jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (jäte)

Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

19.12.2014

Ida Rönnlund, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen, Marika Bröckl, Juha Vanhanen

Gaia Consulting Oy

© Gaia Consulting Oy 20142

Arviointimenetelmän kuvausJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


Resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi

• Tässä raportissa on esitetty millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä

toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla.

• Jyväskylän resurssiviisaustiekartasta on valittu toimenpiteitä, joiden vaikutukset on

laskettu eri toimijoiden näkökulmasta.

• Talousvaikutuksia syntyy muuttuneesta liiketoiminnasta, tuotteiden arvonnoususta,

työllisyyden muutoksista sekä verotuksesta.

• Tarkoituksena on tuoda esille, millaisia kassavirtoja tarkasteltujen toimenpiteiden

seurauksena syntyy ja miten kassavirrat jakautuvat eri toimijoiden välillä.

• Erityisesti tarkastelu tuo esille, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on Suomen

kauppataseeseen eli miten toimenpiteet muuttavat kassavirtoja Suomen ja

ulkomaiden välillä.

• Talousvaikutuksia on tarkasteltu aina arvoketjun alusta lähtien. Oletuksena on,

että arvoketjun yritykset löytyvät pääosin Jyväskylän seudulta. Tarkempaa arvioita

talousvaikutusten maantieteellisestä jakautumisesta ei ole kuitenkaan tehty.

Jyväskylän kaupungin ja lähiseudun näkökulmasta olisi hyvä panostaa siihen, että

uusi liiketoiminta syntyy seudulle.


Raportin sisältö

• RAPORTIN RAKENNE: Tämän kalvosarjan alussa on esitetty yhteenveto toimenpiteiden talous- ja

työllisyysvaikutuksista. Tätä seuraa kunkin toimenpiteen tarkempi kuvaus, laskennan tulokset ja yksityiskohtaiset

laskentaoletukset.

• TULOSTEN TULKINTA:

• Laskentatuloksia tulee tutkia vertailemalla muutosta nykytila- ja tavoitetila-skenaarioiden välillä. Skenaarioista

on mallinnettu siten, että niissä huomioidaan vain valittujen toimenpiteiden kohteena oleva osa alan

toiminnasta. Skenaariot eivät siis esitä minkään alan kokonaisvolyymiä Jyväskylän alueella, mutta niiden väliset

muutokset kertovat kunkin toimenpiteen kokonaisvaikutuksista.

• Analyysin keskeisin tulos on kassavirtojen muutos Suomen osalta. Kassavirtojen Suomen sisäinen jako osoittaa,

miten tuotot ja kulut jakaantuvat eri toimijoiden välillä. Valtio ja kaupunki voivat erilaisilla tuilla ja

verotusmalleilla vaikuttaa siihen, miten kassavirrat jakautuvat.

• Investoinnin kannattavuus näkyy taulukoissa ja diagrammeissa Toimenpiteen toteuttaja -rivillä. On syytä

huomata, että oletetut tuet vaikuttavat tähän kannattavuuteen – jos toimenpiteessä ei ole oletettu tukia tai ei

voida korottaa myydyn tuotteen hintaa, niin investoinnista voi näillä laskentaoletuksilla tulla tappiollinen.

Joissakin toimenpiteissä toteuttajana tai arvoketjussa on kunnan liikelaitoksia, jolloin kokonaisvaikutuksessa

kunnalle on syytä huomioida myös näiden tuotot ja kulut.

• Kasvavaa kulutusta, terveysvaikutuksia tai työllisyyden paranemisen myötä vähentyviä työttömyystukia ei ole

huomioitu laskennassa. Näillä on kuitenkin positiiviset vaikutukset, joiden myötä syntyy säästöjä kaupungille

sekä tuloja alueen yrityksille.

• HERKKYYSANALYYSI: Muutaman toimenpiteen kohdalla on tehty herkkyysanalyysi, joka näyttää, miten muutokset

esimerkiksi tuotannon kuluissa tai verotuksessa vaikuttavat aluetalouteen.


Laskentamallin kuvaus (1/2)

• Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja

energia-virtoja ja näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä

kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja

kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille.

• Tässä tarkastelussa seuraavat toimijaryhmät ovat nostettu esiin:• Toimenpiteen toteuttaja

• Kuluttajat

• Palkansaajat (verojen jälkeen)

• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset- Arvoketjun päätoimijoiden osalta on pyritty lähtötietojen mahdollistaessa yritysten tulos verojen jälkeen, mutta tätä

pidemmälle alihankintaketjuun on mallinnettu vain yrityksille tulevat kassavirrat.

• Kunnat

• Valtio

• Muut kotimaiset tahot (esim. pankki tai muu rahoituslaitos)

• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset voivat olla joko Jyväskylän seudulta tai

muualta Suomesta. Tästä riippuu, minne työpaikat syntyvät ja mitä kunnat hyötyvät uudesta

liiketoiminnasta.


Laskentamallin kuvaus (2/2)

• Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan

tietoon liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja

käyttökuluista, työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden

myyntituloista.

• Tarkastelu tapahtuu ns. tasepohjaisesti eli mallinnettujen liiketoimintaketjujen

muodostamaan systeemiin sisään tulevat, systeemin sisällä eri toimijoille jakaantuvat ja

systeemistä ulosmenevät kassavirrat täsmäävät. Näin ollen mallilla voidaan tarkastella,

kuinka kassavirrat ohjautuvat uudelleen systeemissä tapahtuneen muutoksen (esim.

investointi) jälkeen.

• Laskentamalli on niin sanottu ”overnight”-malli eli siinä arvioidaan vaikutuksia, mikäli

investoinnit tapahtuisivat yhden yön yli. Vastaavasti myös oletetaan, että investoinnin

tarvitsema kunnossapito ja muut vaikutukset näkyvät välittömästi.

• Tässä laskelmassa lähtötiedot ja oletukset perustuvat nykyhetkeen. Mitään ennusteita

hinnan, verotuksen tai kasvavan kulutuksen mahdollisten muutosten suhteen ei ole tehty

toimenpidelaskelmissa. Muutama esimerkkivaikutus on esitetty herkkyysanalyyseissä.

• Yleiset lähtötiedot löytyvät tämän raportin liitteestä ja toimenpidekohtaiset lähtötiedot

kunkin toimenpiteen kohdalla.


Arvioinnin tuloksetJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


JäteJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


Uutta toimintaa Mustankorkean ekoteollisuus-puistoon

Ekoteollisuus- puiston biokaasulaitos

Liikenne

Ruoka

Energia

Jäte

Mustankorkean kaatopaikka-alueen ympärille on kasvamassa ekoteollisuuspuisto, johon on tulossa ympäristö- ja kierrätysalan yrityksiä ja kärkiosaamista.

Uudet toimijat ovat tuhkan jatkojalostaja ja tekstiilijätteen jatkojalostaja. Tämän lisäksi ekoteollisuuspuisto toimii maamassojen välivarastopaikkana ja aktiivisena älykkäiden logistiikkaohjelmien ja materiaalipankkien hyödyntäjänä.

Osaksi ekoteollisuuspuistoa on rakennettu biokaasulaitos biojätteiden ja lietteiden käsittelyä varten. Biokaasua jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Biokaasun tuotanto vastaa 7% liikennebiokaasun tarpeista Jyväskylän alueella. Mädätteestä tuotetaan multaa.

Jyväskylä toimenpiteiden jälkeen


Yhteenveto Jäte-toimenpiteiden talousvaikutuksista

Case

Mustankorkean ekoteollisuus-

puisto

Ekoteollisuus-puiston

biokaasulaitos

Työllistävyys htv/v htv/v htv/v

Työpaikkoja vuodessa 12 6 6

Kassavirrat Suomeen 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa

Toimenpiteen toteuttaja 175 178 -3Kuluttaja 789 0 789

Palkansaajat verojen jälkeen 449 215 234Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 334 1 333

Kilpailevien arvoketjujen yritykset -848 -428 -420Kunnat 130 65 66Valtio -555 253 -807

Muut kotimaiset tahot 221 0 221Kassavirrat Suomeen yhteensä 696 284 412

Kassavirrat ulkomaille 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa

Kassavirrat ulkomaille yhteensä -696 -284 -412

Kaikki yht


Uutta toimintaa Mustankorkean ekoteollisuuspuistoon

Lähtötilanne: Mustankorkealla on tällä hetkellä

lajittelu, kaatopaikka ja mullantuotanto.

Yhdyskuntajätteen hyötykäytön nykytila 60 %.

Lopputilanne: Kehitetään Mustankorkean

ympärille ekoteollisuuspuisto, johon keskittyy

ympäristö- ja kierrätysalan yrityksiä ja

kärkiosaamista. Tavoite on, että kerätään kaikki

kierrätysalan toimijat yhteen paikkaan.

Toimenpiteeseen lasketaan esimerkkiluontaisesti

kolmen uuden toiminnan vaikutukset.

Mahdollisuudet löytyy moneen muuhun

toimintaan.

Uudet toimijat ovat tuhkan jatkojalostaja ja

tekstiilijätteen jatkojalostaja. Tämän lisäksi

Mustankorkea toimisi maamassojen

välivarastopaikkana ja aktiivisena älykkäiden

logistiikkaohjelmien ja materiaalipankkien

hyödyntäjänä.

+ 6htv/vuosi

€

+0,3 M€

kassavirta Suomeen/

vuosi



MUUTOS (htv/v)Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaTyöllistävyys Suomessa 0 6 6

MUUTOS (1000 euroa/v)Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Toimenpiteen toteuttaja 16 000 195 000 179Kuluttaja 0 0 0

Palkansaajat verojen jälkeen 0 215 000 215Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 1 000 1

Kilpailevien arvoketjujen yritykset -30 000 -458 000 -428Kunnat 2 000 67 000 65

Valtio 12 000 264 000 252Muut kotimaiset tahot 0 0 0

Kassavirrat Suomeen yhteensä 0 284 000 284MUUTOS (1000 euroa/v)

Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaKassavirrat ulkomaille yhteensä 0 -284 000 -284

Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat Mustankorkean ekoteollisuuspuistoon sijoittuvat yritykset ja kilpaileviin arvoketjuihin muualla sijaitsevat maanrakennustuotteiden, lannoitteiden ja tekstiilien myyjät.



Laskentaoletukset ja lähtötiedot

Määrä Yksikkö LähdeTarvittavat investoinnit 0 MEUR ei huomioituInvestointituki 30 % ei huomioitukäyttöikä 25 v ei huomioituInvestoinnin kotimaisuusaste 50 % ei huomioituYritysten käyttökustannukset keskimäärin 300 000 EUR/v oletusKäytön ja kunnossapidon kotimaisuusaste 90 % oletusTyöllistävyys, pysyvät työpaikat 7 htv/v oletusJätemäärät-tekstiilijäte/henkilö 17 kg/henkilö/vSuomen poistotekstiilit ryJätemäärät-tuhka (lento+pohja) 45 000 tn/v Jyväskylän Energia

Tuhkalannoitteen myyntihinta 14 EUR/tnSelvitys puu- ja turvetuhkan lannoitesekä muusta hyötykäytöstä, E. Ojala, Motiva&Energiateollisuus 2010 (s.9-11)

Tuhkamaarakennusaineksen myyntihinta 6 EUR/tn Gaia laskelmaTuhkan läjityskustannukset 10 EUR/tn MustankorkeaKorvattujen maarakennusaineiden myyntihinta 2 EUR/tn oletusKäyttö jakauma -tuhkan käyttö metsälannoituksessa/kokonaiskäyttö 50 % oletusUusiotekstiilin myyntihinta 150 EUR/tn Jyväskylän Katulähetys Ry/Dafecor OyTekstiilijätteen nykyinen hyötykäyttö 200 tn/v Jyväskylän Katulähetys Ry/Dafecor OyMaamassojen välityspalkkio 0,02 EUR/tn Oletus 1% myyntihinnastaMaamassojen määrä Jyväskylässä 860 000 tn/v Jyväskylän selvityksiä 75Osuus maamassoista, jotka tarvitsevat välivarastointia 50 % % oletus


Ekoteollisuuspuiston biokaasulaitos

Lähtötilanne: Biojätteiden nykyinen käsittely

(mullantuotanto, nykyinen keräysaste).

Lopputilanne: Osaksi ekoteollisuuspuistoa

rakennetaan biokaasulaitos biojätteiden ja lietteiden

käsittelyä varten. Biokaasua jalostetaan

liikennepolttoaineeksi ja lisäksi siitä tuotetaan sähköä

ja lämpöä. Mädätteestä tuotetaan multaa. Tuotanto

kattaa 7% siitä määrästä mitä ”Liikennebiokaasu”

toimenpide vaatisi, jossa oletuksena on että

lopputilanteessa

25 % kaupungin henkilöautosuoritteesta tehdään

biokaasuautoilla.

Oletukset: Lähtötietona Jyväskylän biojätemäärä.

Biojätteiden määrät muuttuvat, orgaanisen jätteen

kaatopaikkakiellon takia, sekä lajittelun ja

kierrätyksen tehostumisen myötä. Biojätteitä syntyy

vähemmän ruokahävikin takia.

+ 6htv/vuosi

€

+0,4 M€

kassavirta Suomeen/

vuosi



MUUTOS (htv/v)Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaTyöllistävyys Suomessa 0 6 6

MUUTOS (1000 euroa/v)Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila

Toimenpiteen toteuttaja 495 000 492 000 -3Kuluttaja -3 291 000 -2 503 000 788

Palkansaajat verojen jälkeen 0 234 000 234Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 333 000 333

Kilpailevien arvoketjujen yritykset 420 000 0 -420Kunnat 55 000 121 000 66

Valtio 1 564 000 757 000 -807Muut kotimaiset tahot 0 221 000 221

Kassavirrat Suomeen yhteensä -757 000 -345 000 412MUUTOS (1000 euroa/v)

Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila TavoitetilaKassavirrat ulkomaille yhteensä 757 000 345 000 -412

Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat biokaasulaitoksen teknologiatoimittajat ja huolto- ja kunnossapitopalvelun tuottajat sekä kilpaileviin arvoketjuihin kuuluvat nestemäisten polttoaineiden myyjät ja kaatopaikkaoperaattori.




Määrä Yksikkö LähdeBiokaasulaitosten määrä Jyväskylän seudulla 1 kpl MustankorkeaBiokaasulaitoksen hinta+ kaasujalostus + tankkauspiste 9 500 000 EUR/kpl MustankorkeaBiokaasulaitoksen käyttöikä 15 v OletusInvestoinnin kotimaisuusaste 50 % OletusBiokaasulaitoksen työllistävyys 0,31800 htv/1 000 tn Gaia laskelmaHenkilöstökulujen osuus huollon kustannuksista 90 % OletusKunnossapidon kotimaisuusaste 90 % OletusBiojätteen määrä nyt 13000 tn/v Mustankorkea vanh.Biojätteen määrä tehostetun keräyksen jälkeen 19 000,0 tn/v MustankorkeaRaaka biokaasun tuotanto/ bijojätettä 0,8 MWh/tn MustankorkeaMullan hinta 15,0 EUR/kg Mustankorkea vanh.Mädätteen määrä 7 000,0 tn/v MustankorkeaBiojätteen hinta/ porttimaksu 70,0 EUR/tn MustankorkeaBiokaasulaitoksen sähkönkäyttö/ käsiteltyä biojätettä 0,02 MWh/tn Gaia laskelmaBiokaasulaitoksen lämmönkäyttö/ käsiteltyä biojätettä 0,08 MWh/tn Gaia laskelmaHäviöt biokaasun puhdistuksessa 5 % Gaia laskelmaHäviöt biokaasun paineistuksessa 5 % Gaia laskelmaJäteveden hinta 4 EUR/m3 MustankorkeaJätevettä/ käsiteltyä biojätettä 0,66 MustankorkeaJätevettä 12 500 tn/v MustankorkeaNykyinen mullan myynti 23 333 tn/v MustankorkeaTuleva mullan myynti turve ja maa-ainekset 16 333 tn/v Mustankorkea


LiiteetJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset


Liite 1: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen

Taulukko:


Liite 2: Yleiset lähtötiedot


Määrä Yksikkö LähdeVerot:Alv, 2014 24 % VerohallintoYhteisövero, 2014 20 % VMValtion osuus yhteisöveron tuotosta 70 % VMKunnan (ja seurakuntien) osuus yhteisöveron tuotosta 30 % VMPääomatulovero, 2014 32 % VerohallintoKeskimääräinen valtion tuloveroaste, 2014 3,5 % VeronmaksajatKeskimääräinen kunnallisveroaste, 2014 16,7 % VeronmaksajatKiinteistövero, voimalaitosrakennus, Jyväskylä 2014 2,9 % VerohallintoKiinteistövero, yleinen, Jyväskylä 2014 1,2 % VerohallintoValmistevero, diesel, 2014 0,50 EUR/l TulliValmistevero, moottoribensiini, 2014 0,67 EUR/l TulliSähkövero (veroluokka I), 2014 19,03 EUR/MWh TulliKevyt polttoöljy valmistevero, 2014 0,16 EUR/l TulliKivihiilen valmistevero 132,7 EUR/t TulliKivihiilen alennettu valmistevero CHP-tuotannolle 90,5 EUR/t TulliPolttoturpeen valmistevero 4,9 EUR/MWh Tulli

Palkat:Keskimääräinen henkilöstökustannus 46 722 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansioKeskimääräinen henkilöstökustannus (case 9) 41 335 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansioKeskimääräinen henkilöstökustannus (case 11) 42 058 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansioKeskimääräinen henkilöstökustannus (case 12) 37 721 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansioPalkan sivukulut, kerroin 1,2 Yrittäjät.fi palkkalaskuri




Hinnat:Sähkön markkinahinta (ilman sähköveroa ja alv) 41 EUR/MWh Nordpool, Suomen aluehinta 2013 keskimäärinSähkön käytöstä kotimaista tuotantoa 84 % Gaian laskelmaSähkön käytöstä ulkomaista tuotantoa 16 % Gaian laskelmaSähkön siirto, tyyppikäyttäjä T1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 36 EUR/MWh Sähkönhinta.fiSähkön siirto, tyyppikäyttäjä K2 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 56 EUR/MWh Sähkönhinta.fiSähkön siirto, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 32 EUR/MWh Sähkönhinta.fiSähköenergian kuluttajahinta, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv) 62 EUR/MWh Sähkönhinta.fiKaukolämmön tukkuhinta 56 EUR/MWh Energiateollisuus 2012, kaukolämpötilastoPäästöoikeuden hinta 7 EUR/t Markkinahinta, EUADEC-14Polttoturpeen hinta (ilman valmisteveroa) 14 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014Metsähakkeen hinta 21 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) 27 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014Kivihiilen rahtikustannus sisämaahan 15 EUR/t Gaia laskelmaDieselin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,5 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014Bensiinin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,6 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014Biokaasun hinta kuluttajille (sis. alv) 1,51 EUR/kg Gasum, 26.11.2014Kaukolämpömaksu (sis. alv) 61,02 EUR/MWh Jyväskylän Energian hinnastoVesimaksu (sis. alv) 2,02 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnastoJätevesimaksu (sis. alv) 2,62 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnastoPääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yksityishenkilö) 4 % Oletusarvo, GaiaPääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (kunta) 4 % Oletusarvo, GaiaPääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yritys) 4 % Oletusarvo, GaiaPolttoöljyn hinta satamassa 564 EUR/t Öljyalan keskusliittoPolttoöljyn hinta kuluttajille (sis. alv ja valmistevero) 1,04 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014Pelletin hinta kuluttajille toimitettuna (sis. alv) 61 EUR/MWh Tilastokeskus, toukokuu 2014




Kannattavuudet:Kannattavuus, yleinen / erikseen määrittelemätön toimija (liiketulos) 10 % Työpaja 1.12.2014 Kannattavuus, sähkönmyyjä (liiketulos) 4 % Gaian laskelmaKannattavuus, vesilaitos (liiketulos) 4 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, kaukolämpölaitos (liiketulos) 11 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, polttoainetoimittaja (liiketulos) 2 % Tilastokeskus 2013Biokaasun toimittajan kannattavuus (jakelijan toimittaja) 11 % Tilastokeskus 2013Biokaasun jakelijan kannattavuus kaasunmyynnistä 2 % Tilastokeskus 2013Sähköautojen lataustoimijan kannattavuus 11 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, elintarvikeketju 4 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, kevyen polttoöljyn jakelija 3 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, puupelletin toimitusketju 11 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, pellettikattilan valmistaja 3 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 1 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 5 % Jussi Vainikka, GasumKannattavuus, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013Kannattavuus, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013

Henkilöstökulujen osuus:Henkilöstökulut, kevyen polttoöljyn jakelija 26 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, puupelletin toimitusketju 14 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 38 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, pellettikattilan valmistaja 38 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, tuulivoimateknologiatoimittaja 29 % Gaian laskelmaHenkilöstökulut, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 30 % Jussi Vainikka, GasumHenkilöstökulut, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, elintarvikeketju keskimäärin 14 % Tilastokeskus 2013Henkilöstökulut, kotimaisen kalan toimitusketju 50 % Laskentaoletus




Aine- ja tarvikekustannuksetAineet ja tarvikkeet, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 28 % Tilastokeskus 2013Aineet ja tarvikkeet, tuulivoiman valmistaja/asentaja 55 % Tilastokeskus 2013Aineet ja tarvikkeet, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 55 % Jussi Vainikka, GasumAineet ja tarvikkeet, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013Aineet ja tarvikkeet, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013

Muut:

Energiaturpeen tuotannon työllistävyys 0,09 htv/GWhPellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä

Metsähakkeen tuotannon työllistävyys 0,15 htv/GWhPellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä

Kotitalousvähennys 4 800 eur Puolisoiden maksimivähennys, Verohallinto, 2014Jyväskylän asukasmäärä 135 000 hlöä Jyväskylän kotisivuHenkilöautokanta Jyväskylässä, 2013 58 898 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013Henkilöautojen määrä (JKL, Laukaa, Muurame), 2013 73 126 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013Ajosuorite keskimäärin per henkilöauto, Jyväskylän seutu 17 500 km/auto/v Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009Henkilöautot, dieselautojen suoriteosuus 33 % VTT Lipasto, 2011Henkilöautot, bensiiniautojen suoriteosuus 67 % VTT Lipasto, 2011Dieselin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 5,9 l/100 km VTT Lipasto, 2011Bensiinin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 6,7 l/100 km VTT Lipasto, 2011Sähköautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & GaiaBiokaasuautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & GaiaDieselin ja bensiinin toimituksen kotimaisuusaste (laskettu hinnasta) 30 % Gaia / Öljyalan keskusliittoLiikennebiokaasun toimituksesta kotimaista 100 % LaskentaoletusBensiinin tiheys 0,75 kg/l TilastokeskusBensiinin energiasisältö 41,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014CNG tiheys 0,7 kg/m3 KaasuyhdistysCNG lämpöarvo 10,0 kWh/m3 KaasuyhdistysKevyen polttoöljyn energiasisältö 42,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014Kevyen polttoöljyn tiheys 0,8 kg/l TilastokeskusKivihiilen päästökerroin 93,3 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014Kivihiilen lämpöarvo 25,0 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014Jyrsinturpeen päästökerroin 105,9 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210

www.gaia.fi

Our Clients Make the World Safer and Cleaner.

FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA

jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (jäte)

Services