© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

• Juha Honkaniemi

Metsätuhojen mallinnus –

metsänhoidolla riskien

hallintaa

© Luonnonvarakeskus

Metsätuhot Suomessa

2 19.5.2016

Metsikön laatua alentavia

tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken

kaikkiaan 47 %

puuntuotannon metsämaan

pinta-alasta (VMI10)

© Luonnonvarakeskus

Yleisimpiä metsätuhoja Suomessa

Abioottiset

• tuulituhot

• lumituhot

Selkärankaiset

• hirvi

• myyrä

Sienet

• juurikääpä

Hyönteiset

• kirjanpainaja

• mäntypistiäiset

3 19.5.2016

Kuvat: Luke/ Erkki Oksanen ja Juha Honkaniemi

© Luonnonvarakeskus

Metsätuhot ja tulevaisuus

• Juurikäävän ja muiden sienitautien

lisääntyvä aktiivisuus kasvukauden

pidentyessä

• Sulan maan ajan pidentyminen

– Lisääntyvät sulan maan hakkuut ->

kasvava juurikääpäriski

– Metsiköiden tuulituhoriskit lisääntyvät

• Talven sademäärän lisääntyminen ja

lämpötilan nousu -> lumimassat

• Kirjanpainajan kaksi

sukupolvea/kasvukausi nykyisen yhden

sijaan

• Uusia taudinaiheuttajia ja tuholaisia?

4 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Miksi metsätuhoja mallinnetaan?

• Tuhoriskien tunteminen ja hallinta on merkittävä osa

metsänkasvatusta

• Mallien avulla voidaan ennustaa metsätuhojen kehitystä niin

puu-, metsikkö-, kuin aluetasollakin

• Voidaan arvioida vaikutuksia ja tappioita sekä vuotuisella

tasolla että yli kiertoajan

• Tarkastella metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia

tuhoriskeihin

5 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Miten metsätuhoja mallinnetaan?

• Tuhomalleissa aina kaksi osaa: isäntä ja tuhonaiheuttaja

• Otettava huomioon metsätuhojen satunnainen luonne

• Empiiristen mallien rakentaminen vaikeaa:

– Aineistoa mallinnuksen tueksi on vähän

– Satunnaisuus

– Yhdysvaikutukset

– Ilmasto vaikuttaa metsätuhoihin herkemmin, kuin puihin

• Mekanistiset mallit hyvä vaihtoehto, niissä voidaan kuvailla

koko metsätuhoon vaikuttava ilmiö sekä linkittää tuhoja

toisiinsa

6 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Juurikääpä ja metsänkasvatus

• Vuotuiset tappiot arviolta 50M €

• Lahottaa puiden juuristoa ja runkoa

aiheuttaen kasvutappioita ja kuolleisuutta

• Taloudelliset tappiot pääosin

puutavaralajisiirtymistä runkolahon takia

• Torjuntavaihtoehtoja mm.

– puulajin vaihto

– kantojen nosto

– kantokäsittely: Rotstop® tai urea

• Miten metsänhoito vaikuttaa

juurikäävän esiintymiseen?

7 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Miten metsänhoidolla voidaan vaikuttaa?

Metsikkötiedot

Lämpösumma-alue 1250

Kantojen lukumäärä edellisen

puusukupolven päätehakkuussa 615

Kantoläpimitta 37.4

Kiertoaika 64

8 19.5.2016

Harva Normaali Tiheä

Istutustiheys 900 1800 2700

Harvennukset 1-2 1-2 2-3

PPA-ohjaus Alarajalta

alarajalle

Suositusten

mukainen

Ylärajalta

ylärajalle

Taimikonhoito

(kuusi-lehtipuu) 900-900 1800-0 2700-0

Dspore, itiöitä m-2 hr-1

Ninfstump, % lahoja

kantoja edellisen

puusukupolven

kannoista

0 10 50 100 200 400 800

0

5

10 1

20

40

60 2

1:”lähes terve metsä,

runsaasti itiöitä”

2: ”sairas metsä, runsaasti

itiöitä”

© Luonnonvarakeskus

Esimerkki: Metsänhoidon ja juurikäävän vaikutus

metsänhoidon taloudelliseen tulokseen

9 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Useiden tuhojen samanaikainen simulointi

• Juurikäävän lisäksi kuusikoita vaivaavat tuulituhot sekä

kirjanpainajat

• Tuhot linkittyvät toisiinsa:

– Lahoilla puilla heikot juuret ja ovat siten alttiimpia

tuulituhoille

– Kirjanpainajat hyödyntävät tuulituhopuita ja muita

heikentyneitä lisääntymisessään

• Mallin rakentamisessa otettava huomioon yhdysvaikutukset

• Haasteena tuhonaiheuttajien eri mittakaavatasot

10 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Metsätuhojen yhdysvaikutukset

11 19.5.2016

Juurikääpä

heikentää

puiden juuristoa

Kirjanpainajat

käyttävät

myrskytuhopuita

lisääntymiseen

© Luonnonvarakeskus

Esimerkki juurikäävän ja tuulen yhdysvaikutuksesta

12 19.5.2016

Kriittin

en

tu

ule

nn

opeus (

m/s

)

Suhteellinen läpimitan/juuriston säteen vähenemä lahon takia (%)

© Luonnonvarakeskus

Yhteenveto

Metsätuhot tulisi ottaa huomioon metsän kasvua

mallinnettaessa ja metsänhoitoa suunniteltaessa

Metsätuhoja voi hyvin harvoin erotella toisistaan

riippumattomiksi

Mallinnuksen haasteena erityisesti toimiminen eri

mittakaavoissa

Metsätuhojen vaikutukset tulevat kasvamaan tulevaisuudessa

13 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Tutkimuksessa mukana

Heli Peltola (Itä-Suomen yliopisto)

Hannu Väisänen (Itä-Suomen

yliopisto)

Risto Kasanen (Helsingin yliopisto)

Kari Heliövaara (Helsingin yliopisto)

Risto Ojansuu (Luke)

Tuula Piri (Luke)

Mika Lehtonen (Luke)

Jouni Siipilehto (Luke)

Juha Heikkinen (Luke)

Hannu Salminen (Luke)

Tuomo Kalliokoski (Luke)

Harri Mäkinen (Luke)

Jari Hynynen (Luke)

14 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

19.5.2016 15

© Luonnonvarakeskus 16 19.5.2016 Teppo Tutkija