Lähineuvolasta suoraan yksilöllisen kuntoutuksen piiriin

Terve Sos tapahtuma, Seinäjoki 18.5.2016Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

02.05.2023

6.5.1964 hyväksyttiin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan vajaamielislaitoksen kuntainliiton perustamissuunnitelma

Seinäjoki luovutti maa-alueen (65,10 ha)

Perustamislupa anottiin ja saatiin 451-paikkaiselle hoitolaitokselle Keskuslaitos sai nimekseen Eskoo

1966 oli suunnitteluvuosi, rakennustyöt toteutettiin viidessä rakennusvaiheessa vuosina 1967-1972 Ensimmäiset huolettavat muuttivat hoito-osastoille 7.7.1969

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

02.05.2023

Toimipisteet

02.05.2023

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo

visio 2025

02.05.2023

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, verkostoitunut palvelujen kehittäjä ja tuottaja.

Kuntayhtymän toiminnassa korostuvat asiakkaan elämänkaaren eri vaiheissa ja monitahoisissa tilanteissa tarvittavat vammaispalvelut.

Palvelut tuotetaan yksilöllisesti ja kilpailukykyisesti.

Eskoon toiminta-ajatus

02.05.2023

Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksella on tunnustettu rooli yksilöllisen elämän

tukijana ja erityispalvelujen tuottajana.

Ihmisarvon kunnioitus Vastuullisuus Uudistumisk

yky

Visio 2025 ja arvot

02.05.2023

• Tuottaa ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin. • Ratkaisut ovat pääsääntöisesti luovia, juuri asiakkaan tilanteeseen

sopivia.• Asiakas luottaa siihen, että asiantuntija tekee juuri hänen tilanteeseen

hyvän ratkaisuehdotuksen ja toteuttaa sen.• Asiantuntijan täytyy nähdä asiakkaan kokonaistilanne ja tavoite, mihin

tämä pyrkii.• Tyypillistä on tehtävän suorituksen ainutkertaisuus vaikeasti hallittavalla

alueella.

Taustatyö on asiakkaan näkymättömissä olevaa työtä ja palvelutilanteissa asiakas on läsnä ns. ”totuuden hetki”. Totuuden hetkellä asiakas tekee havaintoja ja sitä ei voi perua. Jos on tehnyt virheen ja epäonnistunut totuuden hetkellä, voi ainoastaan pyytää anteeksi ja tehdä asian uudelleen.

Asiantuntijaorganisaatio

Pienten lasten kehitys ja kehityspolut - ajatuksia

Tero Timonen, Eskoon ma. kehittämisjohtaja, psykologian tohtori,

Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston, Åbo akademin etc… tutkija ja dosentti

2016

Lähtökohta• Lapsen kehityksessä tapahtuu paljon ensimmäisten 2-3

vuoden aikana. Neurologisesti, emotionaalisesti ja oppimisen kannalta tuolloin luodaan perusta tulevalle kehitykselle.

• Kehitysvammaisten ja mm. autismin kirjon lasten kohdalla kyse luonnollisesti on samasta tilanteesta. Kysymys kuuluukin nyt: – Miten hyvin voimme vastata tuohon kehitykselliseen alkuvaiheeseen,

jotta voisimme optimoida lasten mahdollisuuksia tulevaisuudessa? – Meidän tulee kysyä myös, miten voimme parhaiten tukea lasten

vanhempien vanhemmuuden taitoja kehityksellisessä erityistilanteessa?

Eri toimijat, eri käytäntö• Pienten lasten kohdalla kehityksen seurantaa tehdään

lastenneuvoloissa, mutta pulmien esiintyessä myös keskussairaalaverkoston lastenneurologiassa ja –psykiatriassa.

• Erityishuollon asiantuntemus tulee kuvioon mukaan, kun todetaan laajempaa kehityksellistä viivettä ja ollaan siirtämässä kuntoutusvastuuta erityispalveluihin.

• Tämä sinänsä on ihan ok. ja toimiva kokonaisuus, mutta…

Ongelma• Kuntoutus saattaa jäädä pidemmäksikin aikaa lähinnä

arviointiasteelle, seurataan kehitystä ja todetaan kyllä asioiden tila, muta ei välttämättä toimita kuntoutuksellisesti.

• Meillä yhteiskunnassa on leimaamisen pelko – ei haluta tuottaa perheelle tuskaa epäilemällä kehityksen ongelmia ennen kuin ne on voitu diagnostisesti todeta.

• Diagnostiikka monta kertaa kulkee valitettavasti jälkijunassa. Voidaksemme todeta tiettyjen kriteerien täyttymisen, joudumme odottamaan diagnostisten merkki- ja ikäpaalujen toteutumista.

• Ja tähän kuluu aikaa.

Ajattelutavoista• Meillä tahtoo olla vallalla yliorganisatorinen

ajattelu: pidämme kiinni systeemeistä ja opituista toimintatavoista.

• Me emme ehkä aina riittävästi kysy: Ovatko mallimme sellaisia, että ne parhaimmilla tavalla palvelevat asiakaskuntamme etuja ja hyvinvointia?

• Olisiko meidän pysähdyttävä ja mietittävä: Mikä on olennaista, mikä on tärkeää ja mikä turhaa?

Kuntoutuksen tuloksellisuus• Kuntoutuksen tuloksellisuuteen on saatavissa vauhtia,

jos puutumme lasten kehitysvaiheiden herkkyyskohtiin. • Erityisesti ensimmäiset 0-2/3 vuotta ovat tärkeimmät

varhaiskuntoutuksen ikävaiheet. • Samalla voimme estää kumuloituvien vaikeuksien

kerääntymistä lapsen ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen.

• Voimme parhaimmillaan luoda positiivisen kehityskaaren, jolla on jo tutkitusti erilainen vaikutuspotentiaali.

Vaihtoehto• Jospa ajattelisimme niin, että lapsen kanssa touhuaminen

sinänsä on hauskaa ja parhaimmillaan sitä kautta toteutuvat myös kuntoutukselliset tavoitteet.

• Siihen ei tarvita sinänsä mitään erityisratkaisuja, vaan voidaan jalostaa olemassa olevia toimintoja (esim. erilaiset vanhempi-lapsi –ryhmät)

• Diagnostiikkaa voidaan siis tehdä kahdella tasolla – virallisen luokitusjärjestelmän mukaisesti ja kehityspotentiaalia eri tilanteissa seuraten.

• Kun lähdetään liikkeelle kehityspotentiaaleista, lähestymistapa on positiivinen.

Positiivinen ote• Positiivinen ja joustava ote kehityksen edistämiseen

vähentää usein diagnostiikkaan liittyvää negatiivista leimaamisilmiötä.

• Positiivisen näkökulman kautta jokainen voi kokea olevansa osallinen kuntoutusprosessia, ja se on parhaimmillaan hauskaa tekemistä lapsen kanssa.

• Se ei itse asiassa eroa mukavasta vuorovaikutuksesta lapsen, huoltajan ja kuntouttajan kanssa, mutta siihen on tuotu mukaan kuntouttavia lisäelementtejä.

• Kuntoutus on aktiivista otetta lapsen ja perheen arjessa, sen tukemiseksi.

Yhteistyön käytännöistä• Arjessa toteutettavaan kuntoutukseen voidaan integroida kaikki

se tieto ja taito, jota tarvitaan kuntoutuksen edistämiseksi. • Meidän tulisi voida taata, että kehityksen seuranta ja kuntoutus

tapahtuu parhain mahdollisin voimavaroin.• Pienen lapsen kehitys ja elämän rakentuminen on niin arvokas

asia, että siinä ei hallintokulttuurit ja hallinnolliset raja-aidat saa olla esteenä.

• Kuntoutuksen tulee perustua alan parhaaseen tieteelliseen tietoon ja tuo tieto tulee saada arjen käyttöön.

• Kun meillä on alueellista asiantuntemusta, sen maksimaalinen käyttö kuntoutusohjannan tukena on ratkaisevan tärkeää.

Kaadetaan raja-aitoja• Kaadetaan raja-aitoja ja lähdetään siitä, että lapsi ja perhe

saa kaiken, parhaimman tarvitsemansa avun silloin, kun he sitä tarvitsevat.

• Kuntoutuksen tulee toteutua lapsen ja perheen hyväksi, ei siksi, että joillakin organisaatioilla olisi oma yhteiskunnallinen paikkansa.

• Turhia organisaatiokuvioita on tarvittaessa voitava purkaa – uusia, paremmin toimivia lisätä.

• Jos meidän organisaatiomme eivät voi toimia tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, on peiliin katsomisen paikka ja parannettava juoksua.

Malli• Luodaan yhteistyömalli, jossa kaikki

alueellisten toimijoiden parhaimmat voimat yhdistetään verkostoksi.

• Toimitaan nopeasti ja joustavasti eri tilanteissa – ei jonoja ja odottelua.

• Ollaan toimijoina asiakkaiden apuna ja heidän tukenaan eri vaiheissa – kuunnellaan ja ollaan läsnäolevia.

Kiitos