jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi (liikenne)
TRANSCRIPT
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi
19.12.2014
Ida Rönnlund, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen, Marika Bröckl, Juha Vanhanen
Gaia Consulting Oy
© Gaia Consulting Oy 20142
Arviointimenetelmän kuvaus
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset
© Gaia Consulting Oy 20143
Resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi
• Tässä raportissa on esitetty millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla
resurssiviisailla toimilla voisi olla.
• Jyväskylän resurssiviisaustiekartasta on valittu toimenpiteitä, joiden vaikutukset on laskettu eri
toimijoiden näkökulmasta.
• Talousvaikutuksia syntyy muuttuneesta liiketoiminnasta, tuotteiden arvonnoususta,
työllisyyden muutoksista sekä verotuksesta.
• Tarkoituksena on tuoda esille, millaisia kassavirtoja tarkasteltujen toimenpiteiden seurauksena
syntyy ja miten kassavirrat jakautuvat eri toimijoiden välillä.
• Erityisesti tarkastelu tuo esille, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on Suomen kauppataseeseen
eli miten toimenpiteet muuttavat kassavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.
• Talousvaikutuksia on tarkasteltu aina arvoketjun alusta lähtien. Oletuksena on, että arvoketjun
yritykset löytyvät pääosin Jyväskylän seudulta. Tarkempaa arvioita talousvaikutusten
maantieteellisestä jakautumisesta ei ole kuitenkaan tehty. Jyväskylän kaupungin ja lähiseudun
näkökulmasta olisi hyvä panostaa siihen, että uusi liiketoiminta syntyy seudulle.
© Gaia Consulting Oy 20144
Raportin sisältö
• RAPORTIN RAKENNE: Tämän kalvosarjan alussa on esitetty yhteenveto toimenpiteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista.
Tätä seuraa kunkin toimenpiteen tarkempi kuvaus, laskennan tulokset ja yksityiskohtaiset laskentaoletukset.
• TULOSTEN TULKINTA:
• Laskentatuloksia tulee tutkia vertailemalla muutosta nykytila- ja tavoitetila-skenaarioiden välillä. Skenaarioista on
mallinnettu siten, että niissä huomioidaan vain valittujen toimenpiteiden kohteena oleva osa alan toiminnasta.
Skenaariot eivät siis esitä minkään alan kokonaisvolyymiä Jyväskylän alueella, mutta niiden väliset muutokset kertovat
kunkin toimenpiteen kokonaisvaikutuksista.
• Analyysin keskeisin tulos on kassavirtojen muutos Suomen osalta. Kassavirtojen Suomen sisäinen jako osoittaa, miten
tuotot ja kulut jakaantuvat eri toimijoiden välillä. Valtio ja kaupunki voivat erilaisilla tuilla ja verotusmalleilla vaikuttaa
siihen, miten kassavirrat jakautuvat.
• Investoinnin kannattavuus näkyy taulukoissa ja diagrammeissa Toimenpiteen toteuttaja -rivillä. On syytä huomata,
että oletetut tuet vaikuttavat tähän kannattavuuteen – jos toimenpiteessä ei ole oletettu tukia tai ei voida korottaa
myydyn tuotteen hintaa, niin investoinnista voi näillä laskentaoletuksilla tulla tappiollinen. Joissakin toimenpiteissä
toteuttajana tai arvoketjussa on kunnan liikelaitoksia, jolloin kokonaisvaikutuksessa kunnalle on syytä huomioida
myös näiden tuotot ja kulut.
• Kasvavaa kulutusta, terveysvaikutuksia tai työllisyyden paranemisen myötä vähentyviä työttömyystukia ei ole
huomioitu laskennassa. Näillä on kuitenkin positiiviset vaikutukset, joiden myötä syntyy säästöjä kaupungille sekä
tuloja alueen yrityksille.
• HERKKYYSANALYYSI: Muutaman toimenpiteen kohdalla on tehty herkkyysanalyysi, joka näyttää, miten muutokset
esimerkiksi tuotannon kuluissa tai verotuksessa vaikuttavat aluetalouteen.
© Gaia Consulting Oy 20145
Laskentamallin kuvaus (1/2)
• Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja energia-virtoja ja
näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta
arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille.
• Tässä tarkastelussa seuraavat toimijaryhmät ovat nostettu esiin:
• Toimenpiteen toteuttaja
• Kuluttajat
• Palkansaajat (verojen jälkeen)
• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset
- Arvoketjun päätoimijoiden osalta on pyritty lähtötietojen mahdollistaessa yritysten tulos verojen jälkeen, mutta tätä pidemmälle
alihankintaketjuun on mallinnettu vain yrityksille tulevat kassavirrat.
• Kunnat
• Valtio
• Muut kotimaiset tahot (esim. pankki tai muu rahoituslaitos)
• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset voivat olla joko Jyväskylän seudulta tai muualta
Suomesta. Tästä riippuu, minne työpaikat syntyvät ja mitä kunnat hyötyvät uudesta liiketoiminnasta.
© Gaia Consulting Oy 20146
Laskentamallin kuvaus (2/2)
• Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan tietoon
liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja käyttökuluista,
työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden myyntituloista.
• Tarkastelu tapahtuu ns. tasepohjaisesti eli mallinnettujen liiketoimintaketjujen muodostamaan
systeemiin sisään tulevat, systeemin sisällä eri toimijoille jakaantuvat ja systeemistä ulosmenevät
kassavirrat täsmäävät. Näin ollen mallilla voidaan tarkastella, kuinka kassavirrat ohjautuvat uudelleen
systeemissä tapahtuneen muutoksen (esim. investointi) jälkeen.
• Laskentamalli on niin sanottu ”overnight”-malli eli siinä arvioidaan vaikutuksia, mikäli investoinnit
tapahtuisivat yhden yön yli. Vastaavasti myös oletetaan, että investoinnin tarvitsema kunnossapito ja
muut vaikutukset näkyvät välittömästi.
• Tässä laskelmassa lähtötiedot ja oletukset perustuvat nykyhetkeen. Mitään ennusteita hinnan, verotuksen
tai kasvavan kulutuksen mahdollisten muutosten suhteen ei ole tehty toimenpidelaskelmissa. Muutama
esimerkkivaikutus on esitetty herkkyysanalyyseissä.
• Yleiset lähtötiedot löytyvät tämän raportin liitteestä ja toimenpidekohtaiset lähtötiedot kunkin
toimenpiteen kohdalla.
© Gaia Consulting Oy 20147
Arvioinnin tulokset
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset
© Gaia Consulting Oy 20149
Liikenne-biokaasu
Sähköautojen latausasemat
Joukkoliikenne uusiutuvien polttoaineiden edelläkävijä
Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne
Liikenne
Energia
Jäte
Joukkoliikenteen lippujen hinnan alennuksen avulla sen
käyttäjämäärää on kasvatettu. Samalla henkilöautoilu ja
henkilöautot Jyväskylässä ovat vähentyneet 10 %.
Liikenteen käyttövoimana on sähkö ja kotimainen biokaasu.
Henkilöautoista kolme neljästä ja linja-autoista 5 % kulkee
sähköllä, loput biokaasulla. Jyväskylään on rakennettu myös
kattava sähkölatausverkosto ja biokaasun jakeluverkosto.
Jyväskylä toimenpiteiden jälkeen
© Gaia Consulting Oy 201410
Yhteenveto Liikenne-toimenpiteiden talousvaikutuksista
Case Liikennebiokaasu
Sähköautojen
latausasemat
Joukkoliikenne
uusiutuvien
polttoaineiden
edelläkävijä
Houkutteleva ja
nopea
joukkoliikenne
Työllistävyys htv/v htv/v htv/v htv/v htv/v
Työpaikkoja vuodessa 38 24 23 0 -8
Kassavirrat Suomeen 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa
Toimenpiteen toteuttaja 1 046 156 558 -75 406
Kuluttaja 107 855 9 294 53 088 0 45 473
Palkansaajat verojen jälkeen 1 489 932 873 0 -315
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 6 934 9 031 8 398 2 161 -12 656
Kilpailevien arvoketjujen yritykset -12 032 -2 867 -8 683 -362 -120
Kunnat -6 638 236 313 -6 -7 181
Valtio -55 111 -10 536 -33 755 -874 -9 947
Muut kotimaiset tahot 1 000 194 792 0 14
Kassavirrat Suomeen yhteensä 44 543 6 441 21 584 844 15 674
Kassavirrat ulkomaille 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroa
Kassavirrat ulkomaille yhteensä -40 415 -6 441 -17 455 -844 -15 674
Kaikki yht
© Gaia Consulting Oy 201411
Liikennebiokaasu
Lähtötilanne: Ei biokaasujakelua.
Lopputilanne: Rakennettu biokaasun jakeluverkko, 15
jakelupistettä Jyväskylään. 25 % kaupungin
henkilöautosuoritteesta tehdään biokaasuautoilla.
Oletukset ja rajaukset: Käytössä korkeapaineinen
kaasu eli nykyinen Gasumin käyttämä teknologia.
Biokaasulla ei valmisteveroa jatkossakaan. Jakeluinfra-
struktuurin rakentaja tekee investoinnin omarahoittei-
sesti. Ei huomioida investointeja autokantaan tai autojen
huoltokustannuksia. Oletettu, että kaikki biokaasu tulee
kotimaasta, vaikka paikallinen tuotanto ei koko tarvetta
katakaan (biometaania voidaan tuottaa muilla
menetelmillä, esim. kaatopaikkakaasusta, pienempien
kuntien jätteistä, maatalousjätteistä, tai puun termisestä
kaasutuksesta). Oletettu, että biokaasuautojen
energiankulutus laskee 10 % nykytasosta.
+ 24htv/vuosi
€
+6,4 M€kassavirta
Suomeen/
vuosi
© Gaia Consulting Oy 201412
Liikennebiokaasu
Kuvassa vihreällä ne tahot, joille tulevat kassavirrat kasvat, ja punaisella tahot, joiden saamat kassavirrat pienenevät
© Gaia Consulting Oy 201413
Liikennebiokaasu
MUUTOS (htv/v)
Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Työllistävyys Suomessa 0 24 24
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Toimenpiteen toteuttaja 0 156 000 156
Kuluttaja -93 719 000 -84 425 000 9 294
Palkansaajat verojen jälkeen 0 932 000 932
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 9 031 000 9 031
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 11 467 000 8 601 000 -2 866
Kunnat 15 000 250 000 235
Valtio 55 224 000 44 689 000 -10 535
Muut kotimaiset tahot 0 194 000 194
Kassavirrat Suomeen yhteensä -27 013 000 -20 572 000 6 441
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Kassavirrat ulkomaille yhteensä 27 013 000 20 572 000 -6 441
Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat biokaasun toimittaja, biokaasun jakeluinfrastruktuurin teknologiatoimittaja sekä
käyttö- ja kunnossapitopalvelun toimittaja. Kilpaileviin arvoketjuihin kuuluvat fossiilisten polttoaineiden toimittajat. Viimeksi
mainitut on eritelty kilpailevien arvoketjujen alle, koska ei ole varmuutta, kuka on biokaasun jakelija.
© Gaia Consulting Oy 201414
Liikennebiokaasu
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Biokaasuautojen osuus 25 % SYKE, 2014
Biokaasuauton keskimääräinen polttoainekulutus nykyisin 4,5 kg/ 100 km Gasum
Kaasutankkausasemien määrä Jyväskylän seudulla 15 kpl Gaia / Jussi Vainikka, Gasum
Tankkauspisteen hinta (alv 0) 540 000 EUR/kpl Jussi Vainikka, Gasum
Tankkauspisteen käyttöikä 25 v Jussi Vainikka, Gasum
Investoinnin kotimaisuusaste 50 % Gaia / Jussi Vainikka, Gasum
Tankkausaseman huoltokustannukset keskimäärin (alv 0) 100 000 EUR/v Gaia / Jussi Vainikka, Gasum
Henkilöstökulujen osuus huollon kustannuksista 80 % Oletus
Kunnossapidon kotimaisuusaste 90 % Oletus
© Gaia Consulting Oy 201415
Sähköautojen latausasemat
Lähtötilanne: Ei sähkölatausverkostoa.
Lopputilanne: Rakennettu sähkölatausverkosto, noin
4000 julkista / puolijulkista jakelupistettä Jyväskylän
seudulle. 75 % kaupungin henkilöautosuoritteesta
tehdään sähköautoilla.
Oletukset ja rajaukset: Infran rakentaja tekee
investoinnin omarahoitteisesti. 90 % latauspisteistä on
peruslatausta, 10 % pikalatausta. Oletettu käytössä olevan
täyssähköauto. Ei huomioida investointeja autokantaan
tai autojen huollon kustannuksia. Oletettu, että
sähköautojen energiankulutus laskee 10 % nykytasosta.
+ 23htv/vuosi
€
+22 M€kassavirta
Suomeen/
vuosi
© Gaia Consulting Oy 201416
Sähköautojen latausasemat
Kuvassa vihreällä ne tahot, joille tulevat kassavirrat kasvat, ja punaisella tahot, joiden saamat kassavirrat pienenevät
© Gaia Consulting Oy 201417
Sähköautojen latausasemat
Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat latausasemien teknologiatoimittajat, käyttö- ja kunnossapitopalvelun
tuottajat sekä sähkön siirto- ja tuotantoyhtiöt. Kilpaileviin arvoketjuihin kuuluvat fossiilisten polttoaineiden toimittajat
ja jakelijat.
MUUTOS (htv/v)
Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Työllistävyys Suomessa 0 23 23
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Toimenpiteen toteuttaja 0 558 000 558
Kuluttaja -93 719 000 -44 759 000 48 960
Palkansaajat verojen jälkeen 0 873 000 873
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 8 398 000 8 398
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 11 577 000 2 894 000 -8 683
Kunnat 0 313 000 313
Valtio 55 129 000 21 375 000 -33 754
Muut kotimaiset tahot 0 792 000 792
Kassavirrat Suomeen yhteensä -27 013 000 -9 556 000 17 457
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Kassavirrat ulkomaille yhteensä 27 013 000 9 558 000 -17 455
© Gaia Consulting Oy 201418
Sähköautojen latausasemat
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Sähköautojen osuus 75 % SYKE, 2014
Sähköauton tehon kulutus keskimäärin (henkilöauto) 0,2 kWh/km SYKE, 2014; laskentaoletus
Latauspisteiden määrä Jyväskylän seudulla 3 976 kpl
Risto Ryymin, Jyväskylän Energia;
Matti Rae, Ensto
Latauspisteen hinta (alv 0) 6 650 EUR/kpl Gaia / Matti Rae, Ensto
Tästä aineiden ja tarvikkeiden osuus 50 % Matti Rae, Ensto
Tästä henkilöstökustannusten osuus 30 % Oletus
Latauspisteen käyttöikä 10 v Matti Rae, Ensto
Investoinnin kotimaisuusaste 25 % Gaian laskelma / Matti Rae, Ensto
Liittymämaksu keskimäärin 1 900 EUR/latauspisteGaian laskelma / Matti Rae, Ensto
Latauspisteen huoltokustannukset keskimäärin (alv 0) 50 EUR/v
Gaia / Jaakko Liesmäki,
Liikennevirta
Henkilöstökulujen osuus huollon ja asennuksen kustannuksista 90 % Oletus
Huollon ja asennuksen kotimaisuusaste 100 % Risto Ryymin, Jyväskylän Energia
© Gaia Consulting Oy 201419
Joukkoliikenne edelläkävijä uusiutuvan polttoaineen käytössä
Lähtötilanne: Joukkoliikenteen polttoaineena diesel.
Lopputilanne: 95 % busseista kulkee biokaasulla, 5 %
sähköllä.
Oletukset ja rajaukset: Ei huomioida investointeja
autokantaan tai autojen huollon kustannuksia. Ei
hu0mioida varikon investointeja latausinfrastruktuuriin.
Laskettu nykyisellä dieselmoottoritekniikalla. Oletettu,
että biokaasu- ja sähköautojen energiankulutus laskee 10
% nykytasosta *.
+ 0htv/vuosi
€
+0,8 M€kassavirta
Suomeen/
vuosi
* Raskaassa kalustossa biokaasuautojen energiatehokkuus
todennäköisesti paranee enemmän nykytasosta kuin
laskennassa oletettu. Tämän hankkeen puitteissa ei tästä
kuitenkaan saatu luotettavaa lähtötietoa.
© Gaia Consulting Oy 201420
Joukkoliikenne edelläkävijä uusiutuvan polttoaineen käytössä
Kuvassa vihreällä ne tahot, joille tulevat kassavirrat kasvat, ja punaisella tahot, joiden saamat kassavirrat pienenevät
© Gaia Consulting Oy 201421
Joukkoliikenne edelläkävijä uusiutuvan polttoaineen käytössä
MUUTOS (htv/v)
Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Työllistävyys Suomessa 0 0 0
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Toimenpiteen toteuttaja -1 115 000 -1 190 000 -75
Kuluttaja 0 0 0
Palkansaajat verojen jälkeen 0 0 0
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 0 2 161 000 2 161
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 362 000 0 -362
Kunnat -124 000 -130 000 -6
Valtio 31 000 -843 000 -874
Muut kotimaiset tahot 0 0 0
Kassavirrat Suomeen yhteensä -846 000 -2 000 844
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Kassavirrat ulkomaille yhteensä 846 000 1 000 -845
Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat biokaasun ja sähkön tuottajat sekä jakelijat sekä linja-autojen valmistajat.
Kilpailevaan arvoketjuun kuuluvat fossiilisten polttoaineiden jakelijat ja toimittajat.
© Gaia Consulting Oy 201422
Joukkoliikenne edelläkävijä uusiutuvan polttoaineen käytössä
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Biokaasubussien osuus 95 % SYKE, 2014
Sähköbussien osuus 5 % SYKE, 2014
Biokaasubussien keskimääräinen polttoainekulutus, EURO5, 18 matkustajaa, katuajo43,5 kg/ 100 km VTT Lipasto
Sähköbussin tehon kulutus keskimäärin nykyään 0,9 kWh/km HSL
© Gaia Consulting Oy 201423
Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne
Lähtötilanne: Nykyinen Jyväskylän seudun
sopimusliikenne eli 80 dieselkäyttöistä linja-autoa
ajossa.
Lopputilanne: Joukkoliikenteen lippujen hinnat on
puolitettu. Lisääntyneen matkamäärän vuoksi ajoon on
lisätty 14 uutta linja-autoa ja palkattu noin 30 uutta
kuljettajaa. Henkilöautoilu ja -autot vähentyneet 10 %.
Kunnan kustannukset teiden uudelleenpäällystyksestä
ovat vähentyneet myös 10 %. Joukkoliikenteen osuus
henkilöliikenteen ajokilometreistä on vieläkin alhainen,
0,5%.
Oletukset ja rajaukset: Kaupunki subventoi
menetetyt lipputulot, myös uusien matkustajien osalta.
Muut kustannukset ovat bussioperaattorin vastuulla.
Kunnan saama säästö uusien tieinvestointien osalta on
rajattu tarkastelun ulkopuolelle, koska tästä ei saatu
lähtötietoja.
-8htv/vuosi
€
+16 M€kassavirta
Suomeen/
vuosi
© Gaia Consulting Oy 201424
Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne
Kuvassa vihreällä ne tahot, joille tulevat kassavirrat kasvat, ja punaisella tahot, joiden saamat kassavirrat pienenevät
© Gaia Consulting Oy 201425
Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne
MUUTOS (htv/v)
Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Työllistävyys Suomessa 427 418 -8
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Toimenpiteen toteuttaja 5 440 000 5 846 000 406
Kuluttaja -415 983 000 -370 510 000 45 473
Palkansaajat verojen jälkeen 16 397 000 16 082 000 -315
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 126 176 000 113 520 000 -12 656
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 1 200 000 1 080 000 -120
Kunnat 2 336 000 -4 846 000 -7 182
Valtio 104 540 000 94 593 000 -9 947
Muut kotimaiset tahot 0 14 000 14
Kassavirrat Suomeen yhteensä -159 894 000 -144 221 000 15 673
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Kassavirrat ulkomaille yhteensä 159 894 000 144 220 000 -15 674
Samaan arvoketjuun on laskettu linja-autoliikennöitsijän lisäksi linja-autojen toimittajat sekä huollon tuottajat,
henkilöautojen toimittajat ja niihin liittyvien palveluiden tuottajat (vakuutus, myynti, huolto) sekä polttoaineen myyjät.
Kilpaileviin arvoketjuihin on laskettu tienrakennusalan toimijat.
© Gaia Consulting Oy 201426
Houkutteleva ja nopea joukkoliikenne
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Henkilöauton huollot, korjaukset, pesut keskimäärin (sis. alv) 0,034 EUR/km Autoliiton laskuri
Henkilöauton arvon alenema (sis. alv) 2 000 EUR/auto/v Arvio, lähteenä Autoliiton laskuri
Kotimainen osuus auton hankinnasta 5 % Oletus
Henkilöauton muut pääomakustannukset keskimäärin (alv 0) 1 500 EUR/auto/v Arvio, lähteenä Autoliiton laskuri
Liikenteessä olevien bussien määrä (JKL paikallisliikenne), 2014 80 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.
Vara-autojen määrä (JKL paikallisliikenne), 2014 22 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.
Kuskien määrä henkilötyövuosina (JKL paikallisliikenne), 2014 177 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 11.12. & 16.12.
Ajetut kilometrit (JKL paikallisliikenne), 2013 4 983 474 km/v Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.
Joukkoliikenteen vuorojen määrä (JKL paikallisliikenne), 2013 495 000 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.
Joukkoliikenteen matkamäärä (JKL paikallisliikenne), 2013 6 661 000 kpl JKL joukkoliikenteen kilpailutusaineisto 2013, liite 14
Dieselbussien keskimääräinen polttoainekulutus (JKL paikallisliikenne), 2014 34,0 l/ 100 km Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.
Linja-auton istumapaikat keskimäärin (JKL paikallisliikenne), 2014 40 kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.
Joukkoliikenteen lipputulot (JKL paikallisliikenne), 2014 (alv 0) 10 000 000 EUR/v Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.
Lippujen hintojen alennus 50 % Laskentaoletus, päätetty työpajassa 1.12.2014
Henkilöautoliikenteen vähennys toimenpiteen avulla 10 % SYKE, 2014
Henkilöautojen määrän väheneminen 10 % Laskentaoletus, päätetty työpajassa 1.12.2014
Joukkoliikenteen matkamäärän lisäys 17,5 % Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 5.12.
Uuden bussin kustannus (alv 0) 240 000 EUR/kpl Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 11.12.
Tästä henkilöstökulujen osuus 30 %
Tästä aineet ja tarvikkeet 50 %
Tästä nettotulos 10 %
Investoinnin kotimaisuusaste 5 %
Uuden bussin käyttöikä 15 v Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 11.12.
Bussin huoltokustannukset keskimäärin (alv 0) 0,35 EUR/km Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 16.12.
Autohuollon kotimaisuusaste 50 % Ari Tuovinen, Jyväskylän kaupunki 11.12.
Henkilöstökulujen osuus autohuollon kotimaahan jäävästä osuudesta 100 % oletus
Teiden uudelleenpäällystyksen kulut nykyään Jyväskylässä 1 200 000 EUR/v Tuula Smolander, JKL 12.12.2014
Kunnossapidon kulujen lasku 10 % Laskentaoletus, päätetty työpajassa 1.12.2014
© Gaia Consulting Oy 201429
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Verot:
Alv, 2014 24 % Verohallinto
Yhteisövero, 2014 20 % VM
Valtion osuus yhteisöveron tuotosta 70 % VM
Kunnan (ja seurakuntien) osuus yhteisöveron tuotosta 30 % VM
Pääomatulovero, 2014 32 % Verohallinto
Keskimääräinen valtion tuloveroaste, 2014 3,5 % Veronmaksajat
Keskimääräinen kunnallisveroaste, 2014 16,7 % Veronmaksajat
Kiinteistövero, voimalaitosrakennus, Jyväskylä 2014 2,9 % Verohallinto
Kiinteistövero, yleinen, Jyväskylä 2014 1,2 % Verohallinto
Valmistevero, diesel, 2014 0,50 EUR/l Tulli
Valmistevero, moottoribensiini, 2014 0,67 EUR/l Tulli
Sähkövero (veroluokka I), 2014 19,03 EUR/MWh Tulli
Kevyt polttoöljy valmistevero, 2014 0,16 EUR/l Tulli
Kivihiilen valmistevero 132,7 EUR/t Tulli
Kivihiilen alennettu valmistevero CHP-tuotannolle 90,5 EUR/t Tulli
Polttoturpeen valmistevero 4,9 EUR/MWh Tulli
Palkat:
Keskimääräinen henkilöstökustannus 46 722 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 9) 41 335 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 11) 42 058 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 12) 37 721 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Palkan sivukulut, kerroin 1,2 Yrittäjät.fi palkkalaskuri
© Gaia Consulting Oy 201430
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Hinnat:
Sähkön markkinahinta (ilman sähköveroa ja alv) 41 EUR/MWh Nordpool, Suomen aluehinta 2013 keskimäärin
Sähkön käytöstä kotimaista tuotantoa 84 % Gaian laskelma
Sähkön käytöstä ulkomaista tuotantoa 16 % Gaian laskelma
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä T1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 36 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä K2 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 56 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 32 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähköenergian kuluttajahinta, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv) 62 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Kaukolämmön tukkuhinta 56 EUR/MWh Energiateollisuus 2012, kaukolämpötilasto
Päästöoikeuden hinta 7 EUR/t Markkinahinta, EUADEC-14
Polttoturpeen hinta (ilman valmisteveroa) 14 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Metsähakkeen hinta 21 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) 27 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Kivihiilen rahtikustannus sisämaahan 15 EUR/t Gaia laskelma
Dieselin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,5 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Bensiinin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,6 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Biokaasun hinta kuluttajille (sis. alv) 1,51 EUR/kg Gasum, 26.11.2014
Kaukolämpömaksu (sis. alv) 61,02 EUR/MWh Jyväskylän Energian hinnasto
Vesimaksu (sis. alv) 2,02 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto
Jätevesimaksu (sis. alv) 2,62 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yksityishenkilö) 4 % Oletusarvo, Gaia
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (kunta) 4 % Oletusarvo, Gaia
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yritys) 4 % Oletusarvo, Gaia
Polttoöljyn hinta satamassa 564 EUR/t Öljyalan keskusliitto
Polttoöljyn hinta kuluttajille (sis. alv ja valmistevero) 1,04 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Pelletin hinta kuluttajille toimitettuna (sis. alv) 61 EUR/MWh Tilastokeskus, toukokuu 2014
© Gaia Consulting Oy 201431
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Kannattavuudet:
Kannattavuus, yleinen / erikseen määrittelemätön toimija (liiketulos) 10 % Työpaja 1.12.2014
Kannattavuus, sähkönmyyjä (liiketulos) 4 % Gaian laskelma
Kannattavuus, vesilaitos (liiketulos) 4 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, kaukolämpölaitos (liiketulos) 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, polttoainetoimittaja (liiketulos) 2 % Tilastokeskus 2013
Biokaasun toimittajan kannattavuus (jakelijan toimittaja) 11 % Tilastokeskus 2013
Biokaasun jakelijan kannattavuus kaasunmyynnistä 2 % Tilastokeskus 2013
Sähköautojen lataustoimijan kannattavuus 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, elintarvikeketju 4 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, kevyen polttoöljyn jakelija 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, puupelletin toimitusketju 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, pellettikattilan valmistaja 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 1 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 5 % Jussi Vainikka, Gasum
Kannattavuus, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulujen osuus:
Henkilöstökulut, kevyen polttoöljyn jakelija 26 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, puupelletin toimitusketju 14 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 38 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, pellettikattilan valmistaja 38 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, tuulivoimateknologiatoimittaja 29 % Gaian laskelma
Henkilöstökulut, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 30 % Jussi Vainikka, Gasum
Henkilöstökulut, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, elintarvikeketju keskimäärin 14 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, kotimaisen kalan toimitusketju 50 % Laskentaoletus
© Gaia Consulting Oy 201432
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Aine- ja tarvikekustannukset
Aineet ja tarvikkeet, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 28 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, tuulivoiman valmistaja/asentaja 55 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 55 % Jussi Vainikka, Gasum
Aineet ja tarvikkeet, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013
Muut:
Energiaturpeen tuotannon työllistävyys 0,09 htv/GWh
Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset
tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä
Metsähakkeen tuotannon työllistävyys 0,15 htv/GWh
Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset
tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä
Kotitalousvähennys 4 800 eur Puolisoiden maksimivähennys, Verohallinto, 2014
Jyväskylän asukasmäärä 135 000 hlöä Jyväskylän kotisivu
Henkilöautokanta Jyväskylässä, 2013 58 898 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013
Henkilöautojen määrä (JKL, Laukaa, Muurame), 2013 73 126 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.2013
Ajosuorite keskimäärin per henkilöauto, Jyväskylän seutu 17 500 km/auto/v Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009
Henkilöautot, dieselautojen suoriteosuus 33 % VTT Lipasto, 2011
Henkilöautot, bensiiniautojen suoriteosuus 67 % VTT Lipasto, 2011
Dieselin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 5,9 l/100 km VTT Lipasto, 2011
Bensiinin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 6,7 l/100 km VTT Lipasto, 2011
Sähköautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia
Biokaasuautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia
Dieselin ja bensiinin toimituksen kotimaisuusaste (laskettu hinnasta) 30 % Gaia / Öljyalan keskusliitto
Liikennebiokaasun toimituksesta kotimaista 100 % Laskentaoletus
Bensiinin tiheys 0,75 kg/l Tilastokeskus
Bensiinin energiasisältö 41,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
CNG tiheys 0,7 kg/m3 Kaasuyhdistys
CNG lämpöarvo 10,0 kWh/m3 Kaasuyhdistys
Kevyen polttoöljyn energiasisältö 42,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Kevyen polttoöljyn tiheys 0,8 kg/l Tilastokeskus
Kivihiilen päästökerroin 93,3 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Kivihiilen lämpöarvo 25,0 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Jyrsinturpeen päästökerroin 105,9 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014