johtamisen kriteerit esittely, oulu, 20.11.2013

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä

http://www.ttl.fi/

1© Johtamisen kehittämisverkosto www.johtamisverkosto.fi

MARJUKKA LAINETYÖTERVEYSLAITOS

http://www.johtamisverkosto.fi/

2

Verkoston lähtökohta ja tehtävät

Hallitusohjelma 2011: ”Perustetaan Työterveyslaitoksen organisoimana johtamisen kehittämisverkosto, joka pohtii ja levittää esimiestaitoja työpaikoille."

Verkoston tehtävänä on• selvittää, koota, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön

hyviä käytäntöjä,• luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille,• parantaa ikäjohtamista eli ikään liittyvien tekijöiden

huomioon ottamista päivittäisessä johtamisessa,• kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista

saatavuutta.

© Johtamisen kehittämisverkosto www.johtamisverkosto.fi


2012 © Johtamisen kehittämisverkosto www.johtamisverkosto.fi 3

Periaatteita taustalla

• konkreettisuus, käytännöllisyys• käyttäjälähtöisyys• yhdessä tekeminen• erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden kohtaaminen ja

yhdistyminen• ratkaisuja arjen johtamishaasteisiin ja kysymyksiin• avoimuus: kaikki mukaan• hyödynnetään olemassa olevaa

2012 © Johtamisen kehittämisverkosto www.johtamisverkosto.fi4

JKV:n toimintatapa

JKV

-aineistot-tapahtumat-koulutus-vuorovaikutus

yhteinenalusta

Toimijat

5

Organisaatio

• Johtoryhmä (pj. ministeri Paula Risikko)kokoontuu 4 kertaa vuodessa.

• Ohjausryhmä (pj. ylijohtaja Raimo Ikonen)kokoontuu kuukausittain.

• Työterveyslaitoksen koordinaatioryhmä(pj. Guy Ahonen ja Päivi Husman)kokoontuu kuukausittain.

• Käytännön toimintaa toteuttavat työryhmät kokoontuvat kukin omien tarpeidensa mukaisesti useita kertoja vuoden mittaan.



6

Johtamisen kehittämisverkoston nettisivut www.johtamisverkosto.fi

LinkedIn – Johtamisen kehittämisverkosto

Facebook – Johtamisen kehittämisverkosto

Verkoston kohtauspaikkoja




Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

"Hyvällä johtamisella hyvään työelämään"

72013 © Johtamisen kehittämisverkosto www.johtamisverkosto.fi


Hyvän johtamisen kriteerit

Mitä tavoitellaan? KriteeritViisi kokonaisuutta: uudistuminen, luottamus, yhteistyö ja verkostot, osaamisen kehittäminen, monimuotoisuus-> näissä kussakin viisi alakohtaa

Miksi hyvä julkinen johtaminen korostuu nyt ja tulevaisuudessa?

Kenelle tarkoitettu?Kriteerit kehittämisen tukena

Arvioinnin tueksi -kehikko

Taustat ja perustelutLähtökohta ja valmisteluprosessi

Julkisen sektorin toimintaympäristö

Mihin hyvä julkinen johtaminen perustuu

Kriteereiden näkökulmien avauksia

Kehittämismenetelmiä ja välineitä

Kutsu testaajaksi

Hyvän johtamisen kriteerit – sisältö

2013 © Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 8


Kriteereitä valmistelleen asiantuntijaryhmän kokoonpanoVastuutahona Työterveyslaitos

Ryhmässä mukana edustus seuraavilta tahoilta• Ministeriöt: OKM, STM, TEM, VM• Työmarkkinaosapuolet: EK, Kirkon työmarkkinalaitos, OAJ, KT, Tehy, Tekniikka

ja Terveys KTN ry• Korkeakoulut: Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Vaasan yliopisto, • Johtamiskonsultit ja -kouluttajat: Innotiimi, JTO • Julkisen sektorin johtajat: Verohallinto, Kirkon keskushallinto, Kymenlaakson

sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, JIK-peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymä, Espoon kaupunki (sivistystoimi), Porin kaupunki (tekninen palvelukeskus), Vantaan kaupunki (terveyspalvelut), Järvenpään kaupunki (terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue)

• Muut tahot: KEVA, Kuntaliitto, Sitra, THL, Työturvallisuuskeskus, Valtiokonttori



Kriteereitä kehitetty yhdessä julkisen sektorin toimijoiden kanssa

• 29.11.2012 Työhyvinvointifoorumin ja JKV:n seminaari "Laatua johtamiseen - Hyvinvointia työhön"

• Helmikuu 2013 Avoin kommentointi JKV-verkkosivuilla

• 6.5.-14.6.2013 Joukkoistaminen

• 24.9.-11.10.2013 JKV-johtoryhmän kommentit



Mitä kriteereillä tavoitellaan? (1)

• Tavoitteena on tukea julkisen sektorin johtamisen kehittymistä.

• Kriteereissä on nostettu esille asioita, jotka haastavat julkista johtamista juuri nyt. Muutokset haastavat myös johtamista muuttumaan. Johtamista on aktiivisesti kehitettävä.

• Hyvä johtaminen edistää sekä organisaation tuloksellisuutta että työhyvinvointia.



Mitä kriteereillä tavoitellaan? (2)

• Kriteereiden tarjoamat ajankohtaiset näkökulmat johtamiseen on tarkoitettu arviointiperustaksi, keskustelun käynnistäjäksi ja johtamisen kehittämisen suuntaajaksi.

• Kriteeristö ei ole johtamisen ohjesääntö tai johtamisjärjestelmän kuvaus. Se ei sellaisenaan ole tarkoitettu johtajan tai esimiehen ominaisuuksien, tietojen, taitojen tai osaamisen arviointiin.

• Kriteeristö täydentää olemassa olevia johtamis- ja esimiestyöskentelyarviointeja ja malleja nostamalla esiin näkökulmia ja asioita, joihin juuri tässä ajassa julkisessa johtamisessa on tarpeen suunnata huomiota.



Kenelle tarkoitettu?

• soveltuvat käytettäväksi kaikissa julkisen sektorin organisaatioissa toimialasta riippumatta

• niitä voi käyttää soveltuvin osin myös yksityisissä yrityksissä

• sopivat johdon ja esimiesten käyttöön organisaation eri tasoilla

• arviointiin tulee kytkeä mukaan myös henkilöstö, sillä näin koko työyhteisö voi olla osallisena kehittämistyössä

© Johtamisen kehittämisverkosto www.johtamisverkosto.fi 13


• Julkisen johtamisen tavoitteena on yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen ennakoivasti, tuloksellisesti ja vastuullisesti.• Organisaatioissa ja työyhteisöissä tämä tarkoittaa mm. sitä, että johdetaan hyvin uudistumista, edistetään luottamusta, tehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan, huolehditaan osaamisen kehittämisestä ja arvostetaan työyhteisön monimuotoisuutta.

Uudistuminen

Monimuotoisuus

Osaamisen kehittäminen

Yhteistyö ja verkostot

Luottamus

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään



Pohdittavaksi

Uudistuminen

Monimuotoisuus

Osaamisen kehittäminen

Yhteistyö ja verkostot

Luottamus

Yhteistyöllä ja verkostoitumalla

luodaan uusia mahdollisuuksia innovatiivisiin,

asiakaslähtöisiin palveluihin

Luottamus mahdollistaa

luovan ja aktiivisesti kehittyvän työyhteisön

Uudistuminen tapahtuu eri toimijoiden

välisenä yhteistyönä

Osaamista kehittämällä

organisaatiot ja työyhteisöt menestyvät

perus-tehtävässään

nyt ja tulevaisuudessa

Monimuotoisuus mielletään työelämän

laadun ja menestyksen osatekijäksi.

Monimuotoisuutta on sekä ihmisten että organisaatioiden

erilaisuus.

Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kun

• johdetaan toiminnan uudistumista• edistetään luottamusta• tehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan• huolehditaan osaamisen kehittämisestä• arvostetaan ja hyödynnetään työyhteisön monimuotoisuutta

• Käyttäjien (kansalainen, kuntalainen, jäsen, asukas, palvelun asiakas) asiantuntemusta ja kokemuksia hyödynnetään uudistumisessa. Käyttäjien osallistuminen tehdään mahdollisimman helpoksi.

• Henkilöstön osaaminen, voimavarat, ideat ja kokemukset otetaan käyttöön uudistumisessa.

• Johto linjaa uudistumisen suuntaa sekä jakaa vastuuta ja ratkaisuvaltaa henkilöstölle uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

• Johto ja esimiehet innostavat kokeilemaan uusia toimintatapoja organisaatiossa ja työyhteisössä sekä huolehtivat kokeilun tulosten levittämisestä.

• Käyttäjien ja henkilöstön hyvinvointia seurataan uudistuksia toteutettaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa.

Uudistuminen tapahtuu eri toimijoiden välisenä yhteistyönä


Uudistuminen


Pohdintatehtävä: osallistujien ajatuksia

Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kunjohdetaan toiminnan uudistumista?

• avoin keskustelu, vuoropuhelu, kaikkien äänien esille tulo ja kuuntelu

• olemassaolevan johtamisjärjestelmän hyödyntäminen• esimerkki, motivointi, perustelu, miksi tarpeen uudistua• henkilöstölähtöinen, yhteisöllinen kehittäminen• ennakointi, lainsäädännön ym. muutokset otetaan

huomioon



• Johto ja henkilöstö luottavat toistensa kykyyn edistää toiminnan sujumista ja organisaation menestystä.

• Johto ja henkilöstö toimivat eettisesti.

• Työpaikalla on turvallista keskustella avoimesti ja rakentavasti omaan työhön ja koko organisaatioon liittyvistä asioista.

• Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja jokaista arvostavaksi

• Johto osoittaa luottamusta jakamalla samanaikaisesti vastuuta ja valtuuksia.

Luottamus mahdollistaa luovan ja aktiivisesti kehittyvän työyhteisön

Luottamus




Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kunedistetään luottamusta?

• avoimuus, tuodaan asioita esille, jos suinkin mahdollista, "ei vasta lueta lehdistä"

• paikkoja keskustella, syntyy yhteinen kieli ja ymmärrys• luottamus vaatii syntyäkseen: tuntosarvia, herkkyyttä havaita,

uskallusta ottaa puheeksi ja nostaa käsittelyyn• myönteiset kokemukset luovat luottamusta• luottamus on ansaittava• sanoista tekoihin• luottamus tulevaisuuteen



• Yhteistyö johdon, henkilöstön ja käyttäjien (esim. kansalainen, kuntalainen, asiakas) kesken varmistaa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden.

• Asiat tehdään yhteisiksi ja tietoa jaetaan sitä tarvitsevien saataville.

• Verkostomainen, rajat ylittävä toiminta on tarkoituksenmukaista, tavoitteellista, joustavaa ja aloitteellista. Vastuut on määritelty.

• Organisaatiossa arvostetaan työyhteisötaitoja: halua ja kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla tavalla, esimiestä ja työtovereita tukien.

• Toimintatavat sovitaan yhdessä ja niitä seurataan ja kehitetään.

Yhteistyöllä ja verkostoitumalla luodaan uusia mahdollisuuksia innovatiivisiin, asiakaslähtöisiin palveluihin.

Yhteistyö javerkostot




Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kuntehdään yhteistyötä ja verkostoidutaan?

• myös asiakas mukana• tarvittava määrä jäseniä verkostossa, optimikoko• pyritään demokraattiseen toimintaan, mutta jonkun

otettava johto käsiinsä, verkostoissa tarvitaan johtamista• tavoitteellisuus• kokeilukulttuuri, nopeat kokeilut• tarkoituksenmukaisuus-periaatteella: mikä haaste, mitä

osaamista, keitä tarvitaan?



• Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä, suunnitelmallista ja tuloksellisuutta edistävää.

• Organisaation osaamistarpeita ennakoidaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

• Työyhteisössä annetaan jatkuvaa, toimintaa kehittävää palautetta.

• Tehtävien ja työn jako tukee organisaation oppimista ja uudistumista.

• Organisaation toimintatavat edistävät henkilökohtaista ja yhteistä vastuuta osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta.

Osaamista kehittämällä organisaatiot ja työyhteisöt menestyvät perustehtävässään nyt ja tulevaisuudessa.

Osaamisenkehittäminen




Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kunhuolehditaan osaamisen kehittämisestä?

• nykytilan kartoitus <-> tulevaisuuden haasteet• toimijoiden vahvuudet ja kehittymistarpeet• työntekijän arvio, missä haluaa kehittyä -> henkilöstön kanssa

yhdessä• aikaa muutokselle• vaatii suunnitelmat/strategiat• merkitys kehittymiselle -> perustelut -> sitoutuminen• palaute myös toimintaa vahvistavaa



• Monimuotoisuus ymmärretään voimavarana organisaation toiminnassa.

• Organisaatiossa tunnistetaan ja otetaan käyttöön ihmisten erilainen osaaminen, kokemus ja taustat.

• Johtaminen takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun.

• Johtaminen tukee ennakoiden työkyvyltään ja voimavaroiltaan erilaisten yksilöiden ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien työhön osallistumista.

• Organisaatioissa tiedostetaan poliittisen ohjauksen, lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden vaatimukset johtamiselle erilaisissa toimintaympäristöissä.

Monimuotoisuus mielletään työelämän laadun ja menestyksen osatekijäksi. Monimuotoisuutta on sekä ihmisten että organisaatioiden erilaisuus.

Monimuotoisuus




Minkälaisia/mitä ovat sinun kokemuksesi ja näkemyksesi mukaan hyvät johtamisen käytännöt, kunarvostetaan ja hyödynnetään monimuotoisuutta?

• ihmisten erilaisuuden ymmärtäminen ja huomioiminen• tasapuolinen, oikeudenmukainen kohtelu• organisaation joka tasolta mukaan kehittämistyöhön• vahvuuksien hyödyntäminen, toimintatapoihin ja –malleihin

väljyyttä, jotta on mahdollisuus tehdä myös vähän eri tavalla• kyky uudistaa ja tehdä yhteistyötä muiden organisaatioiden

kanssa



Kriteerit kehittämisen tukena

Kriteerit on tarkoitettu organisaatiossa arviointiperustaksi, keskustelun käynnistäjäksi ja johtamisen kehittämisen suuntaajaksi.

Se, millä tavoin kriteereitä hyödynnetään, on viime kädessä organisaatiosta kiinni. Parhaimmat tulokset saadaan, kun • kriteereiden toteutumisen arviointi tehdään systemaattisesti

koko organisaatiossa,• arvioinnin tuloksista käydään yhteistä keskustelua,• esille nostetaan kehittämiskohteet ja• suunnitellaan kehittämistoimenpiteet.



Kriteerit kehittämisen tukena:

Arvioinnin tueksi -kehikko organisaatioiden käyttöön

Arvioinnin tueksi –kehikon avulla organisaatiossa voidaan

1. Arvioida omaa tilannetta: Kuinka hyvin tämä toteutuu meillä? Minkälaisilla käytännöillä?

2. Asettaa kehittymiselle tavoitetiloja: Mitä lähdemme tavoittelemaan? Minkälaisilla toimenpiteillä?

© Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi


Arvioinnin tueksi –kehikko = kyselylomakkeen muodossa

Sisältää: • ohjeet arvioinnin toteutukseen organisaatiossa• lomakkeeseen vastaamisohjeet ja vastausvaihtoehtojen

avaukset

Esimerkki kysymyssarjasta:


Millaiseksi arvioit kriteerin kuvaaman asian toteutumisen organisaatiossasi?Merkitse rasti näkemystäsi vastaavaan kohtaan.

Uudistuminen …tähän vastausvaihtoehdot…

Käyttäjien (kansalainen, kuntalainen, asukas, palvelun asiakas) asiantuntemusta ja kokemuksia hyödynnetään uudistumisessa. Käyttäjien osallistuminen tehdään mahdollisimman helpoksi.

Henkilöstön osaaminen, voimavarat, ideat ja kokemukset otetaan käyttöön uudistumisessa.

JNE…


Mitä seuraavaksi?

• Ministeri Risikon toimittajatapaaminen 28.11., jossa kriteereistä kerrotaan.

• Kriteerit viedään verkkosivuille viimeistään 28.11., jossa myös avoin kutsu organisaatioille osallistumaan testaukseen.

• Loppuvuoden aikana sovitaan organisaatioiden kanssa testauksesta, tarjottavasta tuesta ja arviointitavoista.

• Vuosi 2014 on testausaikaa, vuoden lopussa kootaan kokemukset ja arviot.

• 2015 alkuvuonna esitellään testauksesta saatujen käyttökokemusten pohjalta muokattu kehittyneempi kriteeristö.



johtamisen kriteerit esittely, oulu, 20.11.2013

Documents