johdatus viestintään, 3. luento: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa
DESCRIPTION
Johdatus viestintään, 3. luento: viestintä on merkityksenantoa ja tulkintaa. Leif Åberg syksy 2002. 1 peruskäsitteet 18. 09. 2 viestintä on prosessi 25.09. 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 02.10. 4 viestintä on yhteisyyttä 09.10. 5 keskinäisviestintä 16.10. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Johdatus viestintään, 3. luento:viestintä on merkityksenantoa
ja tulkintaa
Leif Åberg
syksy 2002
Luentojen jaksotus
1 peruskäsitteet 18. 09.
2 viestintä on prosessi 25.09.
3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 02.10.
4 viestintä on yhteisyyttä 09.10.
5 keskinäisviestintä 16.10.
6 organisaatioviestintä 23.10.
välitentti 30.10.
7 joukkoviestintä 06.11.
8 verkkoviestintä 13.11.
ei luentoa 20.11.
9 viestinnän tulevaisuus 27.11.
10 kooste 04.12.
lopputentti 11.12.
rästitentti 09.01.2003
Semiotiikka
• tutkii symboleja ja merkityksiä
• useita koulukuntia, kaksi pääjuurta– (eurooppalainen) strukturalismi
• korostaa merkkijärjestelmän rakennetta
• deSaussure
• Tarto, mm Lotman
• Pariisin strukturalistinen koulukunta
– (amerikkalainen) pragmatismi• korostaa myös merkkien vaikutusta
• Peirce
Eräitä peruskäsitteitä
• semioosi eli merkityksenanto
• polyseemisyys eli monitulkintaisuus
• kanoninen kertomus
• syntagma ja paradigma
• metafora ja metonyymi
Semioosi eli merkityksen antaminen
• Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object)
• Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant)
• Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'
Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce)
MERKKI
TULKITSINKOHDE
Merkityksenannon osat (Peirce)
MERKKI
TULKITSINKOHDE
"koira, dog, hund"
ikoninen,indeksinen tai
symbolinen suhde
reema, lause tai argumentti
Barthes: denotatiivinen,konnotatiivinen tai myyttinen(symbolinen) tulkinta
Merkityksenannon osat (Peirce)
MERKKI
TULKITSINKOHDE
"koira, dog, hund"
ikoninen,indeksinen tai
symbolinen suhde
reema, lause tai argumentti
Barthes: denotatiivinen,konnotatiivinen tai myyttinen(symbolinen) tulkinta
Ikoni, indeksi ja symboli
• ikoni: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet
• indeksi: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari
• symboli: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu
Merkityksenannon osat (Peirce)
MERKKI
TULKITSINKOHDE
"koira, dog, hund"
ikoninen,indeksinen tai
symbolinen suhde
reema, lause tai argumentti
Barthes: denotatiivinen,konnotatiivinen tai myyttinen(symbolinen) tulkinta
Reema, lause ja argumentti
• reema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki
• lause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä
• argumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt
Merkityksenannon osat (Peirce)
MERKKI
TULKITSINKOHDE
"koira, dog, hund"
ikoninen,indeksinen tai
symbolinen suhde
reema, lause tai argumentti
Barthes: denotatiivinen,konnotatiivinen tai myyttinen(symbolinen) tulkinta
Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes)
• Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä
• Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista
• Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus
Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi
• Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli
• ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin
• assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä
• jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen
Juri Lotmanin (1973) autokommunikaatiomalli
• Kaksi kommunikaatiotapaa:– klassinen lähettäjä-vastaanottaja -malli– autokommunikaatiomalli, jossa lähettäjä lähettää
tietoa itselleen• tämä tuottaa myyttistä informaatiota
• esimerkkejä: omaelämäkerran tai päiväkirjan lukeminen, sisäinen monologi, meditaatiokaavat, mantrat
• myös strategiset suunnitelmat ja perusviestit !(Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987)
Autokommunikaatio prosessina
Minä,lähettäjä
Minä,vastaan-
ottaja
Sanoman 1tuottaminen
Paluu sanomaan 1
uudessa kontekstissa
Sanoma 2 Sanoman 1
koodi muuttuu
Esimerkki autokommunikaatiosta: työyhteisön strategia
• Lineaarisessa mielessä:– strategia lähetetään,
”valutetaan” organisaation ala-tasoille
– tavoitteena suunnitel-man toimeenpano
• Autokommunika-tiivisessa mielessä:– laatijat osoittavat
itselleen, että ollaan oikealla asialla, kontrolloidusti
– tavoitteena päämäärä-tietoisuus, oikean imagon viestiminen, uskon valaminen
Kanoninen kertomus
• Fisher– narratiivinen semiotiikka
• Greimas– kanoninen kielioppi
• Propp– aktanttiteoria
tarkemmin katso http://www.valt.helsinki.fi/STAFF/ABERG/LSEM004/
Walter Fisher: narratiivinen paradigma
• ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita
• ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons)
• nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia
• ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava
• maailma on kertomusten sarja
• Tarinan koherenssi, koossapysyminen:– argumentatiivinen:
rakenteellisesti ehyt
– sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten
– karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun
• Tarinan uskottavuus:– tarinaan liittyvät syyt
– tarinan arvot
Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet
I Tekstien kolme rakennetasoa:– syvärakenteet
ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin
– kerronnalliset raken-teet: mistä puhutaan
– diskursiiviset raken-teet: miten puhutaan
II Tekstien tutkimuksen fokus:– syntaktinen:
merkkien väliset suhteet
– semanttinen:merkitykset
Syvärakenteet
Kerronnallisetrakenteet
Diskursiiviset rakenteet
Semantii-kan taso:merkityk-
set
Syntaksin taso:
merkkien väliset suhteet
Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet
kolme rakennetasoa:syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihinkerronnalliset rakenteet: mistä puhutaandiskursiiviset rakenteet: miten puhutaan
Tekstien tutkimuksen fokus:syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset
Syvärakenteet PerussemantiikkaPerussyntaksi
Kerronnallinensemantiikka
Kerronnallinen syntaksi
Tematisaatio jakuvallistaminen
Diskursiivinen syntaksi
Kerronnallisetrakenteet
Diskursiiviset rakenteet
Semantiikan taso:merkitykset
Syntaksin taso: merkkien väliset
suhteet
Perussyntaksi
logiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi
- polarisaatio ja binaarioppositiot
- semioottinen neliö
Semioottinen neliö (Greimas)
käsite
vastakäsitteenpuuttuminen
ei-käsite
vastakäsiteS 1
- S 1- S 2
S 2vastakkaissuhde
vastakkaissuhde
ristiriitasuhteettäydentyväsuhde
täydentyväsuhde
Kerronnallinen syntaksi
- kerronnallinen kielioppi
- aktanttimalli
- modaliteetit
- kerronnallisen kulun teoria
Greimas’in aktanttimalli
lähettäjälähettäjä
subjektisubjekti
objektiobjektivastaan-
ottajavastaan-
ottaja
auttajaauttaja vastustajavastustaja
Proppin aktanttiteoria
• tehtävän antaja
• etsitty
• sankari
• valesankari
• roisto
• auttaja
• ylempi voima
Modaliteetit
• perusmodaliteetit: oleminen ja tekeminen
• muut:tahtominen, tietäminen, voiminen, täytyminen, uskominen
Kerronnallisen kulun teoria
• Kanonisen kertomuksen skeemat:– sopimusosa
– asettamisosa
– toimintaosa
– tunnustusosa
• Juoni testien sarjana:– kvalifioiva testi
– ratkaiseva testi
– glorifioiva testi
Diskurssiinpano
- toimijan asettaminen: kuka
- tilan asettaminen: missä
- ajan asettaminen: milloin
- aspektin eli näkökulman asettaminen
Perussemantiikka
- yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot,
”universaaliarvot”
- esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema,luonto ja kulttuuri
Kerronnallinen semantiikka
- ideologisointi
- yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan
Tematisaatio
- kertomuksen teemat: mistä kyse
Kuvallistaminen
- valitut kielikuvat ja metaforat- referentiaalinen ikonointi
Miten merkityksen-antoa hahmotetaan
Taustalla olevatuniversaalit arvot
Binaarioppositiotja semioottinen neliö
Ideologisointi,tämän tarinan arvot
Aktantit, modaliteetit, kerronnan kulku
Teemat,metaforat javiittaukset
Kuka, missä, milloinNäkökulma
Mistä puhutaan
Miten puhutaan
MerkityksetMerkkien väliset
suhteet
Sovellus: Kehyskertomuksen rakentaminenKun kehyskertomusta suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita:
Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot
Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN)
Paradigmaattiset valinnattavanomainen
yllätyksellinen
Syntagmaattiset valinnat
Metaforat ja metonyymit
• metaforinen ilmaisu – siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen
paradigmaan– uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla– uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen– esimerkkejä:
• Marlboro-mies
• Benetton
• puhunnassa vaikkapa ”kolmekymmentä kiloa sitten”
Metaforat ja metonyymit
• metonyyminen ilmaisu– syntagman osa tuottaa koko syntagman– osa edustaa kokonaisuutta– esimerkkejä
• savukemainoksessa tupakoijan käsi
• viljatähkä muropaketin kyljessä
• McDonald’sin kaaret
Esimerkkejä merkityksenannosta
• luennolla tarkasteltavat mainokset
• alitajuinen eli sublimaalinen vaikuttaminen: ärsykkeet ylittävät ärsytyskynnyksen mutta eivät tietoisesti erotuskynnystäesimerkkejä: hiljainen, tunnelmaa luova musiikki, kuvien nopea ristiinleikkaus, takistoskooppi