JUUPajoen peruskoulu

opetussuunnitelma

1.8.2006

2

OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

sivut 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1. OPETUKSEN ARVOPERUSTA 3 1.2. OPETUKSEN JA KASVATUKSEN ARVOT 4-6

1.3. KOULUJEMME OPETUKSEN TEHTÄVÄ JA 7 TAVOITTEET

1.4. KOULUJEN TOIMINTA-AJATUS 8 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. TOIMINTAKULTTUURI JA TYÖTAVAT 9 2.2. OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ JUUPAJOEN KUNTA 9-10 3. OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 11

JUUPAJOEN KOULUISSA 3.2. OPPILAANOHJAUS 12 3.3. TUKIOPETUS JUUPAJOEN KOULUISSA 13 3.4. KERHOTOIMINTA 13 3.5. OPPILASHUOLTO 14-15 3.6. YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA 16-17 4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 18-21

5. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN 21 OPPILAIDEN OPETUS 6. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 6.1. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET JUUPAJOEN ALAKOULUISSA 22-23 6.2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7.- 9. LK 23-24

3

6.3. ERI OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA sivut

6.3.1. ÄIDINKIELI 25-29 6.3.2. JUUPAJOEN KUNNAN KIELIOHJELMA 30-35 6.3.3. MATEMATIIKKA 36-39 6.3.4. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 1. – 4. LK 40-42 6.3.5. BIOLOGIA JA MAANTIETO 43-45

6.3.6. FYSIIKKA JA KEMIA 46-48 6.3.7. TERVEYSTIETO 49-54 6.3.8. USKONTO 55-58 6.3.9. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 59-61 6.3.10. HISTORIA 62-63 6.3.11. YHTEISKUNTAOPPI 64

6.3.12. TAITO- JA TAIDEAINEET (musiikki, kuvataide, 65-78 käsityö, liikunta ja kotitalous)

6.3.13. KAUPALLISET AINEET 79-80 6.3.14. MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ PUUTARHANHOITO 81-82 6.3.15. TIETOTEKNIIKAN VALINNAISKURSSIT 82

8. LK JA 9. LK 7. ARVIOINTI 7.1. OPPILAAN ARVIOINTI 83-85 7.2. OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET 86

7.3. JUUPAJOEN KOULUJEN TOIMINNAN ARVIOINTI 86-87 JA JATKUVA KEHITTÄMINEN

8. TIETOSTRATEGIA JUUPAJOEN KUNNASSA 87

4

1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

1.1. OPETUKSEN ARVOPERUSTA

Juupajoen kunnan koulujen opetussuunnitelma ja siihen perustuva opetus pohjautuvat yhteisiin, yleisesti kunnassamme hyväksyttyihin arvoihin. Arvokeskustelussa pohditaan sekä koulujen että oppilaan kehitystä. Eli keskustellaan, millaisiksi koulujemme pitäisi opetuksen ja kasvatuksen avulla kasvaa ja kehittyä ja onko mahdollista ratkaisevasti vaikuttaa koulun avulla oppilaan kehitykseen. Kodin ja koulun samankaltaiset arvot auttavat saavuttamaan toivotun tavoitteen, mutta eivät tietenkään takaa sitä. Vaikuttavathan media, internet, harrastus- ja kaveripiirit ym. paljon lapsen ja nuoren persoonallisuuteen ja sen kehitykseen.

Arvot, joihin koulujemme opetus perustuu:

Toisten ihmisten huomioon ottaminen ja kunnioittaminen Tärkeää on myös suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen, sillä maailma muuttuu ja kansainvälistyy ripeää tahtia. Juupajokikin on pieni osanen muuttuvassa maailmassa.

Kotiseudun tuntemus ja arvostaminen Oppilas tietää, että hän on kotoisin Pirkanmaalta Juupajoen kunnasta. Hänen kotimaansa on Suomi, eurooppalainen valtio. On hyvä, että on juuret. Silloin voi kasvattaa vartta ja vahvan latvuksen.

Rehellisyys Oppilas oppii erottamaan oikean ja väärän.

Ahkeruus ja velvollisuuden täyttäminen Oppilas oppii tekemään ja arvostamaan työtä sekä kantamaan vastuuta ja yrittämään parhaansa. Tekeviä ja aikaansaavia ihmisiä tarvitaan aina. Yrittävät ihmiset pitävät Juupajoen kaltaiset paikkakunnat elävinä, joten koulujen opetuksessa huomioidaan käden taitojen tärkeys, ja mikä merkitys niillä on paikkakunnan voimavarana.

Kestävän kehityksen ja säästäväisen elintavan opettaminen Ihmisen rakentama elinympäristö on sopusoinnussa luonnon ja sen asettamien ehtojen kanssa. Juupajoen kulttuurimaisema, Korkeakosken tehdasmiljöö sekä Lylyn asemanseutu ovat hyviä esimerkkejä tästä.

1.2. OPETUKSEN JA KASVATUKSEN ARVOT

5

Arvot on kirjoitettu siten, että otsikot kertovat arvopohjan tärkeimmät sisällöt. Alakohdat, täsmennetyt kasvatus- ja oppimistavoitteet, selittävät, kuinka arvon tulisi näkyä käytännön koulutyössä ja oppilaan käyttäytymisessä.

1. SOSIAALISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN

Yhteistyökykyinen:

ryhmätyötaidot

keskustelu- ja kuuntelutaito

aloitekyky

joustavuus

työrauhan kunnioittaminen

aktiivinen osallistuminen

häviämisen ja voittamisen taito Toiset huomioonottava:

hyvät tavat, kohteliaisuus

asiallinen kielenkäyttö

yhteisten sääntöjen ja normien tunteminen ja niiden noudattaminen

toisen ihmisen kunnioitus

empaattisuus

Hyvä kaveri:

luotettava

kannustava

avulias, auttavainen

osaa pyytää anteeksi ja antaa anteeksi

ei kiusaa muita

puolustaa heikompaansa

osaa iloita toisen menestyksestä

2. ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN

Vastuuntuntoinen ja empaattinen:

rohkeus puolustaa heikompiaan

oikeudenmukaisuus

kyky eläytyä toisen asemaan

Suvaitsevainen:

avarakatseisuus

joustavuus

yksilöllisyyden näkeminen rikkautena

itsensä ja toisten ainutlaatuisuuden arvostaminen

erilaisuuden sietäminen, hyväksyminen, arvostaminen

ennakkoluulottomuus

tasa-arvo

6

3. TERVEEN ITSETUNNON RAKENTUMINEN

Itseensä realistisesti suhtautuva:

hyväksyy itsensä sellaisena kuin on

oppii tunnistamaan omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan

käsittää realistisesti omat mahdollisuutensa

ymmärtää, että jokainen on hyvä jossain, silti aina ei tarvitse olla paras

Vastoinkäymisiä kestävä:

yrittää uudelleen

sietää pettymyksiä

osaa erehtyä Itseään kehittävä:

kohtaa rohkeasti uusia tilanteita

uskaltaa ottaa haasteita

luottaa itseensä

sitkeä

aloitekykyinen Tasapainoinen:

opettelee tunnistamaan, hyväksymään ja käsittelemään omia tunteita

harjoittelee itsehillintää

opettelee paineenhallintaa ja epävarmuuden sietämistä

suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti

osaa nauraa itselleen

opettelee pitämään puolensa

toimii itsenäisesti, pystyy itsenäisiin päätöksiin

uskaltaa olla oma itsensä

arjensietokykyinen

elämänhaluinen

4. EETTISYYTEEN KASVAMINEN

Rehellinen:

vilpitön

luotettava

oppii erottamaan oikean ja väärän

Rohkea:

toimii omatuntonsa mukaan

uskaltaa olla esimerkillinen Vastuuntuntoinen:

7

kantaa vastuuta itsestä ja omista tekemisistä

kantaa vastuuta yhteisöstä

kantaa vastuuta ympäristöstä

kantaa vastuuta kestävästä kehityksestä

oikeudentuntoinen

5. AKTIIVINEN OPPIMINEN

Myönteinen oppimisasenne:

ahkera

omatoiminen, itsenäiseen työskentelyyn kykenevä

tavoitteellinen, päämäärätietoinen

pitkäjänteinen

tiedonhaluinen

innostunut, kiinnostunut

sisäisesti motivoitunut

kokee oppimisen iloa

ymmärrys jatkuvasta oppimisesta Oppimaan oppimisen taidot:

oman oppimisprosessin tiedostaminen

loogisen ajattelun taidot

johdonmukainen ja järjestelmällinen toiminta

ongelmanratkaisutaidot

kriittisyys

tiedonhankinnan taidot

oppimistekniikat

tiedon soveltaminen

yhteistyömenetelmien oppiminen

kuuntelutaito

keskittymistaito

6. PERUSTIETOJEN JA -TAITOJEN OMAKSUMINEN

työn tekemisen arvostaminen

arjen hallinta

huolellisuus

käden taidot

fyysinen kunto ja motoriset taidot

terveet elämäntavat: omasta kunnosta huolehtiminen, raittius, savuttomuus

luku- ja kirjoitustaito, viestintätaidot

kielitaito

vuorovaikutustaidot

luovan itseilmaisun taidot

ympäristötietoisuus

matemaattiset perusvalmiudet

8

1.3. KOULUJEMME OPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET

Perusopetuksen tehtävä ja tavoite on antaa oppilaalle riittävän vahva perusta, jonka pohjalle hän voi rakentaa elämäänsä.

Oppilas saa sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla hän menestyy jatko-opinnoissa sekä pystyy jatkuvasti kehittämään itseään.

Hän osaa käyttäytyä ympäröivän yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti.

Hän osaa toimia ja vaikuttaa demokraattisessa yhteiskunnassa.

Hän ymmärtää tasa-arvoisuuden periaatteet ja toimii niiden mukaisesti.

Hän osaa elää kestävien elämäntapojen mukaan, ja hänellä on edellytykset ymmärtää omaa kulttuuriaan ja osallistua siihen.

Oppilas kokee olonsa turvalliseksi ja hän saa rauhassa kehittää itseään. Näin hänelle voi kehittyä terve itsetunto ja myönteinen minäkuva sekä halu oppia. Näiden saavuttamiseksi opetuksessa huomioidaan yksilölliset erot. Oppilas harjaantuu sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Hän tulee toimeen ryhmässä, jossa hän ottaa toiset huomioon. Hän oppii erilaisia työtapoja ja osaa valita niistä itselleen sopivia. Hän oppii vastuuta ja hänen arvostelukykynsä kehittyy.

9

1.4. KOULUJEN TOIMINTA-AJATUS Kouluillamme on yhteinen arvoperusta, tehtävä ja tavoitteet, mutta koska koulut ovat erilaisia ja toimivat erilaisissa ympäristöissä, koulut ovat laatineet kukin oman toiminta-ajatuksensa.

Kirkonkylän koulu, toimii maalaiskylässä Kirkonkylän koulu antaa perusopetusta painottaen mahdollisuuksien mukaan matematiikkaa. Kirkonkylän koulu haluaa säilyä perinteisenä maalaiskouluna.

Korkeakosken koulu, toimii pienessä teollisuustaajamassa Korkeakosken koulu antaa oppilailleen hyvää perusopetusta turvallisessa kouluympäristössä. Koulun tavoitteena on kunnollinen työrauha ja ilmapiiri, joka tarjoaa oppilaille edellytykset hyvien perustietojen ja -taitojen hankkimiseen. Koulun toiminnassa halutaan kehittää yhteistyötä eri opettajien, kotien ja yläkoulun kanssa.

Yläkoulu Yläkoulun tavoitteena on olla ilmapiiriltään oppimismyönteinen koulu, jossa toimitaan avoimesti ja tehdään yhteistyötä koulun kaikkien osapuolien ja sidosryhmien kesken.

10

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

2.1. TOIMINTAKULTTUURI JA TYÖTAVAT

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt: arvot, periaatteet, oppituntien ulkopuolinen toiminta, juhlat, leirit, teemapäivät ja muut tapahtumat.

Oppilaat voivat osallistua toimintakulttuurin luomiseen.

Työtapojen valinnassa huomioidaan lapsen ikä ja kehittyminen.

Opettaja valitsee työtavat. TOIMINTAKULTTUURI JUUPAJOEN KOULUISSA Koulujen viralliset ja epäviralliset säännöt muodostuvat käytännön opetustyön ja ympäröivän kulttuurin kouluun/opetustoimeen kohdistuvien toimintatapojen perusteella. Juupajoen koulujen toimintakulttuuri muodostuu koulujen opettajankokouksien ja vanhempainiltojen puitteissa. Opettajankokouksissa valmistellaan asioita ja pyritään huomaamaan epäkohtia, joihin tulee puuttua. Asioita esitellään vanhempainilloissa sekä vanhempainneuvostoille, jotta yhteinen, rakentava toimintamalli löytyy. Koulujen arvot, säännöt ja lukuvuotuiset toimintasuunnitelmat syntyvät yhteistyössä opettajakunnan ja välillisesti myös oppilaiden ja vanhempien kanssa. Syksyisin koulujen rehtorit laativat toimintasuunnitelman koulullensa opettajankokousten esitysten perusteella. Toiveita toiminnasta, juhlista, teemapäivistä, leireistä ym. tavallisesta koulutoiminnasta poikkeavasta tapahtumasta saa esittää. Opettajan pedagogisiin vahvuuksiin kuuluu työtapojen valinta huomioiden erilaiset ja eri-ikäiset oppilasryhmät.

2.2. OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ JUUPAJOEN KUNTA

Kirkonkylän koulu Juupajoella toimii kauniissa pohjoishämäläisessä maatalousmiljöössä Kopsamolla perinteinen kyläkoulu luokka-asteilla 1 – 6. Kopsamon koulun koulurakennukset ovat vanhoja, joten fyysiset tilat esim. liikuntaa sekä tekstiilityötä että teknistä työtä ajatellen vaativat opettajakunnalta luovuutta. Tilat ja ympärillä oleva luonto toimivat kuitenkin yhdessä oppilaan kasvua ja oppimista tukevana oppimisympäristönä. Opetus tapahtuu yhdysluokissa, jota resurssien mukaan jaetaan jakotunneilla. Kirkonkylän koulussa on kolme luokanopettajaa. Englanninopettaja ja erityisopettaja käyvät lisäksi viikoittain koululla. Ruoka valmistetaan koululla. Näin keittäjä ja myös koulujen siistijä on työnsä kautta mukana koulun kasvatustyössä. Kylässä on aktiivista kyläyhdistystoimintaa. Yhdistykset käyttävät tiloja ja huomioivat muutenkin myös koulun tarpeita ja seuraavat koulurakennusten tilaa.

11

Korkeakoski Korkeakoski Juupajoen kuntakeskuksena on enemmän perinteinen tehdastaajama. Juupajoen koulukeskuksessa Korkeakoskella neljän rakennuksen pihapiirissä toimii Korkeakosken koulu 1.–6. luokkaan ja Juupajoen yläkoulu 7. – 9. luokkaan. 1990-luvun alussa valmistunut yläkoulu sekä samoihin aikoihin peruskorjattu alakoulu tarjoavat oppilailleen tällä hetkellä suhteellisen hyvät fyysiset puitteet koulutyön toteuttamiseen. Yhteiskäyttötiloja pystytään näiden kahden koulun kesken käyttämään tehokkaasti. Yhteiskäytössä ovat mm. käsityö-, kuvataide-, musiikki- ja atk-tilat. Koulukeskuksen ruokalassa käyvät myös kaikki oppilaat porrastetusti syömässä. Ruokalan henkilökunta on ruokailutilanteissa mukana kasvatustyössä. Luokanopettajat ja aineenopettajat opettavat myös eri vuosiluokkia yhtenäiskoulun tapaan. Opetus on pääsääntöisesti luokkaopetusta. Yläkoulun pieni käsikirjastotila, tietokoneluokka, alakoulun luokissa olevat tietokoneet ja eri luokkatilojen tehokas käyttö antavat mahdollisuudet oppilaan itsenäiseen tiedonhakuun ja opiskeluun. Koulurakennukset vaativat koko ajan säännöllistä kunnossapitoa. Toimiva ilmastointi, sisälämpötila, ehjät kalusteet ja tilojen siisteys esimerkkeinä ovat tärkeä osa viihtyisää oppimisympäristöä. Oppilaita ohjataan huolehtimaan omalta osaltaan siisteydestä, esim. luokkatiloihin ja ruokalaan ei mennä ulkojalkineissa. Vauriot ja rikkoontumiset pyritään korjaamaan välittömästi. Viihtyisyyttä lisätään mahdollisuuksien mukaan oppilastöiden esillepanolla, valinnaisaineryhmien hoitamilla huonekasveilla yms. Vuodenaikojen keskeiset juhlapäivät pyritään myös huomioimaan ruokalan ja yleisten tilojen koristelussa. Liikuntahalli, urheilukenttä, valaistu kuntorata ja jääkiekkokaukalo talvisin koulukeskuksen läheisyydessä antavat mahdollisuudet monipuoliselle liikunnan opetukselle ja harrastuksille, eikä turhia siirtymiä tarvita.

12

3. OPISKELUN YLEINEN TUKI

3.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ JUUPAJOEN

KOULUISSA

Ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta on kodilla. Oppilaan vanhemmat ja koulu yhdessä tukevat lapsen tervettä tasapainoista kehitystä.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön mahdollisia toteutumismuotoja ovat

esikoululaisten kouluun tutustumispäivä

1. luokan vanhempien kouluun tutustuminen

vanhempainvartit

yhteiset tapahtumat (juhlat, hiihtokisat, retket, tutustumiskäynnit jne.)

reissu- tai reppuvihko

palaverit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden vanhempien kanssa

koulun vanhempainneuvoston osallistuminen koulun toimintaan

vanhempainillat

oppilashuoltoryhmän toiminta

opintoretkien valmistelu, varainhankinta ja toteutus

avoimien ovien päivä

kirjalliset tiedotteet kotiin koulun tapahtumista

puhelinkeskustelut ja tapaamiset opettajien kanssa. Vanhempainiltoja järjestetään joka koululla vähintään yksi lukuvuoden aikana. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä on myös huoltajan allekirjoittama poissaolojen selvitys ja henkilökohtaisten lomien ilmoittaminen ja anominen etukäteen.

13

3.2. OPPILAANOHJAUS

Kuntamme kouluissa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Vuosiluokkien 1 – 6 oppilaanohjaus toteutetaan pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen, vanhempienvarttien, yhteisten palavereiden ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Päävastuu yläkoulun vuosiluokkien 7 – 9 oppilaanohjauksen toteuttamisesta kuuluu opinto-ohjaajalle.

Vuosiluokat 7 – 9

Luokkamuotoinen ohjaus

Luokkamuotoista ohjausta annetaan yläkoulun aikana kaikille vuosiluokille, määrällisesti eniten peruskoulunsa päättäville yhdeksäsluokkalaisille.

Henkilökohtainen ohjaus

Yläkoulun oppilaalle taataan mahdollisuus päästä aina halutessaan mahdollisimman lyhyellä odotusajalla henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen. Kaikki peruskoulunsa viimeistä luokkaa suorittavat kutsutaan vuorollaan henkilökohtaiseen jatkokoulutusohjaukseen.

Pienryhmäohjaus

Pienryhmäohjaus järjestetään tarpeen mukaan oppilaiden tai opettajien aloitteesta.

Työelämään tutustuminen

Yläkoulun aikana oppilaalla on mahdollisuus tutustua työelämään itse hankkimassaan ja oppilaanohjaajan hyväksymässä työpaikassa vähintään kahden oppilaan työviikon pituisen ajan.

Työelämään tutustumisviikot voidaan järjestää joko yhtenäisenä, peräkkäisinä viikkoina tai erillisinä jaksoina. Kokemusten kirjaamisessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä äidinkielen opetuksen kanssa.

14

3.3. TUKIOPETUS JUUPAJOEN KOULUISSA Tukiopetusta annetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman linjoja noudattaen. Tukiopetuksen antamisessa otetaan huomioon oppilaan tarpeet huomioiden kuitenkin samalla kunnan taloudelliset resurssit. Tukiopetusta voi antaa opettaja, erityisopettaja tai kouluavustaja.

3.4. KERHOTOIMINTA Kunnassamme voidaan järjestää kerhotoimintaa huomioon ottaen valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset ohjeet. Koulujen kerhotoiminnan järjestämistä vaikeuttavat aikataulujen yhteensovittaminen koulukyyditysten kanssa. Kerhotoimintaa järjestetään käytössä olevien resurssien mukaisesti. Yhteistyötä pyritään tekemään myös kunnassa toimivien yhdistysten, urheiluseurojen ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

15

3.5. OPPILASHUOLTO

Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa asetetaan oppilashuollolle tavoitteet, joihin Juupajoen kunnassa päästään seuraavasti:

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuollossa pääpaino on oppilaan opettajan ja luokanvalvojien toteuttamassa oppilashuollossa. Tällä varmistetaan jokaiselle oppilaalle kanava saada tukea ja ohjausta koulunkäynnissä. Kunnassamme erityisopettaja ja terveydenhoitaja kiertävät kaikilla kouluilla, ja saavat näin tietoa kaikista kunnan peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista.

Oppilaalle tarjottavan oppilashuollollisen tuen koordinaattorina toimii oppilashuoltoryhmä, joka moniammatillisena yhteistyöryhmänä suunnittelee yksilöllisiä ratkaisumalleja tuen tarpeen mukaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuoltoryhmän johtajana toimii koulun rehtori.

Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat sovitaan koulukohtaisesti lukuvuoden alkaessa. Oppilashuoltoryhmän säännöllisillä kokoontumisilla varmistetaan kouluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistyminen.

Oppilaalle tehtävän oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan huoltajien, oppilaan, asiaan liittyvien opettajien ja oppilashuoltoryhmän jäsenten sekä tarvittaessa Oriveden kasvatus- ja perheneuvolan kanssa.

Jatko-opintojen suunnittelussa tehdään yhteistyötä oppilaan ja hänen huoltajiensa, opinto-ohjaajan, kouluterveydenhuollon, jatko-opiskelupaikkojen sekä tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa.

Jos oppilaan opetukseen osallistuminen on kurinpitorangaistuksen vuoksi tilapäisesti evätty, järjestetään opetus erityisopetusjärjestelyin koulussa tai kotiopiskeluna. Edellä mainitussa tapauksessa oppilashuoltoryhmä nimeää vastuuhenkilön koordinoimaan oppilaan opetusjärjestelyjä. Oppilashuollon yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkkojen kesken on säännöllistä.

Oppilaiden poissaolojen seuranta on jatkuvaa. Ensisijainen valvontavastuu on oppilaan opettajalla ja luokanvalvojalla, joka ilmoittaa huoltajalle luvattomista poissaoloista mahdollisimman nopeasti. Kiusaamisen ehkäisemiseksi on laadittu yksityiskohtainen toimenpideohjelma periaatteena välitön puuttuminen. Oppilaiden mahdolliset ja havaitut mielenterveydelliset ongelmat saatetaan terveydenhuollon asiantuntijoille tiedoksi ja toimeenpantavaksi. Tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisemiseksi on laadittu järjestyssäännöt seuraamuksineen. Rikkomukset saatetaan huoltajan ja terveydenhoitajan tietoon. Erilaisten yllättävien tapaturmien ja onnettomuuksien varalle on kouluilla laadittu ja jaettu Juupajoen koulujen kriisikansio, josta löytyvät yhteystiedot hätätilanteissa, kriisiryhmän kokoonpano, ohjeet kriisitilanteen tunnistamiseksi, tilanteen mukaiset toimintamallit ja ohjeet tilannekohtaiseen jatkokäsittelyyn ja jälkihoitoon.

Koulukuljetus hoidetaan julkisilla linja-autovuoroilla tai tilauskyydityksinä. Lukuvuoden alkaessa käydään kouluissa läpi kyydityksiin liittyvät liikenneturvallisuusasiat sekä käyttäytyminen kyyditysten aikana. Kuljettajien on matkan aikana huolehdittava yleisestä järjestyksestä sekä valvottava turvavöiden käyttöä.

16

Kouluruokailu on tärkeä osa koulupäivää. 1. – 6. luokkien oppilaiden on osallistuttava kouluruokailuun. 7. – 9. luokkien oppilailla se on vapaaehtoista. Heidän osallistumistaan kuitenkin seurataan ja tarvittaessa keskustellaan ruokailuun liittyvistä asioista luokanvalvojan ja/tai terveydenhoitajan kanssa. Koulussa tarjotaan ruokalistan mukaisia vaihtelevia ja monipuolisia aterioita, sillä ruokailun yhtenä tavoitteena on ravitsemuksellisten tavoitteiden lisäksi totuttaa oppilaat erilaisiin ruokalajeihin ja makuelämyksiin. Ravitsemuksellista sisältöä ja kouluruoan tärkeyttä voidaan havainnollistaa päivittäin lautasmallin mukaisella malliannoksella.

Hyvät käytöstavat kuuluvat kouluruokailun tavoitteisiin. Ruokailua valvovat opettajat ja keittiön henkilökunta. Tapakasvatus liittyy myös tärkeänä osana erityistilanteisiin kouluruokailussa. Näitä ovat esim. jouluateria sekä mahdolliset teemapäiviin ja juhlatilanteisiin liittyvät tarjoilut.

Kouluruokailussa otetaan tarpeen mukaan huomioon erilaiset erikoisruokavaliot. Ruokavalion saamiseksi oppilaan on tuotava kouluterveydenhuollon antama todistus erikoisruokavaliostaan keittiön henkilökunnalle.

17

3.6. YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA

1. Esiopetuksen ja peruskoulun yhteistyö

Esiopetus tekee yhteistyötä sekä päivähoidon että perusopetuksen kanssa. Yhteistyön muotoja voivat olla esim.

esiopetuksen vierailut kouluun

koululaisten vierailut päiväkotiin, jossa yhteistä ohjelmaa koululaisten, esikoululaisten ja päivähoidon kanssa

päivähoidon ja esikoulun yhteiset tapahtumat

esikoulun ja koulun yhteiset tapahtumat.

Juupajoella esikoulua järjestetään sosiaalitoimen osalta päiväkodissa ja sivistystoimen osalta Lylyn koulussa. Lylyn koulussa esiopetuksen opettaja on luokanopettaja, jonka apuna on koulunkäyntiavustaja. Muut luokanopettajat voivat osallistua myös esiopetukseen esim. musiikin ja liikunnan yhteydessä.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä:

Ryhmään kuuluvat päiväkodista esikouluryhmän työntekijät, alkuopetuksen 1. – 2. luokkien henkilökunta ja Lylyn koulun esiopetuksen henkilökunta. Yhteistyöryhmä kokoontuu tarvittaessa. Yhteistä koulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Yhteistyön käytännön tavoitteista on sovittu, että esikoululaiset tutustuvat tulevaan luokkaansa ja opettajaansa.

2. Seurakunta

Juupajoen koulut tekevät yhteistyötä seurakunnan työntekijöiden kanssa erityisesti koululaiskirkkojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Seurakunnan työntekijät pitävät kouluissa päivänavauksia. Seurakunnan kautta kouluissa vierailee myös erilaisia vieraita, esim. lähetystyöntekijöitä ja erilaisia musiikkivieraita.

3. Terveydenhuolto Yhteistyömuotoja ovat mm.

kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri

hammashuolto.

4. Sosiaalitoimi

Yhteistyötä tehdään varsinkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen suunnittelussa ja tarpeen mukaan käytetään sosiaalityöntekijän ja kasvatus- ja perheneuvolan palveluja.

18

5. Palolaitos

Yhteistyömuotoja ovat esim.

112-koulutus

Nou Hätä! -kilpailun järjestäminen

poistumisharjoitukset

erilaiset teemapäivät, joissa perehdytään esim. ensiapuun ja alkusammutukseen.

6. Poliisi

Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä liikennekoulutuksessa ja -kasvatuksessa. Poliisi on ollut mukana esim. teemapäivissä ja pitänyt myös oppitunteja eri aiheista.

7. Kirjasto

Koulut käyttävät kirjaston tarjoamia palveluja.

8. Kunnan muut toimialueet Yhteistyötä voidaan tehdä tilanteisiin sopivilla tavoilla esim. vanhainkodin, nuorisotoimen, eri viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden kanssa. Esimerkkejä tehdystä yhteistyöstä ovat Lucia-kulkueen vierailu vanhainkodissa, nuorisosihteeri/liikunnanohjaajan mukanaolo uimahallimatkalla ja kunnanjohtajan pitämä kuntaesittely yhteiskuntaopin tunneilla.

9. Kunnassa toimivat järjestöt ja seurat yms.

Yhteistyötä tehdään tilanteisiin ja aiheisiin sopivalla tavalla esim. erilaisten teemojen yhteydessä.

10. Yritykset

Yhteistyötä tehdään tilanteisiin ja aiheisiin sopivalla tavalla esim. tekemällä retkiä ja tutustumiskäyntejä paikallisiin yrityksiin.

11. Muut yhteistyökumppanit

Yhteistyötä tehdään tilanteisiin ja aiheisiin sopivalla tavalla, esim. yksittäiset henkilöt voivat olla harrastuksensa, erikoisosaamisensa, elämänkokemuksensa tms. kautta asiantuntijana oppitunneilla.

19

4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet Perusopetuslakiin on sisällytetty velvoite yksilöllisestä huolenpidosta ja erityisen tuen antamisesta. Näin jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta, ikäkauden mukaista perusopetusta, joka kunnioittaa ja tukee yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Erityisopetuksen tarkoituksena on tukea kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Täten erityisopetus on osa kaikkea opetusta ja kasvatusta. Erityisopetusta onkin kehitettävä yhtenä yleisopetuksen osana. Erityisopetuksen arvopohjaksi on yleisesti hyväksytty kaikkien yhteinen koulu, mikä tarkoittaa myös erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuutta käydä omaa lähikouluaan. Erityisopetuksen tavoitteena onkin auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea myös oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetuksen antaman tuen merkitys on kaikille yhteisessä koulussa hyvin suuri. Erityisopetus edellyttääkin riittävien resurssien varaamista yksilöllisten ja joustavien palvelujen tuottamiseen, jotta oppilaille turvattaisiin heidän tarvitsemansa erityinen tuki mahdollisimman varhain. Usein erityisopettajan antama ohjaus varsinkin lapsen koulun alkuvaiheessa auttaa lasta suoriutumaan ryhmässään omien edellytystensä mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla.

2. Erityisopetuksen kohderyhmät: Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat: - oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi - oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea - oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä

3. Eri tukimuodot Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Usein jo oppiaineksen eriyttämisellä opiskelu saadaan sujumaan mielekkäällä tavalla. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää. Tukiopetus on ensisijaisin tukimuoto. Tukiopetukselle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulisi aloittaa heti, kun tukiopetustarve on havaittu, ettei oppilas jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta antaa yleensä luokan- tai aineenopettaja, ja tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista.

20

Tukiopetuksen lisäksi oppilaalle voidaan antaa myös osa-aikaista erityisopetusta. Tällöin opetuksesta vastaa erityisopettaja, jonka toimenkuvaan Juupajoella kuuluvat luokat 1 – 6 Kirkonkylän, Korkeakosken ja Lylyn kouluissa sekä luokat 7 – 9 Juupajoen yläkoulussa. Tarvittaessa erityisopettaja työskentelee myös Lylyn esikoululaisten kanssa. Tavoitteena on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ennen ensimmäiselle luokalle siirtymistä.

4. Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Tällöin opetus kohdennetaan ensisijaisesti oppimisen primaariongelmaan, oppimista haittaavien tekijöiden kumuloitumisen estämiseksi. Osa-aikainen erityisopetus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, korjaavaa ja oppilaan kehitystä ja kasvua sekä oppimista tukevaa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa annetaan mm. puhe- ja lukiopetusta, jotka painottuvat pääasiassa luokille 1-3. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan edelleen sekä matematiikassa että vieraissa kielissä esiintyviin vaikeuksiin, jolloin opetus painottuu enemmän yläkoululaisiin. Sosiaalis-emotionaaliset sekä tarkkaavuuden vaikeudet ovat niin ikään osa-aikaisen erityisopetuksen kohderyhmiä. Juupajoella annetaan osa-aikaista erityisopetusta myös maahanmuuttajaoppilaille suomen kielen oppimiseksi. Opetus toteutetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, joko yksilöllisesti tai pienryhmässä, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Tarvittaessa oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma (HOPPIS), joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin, esim. oppilaan vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin sekä opetukselle asetettaviin tavoitteisiin. Näin oppimissuunnitelma toimii suunnitelmana opetuksen eriyttämiseksi tai tukitoimisuunnitelmana. Oppimissuunnitelman laadinnan ensisijainen peruste onkin oppilaan erityisen tuen tarve. HOPPIS laaditaan joskus myös koulunkäynnin kokonaistilanteen selkiyttämiseksi. Oppimissuunnitelmaa arvioidaan yhdessä oppilaan, opettajien ja huoltajien kanssa. HOPPIS ei edellytä erityispetukseen siirtoa, mutta se voidaan tarvittaessa liittää myöhemmin myös osaksi HOJKSia. Mikäli osa-aikainen erityisopetus ei riitä, oppilas voidaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen joko oppiainekohtaisesti tai kokonaan (opetuksen yksilöllistäminen). Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

5. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus

Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opetusta siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään.

21

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän opiskelusta vapauttamiseen on oltava erityisen painavat syyt. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Ennen erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä lapsen huoltajien kanssa neuvotellaan erityisopetuksen tarpeista. Jos on mahdollista, oppilaalle tehdään myös psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen selvitys, jossa perustellaan erityisopetuksen tarve. Erityisopetuksen muotoa arvioidaan oppilaasta saadun selvityksen perusteella yhteistyössä sivistystoimenjohtajan, erityisopettajan ja tarvittaessa koulun muun oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Huoltajien annettua kirjallisen suostumuksensa asiaan, kunnan hallintosäännön määrittelemä viranomainen, Juupajoella sivistystoimenjohtaja, tekee päätöksen oppilaan ottamisesta erityisopetukseen. Erityisopetuksen järjestelyistä vastaa kukin koulu omana yhteisönään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset opetus- ja kehitystarpeensa. Juupajoella oppilas integroidaan useimmiten omaan koululuokkaansa, jolloin oppilas työskentelee omassa luokassaan yksilöllistä opetusmateriaalia käyttäen. Joskus oppilas opiskelee osan tunneistaan erityisopettajan tai koulunkäyntiavustajan kanssa. Oppimistilanteita ja kokeita järjestettäessä otetaan huomioon oppilaan erityisen tuen tarve kaikin mahdollisin tavoin, esim. tarvittaessa kokeen voi suorittaa suullisesti tai käyttäen avustajaa, teknisiä apuvälineitä, lisäaikaa jne. Jos erityisopetuksen tarve poistuu, oppilas siirretään takaisin yleisopetukseen. Siirtopäätöksessä noudatetaan samaa menettelyä kuin erityisopetukseen ottamisessakin.

6. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppilaan opiskelun keskeiset tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin periaatteet. HOJKSin tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia, joten suunnitelmaan kirjataan kaikki tarpeelliset tiedot oppilaan yksilöllisen opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä erityisopettajan lisäksi oppilaan vanhemmat, opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita tai muita asiantuntijoita esim. kasvatus- ja perheneuvolasta. Suunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan, kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:

- kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet - oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä - niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä - oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet - opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa - tukipalvelujen toteutumisen seuranta

22

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti, ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

7. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain

Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot sekä kognitiiviset taidot. Opetussuunnitelmaan voi tarvittaessa kuulua myös muita toiminta-alueita.

8. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee peruskoulun yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos HOJKSissa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, oppilaan suorituksia arvioidaan suunnitelmassa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla (myös päättöarvioinnissa). Yksilöllisten oppimäärien mukaan opiskeltaessa sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Myös sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

5. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN

OPPILAIDEN OPETUS

Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus järjestetään suomen kielellä ja tarvittaessa hänelle annetaan lisäopetusta suomen kielen hallitsemiseksi. Opetuksesta vastaa erityisopettaja, luokanopettaja tai aineenopettaja. Tapauskohtaisesti opetuksessa voidaan käyttää apuna kouluavustajaa. Tarvittaessa palkataan lapsen äidinkieltä hallitseva kielen opettaja tai kouluavustaja, joka toimii tulkkina.

6. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

23

6.1. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET JUUPAJOEN

ALAKOULUISSA 1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Ohjataan oppilasta oman yksilöllisyyden ja rajallisuuden hyväksymiseen.

Ohjataan oppilaita riitojen ja ongelmatilanteiden rakentavaan ratkaisemiseen.

Pohditaan eettisiä kysymyksiä, esim. uskonnossa: oikea ja väärä, omatunto, oma ja toisen oma.

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

Huomioidaan YK:n päivä.

Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Unicef-kävelyyn.

Kannustetaan oppilaita asiallisiin ruokailutapoihin.

Ohjataan oppilasta hyviin käytöstapoihin.

Vuosiluokilla 1 – 3 arvioidaan erikseen käyttäytymis- ja työskentelytapoja sanallisessa arvioinnissa.

Vietetään mahdollisesti teemapäiviä esim. kotiseutupäivä.

Vieraillaan mahdollisuuksien mukaan Kallenautiossa ja Koskenjalassa.

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Tutustutaan erilaisiin viestintävälineisiin (video, DVD, kuunnelmat, lehdet, internet).

Kehitetään oppilaan kriittistä medialukutaitoa.

Opastetaan oppilasta asialliseen puhelinkäyttäytymiseen.

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Rohkaistaan oppilasta oman mielipiteen rakentavaan ilmaisuun.

Kannustetaan oppilasta yritteliäisyyteen omissa tehtävissään.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään työpaikkavierailuja ja vierailuja paikallisiin yrityksiin.

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA

Käsitellään kierrätykseen, kompostointiin, luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen säästämiseen liittyviä aihepiirejä lähinnä ympäristötiedossa.

Pyritään oppilastöissä säästäväiseen raaka-aineiden käyttöön.

Järjestetään kirppu- ja vaihtotoreja.

Kierrätetään oppikirjoja ja koulutarvikkeita.

Osallistutaan mahdollisesti paperinkeräykseen.

Keväisin järjestetään ympäristösiivouspäivä.

24

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Opastetaan oppilaita turvalliseen laitteiden ja koneiden käyttöön.

Valvotaan koneiden käyttöohjeiden noudattamista.

Pyritään edistämään väkivallattomuutta kouluympäristössä.

Kiinnitetään huomiota koulumatkojen turvalliseen kulkemiseen.

Mahdollisuuksien mukaan järjestetään liikennepäivä tai poliisin vierailu.

Palopäällikkö pitää 112-koulutuksen toisluokkalaisille.

Kouluilla on kriisikansiot.

Jääurheilussa on kypäräpakko.

Liikenneturvan materiaali jaetaan oppilaiden huoltajille.

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Opastetaan oppilaita esim. käsitöissä ja atk:ssa laitteiden asialliseen käyttöön.

Pohditaan teknologian vastuullista käyttöä.

6.2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7. - 9. LK

Seuraavat aihekokonaisuudet toteutetaan koulun yhteisten tuntien ja teemapäivien muodossa:

1. Ihmisenä kasvaminen

tukioppilastoiminta

2. Kulttuuri-identiteetti

koulun juhlat ja kouluruokailu:

suomalainen kansainvälinen ruokakulttuuri

elämäntapojen jatkuminen sukupolvesta toiseen

perinnekäsityöt

kotiseudun kulttuuri-identiteetti

opintokäynnit

kotikunnassa Kallenautio, Koskenjalka ym. kohteet

taksvärkkipäivätyö

3. Viestintä ja mediataito Koulun tapahtumissa viestintävälineiden käyttö tiedottamiseen, raportointiin ja tallentamiseen

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

kunnan joululahjamessut

järjestötoiminta, innovatiivisuus

opintokäynnit yrityksissä

taksvärkkipäivätyö

25

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

teemapäivävierailuja mm. jätteenkäsittelypisteissä

kestävän kehityksen toimintasuunnitelma

6. Turvallisuus ja liikenne

opintokäynnit

8.-luokkalaisten Nou Hätä! -kilpailu

kriisikansion päivitys syksyn suunnittelukokouksessa

7. Ihminen ja teknologia

vierailut paikallisissa teknologiayrityksissä

UPM-Kymmene Korkeakosken saha

26

6.3. ERI OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA

Juupajoen peruskoulun tuntijako oppiaineittain on esitetty liitteissä (liite 1). 8. luokalla opiskellaan valinnaisia aineita yhteensä 6 viikkotuntia ja 9.luokalla 7 viikkotuntia. Oppilaat valitsevat valinnaisaineeksi 3 ainetta, joita jokaista opiskellaan 8-9.luokkien ajan 2 viikkotuntia. Teknistä työtä on mahdollista valita 2 x 2 viikkotuntia. 9. luokalla on lisäksi yksi viikkotunti lyhytkursseista koostuvaa valinnaisainetta. Liitteenä on Juupajoen yläkoulun valinnaisainetarjotin 2005 - 2006 (liite 2). Osa valinnaisainevaihtoehdoista on oppiaineita, joita opiskellaan pakollisena aineena peruskoulun aikana, ja osaa oppiaineista on mahdollista opiskella vain valinnaisaineena. Valinnaisaineiden tavoitteet ja sisällöt löytyvät joko pakollisten aineiden yhteydestä tai omana oppiaineena.

6.3.1. ÄIDINKIELI

Vuosiluokka 1

TAVOITTEET Ensimmäisen kouluvuoden keväällä oppilas osaa lukea lähes sujuvasti lyhyen, tutun tekstin ja ymmärtää samalla lukemansa. Lisäksi hän osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita, tuntee kaikki isot ja pienet tekstauskirjaimet. Hän harjoittelee huolellista käsialaa.

SISÄLTÖ

Lukeminen:

lukemisen opettelu

luetun ymmärtämiseen tähtäävää harjoittelua

lukemisharrastuksen herättäminen

ääneen lukeminen

Kirjoittaminen:

pien- ja suuraakkosten opettelu

sanelut sana- ja lausetasolla

omia tarinoita edellytysten mukaan

mahdollisesti tyyppikirjainten harjoittelu

jäljentämiskirjoitukset

luku- ja kirjoitusvaikeuksien huomioiminen

Kirjallisuus:

kirjallisuuden valitseminen oppilaan edellytysten mukaan

kirjastokäynnit

”lukutunnit”

27

Puhuminen ja kuunteleminen:

äänihäiriöiden huomioiminen ja oppilaan ohjaaminen puheopettajalle

juhlaohjelmien valmisteleminen myös paikkakunnan yhteiset tilaisuudet huomioiden

eri tilanteisiin sopivan äänenkäytön opettelu

keskittyvän kuuntelemisen harjoittelu ja puheenvuoron odottamisen harjoittelu

hiljaisuushetket

itseilmaisuun rohkaiseminen

ARVIOINTI Äidinkielen eri osa-alueita arvioidaan 1. luokan syys- ja kevätlukukaudella sanallisesti.

28

Vuosiluokka 2

TAVOITTEET Toisen lukuvuoden keväällä oppilas pystyy lukemaan sujuvasti ja ymmärtäen lyhyen, vieraan tekstin. Hän pystyy myös etsimään tietoja lukemastaan tekstistä. Lisäksi hän kirjoittaa lauseita ja muodostaa niistä omia tarinoita ja selostuksia. Hän osaa kirjoittaa selkeällä käsialalla ja tuntee kaikki tyyppikirjaimet.

SISÄLTÖ

Lukeminen:

lukutaidon syventäminen yksilöllisesti

luetun ymmärtäminen

sujuvuus, virheettömyys

lukemisharrastuksen tukeminen

ilmeikäs lukeminen

Kirjoittaminen:

tyyppikirjainten opettelu

toistokirjoitukset

omia tarinoita edellytysten mukaan

jäljentämiskirjoitukset

luku- ja kirjoitusvaikeuksien huomioiminen

Kirjallisuus:

kirjallisuuden valitseminen oppilaan edellytysten mukaan

kirjastokäynnit

”lukutunnit”

Puhuminen ja kuunteleminen:

äänihäiriöiden huomioiminen ja oppilaan ohjaaminen puheopettajalle

juhlaohjelmien valmisteleminen myös paikkakunnan yhteiset tilaisuudet huomioiden

eri tilanteisiin sopivan äänenkäytön opettelu

keskittyvän kuuntelemisen harjoittelu ja puheenvuoron odottamisen harjoittelu

hiljaisuushetket

ARVIOINTI Äidinkielen eri osa-alueita arvioidaan 2. luokan syys- ja kevätlukukaudella sanallisesti.

29

Vuosiluokat 3 – 5

TAVOITTEET

Kunnassamme noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman antamia tavoitteita.

SISÄLTÖ

Lukeminen ja tiedonhankinta: Oppilas syventää lukutaitoaan ja harjaantuu ymmärtämään lukemaansa. Oppilas oppii etsimään ja hyödyntämään eri tietolähteiden tietoja.

Kirjoittaminen: Oppilas harjoittelee itsensä ilmaisemista kirjoittamalla. Oppilas harjaantuu kirjoittamaan sujuvasti käsin. Panostetaan oman, selkeän käsialan syntymiseen.

Kielentuntemus: Oppilas oppii perusasioita suomen kieliopista.

Kirjallisuus: Kirjallisuuden opetuksessa pyritään tukemaan oppilaan myönteistä asennetta lukemista kohtaan. Kirjaston ja koulun yhteistyö pyritään pitämään vireänä. Oppilas käyttää mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon kirjastopalveluita.

Puhuminen ja kuunteleminen: Oppilas rohkaistuu esiintymään ja ilmaisemaan omia mielipiteitään. Oppilaat harjoittelevat erilaisia puhe- ja keskustelutilanteita. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan keskittyneesti.

ARVIOINTI Äidinkieltä arvioidaan valtakunnallisen opetussuunnitelman antaman kuvauksen mukaan hyvästä osaamisesta kunkin luokka-asteen mukaisesti.

30

Vuosiluokat 6 - 9 Kunnassamme noudatetaan valtakunnallista äidinkielen opetussuunnitelmaa.

TAVOITTEET Äidinkielen tavoitteet ovat samoja kuin valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteet.

SISÄLTÖ

Vuorovaikutustaidot: Oppilaalle kehittyy perustiedot ja -taidot erilaisten tekstien, sekä kirjoitettujen että puhuttujen, tuottamisesta erilaisissa vuorovaikutussuhteissa ja -tilanteissa. Vahvistetaan oppilaan viestintärohkeutta ja -varmuutta.

Lukeminen ja kuunteleminen: Oppilas tottuu arvioimaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä.

Kirjoittaminen ja puhuminen: Oppilas osaa suunnitella kirjoitettua ja puhuttua viestintäänsä siten, että pystyy ilmaisemaan itseään erilaisissa viestintätilanteissa tavoitteellisesti. Oppilas hallitsee tekstintekoprosessin, osaa rakentaa jäsennellyn tekstin jaksotuksineen, aloituksineen ja päätäntöineen. Oppilas kehittää lause- ja virketajuaan ja oikeinkirjoitustaan.

Tiedonhankinta: Oppilas oppii suunnittelemaan tiedonhankintaa sekä käyttämään ja arvioimaan erilaisia lähteitä esitystensä rakentamisessa. Tiedonhankintatavan valintaa ohjaa tekstilaji ja tavoite.

Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri: Oppilaalla on tietoa maailman kielitilanteesta ja suomen kielen asemasta siinä. Oppilaalle rakentuu kirjallinen yleissivistys.

ARVIOINTI Oppiaineen arviointi on valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa esitetty päättöarvioinnin kriteereinä arvosanalle 8. Kuntamme äidinkielen arviointi on tämän kuvauksen mukainen, sitä sovelletaan kunkin luokka-asteen mukaisesti.

31

6.3.2. JUUPAJOEN KUNNAN KIELIOHJELMA

VIERAAT KIELET Juupajoen koulujen kaikki oppilaat aloittavat A-kielen opiskelun kolmannella luokalla. Kaikille

yhteinen A1-kieli on englanti.

Vapaaehtoisen A-kielen (saksan kieli) opiskeluryhmä saatetaan perustaa erityisellä

päätöksellä. Tämä A2-kieli on vapaaehtoinen kieli, jonka opetus aloitetaan viidennellä/kuudennella luokalla. A2-kielen valitseminen on sitova, opinnot voi keskeyttää vain erittäin painavista syistä.

Kaikille yhteinen B1-kieli on ruotsi. Toisen kotimaisen kielen opiskelu aloitetaan seitsemännellä luokalla.

Oppilailla on myös mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä valinnaisia kieliä. Valinnainen B2-

kieli on tällä hetkellä saksa. Valinnaisen kielen opetus alkaa 8. luokalta.

Kieliohjelman avain

A1 on alakoulusta alkanut yhteinen kieli.

A2 on alakoulusta alkanut vapaaehtoinen kieli, mikäli riittävä määrä oppilaita sen valitsee. Kielen opetus tapahtuu yhtenä ryhmänä koko kunnassa. Oppilasmäärän rajan asettaa sivistyslautakunta. Jos oppilas on opiskellut alakoulussa kahta kieltä (A1 ja A2), hän yleensä jatkaa A1-kielen opiskelua yhteisenä kielenään ja A2-kielen opiskelua vapaaehtoisena kielenä.

B1 on yläkoulussa alkava yhteinen kieli.

B2 on yläkoulussa alkava valinnainen kieli.

Vieraan kielen opetus

antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa

totuttaa oppilasta käyttämään kielitaitoaan

kasvattaa ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureiden elämänmuotoa

edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

32

ENGLANTI

Vuosiluokat 3 – 6

A1-KIELI

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

ymmärtää arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteys tukenaan

kirjoittamaan lyhyen viestin tutuimmissa tilanteissa

tutustuu vieraan maan kulttuuriin alustavasti

toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa

käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa

käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä

arvioimaan omaa työtään ja ottamaan vastuuta tehtävistään.

SISÄLTÖ

Tilanne ja aihepiirit

lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluva

kouluympäristö

asuminen maalla ja kaupungissa

vapaa-ajan toimintoja

asioiminen erilaisissa tilanteissa

perustietoja omasta ja kohdekulttuurista

Rakenteet

viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi

substantiivien yksikkö ja monikko, artikkelit, genetiivi (’s)

verbioppia: be, have, can, must, tutustuminen preesens-, imperatiivi- ja imperfektimuotoihin

tutustuminen adjektiivien vertailuun

kysymyssanoja

perus- ja järjestyslukuja

persoonapronomineja

tavallisimpia aikaa ja paikkaa ilmaisevia prepositioita

33

ARVIOINTI 3. luokan syksyllä sanallinen arviointi, keväästä lähtien numeroarviointi. Arviointi noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia päättöarvioinnin kriteerejä. Kielen osaamisen taso 6. luokan päättyessä arvosanalle 8 vastaa taitotasokuvausasteikolla (liite) kuullun ja tekstin ymmärtämisen osalta A2.1 ja puhumisen ja kirjoittamisen osalta A1.3.

Vuosiluokat 7 – 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee hyvin konkreettisista ja itselle läheisistä tilanteista vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueille. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan perustiedot vieraskielisistä kulttuureista ja viestintätavoista sekä hänen taitonsa toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvavat. Oppilas hankkii myös lisää kielten opiskelulle välttämättömiä ja ominaisia työtapoja ja strategioita. Tavoitteena on syventää hyviä opiskelutottumuksia. Vuosiluokkien 7 – 9 jälkeen oppilaalla on valmiudet opiskelemiensa kielien jatko-opiskeluun.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä

viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja selviytymään hiukan vaativammista keskustelutilanteista

kertomaan suullisesti ja kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia

tuntemaan englantia puhuvan maailman perusasioita, kuten maantietoa, historiaa, tärkeitä henkilöitä sekä tapahtumia ja arkielämän tapakulttuuria

kehittämään säännölliselle opiskelulle välttämättömiä työtapoja ja strategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä, käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa ja korvaamaan kielitaitonsa puutteita, esimerkiksi selittämään toisin sanoin

arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita.

SISÄLTÖ

Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3 – 6 esiin tulleiden lisäksi seuraavat:

vapaa-ajan vietto ja harrastukset

matkustaminen

terveys ja hyvinvointi

julkiset palvelut

opiskelu, työ ja elinkeinoelämä

tiedotusvälineet

kestävä kehitys.

34

Rakenteet

verbiopin kertaus ja laajentaminen:

preesens

imperfekti

perfekti

pluskvamperfekti

apuverbit ja niiden kiertoilmaisut

futuuri

konditionaalimuodot

passiivimuodot

infinitiivin ja ing-muodon käyttö substantiivien ja adjektiivien käyttö:

artikkelien käyttäminen

adjektiivien ja adverbien käyttäminen yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet:

sanajärjestys

liitekysymykset

muodollisen subjektin käyttäminen

epäsuora esitys

konjunktiot

ARVIOINTI Arviointi noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia päättöarvioinnin kriteerejä. Kielen osaamisen taso päättävällä luokalla arvosanalle 8 vastaa taitotasokuvausasteikolla (liite) määriteltyä hyvää osaamista ja yltää kuullun- ja tekstinymmärtämisen osalta toimivaan peruskielitaitoon (taitotasoasteikon taso B1.1) sekä puhumisen ja kirjoittamisen osalta kehittyvään peruskielitaitoon (taitotasoasteikon taso 2.2).

35

B1-KIELI

Vuosiluokat 7 – 9

TAVOITTEET Oppilas oppii

kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana

kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa

ymmärtämään kohdekielen kielialueen elämänmuotoa

käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja

arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita.

SISÄLTÖ

Tilanteen aihepiirit:

lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät

harrastukset ja vapaa-ajan vietto

koulu ja oppilastoverit sekä opettajat

asuminen maalla ja kaupungissa

ostoksilla käynti ja julkisten palveluiden käyttö

perustietoja omasta ja kohdekulttuurista

Rakenteet:

viestinnän kannalta kyseiselle kielelle ominainen keskeinen kielioppi

ARVIOINTI Arviointi noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia päättöarvioinnin kriteerejä. Kielen osaamisen taso päättävällä luokalla arvosanalle 8 vastaa taitotasokuvausasteikolla (liite) määriteltyä hyvää osaamista ja yltää kuullun- ja tekstinymmärtämisen osalta toimivaan peruskielitaitoon (taitoasteikon taso A2.1) sekä puhumisen ja kirjoittamisen osalta kehittyvään peruskielitaitoon (taitoasteikon taso A1.3).

36

VALINNAINEN KIELI (B2) Valinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsiteltävissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa

ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja

lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä

kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuen

tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin

käyttämään rohkeasti kielitaitoaan

hyödyntämään muissa kielissä hankkimaan tietoja, taitoja ja strategioita

arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita.

SISÄLTÖ

Tilanteet ja aihepiirit

tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa

itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen

perhe ja vapaa-aika

arkipäivän viestintätilanteet, kuten kaupassakäynti, ruokaileminen ja matkustaminen

ARVIOINTI Taitoasteikolla (liite) ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta kielitaidon alkeiden hallinta – kehittyvä alkeiskielitaito (taitoasteikon taso A1.1-A1.2) ja kuullun- ja luetunymmärtämisen osalta kehittyvä – toimiva alkeiskielitaito (taitotasoasteikon taso A1.2- A1.3). Arviointi noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia päättöarvioinnin kriteerejä. Kielen osaamisen taso päättävällä luokalla arvosanalle 8 vastaa taitotasokuvausasteikolla (liite) määriteltyä hyvää osaamista ja yltää kuullun- ja tekstinymmärtämisen osalta toimivaan peruskielitaitoon (taitoasteikon taso B1.1) sekä puhumisen ja kirjoittamisen osalta kehittyvään peruskielitaitoon (taitoasteikon taso A2.2).

37

6.3.3. MATEMATIIKKA

Vuosiluokat 1 – 2 Opetuksessa keskitytään peruslaskutoimitusten hallitsemiseen kuitenkaan unohtamatta luovuutta kehittäviä ongelmanratkaisu- ja hahmottamistehtäviä. Oppilaat huomaavat käsitteiden rakenteellisuuden ylä- ja alakäsitteineen. Oppilas oppii perustelemaan ratkaisujaan mallein, välinein, kuvin, kirjallisesti ja suullisesti ja harjaantuu tekemään havaintoja merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.

Vuosiluokka 1

TAVOITTEET Ensimmäisen luokan päättyessä oppilas hallitsee lukualueen 0 – 20 yhteen- ja vähennyslaskut sekä suuruusjärjestyksen ja on oivaltanut kymmenylityksen idean.

SISÄLTÖ

Luvut ja laskutoimitukset

luvut 0 – 100

lukumäärän, lukusanan ja numerosymbolin 0 – 100 varmennus

yhteen- ja vähennyslasku 0 – 100

yksinkertaisia sanallisia tehtäviä

yksinkertaisten taulukoiden lukeminen ja piirtäminen

Geometria

pallo, lieriö, särmiö, kartio

tasokuviot: ympyrä, nelikulmio, kolmio

viivaimen käytön opettelu

cm ja m

€, snt

täydet tunnit ja puolet tunnit

Vuosiluokka 2

TAVOITTEET Toisen luokan päättyessä oppilas tietää lukujen merkityksen ja järjestyksen, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoran. Oppilas osaa yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0 – 1000 ja kertotaulut 1 – 5. Oppilas hallitsee kymmenylityksen ja -alituksen sekä kymmenjärjestelmän perusteet. Oppilas tuntee geometrian perusmuodot ja peruskäsitteet piste, jana, murtoviiva, puolisuora ja kulma. Oppilas osaa käyttää viivainta ja tuntee keskeiset suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika.

38

SISÄLTÖ

Luvut ja laskutoimitukset

luvut 0 – 1000

yhteen- ja vähennyslasku 0 – 1000

allekkainlasku, muistinumero ja lainaaminen

kertolasku 1 – 5

taulukoiden tekeminen ja lukeminen

sanallisia tehtäviä

jakolaskun käsite konkreettisissa tilanteissa

Geometria

1. luokalla opittujen tietojen syventäminen

m, g, kg, l, dl

€, snt

kellonajat

Vuosiluokat 3 – 6

TAVOITTEET Pyritään vahvistamaan ja kehittämään oppilaan matemaattista ajattelua ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimpien ratkaisumenetelmien oppimista.

SISÄLTÖ Juupajoen kunnassa noudatetaan valtakunnallista matematiikan opetussuunnitelmaa. Huomioon otetaan paikalliset olosuhteet, ja käytännön esimerkit sijoitetaan oppilaiden omaan elinympäristöön. Matematiikan osa-alueet on jaoteltu valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa systemaattisesti ja loogisesti. Koulujen käytössä oleva oppimateriaali on uuden opetussuunnitelman mukainen. Koulu- ja opettajakohtaiset painotukset sallitaan oppilasryhmä huomioon ottaen. Soveltavissa tehtävissä käytetään esimerkkejä oppilaan elinpiiristä.

ARVIOINTI Matematiikan arvioinnissa noudatetaan oppilaan hyvän osaamisen (8) kriteereitä 5. luokalla valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. 1. – 3. luokilla on kolmannen luokan syksyyn asti sanallinen arviointi ja kolmannen luokan keväästä aina yhdeksännelle luokalle asti numeerinen arviointi.

39

Vuosiluokat 7 – 9 Peruskoulun luokilla 7 – 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.

TAVOITTEET Oppilas oppii

luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa

ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

loogista ja luovaa ajattelua

soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn

ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

näkemään säännönmukaisuuksia

työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Lisäksi tärkeänä tavoitteena on, että oppilas saavuttaa omien resurssiensa mukaan vakaan pohjan matemaattisessa osaamisessa ja kokee edistyvänsä matematiikan opiskelussa.

SISÄLTÖ Koulun käytössä oleva oppimateriaali on uuden opetussuunnitelman mukainen ja vuosiluokkien 7 – 9 keskeiset sisällöt noudattavat valtakunnallista opetussuunnitelmaa sisältäen seuraavat matematiikan osa-alueet:

ajattelun taidot ja tiedot

luvut ja laskutoimitukset

algebra

funktiot

geometria

todennäköisyys ja tilastot.

ARVIOINTI Matematiikan arvioinnissa noudatetaan oppilaan hyvän osaamisen (8) kriteereitä valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti.

40

MATEMATIIKAN VALINNAISET KURSSIT MATEMATIIKAN TUKIKURSSI 9. LK

TAVOITTEET

Tavoitteena on varmentaa perusoppimäärän keskeisimpien osien hallintaa ja tukea oppilaan yksilöllistä kehittymistä matematiikassa.

SISÄLTÖ

Kurssi tukee ja seuraa 9. luokan pakollista matematiikan oppimäärää. Kurssilla kerrataan perusmatematiikkaan, potenssioppiin, polynomeihin, funktioihin, yhtälöihin, prosenttikäsitteeseen ja geometriaan liittyviä asioita.

ARVIOINTI

Arvioinnissa painotetaan oppilaan omaa aktiivisuutta ja harrastuneisuutta. Kurssi arvioidaan merkinnöin hyväksytty/hylätty. Kurssi on matematiikan oppimäärää tukeva ja vaikuttaa matematiikan numeroon nostavasti.

SYVENTÄVÄ MATEMATIIKKA 9. LK

TAVOITTEET

Tavoitteena on matematiikan perusoppimäärän eri osa-alueiden laajentaminen ja syventäminen niille oppilaille, jotka omaksuvat helposti perustiedot ja -taidot.

SISÄLTÖ

Kurssi laajentaa ja syventää peruskoulun pakollisten oppikurssien oppiaineksen käsittelyä. Kurssilla käsitellään mm. murtolausekkeita, polynomeja (mm. muistikaavat, tekijöihin jakoa, supistamista), yhtälöitä, yhtälöpareja, epäyhtälöitä, funktioita, joukko-oppia ja matemaattista logiikkaa.

Sovelletaan matematiikan eri osa-alueista saatuja tietoja ja taitoja monipuolisiin ongelmatehtäviin.

ARVIOINTI

Arvioinnissa painotetaan oppilaan omaa aktiivisuutta ja harrastuneisuutta. Kurssi arvioidaan merkinnöin hyväksytty/hylätty. Kurssi on matematiikan oppimäärää syventävä ja vaikuttaa matematiikan numeroon nostavasti.

41

6.3.4. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 1. – 4. LK

Vuosiluokat 1 – 2

TAVOITTEET

Oppilas oppii

tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä

psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä toimintamalleja

tuntemaan omaa kotiseutuaan.

SISÄLTÖ

Koulu alkaa

koulun henkilökunta

koulurakennus ja -piha

koulumatkat

koulun säännöt

koululainen liikenteessä

Kesästä syksyyn

elollinen – eloton

syksyn satoa

kasvun ihme

oma lähiympäristö

elämän edellytykset

Talvi

lumen aika

säähavainnot

talvilintuja

luonto talvella

Kevät tulee

kevään edistyminen

kevään kasvit ja eläimet

siemenestä kasviksi ja kasvin osat

Terveys ja kasvaminen

syntymä

aistit

terveellinen ravinto

terveyden perusteita

ihmisen biologia

terveet elämäntavat

42

Turvallinen lähiympäristö

yksinkertaiset ensiaputoimet

turvallisuus toimissani

turvallisuus hätätilanteissa

palopäällikön pitämä 112-koulutus

Kotimaani Suomi

Suomen kartta

ilmansuunnat

tunnukset (lippu, vaakuna, Maamme-laulu)

oma kotiseutuni ja -kuntani Juupajoki

Naapurimaat

naapurivaltiot

yhteinen maapallomme

Aika

kuukaudet

vuodenajat

viikonpäivät

päivä ja yö

Ympäristön ilmiöitä

vesi

sää

lämpötila

sähköilmiöt

ilma

tuuli

valo ja varjo

Erilaisia aineita

Ympäristökasvatus

jokamiehenoikeudet

kierrätys

kompostointi

korjaus

Avaruus

taivaankappaleet ja aika

avaruuden tutkiminen

43

Vuosiluokat 3 – 4

TAVOITTEET

Kunnassamme noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman antamia tavoitteita.

SISÄLTÖ Kunnassamme noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman antamia sisältöjä. Lisäksi opetuksessa pyritään hyödyntämään oppilaan lähiympäristöä seuraavien aihekokonaisuuksien osalta:

luonnonolot ja maisemat

rakennettu ympäristö

luonnon- ja ympäristönsuojelu

peruselinkeinot

kartta ja maaston keskeiset piirteet

liikennesäännöt ja vaaratilanteiden välttäminen

omasta terveydestä huolehtiminen

hätätilanteissa toimiminen.

ARVIOINTI Ympäristö- ja luonnontietoa arvioidaan valtakunnallisen opetussuunnitelman antaman hyvän osaamisen kuvauksen mukaan.

44

6.3.5. BIOLOGIA JA MAANTIETO

Vuosiluokat 5 – 6

TAVOITTEET Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tutkimaan elämää ja sen ilmiöitä sekä itseään ihmisenä ja osana luontoa. Opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Oppilas

tunnistaa eliölajeja, niiden rakennetta ja eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä

oppii tuntemaan ja käyttämään luontoon liittyviä käsitteitä

ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin olevan riippuvainen luonnon ja maapallon tasapainosta

toimii ympäristöystävällisesti, huolehtii lähiympäristöstään ja suojelee luontoa

tuntee perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

tunnistaa murrosiän tunnuspiirteitä sekä pohtii ihmisen erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä

vastaa omista teoistaan sekä ottaa huomioon toiset ihmiset

hahmottaa maailmankartan

tutustuu Eurooppaan ja muihin maanosiin.

SISÄLTÖ

Oppiaineen keskeiset sisällöt koostuvat seuraavista valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisista aihepiireistä:

eliöt ja elinympäristöt

ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys

luonnon monimuotoisuus

Suomi osana Eurooppaa, Eurooppa osana maailmaa

ihmisen elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla.

ARVIOINTI

Oppiaine biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Arvioinnin kohteena ovat työskentelytaidot ja oppimistulokset. Oppisisältöjen arvioinnissa suuntaa antaa myös kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä.

45

BIOLOGIA

Vuosiluokat 7 – 9 Juupajoen yläkoulussa noudatetaan valtakunnallista biologian opetussuunnitelmaa painottaen kotikuntaan parhaiten soveltuvia osa-alueita.

TAVOITTEET

Valtakunnalliset biologian opetuksen tavoitteet pyritään saavuttamaan käyttämällä erilaisia työtapoja sekä hyödyntämällä opetusvälineistöä mahdollisimman monipuolisesti hyväksi.

SISÄLTÖ Oppiaineen keskeiset sisällöt koostuvat opetussuunnitelman mukaisista aihepiireistä. Tosin kasvien kerääminen toteutetaan siten, että asiasta erityisesti kiinnostuneille tarjotaan aiheeseen liittyvää valinnaista lisäkurssia. Myös metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn on mahdollista tutustua yksityiskohtaisemmin valinnaisaineiden puitteissa.

ARVIOINTI Valtakunnallisen opetussuunnitelman päättöarvioinnin kriteerit toimivat ohjenuorana Juupajoen yläkoulussa. Rajatapauksissa huomioidaan koulukohtaiset painotuserot.

46

MAANTIETO

Vuosiluokat 7 – 9

Juupajoen yläkoulussa noudatetaan valtakunnallista maantiedon opetussuunnitelmaa, jossa huomioidaan alueelliset erityispiirteet.

TAVOITTEET

Valtakunnalliset maantiedon opetussuunnitelmien mukaiset tavoitteet opiskellaan erityisesti karttaopetusta painottaen. Aihepiirejä syvennetään myös muiden maantieteellisten tietolähteiden avulla.

SISÄLTÖ

Keskeiset oppisisällöt käsitellään valtakunnallista opetussuunnitelmaa seuraillen ja koulukohtaisesti mukaillen. Maapalloa ja ympäristöä tarkastellaan aina paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Maanosista perehdytään Eurooppaan, erityisesti maana Suomeen. Muista maanosista luetaan tarkemmin Pohjois- ja Etelä-Amerikka sekä Aasia Venäjän osalta.

ARVIOINTI

Arvioinnin pohjana toimivat valtakunnallisen opetussuunnitelman ohjeet, joita sovelletaan koulukohtaisiin oppimissisältöihin.

47

6.3.6. FYSIIKKA JA KEMIA

Vuosiluokat 5 – 6

TAVOITTEET Juupajoen kouluissa lähtökohtana ovat valtakunnalliset fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteet. Oppiminen perustuu havaintojen, mittausten ja kokeellisten tutkimusten tekemiseen. Turvallisten ja asianmukaisten työskentelytottumusten omaksuminen on keskeinen asia.

SISÄLTÖ Luonnontieteellisten käsitteiden oppiminen tapahtuu valtakunnallisten sisältöjen mukaan.

energia ja sähkö

luonnon rakenteet

aineet ympärillämme

ARVIOINTI

Arvioinnissa noudatetaan valtakunnallista kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä. Arvioinnissa otetaan huomioon koulukohtaiset oppisisällöt.

48

FYSIIKKA Vuosiluokat 7 – 9

TAVOITTEET Juupajoen yläkoulussa on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti tavoitteena laajentaa oppilaan tietämystä fysikaalisen tiedon luonteesta ja vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja.

SISÄLTÖ

liike ja voima

värähdys- ja aaltoliike

lämpö

sähkö

luonnon rakenteet

ARVIOINTI Arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia päättöarviointikriteereitä arvosanalle 8.

49

KEMIA

Vuosiluokat 7 – 9

TAVOITTEET Juupajoen yläkoulun kemian opetuksen tavoitteet noudattavat valtakunnallisia tavoitteita. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta ymmärtämään kemian ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä, kehittämään käden taitoja yksin ja ryhmässä työskennellen.

SISÄLTÖ

ilma ja vesi

raaka-aineet ja -tuotteet

elollinen luonto ja yhteiskunta

ARVIOINTI

Juupajoen yläkoulussa noudatetaan arvioinnissa valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteereitä arvosanalle 8.

50

6.3.7. TERVEYSTIETO Juupajoen kouluissa terveystiedon opettaminen nojaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin. Vuosiluokilla 1 – 4 terveystietoa opetetaan ympäristö- ja luonnontieteiden yhteydessä. Vuosiluokkien 5 – 6 tietoaines nivoutuu biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian oppisisältöihin. Itsenäisenä oppiaineena terveystietoa opiskellaan Juupajoen yläkoulussa luokilla 7 – 8. Terveystiedon kokonaisuutta täydennetään eri oppiaineiden, oppilashuollon ja yhteiskunnan osa-alueiden konsultaatiolla.

Vuosiluokat 7 – 8 (9)

TAVOITTEET

Valtakunnallisen opetussuunnitelman asettamat terveystiedon tavoitteet otetaan huomioon opetuksessa. Näin ollen korostuu oppilaslähtöinen ja toiminnallisuuteen ohjaava opetustapa.

SISÄLTÖ Terveystiedon keskeiset sisällöt määräytyvät pitkälti valtakunnallisen opetussuunnitelman aihepiirien mukaan. Tosin opetukseen sisällytetään myös koulu- ja paikkakuntakohtaisia sekä ajankohtaisia terveyteen liittyviä asioita. Terveystiedon oppisisällön punaisena lankana läpi yläkoulun on ihmisen elinkaari: kasvu ja kehitys psykofyysiseksi kokonaisuudeksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tämän prosessin onnistumiseksi opiskellaan oppilaiden terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita.

Vuosiluokka 7 A. KASVU JA KEHITYS Sisältö:

murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset

ihmisen elämänkulku ja siihen liittyvät muutokset eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema

minä, perhe, kumppanuus, yhteisöllisyys

kriisit ja niistä selviytyminen

terveys voimavarana Tavoite:

ymmärtää ihminen psykofyysiseksi kokonaisuudeksi

ymmärtää ihmisen elämänkaaren aikana tapahtuvia muutoksia

tietää nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita

osata tehdä terveyttä edistäviä elämäntapavalintoja B. ITSETUNTEMUS JA HENKINEN HYVINVOINTI Sisältö:

itsetuntemus, itsensä arvostaminen, itseluottamus

haaveet, unelmat, tavoitteet

elämänilo ja henkilökohtaiset voimavarat

hyvät tavat ja suvaitsevaisuus

51

yksilöllisyys, erilaisuus

pettymykset, masennus, stressi ja selviytymiskeinot

omien tunteiden tunnistaminen ja niiden kanssa toimiminen

asioiden puhuminen/kuunteleminen

sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutustaitojen merkitys hyvinvoinnille Tavoite:

tietää itsetuntoa vahvistavia tekijöitä

tietää keinoja henkisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen

harjaantua itsetuntemuksessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa

ymmärtää erilaisuuden ihmisten elämää rikastuttavana piirteenä

pohtia läheisten ihmissuhteiden merkitystä C. SEKSUAALISUUS Sisältö:

seksuaalisuus ja seksuaalisuuden vaiheet

seksuaalinen suuntautuneisuus

murrosiän mullistukset: ulkonäkö, kuukautiset, siemensyöksyt, itsetyydytys, fantasiat

ihastuminen ja rakastuminen

seurustelu

seksuaalisen kanssakäymisen aloittaminen

ehkäisymenetelmät

suunnittelematon raskaus ja vaihtoehdot: äitiys, adoptio, abortti

sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy

parisuhteen vastuut ja velvollisuudet

seksuaalirikoslaki Tavoite:

ymmärtää seksuaalisuuden ilmenemismuotoja eri elämänvaiheissa, erityisesti murrosiässä

tiedostaa, että seksuaalisuutta säätelee järki, tunne ja biologia

pohtia seurusteluun ja seksuaalikäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä sekä vastuullisuuskysymyksiä

tietää ehkäisymenetelmistä ja niiden käytöstä

tunnistaa yleisimmät sukupuolitaudit ja tietää niiden ehkäisyn ja hoidon

tuntea seksuaalisuuteen liittyviä oikeuksia ja lainsäädäntöä D. RAVITSEMUS Sisältö:

henkilökohtaiset ruokailutottumukset

ravitsemussuositukset

päivän ruokarytmitys

ruoka-aineallergiat ja erityisruokavaliot

syömishäiriöt ja kauneusihanteet

ruoan ja median suhde

ruoan valitsemisperiaatteet

suun ja hampaiden hoito

52

Tavoite:

osata arvioida omia ruokailutottumuksia terveydelliseltä näkökannalta

ymmärtää terveellisen, monipuolisen ja säännöllisen ravitsemuksen merkityksen ihmiselle

tutustua yleisimpiin ruoka-aineallergioihin ja erityisruokavalioihin

osata pohtia syömishäiriöiden syy- ja seuraussuhteita

suhtautua kriittisesti ravitsemusviestintään

päivittää tietoja ja taitoja suu- ja hammashygienian osalta E. LIIKUNTA JA TERVEYS

Sisältö

terveyden ja liikunnan yhteydet

terveysliikunta ja kuntoliikunta

henkilökohtainen liikuntaohjelma ja oman kunnon seuranta

liikuntavarusteet

yleisimmät liikuntavammat ja niiden hoito

doping

Tavoite:

ymmärtää liikunnan positiiviset terveysvaikutukset

tietää, miten harrastaa joko terveysliikuntaa tai kuntoliikuntaa

kannustaa liikunnallista elämäntapaa

tietää yleisimmät liikuntavammat sekä niiden ensiavun

tiedostaa kiellettyjen aineiden terveysriskit

Vuosiluokka 8 A. ITSENSÄ HOITAMINEN Sisältö:

väsymys, lepo, uni

stressi ja rentoutuminen

sairaudet elämäntapavalintojen ilmentäjinä

nuorten yleisimpien sairauksien hoito (päänsärky, vatsavaivat, flunssa, hartiakipu)

suomalaiset kansantaudit (sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, allergiat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat) sekä diabetes

lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö

koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut

53

Tavoite:

ymmärtää riittävän unen, levon, ulkoilun ja liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen

stressinhallinta

osata hoitaa yleisimpien sairauksien oireita

tunnistaa suomalaisten kansantaudit ja tietää miten omilla elämäntapavalinnoilla niitä voi välttää

kiinnittää huomiota lääkkeiden järkevään käyttöön

olla tietoinen tarjolla olevista terveyspalveluista ja osata tarvittaessa hakeutua niihin B. PÄIHDEAINEET Sisältö:

päihteiden käytön syyt, vaikutukset ja lähiympäristön merkitys

median merkitys päihteisiin liittyviin mielikuviin ja käytön aloittamiseen

tupakka (aloittaminen/riippuvuus/lopettaminen, terveysriskit, passiivinen tupakointi ja tupakkalaki) ja nuuska

alkoholi (humala/krapula, riippuvuus/sairaus, terveysriskit, alkoholilaki)

huumausaineet (kokeilu/käyttö/koukku/hoitoonohjaus, terveysriskit, huumausainelaki)

imppaaminen

lääkkeet päihdekäytössä Tavoite:

pohtia päihdyttävien aineiden kokeilun syitä ja seurauksia

tietää päihdeaineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen

pystyä kriittisesti arvioimaan median luomia mielikuvia päihteiden käytöstä

tuntea päihteiden käyttöön liittyvää lainsäädäntöä C. ENSIAPU JA TURVALLISUUS Sisältö:

auttamisvelvollisuus

hätäilmoitus

kylkiasento, puhallus- ja paineluelvytys

shokki

suuret verenvuodot

äkilliset sairaskohtaukset

toiminta muissa onnettomuus-, tapaturma- ja vaaratilanteissa

turvallisuus kotona, vapaa-aikana, koulussa, vesi- ja tieliikenteessä

lähiympäristön vaaranpaikat ja parannusehdotukset

nuorten oikeudet ja velvollisuudet Tavoite:

ymmärtää lähimmäisen auttamisen kansalaisvelvollisuudeksi

osata tehdä hätäilmoitus

osata antaa turmatilanteen vaatiman perusensiapu niin maalla kuin vedessäkin

osata toimia erilaisissa tapaturmatilanteissa

ennakoida ja tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä elämänpiirissään

tuntea nuoriin kohdistuvaa lainsäädäntöä

54

TYÖTAVAT Terveystiedon opetuksessa pyritään oppilaslähtöisyyteen, toiminnallisuuteen ja osallistuvuuteen. Oppilaiden omien kokemusten kautta rakentamat käsitykset ovat paljon pysyvämpiä kuin opettajan välittämä uusi informaatio. Tuntitilanteessa käytetään monipuolisia työtapoja aiheesta riippuen. Esimerkkejä opetusmenetelmistä:

yksilö- ja pienryhmätyöskentely

ryhmäkeskustelu ja väittely

kirjoittamalla oppiminen

roolinäytelmä

haastattelu

tapausopetus

yhteistoiminnallinen työskentely

ongelmalähtöinen oppiminen

rentoutusharjoitukset

kiertopistetyöskentely

pelit ja tietokilpailut

ATK-avusteinen opetus

asiantuntijavierailut jne.

ARVIOINTI Juupajoen kunnan peruskouluissa toimitaan valtakunnallisten arviointikriteerien suunnassa. Terveystiedon arviointi painottuu ryhmädynamiikan hallintaan, tuntiaktiivisuuteen ja kirjallisiin näytetöihin. Terveyttä edistävät elämäntavat ja erityinen harrastuneisuus huomioidaan myönteisellä tavalla arvioinnissa. Terveystiedon arviointi voi olla

oppilaan itsearviointia

arviointikeskusteluja

jatkuvan näytön arviointia

toiminnallisuuden arviointia

esitelmien, raporttien ja ryhmätöiden arviointia

vihkojen ja kansioiden arviointia

kirjallisia töitä, testejä ja kokeita. Koko arvioinnin pohjana toimivat kuitenkin valtakunnallisen opetussuunnitelman antamat päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 KASVU JA KEHITYS Oppilas

tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan

55

terveysvaikutuksia

osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään

osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.

TERVEYS ARKIELÄMÄN VALINTATILANTEISSA Oppilas

tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden, kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään

tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

VOIMAVARAT JA SELVIYTYMISEN TAIDOT Oppilas

osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet

osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

TERVEYS, YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Oppilas

tietää tavallisimmat kansansairaudet ja niiden riskitekijöitä

osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään

tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti

osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.

56

6.3.8. USKONTO

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Vuosiluokat 1 – 2

TAVOITTEET

Esitellä seurakunnan toimintaa ja tutustuttaa kristinuskon perusteisiin, kirkkovuoden keskeisiin juhlapäiviin ja perhejuhliin.

Luoda pohjaa Raamatun maailman ja kertomusten ymmärtämiselle.

Tutustuttaa hengelliseen musiikkiin ja virsiin.

Ohjata yhteiselämän pelisääntöjä, niin että oppilas pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä ja soveltaa oppimaansa arkipäivän ymmärtämiseksi.

SISÄLTÖ

oppilaan omat kysymykset

lapsi ja hänen lähimmäisensä

koti, toveripiiri ja koulu

hyvyys ja pahuus lasten maailmassa

Jumala isänä ja Luojana

Jeesuksen kotimaahan tutustuminen

Jeesuksen elämään tutustuminen Raamatun kertomusten avulla

Raamattu

Virsikirja ja hengellisiä lauluja

kotiseurakuntaan tutustuminen

kirkko, jumalanpalvelus, kaste, ehtoollinen, konfirmaatio, hautajaiset

rukous, Isä meidän -rukous

lähetystyö

kirkkovuosi

hiljentymisen kokeminen

kultainen sääntö

tutustuminen muihin uskontoihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään

Vuosiluokat 3 – 6

TAVOITTEET

Opetuksen tavoitteena on

perehdyttää omaan uskontoon Raamatun kertomusten kautta

perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen

tutustuttaa muihin uskontoihin

auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä

kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

57

Oppilas

oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä

tutustuu Uuteen Testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin

tutustuu Vanhan Testamentin keskeisiin kertomuksiin

oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren

tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja kotiseurakunnan toimintaan

tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin

oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista.

SISÄLTÖ

eettisiä kysymyksiä

Jumala kutsuu matkalle

Luvattu maa

seurakunnan elämää

aikojen alussa

uskonto ja elämän juhlat

Jeesuksen opetuksia

joulun ja pääsiäisen aika

hengellisiä lauluja

ARVIOINTI

Uskontoa arvioidaan valtakunnallisen opetussuunnitelman antaman hyvän osaamisen kuvauksen mukaan.

58

Vuosiluokat 7 – 9

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 7 – 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TAVOITTEET Oppilas

tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä

perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana

perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa

perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen

tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

SISÄLTÖ

Maailmanuskonnot

keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet

uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu

Vanha Testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä

Vanha Testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta

Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä

Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö

Raamatun kulttuurivaikutuksia

Kirkko

keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä

kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia

kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko

kristilliset symbolit

Suomalainen katsomusperinne

yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä

uskonnonvapaus

luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta

suomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

59

Ihminen eettisenä olentoja

eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen

kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen

ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana

kristillisen etiikan peruspainotukset kuten Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset

ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja

evankelisluterilaisesta kirkosta. Oppilas

tuntee Raamatun keskeisen sisällön

tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet

tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen

ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä. Oppilas

ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta

tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa

tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet

arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa. Oppilas

tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen

hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla. Oppilas

kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan

tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

60

6.3.9. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

(OPS PERUSTEET 20 §) Elämänkatsomustieto on yleissivistystä, erilaisten katsomuksellisten, näkemysten ja oppien esittelyä. Se on yksilön henkilökohtaisen katsomuksen rakennusainetta, omien elämänasenteiden, arvojen, vastuullisuuden ja suvaitsevaisuuden perustietoa monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Elämänkatsomustietoa voivat opiskella pakollisena aineena vain uskontokuntiin kuulumattomat opiskelijat. Elämänkatsomustietoa opetetaan sama tuntimäärä kuin kunnan opetussuunnitelman tuntijaossa on määrätty uskonnon opetukseen.

TAVOITTEET

Elämänkatsomustiedon opetus tukee hyvän ihmisen kasvua. Hyvä ihminen ottaa toiset huomioon ja toteuttaa kansalaisena demokratian ja kestävän kehityksen periaatteita. Tavoitteena on, että oppilas

ymmärtää erilaisia katsomuksellisia näkökulmia ja osaa eritellä katsomuksellisten kysymysten ratkaisuja ihmisoikeusetiikan perustalta

tutkii eurooppalaisia ja muiden kulttuurien perinteitä siten, että hänelle muodostuu monipuolinen katsomuksellinen yleissivistys

saa tukea oman elämänkatsomuksen muodostumiselle.

SISÄLTÖ

Sisällöistä muodostetaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien ja luokka-asteiden koostumuksen mukaan.

Vuosiluokat 1 – 2

SISÄLTÖ

Etiikka: Oppilas

kykenee kuvailemaan hyvän ihmisen piirteet

osaa kuvailla, millainen on hyvä maailma

osaa arvioida, mikä elämässä on tärkeää.

61

Kulttuuri: Oppilas

tuntee keskeisiä piirteitä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä, juhlista, tavoista ja myyteistä

on selvillä omista juuristaan.

Yhteiskunta: Oppilas

kunnioittaa elämää ja luontoa, arvostaa toista ihmistä ja ymmärtää omien tekojensa seuraukset

ymmärtää sääntöjen ja lupausten merkityksen kotona, koulussa ja harrastuksissa.

Ajattelun taidot: Oppilas

osaa erottaa tunteen ja teon

osaa tunnistaa ja kuvailla tunnetiloja ja osaa arvioida omia tekojaan

oppii epäilemään ja kysymään.

Työskentelyn taidot: Oppilas

huolehtii vastuullisesti tehtävistään ja työskentelyvälineistään

osallistuu keskusteluun, kuuntelee ja auttaa toista työskentelyssä.

Vuosiluokat 3 – 6

SISÄLTÖ

Etiikka: Oppilas

osaa arvioida kriittisesti oikeita ja vääriä tekoja

osaa pohtia hyvän ja pahan ongelmia

tiedostaa, että ihminen ja yksilö yhteiskunnan jäsenenä on vastuussa omista teoistaan suhteessa luontoon, toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan

tuntee käsitteen kestävä kehitys

osoittaa hyvää kykyä ymmärtää toisen näkökantoja.

Kulttuuri: Oppilas

tuntee oman kulttuuritaustansa, on tietoinen oman perheen maailmankatsomuksesta ja osaa hahmottaa omaa elämänkatsomustaan

62

tunnistaa uskonnottoman kulttuurin piirteitä, kuten juhlat ja riitit.

Yhteiskunta: Oppilas

ymmärtää käsitteen uskonnonvapaus, tunnustuksellisuus

tuntee ihmisoikeuksia

tietää vähemmistön ja enemmistön oikeuksista ja velvollisuuksista

tuntee käsitteen maahanmuuttaja ja pakolainen sekä osaa luetella vähemmistöjä.

Ajattelun taidot: Oppilas

osaa arvioida moraalisin ja kriittisin perustein mediaviestintää ja erilaisia elämäntilanteita

kykenee pohtimaan ajankohtaisia aiheita ja muoti-ilmiöitä kriittisesti

tunnistaa käsitteet elämänkatsomus ja maailmankuva.

Työskentelyn taidot: Oppilas

osaa perustella oman näkemyksensä

osaa kuunnella ja vastata kuultuun

arvostaa oppiainetta ja suhtautuu asiallisesti opiskeluryhmän jäseniin. 3. – 6. luokkien elämänkatsomustiedon opetukseen kuuluu tutustumiskäyntejä museoihin, eri kirkkokuntien uskonnonharjoittamispaikkoihin ja luontokohteisiin.

ARVIOINTI ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE (VÄLTTÄVÄ) Oppilas osallistuu opetukseen. Suoriutuu hyväksytysti yhdestä kirjallisesta tehtävästä. ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ)

osaa erottaa oikean ja väärän

tietää lapsen oikeuksista

ymmärtää ystävyyden ja sosiaalisen elämän merkityksen

rohkenee esittää omia näkemyksiä ja kriittisiä kysymyksiä

osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuuria

osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (maailmankatsomus, elämänkatsomus, kulttuuri, suvaitsevaisuus, vähemmistöt ja arvot)

ymmärtää sekulaarisen ja uskonnollisen katsomuksen eron

63

6.3.10. HISTORIA

Vuosiluokat 5 – 6

TAVOITTEET Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta.

SISÄLTÖ

Kunnassamme noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Opetusta pyritään elävöittämään liittämällä opettaviin aiheisiin mahdollisimman paljon paikallista historiaa mm. opintokäynnein ja valmista materiaalia hyödyntäen. Opintokäyntikohteita voivat olla esim.

Koskenjalka

Lylyn viestimuseo

Kallenaution kestikievari

Perinnekorsu Juupajoen Suomelan pihassa

Juupajoen ja Korkeakosken kirkot. Paikallishistorian valmista materiaalia ovat esim.

Juupajoen historia

Lylyn kautta

Muistoja muurahaispolun varrelta.

ARVIOINTI

Historian arvioinnissa toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman päättöarvioinnin kriteereitä arvosanalle 8.

Vuosiluokat 7 – 8

TAVOITTEET Historian opetuksen tehtävät ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Lisätavoitteita ja tarkennuksia voidaan kirjata seuraavasti: Tavoite on:

kertoa oppilaille kiinnostavasti menneistä oman kansan mutta myös muun maailman näkökulmasta

pyrkiä löytämään yhteyksiä nykypäivään

kiinnittää huomiota siihen, että menneistä virheistä voidaan oppia

oman kotiseudun, Juupajoen ja Pohjois-Pirkanmaan menneisyyteen perehtyminen.

64

SISÄLTÖ

Sisältö valtakunnallisten perusteiden aihealueiden mukaisesti paikallisesti maustettuna

Vuosiluokka 7

1800-luvun historia

Suomen historia: autonominen aika tarkasti

Euroopan historian keskeiset tapahtumat sekä myös lyhyesti muiden maanosien historiaa pääpiirteittäin

tutustuminen Koskenjalan avulla paikkakunnan kenkä- ja nahkateollisuuden syntyyn ja kehitykseen

ajankohtaisaiheiden seuraaminen lehtien avulla sekä oman kotiseudun osalta että laajemmaltakin: oppilaiden tekemät sanomalehtikatsaukset

Vuosiluokka 8

1900-luvun historia

Suomen itsenäistyminen ja itsenäisyyden aika

Euroopan historia: maailmansodat ja niihin johtaneet syyt ja tapahtumat sekä sotien jälkeinen kehitys

muut maanosat pääpiirteittäin

Juupajoen paikallishistoriaa kirjallisen ja kuvallisen materiaalin sekä paikallisten asukkaiden ja asiantuntijoiden avulla sekä oppilaiden omiin tutkimuksiin perustuvien esitelmien pohjalta

tutustuminen perinnekorsuun, Kallenautioon ym. historiallisiin kohteisiin retkien tai esitysten ja kuvien avulla

1800-luvulta nykyaikaan ulottuvan teeman voi valita vuosittain valtakunnallisiin perusteisiin sisällytetystä luettelosta.

ARVIOINTI Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ovat sovellettavasti valtakunnallisten perusteiden mukaiset.

65

6.3.11. YHTEISKUNTAOPPI

Vuosiluokat 7 – 9

TAVOITTEET

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 – 9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista.

SISÄLTÖ Juupajoen yläkoulussa noudatetaan valtakunnallista yhteiskuntaopin opetussuunnitelmaa oppiaineen sisältöjen osalta. Asiantuntijoita kutsutaan niin yksityissektorilta kuin julkiseltakin sektorilta. Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vierailut edistävät oppilaiden ymmärrystä paikallisesta päätöksenteosta. Päättöluokkalaiset vierailevat vuosittain kunnantalon valtuustosalissa kunnanjohtajan kutsusta. Vaalivuosina opetus mahdollisine varjovaaleineen ajoitetaan valtakunnallisen vaalikampanjanjoinnin yhteyteen. Uutisviikon tapahtumia käsitellään säännöllisesti oppituntien yhteydessä.

ARVIOINTI Juupajoen yläkoulussa noudatetaan valtakunnallista yhteiskuntaopin opetussuunnitelmaa oppiaineen arvioinnin osalta.

66

6.3.12. TAITO- JA TAIDEAINEET (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja

kotitalous)

Taito- ja taideainekasvatuksessa rohkaisemme lasta luovaan ilmaisuun taiteen, kuvan, käden taitojen, materiaalien, mielikuvien, muodonantamisen, musiikin, liikunnan ja esteettisen mielihyvän avulla. Tavoitteena on oppilaan mielikuvituksen rikastuttaminen, elämysten antaminen, kyky eläytyä erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin.

MUSIIKKI

Vuosiluokat 1 - 2

TAVOITTEET · Oppilas saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänelle syntyy myönteisiä asenteita musiikkiin. Monipuolisilla työtavoilla sekä soittimistolla harjaannutetaan oppilaan tietoja ja taitoja. Hän saa valmiuksia musiikin vastaanottamiseen ja ilmaisuun sekä yksin että ryhmässä. Tämä kehittää sosiaalisia taitoja.

SISÄLTÖ Musiikki on oleellinen osa alkuopetusta. Musiikkituokiot sisältävät

leikinomaista toimintaa ja iloista yhdessäoloa

laulamisen ilon kokemista

lauluja, laululeikkejä ja musiikillista ilmaisua

rytmien tuottamista, rytmitavuja keho- ja koulusoittimilla

musiikin kuuntelua

soittamista erilaisin soittimin

musiikin esittämistä.

Vuosiluokat 3 - 4

TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus musiikkiin, luoda myönteisiä asenteita ja tarjota elämyksiä. Opetuksessa annetaan monipuolisin keinoin perustietoja ja -taitoja musiikin eri osa-alueilta. Rohkaistaan oman soitinopetuksen aloittamiseen.

67

SISÄLTÖ

a) Tiedot

musiikin historia: tuntee keskeistä suomalaista musiikkia

soittimet; eri soittimiin ja soitinryhmiin tutustuminen, eri äänityypit, (sopraano, altto, tenori, basso); eri kuorotyypit

musiikin teorian perustaidot

b) Taidot

kuuntelu; eri aikakausien musiikki ja eri musiikkilajit

laulu

soitto; koulusoittimet, mm. nokkahuilu

rytmitajun kehittäminen

Vuosiluokat 5 – 9

TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostus musiikkiin, luoda myönteisiä asenteita ja tarjota elämyksiä. Opetuksessa annetaan monipuolisin keinoin perustietoja ja -taitoja musiikin eri osa-alueilta. Rohkaistaan oman soitinopetuksen aloittamiseen.

SISÄLTÖ

a) Tiedot

musiikin historia; merkittäviä ulkomaisia säveltäjiä

soittimet; sinfoniaorkesteri

musiikin teorian perustietojen syventäminen

b) Taidot

kuuntelu; eri aikakausien musiikki ja eri musiikkilajit

laulu

soitto; koulusoittimet, mm. nokkahuilu

rytmitajun kehittäminen

ARVIOINTI Musiikin arviointi toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman arvosanalle 8 annettujen kriteereiden hengessä.

68

KUVATAIDE

TAVOITTEET Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on tuoda visuaalinen maailma, niin havainnot, oma ilmaisu kuin taiteen vastaanottaminenkin osaksi oppilaan koulutyötä. Oppitunnit rakennetaan muihin oppiaineisiin eheyttäen teemoittain, luoden kiireetöntä ja pitkäjänteistä työprosessia, jolloin tunteihin sisältyvät 1) kuvataiteellinen tavoite 2) suunnittelu 3) luonnostelu 4) toteutus 5) arviointi.

SISÄLTÖ

Vuosiluokat 1 – 2

tekemisen ilo

käden motoriikan harjaannuttamista

työvälineiden käytön harjaannuttamista

pitkäjänteiseen työskentelyyn ohjaamista

monipuolista tekemistä eri tekniikoin (kuvataiteen perustekniikoita)

taidenäyttelykäyntejä lähiympäristössä mahdollisuuksien mukaan

Vuosiluokat 3 – 6

Oman tekemisen ja keskustelun avulla viritetään omaa mielikuvitusta ja kehitetään esteettisten arvojen tunnistusta ja valintojen tekoa. Kuvataiteellisina, sisällöllisinä tavoitteina ovat tila, materiaali, jännite, rytmi, muoto, väri, liike, aika ja viiva. Oma ja vieras kulttuuri, nykytaide, kotiseudun arkkitehtuuri, koulun/kodin taide, muotoilu, Suomen taiteen kultakauden mestareita käsitellään esimerkin omaisesti, lisäksi teollista suunnittelua ja ympäristöestetiikkaa, media ja kuvaviestinnän alkeita. Kuvailmaisu toteutetaan mahdollisimman monipuolisesti: piirtäen, maalaten, muotoillen, rakentaen, esittäen, graafisesti. Kuvan merkityksen ymmärtämistä viestinnän välineenä painotetaan ylemmille luokille siirryttäessä asteittain. Toteutuksessa kehitetään perusasioiden ymmärtämistä, tekniikoiden hallintaa ja mediateknologian alkeita. Taidehistoria ja kuvatulkinta syvenevät. Eri kulttuureiden ja taidesuuntauksien osuus taidehistorian muodossa lisääntyy. Yhdessä työskentely, toteutus ja arviointi jatkuvat rakentuen alemmilla luokilla opittuihin työskentely- ja toimintatapoihin. Luokkatilaan kutsutaan vierailijoita sekä itse vieraillaan taidenäyttelyissä mahdollisuuksien mukaan. Omia töitä pidetään esillä mahdollisimman paljon. Media-analyysit, TV-elokuvien, mainosten, videoiden sekä digitaalisen kuvan käsittely toteutetaan huomioon ottaen paikalliset olosuhteet. Yhteistoimintaa koulujen ja naapurikuntien kanssa pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan.

ARVIOINTI Arviointia toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman päättöarvioinnin hengessä.

69

Vuosiluokat 7–9

SISÄLTÖ Taiteen tuntemus

Suomen taide (modernismi)

maailman taiteen modernismin tyylilajeja

taidekuvan erittely (formalismi) Kuvailmaisu

sommittelu (teoria ja harjoituksia)

värioppia

tila (1 – 3 pakopisteen perspektiivit sekä väriperspektiivi)

piirtimet: hiili, tussiterät, kuitukärki, pastellit

maalaus: akvarellitekniikkaa

kuvanveisto: keramiikka ja poltto Media ja kuvaviestintä

kuva-analyysejä

pieniä mediakertomuksia: sarjakuva, video

digitaalisen kuvan käsittely kuvankäsittelyohjelmalla ja skannaus

graafinen suunnittelu: heraldiikka Ympäristöestetiikkaa sekä rakennuksissa, arkkitehtuurissa että teollisessa muotoilussa

VALINNAINEN 8. LK

SISÄLTÖ

Taiteen tuntemus

Suomen vanha taide

nykytaide

ympäristötaide Kuvailmaisu

värin psykologia, väriharmoniat

piirtimet: rasvaliitu ja kuivapastellit

maalaus: akryylivärit, akvarellit

kuvanveisto: metalliverkkoveistokset, kierrätysmateriaalit, keramiikka Media ja kuvaviestintä

video

digitaalinen kuvankäsittely

kuva-analyysi: reseptioanalyysi

70

Ympäristöestetiikka

asiakasprofiilin perusteella tehty muotoiluharjoitus

modernismin suunnittelufilosofiat: funktionalismi

VALINNAINEN 9. LK

SISÄLTÖ Taiteen tuntemus

Suomen nykytaide

käsitetaide

taide-portfolio Kuvailmaisu

maalaus: öljyvärit, lateksit

piirustus: kuvitus ja kollaasitekniikka

kuvanveisto: keramiikkaa värilasitteilla Media ja kuvaviestintä

mediaprojektin hallinta

kuva-analyysi: semiotiikka ja formalistinen analyysi

kaupalliset kuvat Ympäristöestetiikka ajallinen ja paikallinen tilanne huomioiden Mahdollisesti teollista muotoiluanalyysiä

71

ARVIOINTI

Vuosiluokat 7 - 9

Arvosana Oppilaiden arviointikriteerit

Heikko 4 Ei käy oppitunneilla.

Työn suunnittelu ja toteutus ei kiinnosta.

Ei ole saanut yhtään työtä valmiiksi.

Välttävä 5 – 6 On paljon poissa.

Työn suunnittelu ja toteutus ei kiinnosta.

Opettaja joutuu jatkuvasti puuttumaan työskentelyyn virheiden ja laiminlyönnin takia.

Häiritsee muiden oppilaiden työrauhaa.

Ei saa töitään valmiiksi tai tekee kaiken hätäisesti hutiloiden.

Tyydyttävä 7 Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa.

Yrittää parhaansa.

Ei aina muista opetettuja asioita.

Tarvitsee usein muiden apua.

Ei oikein jaksa seurata opetusta.

Ei häiritse muiden oppilaiden työrauhaa.

Saa työnsä valmiiksi.

Hyvä 8 Työn suunnittelu ja toteutus sekä oman työn arviointi kiinnostaa.

Keskittyy tekemäänsä.

Muistaa opetetut asiat. Yrittää parhaansa.

Yrittää itse ratkaista visuaalisia ongelmakohtia.

Kysyy joskus opettajalta neuvoa.

Osallistuu opetuskeskusteluihin.

Auttaa myös muita oppilaita.

Työn jälki on siisti ja hyvä.

Kiitettävä 9 Harrastaa vapaa-aikanaan kuvataiteita ja haluaa oppia lisää.

Pyrkii suunnittelemaan omaperäisiä ja vaikuttavia töitä.

Ymmärtää kuvan tutkimisen merkityksen.

Ei tyydy tavanomaiseen ratkaisuun.

Ratkaisee itse työssä eteen tulevat ongelmakohdat.

Osallistuu aktiivisesti opetuskeskusteluihin.

Osaa eri tekniikoita ja soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa.

Auttaa mielellään muita oppilaita.

Työn laatu on kiitettävää.

Kiitettävä 10 Omaa visuaalisen erityislahjakkuuden.

Harrastaa kuvataiteita paljon ja monipuolisesti.

Suunnitelmat ja niiden toteutukset erottuvat omaperäisyydellään ja taidoillaan selvästi muista.

Tunti- ja vapaa-ajan työskentely on laadultaan erinomaista.

Arvioi, oppii ja kehittyy myös itsenäisesti.

Pystyy huomioimaan tuntitilanteessa muut oppilaat myönteisesti.

72

KÄSITYÖ

TAVOITTEET

Käsityön opetuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti oppilaiden käden taitoa, suunnittelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa sekä asennoitumista turvalliseen työntekoon. Turvalliset työskentelyolosuhteet taataan niin, että työturvallisuus ei missään olosuhteissa vaarannu. Turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat ryhmäkoon pitäminen sellaisena, että jokaiselle oppilaalle löytyy työskentelypiste sekä se, että turvallisuusvälineet, laitteet ja koneet ovat moitteettomassa kunnossa. Turvallisten työtapojen opettamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota työvälineiden oikeaan käyttöön, suojavälineiden käyttöön sekä työskentelyn kiireettömyyteen. Käsityön tekemisessä korostuvat itsenäinen työskentely ja yhteistyö toisten oppilaiden kanssa, oman käden työn arvioiminen ja arvostaminen, tekemisen ilo. Käsityön opetuksessa keskeistä on perustietojen ja -taitojen antaminen sekä myönteisten asenteiden luominen käsityön opiskelulle ja harrastamiselle. Käsityötä opetetaan vuosiluokilla 1 – 2 monia materiaaleja ja tekniikoita käyttävänä käsityöaskarteluna. Vuosiluokilla 3 – 4 käsityönopetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä. Oppilailla on puolet lukuvuodesta tekstiilityötä ja puolet teknistä työtä. Vuosiluokilla 5 – 9 syvennetään ja kartutetaan oppilaan käsityötietoja ja -taitoja. Viidennelle luokalle tullessaan oppilas on valinnut teknisen tai tekstiilityön viidettä ja kuudetta luokkaa varten. Tällöin oppilas saa lukuvuodessa kahdeksan viikon ajan opetusta myös toisessa käsityön osa-alueessa. Seitsemännellä luokalla opetus on samansisältöinen kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä sekä teknisestä että tekstiilityöstä. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla oppilaalla on mahdollisuus valita tekninen tai tekstiilityö valinnaiseksi aineeksi.

SISÄLTÖ

Käsityön oppisisällöt

Vuosiluokat 1 – 2

Kehitetään oppilaan hienomotorisia kykyjä, käden motoriikkaa, havaintokykyä sekä silmän ja käden yhteistoimintaa.

Oppiaineksen valinnassa otetaan huomioon erilaisten valmiuksien harjoittelu ja erilaisiin materiaaleihin tutustuminen.

Oppilaille annetaan valmiuksia töiden itsenäiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Oppilasta ohjataan pitkäjänteiseen työskentelyyn.

Työt sisältävät askartelutöitä, tekstiilitöitä sekä teknisen työn alkeita.

73

Tekstiilityön oppisisällöt

Vuosiluokat 3 – 4

ompelukoneeseen tutustuminen

pieniä ompelutöitä

lankatöiden alkeita eri tekniikoita käyttäen

Vuosiluokat 5 – 6

kaavan osiin tutustuminen

oman vaatteen tai käyttöesineen valmistus

lankatöitä eri tekniikoin

erikoistekniikoihin tutustuminen (esim. kankaanpainanta, huovutus, solmeilu)

Vuosiluokka 7

ylä- tai alaosan vaatteen valmistaminen erilaisia tekniikoita hyödyntäen

tutustuminen saumurin käyttöön

perehdytään mahdollisuuksien mukaan oman kotiseudun ja suomalaiseen käsityöperinteeseen

oppilaalla mahdollisuus toteuttaa pieniä töitä sisustustekstiilien, asusteiden ja vaatehuollon alueelta

8. – 9. lk valinnainen tekstiilityö

kankaankudonnan alkeisiin tutustuminen

vaatteiden ja asusteiden valmistusta eri tekniikoin oman suunnitelman mukaan

huomioiden aiempien vuosien työt oppilas rikastuttaa valmistamaansa ommeltua, neulottua, huovutettua, kudottua tms. tuotetta erikoistekniikoin tavoitteena uuden oppiminen

74

Teknisen työn oppisisällöt

Vuosiluokat 3 – 4

käsityökaluihin tutustuminen

pieniä puu- ja metallitöitä

puun värjäys

työkalujen ja työtilan järjestyksestä huolehtiminen

Vuosiluokat 5 – 6

yksinkertainen elektroniikkatyö

puu- ja metallityötaitojen syventäminen

pintakäsittelyä

Vuosiluokka 7

teknisen työn tietojen syventäminen

oman työn suunnittelu

puuntyöstökoneisiin tutustuminen

Vuosiluokat 8 – 9

aiemmin opitun tiedon syventäminen

metallintyöstökoneisiin tutustuminen

elektroniikka-, muovi- ja metallityöt

ARVIOINTI Oppilasta arvioidaan käsityöntekijänä valtakunnallisten perusteiden mukaan.

75

LIIKUNTA

TAVOITTEET

Liikunnan opetuksen tavoitteena on kiinnostuksen herättäminen liikuntaan ja liikunnan ilon kokeminen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena toimintana, joka edesauttaa oppilaan kokonaisvaltaista kasvua. Pyrkimyksenä on, että oppilaat

ymmärtävät liikunnan merkityksen oman fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä

toimivat ryhmässä reilun pelin hengessä

omaksuvat liikunnan perustaitoja ja -tietoja sekä turvallisia liikuntatapoja.

Vuosiluokat 1 - 2

SISÄLTÖ Lajituntemuksen perusteita Yleisurheilu

juoksu, hyppy- ja heittoharjoituksia Suunnistus

liikkumista luonnossa

kartan alkeet Voimistelu

perus-, teline- ja välinevoimistelu

musiikkiliikunta

satuvoimistelua Palloilu

erilaisten pallojen käsittelyharjoituksia

palloleikkejä, pien- ja viitepelejä Luistelu

perusharjoituksia jäällä

pelejä ja leikkejä

omista urheiluvälineistä huolehtiminen Hiihto

perusharjoituksia ladulla: perinteinen hiihto, mäenlaskua ja -nousua

omista urheiluvälineistä huolehtiminen

76

Uinti

uimahallikäyntejä mahdollisuuksien mukaan

Vuosiluokat 3 – 9

SISÄLTÖ

Ulkoliikuntaa olosuhteiden mukaan: Syksyllä ja keväällä Yleisurheilua

juoksut, heitot, työnnöt ja hypyt Suunnistusta

karttamerkit, kompassi, erilaisia karttoja, matkan arviointia, retkeilyä Jalkapalloa ja pesäpalloa

lajinomaisia tekniikka- ja taktiikkaharjoitteita sekä pienpelejä Erilaisia leikkejä, lenkkejä ja pyöräilyä Talvella

hiihtoa ja luistelua hyödyntäen koulun lähimaastoja erilaisten ja monipuolisten harjoitteiden tekemisessä.

Sisäliikuntajaksoissa vaihtelevat erilaiset pallopelit, voimistelu, leikit, kuntopiirit ja musiikkiliikunta kunkin koulun paikallisten olosuhteiden mukaan. Erilaiset lajiharjoitteet vaikeutuvat taitojen karttumisen myötä huomioiden oppilaiden vallitseva kehitystaso. Liikunnan keskeiset sisällöt toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti, poikkeuksena uinti, jonka opetuksen kohdalla on huomioitava se, että paikkakunnalla ei ole omaa uimahallia. Keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan omaa harrastuneisuutta. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää naapurikuntien uimahallipalveluja. Oman kunnan alueella kesäisin nuorisotoimen järjestämissä uimakouluissa on mahdollisuus saada ohjattua uimaopetusta. Seutukunnan koulujen turnauksiin osallistumista mahdollisuuksien mukaan.

77

ARVIOINTI

Liikunnan arviointi on sanallinen 3. luokan keväälle asti. Vuosiluokilla 4 – 6 arvioidaan numeerisesti huomioiden oppilaan asenne, tiedot ja taidot sekä harrastuneisuus monipuolista liikuntaa kohtaan. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä voimavaroja, jotka liikuntatuntien aikana ovat opettajan ja muiden oppilaiden nähtävissä. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä sekä päättöarvioinnin kriteerit numerolle 8 ovat voimassa myös Juupajoella.

KOTITALOUS

Vuosiluokka 7 Kotitalouden opetusta ohjaavat valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt.

TAVOITTEET

Oppilas

oppii käytännön käden taitoja

innostuu arjen hallinnassa tarvittavien käytännön taitojen tekemisestä ja oppii harkitsemaan ja tekemään valintoja toiminnassaan

oppii ryhmä- ja yhteistyötaitoja

ymmärtää ruokailutottumusten merkityksen omaan terveyteensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä ruoka-ainevalintoja

osaa valmistaa tavallisia, helppoja perusruokia ja -leivonnaisia kirjallisen ohjeen mukaan.

SISÄLTÖ Perhe ja yhdessä eläminen

hyvät tavat

omien jälkiensä siistiminen

yhteistyötaidot Ravitsemus ja ruokakulttuuri

perusruoanvalmistusmenetelmät

terveellinen ruoka: ruokaympyrä ja lautasmalli

elintarvikkeiden säilytys

hygienian merkitys keittiötyössä

perusleivonnaiset Kuluttaja ja muuntuva yhteiskunta

kuluttajan vastuu ja oikeudet

oman rahan käytön suunnittelu

78

Koti ja ympäristö

tekstiilien hoito (omat vaatteet, liinavaatteet)

jalkineiden hoito

kodin jätehuolto

yleisimpien kodonkoneiden käyttöä ja hoitoa

ARVIOINTI Välttävät tiedot: on paikalla mutta ei osallistu opetukseen. Arvioinnissa lähtökohtana ovat valtakunnalliset arviointikriteerit hyvälle arvosanalle. Arvioinnissa otetaan huomioon:

asennoituminen oppitunneilla

yhteistyötaidot

vastuun ottaminen ja huolellisuus

omatoimisuus

tietojen ja taitojen hallinta

harrastuneisuus.

79

VALINNAINEN KOTITALOUS 8. – 9. LK

TAVOITTEET

Valinnaisen kotitalouden tavoitteena on syventää 7. luokalla saatuja tietoja ja harjaannuttaa käytännön käden taitoja varmemmaksi. Tietojen soveltaminen käytännön tilanteissa paranee.

SISÄLTÖ Perhe ja yhdessä kasvaminen

yhteistyötaidot

vastuunottaminen annetuista tehtävistä Ravitsemus ja ruokakulttuuri

perusruoanvalmistusmenetelmät

peruselintarvikkeiden tuntemus

eurooppalainen ruokakulttuuri

kaukomaiden ruokakulttuuri

ravintoaineet, niiden merkitys ja saanti terveellisessä ruokavaliossa

tavallisimmat erikoisruokavaliot

kodin juhlat

leivonta

Kuluttaja ja muuntuva yhteiskunta

taloudellisuusajattelu

aktiivinen kuluttaja Koti ja ympäristö

kestävä kehitys

tekstiilien hoito

kodin puhtaanapito

ARVIOINTI Arviointi samoin periaattein kuin 7. luokalla.

80

6.3.13. KAUPALLISET AINEET

TAVOITTEET

Kaupallisten aineiden tavoitteena on, että oppilas:

innostuu taloudelliseen toimintaan ja yrittäjyyteen

oppii talouselämästä sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan ja myöhemmin työelämässä riippuen siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa

ymmärtää omien tekojensa vaikutukset kansan-, euro- ja ekotaloudelle

hahmottaa suomalaisuuden ja kansainvälisyyden merkityksen kaupankäynnissä ja matkailussa

oppii sosiaalista kanssakäymistä ja hyviä tapoja opintokäyntien yhteydessä

tutustuu myös säästävään kulutuskäyttäytymiseen.

Menetelmät:

oppikirjan, hakuteosten, sanomalehtien, katalogien, aikataulujen, tilastojen ym. käyttöön perehtyminen

oppilaskeskeisten, käytännönläheisten ja toiminnallisten opiskelutapojen käyttäminen

ajankohtaisten asioiden seuraaminen tiedotusvälineistä

kotipaikkakunnan ja lähiympäristön elinkeinoelämään tutustuminen yritysvierailujen,

-haastattelujen ja tunneilla käyvien ns. vierailevien tähtien avulla

taloudellisen tiedon hankinta, käsitteleminen ja soveltaminen

esitelmien ja kuluttaja- ja markkinatutkimusten tekeminen

kyselylomakkeiden käyttöön harjaannuttaminen

viestintätekniikan käyttäminen kaupallisten tilanteiden harjoittelemiseksi

kirjanpitotekniikkaan sekä erilaisten lomakkeiden ja kaavakkeiden täyttämisen tutustuminen

SISÄLTÖ

Vuosiluokka 8

kotimaan- ja ulkomaankauppa

rahankäyttö- ja maksutavat

kuluttajatietous

pankkitoiminta

sijoitusasiat

posti ja tele

matkailu

kulttuurien kohtaaminen

kirjanpito

81

Vuosiluokka 9

vakuutukset

verotus

asuminen

yrittäjyys

markkinointi

kirjanpito

ARVIOINTI

Seuraavat arviointikriteerit kuvaavat kaupallisten aineiden arvosanaa 8.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas

tekee annetut tehtävät ja osaa toimia itsenäisesti

sitoutuu yhteisiin sopimuksiin ja suunnitelmiin

ymmärtää kuinka toimitaan eri kaupallisissa tilanteissa

kantaa vastuun omista töistään ja osallistuu ryhmätyöhön tasavertaisesti muiden kanssa

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot

käyttää oppikirjaa ja muita tietolähteitä ( sanomalehdet, esitteet, aikataulut… )

noudattaa suullisia ja kirjallisia ohjeita ( toimintaohjeet, harjoitustehtävät… )

Käytännön taidot

selviytyy ohjatusti erilaisista harjoituksista

ymmärtää talouselämän peruskäsitteitä

osaa käyttää viestintätekniikkaa ohjatusti erilaisissa harjoituksissa

suunnittelee omia töitään ja omaa ajankäyttöään

tunnistaa kirjanpitotekniikan perusteita

ARVIOINTIMENETELMÄT

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

opettaja havainnoi oppilaan yhteistyötaitoja tunneilla

oppilas arvioi itse omia taitojaan

ryhmätoverit antavat palautetta

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot

kotitehtävät

kirjalliset kokeet

opettaja havainnoi työskentelyn yhteydessä tapahtuvaa tiedon soveltamista käytäntöön

Käytännön taidot

opettaja havainnoi käytännön työskentelyä

oppilas ja ryhmätoverit arvioivat työskentelyä ja työn tuloksia

82

6.3.14. MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ PUUTARHANHOITO

TAVOITTEET

MMP:n opetuksen tavoitteena on, että oppilas:

harjaantuu maa- ja metsätaloudessa sekä puutarhanhoidossa käytettäviin työmenetelmiin

tutustuu maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon ammatteihin

oppii ottamaan vastuuta eläinten ja kasvien hoidosta

tutustuu kasvien kasvua sääteleviin tekijöihin ja oppii käyttämään niitä hyväksi kasvien kasvatuksessa

tutustuu Juupajoella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen ja puutarhanhoitoon sekä sen merkitykseen ja kytkentöihin koko kunnan kannalta

saa monipuolisen kuvan siitä, miten maaseutu voidaan pitää elävänä

ymmärtää oman vastuunsa maaseudun ja puhtaan luonnon säilyttäjänä sekä oppii siinä tarvittavia keinoja.

Menetelmät:

kasvien kylvö, istuttaminen, kastelu, lannoittaminen, kasvullinen lisääminen ja muu hoito koulun pihassa ja kasvihuoneessa

oppikirjan, hakuteosta ym. kirjallisen materiaalin käyttö käytännön ongelmien ratkaisussa

maatilavierailut, metsäretket, lemmikkieläinpäivät

koulun kasvien, akvaarion, terraarion ja kompostin hoitaminen

piha- ja viljelysuunnitelmien laatiminen

SISÄLTÖ

Vuosiluokka 8

maanviljely: kasvutekijät, maatalouskoneet, viljelykasvit

kotieläimet

lemmikkieläimet

Vuosiluokka 9

kotipiha

puutarhanhoito

metsätalous

maa- ja metsätalouden ammatit

maatila yrityksenä

maa- ja metsätalouden vaikutuksen ympäristöön

maailman maatalous

ekologinen elämäntapa

83

ARVIOINTI

Maa- ja metsätalouden sekä puutarhanhoidon arvioinnissa pääpaino on työskentelytaidoissa sekä ryhmässä että itsenäisesti. Harrastuneisuus sekä kiinnostus maatilatalouden eri sektoreita kohtaan otetaan arvioinnissa huomioon. Arviointimenetelminä voidaan käyttää: - esitelmien, raporttien ja ryhmätöiden arviointia - vihkojen, postereiden ja kokeiden arviointia - jatkuvan näytön arviointia - oma-aloitteisuuden, vastuunkannon ja toiminnallisuuden arviointia Koska valinnaisaineista ei ole olemassa yksityiskohtaista valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ohjenuorana arvioinnissa kannattanee soveltaa muissa luonnontieteellisissä aineissa annettuja kriteerejä hyvästä osaamisesta (arvosana 8).

6.3.15. TIETOTEKNIIKAN VALINNAISKURSSIT 8. LK JA 9. LK

TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia tiedonhaussa ja tiedonkäsittelyssä.

SISÄLTÖ Tietotekniikan perusteet, tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tiedonhallinta, kuvankäsittely ja internet-palvelut: sähköposti, tiedonsiirto, tiedonhaku sekä www-sivujen laatiminen. Lisäksi eri aihealueita mahdollisuuksien ja oppilaiden mielenkiinnon mukaan.

ARVIOINTI (arvosanalle 8): Oppilas osaa opeteltujen tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen perustoiminnot sekä osoittaa mielenkiintoa ja aktiivisuutta opetettavaa ainetta kohtaan.

84

7. ARVIOINTI

7.1. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilasarvioinnilla opintojen aikana pyritään sekä ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua että kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan seurannan ja/tai koetulosten perustella. Täten todistusarvosanat perustuvat monipuoliseen näyttöön, joita annettaessa otetaan huomioon myös oppilaan työskentely. Päättöarviointi ohjaa lisäopintoihin sekä jatko-opintojen suunnitteluun. Tämän arvioinnin on oltava kansallisesti vertailukelpoista ja oppilaita kohdeltava tasavertaisesti. Päättötodistuksen merkitykselle tulevaisuutta ajatellen pannaan erityistä huomiota. Kaiken oppilasarvioinnin tulee olla luotettavaa ja tasapuolista sekä ottaa huomioon oppilaan edellytykset. Arvioinnin muotoja ovat todistukset, vapaamuotoiset tiedotteet sekä suullinen arviointi.

NUMEROARVOSTELUN TAULUKKO Numeroarvostelussa asteikko on seuraava: 4 hylätty 5 välttävä 6 kohtalainen 7 tyydyttävä 8 hyvä 9 kiitettävä 10 erinomainen

ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 1 – 6 Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle palautetta oppimisestaan ja kannustaa opiskelua.

Arviointiin vaikuttavat

kokeissa menestyminen

tuntityöskentely

tuntiaktiivisuus

kotitehtävien tekeminen

asenne opiskeltavaa ainetta kohtaan

vastuullisuus omasta työskentelystä

yhteistyötaidot.

85

Arviointimuodot

arviointikeskustelut esim. vanhempainvartit

itsearviointi

väliarviointi lukuvuoden aikana

lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä

Arvioitavat oppiaineet

Kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä paitsi vuosiluokilla1 – 4 ympäristö- ja luonnontieto ja vuosiluokilla 5 – 6 biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia yhtenä kokonaisuutena.

Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointiin vaikuttavat

työrauhan ylläpitäminen

sääntöjen noudattaminen

tehtävistä ja tavaroista huolehtiminen

yhteistyökyky

toisten huomioonottaminen

rehellisyys.

Itsearviointi Itsearvioinnin tarkoituksena on, että oppilas oppii arvioimaan oppimistaan ja työskentelytaitojaan.

Todistus Oppilas saa todistuksen kaksi kertaa vuodessa. Välitodistus annetaan kerran lukuvuoden aikana ja lukuvuositodistus kouluvuoden päättyessä. 1. – 2. luokilla ja 3. luokan syyslukukaudella oppilas saa sanallisen arvioinnin. 3. luokan lukuvuositodistuksesta alkaen oppilasta arvioidaan numeerisesti.

ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 7-9 Oppilas saa lukukausitodistuksen kaksi kertaa lukuvuodessa. Oppiaineet arvioidaan numeroin ja oppilaanohjauksesta on maininta todistuksessa. Lisäksi käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanalla, jonka antamiseen on laadittu omat arviointikriteerit. Mukautetut arvosanat erotetaan muista arvosanoista numeron perään merkityllä tähdellä. Arviointia ohjaavat valtakunnalliset kriteerit hyvään (8) arvosanaan. Numeroarvioinnin (lukukausitodistuksen) lisäksi oppilas saa kaksi kertaa lukuvuodessa kirjallisen arvioinnin menestyksestään. Käyttäytymistään ja suhtautumistaan koulutyöhön oppilas arvioi itse kaksi kertaa lukuvuodessa kirjallisesti, samaan kaavakkeeseen opettajat antavat myös oman arviointinsa.

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT JUUPAJOEN PERUSKOULUSSA

86

Arvosana Oppilaan arviointikriteerit

ERINOMAINEN 10 pitää yllä työrauhaa

noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia

huolehtii niin omista kuin yhteisistäkin tehtävistä ja tavaroista

halukas yhteistyöhön

ottaa toiset huomioon

rehellinen ja luotettava

KIITETTÄVÄ 9 huolehtii omalta osaltaan työrauhasta

noudattaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia

huolehtii niin omista kuin yhteisistäkin tehtävistä ja tavaroista lähes aina

yhteistyökykyinen

ottaa toiset huomioon

rehellinen

suhtautuu myönteisesti koulunkäyntiin, mutta jos huomautettavaa, niin suullinen kehotus riittää

HYVÄ 8 huolehtii omalta osaltaan työrauhasta

noudattaa yleensä koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia

omista ja yhteisistä tavaroista ja tehtävistä huolehtiminen tuottaa joskus vaikeuksia

ajoittain yhteistyökykyinen

huomioi yleensä toisetkin

TYYDYTTÄVÄ 7 häiritsee ajoittain työrauhaa

koulun sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattaminen vaihtelee, esim. myöhästelee usein

suhtautuu välinpitämättömästi omiin ja yhteisiin tehtäviin ja tavaroihin

yhteistyökyvyssä parantamisen varaa

ei aina huomioi toisia

on hankkinut useampia jälki-istuntoja

KOHTALAINEN 6 häiritsee työrauhaa

suhtautuu välinpitämättömästi koulun sääntöihin ja yhteisiin sopimuksiin

vastuunkantaminen vähäistä

yhteistyökyky heikkoa

ei huomio toisia

perusteettomia poissaoloja

kielenkäyttö huonoa

VÄLTTÄVÄ 5 häiriökäyttäytyminen tavallista

vastustaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia

ei ota vastuuta

ei halua tehdä yhteistyötä

kiusaa toisia

HYLÄTTY 4 häiriökäyttäytyminen säännöllistä

halveksii koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia

haluaa estää muidenkin yhteistyötä

kiusaa toisia ja pinnaa koulusta

87

7.2. OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET Pääosin oppilas suorittaa peruskoulun yhdeksässä vuodessa. Opintojen etenemistä voidaan tarvittaessa eriyttää nopeuttaen tai hidastaa opintojen suoritusta. Oppilas voidaan siirtää ylemmälle luokalle, kun hän on saavuttanut hyväksytysti luokka-asteelle asetetut tiedolliset ja taidolliset tavoitteet sekä on oletettavaa, että hän suoriutuu hyväksytysti myös seuraavasta luokka-asteesta. Jos oppilaan suoritus yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty, oppilas voidaan jättää luokalle. Näin voidaan tehdä myös, jos sitä on pidettävä oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaisena. Tällöin huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. (PL 852/98 11 §)

7.3. JUUPAJOEN KOULUJEN TOIMINNAN ARVIOINTI

JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Koulun itsearvioinnin avulla pohditaan, kuinka tarkoituksenmukaisia koulun käytännöt ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Arvioinnin avulla voidaan kehittää yksittäisiä tavoitteita ja työskentelyä tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Arviointi kohdistuu kaikkiin koulun toiminnan osa-alueisiin, joita ovat mm.

johtajuus ja päätöksenteko

pitkän aikavälin suunnittelu, toiminta-ajatuksen ja opetussuunnitelman kehittäminen

miten opetussuunnitelma toteutuu käytännön työssä

suhteet oppilaisiin, koteihin ja muihin sidosryhmiin

oppilaita, koulun toimintaa, taloutta ja henkilökuntaa koskevien tietojen saatavuus ja käyttö suunnittelussa

henkilökunnan motivointi, koulutus, hyvinvointi ja tyytyväisyys – opetuksen laatu, oppimisprosessien tarkoituksenmukaisuus – tukiprosessit, kuten hallinto, tietopalvelut, kiinteistönhuolto, kuljetukset, oppimateriaalihuolto, kirjastopalvelut.

Arvioinnin osa-alueista päätetään vuosittain omana suunnittelupäivänä tai vuosittain toimintasuunnitelmien yhteydessä. Arviointitilanteessa kyseenalaistetaan nykyiset toiminnot, pohditaan niiden heikkouksia ja puutteita ja toisaalta vahvuuksia ja hyviä puolia. Pyritään löytämään parempia toimintatapoja, uusia ratkaisuja entisten, toimimattomien tilalle. Arviointiprosessiin osallistuvat tarpeen mukaan

rehtori

koko opettajakunta

muut henkilökunta

oppilaat

vanhemmat.

88

Vanhempien mielipiteiden selvittämiseksi voidaan vanhempainvarttien ja -iltojen, keskustelutilaisuuksien ym. henkilökohtaisten kontaktien lisäksi tarpeen mukaan järjestää kirjallisia mielipidetiedusteluja ajankohtaisista asioista päätösten tueksi. Tärkeä yhteistyötaho on myös vanhempainyhdistys. Oppilaiden mielipiteitä voidaan selvittää keskustelujen, kyselyjen (esim. kiusaamiskysely), itsearvioinnin (sisältää myös kouluviihtyvyysosion) sekä muiden mielipidekyselyjen avulla. Tietoa viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista voi saada myös terveystutkimuksista. Arviointityötä tehdään systemaattisesti siten, että joka lukuvuodelle valitaan arvioitava aihepiiri, jota käsitellään perusteellisesti erityisesti tälle asialle varatulla ajalla, joka voi olla opettajainkokous, henkilökuntakokous, VESO -päivä tai sen osa tai muu, erikseen sovittu ajankohta. Tarkoitus on, että pidemmän jakson kuluessa kaikki koulun toiminnan osa-alueet tulisi käsiteltyä. Vuosittain arvioidaan myös senvuotisen painopistealueen toteutumista. Systemaattisen arvioinnin lisäksi voidaan käsiteltäväksi ottaa kulloinkin esille tulevia ajankohtaisia ongelma-alueita. Aloitteita ko. aiheiksi voivat tehdä kaikki koulun henkilökuntaan kuuluvat, oppilaat, vanhemmat tai muut koulun työskentelyssä kiinteästi mukana olevat tahot. Itsearviointityön tuloksista tiedotetaan sivistyslautakunnalle, henkilökunnalle, oppilaille ja vanhemmille niiltä osin kuin kulloinenkin asia koskee heitä. Tulosten julkistamisessa pyritään rehellisyyteen. Harkintaa noudatetaan kuitenkin siinä, mitkä asiat ovat julkisia, mitkä pelkästään koulun sisäisiä.

8. TIETOSTRATEGIA JUUPAJOEN KUNNASSA

Koulut hyödyntävät itseohjautuvasti tietostrategian toteuttamista lukuvuosittain. Opetussuunnitelman uudistusten yhteydessä tietostrategiaa muokataan niin välineistön, tilojen kuin oppimiskäsityksen mukaisesti. Tietotekniikka on koulujen opetussuunnitelmissa sisällytetty eri aineiden opetussuunnitelmaan. Tietotekniikka avaa mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen eri aineissa, mutta asettaa myös vaatimuksia opetuksen suunnittelulle ja vaatii opettajalta perehtyneisyyttä ja koulutusta sekä selkeiden tavoitteiden asettelua. Koulussa korostetaan oppilaan kriittistä suhtautumista tietoon, sen lähteeseen ja sitä kautta oman ajattelun kehittämiseen. Erityisesti tietotekniikan käytössä tarvitaan kriittisyyttä ja hyviä kysymyksiä. Kriittisyyden opettamisen vastuu on opettajalla ja koululla. Koulun tehtävänä on monipuolistaa kotien tietoteknisiä käytänteitä. Kriittisyyteen liittyy oppilaan taito löytää tarvitsemansa tieto, kyky arvioida löytämäänsä tietoa ja rakentaa uutta tietoa konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaisesti. Koulun ylläpitäjän tehtävänä on antaa opettajakunnalle riittävän hyvät valmiudet koulutuksen avulla tietotekniikan käytöstä opetussuunnitelman mukaisesti.