapsilisiin noin8 % erillisen leikkauksen.– Universaalit etuudet ovat hyvin­

vointivaltion perusta. Lapsilisienleikkaaminen vie päinvastaiseensuuntaan. Olemme siirtymässä koh­ti tarveharkintaista sosiaaliturvaa.Olen yllättynyt siitä, miten keskus­telu lapsilisäleikkauksesta saatiinniin nopeasti vaiennettua, sanooKatri Kapanen.– Lapsilisien leikkaaminen on tör­

keää. Leikkausten peruminen olisivastuullista politiikkaa, Matti Kapa­nen sanoo.

kuva: Pia Jalkanen

Lapsilisäleikkauksetperuttava

Pohjoisen miehenä olenseurannut Johanneksentyötä tavallista tarkemmin.Hän on vakuuttanut minutosaamisellaan jaahkeruudellaan.– Markus Mustajärvikansanedustaja

Eduskunnassa avustajanani2010–2011 toiminutJohannes Yrttiaho ontyöteliäs, luotettava jaasioihin hyvin perehtyvätoveri. Suosittelen hänenäänestämistä. – Esko­Juhani Tenniläkansanedustaja 1975–2011

Johanneksen poliittinenkokemus ja kantti onnuoremmassa polvessaylivoimainen. On helppoyhtyä Johanneksentukijoukkojen tunnukseen:'Linja pitää!'– Jyrki Yrttiaho kansanedustaja

KANSANEDUSTAJAT SUOSITTELEVAT

Matti, Eevi (kuvassa), Pihla ja Katri Kapasen (selin) sunnuntaipäiväsujui puuhaillen ja telmien lasten Liikunnan ihmemaassa Turussa. Mak­suton palvelu tarjoaa perheille oivan tavan viettää yhteistä aikaa. Kunnathuomioivat lapsiperheet hieman eri tavoin. – Esimerkiksi Kaarinassa lap­siperheille tarjotut ennaltaehkäisevät palvelut, kuten kotipalvelu, on jär­jestetty paremmin kuin Turussa, Matti ja Katri sanovat.

JOHANNESYRTTIAHO •Turun kaupunginvaltuutettu•Kasvatus­ ja opetus­lautakunnan jäsen•V­S Vasemmistoliiton 2. vpj•Puoluevaltuutettu

•Filosofian maisteri, tohtorikoulutettava•Metalli 49:n tiedottaja•Työskennellyt eduskunta­avustajana, hampurilais­ravintolassa, kiinteistönhoitajana ja vahtimestarina•Avoliitossa, kolme päivähoito­ ja kouluikäistä lastayrttiaho.wordpress.com

fb: Johannes Yrttiaho (poliitikko)

Sisäisendevalvaationpakkopaita

Ay­liikkeen pitää panostaa työpaik­katason toimintaan nykyistä paljonenemmän, sanoo Metalli 49:ssä va­paaehtoistyössä toimiva Ari Airo.Airo on tullut tunnetuksi paitsi ny­kyisestä aulaisännän tehtävästään,myös tiukkana Wallacin luottamus­miehenä.– Jos väki työpaikoilla ei liity liit­

toon, on luottamusmiehen vaikeapuolustaa saati parantaa henkilöstönasemaa yrityksessä. Heikko järjes­täytyminen nakertaa myös työehto­sopimusten yleissitovuutta ja kokoay­liikkeen ideaa. Työläisten soli­daarisuutta murretaan asettamallatyöntekijät toisiaan vastaan työpai­koilla. Sen pelin työnantaja kyllä

osaa, Airo sanoo.– Järjestäytynyt työväki voi torjua

heikennyksiä paitsi työpaikoilla,myös laajemmin yhteiskunnassa,hän korostaa.

Työttömyysturvaan on alettu koh­distaa kovaa painetta työnantajienja poliittisen oikeiston taholta.Suunta on ollut selvä jo Kataisen­Stubbin hallitusten kaudella:– Kuluvalla hallituskaudella an­

siosidonnaisen kestoa on lyhennetty100 päivällä alle kolmen vuoden

työuran tehneiltä, siis nuorilta. Josei voi ottaa tarjottua työpaikkaavastaan, saattaa tuki pienentyä vielä100 päivällä lisää. 500 päivästä jääjäljelle 300, sanoo Metalli 49:ntoimistonhoitajana toimiva AnuTuovinen. Työssään hän on nähnyt,mitä vähittäinen työttömyysturvannakertaminen on tarkoittanut.– Eläkeputkea eli ns. lisäpäivä­

oikeutta on vuosi vuodelta leikattu.Ja työttömäksi jäävän korotusosatviety, Anu sanoo.

– Pitkän linjan ammattiyhdistys­aktiivi, nykyisin Lounais­Suomenaluehallintaviraston työsuojelutar­kastajana toimiva Janne Pinomäkivaatii työntekijäjärjestöiltä tuntuvaaryhtiliikettä.– Aloite on ollut hyvin pitkään

työnantajien käsissä. Ay­liike ontyytynyt pelkästään reagoimaantyönantajapuolen esityksiin, Pino­mäki sanoo.

Pinomäki katsoo ay­liikkeen vie­raantuneen työpaikkojen arjesta.– Hakaniemestä pitäisi jalkautua

työpaikkatason toimintaan. Panos­tuksia tarvittaisiin paikalliseen kou­lutukseen ja ihmisiä olisi houku­teltava kokouksiin. Ay­liikkeen onkorkea aika palata juurilleen elityöpaikoille.

Kova luu luottamusmieheksiPinomäki toimi Raisio Oyj:n pää­tamusmiehenä vuoden 2001 alustavuoden 2006 loppuun. Kauden pää­tyttyä kului hiukan yli puoli vuotta,ja työnantaja irtisanoi Pinomäen.

Mitä ilmeisimmin taustalla olityönantajan halu päästä eroon tiu­kasti porukan etua ajaneesta ex­pääluottamusmiehestä.– Joidenkin liittojen sopimuksissa

pääluottamusmiehillä on puolenvuoden irtisanomissuoja luottamus­mieskauden jälkeen. Puoli vuottakuluu nopeasti. Kun ajattelee nuortakaveria, joka on vasta työuransaalussa, niin kyllä hän näitä asioitamiettii ennen kuin lähtee edunval­

vontatehtäviin. Se on monesti reali­teetti, että entiset pääluottamus­miehet saavat lähteä, kun yt:t aloi­tetaan irtisanomissuojan päättymi­sen jälkeen.

Luottamusmiesten aseman paran­tamiseksi löytyisi keinoja. Esimer­kiksi suoja­aikaa olisi pidennettävä.– Jos yksilöperusteinen irtisano­

minen on laiton, luottamusmiehel­le maksettavan korvauksen mini­mitasoa tulisi nostaa reilusti ylös­päin. Työnantajan purkaessa luot­tamusmiehen työsuhteen lain­vastaisesti, työsuhde yritykseenpitäisi palauttaa – vahingonkor­vausten lisäksi.– Vastaavasti tulisi toimia, kun

tuomioistuin toteaa, ettei kollektii­viperusteita luottamusmiehen irtisa­nomiselle ollut, Pinomäki linjaa.Kanneoikeus ammattiliitoillePinomäen mukaan työnantajat har­rastavat aktiivista työntekijäpuolenrivienhajottamista monilla työpai­koilla.– Jos työntekijä on liittoon yhtey­

dessä epäkohdista, heti aletaan pe­lotella yt­neuvotteluilla, ulkoistuk­silla ja vuokratyövoiman käyttöönsiirtymisellä. Tämä on osoittautunuthyvin tehokkaaksi taktiikaksi.

Pinomäki katsoo, että ammatti­liittojen kanneoikeuden toteutumi­nen olisi merkittävä askel työnte­kijöiden edunvalvonnassa. Kanne­oikeuden myötä liitto voisi lähteäajamaan oikeudessa esimerkiksi yk­sittäisen työntekijän työsuhteeseenliittyviä epäkohtia, ja kynnys vää­rinkäytöksiin puuttumiseen madal­tuisi.

– SAK:n papereissa on ollut merkintöjä liittojen kanneoikeudesta jo90­luvulta lähtien. Asia ei ole kuitenkaan edennyt. Nyt ay­liikkeen olisikorkea aika ottaa aloite haltuunsa, pitkän linjan ay­aktiivi Janne Pinomäkivaatii.

kuva: Pia Jalkanen

– Kataisen ja Stubbin hallituksetajoivat karille kuin tämä M/STransgermania aikanaan. Jälki onollut pahaa, irvailevat Seppo Leinoja Erkki Haapaniemi merimuseoForum Marinumin edustalla.– Kuntien valtionosuuksien leik­

kaukset näkyvät joka puolella maa­ta palveluiden heikkenemisenä.Sosiaaliturvaleikkauksilla ihmistentoimeentulo ja kulutuskysyntä onpainettu alas. Taantuma uhkaa sy­vetä.

Aurajoen vastarannalla häämöt­tävät asunnoiksi muuttuvat TurunWärtsilän rakennukset. Joukkoirti­sanomisista ja tehtaan sulkemisestaon kulunut reilu 10 vuotta. Irtisa­nottujen perustama yhdistys W46Kerho on porskuttanut koko tuonajan ja toiminta on edelleen ak­tiivista.– Työllistämisprojektilla onnis­

tuimme löytämään uuden työpaikanusealle kymmenelle wärtsiläläiselle.Lisäksi olemme rakentaneet yhteis­työssä Forum Marinumin kanssaKonepajalla näyttelyn, jossa Wärt­silän tehtaan ja konepajatyön ar­

keen voi tutustua. Tekeillä on myösvoimakoneiden valmistuksesta ker­tova historiakirja, kerhon puheen­johtaja Seppo Leino sanoo.– Olemme saaneet pidettyä poru­

kan yhdessä ja aktiivisena. Se olisitärkeä tavoite nykyisissäkin jouk­koirtisanomisissa. Porukan tuella jatyöpaikan sosiaalisten suhteidensäilymisellä on arvaamaton voima,Haapaniemi sanoo. Aktiivinen mieson ehtinyt tehdä pitkän pätkänmyös TUL:n melontavalmentajanaja monissa luottamustehtävissä.– Airiston melojissa meillä oli

käytössä vasenkätinen mela. Syyttaisivat olla puhtaasti aatteelliset,Haapaniemi virnistää. Erkki sanooaina luottaneensa politiikassa jaurheilussa TUL­taustaisen EnsioLaineen esimerkkiin.– Suomessa on kokoomushalli­

tusten jäljiltä paljon korjattavaa.Eduskuntaan tarvitaan nyt niin per­heiden ja työelämän arjen kuin elä­keläistenkin asiat tuntevaa kansan­edustajaa, siksi me äänestämme Jo­hannesta, muuta vaihtoehtoa ei ole,entiset Wärtsilän miehet sanovat.

– Hallitus ajoi karille kuin tämä laiva aikanaan. Kippari on ollut ka­doksissa, irvailevat entiset Turun Wärtsilän luottamushenkilöt pääluotta­musmies Seppo Leino ja työsuojeluvaltuutettu Erkki Haapaniemi.

Hallitus pahasti karille

Metalli 49:n toimistonhoitaja Anu Tuovinen ja aulaisäntä Ari Airotukevat Johannesta eduskuntavaaleissa: – Yleissitovuudesta on pidet­tävä kiinni ja työttömyysturvan heikennykset on torjuttava, Metalli 49:nkaksikko korostaa.

Ay­liike yleissitovuuden ja työttömyysturvan puolesta

Luottamusmiestenasemaa parannettava

Johannes onluottamukseniarvoinen. Hän tunteesekä lapsiperheidenettä myös meidäneläkeläisten asiat.– Raija Helineläkeläinen, hitsaaja,entinen Turunkaupunginvaltuutettu

Johannes on sanansa mittainenmies. Hän pitää sen minkä lupaa.Ammattiosasto Metalli 49:npitkäaikaisena tiedottajana jalehden tekijänä hän on myöstyöelämän asiantuntija.– Antero Palomäki Metalli 49:npuheenjohtaja

Johannes tuntee tavallisentyöttömän ja työläisperheenahdingon, ostovoiman jatkuvanheikkenemisen vaikutuksetihmisten elämään. Koska mm.nämä ovat epäkohtia, joidenymmärtämistä pidän tärkeänä,annan tukeni ja ääneniehdottomasti Johannekselle.– Harri Nummela levyseppä,pääluottamusmies, Mobimar

Johannes Yrttiaho on Turunkaupunginvaltuustossa ja erilautakunnissa vuosia taistelluttavallisen kansan etujenpuolesta rikkaiden etujavastaan. Tiedän hänenjatkavan samalla tavoineduskunnassakin.– Tuula Javanainen entinenMetalli 49:n toimistonhoitaja

Nollasopimukset ovat sorron väli­ne. Työsopimuksilla, joissa työaikaon määritelty esimerkiksi 0–40 tun­niksi viikossa poljetaan työehtoja.Nollasopimuksia käytetään erityi­sesti vuokratyönvälitysfirmoissa.Nollasopimuksia tekevät useinmyös pienet yritykset, joihin ei olevalittu luottamusmiestä.

Nollalla tunnilla ei paljon pokku­roida. Työntekijä ottaa työehtojenparantamista vaatiessaan riskin jää­dä työttömäksi. Tämä johtaa käy­tännössä siihen, että hän joutuu alis­tumaan työnantajan laiminlyön­

teihin.On häpeällistä, että nuoret ihmiset

kasvavat tällaiseen työelämään. On­gelman ratkaisemiseksi vaaditaanduunareiden keskinäistä solidaari­suutta ja vastarintaa. Ammattiliitto­jen täytyy rakentaa ja lujittaa luotta­musmiesverkostoja.

Nollasopimukset tulee kieltää lail­la. Ihmisiä ei voi pitää vuokrafirmanlistoilla olevana orjatyövoimana.Mira­Veera Aueray­aktiiviPAM

Nykyinen työsopimuslaki tuli voi­maan vuonna 2001. Siinä on työ­läisten kannalta huomattavia epä­kohtia ja huononnuksia jopa en­tiseen lakiin. SAK vaati kuitenkinsen hyväksymistä pilkkuakaanmuuttamatta. Ay­johtajat luulivat,että uusi laki varmistaa työehto­sopimusten yleissitovuuden, jokaoli todellisuudessa täysin vakiintu­nut jo vuoden 1971 työsopimuslainnojalla.

Laissa on eräitä kohtia, jotkaloukkaavat työläisten ihmis­ ja pe­rusoikeuksia.

Sosiaalisen median, kuten face­bookin ja twitterin, myötä on entistähelpompaa ilmaista kantansa myöstyönantajien ja johtajien käytök­sestä. Valvonta ja urkinta ovat sekäyksityisellä että julkisella sektorillakuitenkin lisääntyneet, joten työn­antaja saa helposti tietoonsa työn­tekijöiden esittämää arvostelua, jo­ka voi närkästyttää.

Työsopimuslain 3 luvun 1 §:ssä(TSL 3: 1) on ikivanha säännöstyöntekijän uskollisuusvelvollisuu­desta (”lojaliteettivelvoite”). Senmukaan työntekijän on vältettäväkaikkea toimintaa, mikä on risti­riidassa hänen asemassaan olevaltatyöntekijältä kohtuuden mukaanvaadittavan menettelyn kanssa. Hä­märä teksti on peräisin varmaankin1800­luvun palkollissäännön ajoil­ta. Se on johdettu raamatullisestaalistumisesta esivallan edessä.

Lainkohta rajoittaa työntekijänvapautta myös vapaa­aikanaan.Tässä on selvä ristiriita Suomen pe­rustuslain ja kansainvälisten ihmis­oikeussopimusten kanssa. Lain tar­koitus on estää työntekijän sanan­vapautta. Yleisesti hyväksytty sa­nanvapauden rajoittamisperuste onkunnianloukkauksen kielto, minkäohella meillä on vielä rikoslaissajumalankin pilkkaamisen kielto.Rikoslaki on oma alansa, ja siihenliittyy aina täsmällisyys ja tark­karajaisuus. Ilman nimenomaistasäännöstä ketään ei saa tuomitarikoksesta. Sen sijaan työsopimus­

lain löysä pykälä antaa mahdolli­suuden työnantajalle puuttua sanan­vapauteen varsin mielivaltaisesti,jopa irtisanomiseen asti. Mielestänion omituista, että työntekijäjärjes­tötkin ovat hyväksyneet lain, jokarajoittaa yksilön vapautta työajanulkopuolella. Lainkohdan tulkin­nanvaraisuus jättää suuren harkin­tavallan tuomareille, jos joku yleen­sä uskaltaa esimerkiksi irtisanomis­tapauksessa nostaa kanteen työn­antajaa vastaan.

Toinen epäkohta arvioitaessa työ­sopimuslakia perusoikeusnäkökul­masta, liittyy TSL 12: 2:n, jossa onsäädetty laittoman irtisanomisenjohdosta maksettavasta vahingon­korvauksesta. Yleinen vahingonkor­vauslaissakin omaksuttu sääntö onselvä. Vahingon aiheuttajan on kor­vattava kaikki aiheuttamansa va­hinko. Tämän oikeusperiaatteen jasäännön mukaan laittomasti irti­sanotulle työntekijälle pitäisi mak­saa korvaus koko vahingostaan. Sevoisi merkitä ansionmenetyksenkorvaamista vaikka eläkeikään asti.Näin asia olikin ennen nykyistä kol­mikannassa tehtyä työsopimusla­kia. Nyt työnantaja voidaan tuomitamaksamaan korvausta enintään 24kuukauden palkkaa vastaava sum­ma. Käytännössä tuomarit määrää­vät vain muutaman kuukauden pal­kan korvattavaksi.

Perustuslain 6 §:n mukaan ihmi­set ovat yhdenvertaisia lain edessä.Miksi työntekijä ei saa täyttä kor­vausta vahingostaan, kun muut jajopa työnantajafirmat saavat?

Poliittisia ratkaisuja nämäkinovat. Niitä on helpottanut se, ettätyösopimuslakikomitean jäsenistätyöntekijäpuolta edustavista seitse­mästä jäsenestä kaikki olivat sosiaa­lidemokraatteja (Akavan edustajas­ta en ole varma, joten pyydänanteeksi mahdollista kunnianlouk­kausta).Kalevi Hölttäay­lakimiesoikeustieteen tohtori

Sopimaton sopimus

Tämän hetken pahin yhteiskunnal­linen vitsaus on laaja­alainen työt­tömyys, joka tuottaa ongelmia niinyhteiskunnalle kuin yksilöille. Oi­keistopoliitikkojen työttömyyson­gelman ratkaisuksi tarjoama työ­voiman tarjonnan lisääminen on ai­noastaan johtanut työttömyydenkasvuun. Toimivampia keinoja työt­tömyyden vähentämiseen olisivat­kin investoinnit julkisiin rakennus­

hankkeisiin ja liikenneväyliin sekätyöajan lyhentäminen.

Valtionlainojen korot ovat ennä­tyksellisen alhaalla. Siksi valtionolisi kannattavaa ottaa lainaa jakäyttää sitä elvytykseen muunmuassa julkisten rakennusten, ku­ten koulujen ja päiväkotien kor­jauksiin ja uudisrakentamiseen se­kä uusien liikenneväylien raken­tamiseen ja vanhojen nykyaikaista­miseen. Näiden kohteiden korjaus­velka tulee joka tapauksessa mak­settavaksi ennemmin tai myöhem­min.

Työn tuottavuus on viimeistenvuosikymmenten aikana noussuthuomattavasti. Tästä huolimatta vii­meisestä yleisestä työajan lyhen­nyksestä on aikaa vierähtänyt jo ylineljännesvuosisata. On vääjäämä­

töntä, että teknologinen kehitys tu­lee entisestään vähentämään työ­voiman tarvetta. Työtä jakamallatyössäkäyville jäisi enemmän aikaaperheelle ja harrastuksille ja työt­tömät pääsisivät työn syrjään kiinni.Suomessa kokoaikaisten työnteki­jöiden vuosittainen työaika on jopayli 200 tuntia pidempi kuin Hollan­nissa ja Saksassa. Työaikaa voitai­siin alkaa lyhentää 2+2­mallilla,jossa vuosityöaika lyhenee 2 %vuosittain ja palkankorotukset ovat2 %, eli ansiotaso ei laske.Aki HaapanenRakennusliiton Turun aluejärjestönhallituksen jäsenTurun putkimiehet ja eristäjät ry:nvarapuheenjohtajaVarajäsen, Rakennusliiton valtuusto

Työsopimuslaissapaljon korjaamistaPaikallisliikenteessä poljetaan työehtoja

– Järjestelmällistä alipalkkausta jaliikaa työtunteja ilman mahdolli­suutta työehtosopimuksen mukais­ten vapaapäivien pitämiseksi, Tu­run seudun linja­autohenkilökun­nan osasta 100:n puheenjohtaja,pääluottamusmies Mikko Ahomä­ki (sit.) kiteyttää Turun seudullisenjoukkoliikenteen ongelmat.

Asiat eivät ole uusia. Ahomäkisanoo työntekijäpuolen painineenvastaavien väärinkäytösten kanssavuodesta toiseen.– Ongelmia on monessakin fir­

massa, mutta etenkin Oy Anders­son Ab:ssa. Anderssonin kanssaolemme kamppailleet jo 10 vuotta,ja taistelu jatkuu edelleen.

Jos työnantaja vähät välittääTES:n mukaisista työajoista, lii­kennöitsijä saa kilpailuetua asiansaasiallisesti hoitaviin yrityksiin pys­tyessään pyörittämään vuoroja mui­ta pienemmällä porukalla. Alipalk­kauksesta aiheutuvat kilpailuedutovat ilmeiset.– Tuntuu, ettei näihin asioihin

haluta edes puuttua tilaajan, eli Tu­

run paikallisliikennetoimiston toi­mesta. Siellä ollaan tyytyväisiä, kunhintataso pysyy matalana. Tämä­hän on kuin julkisin varoin tuettuaharmaata taloutta.

Ahomäen mukaan ongelman yti­messä ovat linjojen säännölliset kil­pailutukset. Jatkuvasti pyörivän kil­pailutusruletin myötä työntekijät ei­vät uskalla puuttua väärinkäytök­siin. Jos kilpailutuksen voittanut yri­tys vähentää kuljettajia, aktiivisestipuoliaan pitävät kuljettajat ovatherkästi irtisanottujen joukossa.– Vain noin kaksi väärinkohdel­

tua kuljettajaa kymmenestä lähteevaatimaan saataviaan. Taustalla onpelko työsuhteen jatkumisesta.Maahanmuuttajataustaiset kuljet­tajat taas eivät välttämättä edes tie­dä oikeuksiaan.

Ahomäki kannattaa lämpimästiesitystä alipalkkauksen kriminali­soimiseksi.– Se voisi olla merkittävä askel,

joka ehkäisi alipalkkaukseen liitty­viä ongelmia jo ennalta, Ahomäkipohtii.

– Kilpailu saa olla kovaa, mutta kyllä sen pitää olla myös reilua,Turun seudun linja­autohenkilökunnan osasta 100:n puheenjohtaja,pääluottamusmies Mikko Ahomäki (sit.) vaatii.

kuva: Pia Jalkanen

Työaikaa lyhennettävä, työtä jaettava

Johannes on asioihin perehtyväja harkitseva. Tulevaisuudenpoliitikko.– Pasi Kankaanpää Lounais­Suomen aluehallintovirastontyösuojelutarkastaja

Suosittelen JohannesYrttiahoa lasten, vanhustenja ammattiyhdistysväenedustajana eduskuntaan.– Aira Mäkelä eläkeläinen,nosturinkuljettaja

Metalli49:n toiminnan merkeissäusean vuoden aikana olenhavainnut Johanneksen poliitti­sen linjan jämäkän vasemmisto­laiseksi ja ääneni arvoiseksi.– Joonas Laine sähköasentaja,Metalli49:n toimikunnan jäsen

Johannes Yrttiaho on toiminut jatoimii eläkeläisten parhaaksi. Tar­vitsemme kansanedustajan jokapuolustaa eläkeläisiä ja muitaheikommassa asemassa olevia.– Martti Katajainen Metalli 49veteraanijaoston puheenjohtaja

Erityislastentarhanopettajana Itä­Turussa työskentelevä Elina San­delin kohtaa työssään eri tavointukea tarvitsevia lapsia. On paljonkielen kehityksen haasteita. Lapsenolisikin saatava päivähoitopaikka,kun sitä tarvitaan. Nyt tämä oikeusei aina toteudu.

– Keskustelu subjektiivisen päivä­hoito­oikeuden rajaamisesta osoit­taa piittaamattomuutta. Oikeuttavarhaiskasvatukseen voisi päinvas­toin laajentaa. Turussakin on tällähetkellä jonoa päiväkoteihin, sanookaupunginvaltuustossa vaikuttavaSandelin.– Myös nykyinen pätkittäinen

työelämä edellyttäisi kattavampiavarhaiskasvatuspalveluita, lapsen japerheen parempaa tukemista, San­delin sanoo.Ammattilaiset uupuvatLastenhoitaja Essi Miettinen asuuperheineen Raisiossa ja on parhail­laan hoitovapaalla. Hän on huolis­saan isojen yksityisten päivähoito­yritysten tulosta Turun seudulle.

– Niissä on kyse enemmän bis­neksestä kuin varhaiskasvatuk­sesta. Yksityinen päivähoito ei olekaikkien ulottuvilla se lisää epä­tasa­arvoa, hän sanoo.– Julkisen palvelun laadusta voi

olla varma, yksityisen kohdalla näinei aina ole, Sandelin täydentää. Es­si Miettinen on työskennellyt eripäiväkodeissa Turussa. Kunnalli­sella puolellakin tilanne heikkeneeleikkausten vuoksi koko ajan.– Monesti kunnat palkkaavat

säästösyistä määräaikaista henki­löstöä, joiden työsuhde katkeaakesäksi, Miettinen sanoo.

Mietti­sen mukaan henkilöstö uupuu työ­taakan alle, kun sijaisiakaan ei ainasaada.

– Perno­Pansion aluetta ei ole ke­hitetty kaupungin toimesta vuosi­kausiin. Seutu on jätetty syrjäänpäätöksenteosta, täysin sivuraiteille,vuosikymmeniä turkulaislähiössäasunut ja työskennellyt isännöitsijäHannu Bildo sanoo.

Bildo nostaa esiin hitaasti näive­tyt palvelut, joista räikein esimerkkion vuonna 2008 nuijittu alueenyläkoulun lakkauttaminen. Sisäil­maongelmista kärsinyt koulu sul­jettiin, ja oppilaat marssitettiin jat­kamaan opintietään Rieskalähteenkouluun.– Silloin luvattiin, että Pansioon

rakennetaan uusi yläkoulu. Se onedelleen asukkaiden ykköstoive.

Yläkoulun kanssa samassa raken­nuksessa toiminut lukio lopetettiinjo vuonna 2007, ja lukiolaiset siir­

tyivät Turun muihin lukioihin.Pansiossa toimii edelleen alakou­

lu, jonka yhteydestä löytyvät kirjas­topalvelut.

Bildo pelkää, että Turun mato­kuuri voi pahimmillaan haukata kir­jastopalvelutkin alueelta. Kirjastonpoistuminen olisi tarpeeton lisäiskuTurun korkeimmista työttömyyslu­vuista kärsivän lähiön asukkaille.

Bildo haluaisi ravistella päättäjiähyödyntämään Perno­Pansion me­rellistä ulottuvuutta. Alueella toimi­van telakan ja pienteollisuuden li­säksi kaavoituksessa olisi huomioi­tava asukkaiden tarpeet.– Olisi mahtavaa, jos Puolustus­

voimille kuuluva Koivuluodon aluesaataisiin asukkaiden virkistyskäyt­töön. Se itse asiassa oli virkistys­aluetta vielä minun lapsuudessani.

Muistan hyvin Koivuluodon pyöräi­ly­ ja uintireissut.

Yli neljä vuosikymmentä TurunRunosmäessä asunut Eila Hannulaon nähnyt kotilähiönsä koko elin­kaaren.–Aikanaan vaadimme tänne pal­

veluita, ja kuljimme pystyttämässäkylttejä tyhjille tonteille. Kylteissäkerrottiin, mitä palveluita tarvittiin.Yhdessä kyltissä luki ”päiväkoti”,toisessa ”koulu”, Hannula muiste­lee.

Kansalaisvaikuttaminen toimi, jarunosmäkeläisten palvelut lisään­tyivät – kunnes suunta vuosikym­menten jälkeen kääntyi.

Ajankohtainen huolenaihe on Ru­nosmäen kirjasto, jonka päällä lei­jailee lakkautusuhka.– Ne, ketkä eivät omista tietoko­

netta, hoitavat pankkiasioitaan kir­jaston asiakaspäätteillä, ja lehtisa­lissa riittää kävijöitä. Runosmäessätarvitaan kirjastoa.

Hannula nostaa esille myösalueen terveyspalvelut.– Terveysaseman ja laboratorion

jonotusajat ovat aivan liian pitkiä.Kylätalo koulun paikalleHannulalla on ehdotus Runosmäenelinvoimaisuuden vahvistamiseksi.– Kun Runosmäen koulu vali­

tettavasti päätettiin lakkauttaa, jajos koulukiinteistö puretaan, mik­sei sen tilalle rakennettaisi ky­lätaloa? Kylätaloon voitaisiin kes­kittää muun muassa nuorisotalo,kirjasto, ikäihmisten toimintoja jaalakoulun kaksi ensimmäistä luok­ka­astetta.– Lähiöissä tarvitaan palveluita.

Muuten ne muuttuvat pelkiksi nuk­kumalähiöiksi. Esimerkkejä nukku­malähiökehityksen aiheuttamistaongelmista löytyy muista maistavaikka millä mitoin.

RUNOSMÄKI

Lähiössä voitava tehdämuutakin kuin nukkua

– Se on kauhea ajatus, jos suljetun Runosmäen koulun tilalle pääte­tään rakentaa kerrostaloja. Usein kun päättäjät puhuvat ”täydennysra­kentamisesta”, he tuntuvat tarkoittavan ”täyteen rakentamista”, Eila Han­nula naljailee.

kuva: Pia Jalkanen Turkulainen kaupunginvaltuutettu,sosiaali­ ja terveyslautakunnan jä­sen Alpo Lähteenmäki (vas.) onhuolissaan lähiöiden terveysasemiavaivaavasta kroonisesta resurssipu­lasta.

Lähteenmäki sanoo kuntien val­tionosuuksiin tehtyjen leikkaustenheijastuvan suoraan lähiöiden so­siaali­ ja terveyspalveluihin.– Etenkin kiireettömään hoitoon

pääsemistä joudutaan odottamaanmonin paikoin kohtuuttoman pit­kään. Tilanne ei näytä hyvältä, josleikkauslinja jatkuu. Kreikan katas­trofista näkee, mihin kiristyslinja

johtaa, Lähteenmäki vertaa.Turun Varissuon asioiden ajajana

profiloitunut Lähteenmäki tietääkokemuksesta, että lähiöiden asiatjäävät helposti päätöksenteossa syr­jään, jos niistä ei puhuta riittävänsinnikkäästi ja tarpeeksi kovalla ää­nellä.–Asukkaiden on oltava aktiivisia.

Päättäjät jättivät Varissuon 90­luvulla oman onnensa nojaan, jaalueen tilanne olisi päätynyt täy­delliseen katastrofiin ilman asukas­aktiivisuutta. Asukkaiden voimakaspaine vaikutti merkittävästi aluettakoskeviin päätöksiin.

– Ei hyvältä näytä, jos leikkaus­linja jatkuu, kaupunginvaltuutettuAlpo Lähteenmäki arvioi lähiöidenterveyspalveluita.

Valtionosuuksien leikkauksetuhkaavat lähiöiden terveyspalveluitaVARISSUO

– Perno­Pansion alueella kai­vattaisiin sellaista samanlaista hen­keä kuin sotien jälkeen, silloin kunaluetta ryhdyttiin rakentamaan. Tar­vittaisiin tekemisen meininkiä, jatässä olisi kaupungin tultava vas­taan: tänne tarvitaan panostuksia,isännöitsijä Hannu Bildo vaatii.

kuva: Pia Jalkanen

Pansioon saatava yläkouluPERNO­PANSIO

Essi Miettinen ja Elina San­delin pitävät julkista päivähoitopal­velua korkealaatuisena:– Päivähoito­oikeutta olisi laajen­nettava rajausten sijaan. Myös am­mattilaisten jaksamisesta, työsuh­deturvasta ja palkkauksesta onhuolehdittava, he sanovat. Esimer­kiksi lastenhoitajan peruspalkka ontällä hetkellä alle 2000 euroa kuu­kaudessa.

Yksityistäminen uhkanaVarhaiskasvatus on lapsen oikeuskuva: Pia Jalkanen

Jämäkkyyttäpolitiikkaan!– TuureHannula

Johanneksella on näkemystä, kokemusta,tahtoa ja rohkeutta. Johannes onlapsiperheiden asialla – aidosti!– Katri Kapanen sosionomi (YAMK),lastensuojelun perheohjaaja

Varhaiskasvatuksessa työskentelevänäarvostan Johanneksen perhepolitiikkaaja työelämän ymmärrystä.– Kai Lindén, Kaarina/Piispanristipäiväkotiavustaja

Toista kauttaan Raision sosiaali­ja terveyslautakunnassa istuva An­ne Sinilaakso (vas.) kritisoi suu­ruuden ideologiaan uskovien väit­teitä kuntaliitosten autuudesta. Hänkatsoo, etteivät kuntaliitokset ole

avain, jota kääntämällä sosiaali­ jaterveyspalveluiden laatu automaat­tisesti paranisi ja rahoitusongelmathäviäisivät.– Sosiaali­ ja terveyspalveluita

voidaan järjestää tehokkaasti pie­

nemmissäkin kunnissa. En käsitä,miksi hyvin asiansa hoitaneita kun­tia hätistellään kuntaliitoksiin, Sini­laakso viittaa erityisesti Suur­Turku­suunnitelmiin.– Todetaan, että olette hoitaneet

talouttanne hyvin, liittykää Tur­kuun.

Leipätyökseen Sinilaakso pyörit­tää omaa jalkahoitolaansa Raisios­sa. Hoitolan asiakkaat ovat pääosinikäihmisiä, joiden myötä saa hyvänkäsityksen paikallisen vanhusväes­tön huolista ja ongelmista.

Sinilaakson mukaan monia mie­tityttää, miten heidän käy siinävaiheessa, kun kotona asuminenmuuttuu mahdottomaksi iän tuo­mien rajoitteiden myötä. Huoli nou­si pintaan, kun Raisio lakkaut­ti pitkäaikaishoitopaikkoja ikä­ihmisille tarjonneen paikallisenpalvelutalon toiminnan viimevuonna.–Moni kysyy, miten minun sit­

ten käy, kun tarvitsen apua. Yk­sityiset palvelutalot saattavat ve­loittaa asukkailta, jotka joutuvatmaksamaan koko kustannuksen it­se, jopa runsaat 3 000 euroa kuu­kaudessa. Vain harvalta löytyy tuol­laisia rahoja.

Kuntaliitokset eivät ratkaisesosiaali­ ja terveyspuolen ongelmiaRAISIO

Raision sosiaali­ ja terveyslautakunnan jäsen Anne Sinilaakso sa­noo raisiolaisvanhuksia huolettavan, miten heidän käy siinä vaiheessa,kun yksinasuminen ei enää onnistu.

kuva: Pia Jalkanen

Kyläkoulu on alueen sydän. Tämätosiasia on päässyt unohtumaanMynämäen kunnallispolitiikassa.– Ihalaisten ja Tarvaisten kyläkou­

lut ovat vaakalaudalla. Lakkautuk­sia ajetaan uhkaamalla kuntaliitok­silla, jos säästöjä ei kouluja sulke­malla saada, sanoo Mynämäen pai­kallispolitiikan konkari Martti Ky­tömaa (vas.).

Mynämäen keskustassa sijait­see Laurin yhtenäiskoulu, jo­hon kyläkoulujen oppilaat halu­taan siirtää. Tätä ajaa erityisestikokoomus.– Lapsiperheiden arkea ei ole

ajateltu. Säästölaskelmatkin ovatheikolla pohjalla, kasvavia kulje­tuskustannuksia ei ole huomioitu,teknisen lautakunnan varapuheen­johtajana vaikuttava Lauri Num­minen (vas.) kritisoi.

– On muistettava, että lähikouluesimerkiksi Ihalaisissa palveleeasukkaita myös vapaa­ajalla. Il­taisin koulua käyttävät yhdistyksetja jumpparit, Kytömaa ja Nummi­nen jatkavat.

Kattava peruskouluverkko onmyös Mynämäen maineikkaan lu­kion menestyksen tärkeä tausta­tekijä.– Keskittämispolitiikka ei tiedä

hyvää. Nyt maan hallituksen teke­mät leikkaukset varjostavat myöslukion toimintaa. Ammatillinenkoulutus Mynämäeltä pitkälti johävisi, kun kunta liittyi Rasekonkoulutuskuntayhtymään, Kytömaaja Numminen sanovat. Kaksikkopitää koulujen turvaamisen ohellaliikenneväylien kehittämistä tärkeä­nä Mynämäen kaltaisten kuntientulevaisuuden kannalta.

MYNÄMÄKIKyläkoulujen puolesta

–Alastaron terveys­ ja vanhuspal­velut ovat heikentyneet kuntaliitok­sen vuoksi, vastaa Loimaalla elä­kepäiviään viettävä koneistaja RistoSoukka kysymykseen kuntaliitos­ten vaikutuksista Loimaan alueella.– Kaupungin keskustan terveys­

palvelut on saatu pidettyä kohtuul­lisen hyvinä, Soukka arvioi. Huoltaherättääkin erityisesti syrjäkylien

ihmisten hyvinvointi.– Hoitoa saadakseen on yhä use­

ammassa tapauksessa päästävä Loi­maan keskustaan. Kasvavat matka­kulut ovat monelle vähävaraiselleliikaa.– Tulevalta eduskunnalta kaiva­

taan nyt melkoista ryhtiliikettä, ettäterveyspalveluiden heikkeneminensaadaan pysäytettyä, Soukka sanoo.

LOIMAA

Loimaalla huoliterveyspalveluista

Martti Kytömaa ja Lauri Numminen puolustavat Mynämäen kylä­kouluja ja omaa lukiota. He kiittelevät vanhempien aktiivisuutta kyläkou­lujen puolustamisessa. Kattava kouluverkko on lukionkin menestyksentaustalla.

– Kunnon tasokorotus sosiaali­turvaan ja hyvät ennaltaehkäisevätpalvelut olisi paras tapa torjua lapsi­perheiden köyhyyttä. Lapsiköyhyyson kolminkertaistunut 90­luvun la­masta saakka, näin sanovat sosiaa­lityöntekijä, VTM Markku Alin,lastensuojelun perheohjaaja PäiviTakkinen ja MLL:n vapaaehtoisenatukihenkilönä työskentelevä Pia

Jalkanen.Subjektiivinen oikeus varhaiskas­

vatukseen tukee lasten kasvua japerheiden hyvinvointia. Kolmikonmielestä myös lapsiperheiden koti­palvelu pitäisi saada subjektiivi­seksi oikeudeksi.– Laki muuttui vuoden vaihteessa

ja perheen tulisi nyt saada kotipal­velua 7 vuorokauden kuluessa. Mi­

tään takeita toteutumisesta ei kui­tenkaan ole, sanoo Päivi Takkinen.– Käy kuten nuorisotakuulle ja

vanhuspalvelulaille eli luvataan pal­velua, mutta ei anneta rahoitustasen toteuttamiseen, Alin huomaut­taa.– Toimiessaan kotipalvelu olisi

hyvää ennaltaehkäisevää tukea per­heille. Se voisi torjua lastensuojeluntarvetta, mutta nyt näyttää siltä, ettänimenomaan lastensuojelun asiak­kuus on edellytys kotipalvelun saa­miselle, Takkinen arvioi. Pia Jalka­nen toimii vapaa­aikanaan turvalli­sen aikuisen mallina tukilapselleen.Kunnat ovat ulkoistaneet enene­vässä määrin tukihenkilötoimintaakolmannen sektorin toteutettavaksija vapaaehtoispohjalle.– Kokoomus laskee lastensuoje­

lussakin vapaaehtoistyön varaan,mutta se ei ole mikään ratkaisu, Jal­kanen sanoo. Hän pitää tukihen­kilötoimintaa arvokkaana palvelu­na, johon olisi satsattava.– Suuri osa lapsiperheistä voi en­

tistä paremmin, mutta vaikeuksissaolevien vaikeudet syvenevät, kol­mikko tiivistää nykykehityksen.

Lapsiköyhyydenpoistaminen tavoitteeksi

Pia Jalkanen, Päivi Takkinen ja Markku Alin korostavat, että lapsi­perheköyhyys poistetaan kunnon sosiaaliturvalla ja ennaltaehkäisevilläpalveluilla.

RAISIO

Tunnen Johanneksen Varsinais­Suomen Vasemmistonuorista, jossa vaikutimme yhtä aikaa vuosina 2006­08. Tuolloin osallistuin kuntavaaleihin ja pääsinläpi Somerolla. Hermoilin jo ehdolle asettuessani, miten pärjäisin. Johannes neuvoi minua luottamaan itseeni ja pitämään mielessäni ne asiat, joita ajan.Vaikka asioiden eteenpäin vieminen on hidasta, kärsivällisellä ja määrätietoisella etenemisellä pääsee tavoitteisiinsa. Hän neuvoi myös, ettei kaikkiintarjouksiin politiikassa kannata tarttua, vaikka ne vaikuttaisivat houkuttelevilta, vaan tulisi yrittää nähdä kokonaisuus. Nämä neuvot ovat olleet tärkeitä.Johanneksella on jalat maassa ja sydän paikallaan. Luotan, että hän tekee arvojensa mukaista politiikkaa tavalla, joka tuottaa tuloksia.– Leila Åkerlund, Salo Someron kaupunginvaltuutettu 2008–12

Ei leikkauslistoille. Nyt tarvitaan tinkimätöntäsosiaalisten etujen puolustajaa. JohannesYrttiaho tulee olemaan luottamuksemmearvoinen kansanedustaja. – SeppoTuomisto Metalli 49 ay­veteraaneissatoimiva aktiivinen eläkeläinen

Kataisen hallituksen ohjelmassaoli seuraava lupaus:”Toteutetaan nuorten yhteiskunta­

takuu niin, että jokaiselle alle 25­vuotiaalle nuorelle ja alle 30­vuo­tiaalle vastavalmistuneelle tarjotaantyö­, harjoittelu­, opiskelu, työpaja­tai kuntoutuspaikka viimeistään kol­men kuukauden kuluessa työttö­mäksi joutumisesta.”

Sama lupaus on toistettu halli­tuksen budjettiesityksissä. Nuoriso­takuu luvattiin toteuttaa vuodesta2013 lähtien.

Lupauksen toteutuminen on help­po tarkistaa. Jos lupaus olisi pitä­nyt paikkansa, alle 25­vuotiailla eipitäisi juuri olla yli kolmen kuu­kauden eli 12 viikon työttömyys­jaksoja.

Ensinnäkin nähdään, että nuorteneli alle 25­vuotiaiden työttömienmäärä on kasvanut tuntuvasti Katai­sen ja Stubbin hallituksen aikana.

Neljä vuotta sitten tammikuussa2011 alle 25­vuotiaita työttömiätyönhakijoita oli 33 500. Tammikuus­sa 2015 lukumäärä oli 47 900. Kas­vua on 43 prosenttia.Toiseksi nähdään, että yli 12 viikkoaja myös yli 26 viikkoa työttömänäolevien osuus nuorista työttömistä onkasvanut tuntuvasti. Oheinen kuviokertoo vuosikeskiarvoina, että tällais­ten nuorten työttömien osuus on kas­

vanut vuodesta 2011 lähtien jokavuosi. Myös nuorten pitkäaikaistyöt­tömien eli yli vuoden työttömänä ol­leiden osuus on kasvanut. Jos nuo­risotakuu todella toimisi luvatulla ta­valla, näiden osuuksien pitäisi pi­kemminkin pienentyä.

Nuorisotakuun heikot tai olemat­tomat tulokset johtuvat siitä, ettäviranomaisia ei ole velvoitettu sentoteuttamiseen sitovilla laeilla. Ky­se on pelkistä lupauksista, jotka on

kirjattu hallitusohjelmaan ja valtiontalousarvioihin. Valtion budjettiin eiole otettu riittävästi määrärahojanuorisotakuun toteuttamiseen.

Toinen asia on, että nuorisotakuunantamat lupauksetkin kaipaisivat ko­hentamista. Usein varsinainen työ­paikka jää viimeiselle sijalle erilai­sen koulutuksen, harjoittelun, kun­toutuksen ym. jälkeen, kun nuorilähtee hakemaan apua työvoima­toimistosta.

Nuorisotakuu jäänyt lupaukseksi

–Aikuiskoulutus pitäisi yhdistäämuiden koulutusjärjestelmien vaki­tuiseksi osaksi, sanoo pitkään am­mattiopettajana toiminut HannuRaittola Naantalista. Aikuiskoulu­tuksen asema on koko sen 1970­lu­vulta alkaneen historian ajan ollutvaikea. Valtion budjettiraha on jo­kavuotisen väännön takana.– Merkillisintä on, että kun työttö­

myys nyt pahenee ja koulutusta tar­vittaisiin paljon lisää, rahaa saa­

daan vähemmän. Opettajia joudu­taan jopa lomauttamaan.

Nuorisotakuusta ei ole ollut vas­taamaan laajenevan nuorisotyöttö­myyden ongelmaan, sillä rahoituspuuttuu.–Aikuiskoulutus olisi hyvä väylä

nuorten jatkokoulutukseen, jos toi­sen asteen jälkeen ei työtä eikäpaikkaa yhteiskunnassa löydy,Raittola sanoo.

Oppisopimuskoulutus ja aikuis­koulutuksen työssäoppimisjaksotovat tärkeitä keinoja ammattitaidonsyventämiseen. Niissä on kuitenkinomat ongelmansa. Usein työssäop­pija pistetään tekemään yhtä ja sa­maa tuotantotyötä ilman monipuo­lisen ammattitaidon takaavaa opin­tosuunnitelmaa ja kunnon ohjausta.Raittola suitsisi erityisesti lyhyt­aikaisia ja kapea­alaisia puhtaastiyrittäjien tarpeisiin räätälöityjä kou­lutuksia.– Räätälöidyt koulutukset ovat li­

sääntymässä. Osaamistaso jää kovinkapeaksi, eikä anna välttämättä työ­tä jatkossa, kun yrittäjän lyhytaikai­nen työtarve loppuu.

– Lomautettu tai työttömäksijäänyt tarvitsee välttämättä koulu­tusta ammattitaitonsa säilyttämi­seksi, parantamiseksi tai uuden am­mattivalmiuden saamiseksi, muis­tuttaa Naantalin kaupunginvaltuu­tettu Hannu Raittola.

Työttömyyden torjuntavaatii panoksiaaikuiskoulutukseen

– Tuntuu siltä, että kaikesta, mikäei ole lakisääteistä, leikataan, lähes40­vuotisen työuran opetusalalla,valtaosin Turun ammatti­instituu­tissa, tehnyt Maija­Liisa Välimäkiharmittelee.

Leikkauksilla Välimäki viittaaerityistä tukea tarvitsevien lasten jaaikuisten tukipalveluiden ja ­toi­mintojen karsimisiin.– Esimerkiksi koulunkäyntiavus­

tajien vähentäminen on oikeasti ka­

mala juttu. Turussa erityistä tukeavaativia oppilaita pyritään aktiivi­sesti integroimaan tavallisiin luok­kiin, mutta sitten heille ei olekaanvaraa palkata avustajia. Se on sekäoppilaiden että opettajien kannaltahuolestuttavaa.

Koulunkäyntiavustajien riittävänmäärän turvaamisen lisäksi Välimä­ki korostaa erityisryhmien harraste­toiminnan rahoituksen merkitystä.– Esimerkiksi Turun työväenopis­

tossa on tällä hetkellä 15 erityis­ryhmille suunnattua kurssia, jotkatarjoavat sisältöä kehitysvammais­ten ja mielenterveysongelmaistenelämään. Pienryhmissä tehdääntaidetta ja harjoitellaan esimerkiksielämänhallintaa.

Työväenopiston erityisryhmientoiminnan jatkuminen oli hiuskar­van varassa vuonna 2013, kun kau­punki suunnitteli erityistä tukea tar­vitsevien kurssien lakkauttamista.– Onneksi suunnitelma saatiin tor­

pattua, ja ryhmien jatko turvattiinainakin toistaiseksi. Johanneksella(Yrttiaho) oli kasvatus­ ja opetus­lautakunnan jäsenenä merkittävärooli rahoituksen säilymisessä.

”Kaikkea ei voida ulkoistaakolmannen sektorin harteille”

Kehitysvammaisen tyttären äiti Maija­Liisa Välimäki tietää, mitentärkeää erityisryhmille suunnattu harrastetoiminta on. – Harrastetoimintaantaa tasavertaiset mahdollisuudet onnistumiseen ja parantaa elämän­laatua. Erityisryhmien lakkauttamisen sijaan niitä pitäisi lisätä, jos on­gelmia halutaan ennaltaehkäistä.

kuva: Pia Jalkanen

Alle 25­vuotiaiden työttömyyden kesto 2004–2015

Luvut keskiarvoja eri vuosilta. 2015: tammikuu; lähde TEM

Uusimuotoinen opintotuki otettiinkäyttöön korkeakouluissa vuonna1992. Opintotuen kehittäminen onsen jälkeen ollut hyvin nihkeätä.Opintotuki sidottiin indeksiin vastaviime syksyllä. Asumislisää ei olevieläkään sidottu indeksiin. Vuonna1995 opintotukea leikattiin. Tasoko­rotuksia on ollut harvoin.

Tämä merkitsee sitä, että opinto­tuen reaaliarvo eli ostovoima on mil­tei yhtäjaksoisesti alentunut. Viimevuonna korkeakouluopiskelijan opin­toraha ja täysi asumislisä olivatedelleen reaalisesti alemmalla tasol­la kuin vuonna 1992. Kuilu vuoden1992 keskimääräiseen tasoon olinoin 90 euroa vuoden 2014 rahassalaskien.

Oheisessa kuviossa on esitettytäyden opintorahan ja asumislisän

kehitys vuodesta 1992 vuoteen2014 vuoden 2014 rahan arvossa,toisin sanoen kuluttajahintaindeksil­lä muunnettuna.

Tilannetta kohentaa hieman kor­keakouluopiskelijoiden opintorahankorotus, joka tuli voimaan viime syk­syllä. Se koskee kuitenkin vain uu­sia opiskelijoita, ja suurin osa opis­kelijoista jää sitä paitsi. Sen vuoksisitä ei ole otettu kuviossa huomioon.Uudenkin korotuksen myötä opinto­tuki jää alkuperäistä tasoa alem­maksi. Sitä paitsi uusi korotus on si­dottu opintoajan lyhentämiseen.

Opintotukeen vaikuttaa myösStubbin hallituksen päättämä indek­sileikkaus. Opintorahojen indeksiko­rotus on elokuussa vain 0,4 pro­senttia. Lain mukainen normaali in­deksikorotus olisi noin 1 prosentti.

Opintotuki alittaa reaalisestivuoden 1992 tason

Eduskunnassa tarvitaan tulevallavaalikaudella kunta­alan asian­tuntemusta. Johanneksella sitä on.Ja Yrttiahoon olemme tottuneetluottamaan. – Kari Vesasto, Raisiopääluottamusmies

Johannes on asiantuntevalla ja aktiivisella toiminnallaanTurun valtuustossa ja eri lautakunnissa saanut moniaasioita eteenpäin. Johanneksen ajamat asiat kumpuavatvahvalta aatteelliselta pohjalta. Sekin kertoo paljon, ettäKuntaliitto on palkinnut Johanneksen tutkielman Suomenvuoden kuntagraduna. – Tarmo Aaltonen omaishoitaja

– Suomalaisen peruskoulun vah­vuus on ollut ennen kaikkea tasa­arvoisuus, ehdoton maksuttomuusja kansainvälisesti vertailtuna poik­keuksellisen korkeasti koulutetutopettajat.– Kaikki kolme vahvuutta ovat

rapautumassa. Tilanne on seuraustakoulutukseen kohdistetuista sääs­töistä, sanoo Auran yhtenäiskoulunhistoria­ ja yhteiskuntaopin lehtoriRiku Manni.

Esimerkiksi oppimisen vaikeuk­sista kärsivien oppilaiden tuensaantion vaakalaudalla. Se on uhka tasa­arvolle. Maksuttomuutta puoles­taan rapauttaa tieto­ ja viestintätek­nologiataitojen korostaminen mm.uudessa opetussuunnitelmassa.– Teknisten vempainten käyttöä

edellytetään opetuksessa. Koska jo­kaiselle oppilaalle tuskin tullaanhankkimaan tarvittavaa laitetta,oppilaiden huoltajat hankkivat omialaitteita. Jokainen käsittää mihintämä johtaa.– Vähävaraisten perheiden lapset

ovat joko ilman älyvehkeitä taikäyttävät koulun lainakonetta, Man­ni kritisoi.

Kolmas vahvuus on sekin rapau­tumassa. Suomessa yli 10 % opetta­jista toimii ilman muodollista päte­vyyttä tehtäväänsä. On esitetty epäi­lyjä, että jotkin kunnat palkkaavat

toistuvasti tehtäviin epäpäteviä hen­kilöitä saadakseen säästöjä palkka­kuluihin.– Vahinko on suuri laadukkaalle

oppimiselle ja pätevien opettajientyötilanteelle, Manni muistuttaa.Lähilukio huippujuttuRiku on Runosmäen Lyseon eliRessun kasvatteja. Hän asuu perhei­neen nykyisin Liedossa ja opettaaAurassa. Varsinais­Suomen koulu­politiikassa on valloillaan suuruu­den ideologia. Lähikouluja lakkau­tetaan ja palveluita keskitetään.– Kävin Turun lyseota yhteensä

kuusi vuotta sekä alkuperäisessäkiinteistössä Maariankadulla ettäRunosmäen 90­luvulla valmistu­neissa tiloissa. Yläaste keskustassatarkoitti maksullista linja­autokyy­tiä ja pidempiä koulupäiviä. Uudenkoulun läheisyys oli nuorelle opis­kelijalle eduksi. Kun aloitin lukion,muutaman minuutin kävelymatkanpäässä oli taatusti Suomen kärkita­soa olevat uudet koulutilat. Lähi­lukio oli huippujuttu.– Uutinen Lyseon lukion lakkaut­

tamisesta oli märkä rätti Pohjois­Turun asukkaille. Vielä monin ver­roin kovempi kohtalo näyttää ole­van edessä maakunnan lukioilla, joskoulutuspolitiikan suunta ei muutu,Riku painottaa.

Peruskoulun vahvuudet rapautuvatTasa­arvo,maksuttomuus,hyvät opettajat

– Suomessa yli 10 % opettajista toimii ilman muodollista pätevyyttätehtäväänsä. Kunnat palkkaavat toistuvasti tehtäviin epäpäteviä henki­löitä saadakseen säästöjä palkkakuluihin, sanoo Runosmäen Lyseonkasvatti, Aurassa nykyään opettava Riku Manni.

Turun kirjastoverkkoa on myller­retty voimakkaasti viime vuosina.Kirjastoverkkoa on karsittu ja lähi­kirjastojen toimintaa on supistettu.

Rajusta säästökuurista saa käsi­tyksen tarkastelemalla Turun kirjas­tojen määrärahojen osuutta kaupun­gin käyttömenoista. Opetus­ ja kult­tuuriministeriön suosituksen mu­kaan kirjastojen toimintakulut tulisiolla 1–1,5 prosenttia kunnan käyttö­menoista. Turussa vastaavat prosen­tit matelivat vuosina 2010–2013huomattavasti matalammalla: noin0,7 prosentissa.– Jatkuvasti on kirjastoissa sääs­

tetty, sanoo parhaillaan kirjastossatyöskentelevä Riikka Oksanen.

Tuorein säästöjenhakuyritys onniin sanottujen omatoimikirjastojenyleistyminen. Viime vuoden aikanaTurun 11 lähikirjastosta viisi muu­tettiin omatoimikirjastoiksi.

Omatoimikirjasto on itsepalvelu­kirjasto, johon asiakas pääsee si­sään kirjastokortillaan. Omatoimi­kirjastoissa ei aina aukiolon aikanaole henkilökuntaa. Lainaaminen ja

palauttaminen hoituvat omatoimi­sesti automaattien avustuksella.

Oksanen kyseenalaistaa omatoi­mikirjastojen avulla tavoitellut ku­lusäästöt.– Kirjastohenkilökunnan työn

määrä ei omatoimisuuden myötäole vähentynyt, vaan se on jopa li­sääntynyt. Siksi henkilökuntaa eisaisi enää vähentää.

Oksanen muistuttaa, että henkilö­kuluista syntyneistä säästöistä pu­huttaessa olisi huomioitava itsepal­velun vaatimien koneiden hankinta­kustannukset sekä niiden huolto­töihin uppoavat eurot. Myös itse­palvelukirjastojen vartiointi mak­saa.– Vakuutellaan, että omatoimikir­

jastoista kerätyt kokemukset ovatpelkästään positiivisia. Positiivisiakäyttäjäkokemuksia varmasti on, seon selvää. Todellista tutkittua tietoakokonaisuudesta ei kuitenkaan ole.

Erityisen ongelmallinen on ollutlinjaus, jonka mukaan alle 15­vuo­tiaat eivät pääse asioimaan omatoi­mikirjastoihin yksinään.

Kirjastojen kova säästökuuri

– Enempää ei kirjastopuoleltavoida leikata. Annetaan meille kir­jastorauha. Ja kun miettii, miten hä­viävän pienen osuuden kaupunginbudjetista kirjastopalvelut Turussamuodostavat, niin jo hyvinkin maltil­lisilla lisäpanostuksilla voisimmerakentaa Turusta Suomen johtavankirjastokaupungin, kirjastotyöntekijäRiikka Oksanen ehdottaa.

Eva­Liisa Raekallio edusti Vasem­mistoliittoa maaliskuun puolivä­lissä Euroopan vasemmistopuo­lueen koulutuspoliittisen työryh­män kokouksessa Prahassa. Ko­kouksen aiheena olivat kasvatuk­seen ja koulutukseen Euroopassakohdistuvat säästöt.

Raekallio kertoo, että kokouksenviesti oli selkeä. Opettajia irtisa­notaan ja lomautetaan kaikkialla.Myös Suomessa tilanne on vaikeaja monet kunnat kamppailevat iso­jen talousongelmien kanssa.– Viime syksynä Turussa kohut­

tiin päiväkotien ja koulujen lak­kaut­tamisesta. Vasemmistoliiton jalasten vanhempien ansiosta pahin eitoteutunut, mutta niin kauan kuinheikoimmilta ollaan valmiita leik­kaamaan ensimmäisenä, taisteluapitää jatkaa, Raekallio painottaa.

Vaikka maan hallituksen aja­ma toisen asteen koulutuksenleikkauspaketti kaatuikin vaalienalla, on koulutukseen kohdistettumiljardiluokan leikkaukset tällävaalikaudella. Käynnissä on suo­malaisen koulutuksen rakenne­uudistus kohti suuria laitoskou­luja ja yksityistämistä. Hallitusheikentää jatkuvasti myös opin­totukea ja ajaa korkeakouluja ah­taalle.– Lukukausimaksuja tarjotaan

ratkaisuksi itse aiheutettuihin rahoi­tusongelmiin, Raekallio tiivistää.

Raekallio peräänkuuluttaakinsuunnanmuutosta suomalaiseenkoulutuspolitiikkaan.–Monipuolinen, maksuton kou­

lutus on hyvinvointivaltion tuki­pilari. Emme saa heittää hukkaanaiempien sukupolvien työtä.

Euroopan vasemmistokoulusäästöjä vastaan

– Opettajia irtisanotaan ja lo­mautetaan kaikkialla Euroopassa,sanoo European Leftin symposiu­missa Prahassa 14.3.2015 naistenkoulutuksesta esitelmöinyt Eva­Liisa Raekallio.

kuva: Pia Jalkanen

– Eläkeläisten asiat on eduskun­nassa hoidettava paremmin. Nyteläkkeitä on leikattu, kun niitä olisipäinvastoin korotettava, sanoo eläk­keellä oleva laivapuuseppä JohanGrönlund, 83.– Eläkeläiselle annettu raha me­

nee kulutukseen ja hyödyttää sitenkoko yhteiskuntaa, hän muistuttaa.Työurastaan pitkän pätkän Ruotsis­sa tehnyt Görnlund muutti eläkepäi­villään takaisin Suomeen. Hänen

rakas harrastuksensa on ollut kul­lankaivuu, josta naantalilainen onvoittanut 7 MM­mitalia, kultaisenAustraliassa vuonna 2001. Edelleensuunnitelmissa on osallistua ki­soihin.– Eipä ole Naantalin kaupunki

noita mitaleita mitenkään huo­mioinut, mies virnistää. Urheili­joillehan tavataan järjestää juhla­vastaanottoja, tontteja, mainetta jakunniaa.

Grönlund on seurannut kriittiselläsilmällä maan hallituksen toimia.Hän sanoo pettyneensä vasemmis­toliiton hallituspolitiikkaan ja eten­kin siihen, että Jyrki Yrttiaho jaMarkus Mustajärvi erotettiineduskuntaryhmästä.– He olivat ainoat, jotka pitivät

sanansa. Nyt lämmin toivomuksenion, että Johannes nousee edus­kuntaan ja jatkaa Jyrkin linjalla,Grönlund sanoo.

Pieneläkeläiselle annettu raha menee kulutukseenTyöuransa laivapuuseppänä

Ruotsissa tehnyt Johan Grönlundmuutti eläkepäiviksi takaisin Suo­meen. Hänen rakas harrastuksen­sa on ollut kullankaivuu, josta naan­talilainen on voittanut 7 MM­mitalia,kultaisen Australiassa vuonna 2001.

NAANTALI

Johanneksen asiallisuus jakyky ymmärtää ovat vakuut­taneet minut kannattamaanhäntä kansanedustajaksi.– Marja Nissilä ostaja,toimistonhoitaja vt.

Johannes on asioihin perehtynyt ja osaava nuoriperheen isä. Hänen arvonsa ovat kohdallaan.Johanneksella on kaikki edellytykset hoitaameidän tavallisten ihmisten asioita.– Anne Sinilaakso Raision sosiaali­ jaterveyslautakunnan jäsen, yrittäjä.

Alueemme energiahuollossa elet­tiin pari vuotta sitten ratkaisevia ai­koja: valitako uusiutuvaan ener­giaan perustuva hajautettu mallivaiko perinteinen keskitetty malli.Jälkimmäiseen päätymistä perustel­tiin megasäästöillä.

Lähivuosina Naantaliin valmistu­va 300 miljoonan euron monipolt­toainelaitos herättää runsaasti kysy­myksiä. Puuta näet riittää Lounais­Suomessa vain noin kolmannekseentarpeesta. Loppu olisi riippuvainenlaivauksista, pitkälti kivihiilestä,

jonka käytöstä Suomessa on kuiten­kin tarkoitus luopua lähes kokonaanvuoteen 2025 mennessä. Kivihiilenhintaa myös nostavat suuret kasvi­huonekaasupäästöt.

Kun turpeenkäytön päästöt ovatvieläkin suuremmat, on puuperäisenpolttoaineen suhteellista osuutta py­rittävä lisäämään mahdollisimmanpaljon liki keinolla millä hyvänsä.Jo nyt huomattavan kalliin kauko­lämmön hintaa ovat edelleen korot­tamassa yllättäen esille nousseet ha­kesähkön tukimuutokset.

Turku Energian vastuut Fennovoi­man ydinvoimahankkeesta ovat 138miljoonaa euroa edellyttäen, ettäsähköntuotannon aloittamiseen riit­tää yhteensä 5,5 miljardin euron pa­nostus (Rauman arvio on 7,5 mrd).Valmista pitäisi olla jo 2023, muttasekä voimalan hinta että aikatauluovat tyhjästä tempaistut. Edes ydin­jätteen sijoittamista ei ole ratkaistu.

Ja vaikka kaikki menisikin put­keen, niin tuoton saaminen edellyt­täisi energian hinnan kaksinkertais­tumista aikavälillä 2013–2035. Vii­me aikoina energian hinta on las­kenut. Kaukana ei olekaan ajatus,että turkulaisessa energiapelissä voikäteen jäädä mustapekka.Reijo Salmi

Turkulaista energialottoa

– Peltojen suoja­alueiden kasvil­lisuuden on oltava sellaista, jokaimee huomattavan osan ravinne­kuormasta itseensä ja vähentää fos­forin valumista vesistöön, kertooTurun kaupunkisuunnittelu­ ja ym­päristölautakunnassa vaikuttavamerimies Wellu Koivisto. Erityinen

haaste Itämerelle ovat viljelyssäkäytetyt keinolannoitteet.–Maatalouspäästöjen suhteen on

osattu jo tehdä paljon, mutta paljonon vielä tehtävää. Kun yhden asiantärkeys vesiensuojelussa ymmärre­tään, eteen tulee jo seuraavia on­gelmia, Koivisto jatkaa. Yhdyskun­

tajätteessä olevat lääkejäämät, sekäkosmetiikkatuotteista ja vaatteissakäytetyt öljypohjaiset materiaalitovat aiheita, joita koskevat löydök­set ovat Koiviston mukaan hälyt­täviä.– Esimerkiksi lääkejäämien puh­

distamiseen ei vedenpuhdistusjär­jestelmässämme ole satsattu. Koi­viston mukaan suuressa osassavaatteistamme käytetään erilaisiaöljypohjaisia materiaaleja, joidenmuovipartikkelit päätyvät mereen.– Puhdistusjärjestelmien kehittä­

misen lisäksi esimerkiksi vaateteol­lisuudessa on kiinnitettävä huomio­ta tuotekehittelyyn ja panostettavaekologisesti hajoaviin materiaalei­hin, Koivisto selostaa.– Meidän on ymmärrettävä pa­

remmin missä tilassa merialueem­me ovat, jottemme toiminnallemmepilaa merialueen herkkää ekosys­teemiä vielä entisestään. Itämertakoskevaan tutkimustyöhön on pa­nostettava selkeästi enemmän, Koi­visto toteaa ja peräänkuuluttaa tii­vistä kansainvälistä yhteistyötä Itä­merensuojeluun.

Itämerensuojelu vaatiikansainvälistä yhteistyötä

– Lähivuosina Naantaliin valmistuva 300 miljoonan euron monipolt­toainelaitos herättää runsaasti kysymyksiä, kirjoittaa Reijo Salmi. Reijoja vaimonsa Mariitta Korpi ovat molemmat olleet Luonnonsuojeluliitonaktiiveja 1980­luvulta alkaen. Reijo on edelleen ison luonnonsuojelu­yhdistyksen puheenjohtaja ja hänelle on myönnetty Luonnonsuojeluliitonkultainen ansiomerkki. Pariskunta on huolestunut suunnitelmista lisätäturpeen käyttöä energiantuotannossa. Turpeenkäytön kasvihuonekaasu­päästöt ovat jopa suuremmat kuin kivihiilen. Turvekaivokset tuhoavat soi­den eliöstön, lisäävät tulvia ja pilaavat ympäröivät vesistöt.– Suot ovat Suomen sademetsät, Mariitta muistuttaa.

Me elämme työyhteiskunnassa.Kaikki tehty työ on arvokasta. Palk­katyö, yrittäjyys, kotityö ja työ kol­mannella sektorilla synnyttävät lisä­arvoa. Suurin eriarvoisuutta lisääväjakolinja menee siinä, onko sinullatyötä vai ei. Työttömyys heijastuukoko perheen arkeen ja lähipiiriin,työttömyys heikentää eläketurvaa jasyrjäyttää yhteiskunnasta.

Suomessa on luovuttu aktiivisestatyöllisyyspolitiikasta. Eduskunnanmyöntämistä työllisyysmäärärahois­ta on jätetty vuosittain merkittäväosa käyttämättä. Pakkosäästö oli2011 vuonna 36 milj. €, 2012 jo 96milj. € ja 2013 peräti 212 milj. €.Samaan aikaan Suomessa 360 000työtöntä kituutti työttömyysturvalla.Onko parempi jättää rahat käyttä­mättä, kuin käyttää ne koulutukseenja työllistämiseen?

Jos nuori ei koskaan kiinnity työ­elämään, maksetaan siitä iso lasku.Mitä pidempään työttömyys kestää,sitä vaikeampi on päästä tai palatatyömarkkinoille. Jo viisikymppinenkokee ikäsyrjintää. Siksi tarvitaanvälittäviä työmarkkinoita. Työuraajatketaan luontevimmin suitsimallatyöttömyyttä. Mitä enemmän työ­tunteja kansantalouteen kertyy, sitäenemmän löytyy myös jaettavaa.

Nollasopimukset ja yhdeksän eu­ron työntekijät ovat pahin esimerkkityömarkkinoiden vääristymistä. Yk­silöllinen palvelu, täsmäkoulutus japalkkatuettu työ maksavat, mutta nemyös vaikuttavat. Näennäistoimen­piteistä tulee siirtyä raskaisiin tuki­toimiin.Markus Mustajärvikansanedustaja

Työ luo turvaa

Seuraan päivän politiikkaa lehdistä ja viestimistä. En ole koskaan äänestänyt tiettyäpuoluetta vaan henkilöä, jonka toiminta on mielestäni vaalikauden aikana ollutäänestämisen arvoista. Arvostan poliittista tahtoa ja kykyä hoitaa yhteisiä asioita.Luottamusta herättää tietysti se että puheet eivät ole pelkkiä puheita, vaan tekoja,jotka vaikuttavat myönteisellä tavalla yhteisömme ja koko yhteiskunnan tulevaankehitykseen. Johannes Yrttiaho on henkilö, joka on lunastanut vaalikauden aikananämä ehdokkaalle asettamani vaatimukset, ja Johannesta tulen äänestämään myöstulevissa eduskuntavaaleissa. Johannes Yrttiaho on mielestäni oikea henkilö tulevaaneduskuntaan, jossa linjauksia tullaan tekemään päivähoidosta, koulutuksesta,työelämän kehittämisestä ja vanhusten hoidosta. – Eija Ruoho kuvataiteilija AMK

Minun valintani on yhteiskunnan muutosvoimista nousevaradikaali vasemmisto. Siksi tuen ja äänestän Johannesta.Tiedän, että hänellä on vankka kokemus kansalaisliikkeistäja järjestökentästä. Kolmannen sektorin yhteisöradio onsekin hänelle tuttu toiminta­alue. Johannes ymmärtää hyvin,että sananvapauteen ja moniarvoisuuteen perustavayhteisöradio on tärkeä väline kansalaisten demokraattisenosallistumisen ja kollektiivisen toiminnan lisäämisessä. HyväJohannes!. – Riitta Haapakoski Euroopan YhteisöradioliitonAMARC Europen varapuheenjohtaja

Taitettu indeksileikkaa eläkkeitä

Kreikan talousvaikeuksista uutisoi­taessa unohtuu useimmiten, ettämaan tilanne on vain euroalueen ta­loudellisen rakenteen kääntöpuoli.Euroalueen ”vahvat” maat vievättavaraa enemmän kuin tuovat –niillä on siis vientiylijäämää. Vä­hemmän kilpailukykyiset maat taastuovat tavaraa enemmän kuin vievät(vientialijäämä).

Saksassa toimivat kilpailukykyi­set yritykset tallettavat vientivoit­tonsa saksalaisiin pankkeihin. Pank­kien on maksettava näistä talle­tuksista korkoa, joten tuloja hank­kiakseen niiden on myös myönnet­

tävä lainoja – yrityksille, valtioilleja kotitalouksille. Alijäämämaidentaas on rahoitettava ylimääräinentuontinsa jollakin, ja lainoja näillemaille ovat myöntäneet mm. sak­salaiset pankit.

Näin alijäämämaiden talousvai­keudet ovat osa euroalueen talou­dellista rakennetta, eivät vain tu­losta yksittäisten maiden levä­peräisyydestä. Saksa käyttää hei­kompia euroalueen maita omientuotteidensa vientialueena. Yhteis­valuutan oloissa tämä johtaa väis­tämättä rakenteelliseen epäsuhtaan,joka purkautuu velkakriiseinä, ellei

yli­ ja alijäämien tasoittamiseksi oleolemassa mekanismeja.

Suomessa eri alueiden välisiä ero­ja tasataan mm. kuntien valtion­osuusjärjestelmällä ja aluepolitii­kalla. Näin tehdään myös Saksassa,joissa Baijeri ja Baden­Württem­berg rahoittavat muita osavaltioita.EU:n laajuista investointiohjelmaatalouskurin ja leikkausten sijaansekä kriisimaiden tueksi ovat vaa­tineet Kreikan vasemmistopuolueSyrizan lisäksi mm. Saksan am­mattiliittojen keskusjärjestö DGB jaEuroopan ay­liikkeen yhteistyö­järjestö ETUC.

Kreikan talousvaikeuksien koko kuva

Vasemmistoliiton kansanedustaja,puolustusvaliokunnan jäsen JyrkiYrttiaho (vr) on jättänyt valtioneu­voston oikeuskanslerille kantelun,jossa hän vaatii 4. syyskuuta 2014allekirjoitetun ns. Nato isäntämaa­tukisopimuksen/­yhteisymmärrys­pöytäkirjan (Host Nation Memoran­dum of Understanding, HNS MOU,SopS 82/2014) voimaansaattamisenperustuslainmukaisuuden tutkimis­ta. Sopimus koskee Nato­joukkojentoimintaa Suomen alueella ja Suo­men alueen kautta sekä siihen liitty­viä teknisiä järjestelyjä ja viran­omaistukea mm. joukkojen ja ka­luston huollossa ja logistiikassa.

Sopimuksen allekirjoitti Suomenpuolesta puolustusvoimien komen­taja Jarmo Lindberg.– Sopimusta ei alistettu eduskun­

nan käsittelyyn, eikä sille hankittu

perustuslain 8. luvun 94 §:n mu­kaista eduskunnan suostumusta,vaikka sopimus on selkeästi monienasiantuntijoiden mukaan valtioso­pimus ja Suomen turvallisuuspo­liittisen aseman kannalta ”merki­tykseltään huomattava”, Yrttiahosanoo kantelussaan.

Yrttiaho nostaa kantelussaan esil­le myös isäntämaatukisopimuksen”Suomen lainsäädännön alaan kuu­luvia ja sitä sivuavia vaikutuksia”(Perustuslaki 94 §). Nato­isäntä­maatukisopimus on nostettu erääk­si keskeiseksi perusteeksi EU:n Lis­sabonin sopimuksen yhteisvastuutaja keskinäistä sotilaallista apua kos­kevien artiklojen rinnalle, kun Suo­men lainsäädäntöä sopeutetaankriisinhallintaan ja kansainväliseensotilasyhteistyöhön (UM marraskuu2014). Lainsäädännön muutokset

ovat valmistelussa.– Näillä perusteilla sopimukselle

olisi pitänyt hankkia eduskunnansuostumus, Jyrki Yrttiaho sanoo.– Ulkoministeri Erkki Tuomioja

lupasi eduskunnan täysistunnossasyyskuun alussa tuoda sopimukseneduskunnan käsittelyyn ”tavalla taitoisella”. Mutta näin ei tapahtunut,hän jatkaa. Eduskunnan vasenryh­

mä esitti puhemiesneuvostolle, ettäeduskunta ottaa asian oma­aloit­teisesti käsittelyyn perustuslakiva­liokunnassa, ulkoasiainvaliokun­nassa ja puolustusvaliokunnassa.– Emme saaneet pyyntöömme

edes virallista vastausta. Myös näis­tä syistä pidän jättämääni kanteluaperusteltuna, toteaa kansanedustajaJyrki Yrttiaho.

Kantelu oikeuskanslerille:

– Nato­isäntämaasopimusta eialistettu eduskunnan käsittelyyn,vaikka kyse on valtiosopimuksesta,joka eduskunnan olisi pitänyt käsi­tellä, sanoo Jyrki Yrttiaho. Hän onpyytänyt oikeuskansleria selvittä­mään menettelyn perustuslain mu­kaisuuden.

kuva: Ruotsin ilmavoimat

Tulevaisuudesta kiinnostuneenakansalaisena ja pienyrittäjänä minuakiinnostaa erityisesti kunnollisenperustulon, kaupunkipyöräily­mahdollisuuksien ja vastuullisenympäristöpolitiikan eteenpäin vieminen.– Olli Sallinen muotoilija ja yrittäjä

Vaadin ehdokkaalta älyä, elämänkokemusta ja rohkeutta. Haluan eduskuntaan ihmisen, jonka tiedänolevan tarpeeksi rohkea puolustaakseen mielipiteitään ja arvojaan. Joka tekee työtä sydämellään,eikä hamua vain turhaa julkisuutta. Pidän tärkeänä, että ehdokas on koulutuksen tuoman tiedon janäkemyksen lisäksi haalinut jo elämänkokemusta ja tietää oikeasti, mitä lapsiperheiden arkeenkuuluu. Haluan ehdokkaan, johon voin luottaa niin perhepoliittisissa kuin työelämäänkin liittyvissäkysymyksissä. Siksi annan ääneni Johannekselle.– Eeva Simola, Paimio tiedottaja, Varsinais­Suomen aluepelastuslaitos

Nato­isäntämaasopimusvoimaan perustuslakia rikkoen

Turun seudun metalliteollisuu­dessa työnantajalinja on taantumansyvetessä kiristynyt kaikin tavoin.Useissa yrityksissä on käyty yt­neu­votteluja ja irtisanottu väkeä. Vä­hemmistä työntekijöistä yritetäänottaa yhä enemmän irti. Mitentyöntekijän asemaa voitaisiin pa­remmin puolustaa?– Työntekijöiden irtisanomis­

suojaa olisi parannettava. Keski­Euroopassa suoja on parempi, sa­noo Turun Fläkt Woodsin pääluot­tamusmies Jorma Rintamaa. Jär­jestelmää pitäisi kehittää myös niin,että korvaus ei lykkäisi työttö­myysturvan saamista.

– Laittomassa irtisanomisessakorvaukset pitäisi sitoa liikevaih­toon. Nyt työnantaja pääsee liianhalvalla, toteavat varapääluotta­musmies Reijo Nylander ja työ­suojeluvaltuutettu Harri Alasaari.– Työnantaja hyökkää rajusti lak­

ko­oikeuden kimppuun seuraavaneduskuntakauden aikana. On sel­vää, että myös lakkosakkoja tullaankorottamaan, jos oikeisto pääseeasiasta päättämään, Susanna Meri­nen ja Pirjo Oksala sanovat.– Tämä pitää estää. On saatava

eduskuntaan työntekijöiden puolus­tajia. Me tuemme Johannesta, FläktWoodsin väki sanoo.

Irtisanomissuojan jalakko­oikeuden puolesta

– On saatava eduskuntaan työntekijöiden puolustajia. Me tuemmeJohannesta, Fläkt Woodsin väki sanoo. Kuvassa pääluottamusmies Jor­ma Rintamaa, Pirjo Oksala, työsuojeluvaltuutettu Harri Alasaari, SusannaMerinen, Jani Ristolainen ja varapääluottamusmies Reijo Nylander.

kuva: PIAZZA del POPOLO

Suomessa liikkuu haamu: kestä­vyysvaje. Pyhään ajojahtiin senpoistamiseksi ovat liittoutuneetElinkeinoelämän keskusliitto, val­tion palkoilla oleva tutkija JuhanaVartiainen, pankkien ns. ekspertit javaltamedian taloustoimittajat rum­muttaen päivästä toiseen tarvettaalentaa palkkoja, leikata pienitu­loisten etuuksia, heikentää koulu­tusta ja yksityistää sosiaali­ ja ter­veyspalveluita. Veronalennuksia sa­malla vaatien.

Pitkään päivästä toiseen jatkunutpropaganda on vaikuttanut ja vaa­

lien lähetessä puolueet kilpailevatsiitä, mikä niistä uskaltaa esittää ko­vimman leikkauslistan. Kisaa johtaaStubbin porukka, mutta leikkaus­linjalla ovat myös Sipilän johtamakeskusta ja Rinteen SDP. Pienitu­loisten asemaa heikentävät leik­kaukset käyvät vaalien jälkeenmyös Timo Soinille, jolle tärkeintäon hallitukseen pääsy.

Suomeen poliittinen tilanne muis­tuttaa Kreikan tilannetta sikäli, ettämeilläkin eduskuntapuolueista vainVasemmistoliitto torjuu leikkauspo­litiikan jatkamisen vaatien työllistä­

viä toimia ja haluten korjata pahas­ti rikki revityn hyvinvointivaltion.

Kreikan parlamenttivaalien tulososoitti, että kansa on valmis tuke­maan laajasti vasemmistopuoletta,joka haastaa terävästi EU­johtoisenleikkauspolitiikan ja esittää samallaparempia näkymiä avaavan vaihto­ehdon. Meilläkin Vasemmistoliitonvaalilinjausten laajamittainen tun­netuksi tekeminen mahdollistaapuolueen hyvän vaalimenestyksen.

Vaalikeskusteluissa on syytä nos­taa esille myös sekavassa poliitti­sessa tilanteessa saavutettuja voit­

toja. Turussa niin kuuluu se, ettäsitkeällä vaatimusliikkeellä valtiosaatiin mukaan pelastamaan Turuntelakka.

Paikallisilla kansanedustajilla olituossakin vaatimusliikkeessä tärkeärooli. Jatkossakin eduskunta on foo­rumi, jossa voidaan vaikuttaa kokomaan kuin myös alueita koskeviinratkaisuihin.

Eli eiku turuille ja toreille ja vaa­lityötä tekemään!Esko­Juhani Tenniläkansanedustaja 1975–2011

Eduskuntavaaleissa sama asetelma kuin Kreikassa

Johannekselle politiikka ei ole stubbilaista selfie­hassuttelua jaitsensä brändäämistä, vaan tavoitteellista toimintaa paremmantyöelämän, sosiaaliturvan, hyvinvointipalvelujen ja ympäristönpuolesta. Johannes Yrttiahosta saamme eduskuntaan älykkään,ahkeran, johdonmukaisen ja vakavuudella työhönsä suhtautuvanparlamentaarikon, jonka poliittinen linja pitää ja hermot kestävätkovatkin paineet. Varma valinta, suosittelen lämpimästi.– Elina Sandelin kaupunginvaltuutettu

Turussa syksyn 2014 säästötoimet kohdistettiinpäivä­koteihin ja lähikouluihin. Epärealistisetsäästötavoitteet olisivat toteutuessaanmerkittävästi haitanneet lasten kehitystä sekälapsiperheiden elämää. Johannes Yrttiahonaktiivinen asiantuntemus ja toiminta kasvatus­ jaopetuslautakunnassa sekä kaupunginvaltuustossa edesauttoiratkaisevasti siinä, että suunnitellut säästötoimet sekälähikoulujen ja päiväkotien lakkautukset eivät toteudu niinraskaina kuin pelättiin.– Alpo Lähteenmäki kaupunginvaltuutettuJohanneksessa on arjen ”teräsmiesainesta”. Hän tarttuu epäkohtiinrohkeasti ja pyrkii kaikin tavoin ongelmien korjaamiseen.Erityisesti hän huolehtii perheiden asioista ja on kasvatus­ jaopetuslautakunnassa toimi­nut uutterasti mm. koulujen japäiväkotien leikkauksia ja lakkautuksia vastaan. Johannes onmyös kirjastojen ja kulttuurin ystävä. Se ilahduttaa minua suuresti.Hän toimii sen puo­lesta, että lähikirjastoverkostot säilyvät eikäesimerkiksi itsepalvelu­kirjastojen määrä enää kasvaisi. – RiikkaOksanen 1. varavaltuutettu

Turun kouluverkon asiantuntija, joka tunteemyös ammatti­osasto 49:n tiedottajanametallityöläisten ongelmat japäähänpotkimiset.– Pasi Heikkilä kaupunginvaltuutettu

TURUN KAUPUNGINVALTUUTETUT SUOSITTELEVAT

Johannes joskus 80­luvun alussa pikkuveli Juliuksenkanssa Paraisten Ali­Kirjalassa Metalli 49:n kesäpaikassa.

Turun kaupunginvaltuustossa päiväkotien jakoulujen puolesta.Metalli 49:n tiedottaja, jäsenlehden ja radio­ohjelman toimittaja.

Tahvion koulu, ensimmäinen opinahjo Raisiossa. Mielenosoituksessa kaupungin vuokra­asunto­jen myyntiä vastaan.Kuntaliitto valitsi kaupunginvaltuutettu JohannesYrttiahon gradun Suomen parhaaksi joulukuussa2014. Tutkielma ”Kamppailu kaupungin sähköstä”tarkastelee taloudellisten ja poliittisten tekijöidenvaikutusta kunnan päätöksentekoon. Tutkimus ontapaustutkimus, jonka kohteena on Turun sähkö­huolto sen murroskaudella 1920­luvulla.–Aineistojen käytön ja teorian vuoropuhelu on

tutkimuksessa erinomaista. Se on hyvin kirjoitettuja kiinnostavaa luettavaa. Se tuo myös lisäarvoasuomalaisen kunnallispolitiikan toimintameka­nismien tuntemukseen, sanotaan Kuntaliiton pe­rusteluissa.

Tällä hetkellä Yrttiaho tekee väitöskirjaa suur­ten suomalaiskaupunkien energiapolitiikasta1920–30­luvuilla.

Suomen paraskunta­alan gradu

Turun vanha sähkölaitos Linnankadulla.

JohanneksenLINJA PITÄÄ.Työllisyyden, reilun työelämän,sosiaaliturvan ja tasa­arvoisenkoulutuksen puolesta. Ehdotonei Natolle.