NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/15

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUURI NYT:#kenubiili | s.6

HENKILÖ::PKN-basisti Sami | s.18

KASVUN PAIKKA::Carita Maisila | s.22|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nuoret pilaritaloon

PÄÄKIRJOITUS

SÄKKISEN SÄKEET

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ulssi kiihtyy. Kämmenet hikoavat. On kevään loppuhui-pennus. Ei, ei ole kyse rankkare-

ista lätkän MM-kisojen finaalissa, vaan vaalipäivän tuloslaskennasta. Vaalien voittaja päättää Suomen suunnan. Siksi eduskuntavaalit ovat penkkipolii-tikon kulta-aikaa.Koko kevään mielipidemittauksia ja puheenjohtajatenttejä tulee peräperään. Henkilökohtaisen suosikin pärjäämistä seurataan. Vaalikoneita tehdään heti use-ampia. Pienellä pelolla odotetaan, nousee-ko pinnalle uutinen, joka vahingoittaisi suosikin menestymistä.Penkkipoliitikko miettii, kasvaako jouk-kue yhtenäiseksi puuskittaisesta vasta-tuulesta. Näkyvätkö peli-ilo ja strategia luottamusta herättävinä asioina katsojille eli äänestäjille?Huojentavaa on se, että lopputulokseen voimme vaikuttaa paljon enemmän kuin MM-kiekossa.Nyt kun vaaleihin on aikaa enää muutama viikko, osalla on jo oma ehdokas. Jotkut

tekevät jopa aktiivisesti töitä tämän puolesta. Se onkin erittäin tärkeää kansanvallan toteutumiseksi.Tärkeintä on kuitenkin, että äänestät. Äänestämällä olet mukana vaikuttamassa kotimaamme ja kotiseutusi tulevaisuu-teen.

Jokaisella äänellä on väliä. Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se joukko lähettäisi mon-ta ehdokasta pilaritaloon.Löytämällä ehdokkaan ja seuraamalla tämän teemoja uutisissa pääset kiinni tuohon kihelmöivään vaalikamppailuun.Tässä lehdessä esittelemme nuoret, raikkaat ja maanläheiset ehdokkaat kotiseudultasi. Tutustu heihin ja käy ta-paamassa.

Huolehdi myös henkilökohtaisesta huol-losta: ota kisaevääksi mukaan sivun 29 herkulliseksi todettu kolmioleipä! Innosta vaalipäivästä ystäväsikin sivulta 28 löyty-vän mallin mukaan!Kun tulokset pamahtavat ruutuun, riemu repeää valtaisan huudon pauhuna. Tai

sitten laskeutuu niin syvä hiljaisuus, että siihen voisi vajota, jos lamaantumiselta kykenisi. Aivan kuten siellä MM-finaalis-sa.Etukäteen ei mikään ole varmaa ja se on sekä lajin kauheus että hienous. Osallis-tuneena kuitenkin tiedät, että parhaasi olet tehnyt!

Kevät koittaa ja vaalikausi on päättymässä. Neljän vuoden ai-kana on otettu yksi askel eteen

ja kaksi taaksepäin. Suurhanke tai raken-neuudistus toisensa perään on kaatunut. Tulokseksi jää hyllymetreittäin asiakirjoja ja kulutettuja tunteja, ja hämmennyksen vallassa oleva maa. Samaan aikaan Suomi on täydel-lisen myrskyn keskipisteessä, sumun ympäröimänä. Otamme syömävelkaa seitsemättä vuotta putkeen. Väestö van-henee ja työelämän ulkopuolella olevien, syrjäytettyjen määrä kasvaa. Maa on sa-ranavaiheessa, mahdollisuuden ikkuna muutokselle kapenee.Haasteen mittakaava voi tehdä voimat-tomaksi. Mutta kun olemme sinut tosia-

sioiden kanssa, siitä kumpuaa myös usko tulevaisuuteen. Ja tulevaisuususkossa itää voima muuttaa maailmaa. Vaikeim-matkin asiat ovat lopulta ihmisen kokoi-sia. Muutos kytee kevään vaaleissa. Toisin kuin vuonna 2011, populismi ei pure. Nyt haetaan joukkuetta, jonka kykyyn kääntää kurssi luotetaan. Keskustanuorilla on tehtävä Suomelle. Talouden pohja on väännettävä fossiilital-ouden ruostuvilta jengoilta vihreään kas-vuun, jossa uusiutuvista luonnonvaroista ja uudesta teknologiasta syntyy työtä koko maahan. Pahoinvoinnista ja osattomuud-esta on päästävä jokaisen osallisuuteen ja ihmisarvoon. Moninaisissa perheissä on maailman keskipiste. Voimankäytön

palattua Eurooppaan kaivataan vakautta ja turvaa. Oppositiotaipaleen aikana keskusta on tuulettunut ja koonnut rivinsä. Nuorilla on ollut tässä työssä mittaansa suurem-pi rooli. Nyt katse kääntyy valtakun-nan asioiden hoitoon. Kautta maan 25 nuorkeskustalaista eh-dokasta pyrkii eduskun-taan johtotähtenään luottamusyhteiskun-ta. Sellainen, jossa jokainen voi jatko-ssakin tavoitella onnellista ja tasapainoista elämää.

P

V

Nämä kisat ratkaiset sinä!

Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa

Juhani Ojalehto | PÄÄTOIMITTAJApaatoimittaja@keskustanuoret.fi

Teppo SäkkinenKESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

“Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se

joukko lähettäisi monta ehdokasta pilaritaloon. ”

| 2

Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa

1 / 15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORI, ÄÄNESTÄ!/ Juha Sipilä

JUURI NYT / Biili kiertää

KVARTAALIN KOVIMMAT / Politiikan viimeisimmät villitykset

HENKILÖ /Pertti Kurikan nimipäivien Sami Juuren henkilökuvassa

KASVUN PAIKKA / Haastattelussa Carita Maisila

IRTI JUURISTA/ Mirjami Skotlannissa

s.5 s.18s.6 s.22s.8 s.31

| 3

ALKUPÄÄ LOPPUPÄÄ

VAALITalkaen s.10

s.10 s.14

| 4

Nuorten ääni on arvokas

Juuren avustajat

LEHDEN TEKIJÄT |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KUVITTAJA:

Pilvi HyväriKuvittajamme Pilvi opiskelee Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Hän kertoo ilmaisseensa itseään kuvallisesti pie-

nestä asti ja jossain vaiheessa nuoruutta alkoi mietttiä, että tästähän voisi tehdä ammatin. - Minua kiinnostaa arki ja ympäristö jossa

elän, muutos ja pienet poikkeamat jokapäiväisessä elämässä. Innostun valosta ja väreistä, Pilvi kuvailee kuvitustyyliään.

Pilvi kertoo Juuren kuvittamisen olleen sopivasti haastavaa. - Tykkäsin kun sain melko vapaat kädet ja kuvien aiheet syntyivät aika

sujuvasti. Aurinkoisten ilmojen innostamana tuli käytettyä paljon väriä, Pilvi kertoo.

Kuvittamispyynnoisstä voit ottaa Pilviin yhteyttä osoitteeseen pilvi.hyvari@uniarts.fi.

TOIMITTAJA

Mirjami Alanko24-vuotias oululainen

Mirjami opiskelee Oulun

yliopistossa englantia ja viettää

tämän kevään Glasgow’ssa

vaihdossa. Tässä lehdessä Mirjami raottaa meille vaihtoaikaansa

kuvien muodossa Irti Juurista -palstalla (s. 31).

- Tämä on ensimmäinen kerta kun kirjoitan tai valokuvaan

lehteen. Jutun tekeminen oli mukavaa, mutta pienessä merk-

kimäärässä oli pitkien esseiden kirjoittajalle haastetta, Mirjami

naurahtaa.

TOIMITTAJA

Jaakko Mäki-Petäjä28-vuotias rovaniemeläinen

Suomen ja Skandinavien histo-

rian opiskelija Jaakko kirjoitti

lehteen jutun kyyditykset-myytistä (s. 28).

- Jutun kirjoittaminen oli oikein mieluisaa. HIestorianopiskeli-

jalle menneisyys on aina läheistä ja oli mukavaa vaihtelua päästä

kirjoittamaan vapaampaa tekstiä, Jaakko kuvailee. Jaakko kertoo

olevansa konkari lehtiin kirjoittamisessa, erityisesti mielipidekir-

joitusten ja kannanottojen muodossa.

TOIMITUSPäätoimittajaJuhani Ojalehto

Toimitussihteeri Minna Rantala

AVUSTAJATPilvi Hyväri

Mirjami Alanko

Tuomas Meriniemi

Jari Laukkanen

Hannu Savolainen

Jonne Maaninka

Eeva Kärkkäinen

Maija Tahkola

Samuel Satomaa

Tiila Maaninka

Jaakko Mäki-Petäjä

Hannu Tiusanen

Samuel Satomaa

Venla Kaikkonen

PAINOPAIKKAPunamusta OyLehti on painettu ympäristö-ystävälliselle Suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

JULKAISIJASuomen KeskustanuoretApollonkatu 11 A, 00100 HELSINKIinfo@keskustanuoret.fi

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakau-silehti ISSN 2341-9350

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy kesällä 2015.

| 5

uhtikuun 19. päivänä järjestettävissä eduskunta-vaaleissa on kyse Suomen

suunnasta. Miten pysäytämme velkaki-erteen ja saamme taloutemme kestävälle pohjalle? Miten luomme tulevaisuususkoa työn, osaamisen ja yhdessä tekemisen kei-noin?

Keskusta on rakentanut vaaliohjelmansa – Suomi kuntoon – kestävän tulevaisu-uden vahvistamiseen.

Tarvitsemme nopeita ja kipeitäkin toimia julkisen sektorin kuntoon saattamiseksi ja taloudellisen pohjan vahvistamiseksi. Vain työllä ja yksityisen sektorin työpai-koilla Suomi saadaan taas raiteilleen ja hyvinvointimme turvattua myös tulevina vuosikymmeninä.

Talouden ohella Suomi tarvitsee vas-tuunottoa. Se merkitsee huolenpitoa niin itsestä ja lähimmäisistä kuin ympäristöstämme. Tarvitsemme enem-män luottamusta ja vähemmän normeja.

Keskusta-aatteeseen kuuluu huole-htiminen erityisesti heikoimmassa ase-massa olevista: ikääntyneistä, sairaista ja vammaisista ihmisistä. Nostamme vaal-ikeskustelussa esiin myös jatkuvasti kas-vavan yksinelävien joukon. Heidän pär-jäämisestään on huolehdittava siinä missä perheidenkin selviytymisestä.

Nuorissa on tulevaisuus. Siksi nuorten syrjäytymiselle on pantava kertakaik-kinen stoppi. Tähän eivät mielestämme sovi kaavamaiset mallit, kuten oppivelvol-lisuusiän nostaminen. Tarvitaan räätälöi-tyjä ratkaisuja, jotta syrjäytymisuhan vaarassa oleva nuori saadaan koulutus- tai harjoittelupaikan kautta työelämään.

Vaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden su-unta. Siksi vaalit ovat erityisen tärkeitä nuorten kannalta. Älkää antako muiden päättää teidän puolestanne. Ottakaa ohjat omiin käsiinne ja lähtekää aktiivisesti vaal-iuurnille!

Juha Sipiläpuheenjohtaja

Nuoria keskustalaisia ehdokkaita on ympäri Suomen yhteensä 25 kappaletta. Löydät tästä Juuresta oman vaalipiirisi nuorten ehdokkailen esittelyt.

Keskustanuorten sympaattinen auto, kenubiili, kiertää Suomea aina vaa-lipäivään saakka. Biilissä kulkee mukana muun muassa sähköä tuottava polkupyöä

sekä tuulivoimala. Paikan päällä on aina myös alueen omia ehdokkaita. Katso kiertueaikataulu sivulta 34 ja tarkemmat tiedot osoitteesta keskustnauoret.fi/kenubiili

Ennakkoäänestys järjestetään 8.-14.4. ja virallinen vaalipäivä on 19.4. Ennakkoäänestyksessä voi oman

valinnan mukaan äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa koti-maassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoi-tuskortissa.

H

Nuorten ääni on arvokas

Keskustanuoret vaaleissa

JUUREVA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 6

eskustanuoret ovat kampanjoineet ympäri Suomen helmikuusta saakka mitä sympaattisimmalla ilmestyksellä. Kenubiiliksi kutsuttu

kapistustus lähti liikkeelle Helsingistä ja on sen jälkeen seikkaillut jo Lapis-sakin asti. Biili kuljettaa mukanaan uusituvaa energiaa: aurinkopaneeleita, tuulivoimalaa sekä sähköä tuottavaa polkupyörää. Huhtikuussa auton voi bongata vielä Pirkanmaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla.

Kuva otettu helmikuulla 2015 Ullanlinnan laskiaistapahtumassa Helsingissä.

#Kenubiili on pian nähnyt koko Suomen

K

Kuva: Jari Laukkanen

| 7

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee politiikan viimeisimmät villitykset.

Turha vaati-mattomuus poisKunnallinen itsehallinto täytti helmikuussa 150 vuotta. 6.2.1865 annettiin Suomen ensimmäinen kunnallisasetus ja se kuului näin:”Me, Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi..” jne.

Hieno muotoilu! Noin sen pitäisi mennä vieläkin!

“Me, Aleksander Stubb, Puoluekok-ouksen armosta, Pääministeri ja Pääporvari koko Suomenmaan yli, Brysselin Juoksupoika sekä Suomen parhaimman NHL-skoutin Suora Jälkeläinen, Suomen Kirjakielen Kehittäjän Vävy ja Lännen Lokarin Kummipoika, Kaikkien vieraiden kielten kävelevä Sanakirja, Selfiekep-pi, y.m., y.m., y.m...”

Kreikka-ilmiöKreikka vaihtoi hallitustaan, eikä enää halua maksaa euro-lainojaan takaisin. Lainat ovat nimittäin vanhentuneet hal-lituksen mukana, joka päästi maan talouden retuperälle.Kreikan uusi hallitus aikookin paikata valtion vajaata kassaa vaatimalla Saksaa maksamaan toisen maailmansodan aikaiset sotakorvaukset.

Alkoho-liongelmaSuomessa alkoholi ei aiheuta häiriökäyttäytymistä juuri kenellekään. Paitsi jos joku ehdottaa, että lasketaan kes-kioluen alkoholipitoisuutta yhdellä prosenttiyksiköllä.

2000-luvun poliittinen termiSe kun Jasper Pääkkönen sa-noo Facebookissa, twitterissä ja instassa kalastuksesta jotain ja maahenkisen kalastuslain puolustaminen pysähtyy. Jopa keskustalaisilta mei-naa unohtua, että vesistöjen äärellä asuvat ja sitä hoitavat ihmiset tuntevat vesistönsä ja tietävät, mitä sille tekevät. Mieleen hiipii oletus, että ehkä se Jasper tietää paremmin.. onhan hänellä niitä tykkääjiä ja seuraajiakin. Hyvästi siis suomettuminen, terve somet-tuminen!

| 9

KVARTAALIN KOVIMMAT||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Vapaa-ehtoisuden rajatKansalaisaloite nosti kes-kusteluun ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että RKP on puolue, joka kannattaa yksilön valin-nanvapauden lisäämistä... ja pakkoruotsia.

Loikkaus-draamaValtion taloudellisen tut-kimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, demaritaustainen Juhana Vartiainen loikkasi kokoomukseen ja suoraan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kuinka ollakaan, ei kulunut kuin päivä ja kokoomus hurautti Marxista vasem-malta ohi niin että sora pientareelta lensi puolueen naisjärjestön alkaessa ajaa miehille veroa pelkän suku-puolen perusteella.

@jussisallinenfi Mar 11 Kun illan on istunut demareiden kanssa, lienee ihan oikein aloittaa aamu Eteläranta kympistä #tasapaino

@tepposakkinen Mar 8 Taas yksi #vaalikone runtattu kasaan. Palkitsen itseni katsomalla House of Cardsin loppuun.

@joonaskontta Mar 8 Karstula, Suomi: Aamulla #Jyväskylä kauppakatu, sitten #Petäjävesi ja nyt #tupailta #Karstula’ssa. Tää on nimenomaan #vainkepu-juttuja. #vaalit #ksmlvaalit

@jussisallinenfi Feb 28 Haluaisin että nää äänet annettaisiin maakunnittain. Siellä saisi joku sanoa että “Hei Helsinki, täällä Pohjois-Karjala” #umk

@anssikekkonen Feb 7 Joensuu, Suomi: Hyvää #kepuristeily’ä kaikille! Paatti jaksaa ehkä juuri ja juuri kantaa 1800 kepulaisen poliittisen painoarvon. #vain-kepujuttuja #olisinpa

@anssikekkonen Feb 2 Viimeisimmän tiedon mukaan Sipilältä jää #uutisvuoto välistä @KettunenTuomas vaalitilaisuuden vuoksi. #vainkepujuttuja #politiikka

@AsikainenKatja Jan 24 Toiminnanjohtaja @JanneTarima kouluttaa: “@Keskustanuoret organisaatio äärimmäisen monimutkainen mutta äärimmäis-en helppo” #vainkepujuttuja

@pesunriina Jan 22 Mistä tunnistaa lukio-opiskelijan puoluekannan? Kun se puhuu puheviestinnän päättökokeessa kyläkouluista #vainkepujuttuja

@KKSundberg Jan 21 Onpa mukavaa mennä pitkästä aikaa kyläyhdistyksen kokoukseen #vainkepujuttuja

@eskenut Jan 17 Johtokunta miettii vuoden toimintaa, ensimmäisenä ajatuk-sena navettavierailu. #vainkepujuttuja

@MatiasOjalehto Dec 13 “@juhasipila: @JonnaMuurinen Some-koulutukses-sa:)” Ai, näinkö tää toimii? ;) #vainkepujuttuja mukana #maakunnanmatias

@tepposakkinen Dec 12 Isännöidään tunisialaisnuoria puoluetoimistolla. Lauloivat meille meneviä suufilaislauluja, me vastineeksi Nälkämaan. #vainkepu-juttuja

#vainkepujuttuja

BRUTTOKANSANTUOTEvolyymin vuosimuutos, prosenttia

3,92,8

4,1

5,2

0,7

-8,3

32,6

-1,4-1,3

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Teksti: Jonne Maaninka Kuvitus: Pilvi Hyväri

| 10

Mihin voin äänestämällä

änestäessäni osallistun päätöksentekoon, jolla on vaikutusta päivittäiseen elämääni. Eduskuntavaa-lien tulosten perusteella muodostetaan hallitus,

joka määrittää seuraavan vaalikauden ajan suuntaa, johon Suomea viedään. Hallituksen politiikalla on vaikutusta es-imerkiksi koulutukseen, talouden- ja työttömyyden hoitoon sekä ympäristöasioihin.

Pienet lukiot suurennuslasin alla

Koulujen tulevaisuus on kuulunut polttaviin poliittisen kes-kustelun aiheisiin jo vuosikausia. Koulujen perkaaminen on osa nykyisen hallituksen valtiontalouden tasapainottamisohjel-maa. Tikun nokassa ovat olleet erityisesti lukiot. Säästöjä on etsitty ensisijaisesti lukioverkon karsimisesta ja koulutuksen keskittämisestä.

Opiskelijamäärien vähetessä tarve pienten lukioiden toiminnan kriittiselle tarkastelulle on väistämätön. Hallituksen tavoittele-mat suuret keskitetyt lukiot eivät kuitenkaan ole aina kustan-nustehokkain ja opetuksen laadun kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi etäopetuksella voitaisiin koulutus järjestää edul-lisemmin.

Hidas talouskasvu kasvattaa nuorisotyöttömyyttä

Viime vuonna EU:n kokonaistuotannon kasvu oli 1,5 prosent-

tia Suomen kasvun laahatessa perässä 0,2 prosentin vauhdissa. Tänä vuonna Suomen kasvuvauhdin odotetaan pysyvän EU:n jäljessä. Kokonaistyöttömyyden ennustetaan Suomessa kasva-van samalla kun se muualla Euroopassa supistuu.

Heikko talouskasvu näkyy kielteisesti työllisyydessä. Mar-raskuussa 2014 kokonaistyöttömyys hypähti 8,3 prosenttiin vuodentakaisesta 7,4 prosentista. 15–24-vuotiaiden työttö-myysaste oli 18,8 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Keskustan tavoiteohjelmassa tavoitellaan Suomeen 100 000 uutta vihreän talouden työpaikkaa ja ylijäämäistä julkista taloutta vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouskasvu on ensisijainen keino suitsia työttömyyttä.

Kohti vihreää kasvua ja parempaa kilpailukykyä

Biotalouden, uusiutuvan energian ja materiaalitehokkuuden kehittämisen lisäksi Keskustan tavoitteisiin kuuluu vastaamin-en työelämään ja väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Keskustan keinoja ovat muun muassa perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen, talouskasvun vauhdittaminen panostamalla osaamiseen, liikenneväyliin ja tietoyhteiskuntaan sekä työurien pidentäminen.

Vasikka

Ävaikuttaa? VALTION BUDJETTIPUU

vuoden 2015 talousarvioesitysesimerkkejä menoista ja tuloista

LUKIOTlukioiden jakautuminen

opiskelijamäärien mukaan 2010

| 11

Mihin voin äänestämällävaikuttaa?

Lähteet:ksml.fi, yle.fi, kaleva.fi,lukiolaisopas.fi, tilastokeskus.fi,

taloussanomat.fi, keskusta.fi

VALTION BUDJETTIPUUvuoden 2015 talousarvioesitysesimerkkejä menoista ja tuloista

Arvonlisävero 16 932 000 000 €

Varallisuuden perusteella kannettavat verot (sis. ansiotuloverot ja pääomaverot)12 069 000 000 €

Valmisteverot(sis. mm. polttoainevero)7 163 000 000 €

Muut verot2 853 000 000 €

Valtiovarainministeriön hallnnonala2 751 567 000 €

Nettolainanotto ja velanhallinta4 467 821 000 €

Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuotokset 2 853 000 000 €

Kuntien tukeminen8 487 981 000 €

Eläkkeet ja korvaukset4 692 983 000 €

Eläkkeet4 546 500 000 €

Työttömyysturva2 762 454 000 €

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut2 648 800 000 €

Korkeakouluopetus ja tutkimus3 204 192 000 €

LUKIOTlukioiden jakautuminen

opiskelijamäärien mukaan 2010

“Tavoitelkaa nuoret

Petri Honkonen, 27Kotipaikka: SaarijärviAla: Aineenopettaja, filosofian maisteriSlogan: ”Tulevaisuutta tekemään”

nettisivut: www.petrihonkonen.netHarrastuksina järjestötoiminta ja kuntoliikunta

Teksti: Jukka Koivula

päättäviä asemia!”

47

ylkönmäkeläinen lukiolaispoika päätti liittyä Keskustanuoriin vuonna 2003.– Anneli Jäätteenmäki oli silloin puolueen

puheenjohtajana ja keskustan ympärillä oli todella positiivinen vire. Silloin keskusta ylsi myös vaalivoittoon eduskuntavaaleis-sa. Tunnelma oli mukaansatempaava, joten liittyminen oli aika helppoa, hän muistelee.12 vuotta myöhemmin Petri Honkonen pyrkii eduskuntaan Keski-Suomen vaalipiiristä.– Jotkut ihmiset ovat sellaisia, että jostakin selittämät-tömästä syystä he aina päätyvät organisoimaan tapahtumia ja järjestämään yhteisiä asioita. Itse tunnistan itseni tästä ih-mistyypistä. Kouluissa ja harrastusten piirissä on niitä, joille osoitetaan yhteisiä asioita hoidettaviksi.Lukiossa Petri löysi itsensä Saarijärven oppilaskunnan puheen-johtajan paikalta ja yliopistossa vastuuta annettiin keskustao-piskelijoiden ja -nuorten toiminnassa.– Oikeastaanhan kansanedustajaehdokkuudessa on kyse ihan samasta asiasta eli siitä, että haluaa päästä hoitamaan niitä yhteisiä asioita, hän pohtii.

Turhaa ajatella, ettei olisi vaikuttamiseen valmis

Petriä pyydettiin ehdolle kuntavaaleihin 2008 keskustan listal-ta, mutta tuolloin hän vielä kieltäytyi.– Ajattelin silloin, että päätettävät asiat ovat niin vaikeita, etten ole valmis lähtemään kunnanvaltuustoon. Jälkeenpäin on har-mittanut, etten lähtenyt mukaan jo silloin. Se oli ihan joutavaa ajattelua, etten muka olisi ollut valmis. Luottamustoimissa asioista oppii parhaiten tekemällä.– Lupauduin ehdolle seuraavissa vaaleissa 2012, ja tulin va-lituksi Saarijärven valtuustoon melkoisella äänivyöryllä, hän muistelee.Sittemmin luottamustoimia onkin kertynyt kosolti niin maakunnalliselta kuin kuntatasolta.Petri rohkaistui myös lähtemään ehdolle eurovaaleihin vuonna 2014.– Mietin pitkään, olenko todella valmis lähtemään ehdolle val-takunnallisissa vaaleissa. Pitkän pohdinnan jälkeen tulin lo-pulta siihen tulokseen, etten löydä mitään todellista syytä sille, miksi en lähtisi.Petri mielii hoitamaan kotimaakuntansa Keski-Suomen, mutta samalla myös koko Suomen asioita. Eduskuntavaalit ovat eu-rovaalitavoitteille luonteva jatkumo.– Se on vain niin, että nuorten on politiikassa itse pyrittävä eteenpäin. Ei paikkoja ja valtaa anneta, vaan nuorten on itse tehtävä töitä tavoitteidensa eteen ja otettava ne asemat.

KOL:n puheenjohtajuus avarsi katsantokantaa

Petri toimi Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtajana vuonna 2012.Helsingissä vietetty vuosi oli monella tavoin opettavainen ja katsantokantaa laajentava.– Pääsin kulissien taakse kurkistamaan korkeimmalle tasolle, mitä politiikan tekeminen puoluejohdon tasolla on. Politiikassa mukana olo on antoisaa, olipa sitten kysymys paikallis- tai val-takunnantasosta. KOL:n puheenjohtajuus oli kuitenkin sellai-

nen mahdollisuus ja näköalapaikka, jota moni ei saa.Pääkaupungissa Petri tutustui myös poliittisissa kulisseissa ta-pahtuvaan vaikuttamistyöhön.– Siinä työssä näki sen, miten kansanedustajia lobataan, ja kuinka moni taho haluaa vaikuttaa siihen, miten kansanedusta-jat ajattelevat. Toisaalta opin huomaamaan, miten politiik-kaa tehdään valtakunnantasolla, ja kuinka asetelmia luodaan. Asetelmiahan aivan tietoisesti rakennetaan, eivätkä ne vain synny tyhjästä.Petri uskoo, että paikallis- ja valtakunnantasolla kertynyt poliit-tinen kokemus olisivat hyödyllinen yhdistelmä kansanedusta-jan työssä.

Asioita muutetaan hitaasti, mutta varmasti

Poliittisen uransa merkittävimmäksi voitoksi Petri nimeää pai-kallispoliittisen saavutuksen.– Ihan ehdottomasti eniten mielihyvää olen tuntenut, kun Saarikan, eli sote-kuntayhtymän valtuustossa saatiin säilytet-tyä lakkausuhan alla ollut kotikyläni Pylkönmäen terveysase-ma. Vääntö käytiin viime syksynä. Saarijärveläinen eduskuntavaaliehdokas uskoo vahvasti siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Nopeaa se ei aina kuitenkaan ole.– Ainakin sen olen oppinut, että politiikassa ei hetkessä eikä yhdessä yössä muuteta mitään. Kahdessa vuodessakaan ei vielä saa kauheasti aikaiseksi. Ajan saatossa ja ennen kaikkea yhteistyössä muiden kanssa kuitenkin voi saavuttaa merkit-täviäkin tuloksia. Yksin hyvin harvoin saa politiikassa mitään aikaiseksi.

Uhkana suunnaton nuorisotyöttömyys

Honkosen mukaan Suomessa pitäisi suhtautua suurella vaka-vuudella käsillä olevaan nuorisotyöttömyysongelmaan.– Missään nimessä suunnaton nuorisotyöttömyys ei saa jatkua. Viimeisin luku taisi olla 75 000 työtöntä nuorta, mikä tarkoit-taa järkyttävän suurta toimettomuutta. Eduskuntavaaliehdokas uskoo, että nuoret haluavat tehdä työtä ja olla aktiivisia yhteiskunnan jäseniä.– Nuoret haluavat kyllä tehdä oman osuutensa yhteiskunnassa. Poliitikkojen tehtävänä on luoda uutta työtä ja tehdä osallisuus siten mahdolliseksi, Petri painottaa.

Arjen tuntemus on ykkösasia

Hänen mielestään ymmärrys ihmisten tavallisesta elämästä ja arjesta on ammattipoliitikon työssä aivan yhtä tärkeää, kuin ammattitaito lainsäädännöllisessä työssä.– Arkielämän tuntemus on päätöksenteossa ykkösasia. Esimerkiksi kuntapolitiikka koostuu todella arkisista asioista, kuten sitä, että kraanasta tulee vettä, koulussa on kirjoja ja lääkäriin pääsee ajoissa. Kuntapoliittinen kokemus antaa hyvän pohjan tavoitella työpaikkaa eduskunnasta.Poliitikon on myös osattava olla oma itsensä, 27-vuotias ehdo-kas muistuttaa.– Elämässä on tärkeää muistaa, varsinkin jos on politiikassa mukana, olla oma itsensä. Kun muistaa, kuka oikeasti on ja mistä tulee, on poliittinen päätöksenteko kestävällä perustalla.

päättäviä asemia!”

P

| 14

alintansa jälkeen kansanedustajat kokoontuvat val-tiopäiville, joka on eduskunnan vuosittainen työ-jakso. Yleensä valtiopäivät avataan helmikuussa, ja ne

kestävät seuraaviin valtiopäiviin saakka. Käytännössä eduskun-ta on istuntotauolla kesäisin ja jouluisin. Jokainen kansane-dustaja kuuluu eduskuntaryhmään, jotka pääsääntöisesti muodostetaan puolueittain. Oma eduskuntaryhmä on oleel-linen vaikuttamiskanava kansanedustajalle. Ryhmäkokouksissa sovitaan välikysymyksistä, kyselytuntien taktiikoista ja poliit-tisista avauksista.

Edustajien pitää olla yksimielisiä ryhmissään

Yleensä eduskuntaryhmissä on ryhmäkuri eli kansane-dustajien on noudatettava yhdessä sovittua linjaa, esimerkik-si hallituksen esitysten puolustamista ja niiden puolesta äänestämistä. Ryhmäkuria uhmaavat kansanedustajat joutuvat selittämään toimintaansa muulle ryhmälle. Joskus seurauksena voi olla sanktio, kuten varoitus tai määräaikainen erottaminen ryhmästä. Osa eduskunnan käsittelemistä asioista on ns. oman-tunnon kysymyksiä, joissa ei ole yhteistä linjaa, vaan kansane-dustajat saavat äänestää vapaasti.

Istuen ja väitellen päivät pitkät

Näkyvin osa kansanedustajan työtä on eduskunnan täysistun-toihin osallistuminen.Täysistuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa Eduskun-nan Suuressa salissa. Niissä säädetään lait, käsitellään hallituk-sen talousarvioesitykset, keskustellaan ajankohtaisista aiheista

ja käydään kiivaita väittelyjä. Täysistunnot ovat keskeisin poli-ittisen keskustelun areena, joita tiedotusvälineet seuraavat ahkerasti.

Torstain täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka aikana kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä ministereille hallituksen ja ministeriöiden toiminnasta. Eduskuntaryhmät sopivat etukäteen, mistä aiheesta aikovat hallitusta hiillostaa. Kysymyksillä nostetaan esille pinnan alla muhivia aiheita tai kansakunnan huulilla olevia uutisia. Päästessään väittelemään ministerin kanssa kansanedustaja voi nostaa kannattajilleen tai vaalipiirilleen tärkeän asian tai epäkohdan politiikan polttopis-teeseen.

Puhemies antaa luvan kysyä

Puhetta täysistunnoissa johtaa eduskunnan puhemies, joka on tasavallan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.Kokeneella kansanedustajalla on mahdollisuus päästä puhe-mieheksi tai varapuhemieheksi. Puhemiehistön paikat jaetaan yleensä kolmen suurimman puolueen kesken. Puhemiehillä on keskeinen rooli eduskuntatyön johtamisessa sekä kansliatoimi-kunnassa että puhemiesneuvostossa. Täysistuntoa johtaessaan puhemiehellä ei ole äänestysoikeutta.

Ennen täysistuntoa asioita viilataan valiokunnassa

Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioaloitteet käytännössä käsi-tellään.

V

Aloitteita, haastamista ja lobbaamistaTeksti: Hannu Savolainen Kuvitus: Pilvi Hyväri

Huhtikuussa pääsee äänestämään eduskuntavaaleissa. Jos hyvin käy, äänestämäsi eh-dokas tulee valituksi Suomen Eduskuntaan. Seuraavasta selviää, miten kansanedustajasi

vaikuttaa kotimaakunnan ja Suomen asioihin.

- mitä kansanedustajasi tekee pilaritalossa?

| 15

Valiokunnat ovat kansanedustajalle tärkeä vaikuttamisen ka-nava. Vaikka puolue olisikin oppositiossa, kansanedustaja voi niissä parantaa lakiesityksiä, kutsua keskeisiä asiantuntijoita kuultavaksi ja tarvittaessa kirjoittaa vastalauseita. Kansan-edustajat pyrkivät jäseniksi valiokuntiin, joissa käsitellään heille tärkeitä asioita, vaikkapa maataloutta tai koulutusta. Valiokun-nat antavat säädettävistä laeista mietinnön tai lausunnon, jotka siirtyvät täysistunnon käsiteltäväksi ja lopulta hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Merkittävimpinä valiokuntina pidetään EU-asioita käsittelevää Suurta valiokuntaa sekä perustuslaki-, val-tiovarain- ja ulkoasiainvaliokuntia.

Oma-aloitteinen edustaja tekee - aloitteita

Kansanedustaja voi pyrkiä muuttamaan lainsäädäntöä tai nos-tamaan asioita poliittiseen keskusteluun aloitteiden avulla.Lakialoitteella kansanedustaja voi ehdottaa kokonaan uuden lain säätämistä tai olemassa olevan lain muuttamista. Lakialoite voi koskea esimerkiksi luokkakoon enimmäismäärää.Talousarvioaloitteella kansanedustaja ehdottaa talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavaa määrärahaa, kuten perustienpidon määrärahojen korottamista valtion budjetissa. Toimenpidealoitteella ehdotetaan, että hallitus käynnistäisi lainvalmistelun tai muun toimenpiteen.

Edustajat ohjailevat hallitusta kyselemällä kiperiä

Kirjallinen kysymys osoitetaan hallituksen ministerille.Sillä kansanedustaja pyytää lisätietoja hallituksen toimista ja valvoo samalla ministerien toimien laillisuutta. Usein kirjallisella kysymyksellä halutaan kuulla hallituksen kanta johonkin asiaan ja samalla nostaa esille kansalaisille tärkeitä teemoja. Kansan-

edustaja voi tentata hallitukselta kantaa esimerkiksi kalastuk-sen byrokratian vähentämiseen.

Välikysymyksellä oppositio pyrkii mittauttamaan hallituksen kannatuksen.Tavoitteena on kaataa hallitus ehdottamalla epäluottamusta jo-honkin poliittiseen kysymykseen liittyen. Välikysymykseen tar-vitaan vähintään 20 kansanedustajan allekirjoitus. Yksittäinen kansanedustaja voi olla keskeisessä roolissa nostaessaan esille teeman, josta päätetään esittää välikysymys. Käytännössä hal-litus kaatuu välikysymykseen erittäin harvoin, mutta kyseessä on järein ja näkyvin keino nostaa jokin yhteiskunnallinen epä-kohta politiikan asialistalle.

Riihessä puidaan raha-asiat

Eduskunta päättää vuosittain valtion meno- ja tuloarviosta eli budjetista.Loppukesän budjettiriihessä hallitus lyö lukkoon talousarvi-oesityksensä. Sitä ennen hallituspuolueen kansanedustajan kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että ministerit osoittaisivat määrärahoja tärkeisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Kyse on siis joko oman tai naapuripuolueen ministerin lobbaamisesta. Koko

vaalikauden menokehykset päätetään pian eduskuntavaalien jälkeen kehysriihessä. Tuolloin sovitaan eri hallinnonalo-

jen menojen maksimimäärät neljäksi vuodeksi. Myös tämä on tärkeä vaikuttamisen paikka kansanedustajalle.

| 16

Suomi ja Keski-Suomi

ieksan lukiossa koettiin, ettei kouluarvosanojen antaminen ollut kaikilta osin tasapuolista. Silloin luki-olainen Joonas Könttä astui vaikuttamisen polulle.

Epätasapuoliseen kohteluun puututtiin lukion oppilaskunnan toimesta.– Toimin oppilaskunnan puheenjohtajana kahden vuoden ajan ja olin vetovastuussa jo kakkosluokalla, vaikka yleensä tehtävää hoitavat abiturientit.

Opiskelija istumaan opettajien palaveriin

Lukion oppilaskunta pyrki myös monipuolistamaan nuorten harrastusmahdollisuuksia.– Saimme järjestettyä siten, että tavoitteellisesta liikunnan har-rastamisesta saa kurssimerkintöjä. Ajoimme myös läpi mallin, jossa opettajien palavereissa on opiskelijaedustus. Se oli merkit-tävä saavutus, Joonas muistelee.Kipinä ja into vaikuttamiseen syttyi nuorella iällä, ja on sittem-

min kulkenut mukana.– Toki siihen aikaan ja ikään kuului, että siinä vaikuttamises-sa oli mukana paljon sellaista nuoruuden intoa ja hieman provosoivaakin otetta. Mutta se perusajatus, että halusi pitää ääntä kaikkien puolesta ja vastata siihen luottamukseen jonka kanssaihmiset silloin antoivat, ei ole kadonnut minnekään.

Vaihtoehto vasemmistolle ja oikeistolle - palkitseva kokemus

Joonas muutti Pohjois-Karjalasta Keski-Suomeen yliopisto-opintojen perässä. Jyväskylässä opiskelijapolitiikka imaisi nopeasti mukaansa.Uransa kasvattavimpana poliittisena tehtävänä Joonas pitää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajuutta.– Kyllä se oli se tärkein poliittinen koulu itselle erityisesti siitä syystä, että opin tekemään kompromisseja ja kuuntele-maan muita osapuolia.

Teksti: Jukka Koivula

Luusiksi

Suomi ja Keski-SuomiTeksti: Jukka Koivula

Joonas Könttä, 25Kotipaikka: Jyväskyläläistynyt lieksalainenAla: Europarlamentaarikon erityisavustaja, yhteiskuntatieteiden maisteriSlogan: ”Kaikki yhdessä Köntässä”www.joonaskontta.fi

Keskustalla oli edustajistossa tuolloin vain kaksi yhteensä neljästäkymmenestäyhdestä paikasta, joten vahvempien ryhmittymien kuunteleminen oli päätöksenteon kannalta vält-tämätöntä.– Se on ollut tosi palkitseva reitti, että asioita sai eteenpäin kes-kustelemalla ja kompromisseja tekemällä. Omat näkökannat piti myydä ja argumentoida läpi sellaisille ryhmille, jotka eivät ehkä lähtökohtaisesti olleet samaa mieltä.Joonas ponnisti ylioppilaskunnan johtoon piskuisesta kes-kustan ryhmästä oltuaan sopiva kompromissiehdokas.– Ehdolla oli myös ehdokas sekä oikeistosta että vasemmistos-ta. Heillä oli paljon suurempi pohjakannatus, mutta pystyin tar-joamaan vaihtoehdon molemmille ja voittamaan enemmistön tuen. Lopulta olin yksimielinen valinta. Se oli äärimmäisen pal-kitseva kokemus, se oli iso voitto.

”Sain raporttini EU:ssa maaliin”

Joonas on työskennellyt elokuusta lähtien keskustalaisen euro-parlamentaarikon Paavo Väyrysen avustajana.Poliittisen uransa merkittävimpänä ja palkitsevimpana saavu-tuksena hän pitää osallistumistaan Euroopan Unionin kehi-tyspoliittisen Post 2015 -strategian valmisteluun.– Sain raportin työstämisessä paljon vastuuta, ja se meni maa-liin. Saimme mukaan paljon keskustalle ja liberaa-lidemokraateille tärkeitä näkemyksiä, kuten sen, että ilmaston-muutoksen torjunnassa pitää huomioida paitsi Euroopan, myös muun maailman merkitys. Lisäksi täytyy huolehtia siitä, ettei kehittyville maille tule ylisuurta taakkaa.Joonas kokee oppineensa paljon kokemuksistaan ylioppilaskun-nassa ja europarlamentissa, mutta pitää poliitikolle tärkeänä ominaisuutena myös kykyä oppia tappioista.– Hain Keskustanuorten puheenjohtajaksi enkä tullut valituk-si. Voin kuitenkin vilpittömästi sanoa, että tappio oli itselleni monelle tavalla erittäin opettavainen kokemus, vaikka sillä het-kellä se tietysti oli pettymys. Puheenjohtajakiertueen aikana sain rautaisannoksen esiintymiskokemusta, josta on nyt ollut suuresti hyötyä esimerkiksi ollessani ehdolla eduskuntaan”, Joonas puntaroi.

Velat lankeavat sukupolvemme maksettavaksi

Joonas myöntää empineensä aidosti eduskuntavaaliehdokkuut-taan keväällä ja kesällä 2014.– Koskaan ei ole ollut kysymys siitä, ettei olisi ollut paloa politiik-kaan ja halua vaikuttaa. Mutta mietin, että löytyykö tarpeeksi niitä ihmisiä, joiden mielestä olen sopiva uusi kansanedustaja Keski-Suomesta. Onneksi niitä ihmisiä on ilmaantunut, jotka uskovat, että nyt on uusien osaajien aika.Hän kertoo halunneensa aina uudistaa omaa kotiseutuaan paremmaksi. Koko Suomen mittakaavassa nuorten pitäisi hänen mielestään nyt ottaa lisää poliittista vastuuta.– Valtio velkaantuu jatkuvasti ja ne velat, leikkaukset ja ra-kennemuutokset lankeavat meidän sukupolvemme makset-taviksi. Siksi meillä pitäisi olla myös edustus, kun näistä meitä koskevista asioista päätetään.

Työ, tulevaisuus ja turvallisuus

Köntän kampanjateemoina ovat työ, tulevaisuus ja turvallisuus.– Suomessa on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Kun saamme lisättyä työpaikkoja, myös talous kääntyy paremmaksi. Tur-vallisuus tarkoittaa hyviä ja alueellisesti tasapuolisia poliisi- ja ensihoitopalveluita, mutta myös kansainvälistä turvallisuutta. Lisäksi suomalaisten korkeasta osaamisesta täytyy huolehtia myös tulevaisuudessa, Joonas luettelee.– Kun kaikista kolmesta pidetään kiinni, ja ne nivoutu-vat yhteen, voidaan rakentaa entistä parempi 2020-luvun yhteiskunta. Mutta jos yksi falskaa, ei kokonaisuus kanna.

Viimeiset neljä vuotta näivettymistä

Ehdokas haluaa haastaa nykyisen hallituksen, jonka politiikkaa pitää epäonnistuneena.– Mielestäni Suomi on elänyt viimeiset neljä vuotta pysähty-neisyyden ja näivettymisen aikaa. Aluepolitiikka ja koko maan mahdollisuudet on unohdettu täydellisesti.Yhteiskunnallisten uudistusten vastustaminen on Köntän mie-lestä jopa vastuutonta.– Pahinta olisi ajatella, että tämä maa on valmis eikä tarvitse tehdä mitään. Suomi on ollut 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla oman näköisensä. Nyt pitää muuttua 2010- ja 2020-luku-jen haasteita vastaavaksi yhteiskunnaksi. Maailma muuttuu Suomen ympärillä, ja Suomen pitää muuttua sen mukana.

uusiksi

53

| 18

N yt pistit pahan, naurahtaa Sami Helle, kun häneltä kysyy kuka hän oikein on.Hetken miettimisen jälkeen vastaus tulee kuitenkin

varmasti.– Kohta 42-vuotias perus suomalainen muusikko. Ja tietenkin keskustalainen. Vaikka Helle vakuuttaa elävänsä normaalia elämää, ihan tav-allisesta tyypistä ei ole kyse. Hän on muun muassa esiintynyt Vähän kunnioitusta –elokuvassa ja maailmalla palkintoja niit-täneessä dokumenttielokuvassa Kovasikajuttu. Ne ovat kuiten-kin pikkujuttuja tammikuiseen uutispommiin verrattuna: Helteen työpaikka, Pertti Kurikan Nimipäivät –bändi, valittiin edustamaan Suomea Euroviisuissa. – UMK:n jälkeen elämä on muuttunut, Helle tunnustaa. Hän kertoo miettivänsä sanomisiaan aiempaa tarkemmin.– Yritän suojella mun perhettä, tyttöystävää ja läheisiä ystäviä,

että ne ei joutuis mun kautta kärsimään mediassa, enkä anna roskalehdille haastatteluja. Helteen musiikki-innostus syttyi 25-vuotiaana Resonaari-musiikkikoulussa. Hän kieltää olleensa erityisen musikaalinen, mutta päättäneensä kokeilla alaa päästyään tutustumaan kuvi-onuottimenetelmään. Menetelmässä nuotit merkitään konk-reettisesti muotojen ja värien avulla. Merkintätavan ansiosta soittaminen onnistuu perinteisiä menetelmiä nopeammin ja motivoivammin.– Huomasin, että tää on hauskaa ja helppoa. Sillä tiellä nyt olen, Helle muistelee. Matkan varrella instrumentti vaihtui pianosta bassoon ja musiikkityyli jazzista punkiin. Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuminen oli Helteen mukaan muiden ajatus, mutta hän ei pannut vastaan, kun idea heitettiin ilmoille. Voittoon hän ei kuitenkaan uskonut.

Tehkää Suomesta aidostitasa-arvoinen maa

Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen

| 19

– Yritin sanoa, että nyt vähän jarrua päälle.Liikaa jarrua ei onneksi painettu, sillä nyt luvassa on astetta isompi yleisö ja suuntana Itävalta. Euroviisukevät tarkoittaa Helteelle sitä, että hänen toinen ra-kas harrastuksensa, politiikka, jää vähemmälle. 12 vuotta sitten keskustan toimintaan mukaan lähtenyt Helle teki puoluevalin-nan huolellisen harkinnan jälkeen. Hän tutustui puolueisiin netissä, ja tunnisti omat ajatuksensa keskustan tavoitteissa. Tapahtumissa käydessä Helteen valinta varmistui. Hän sanoo tykästyneensä siihen, että sai olla järjestössä oma itsensä.– Tuntui, että nyt olen kotona, tämä on se minun paikka, Helle muistelee puoluevalinnan tekemistä. Vaalitoiminta on tullut vuosien varrella Helteelle tutuksi use-ammista vaaleista. Hän harmittelee, että ehtii tänä keväänä aiempaa harvemmin kampanjoimaan keskustan teltalle.¬– On kivaa olla tuolla ihmisten kanssa ja nähdä politiikka läheltä, Helle perustelee. Aina poliittinen osallistuminen ei ole ollut juhlaa. – Viime eduskuntavaalit oli ne katastrofivaalit, niitä ei unoh-deta, Helle nauraa, mutta vakavoituu sitten. Neljä vuotta sit-ten tapahtuneen rankan vaalitappion jälkeen hän ei ollut ylpeä puolueestaan.– Haluan, että me pärjätään näissä vaaleissa paremmin kuin viime vaaleissa, Helle sanoo.Vaalivoiton povaajia Helle kehottaa laittamaan jäitä hattuun.– En usko sitä ennen kuin näen ne prosentit. Suomi on siitä hassu maa, että tulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, hän muistuttaa. Bändikavereiden kanssa politiikka aiheuttaa välillä sanahark-kaa.– Meille on tullut aika paljonkin riitoja, varsinkin Kartsin kans-sa, Helle tunnustaa tarkoittaen PKN:en laulajaa Kari Aaltoa. Helle sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, joita politiikka ei innosta. Se ei kuitenkaan oikeuta puhumaan pahaa poliitikoista. Hän kertoo monen keskustapoliitikon tulleen vuosien varrella tärkeäksi.– Esimerkiksi Laanisen Timo, kunnioitan häntä. Kaikkia poliitikkoja Helle ei kuitenkaan ymmärrä. Hän kertoo arvostuksensa rapisevan, jos poliitikko on negatiivinen es-imerkiksi vammaisia tai vanhuksia kohtaan. Helle ei hyväksy rasismia tai vastakkainasettelua eri ihmis-ryhmien välillä. – Me kaikki asutaan Suomessa. Maahanmuuttajatkin asuu Suomessa. Jos ne on asunut täällä vaikka kymmenen vuotta, silloin ne on mun silmissä suomalaisia, ymmärrätkö, Helle tu-listuu.Hän korostaa etteivät vamma, vanhuus tai etninen tausta tee ihmisestä pahaa tai vähemmän arvokasta. – Jos puhuu kunnioittavasti ja lämmöllä toisista on hyvä ih-minen.

Helle toivoo, että eduskuntaan pyrkivät ja sinne pääsevät sitou-tuisivat tekemään suomesta aidosti tasa-arvoisen maan.– En voi olla tasa-vertainen kansalainen, ennen kuin laki it-semääräämisoikeudesta menee eduskunnassa läpi, Helle ker-too.Hän vaatii että kehitysvammaiset otetetaan mukaan politiik-kaan: töihin ja valmistelemaan heitä koskevia lakeja.– Jos haluatte oikeesti tehdä hyviä päätöksiä, menkää paik-koihin missä ne ihmiset, joita päätökset koskettaa ovat, Helle suosittelee. Vaikka politiikka on välillä vaikeaa, kehottaa Helle jokaista äänestämään. Hänen mielestään ihmiset voisivat katsoa itseään peiliin, kun miettivät miksi Suomella menee huonosti.–Halutaanko, että Suomi on Kreikka kakkonen? Mulla on sel-lainen tunne, että niin käy jos jatketaan tähän suuntaan ja lei-kataan vääristä paikoista, hän ennustaa.Helteen mielestä Suomi on nyt kipeä ja ainoa tapa parantaa Suomi on äänestää.– Jos ei äänestä ei voi valittaa. Mulle on turha tulla valittamaan esimerkiksi työttömyydestä, jos ei ole äänestänyt. Nuorille, jotka kohtaavat syrjintää ja vähättelyä Helteellä on selkeä neuvo.– Tee mitä haluat. Helteen mielestä ihmisillä pitää olla unelmia, ja niitä pitää ak-tiivisesti jahdata.– Mulla oli unelma päästä muusikoksi, enkä todellakaan tien-nyt, että pääsisin vielä euroviisuihin. Nyt unelmoin, että pääsen vielä joku päivä kansanedustajaksi, Helle kertoo. Hän iloitsee, että on saanut ympärilleen ihmisiä, jotka uskovat samoihin un-elmiin.Uraansa aloittelevia Helle kehottaa menemään rohkeasti mu-kaan itseään kiinnostavaan toimintaan, oli se musiikkia tai politiikkaa, ja harrastamaan sitä ahkerasti.– Ei kukaan tule sua sieltä sängystä hakemaan.

Tehkää Suomesta aidostitasa-arvoinen maa

Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen

- Suomi on siitä hassu maa, että vaalitulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, Sami miettii.

| 20

Teksti ja kuvat : Jukka Koivula

Suomenennätysyhteiseksi hyväksi

Teksti: Liina Hauru

Samuli Mattila, 18Kotipaikka: UurainenAla: Lähihoitajaopiskelija ja nuorisovaikuttajaTeemat: Laaja-alainen aluekehitys, koulujärjestelmän kehittäminen, lapsiperheet ja nuoretSlogan: Tulevaisuuden Tekijä

samulimattila.fiFacebook: Samuli Mattila Twitter: @mattila_samuli Instagram: mattilasamuli 55

yhjästä he lähtivät liikkeelle. Yläkouluikäiset ystä-vykset halusivat toteuttaa idean Uuraisten nuori-sovaltuustosta. He olivat seitsemäsluokkalainen

Samuli Mattila ja hänen pari vuotta vanhempi ystävänsä. Se oli lähtölaukaus nyt 18-vuotiaan Samulin vaikuttajan uralle.– Kierrettiin kaikki koulut ja kerrottiin asiasta. Minua kyllä jän-nitti, olin enemmänkin apupoikana, muistelee sittemmin neljä vuotta nuorisovaltuustoa johtanut Samuli.

Lapsiasiainvaltuutetun nuori neuvonantaja

Rohkeus tarttua toimeen on avannut vuosien varrella monia ovia. Maakunnallisen tason vaikuttamiseen Samuli pääsi mukaan jo seuraavana vuonna, kun hänet valittiin kuntansa edustajaksi Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmään. – Olemme virallinen nuorten äänitorvi maakunnassa. Jokaises-ta kunnasta on mukana kaksi edustajaa, hän taustoittaa.Vuoden 2014 alusta lähtien Samuli on toiminut myös lapsia-siainvaltuutetun nuorena neuvonantajana, joka tuo lasten ja nuorten näkökulmaa lainsäädännön valmisteluun.

Puhelinsoitto, joka hengästytti

Lähihoitajaopintojen ja luottamustoimien ohella Samuli viettää aikaa kavereiden kanssa, soittaa poikkihuilua ja panhuilua, metsästää ja nauttii metsässä liikkumisesta. Aktiivisen Samulin mielessä oli käynyt eduskuntavaaleissa eh-dolle asettuminen - vuoden 2019 vaaleissa. Kun Uuraisilla jo ehdokkaaksi valittu henkilö päätti luopua ehdokkuudestaan, sai Samuli puhelun, jonka jälkeen piti vetää muutama kerta henkeä. Hän oli suostunut ehdokkaaksi vuoden 2015 eduskun-tavaaleihin.– Ensimmäisen kuukauden ajan mietin mihin tuli lähdettyä. Nyt osaan nauttia tästä. On antoisaa olla roolissa, jossa voi koko ajan tavata ihmisiä ja oppia uutta.

Vinkki Vanhaselta

Vaaliteemoihin liittyen Samuli kertoo saaneensa hyvän neuvon entiseltä pääministeriltä Matti Vanhaselta. – Teemojen täytyy olla sellaisia, joista parhaat kaverit voivat minut tunnistaa.Näin vaikuttaa tapahtuneen, sillä Samuli puhuu lasten ja nuorten osallisuudesta, koulujärjestelmän kehittämisestä ja aluekehittämisestä.– Tärkeää on, että jokainen pääsee liittymään tähän yhteiskun-taan. Lapset ja nuoret täytyy ottaa mukaan päätöksentekoon. Yksi tapa olisi saada joka kunnassa lautakuntapaikat nuori-sovaltuustojen edustajille.

Ysiluokasta ”kokeilun vuosi”

Lasten ja perheiden palveluja Samuli on päässyt jo kehittämään Keski-Suomen Sote2020-hankkeeseen, joka tukee sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistustyötä ja palvelujen kehittämistä.

Koulujärjestelmän kehittämisessä Samuli kiinnittäisi huomiota siihen, että jokainen oppilas kokee opiskelun tarkoituksenmu-kaiseksi ja motivoivaksi. – On monia, jotka eivät yläkoulun jälkeen tiedä mihin suuntaan pitäisi lähteä. Ysiluokkaa voisi muuttaa enemmän kokeilun vuo-deksi.Kokeilu voisi tarkoittaa lyhyitä harjoitteluita, NY-päätteisen (nuori yrittäjyys) harjoitusyrityksen perustamista tai akatee-misempia opintoja lukioon aikoville. Samulin mielestä olisi tärkeää pitää huolta, että nuoria kou-lutetaan aloille, joilla voi oikeasti työllistyä. Lähihoitajaopis-kelija-ehdokkaalta kysytään usein, mitä alaa hän opiskelee yliopistossa. Koulutustaustansa Samuli kokee kuitenkin vah-vuudekseen.– Ymmärrän ammattiin opiskelevien asioita ja myös niitä nuo-ria, jotka eivät välttämättä perinteisessä mielessä menesty kou-lussa.

Tietoliikenneyhteydet kaikkialle Suomeen

Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmän puheenjohtajan mie-lestä maakunnan kehittämisessä yksi keskeinen asia ovat tie- ja tietoliikenneyhteydet. – Tietoliikenneyhteydet ovat samanlainen asia kuin aikanaan sähköjen vetäminen kaikkialle Suomeen. Se maksaa varmasti itsensä takaisin.Samuli on valmis tekemään töitä, jotta Keskustan tavoitteek-si asettama 200 000 uutta työpaikkaa kävisi toteen. Valtion velkaantumisesta Samuli on huolissaan myös nuorten takia.Nykyhallitus on Samulin mielestä varmasti yrittänyt parhaan-sa, mutta isoja päätöksiä ei ole saatu tehtyä.

Päätösten vaikutusten seuraaminen tärkeää

Nuori ehdokas haluaa tehdä päätöksiä huolellisesti valmistellen ja eri tahoja kuunnellen, katsoen aina tulevaisuuteen. Päätösten vaikutuksia on seurattava ja arvioitava.– Haluan tehdä kaikkeni että Suomi jäisi paremmassa kunnossa tuleville sukupolville. Tämän sanottuaan Samuli huomaa, että nuorena tulee samalla tehneeksi parempaa tulevaisuutta myös itselleen.

Samuli haluaa ehdokkuudellaan rohkaista etenkin ensikertaa äänestäviä käyttämään äänioikeuttaan. Politiikasta kiinnostu-neille Samulilla on selkeä viesti. – Ei tarvitse omistaa viisasten kiveä tullakseen mukaan. Tarvit-see vain halun oppia uutta mahdollisimman laajasti. Eduskun-nan pitäisi edustaa kaikkia kansanosia ja siksi myös nuoria tar-vitaan.Valituksi tultuaan Samuli Mattila olisi kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja.

Suomenennätysyhteiseksi hyväksi

T

55

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||KASVUN PAIKKAKasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

Carita Maisila on uunituore äiti, kunnanjohtaja ja entinen johtava keskustanuori. Hän joutui puolueen takia työttömäksi, mutta sai nuorisojärjestöltä paljon. Jopa enemmän kuin voisi kuvitella.

Eväitä työelämään,

Teksti : Maija Tahkola Kuvat: Carita Maisilan arkistot

| 22

rinnallakulkija kotielämään

Kevä

ältä

201

0, jo

lloin

Car

ita o

li N

epal

issa

Kesk

usta

nuor

ten

edus

taja

na D

emon

ja

UN

DP:n

keh

itysy

htei

styö

dele

gaati

ossa

.

eskustanuoret toivat puoluepolitiikan elämääni.En ole varma milloin se perusjuttu, vaikuttaminen, as-tui kuvioihin, mutta se johti kuitenkin Keskustanuor-

iin. Vuonna 2005 vietettiin juhlaliittokokousta Turussa, kuten muuten ilmeisesti tulevanakin juhlavuotena... En suoraan sa-noen muista mikä tai kuka minut sinne Turkuun johdatti, mut-ta sieltä itseni kuitenkin löysin.Sitä seurasi sitten Elokoulu Rantasalmella. Muistan istuneeni yksin jollain juna-asemalla, ”kai mut joku tulee täältä hake-maan” -miettein. Ja niinhän ne tuli. Keskustanuoret nimittäin, ja siitä se nyt viimeistään sitten lähti.

Se tuttu tarina – kaikkeen mukaan

Varsinais-Suomessa vaikuttaminen jäi osaltani lyhyeksi, sillä opintoni veivät minut Tampereelle, Pirkanmaalle.Opiskelijapolitiikka ja Keskustanuoret värittivät arkeani melkoisesti. Olin ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspoli-ittisena vastaavana, ja toimin samalla Pirkanmaan nuorissa ja opiskelijoissa. Hallitusvuosi oli äärettömän opettava: oli suo-rastaan hämmentävää nähdä ja kuulla miten ihmiset voivat aja-tella niin eritavoin, olematta kuitenkaan kukaan väärässä.

Tie toiminnanjohtajasta eduskunta-avustajaksi

Hallitusvuoden jälkeen aloitinkin sitten Pirkanamaalla nuorten toiminnanjohtajana. Monta rautaa oli tuolloinkin tulessa, sillä eipä aikaakaan kun olin jo kuntaliitossa projektiluontoisissa töissä. Vauhti jatkui melkoisena, sillä vuonna 2009 tulin val-ituksi Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi, jossa vierähtikin kaksi vuotta.Työt kuntaliitossa vaihtuivat myös kansanedustaja Timo Kauniston eduskunta-avustajaksi. Olin nuorisopolitiikassa siis melkoisen syvällä tuohonkin aikaan.

Kunnanjohtajana tarvitsee erilaisuuden ymmärtämistä

Varapuheenjohtaja vuosina mentiin pitkin Suomenmaata omien kanssa, mutta äärettömän paljon tehtiin myös yhteisiä juttuja muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Erilaisuuden ym-märtäminen sai jälleen ihan uusia ulottuvuuksia ja tuota taitoa olenkin tarvinnut nykyisessä työssäni kunnanjohtajana.Uraani ajatellen Keskustanuoret ovat muutenkin antaneet pal-jon. Olen uskaltanut tarttua käsillä oleviin haasteisiin ja tilaisu-uksiin. Ystävien antama tuki ja kannaustus on ollut liikuttavaa ja eteenpäin vievää. Toisaalta, kyllähän siinä järjestössä to-imiminen tarjosikin töitä ja tekemistä aivan erityisellä tavalla: urapolkuni on mennyt suunnittelemattomasti mutta jatkuvasti eteenpäin. Silloinkin, kun on ajatellut että askelia olisi otettu

taaksepäin...

Vaalitappiossa oli henkilökohtaisen voiton siemen

Vuoden 2011 eduskuntavaalit, tai tarkemmin sanottuna itse se vaali-ilta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Tunnelma oli lamaannuttava, silloin kyllä oppi miltä tuntuu kun ei menekään niin hyvin. Tietysti koko puolueen tulos oli surullinen, mutta tuo ilta teki minusta myös työttömän. Tähän asti uusia haasteita oli tullut mukavalla tahdilla. Tuolloin päätin, että nyt on minun ai-kana jättää avustajan työt, tehdä gradu ja alkaa etsiä ihan oman alan töitä. Hyvinhän siinäkin siis kävi. Tuo vaali-ilta ei tokikaan tarkoittanut että puoluetta olisin jättänyt. Ei suinkaan, mutta oman uran kannalta tuli tehdä seuraavia siirtoja.

Nuorten nousu varapuheenjohtajiksi jäi mieleen

Jos oli tuo vaali-ilta sellainen huonompi kokemus, löytyy niitä hyviä senkin edestä. Parhaimpana nyt tietysti Lahden puol-uekokous. Nuorten ehdokkaiden menestys varapuheenjohta-javaalissa oli äärettömän mieleenpainuvaa ja hienoa. Oli upeaa saada olla osa sitä, ja kokea siinä hetkessä ja tilanteessa sellaista yhteisöllisyyttä. Nyt virkamiehenä sellaista osallisuutta ja sitä tunnetta - yhteisöllisyyttä - kyllä kaipaakin.

Lumimyrskystä löytyi puoliso

Ikimuistoisten iltojen ja tapahtumien ja mieleenpainuvien keskustelujen lisäksi Keskustanuorista olen saanut paljon ystäviä. Yhtenä tärkeimmistä oman aviomieheni, lapseni isän. Tapasimme ensimmäisen kerran Lumimyrkyssä Himoksella, kutakuinkin viisi vuotta sitten. Että empä olisi oikeastaan en-empää voinut kuvitellakaan...

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| KASVUN PAIKKA

| 23

K

Seinäjoen valtuuskunta vuodelta 2009. Kuvassa lisäkseni Annika Saarikko,

Tarja Anttonen ja Hanna Torvasti

Rohkeasti huomisen puolesta – koko vuosi Keskustanuorten juhlaa

Annika Saarikko oli helmikuisena lauantaina liikkeellä neljän kuukauden ikäisen Aarni-poikansa kanssa. Vanhemmuuden ja työn yhdistäminen etenkin kiireisen ja kiertämistä vaativan vaalikevään aikana ei ole helpoin yhdistelmä. - Politiikan työssä kokee samanlaistan ristiriitaisuutta ja ajanhallinnan painintaa kuin muuallakin työelämässä. Ei se aina ole helppoa, mutta hyvin olemme pärjänneet. Mieheni on nyt vanhempainva-paalla ja isovanhemmat ovat myös tärkeä tuki ja apu.

- Toivoisin ja teen työssänikin kaikkeni, jotta työn ja perheen ei tarvitsisi olla vastakkaisia toisilleen. Lapset ovat ainutlaatuinen ja sittenkin kaikkein tärkein juttu - jota ei voi loputtomasti siirtää eteenpäin.- On hyvä, että perheellistenkin ihmisten - niin isien kuin äitienkin ääni kuuluu päätöksenteossa, toteaa Varsinais-Suomen vaalipiirissä ehdolla oleva Saarikko.

Saarikko kiersi Jämsässä ja Jyväskylässä

Salla-Mari Kivijärviopiskelija20 v.

1. Keskustanuorten arvot tuntuvat oikeilta

2. Vaaleissa ylipäätään rehellisyys ja avoimus. Nuorten asiat ja työllisyysti-lanne ovat minulle tärkeitä asioita.

Taru Jokinenopiskelija20 v.1. Se tuntuu luontevalta. Oma perheeni on kes-kustalainen.2. Maatalouden ja opiskelijoiden asiat kiinnostavat, koska opiskelen maatalousalaa.

Eemeli Rajalaopiskelija20 v.

1. Keskustanuorten arvot ja periaatteet sopivat parhaiten omiini. Myös toiminta kiinnostaa minua.2. Koulutuspolitiik-ka on minulle läheinen aihe.

Miika Pohjonenopiskelija17 v.

1. Omalla perheellä ja suvulla on hyvin keskustalaiset arvot.2. Tämä Sote-sotku kiinnostaa, miten palveluja tuotetaan jatkossa pienissä kunnissa.

Gallup Keski-Suomen KeskustanuorilleTeksti: Lauri Majuri

1. Miksi olet Keskustanuori?2. Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita

tulevissa vaaleissa?

Teksti: Liina Hauru Kuva: Keskustan kuvapankki

TULE MUKAAN TOIMINTAAMME: keskustanuoret.fi/keski-suomi, keski-suomi@keskustanuoret.fi

VAIKUTA KANSSAMME – omana itsenäsi!

KESKI-SUOMENKESKUSTANUORET

Suomen Keskustanuoret täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Keski-Suomen Keskustanuorten 70-vuotista toimintaa juhlittiin 21. helmikuuta Jyväskylän Veturitalleilla. Juhlapuhujana oli kansanedustaja, Keskustan varapuheen-johtaja Annika Saarikko, jonka omista ajoista Keskustanuorissa ei ole kulunut vuottakaan. - Henkinen kotini on yhä keskustanuorten parissa, kuvaa viime vaaleissa eduskuntaan ponnistanut Saarikko. Petri Neittaanmäki on toistaiseksi ainoa keskisuomalainen, joka on valittu eduskuntaan alle 30-vuotiaana. Kevään vaaleissa Keskustalla on Keski-Suomessa kolme nuorta ehdokasta: Petri Honkonen, Joonas Könttä ja Samuli Mattila. Keskustanuorten varapuheenjohtaja Risto Lahti toi juhlaan lii-ton terveiset ja haastatteli samalla nuoria ehdokkaita.

Juhlavieraat saivat arvuutella vuosikymmenten kohokohtia kuvien perusteella. Juhlassa viitattiin useaan otteeseen siihen, miten erilaiselta Suomi näytti vuonna 1945. - Nuoret innostuivat ja kokoontuivat yhteen aatteen äärelle hy-vin erilaisissa tunnelmissa kuin nyt. Mutta aate yhdisti silloin ja aate yhdistää nyt, totesi Saarikko. 1960-luvulla elettiin jäsenmäärässä mitattuna huippuvuosia. Jäseniä oli kylien aktiivisten osastojen ansiosta pelkästään Keski-Suomessa yli 4000.

70 vuoden jälkeen Keskustanuoret kiinnostaa edelleen, vaikka toimintaympäristö onkin muuttunut. Saarikko kehotti nuoria pohtimaan mitä on isänmaallisuus 2010-luvulla, nyt kun Suomi on täyttämässä 100 vuotta. - Isänmaallisuus merkitsee edelleen paljon, mutta tarvitsee uudelleen sanoittamista.

Aika Keskustanuorissa on tutustumista politiikan kenttään ja ystävystymistä ympäri Suomen. Juhlivaa järjestöä muistivat keskisuomalaiset kansanedustajat ja paikalla oli monia keskus-tanuorten entisiä ja nykyisiä aktiiveja.Nuorisojärjestön rooli on haastaa terävästi, mutta ratkaisu-keskeisesti puolueen linjaa. - Kehotan teitä tutustumaan kaikkiin niihin asioihin joista nyt vielä ollaan hiljaa, jotka tuntuvat vierailta ja oudoilta, rohkaisi Saarikko. Keski-Suomen Keskustanuorten pitkäaikainen toiminnan-johtaja Elina Suoranta päätti juhlan Urho Kekkosen sanoihin: ”Nuoret, teillä ei ole kauniimpaa sanaa kuin tulevaisuus.”Saarikko kiitti koko puoluejohdon puolesta Suorantaa nuorten sukupolvien eteen tehdystä työstä maakunnassa ja päätti puheensa Eeva Kuuskosken ajattomaan vaalisloganiin: Rohkeasti huomisen puolesta!

Rohkeasti huomisen puolesta – koko vuosi Keskustanuorten juhlaa

Teksti: Liina Hauru kuvat: Elina Suoranta

Gallup Keski-Suomen Keskustanuorille

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja Keskustanuorten varapuheenjohtaja Risto Lahti juhlatunnelmissa.

Keskustanuoret ja -opiskelijat tekevät tiivistä yhteistyötä Jyväskylässä.

| 26

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: HARRASTUS

Snoukka ja mökkeily - maakuntien lajit Teksti ja kuva: Samuel Satomaa

LIFESTYLE: DIY-KITARA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 27

Snoukka ja mökkeily - maakuntien lajit

Runsaasti lunta ja lämpötila nollan tuntumassa, sähkökiukaan sopivan kuivat löylyt ja lomafiilis. Vasta voideltu lauta liukui hyvin heikosta kelistä huolimat-

ta. Hymy hiipi huulille ihan huomaamatta niin rinteessä kuin mökin sohvalla rötvätessä laskupäivän jälkeen. Ajatuksissa pyöri lähinnä se, että kelkkaileeko vai lasketteleeko seuraavana päivänä, eivät arkiset rutiinit ja työstressi. Vaikka arki kaikessa tasaisuudessaan on mukavaa, pystyy siitä pienen irtioton jäl-

keen nauttimaan paljon paremmin.

Laskettelukeskukset ovat oiva osoitus siitä, että syr-jäisempääkin Suomea tarvitaan. Mielikuvani mukaan pohjois-suomalaista Pudasjärven kaupunkia pyörittävät rakennusyhtiö Kontio ja kuvassa näkyvä hiihtokeskus Iso-Syöte. Näin on var-masti monessa Lapinkin kunnassa, niin kauan kuin lumi pysyy ja päättäjät eivät aja sieltä ihmisiä ulos.

R

| 28

Kyyditykset

yyyditykset ovat terminä varmasti jollainlailla tut-tuja kaikille kouluhistoriansa kohtuullisesti suorit-taneille. Äärioikeistolainen Lapuan liike kyyditti

1930-luvulla vasemmistolaisia ja sellaiseksi kuviteltuja ihmisiä väkivaltaisesti aina itärajalle asti. Kuuluisin kyyditettävä oli tietenkin nuoren tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg. Myös monia maalaisliittolaisia poliitikkoja uhkailti-in.

Maalaisliitto-keskustankin historiaan kuu-luvat kyyditykset. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin aivan toisenlaisia kuin lapualaist-en. Maalaisliitto-keskustassa kyyditykset ovat olleet paikallisten puolueaktiivien tarjoamia ilmaiskyytejä äänestyspäivinä äänestyspaikalle. Ideana tietenkin on ollut saada nukkuvat uurnille ja parhaimmillaan äänestämään keskustaa.

Oma isänikin tunnustautui olleensa mukana kyydittämässä 1960-1970-luvuilla syrjäkylien asukkaita vaaliuurnille. Vaan täysin onnistunutta tuokaan toiminta ei aina ollut. Joskus kyy-ditettävät vain nauroivat kyyditsijöilleen vaalitoimituksen jäl-keen, kun ääntä ei oltukaan annettu sille oikealle ehdokkaalle. Eikä kyyditseminen itsessäänkään ollut mitenkään pyyteetöntä toimintaa. Taloista joidenka asukkaiden tiedettiin kannattavan muita puolueita ei edes menty kyytiä tarjoamaan.

Kuulemani mukaan vielä nykyäänkin ainakin Pohjois-Pohjan-maalla joissain maalaispitäjissä tämänkaltaista kyyditystä vieläkin harrastetaan.

Sanomattakin on selvää, että vielä muutama vuosikymmen sit-ten kyydityksillä oli maaseudulla vielä merkitystä. Yksityisau-toilu oli vielä harvojen herkkua, tiet olivat huonoja ja osa saattoi vielä asua ihan tiettömän taipaleenkin takana. Nykyään heikot

kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen es-teenä. Henkiset esteet ovat nousseet en-tistä korkeammiksi.

Nykyajan vastine kyydityksille voisi olla vaikka taloyhtiön yhteiskävely äänes-tyspaikalle. Taloyhtiön aktiivinen asukas kävisi vain vaalisunnuntaina kilauttele-massa ovikelloja ja pyytämässä mukaan

äänestämään. Voisipa äänestyksen jälkeen tarjota vaalikahvit-kin mukaan lähteneille naapureille. Ihmetystä, epäilyä ja jopa pilkkaa tällainen nykyajan kyydittäjä varmasti kohtaisi, mutta jokainen ääniuurnille houkuteltu kansalainen on kuitenkin kansanvallan toteutumisen kannalta valtavan tärkeä. Meillä jokaisella kun on vain se yksi ääni. Ja sen äänen arvo on yhtä arvokas riippumatta siitä, minkä värisellä kynällä se on lappuun piirretty.

“Nykyään heikot kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen esteenä.

Henkiset esteet ovat nousseet entistä korkeammiksi.”

K

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

ITSE TEHDYT KOLMIOLEIVÄT (8 LEIPÄÄ)leikattavaa siemenleipää tai mitä tahansa mieluista

TÄYTE • 1 punainen paprika• ½ kurkkua• 2 tomaattia• 1 prk hyvää tonnikalaa• 50g maustamatonta tuore-juustoa• ½ dl maustamatonta jogurttia• 2 dl raejuustoa• 2 tl rouhittua mustapippu-ria• 1 tl basilikaa, oreganoa tms. maustettasalaatinlehtiä

1. Pilko paprika, kurkku ja tomaatti pieniksi paloiksi (3mm

x 3mm)

2. Valuta ylimääräinen öljy pois tonnikalasta.

3. Sekoita kasvikset, tonnikala, tuorejuusto, jogurtti ja

raejuusto tasaiseksi täytteeksi.

4. Mausta täyte. Maistele ja mausta lisää makusi mukaan.

5. Leikkaa leivästä sopivan ohuita siivuja.

6. Levitä täyte ja salaatinlehtiä kahdelle leipäsiivulle.

7. Paina leipäsiivut toisiaan vasten ja pakkaa mukaan!

MURKINA |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 29

TAKE IT

AWAY!

Onko sinulla kiire? Istu hetkeksi nauttimaan kanssani maukkaas-ta kolmioleivästä. Jos et ehdi, nappaa tästä mukaasi.

Takeaway-tiskien kolmioleiville on vaihtoehto. Itse tehden saat edullisia, terveellisiä ja juuri omia makunystyröitäsi hiveleviä välipaloja.

PS. Valitessasi täytteen tonnikalaa varmista, että se on pyy-dystetty eettisesti. Käytä tuotetta, jossa on MSC-sertifikaatin sininen kalamerkki. Se tarkoittaa, että kalajalostamo ei harjoita ryöstökalastusta ja sen vedenalaiselle maailmalle aiheuttamat vahingot on minimoitu. Esimerkiksi JohnWest-merkiltä saa ton-nikalafilétä, joka on kalastettu yksittäin perinteisellä vapakalas-tuksella ja pitämällä tarkasti kiinni kalakannoille asetetuista kiintiöistä.

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

Lehtemme lähti painoon Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. Puheenjohtajamme Säkkisen taiteilemalla piirroksella haluamme muistaa kaikkia upeita kepumimmejä ympäri Suomen!

Glasgow, Skotlannin suurin kaupunki, jää suotta usein pääkaupunki Edinburghin varjoon. Sopivan pienestä koosta huoli-matta täältä löytyy nähtävää museoista konserttisaleihin ja ulkoilualueisiin. Glas-gowlaiset ovat syystäkin ylpeitä kaikkien saatavilla olevasta kulttuuritarjonnastaan; täällä olevat yli 20 museota ja galleriaa ovat kaikki pääsymaksuttomia. Vaikea-selkoisen aksentin lisäksi täkäläiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään, joka ulot-tuu myös suomalaiseen vaihto-opiskeli-jaan.

Opiskelijoiden, pienten kahviloiden ja putiikkien West Endiä kutsutaan usein Glasgow’n toiseksi keskustaksi. Täällä si-jaitsee myös minulle tutuksi tullut yliopis-ton kampusalue, jonka vaikuttavin osa on viktoriaaninen päärakennus kirkkomaisine saleineen ja holvikäytävineen. On helppo ymmärtää, miksi sitä aikoinaan harkittiin Harry Potter -elokuvien kuvauspaikaksi.

Glasgow nimen osuva gaelinkielinen edeltäjä on vapaasti käännettynä Rakas vihreä paikka. Kaupungin yli 90 puistoa ovat näin talvellakin ahkerassa käytössä houkutellen ihmisiä nauttimaan orasta-vasta keväästä, ulkoiluttamaan koiriaan tai ruokkimaan oravia. Retkeilynhaluista mat-kaajaa odottavat lisäksi lähellä aukeavat karun kauniit nummet.

Teksti ja kuvat:

Mirjami Alanko

IRTI JUURISTA:

Glasgow- rakas

vihreä paikka

äjähdys vavisuttaa Saimaan jyrkkiä rantoja. Kaksi mek-sikolaismiestä vetäytyy kulttu-

urihistoriallisesti arvokkaalta maalatulta kalliolta. Paikalle tulevat poliisi ja heidän kanssaan ristiriitoihin ajautuva Räjähdys-tutkimuskeskus. Räjähdystutkija Sandra Niemelle kohde on erityinen, sillä hän on edesmenneiden arkeologivanhempiensa kanssa viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa näillä kalliomaalauksilla, jotka nyt kiinnostavat jostain syystä aina Meksiko-ssa asti.Veren jäljet on kirjoittanut nuori esikoiskirjailija Salla Sivula, jonka ker-rotaan takakannessa omaavan vah-vat tunnejuuret. Niistä todistaa kirjan tarkka ja herkkäotteinen ihmissuhdeku-vaus. Päähenkilö Sandran menneisyys ja suhteet muihin henkilöihin nousevat jopa keskeisemmiksi juonenhaaroiksi kuin itse räjähdyksen ja julman meksikolaisen

rikollispomon mysteeri.Lajityypiltään dekkariksi nimetty Veren jäljet ei muistuta perinteisiä salapoli-isijännäreita, kuten Agatha Christien seurapiirimurhia tai Raymond Chandle-rin kovaksikeitettyjä etsivätarinoita. Se on lähempänä kotimaista Ilkka Remestä, jonka tarinoissa yhdistyvät usein taval-liset ihmiset, moderni teknologia ja kan-sainvälinen rikollisuus.Kerronta on hyvin kuvailevaa ja ympäristöä Sivula maalaa varsin roman-tisoidusti. Perehtyneisyys tekniseen tut-kintaan näkyy ja tuntuu. Hän osaa myös lopettaa luvun ammattimaiseen tyyliin niin, että lukijan tekisi mieli jatkaa edel-leen.Joitain ongelmiakin on. Erityisesti alkupäässä Sivula haparoi samoin kuin Remes: mysteeri on syvä ja siitä pal-jastetaan osia niin vähän kerrallaan, että lukija käy malttamattomaksi.

Seuraavalla kerralla Sivulan on tehtävä valinta kirjoittaako ihmissuhdetrilleri vai uskaltaako ottaa ihmisiä hengiltä.

Salla Sivula: Veren jäljetKustannus Ves-Line 2014Sivuja 282

uroopan historian profes-sori Laura Kolbe on kirjoit-tanut mielenkiintoisen kir-

jan, Yläluokka - olemisen sietämätön vaikeus. Käsite yläluokka syntyi ajan-jaksona, jolloin luonnontieteellinen luokittelu todettiin yleisesti hyväksi kei-noksi jäsentää maailmaa. Pohjoismaihin ”yläluokka” tuli 1800-luvulla. Työväenle-htien myötä 1900-luvun alussa jako ala- ja yläluokkaan vahvistui. Varallisuus ja omistaminen nähtiin tuottavan yläluok-kaisuutta.Kolbe käy laajasti läpi yläluokan muo-dostumista: niin vanha aateli, virka-asema, rikastuminen tai julkisuus ovat yläluokkaan pääsemisen tapoja. Nyky-ajassa meritokratia eli koulutus on sii-hen vahvin tae. Kolbe käy läpi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tapahtuvaa verkostoitumista, jossa tulevaisuuden yläluokkaa muodostetaan. Akateeminen ylioppilaskulttuuri on kotimaisen meri-

tokratian perusta.Yhteiskunnassa yleneminen tapahtuu ansioiden eli meriittien perusteella. Hyvä niin, että ennen kaikkea ansiot merkitsevät, eikä vaikkapa peritty ase-ma. Opiskelu yliopistossa ei yksin riitä, vaan pärjäämiseen tarvitaan aktiivisu-utta ja ylioppilaselämässä toimimista. Kokonaisvaltainen ylioppilaselämä on kenties merkittävin yläluokkaan pää-semisen tapa nyky-Suomessa. Vanhaa-kin yläluokkaa Suomessa edelleen on, kuten eräitä sukuja. Vanha yläluokka on aina sopeutunut uuteen aikaan ja luovi-nut kussakin ajassa asemansa säilyttäen.Kolbe kirjoittaa kiehtovasti yläluok-kaisuudessa syntyvästä suhteiden ver-kostosta ja niistä kumpuavasta vallasta. Yläluokkaa tuleekin tutkia juuri vallan näkökulmasta. Vaikka sen rajat ovat häi-lyviä, yläluokkaan ennen kaikkea virka-aseman tai rikastumisen vuoksi lukeutu-vien verkostot hallitsevat Suomea.

Yläluokka voi Suomessa hyvin, mihin Laura Kolbe tarjoaa antoisan tutkimus-matkan. Suosittelen.

Laura Kolbe: Yläluokka – Olemisen si-etämätön vaikeus, Kirjapaja 2014, Sivuja 257

R

E

Rikolliset apuna elämän palapelissä

Yläluokkaisuus syntyy ylioppilaselämässä

KULTTYYRIA ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te

ksti

: Ju

hani

Oja

leht

oTe

ksti

: H

annu

Tiu

sane

n

Teksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus

yöllisyydestä huolehtiminen on talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Työllisyyttä nostetaan karsi-malla byrokratiaa sekä lisäämällä työmarkkinoiden

joustavuutta ja suvaitsevaisuutta. Suomen velkaantuminen juoksevilla menoilla on pysäytettävä. Keskustanuoret näkee yhdeksi taantuman ratkaisuksi rohkean rakentamisen ja uudis-tamisen, investointivelkaa kaihtamatta, strategisesti tärkeisiin kohteisiin.

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madallettavaYksinyrittäjiä on tuettava ensimmäisen työntekijän palkkauk-sessa. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava uudistamalla vanhempainvapaajärjestelmä. Yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroa tekemästään tuloksesta, mikäli se käytetään inves-tointeihin. Keskustanuoret esittää, että käyttöön otetaan uud-istettu, nykyistä korkeampi ja joustavampi, arvonlisäveron huo-jennus. Perintövero voitaisiin korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa.

Ihmisten ja tavaroiden sulava liikkuminen turvattavaEsitämme Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin ja Jäämeren radan toteuttamista. Koko Suomen kattavat, nopeat verkko-yhteydet ovat tulevaisuuden perusedellytys, jotta Suomessa voi jatkossakin asua ja työskennellä siellä missä haluaa. Haluamme Suomesta dataliikenteen solmukohdan. Korkea tietosuojamme on merkittävä kilpailuetu ja mahdollistaa datakeskuksien syn-tymisen.

Tavoitteena perustuloRiittävä, työhön kannustava, yksinkertainen perustulo olisi malliltaan negatiivinen tulovero. Uudistettava sosiaaliturva vaatii rinnalleen toimivat ennaltaehkäisevät ja korvaavat palve-lut. Perheiden tukipalvelut on otettava keskiöön ja sosiaali-työn resursseja lisättävä. Suomalaista eläkejärjestelmä on päi-vitettävä, nuoria ajatellen elinaikakerroin on otettava keinoksi pysyvästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskiössä on oltava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähellä ja su-juvasti. On siirryttävä hyvinvointiasemiin ja tarjottava hyvin-vointireseptejä.

Nuorisotakuuta on uudistettavaKoulutuksen on oltava mahdollista varallisuudesta ja taustasta riippumatta. Opiskelun tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä elinikäisen oppimisen polulle. Toisen asteen koulutusverkon on pysyttävä riittävän kattavana. Koulutuksen ja työn on kohdat-tava paremmin. Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan nuoren sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Digitalisaatio mahdollistaa laaduk-kaat opetussisällöt ja oppimisympäristöt kaikkialla Suomessa.

Kohti todellista demokratiaa ja kansalaisten valtaaÄänestysikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. Lähikunta-reformissa osa kuntien tehtävistä siirretään maakuntatason demokraattiselle toimijalle. Valtionhallinnon tietojärjestelmien

kokonaisuudistus on toteutettava hetimiten. Kunnanosiin tar-vitaan tunnustettuja toimielimiä, aluelautakuntia.

Suomesta kokeileva yhteiskuntaTavoitteenamme on energiaomavaraisuus, johon Suomessa on riittävät luonnonvarat. Haluamme eroon fossiilisten polttoai-neiden käytöstä ja hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 men-nessä. Luotamme uusiutuvan, paikallisen ja biopolttoaineisiin pohjautuvan hajautetun energiaratkaisun voimaan. Tätä tukisi älysähköverkko.

Ensiluokkaista metsänhoitoa ja kokeilevaa metsätalouttaKeskustanuoret esittää arvometsätaloutta. Haluamme koko puusta korkeanjalostusasteen tuotteita. Globaalin kilpailun kiristyessä haluamme Suomen erikoistuvan GMO-vapaaseen tuotantoon maamme olosuhteiden ja sijainnin vuoksi. Suomen tavoitteena maatalouspolitiikassa on oltava ruokaturva kriisiai-kana sekä elinvoimainen maaseutu.

Suhtautumisen ruokaan ja kuluttamiseen on muututtavaKehitysyhteistyössä on panostettava voimakkaammin paikallis-ten tuotannon tukemiseen ulkopuolelta tuotavan ruoka-avun sijaan. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen.

Vakautta ja rauhaa edistävää aktiivista ulkopolitiikkaaHaluamme edistää kansalaisten kohtaamista lisäämällä Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja nuorisovaihtoa. Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös kan-sainvälinen tilanne heijastuu siihen. Ajankohtaisessa kriisissä Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa, omaten oman äänen yhteisestä linjasta päätettäessä.

Suomen puolustuksen perustana laaja kokonaisturvallisuus Esitämme Suomen ja Ruotsin puolustusliiton solmimista. Suomi on jatkossakin NATO:n aktiivinen kumppanimaa. EU-jäsenyys on myös turvallisuuspoliittinen valinta. Koko ikäluo-kan kutsuntavelvollisuus vastaisi tulevaisuuden haasteisiin. Tavoittelemme kaikkia koskettavaa kansalaispalvelusvelvolli-suutta. Kyberturvallisuus on merkittävä tekijä.

Ruokaturva ja ihmisoikeudet kaikille ja kaikkiallaArktisen alueen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen ja Koil-lisväylän aukeamisen takia. Kehityspolitiikassa keskiössä on hyvän hallinnon periaatteet, sananvapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Naisten heikko asema on monien kehitty-vien maiden ongelmien taustalla. Meidän on uskallettava olla kansanliike, joka vaatii maailmanlaajuisesti nälänhädän poista-mista.

Keskustanuorten #suomikuntoon -teesitTeksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus

T

Kyllä kiitos!

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä

Haluan tietoa Keskustanuorista

Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Keskusta- nuoret

maksavat postimaksun

Nimi:

Lähiosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Keskustanuoret

Tunnus 5005576

00003 Vastauslähetys

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Kenubiili kiertää vaalipäivään saakka!

Keskustanuorten vaali-ilmestys kenubiili kiertää Suomea. Tule tapaamaan ehdokkaita ja ihmettelemään biiliä!

21.-22.3. Satakunta, Pori: RAK-messut23.-28.3. Keski-Suomi29.3.-5.4. Kaakkois-Suomi6.-8.4. Pirkanmaa9.-10. Häme11.4. Varsinais-Suomi (Turku)12.-14.4. Uusimaa15.-16.4. Helsinki (mm. Appro)17.4. Varsinais-Suomi (mm. Turun saaristolaismarkkinat)18.4. Helsinki

tsekkaa tarkemmat paikat ja lisätiedot osoitteesta:keskustanuoret.fi/kenubiili.

| 35

ETELÄ-KARJALA Pilvi Hyttinen044 020 9866pilvi.hyttinen@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA Elina Pusaa040 913 7340elina.pusaa@gmail.com

ETELÄ-SAVO Pinja Valtanen040 930 9990pinja.valtanen@gmail.com

HELSINKISara Huhtanen040 5609 040sara.huhtanen@helsinki.fi

HÄMEMarkku Karjulamkarjula@gmail.com

ITÄ-SAVOTuukka Suomalainen050 364 7287 suomalainen89@suomi24.fi

KAINUUTommiAnttalainen040 8669 707tommianttalain-en@gmail.com

KESKI-POHJANMAAHannes Torppa040 35 83 759hannestorppa@gmail.com

KESKI-SUOMILiina Hauruliina.o.hauru@student.jyu.fi

KYMEN-LAAKSONiko Heikkilä040 756 9747niko.heikkila@kouvola.fi

LAPPINoora Hammar 044 524 2967noora.hammar@windowslive.com

PIRKAMAASanteri Lampi050 410 1839santeri.lampi@uta.fi

POHJOIS-KARJALASimo Lappalainensimo.lappalainen@kontiolahti.fi

POHJOIS-POHJANMAAJussi Ylitalo045 160 6466jussiytalo@gmail.com

POHJOIS-SAVOToni Viljamaa044 215 6246toni_viljamaa@hotmail.com

SATAKUNTAEsko Kuusistoesko.kuusisto1@gmail.com

UUSIMAAOskari Willman040 587 1587 oskari.willman@kolumbus.fi

VARSINAIS-SUOMIAnna Sirkiä050 917 7640sunnemunne@hotmail.com

Piirien puheenjohtajat 2015

TULEVIA TAPAHTUMIA

Vaalipäivä 19.4.2015

Valtuuskunta 25.-26. 4.2015

Kesäpäivät 13.-14.6.

JUUREVAT KAUTTA MAAN||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

55SAMULI MATTILA

samulimattila.fi

Tulevaisuuden tekijä.

Tulevaisuutta tekemäänPETRI HONKONEN

47petrihonkonen.net

53