julkisen talouden suunnitelma 2019-2022 · 2018-05-03 · 29,44 2017 1,08 3,30 b) 21,95 6,15 16,99...

Onnistuva Suomi tehdään lähelläFinlands framgång skapas lokalt

Julkisen talouden suunnitelma 2019-2022Kehyspäätös erityisesti kuntatalouden näkökulmasta

Taloustorstai 3.5.2018Minna Punakallio

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

Talouden tilannekuva: Korkeasuhdanne päällä, mutta kasvuvauhti hiipuu • Suomen talous kasvaa ripeästi ja kasvu laaja-

alaista, kasvuprosentit kuitenkin hidastuvat• Työllisyys kasvaa nopeasti ja työttömyys alenee• Talouden ja työllisyyden hyvä vire vahvistaa

julkista taloutta• Ansioiden nousu kiihtyy• Ikärakenteen muutos kasvattaa ikääntymiseen

liittyviä etuusmenoja• Pidemmällä aikavälillä talous kasvaa noin 1,5 %

2.5.2018


VM:n talousennuste julkisen talouden suunnitelman taustalla

2.5.2018


Julkisen talouden ennuste on huomatta-vasti positiivisempi kuin vuosi sitten• Julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi vuonna

2020 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008.• Vuonna 2022 koko julkisen sektorin

nettoluotonanto +0,3 % suhteessa BKT:hen:• Valtio -0,1 %• Maakuntahallinto -0,4 %• Paikallishallinto -0,2 %• Työeläkelaitokset 0,8 %• Muut sosiaaliturvarahastot 0,2 %

• Veroaste eli verojen suhde BKT:hen alenee • Julkinen velka suhteessa BKT:hen laskee 60

prosentin viitearvon alle jo 2019

2.5.2018, VM Taloudellinen katsaus, kevät 2018


Julkisen talouden suunnitelman tavoitteet ja toimet lähes ennallaan.

JTS muuttuu suuresti seuraavaa hallitusohjelmaa tehtäessä


Mitä uusia kuntapäätöksiä hallitus linjasi kehysriihessä?• Varhaiskasvatukseen tasa-arvoavustus 10 milj. euroa vuonna 2019.

» Avustuksella pienennetään ryhmäkokoja ja palkataan lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa.

• 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatuskokeilua laajennetaan ja jatketaan 2019. Hallituksen lisämääräraha on 5 milj. euroa.

• Toisen asteen opiskelijoille oppimateriaalilisä, joka toteutetaan opintorahan kautta.

• Lukiouudistuksen toteutusta rahoitetaan 4 milj. eurolla vuonna 2021 ja 8,5 milj. eurolla vuonna 2022

• Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu varhaistuu. Uudistuksen kustannus täysimääräisenä on 12 milj. € v. 2021

• Kulttuurin valtionosuusjärjestelmään ja harkinnanvaraisiin avustuksiin osoitetaan lisämäärärahaa 7 miljoonaa euroa.

12.4.2018


Mitä uusia kuntapäätöksiä hallitus linjasi?• Toteutetaan 2019 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon varataan 40 milj.

euroa. Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. • Toteutetaan 2021 kuntien käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmä. Järjestelmään

varataan aluksi 50 milj. euroa ja summa kasvaa 100 milj. euroon vuonna 2022. Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä.

• Toteutetaan 2021 kuntien rakennuskannan kehittämisen ja tilojenkäytön tehostamisen kannustinjärjestelmä. Järjestelmään varataan aluksi 50 milj. euroa ja summa kasvaa 100 milj. euroon vuonna 2022. Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä.

• Hallitus palauttaa kunnille myönnettävän harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen, johon osoitetaan 10 miljoonaa euroa. Lisäksi varaudutaan 10 miljoonan euron harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen taloudellisessa kriisissä tai kriisiytymässäoleville kunnille. Rahoitus otetaan vos-järjestelmän sisältä.

• Valinnanvapauspiloteille 100 milj. euroa lisärahoitusta. Yhteensä pilotteihin kohdistetaan 200 milj. euroa.

• Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyöhön osoitetaan 95 milj. euroa vuonna 2019. Digimuutosohjelman rahoitukseen varataan noin 98 milj. euroa vuonna 2019.

12.4.2018


Valtion kuntatalouteen vaikuttavat muut toimet• Maakunta- ja sote-uudistus 2020. Siirtää kiky/sote-säästöt/leikkaukset

maakuntasektoriin.• Ei indeksikorotuksia kuntien valtionosuuksiin 2019. Vaikutus peruspalveluiden

valtionosuuteen -189 milj. € ja OKM:n sektoriin -28 milj. €• Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää kuntien peruspalvelujen

valtionosuutta 213,5 milj. € v. 2019. Tästä 59 milj. € johtuu lomarahaleikkauksesta. Kompensoidaan vuonna 2020 (samalla myös vuodet 2017-2019).

• Kikyn arvioidaan kasvattavan edelleen kuntien säästöjä, peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään yht. 497 milj. € (2019 uutta vähennystä -30 mij. €)

• Muut: vanhuspalvelujen laatusuositus -4 milj. €, terveydenhuoltolaki -21,5 milj. €, omais- ja perhehoidon kehittäminen -6 milj. €, perustoimeentulotuen Kela-siirto lakkauttaa kuntien hallintomenot, valtionosuusvähennys -3,8 milj. €

• Veropäätökset siirtyivät syksyn budjettiriiheen. Palkansaajien maksuista nousemassa näillä näkymin vain työeläkemaksu. Heikentää hieman kuntien verotulopohjaa.

2.5.2018


Kehysriihestä valui kuntiin vaikutuksia myös vuonna 2019. Mitä Kuntaliitolle jäi hampaankoloon?

12.4.2018

• Valtionosuuksien leikkauksia jatketaan 2019.• Valtionosuusjärjestelmään suunniteltavien kannustinjärjestelmien aikataulutus,

mittava suuruusluokka, kriteeristö ja rahoitus kuntien valtionosuusjärjestelmän sisältä huolestuttavat.

• Varhaiskasvatuksessa päädyttiin jakamaan jälleen muutaman miljoonan avustuksia, eikä kiinnitetty huomiota sektoria vaivaaviin mittaviin valtionosuusleikkauksiin, eikä laajenevien tehtävien täysimääräisiin kustannuksiin.

• Kehyspäätöksen työllisyyslinjausten yhteydessä ei saatu varmuutta siitä, voivatko esimerkiksi Tampereen ja Turun seutujen kuntaperusteiset kokeilut jatkua.

• Valtion toimet kuntien korjausvelan umpeen kuromiseksi loistavat jälleen poissaolollaan

• Maakuntien omien arvioiden mukaan perusvalmistelutyöhön tarvittava rahoitus vuonna 2019 on yhtensä noin 118 milj. euroa. ICT-toimiin varattu rahoitus jää huomattavasti maakuntien arvioimasta rahoitustarpeesta, joka on yhteensä 249 milj. euroa vuonna 2019.


Sipilän hallituskauden fipo-tavoitteet edelleen voimassa, moni niistä toteutumassa• Julkisen talouden suunnitelman rahoitusasematavoitteet 2019

mennessä (Huom. Maakuntataloudelle ei asetettu JTS:ssä omaa rahoitusasematavoitetta, koska sektoriluokitusta ei ole vielä tehty):

1. Valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen ->Ei toteudu2. Kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen (nettoluotonanto max. -1,2 mrd. € vuonna

2019) -> Toteutuu3. työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:hen -> Toteutuu4. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa -> Toteutuu

» Kuntatalouden menorajoite: vähintään -830 milj. €• Valtion tulee alentaa v. 2019 mennessä kuntatalouden toimintamenoja vähintään 830 milj. eurolla

verrattuna hallituskautta edeltäneeseen ns. ”tekniseen” julkisen talouden suunnitelmaan. -> Toteutuu hallituksen mukaan

• Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 prosenttia suhteessa BKT:een

• Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen keskipitkän aikavälin tavoite (MTO): -0,5 % suhteessa BKT:een

1.5.2018


Taustaa: Hallitusohjelman välittömät sopeutustoimet 2016-2019, milj. euroa, netto

2016 2017 2018 2019

Julkinen talous yhteensä -1409 -2489 -3173 -4030

josta:VALTIO -909 -1631 -2216 -2961KUNNAT -255 -525 -614 -708SOSIAALITURVA-RAHASTOT -245 -328 -328 -328

11.11.2015

Miinusmerkki tarkoittaa, että menot pienenevät.Kuntien osuus kaikista välittömistä sopeutustoimista 18 %.Neljä mrd. euron sopeutustoimet on noin 1,7 prosenttia vuoden 2019 BKT:sta


Hallituksen tarina noin 700 milj. euron kuntasopeutuksesta pysyi ennallaan• Muodostuu hallitusohjelman liite kuutosessa linjatuista

toimista ja maksu- tai veronkorotuksista• Kehysriihessä ei linjattu uusia sopeutustoimia, vaan todettiin,

että hallituksen välittömät julkisen sektorin sopeutustoimet yltävät yhteensä 4 mrd. euroon (josta kunnat 0,7 mrd. €).

• Kuntasopeutukseen liittyy hallituksen mukaan epävarmuutta, mutta kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan muilla keinoilla niin, että säästöjen mittaluokka nousee hallitusohjelman mukaiseksi

• Huom. VM:n kehitysarviossa eli ennusteessa hallitusohjelman mukaisten kuntasopeutuksen arvioidaan vahvistavan kuntataloutta noin 200 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla.

2.5.2018


Hallituskauden saldo: vahvistuuko vai heikkeneekö kuntatalous?

2.5.2018

Kuntalehden artikkeli Kuntaliiton näkemyksistä

2.5.2018 Lähde: Valtiovarainministeriö

Vaikutus vuosittain(VM:n mukaan):2016: +361 milj. €2017: + 37 milj. €2018: - 67 milj. €2019: - 400 milj. €2020: +744 milj. €2021: - 3 milj. € 2022: + 1 milj. €


Kiitos mielenkiinnosta! Kysyttävää?

2.5.201815

Yhteystiedot:Minna PunakallioPääekonomistiSuomen [email protected]: @MinnaPunakallioPuh. +359 9 771 2095,+358 40 751 5175


Lisätietoa: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut

Lähde: STM, Keva, ETK, ennusteet VM (kuntatalousohjelma, JTS) ja KevaMPunakallio, 23.4.2018

(Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta)

MAKSU/VUOSI

SairausvakuutusmaksuTyöttömyysvakuutusmaksuKevan jäsenyhteisön eläkemaksu (keskim.)

Valtion eläkejärjestelmän kuntasektorin maksuMUUT (keskimäärin)

a) 1,00 % palkkasumman ensimmäiseen 2 044 500 euroon asti

Työnantajan maksut (keskim.)

Vakuutetun eläkemaksu (alle 53 v. tai yli 62 v.)

2020*1,322,40 d)

19,35 g)

7,15

16,040,7023,44

20162,123,90 a)

23,21

5,70

18,350,7029,44

20171,083,30 b)

21,95

6,15

16,990,7026,53

20180,862,60 c)

21,60

6,35

16,880,7025,29

d) Palkkasummarajan ylittävältä osalta

2019*0,752,60 d)

21,20

6,75

16,390,7024,77

g) Kunnat ja maakunnat arviolta 19,60 ja muut jäsenyhteisöt 16,85

- työnantajan palkkaperusteinen maksuosa- varhaiseläkemenoperusteinen maksuosa- eläkemenoperusteinen maksuosa e)

16,85 h)17,10 16,75 16,15- h)0,90 1,00 1,10-5,21 3,85 3,95

17,050,904,00

b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 2 059 500 euroon asti

Vakuutetun eläkemaksu (53-62 v.) 7,20 7,65 7,85 8,25 8,65

Maksumuutos, %-yksikköä ed. vuodesta 0,12 -2,91 -1,25 -0,52 -1,33

* ennuste

- kuntien ja maakuntien tasausmaksu f) - - - - 2,50

e) Sote- ja maku-uudistuksen yhteydessä esitetään eläkemenoperusteiden maksun lakkauttamista 2020

f) Sote- ja maku-uudistukseen liittyen kunnille ja maakunnille esitetään uutta tasausmaksua, joka ei riipu palkkasummasta. Maksu prosenttia koko eläkejärjestelmän palkkasummasta; kunnat ja maakunnat n. 2,75, muut 0,00.

h) Varhe poistuu 2020, ja sen tilalle tulee uusi työkyvyttömyyseläkemaksu. Se sisällytetään kokonaisuudessaan palkkaperusteiseen osaan. Tämän vuoksi palkkaperusteinen maksu nousee ennustetusta 15,75 prosentista 16,85 prosenttiin.

c) 0,65 % palkkasumman ensimmäiseen 2 083 500 euroon asti


Lisätietoa valtion eläkemaksurakenneuudistuksesta• Valtion eläkejärjestelmään ollaan valmistelemassa maksurakenneuudistusta, jonka olisi

tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lähtien. Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella ja etenee eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.

• Uudessa maksurakenteessa eläkemaksu koostuu kahdesta komponentista, jotka ovat» 1) työansioihin perustuva eläkemaksu: Se olisi kaikilla työnantajilla yhtä suuri ja sen suuruus

vastaisi arviota TyEL:n keskimääräistä kokonaiseläkemaksua työkyvyttömyyseläkemaksulla vähennettynä.

» 2) työkyvyttömyyseläkemaksu: se vaihtelisi työnantajakohtaisesti ja olisi keskimäärin yhtä suuri kuin arvioitu TyEL:n keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu. Toisin sanoin, uudessa maksurakenteessa valtion keskimääräinen kokonaiseläkemaksu olisi sama kuin arvioitu TyEL:nkeskimääräinen kokonaiseläkemaksu.

• Vuodesta 2019 alkaen myös työnantaja vastaisi eläkemaksusta kokonaisuudessaan ja pidättäisi työntekijän palkasta työntekijän eläkemaksun. Työnantajalle siis vahvistettaisiin kokonaiseläkemaksu, eikä enää erikseen työnantajan eläkemaksua. Työnantajan eläkemaksu riippuisi työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön ikärakenteesta.

2.5.201817


Verotuloennusteet 2018–2022 ja veroennustekehikko

Taloustorstai 3.5.2018 Jukka Hakola


Verotuloennusteet 2018–2022 ja veroennustekehikko

• Verotuloennusteiden päivitetyt tiedot» Taustalla VM huhtikuun ennustepäivitys» Huomioitu alkuvuoden kertymätiedot» Huomioitu alkuvuoden ennakoiden kehitys» Huomioitu tulokehitystilasto

2.5.20182


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.Tulojen kehitys

2.5.20183

ANSIOTULOTEnnakonpidätyksen alaiset AT 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Palkkatulot yhteensä 85 600 88 800 91 900 95 100 98 000 100 700Muutos % 2,3 3,7 3,5 3,5 3,0 2,8Eläketulot 31 050 32 070 33 190 34 320 35 520 36 800Muutos % 3,1 3,3 3,5 3,4 3,5 3,6Päivärahat 1 390 1 410 1 440 1 480 1 510 1 540Muutos % -3,0 1,2 2,3 2,5 2,3 2,3Työttömyysturva 4 370 4 180 3 990 3 910 3 910 3 940Muutos % -10,2 -4,4 -4,5 -1,9 -0,1 0,8

ANSIOTULOT YHTEENSÄ 129 150 133 360 137 650 142 150 146 480 150 720

Muutos % 1,7 3,3 3,2 3,3 3,0 2,9


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.Arviot vähennyksistä

2.5.20184

KUNNALLISVERON VÄHENNYKSET JA MAKSETTAVA VERO

VÄHENNYKSET 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Tulonhankkimisvähennys 1 900 1 910 1 920 1 930 1 940 1 940

Vähennetyt matkakustan. 1 530 1 560 1 590 1 610 1 640 1 640

Jäsenmaksuvähennys 660 680 690 710 710 710

Muut tulonhankk.menot 420 430 440 450 450 450

Palkansaajan vak.maksut 8 180 8 880 9 690 9 870 10 120 10 780

% palkoista 9,6 % 10,0 % 10,5 % 10,4 % 10,3 % 10,7 %

Kikyn vaikutusta


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.Maksettavan kunnallisveron kehitys

MAKSETTAVA KUNNALLISVEROVEROVUOSI 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Ansiotulo - vähennykset 100 340 103 980 107 520 113 330 117 320 120 840

Tuloveroprosentti, painotettu ka 19,90 19,86 19,86 8,26 8,26 8,26

VERO (Tulon perusteella) 19 966 20 649 21 352 9 359 9 689 9 979

Työtulovähennys 1 010 1 120 1 200 70 70 70

Muut vähenn. verosta 246 209 202 29 29 29

Vähenn. verosta yhteensä 1 256 1 329 1 402 99 99 99

MAKSETTAVA VERO 18 710 19 320 19 950 9 260 9 590 9 880

Muutos % -0,4 3,3 3,3 -53,6 3,6 3,0

Verotettava tulo, milj.EUR 94 028 97 288 100 460 112 131 116 121 119 641

Muutos % -0,6 3,5 3,3 11,6 3,6 3,0

2.5.20185


Veroperustemuutokset 2019?• Asuntolainen korkovähennyksen leikkaus (+13 milj.€)

• ATI-tarkistus (-149 milj.€)

• Kompensaatio vos-puolella +136 milj. €

Veropäätökset syksyllä:• Kiky-kevennys jottei kenenkään verotus kiristy?

2.5.20186


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.Kunnallisveron tilitysten kehitys

2.5.20187

KUNNALLISVERON TILITYKSET KOKO MAA , Milj.€TA -VUODEN ENNAKOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Tilitys kunnille TA-vuodelta 17 576 18 040 18 630 8 650 8 960 9 230

Muutos % 0,7 2,6 3,3 -53,6 3,6 3,0

Osuus maksettavasta % 93,9 93,4 93,4 93,4 93,4 93,4

TILITYKSET ED. VUODELTA 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Kuntaryhmän jako-osuus 0,6104 0,6217

Ennakot (tammi-lokakuu) 2 089 2 170 1 220 1 210 500 550

Maksuunpanotilitys + muut -1 170 -1 380 -140 -100 -50 -50

Tilitys kunnille ed.vuodelta 919 790 1 080 1 110 450 500

TILITYKSET VUODELTA t-2 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Jäännösverot + muut 360 360 340 180 180 80

TILITYKSET AIK. VUOSILTA 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Muut tilitykset 48 60 50 50 50 40

TILITYKSET YHTEENSÄ 18 903 19 250 20 100 9 990 9 640 9 850

Muutos % 0,1 1,8 4,4 -50,3 -3,5 2,2


Joustava verotuksen päättyminenHE 97/2017 vp

• Verotuksen joustava valmistuminen muuttaa verontilitysten jaksottumista• Verovuodesta 2018 alkaen luonnollisten henkilöiden ja yritysten tuloverotuksessa siirrytään

verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmistumiseen (ns. verotuksen joustava valmistuminen)• Verotus ei enää päätykään kaikilla verovelvollisilla samaan aikaan esimerkiksi lokakuun lopussa

vaan joustavasti kesä-lokakuun välillä. » Esimerkiksi luonnollisten henkilöiden, jotka eivät tee muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen,

verotus päättyisi jo kesäkuussa. • Muutos tarkoittaa myös sitä, että jäännösverojen periminen ja veronpalautusten maksatus

aikaistuu. » Jos verotus päättyy jo kesäkuussa, niin veronpalautukset maksettaisiin verovelvolliselle elokuussa

nykyisen joulukuun sijaan. Tällä on suuria vaikutuksia kuntien verontilitysten jaksottumiseen eri kuukausien välillä.

• Vastaava muutos tapahtuu kiinteistöverotuksen osalta vuonna 2020. Vuodesta 2020 alkaen kiinteistöverojen tilitykset jaksottuvat pääosin heinä-lokakuulle nykyisen syys-lokakuun sijaan

2.5.20188


Muutos kunnittain 2019 kunnat.netissähttps://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/verotuksen-joustava-valmistuminen-muuttaa-verontilitysten-jaksottumista

2.5.20189

-1 000 000

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 000

7 000 000

Nykytilanne (2016 tilitykset)

Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero

-1 000 000

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 000

7 000 000

Uusi tilanne (2016 tilitykset 2019 lainsäädännöllä)

Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.Yhteisöveron kehitys

2.5.201810

MAKSETTAVA YHTEISÖVERO KOKO MAA , Milj.€

VEROVUOSI 2016 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

VEROTETTAVA TULO 27 603 27 800 30 300 32 700 34 700 36 000 37 600

Muutos % 23,1 0,7 9,0 7,9 6,1 3,7 4,4

Yhteisöveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0

MAKSUUNPANTAVA VERO 5 521 5 560 6 060 6 540 6 940 7 200 7 520

Yhtiöveron hyvitys 0 0 0 0 0 0 0

MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 5 521 5 560 6 060 6 540 6 940 7 200 7 520

Kuntaryhmän osuus 0,3092 0,3034 0,3135 0,3135 0,2233 0,2233 0,2233

KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA 1 717 1 690 1 900 2 050 1 550 1 610 1 680

Muutos % 3,8 -1,6 12,4 7,9 -24,4 3,9 4,3


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.Yhteisöveron kehitys

2.5.201811

YHTEISÖVERON TILITYKSET

TILIVUOSI 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**Verovuodelta 2015 332 12 0 0 0 0 0

Verovuodelta 2016 1 112 497 10 0 0 0 0

Verovuodelta 2017 90 1 259 340 10 0 0 0

Verovuodelta 2018 91 1 430 330 10 0 0

Verovuodelta 2019 100 1 620 310 10 0Verovuodelta 2020 100 1 200 240 10

Verovuodelta 2021 70 1 280 250

Verovuodelta 2022 80 1 330

Verovuodelta 2023 80

TILITYKSET YHTEENSÄ 1 538 1 869 1 900 2 060 1 590 1 610 1 670Muutos % -6,3 21,5 1,7 8,4 -22,8 1,3 3,7


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.

2.5.201812

KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA JA MAKSETTAVA VERO KOKO MAA , Milj.€VEROTUSARVOT ja PROSENTIT / VEROVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Yleisen kiinteistövero-% alaiset

maapohja 44 878 45 694 47 000 48 000 49 000 50 000

rakennukset 53 185 54 203 54 000 54 500 55 000 55 500

Vero % (0,60-1,35 / 0,80-1,55 / 0,93-1,80 / 0,93-2,00 ) 1,06 1,07 1,07 1,07 1,07 1,07

VERO 1 040 1 065 1 077 1 093 1 109 1 125

Vakituiset asuinrakennukset 117 450 118 337 123 000 125 000 128 000 130 000

Vero % (0,32-0,75 / 0,37-0,80 / 0,41-0,90 // 0,41-1,00) 0,49 0,49 0,49 0,49 0,49 0,49

VERO 575 581 602 612 627 637

Muut asuinrakennukset 7 914 7 928 8 400 8 600 8 700 8 800

Vero % (0,80 -1,55 / 0,93-1,80 / 0,93-2,00 ) 1,15 1,16 1,16 1,16 1,16 1,16

VERO 91 92 98 100 101 102

Voimalaitokset 2 035 2 635 2 550 2 600 2 650 2 700

Vero % (maks 2,85 / 3,10 ) 3,07 3,04 3,04 3,04 3,04 3,04

VERO 62 80 77 79 80 82

Yleishyödylliset yhteisöt 2 400 2 351 2 200 2 200 2 200 2 200

Vero % 0,53 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52

VERO 13 12 11 11 11 11

Rakentamaton rak.paikka 549 602 600 600 600 600

Vero % (1,00-3,00 /1,00-4,00 / 2,00-6,00 ) 3,70 3,78 3,78 3,78 3,78 3,78

VERO 20 23 23 23 23 23


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.Kiinteistöveron kehitys

2.5.201813

KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA JA MAKSETTAVA VERO KOKO MAA , Milj.€VEROTUSARVOT ja PROSENTIT / VEROVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

MAKSETTAVA KIINT.VERO 1 802 1 853 1 890 1 920 1 950 1 980

Muutos % 7,5 2,9 2,0 1,6 1,6 1,5

KIINTEISTÖVERON TILITYKSETTILIVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

TILITYKSET YHTEENSÄ 1 774 1 830 1 860 1 890 1 920 1 950

Muutos % 6,3 3,2 1,6 1,6 1,6 1,6

• Vuodelle 2019 vakituisen asuinrakennuksen prosentin yläraja nousee 1,00 %

• Vuonna 2020 kiinteistöverouudistus voimaan näillä näkymin


Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4.

KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄTILIVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022**

Verolaji

Kunnallisvero 18 903 19 250 20 100 9 990 9 640 9 850

Muutos % 0,1 1,8 4,4 -50,3 -3,5 2,2

Yhteisövero 1 869 1 900 2 060 1 590 1 610 1 670

Muutos % 21,5 1,7 8,4 -22,8 1,3 3,7

Kiinteistövero 1 774 1 830 1 860 1 890 1 920 1 950

Muutos % 6,3 3,2 1,6 1,6 1,6 1,6

VEROTULOKSI KIRJATTAVA 22 546 22 980 24 020 13 470 13 170 13 470

Muutos % 2,0 1,9 4,5 -43,9 -2,2 2,3

2.5.201814


Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019Kuntaliiton arvioEnsimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018

Taloustorstai 3.5.2018Sanna Lehtonen


Valtionosuuslaskenta 2019

Kuntaliiton ensimmäiset ennakolliset laskelmat 25.4.2018

JTS ja Kuntatalousohjelma13.4.2018

Päivitys Kuntaliiton laskelmiin 14.6.2018

Budjettiriihi 29.-30.8.2018

VM TAE 2019 julkinen 17.9.2018

Päivitys Kuntaliiton laskelmiin 9/18

(Päivitys KL:n laskelmiin 11/18?)

Päivitys Kuntaliiton laskelmiin 12/18

Lopulliset päätökset 28.12.2018


Muutos-3,1 %

VM8 313

Sanna8 318

KTOs. 42


-226 milj. € / -2,7 %

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Det framgångsrika Finland skapas lokalt

Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus• Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta:

1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 1704/2009)2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaisesta

valtionosuusrahoituksesta• Järjestelmän kumpikin osa tulee ottaa huomioon

» Talousarviovalmistelussa, valtionosuuksien ennakkoarvioinnissa, vertailulaskelmia tehtäessä, tulo-meno-vertailuissa, kuntien välisissä sopimuksissa jne.

• Kuntaliitto tekee ennakkolaskelmat vain peruspalvelujen valtionosuudesta (1)» OKM:n valtionosuusrahoituksen arviointi pitää tehdä kunnissa…


Mitä 25.4.2018 laskelma sisältää?• Vuosittaiset automaattimuutokset

» 31.12.2017 asukasmäärät ikä- ja kieliryhmittäin (Lähde: TK)» Sairastavuustiedot (Lähde: KELA) vuodelta 2017» Työllisyystiedot (Lähde: TEM)» Indeksitarkistus hintoihin (+2,6 %) ja sen leikkaus (-175

milj. €)• …


Peruspalvelujen hintaindeksi 2016-2022

Indeksijäädytyksen tekniikka:Ensin korotetaan hintoja, sitten korotusta vastaava valtionosuuden lisäys vähennetään €/as-tasasuuruisesti kaikilta kunnilta.


Mitä 25.4.2018 laskelma sisältää?• …• Muut lakiin perustuvat muutokset

» Veromenetysten kompensaatio +138 milj. €» Kustannustenjaon tarkistus (-854 milj. € / -214 milj. €)» Kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuus (-106 milj. € /

-331 -436 milj. €)• …


Mitä 25.4.2018 laskelma sisältää?• Poliittisiin päätökset / Muutokset

laskennallisissa kustannuksissa:» Omais- ja perhehoidon kehittäminen

(-25 milj. €)» Vanhuspalveluiden

henkilöstömitoituksen tarkistaminen (-16,5 milj. €)

» Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus (-85 milj. €)

» Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien suhteen muutos (-2 milj. €)

» Reseptien voimassaolon pidentäminen (-3 milj. €)

• Poliittiset päätökset / Lisäykset yht.:» Lastensuojelu ja lapsiperheiden

kotiapu (+15 milj. €)» Vanhusten kotihoito ja veteraanien

kotiin vietävät palvelut (+1 milj. €)

• Poliittiset päätökset / Muut» Kannustin / Digitalisaatio -40 milj. €» Kiky -497 milj. € / lisää -30 milj. €» Harkinnanvarainen valtionosuuden

korotus -10 milj. €» Kriisikunnat -10 milj. €» Pitkäaikaistyöttömien eläketuki

(vähennys pieneni 6 milj. €)» Perustoimeentulotuki 331 436

milj. €


Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. €

Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (-40 milj. €) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä

Aikaisempien leikkausten kumu-latiivinen summa (hallituskausi 2011-2015)

Indeksisidonnaisten menojen (-75 milj. €) lisäleikkaus

Ko. vuoden uusi valtionosuus-leikkaus (hallituskausi 2011-2015)

Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus

Kiky-sopimukseen perustuvaleikkaus + ”Lex Lindström”Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (-59 milj. €)

2.5.2018 KL / MM, SL

-631 -631 -756-1 118

-1 354 -1 394 -1 444 -1 444-125

-362

-236-40 -50-40-35 -35 -77

-266-75 -75

-75-364-492

-521

-59-2 500-2 300-2 100-1 900-1 700-1 500-1 300-1 100

-900-700-500-300-100

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

-1 118

-631

-2 128

-1 394-1 469

-756

-2 405

-1 958


Mitä 25.4.2018 laskelma ei sisällä?• Kaikkia määräytymistekijöitä ei vielä ole päivitetty

» Saaristo-osakuntaväestö» Koulutustaustakerroin» Työpaikkaomavaraisuus

• Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset, esim.» Budjettiriihi

• Verotiedot päivittyvät Tulopohjan tasaus tarkentuu• Veromenetysten kompensaatiot tarkentuvat


Ennakkolaskelma 25.4.2018

Keskeiset valtionosuusluvut 2019

• Peruspalvelujen valtionosuusprosentti 25,37 %

• Kunnan omarahoitusosuus 3 569 €/as

• OKM:n rahoitusosuus (2018) 253,42 €/as

• Verotuloihin perustuva tasaus» Keskimääräinen tuloveroprosentti (2017) 19,90 %

» Tasausraja 3 710,80 €/as


Kehysriihi 11.-12.4.2018

OKM:n avustuksia ym.• Perusopetuksen tasa-arvo +15 milj. €• Varhaiskasvatuksen tasa-arvo +10 milj. €• 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus –kokeilut +5 milj. €

• Lukiokoulutuksen uudistus +0,38 milj. €• Ammatillisen reformi +15 milj. €



Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (-40 milj. €) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä

Aikaisempien leikkausten kumu-latiivinen summa (hallituskausi 2011-2015)


Ko. vuoden uusi valtionosuus-leikkaus (hallituskausi 2011-2015)



2.5.2018 KL / MM, SL

-631 -631 -756-1 118

-1 354 -1 394 -1 444 -1 444-125

-362

-236-40 -50-40-35 -35 -77

-266-75 -75

-75-364-492

-521

-59-2 500-2 300-2 100-1 900-1 700-1 500-1 300-1 100

-900-700-500-300-100

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

-1 118

-631

-2 128

-1 394-1 469

-756

-2 405

-1 958


Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuusleikkauksesta v. 2012-2019, milj. €

Esi- ja perusopetus

Varhaiskasvatus

Kirjastot ja kulttuuritoimi

-231-277

-409

-510-538

-717-779

-881

Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 37 %‐ varhaiskasvatus 13 %‐ esi‐ ja perusopetus 22 %‐ kirjastot ja kulttuuritoimi 1,4 %

Laskentaperusteena:


Sosiaali‐ ja terveystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 63 %Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 37 %

Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella tehtyjen


-35 -35 -77

-266-75

-75

-75-364

-492

-521

-59

-1 000

-900

-800

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

-644

-35

-921

-474




2.5.2018 KL / SL, @lehtonenKL

Laskennallisesti:


Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella tehdyt ja vuosia 2016-2019 koskevien

Peruspalvelujen valtionosuusleikkausten kohdistuminen sivistystoimeen, milj. €

Sivistystoimen osuus kuluvan hallituskauden kuntien peruspalvelujen

valtionosuusleikkauksista-337 milj. euroa

vuonna 2019

-13

-174-236

-337

24.4.2018 / KL, SL @lehtonenKL

Esi- ja perusopetus

Varhaiskasvatus

Kirjastot ja kulttuuritoimi


Tulevaa:Valtionosuusjärjestelmään sisällytettävä kannustinjärjestelmä


Kehysriihi: Kannustinjärjestelmät


KuntaliitonTaloustorstait 2018

• 3.5.2018 klo 9:30

• 14.6.2018 klo 9:30


28.2.2018

Alueuudistus.fi

Seuraava päivitys lähiviikkoina 2018



Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluunTaloustorstai 3.5.2018Johtaja Terhi Päivärinta


Nuoruus

Aikuisuus

Varhaiskasvatus

PerusopetusEsiopetus

Toisen asteen koulutus• Lukiot ja ammatillinen koulutus

Työelämä, aikuiskoulutus,korkeakoulut

KOULUTUS ON JATKUMOKunta vastaa eri palveluiden järjestämisestä.

Vapaa sivistystyö

Lapsuus

Tulevaisuuden sivistyskunta • Varhaiskasvatus ja koulutus• Nuoriso‐, liikunta‐ ja kulttuuripalvelut• Elinympäristön kehittäminen• Elinvoima ja työllisyys• Paikallisen identiteetin ja

demokratian edistäminenMaakunta: Sosiaali‐ ja terveyspalvelut


Koulumatkaetuuden kustannus 8M€ sisältyy opetuksen järjestämiskustannuksien muutokseen


Entä jos panostaisimmekin nykyiseen järjestelmään?

Joustava ja kannustava oppimisen polku jokaiselle:Joustavoitetaan koulupolun aloittamista ja etenemistä

Panostetaan ohjaukseen ja nivelvaiheisiin

Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen:Vahvistetaan opiskeluhuoltoaTuetaan koulupolun alkua

Kohdennetut tukitoimet:Kohdennetaan tuki sitä tarvitseville

Hyödynnetään dataa ja olemassa olevia mahdollisuuksia

Rahoituksen riittävyys:2010‐luvulla valtion rahoituksesta on leikattu 1000 miljoonaa euroa.

Vahvistetaan perustoiminnan rahoitusta


Tarkastellaan koulupolun alkua uudelleen• Selvitetään maksuttoman esiopetuksen (20h/vk) alkamista 5‐vuotiaana,

(myös pidennetty oppivelvollisuus)• Edistetään joustavampaa koulun aloittamista 6‐8 –vuotiaana, esimerkiksi

vuosiluokkiin sitomattomalla esiopetus‐perusopetus nivelvaiheella (jos oppilas osallistuu kunnan järjestämään esiopetukseen)

• Panostetaan varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen, oppilashuoltoon ja oppimisen pulmiin

• Oppilas etenee opinnoissaan saavutettuaan seuraavassa vaiheessa tarvittavat tiedot ja taidot


Panostetaan nykyiseen perusopetusjärjestelmään ja kehitetään sen mahdollisuuksia!

Riittävä perusrahoitus takaa laadukkaan perusopetuksen järjestämisen paikallisesti parhaalla tavalla. Lainsäädännön tulee mahdollistaa monimuotoiset ratkaisut.

Vaikuttavia toimia voisivat olla esimerkiksi:• Vahvistetaan opiskeluhuoltoa• Hyödynnetään vahvemmin vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun mahdollisuuksia• Laajennetaan joustavaa perusopetusta koskemaan kaikkia oppilaita• Laajennetaan jatketun oppivelvollisuuden (VAATU) käsitettä• Parannetaan luokanopettajan ja luokanvalvojan työskentelyä

oppimisen ja kasvun pulmissa• Vahvistetaan oppilaanohjausta• Joustavoitetaan yhteishakua pudokkuusvaarassa

olevien oppilaiden kohdalla• Selvitetään velvollisuus hakeutua II asteen koulutukseen• Kohdennetaan rahoitusta perusrahoitukseen

ja hallituskausien mittaisiin ja niitä ylittäviin hankerahoituskausiin


Kohdennetaan tarkasti tukitoimia toiselle asteelle!

Toimenpiteet tulee kohdentaa sinne, missä niillä on eniten vaikuttavuutta! • Rakennetaan siltaa perusasteelta toiselle asteelle• Panostetaan kriittisen nivelvaiheen ohjaukseen ja opintojensa keskeyttäneiden jälleen

ohjaukseen• Kehitetään opintotukijärjestelmää huomioimaan oppimateriaalien kustannuksia• Kehitetään tutkintojärjestelmää niin, että toisella asteella annetaan tulevaisuuden

työelämään tarvittavat tiedot ja taidot.• Vahvistetaan erityisopetusta toisella asteella• Säilytetään kuntaperustaisuus

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 2.5.2018

Jos koulutusjärjestelmämme perusrahoitukseen ei panosteta, se rapautuu ja sen myötä alueellinen sekä sosioekonominen eriarvoisuus lisääntyy. Tämä syö

koko yhteiskuntamme perustaa.


Lisätietoja

Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 050 567 1624Twitter:@HannaTainio

Terhi Päivärinta, johtaja, opetus ja kulttuuri, p. 050 590 4796Twitter: @TerhiPaivarinta

Leena Pöntynen, perusopetuksen erityisasiantuntija, p. 050 305 1365Twitter: @leenapontynen


Ajankohtaista kuntatieto-ohjelmastaJHS-suosituksetAutomaattisen talousraportoinnin koulutuksetAmmatillisen koulutuksen tiedonkeruun pilottiTietojohtaminen kunnissa -verkostoprojekti

Taloustorstai, 3.5.2018Minnamaria Korhonen


JHS-suositukset• Valmiit

» JHS 192 Kuntien ja kuntayhtymien tililuettelo (päivitys tulossa)» JHS 194 Kuntien XBRL-taksonomian päivitys ja laajennus

maakuntiin (päivitys käynnissä)» JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja –suunnitelma» JHS 200 Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus (päivityksen

hankesuunnitelma hyväksytty)

• Palautekierroksella» Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointi (4.5. saakka)

3.5.2018


JHS-suositukset• 2. palautekierros päättynyt

» Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta» Maakuntien kustannuslaskenta» Maakuntien palveluluokitus » Maakuntien tililuettelo» Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma » Maakuntien taloustietojen raportointi

3.5.2018


Automaattisen talousraportoinnin koulutusohjelma

» 16.–17.5.2018 Lappeenranta» 23.–24.5.2018 Helsinki» Syksyllä Oulu, Helsinki, Turku, Tampere.

• Ilmoittautuminen Tilastokeskuksen sivuilta. • http://www.stat.fi/tup/koulutus/talousraportoin

nin-koulutusohjelma.html

3.5.2018


Talousraportoinnin uudistuksen aikataulu

2018 2019 2020 2021

3.5.2018

Valmistautuminen Läpivienti Käyttöönotto

Kunta

Talous-arviotiedot

Osavuosi-tiedot

Tilinpää-tös- ja palvelu-kohtaiset tiedot


Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruu, pilotti

• Tavoitteena saada ammatillisen koulutuksen kustannustiedonkeruu osaksi muuta kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointia.

• Toteutus kuntien, kuntayhtymien, OPH:n, OKM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä.

3.5.2018


Tietojohtaminen kunnissa -verkostoprojekti- ja olet askeleen lähempänä päämäärää


Yhteisten seminaarien aiheet ja ajankohdat

1 Tiedolla

johtaminen

2 Toiminnan

kehittäminen

3 Johdon

raportointi

15.5.2018

4.9.2018

6.11.2018

3.5.2018


Kuntakohtaisen työskentelyn teemoja » Tiedolla johtaminen» Tuotteistaminen» Tuotekustannuslaskenta» Toiminnan ja talouden

mittarit» Palveluiden järjestäminen» Palveluntarjoajayhteistyö» JHS-suositukset» Raportointi

1 Keskus-hallinto

2 Kaupunki-tekniikka

3 Kasvatus ja

opetus

4 Vapaa-aika, nuoriso ja kulttuuri


Verkostoprojektin hinnoittelu• Verkostopaketit

» TIJO 7 Minipaketti 12.200 € / 4 kuntapäivää» TIJO 10 Peruspaketti I 19.100 € / 7 kuntapäivää» TIJO 13 Peruspaketti II 26.000 € / 10 kuntapäivää» TIJO 17 Superpaketti 35.000 € / 14 kuntapäivää

• Kaikki paketit sisältävät kuntapäivien lisäksi 3 yhteistä seminaaria. Hinnat alv 0 % + matkakulut.

3.5.2018


Lisätietoja: [email protected] kunnissa –verkostoprojektiKuntatietoluotsi


Ajankohtaista kuntataloudestaTaloustorstai 3.5.2018


Ajankohtaista

[pvm]2

• Kysely kunnille touko-kesäkuussa 2018:» Kilpailukykysopimus» Varhaiskasvatusmaksujen alennus» Maakunta- ja sote-uudistuksen

valmistelukustannukset kunnissa• Kunnat maakuntien tilavuokraajina

–tilaisuus 8.5.2018• Riskienhallintapäivä 17.5.2018• VM veroseminaari 14.6.2018

Kysely 5/2017


13.-14.3.2018 Helsinki22.-23.5.2018 Tampere23.-24.8.2018 Helsinki + etä20.-21.11.2018Tampere

Perustietoa ja laskentaharjoituksiaFCG: Kunnan verotulot ja valtionosuudet -koulutus

[pvm]4

Lisätiedot: https://koulutus.fcg.fi/Default.aspx?tabid=342&&id=9868

• ”Koulutus oli käytännönläheistä, käytiin konkreettisesti läpi lukuja ja taulukoita. Erittäin hyödyllinen koulutus.”

• ”Hyvä ja vuorovaikutteinen. Tehtävien tekeminen välissä toi auttoi ymmärtämään.”

• ”Hyvä ja käytännönläheinen koulutus, syvensi ymmärrystä asiasta.”

• ”Pieni ryhmä oli myös hyvä.” • ”Todella hyviä kouluttajia. Osasivat asiansa.”• ”Hyvä perusteellinen koulutus. Tällaisia

koulutuksia lisää!”

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt [pvm]

5


Kirjoita viestisi kommenttilaatikkoon

lähetyksen aikana

Anna palautettasisältöön, aikatauluun,

tekniikkaan, luennoitsijoihin ym. liittyen

Myös toiveita käsiteltäviksi

aiheiksi!

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt [pvm]

7

Taloustorstait keväällä 2018• To 11.1.2018• To 9.2.2018 Taloustorstai LIVE• To 22.3.2018 • To 3.5.2018• To 14.6.2018

Jäikö edelliset Taloustorstait näkemättä?• Ei hätää! Saat veloituksetta käyttöösi tallenteet ja

luentomateriaalit edellisistä Taloustorstai-tilaisuuksista ilmoittautumalla jälkikäteen oheisten linkkien kautta.

Lisätietoja antavat:• kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen,

[email protected] , p. 050 575 9090 • tutkimussihteeri Tuija Valkeinen,

[email protected], p. 050 548 1440

Kuntaliiton Taloustorstai- ajankohtaistietoa kuntien taloudesta

julkisen talouden suunnitelma 2019-2022 · 2018-05-03 · 29,44 2017 1,08 3,30 b) 21,95 6,15 16,99...

Documents