KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAUSTAMUISTIO

JYVÄSKYLÄN SEUDUN UUSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSALUE

YHDYSKUNTARAKENTEELLINEN JA LIIKENTEELLINEN TARKASTELU

Jarmo Koskinen:

A. YHDYSKUNTARAKENNE

1. Taustaa kaavamerkinnän tarpeelle .............................................................................. 2

2. Maakuntakaavan jätteenkäsittelyalueiden aiempi valmistelu .................................... 5

3. Jätteenkäsittelyalueen tarvitsemia lupia ja päätöksiä ................................................ 7

4. Kuntien ja maakunnan liiton kaavavaraukset ............................................................. 7

5. Asutuksen suhde aluevaihtoehtoihin .......................................................................... 9

6. Elinkeinot ja työpaikat ................................................................................................. 11

7. Voimalinjat .................................................................................................................... 12

8. Vedenhankinta ja jätevesien käsittely ........................................................................ 13

Pekka Kokki:

B. LIIKENNE

1. Yleistä ........................................................................................................................... 18

2. Vaihtoehtoiset kuljetusmuodot .................................................................................. 18

3. Liikenneyhteydet jätteenkäsittelyalueille ................................................................... 20

4. Liikennemäärät ............................................................................................................ 22

5. Liikenteellinen toimivuus ............................................................................................ 23

6. Liikenneturvallisuus .................................................................................................... 29

7. Kustannukset ............................................................................................................... 31

8. Yhteenveto ................................................................................................................... 32

LUONNOS

2

A. YHDYSKUNTARAKENNE

1. TAUSTAA KAAVAMERKINNÄN TARPEELLE

Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on keskitetty vuonna 1963 perustetulle

Mustankorkean alueelle. Mustankorkeaa ympäröivien alueiden kehittämiseen

ja käyttöönottoon on suuria paineita. Kun voimassa olevat luvat umpeutuvat

tai alue käy riittämättömäksi, ainakin osa toiminnoista on siirrettävä toisaalle.

Jyväskylän seudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsitte-

lyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta 1998. Yhtiön vastuulla on

kehittää jätteiden käsittelykeskuksen toimintoja siten, että se voi vastata laki-

sääteisiin ja lain nojalla annettujen määräysten vaatimuksiin.

Mustankorkea Oy on tehnyt vuokrasopimuksen nykyisen alueen hallinnasta

Jyväskylän kaupungin kanssa 31.12.2017 saakka. Mustankorkean alueella

toiminnot voivat laajentua määräajan viereiselle louhosalueelle.

Uusi aluevaraus on valmisteltava hyvissä ajoin, sillä aluetta koskevat tarkem-

mat tutkimukset, suunnitelmien laadinta, osallisten kuuleminen, lupa- ja vali-

tusprosessit sekä rakentaminen vaativat paljon aikaa.

Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei-

den mukaan maakuntakaavassa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alu-

eet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä val-

takunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti.

Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-Suomen alu-

eelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta loppusijoitusalueineen: yksi Jyväs-

kylän seudulle, yksi pohjoiseen Keski-Suomeen ja yksi Jämsän seudulle.

Näistä kaksi viimeksi mainittua eli Sammakkokangas Saarijärvellä ja Metsäki-

velä Jämsässä ovat jo toteutuneet ja ne sisältyvät Keski-Suomen maakunta-

kaavaan. Jyväskylän seudulla maakuntakaavassa ovat nykyinen Mustankor-

kea sekä seutukaavasta voimaan jäänyt Mörkökorven alue Laukaassa.

LUONNOS

3

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-Suomen 1. vai-

hemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa aluevaraus Jyväskylän seudun

uutta jätteidenkäsittelykeskusta varten. Maakuntakaava toimii ohjeena alem-

manasteiselle kaavoitukselle ja alueidenkäytön suunnittelulle.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaava

Yleiskaava / asemakaava

Rakennuslupa

Kaavio maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutasojen ohjausvaikutuksesta

LUONNOS

4

UUDEN LAITOKSEN SIJAINTIVAIHTOEHDOT

MÖRKÖKORPI VAHTIVUORI

SEIVÄSSUO

Jätteenkäsittelypaikat ja jätehuoltoyhteistyö Keski-Suomessa

LUONNOS

5

2. MAAKUNTAKAAVAN JÄTTEENKÄSITTELYALUEIDEN AIEMPI VALMISTELU

Maakuntavaltuuston vuonna 2007 hyväksymää maakuntakaavaa varten Kes-

ki-Suomen liitto teetti vuonna 2005 valmistuneen Jyväskylän seudun jät-

teenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtoja koskevan kartoituksen.

Sijoituspaikkaa etsittiin alueelta, johon kuuluivat Jyväskylä, Jyväskylän maa-

laiskunta, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin uudelleen aiemmin seutukaavaa varten tutkitut 29

sijoituskohdetta, neljä turvetuotantokohdetta sekä tutkittaville vyöhykkeille si-

joitetut kymmenen uutta kohdetta eli yhteensä 43 aluevaihtoehtoa. Niistä so-

veltuville vyöhykkeille ja tarkemmin tiettyjen ominaisuuksien suhteen tutkitta-

ville alueille sijoittui 19 kpl. Tehdyn analyysin perusteella lopputuloksena to-

teuttamiskelpoisimmiksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat Laukaan Mörkökorpi,

Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän mlk:n Seivässuo.

Hankkeen johtoryhmä kiirehti Jyväskylän seudun uuden käsittelykeskuksen

toteuttamista, toteutukseen tähtäävää nimettyjen kolmen aluevaihtoehdon tar-

kempaa vertailua ja YVA-selvityksen käynnistämistä.

Selvitysten ja tutkimusten nojalla oli edellytykset käynnistää keskustelu maa-

kuntakaavaan merkittävästä alueesta. Kartoituksen tuloksia esiteltiin tiedo-

tusvälineille, kyläkokouksissa, kunnanjohtajakokouksessa, Jyväskylän seudun

kuntien virkamies- ja luottamushenkilötilaisuudessa sekä Keski-Suomen liiton

maakuntahallitukselle. Esitetyt kolme vaihtoehtoa sisällytettiin vuonna 2005

nähtävillä olleeseen maakuntakaavan alustavaan luonnokseen, asiasta

kuulutettiin ja tiedotettiin ja kaavaa esiteltiin eri tilaisuuksissa.

Vuoden 2006 alussa maakuntakaava oli nähtävillä ja lausunnoilla MRL:n mu-

kaisena kaavaluonnoksena. Tässä yhteydessä vaihtoehdot olivat kansalais-

ten kommentoitavina ja lisäksi kaavaluonnoksesta pyydettiin lausuntoja laajal-

ta osallisten joukolta. Jätteenkäsittelykeskusta koskevia lausuntoja ja mielipi-

teitä tuli yhteensä 5 kpl. Niistä kolme koski Seivässuota ja kaksi Mörkökorpea.

Toimiston ehdotusta maakuntakaavaksi käsitellessään maakuntahallitus

päätti 20.12.2006 poistaa Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskuk-

selle osoitettavan alueen maakuntakaavasta. Maakuntahallitus katsoi, että

LUONNOS

6

tehdyt selvitykset eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Niitä tulee täydentää ja sen

jälkeen asiasta tulee laatia vaihemaakuntakaava.

Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä maakuntakaavassa on va-

raukset Sammakkokankaan jätteenkäsittelyalueelle Saarijärvellä, Metsäkive-

län alueelle Jämsässä sekä Jyväskylän seudulla nykyinen Mustankorkea.

Samalla maakuntavaltuusto päätti, että seutukaavasta jätetään voimaan Mör-

kökorven aluevaraus Laukaassa, mutta muilta osin seutukaava kumotaan.

Samanaikaisesti maakuntakaavaprosessin kanssa käsittelykeskuksen toteut-

tamisvastuussa oleva Mustankorkea Oy käynnisti ympäristövaikutusten ar-

viointiselvityksen syksyllä 2005. Selvityksessä vertailtiin mainittuja kolmea

uutta aluevaihtoehtoa sekä nykyistä Mustankorkean aluetta. YVA-selvityksen

ohella Mustankorkea Oy on tehnyt ja teettänyt oman päätöksentekonsa tueksi

myös muita selvityksiä ja arvioita, kuten:

- Maanhinta- ja puustonarvovertailut

- Maanhankintaneuvottelut

- Esisopimukset maanomistajien kanssa

- Investointikustannusarvioita

- Jätteen siirtokustannusarvioita

- Liikenneinvestointivertailuja

Jätteenkäsittelykeskuksen toteuttajan laatima ympäristövaikutusten arvioin-

tiselostus valmistui elokuussa 2006. Se oli nähtävillä mielipiteiden ja lausunto-

jen esittämistä varten 28.8. – 13.10.2006.

Keski-Suomen ympäristökeskus antoi yhteysviranomaisen lausunnon ym-

päristövaikutuksen arviointiselostuksesta 22.11.2006.

Käsittelykeskuksen toteuttajana toimiva Mustankorkea Oy:n hallitus teki

12.12.2006 päätöksen toteutettavasta vaihtoehdosta ja valitsi uuden jät-

teenkäsittelykeskuksen sijaintipaikaksi Mörkökorven alueen. Yhtiö esitti sa-

malla Maakuntahallitukselle, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä

käsitelty Mörkökorven alue merkittäisiin maakuntakaavaan jätteenkäsittelyalu-

eeksi.

LUONNOS

7

3. JÄTTEENKÄSITTELYALUEEN TARVITSEMIA LUPIA JA PÄÄTÖKSIÄ

Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee toteuttava yhtiö.

Ympäristölupa alueella harjoitettavalle toiminnalle (Keski-Suomen ympäristö-

keskus, ympäristönsuojelulaki)

Mahdollisesti tarvittaessa yleis- ja asemakaavoitus (Kunta, MRL)

Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa (Kunta, maankäyttö- ja

rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle raken-

tamiseen (Kunta)

Mahdollisesti YSL 101 §:n mukainen täytäntöönpanomääräys ja MRL 144

§:n mukainen aloittamisoikeus

Mahdollisesti sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta viemäriin

Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi

Rakentamissuunnitelmat

Tiesuunnitelmat ja liittymän suunnittelu- ja rakentamisluvat (Tiehallinto)

4. KUNTIEN JA MAAKUNNAN LIITON KAAVAVARAUKSET

Seutukaava

Lainvoimaisessa seutukaavassa on Laukaan Mörkökorvessa ET/ka -varaus

jätehuoltolaitosalueelle. Merkintä on osoitettu aiemman kaatopaikka-alueen ja

nykyisen jätteiden välikuormausalueen kohdalle.

ET/ka KAATOPAIKKA TAI JÄTEHUOLTOLAITOSALUE

Merkinnällä osoitetaan alueita jätehuoltolaitoksia ja kaatopaikkoja varten.

Rakentamismääräys:

Alueella sallitaan vain jätehuoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakentaminen.

Suositus:

Asumista tai työpaikkoja ei tulisi sijoittaa 800 m lähemmäksi jätehuollon aluetta.

LUONNOS

8

Petäjäveden Vahtivuoren alue on seutukaavassa ns. valkoista aluetta, eli siel-

lä ei ole seutukaavamerkintöjä.

Jyväskylän mlk:n Seivässuon alue on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsä-

talousvaltaiseksi alueeksi (M). Merkinnän selityksen mukaan se on pääasias-

sa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta, jota voidaan käyttää pää-

asiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muutamatta

myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-

asutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn.

Yleiskaavoitus

Mörkökorvessa on oikeusvaikutteinen vuonna 1993 vahvistettu Laukaan Lie-

vestuoreen osayleiskaava. Entinen kaatopaikka, joka toimii nykyisin jätehuol-

lon välikuormausalueena, on kaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK).

Suunniteltu jätteenkäsittelykeskus sijaitsee sen eteläpuolella osayleiskaavas-

sa merkinnällä EV/EA osoitetulla suojaviher-/ampumarata-alueella. Suunnitel-

lun Mörkökorven jätteenkäsittelylaitoksen eteläpuolella noin 500 metrin pääs-

sä on ampumarata. Mörkökorven länsipuolella, noin 1,5 km päässä on

29.3.2004 hyväksytty Leppäveden rantaosayleiskaava (KSU-2004-L-159).

Noin kilometrin etäisyydellä koilliseen on 10.12.2001 hyväksytty Lieves-

tuoreenjärven rantaosayleiskaava (KSU-2002-L-15).

Petäjäveden kunnalla ei ole Vahtivuoren aluetta koskevaa yleiskaavaa tai

kaavoitukseen liittyviä suunnitelmia. Vahtivuoren pohjoispuolella, noin kilomet-

rin päässä on 16.6.2003 hyväksytty Kintauden osayleiskaava (KSU-2003-L-

110), joka kutakuinkin valtatiehen rajoittuvana koskee valtatien pohjoispuolista

Kintauden kyläkeskuksen aluetta (lähde aluearkkitehti Aulikki Graf 14.5.2007).

Jyväskylän mlk:n Seivässuo on haja-asutusaluetta, jolla ei ole yleiskaavaa.

Oravasaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Alue sijaitsee Seivässuon

pohjoisesta suunnittelualuevaihtoehdosta noin kahden kilometrin päässä poh-

joiseen. (lähde kaavasuunnittelija Vesa Rajaniemi 14.5.2007)

Asemakaava

Mörkökorvessa, Seivässuolla tai Vahtivuorella ei ole voimassa olevaa oikeus-

LUONNOS

9

vaikutteista tai kunnanvaltuuston hyväksymää asemakaavaa. Kunnilla ei

myöskään ole valmisteilla alueita koskevia asemakaavoja. (Aulikki Graf ja Ve-

sa Rajaniemi 14.5.2007).

Petäjävedellä Vahtivuoren koillispuolella noin 1 km etäisyydellä on kunnalla

maa-alue, jonka käyttämisestä pientaloalueeksi on ollut keskusteluja. Petäjä-

veden kunnalla ei kuitenkaan ole valmisteilla aluetta koskevaa asemakaavaa

tai muuta suunnitelmaa pientaloalueen toteuttamiseksi.

5. ASUTUKSEN SUHDE ALUEVAIHTOEHTOIHIN

Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän

(YKR) aineiston perusteella on tutkittu väestön sijoittumista eri etäisyys-

vyöhykkeillä nykyisistä jätteenkäsittelykeskuksista ja uusista aluevaihtoehdois-

ta. Tarkastelu tehtiin 1 km, 3 km, 5 km, 20 km ja 50 km etäisyysvyöhykkeille

mitattuna jätteenkäsittelylaitosalueen ulkolaidasta. YKR –lähtöaineistossa vä-

estötieto on summattu 250 m x 250 m ruutuihin. Laskenta tehtiin maksimi-

tarkasteluna niin, että mukaan laskettiin reunavyöhykkeellä olevien ruutujen

koko väestö, vaikka ruudut jäivät vain osaksi käytetyn etäisyyssäteen sisälle.

Käytännössä tällä on merkitystä vain lähivyöhykkeiden tulosten kannalta. Tu-

lokset on esitetty seuraavassa taulukossa.

Alue väestö 1 km väestö 3 km väestö 5 km väestö 20 km väestö 50 km

Mörkökorpi 7 540 2363 103117 195322

Seivässuo 8 115 404 108614 195086

Vahtivuori 16 526 1073 68866 222253

Mustankorkea (nyk.) 2653 17136 55424 131927 211886

Sammakkokangas (nyk.) 0 7 9 10167 55758

Metsäkivelä (nyk.) 12 200 1035 22720 182725

Tarkastelu osoittaa asutuksen selvästi kasvaneen paineen Mustankorkean

alueen välittömässä läheisyydessä. Kaikki uudet aluevaihtoehdot sijaitsevat

Mustankorkean alueeseen verrattuna lähivaikutusalueeltaan harvaan asutulla

alueella. Toisaalta niiden sijainti on laajasti katsottuna varsin keskeisesti väes-

tön painopisteessä. Vahtivuoren osalta 20 km vaikutuspiirin väestömäärä on

havaittavasti eli 35.000 – 40.000 asukasta muita pienempi, mitä selittää alu-

een suurempi etäisyys Jyväskylän Kuokkalasta ja Vaajakoskelta.

LUONNOS

10

Seuraavat kartat havainnollistavat suhdetta lähialueiden asutukseen

Asutut 250 m x 250 m ruudut YKR –aineiston mukaan. Vyöhykkeet on piirretty 3 km ja 5 km säteellä.

Liitekartat havainnollistavat asutusrakennetta vielä laajemmalla alueella.

LUONNOS

11

6. ELINKEINOT JA TYÖPAIKAT

Toteutuessaan käsittelykeskuksen alueesta tulee moderni teollinen keskus,

joka on myös merkittävä työllistäjä. Tärkeimmät tulevan jätteenkäsittelykes-

kuksen jätejakeista olisivat rakennus-, teollisuus- ja hyötyjätteitä, joita alueella

lajiteltaisiin ennen loppusijoitusta. Toinen merkittävä ja työllistävä toiminto tuli-

si olemaan biojätteen ja puhdistamolietteen käsittely. Jätteiden taloudellinen

merkitys on oleellisesti noussut viime vuosina. Jätteistä on tullut taloudellista

arvoa sisältävä materiaalivirta, jonka käsittelyyn kohdistuu merkittäviä tekno-

logisia ja taloudellisia panostuksia. Kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita tulevat

olemaan erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu,

paperi, muovi ja rakennusjäte.

Jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan suunnittelussa on varauduttava lajitte-

luun, kierrätykseen, jalostukseen ja muuhun jätejakeiden hyötykäyttöön liitty-

vään yritystoimintaan. Loppusijoituspaikan läheisyydessä on oltava maastolli-

sesti ja pinta-alallisesti soveltuvaa tonttimaata tarjolla.

Ympäristöteknologian tutkimustoiminta käsittelykeskuksen yhteydessä on

myös merkittävää. Nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueel-

la toimii Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä

varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa Mustankorkean jätteenkäsitte-

lykeskuksen toimintakokonaisuutta. Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita

ovat metsäteollisuuden lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja biokom-

postoinnin kehittäminen sekä orgaanisten lajitteiden käsittely. Jyväskylän yli-

opisto käyttää koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan

bioprosessien, pilaantuneen maan käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen sekä

suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien koe- ja tutkimustoimintaan. Uu-

den jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen tulee syntymään vastaavaa ja uutta

tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.

Jätteenkäsittelykeskus pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalvelu-

ja keskeisen sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-Suomessa. Osakaskun-

tiensa eli Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Laukaan ja

Muuramen kuntien lisäksi laitoksen asiakkaina ovat Keuruun ja Äänekosken

kaupungit sekä Kangasniemen, Multian, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen,

Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Po-

tentiaalinen toiminta-alue kattaa Keski-Suomen alueen kunnat noin 70…100

LUONNOS

12

km säteellä Jyväskylästä. Laitos pystyy tarjoamaan palveluitaan myös maa-

kunnan ulkopuolelle taloudellisen kuljetusetäisyyden rajoissa jätejakeesta riip-

puen.

Ennustettavissa olevan kehityskulun seurauksena perinteisen jätehuollon vo-

lyymi ja taloudellinen tulos kasvavat, mutta työllistävyys heikkenee. Samaan

aikaan tämän kehityksen kanssa kehittyy kuitenkin myös toinen kokonaisuus,

jota voidaan kutsua suljetuksi kierroksi, käänteistehtaaksi/-taloudeksi tai teolli-

sen ekologian klusteriksi. Tämän kehityssuunnan merkittävimmät uudet mah-

dollisuudet liittyvät jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, koulutukseen,

konsultointiin, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan ja tutkimukseen. Näi-

den uusien palvelukonseptien kautta syntyy uusia toimialoja ja uusia yrityksiä.

Nämä toiminnot tullevat ainakin osin sijoittumaan suunnitellun käsittelykes-

kuksen läheisyyteen.

Käsittelykeskukset työllistävät nykyisellään keskimäärin 40 – 70 henkilötyö-

vuotta. Tulevaisuudessa jätteidenkäsittelyklusterin kokonaistyöllistävyys kas-

vaa. Samalla teknologisen kehityksen vuoksi henkilöstön osaamiselle asetet-

tava taso nousee. Tämä jätehuollon kehityspolku työllistää, mutta pullon-

kaulana voi olla osaavan työvoiman puute.

Mörkökorvessa jätteenkäsittelykeskuksen tarvitsemat toiminnot ja palvelut tu-

kevat Lievestuoreella olevaa yritystoimintaa. Alueella toimiva maanrakentami-

sen kurssikeskus voi hyödyntää toiminnassaan jätteenkäsittelykeskuksen tar-

joamia mahdollisuuksia. Pakkaavien jäteautojen, rekkojen, erikoisajoneuvojen

yms. ajoneuvojen kuljettajien koulutus voi tapahtua läheisellä liukkaan kelin

ajoharjoittelualueella. Koulutusmahdollisuudet paranevat edelleen suunnitellun

raskaan kaluston ajoharjoittelukeskuksen toteuduttua.

Seivässuota lähinnä on Toivakan taajama, jonka rakennus- ja alihankintayri-

tyksillä on hyvät edellytykset tarjota palveluita rakentamis- ja ylläpitovaihees-

sa. Vahtivuori puolestaan tarjoaa Petäjäveden keskustan ja Kintauden alueen

metalli- ym. yritystoiminnalle alihankinta- ja yhteistyömahdollisuuksia.

7. VOIMALINJAT

Mörkökorpi

Lähin 20 kV voimalinja sijaitsee Vt 9 varressa, noin kilometrin päässä.

LUONNOS

13

Seivässuo

Pohjoisen suunnitteluvaihtoehdon itäpuolelle Mutkalaan noin 1,5 km etäisyy-

delle tulee 20 kV voimajohto. Eteläiseltä suunnittelualueelta matkaa sinne on

1,5 – 2 km. Toinen 20 kV voimajohto on etelässä hieman etäämpänä, noin 2

km päässä eteläiseltä suunnittelualueelta.

Vahtivuori

Alueen pohjoispuolella kulkee 2 x 110 kV sekä 20 kV voimajohdot. Etäisyys

alueelle on 200 – 500 m.

8. VEDENHANKINTA JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY

Ensisijaisena tavoitteena on liittyä olemassa oleviin verkostoihin. Mörkökorpi

ja Vahtivuori ovat helposti liitettävissä läheisten taajamien vesijohtoverkostoi-

hin. Seivässuo on etäämpänä verkostoista, mutta laitos on liitettävissä joko

Toivakan tai Oravasaaren vesijohtoverkostoihin.

Myös jätevesien käsittelyn osalta ensisijaisena tavoitteena on johtaa jätevedet

kunnalliseen puhdistamoon. Ellei se ole jonkun vaihtoehdon osalta mahdollis-

ta, kysymykseen voi tulla myös oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen.

Jätteenkäsittelykeskus osallistuu omalta osaltaan jätevesien johtamis- ja käsit-

telykustannuksiin, mikä tuo kaikille yhteistyökumppaneille synergiaetua.

Mörkökorpi-vaihtoehdossa jätevesien keskitettyyn käsittelyyn on useita vaih-

toehtoja, jotka liittyvät Hankasalmen ja Laukaan kuntien tuleviin jätevesien

johtamis- ja käsittelyratkaisuihin. Vaihtoehtoina kysymykseen tulevat jätevesi-

en johtaminen yksin tai mahdollisesti yhdessä Hankasalmen ja/tai Lieves-

tuoreen taajamien kanssa Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle, johtaminen

Lievestuoreen puhdistamolle ja sen saneeraus yhdessä Laukaan kunnan

kanssa tai oman jätevedenpuhdistamon rakentaminen.

Seivässuon syrjäisempi sijainti saattaa edellyttää oman puhdistamon raken-

tamisvaihtoehdon tarkempaa selvittämistä, mutta viemäröinti voitaneen myös

yhdistää joko Toivakan tai Jyväskylän mlk:n Oravasaaren verkostoon.

Vahtivuoren vaihtoehdossa viemäröinti lienee taloudellisinta toteuttaa yhdis-

tämällä laitos paineviemärillä Kintauden alueen viemäriverkostoon.

LUONNOS

14

LUONNOS

15

LUONNOS

16

LUONNOS

17

LUONNOS

18

B. LIIKENNE

1. YLEISTÄ

Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan, mihin Jyväs-

kylän seudun uusi jätteenkäsittelyalue sijoittuu. Nykyisen Mustankorkean alu-

een kehittäminen ei katsota olevan mahdollista ilman huomattavia ympäristö-

haittoja, sillä laitoksen sijainti kaupunkirakenteessa on liian keskeinen ja häi-

riintyviä toimintoja on paljon. Vaihekaavassa tarkasteltavat jätteenkäsittelyalu-

een sijaintivaihtoehdot ovat Mörkökorpi Laukaassa, Seivässuo Jyväskylän

maalaiskunnassa ja Vahtivuori Petäjävedellä. Kaikki sijaitsevat runsaan 20

km:n etäisyydellä toiminta-alueen ytimestä Jyväskylän keskustasta.

Vaihemaakuntakaavan liikenteellisen tarkastelun ohjevuotena käytetään vuot-

ta 2017, jolloin Mustankorkea Oy:n nykyisen toiminta-alueen vuokrasopimus

umpeutuu. Kymmentä vuotta pitemmälle ulottuvaan tarkasteluun ei ole syytä,

sillä jätehuollossa on odotettavissa muutoksia, jotka vaikuttanevat huomatta-

vasti jätekuljetuksiin ja niiden suuntautumisiin. Suurimmat vaikutukset aiheu-

tunevat jätteen hyötykäytön ja odotettavissa olevasta jätteen polton merkittä-

västä lisääntymisestä.

Liikenteellisessä tarkastelussa keskitytään arvioimaan jätteenkäsittelykeskuk-

sen vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen ympäristössä tapahtuvaa tieliikenteen

kehitystä ja laitoksen synnyttämästä raskaasta liikenteestä aiheutuvia vaiku-

tuksia. Vaihtoehtojen liikenteellisen vertailun kriteerit ovat liikenteellinen toimi-

vuus, turvallisuus ja taloudellisuus. Ympäristölliset vaikutukset on käsitelty

erikseen, joten ne on jätetty tämän taustamuistion ulkopuolelle.

2. VAIHTOEHTOISET KULJETUSMUODOT

Liikenteellisen tarkastelun yhteydessä on ollut tarkoitus selvittää maantiekulje-

tusten ohella myös rautatiekuljetusten käyttöä. Kuljetusmuotoa valittaessa

olennaista eivät ole pelkästään liikennejärjestelyiden (investointien) tekniset ja

taloudelliset toteuttamismahdollisuudet sekä kuljetustoiminnasta aiheutuvat

vaikutukset, vaan kyse on mitä suurimmassa määrin kuljetusmuodon mahdol-

lisuuksista vastata nykyisestä ehkä merkittävästikin poikkeaviin tulevaisuuden

LUONNOS

19

vaatimuksiin. Jätekuljetusjärjestelmältä edellytetään joustavuutta, joka voi olla

tarpeen jätteen määrissä, laadussa, hyödyntämisasteessa ja/tai käsittelyta-

voissa tapahtuvien hyvinkin huomattavien muutosten vuoksi.

Raideliikennettä käytettäessä jouduttaisiin suunnittelemaan nykyisestä poik-

keava auto- ja junaliikennepohjainen intermodaalinen jätekuljetusten järjes-

telmä. Jäteautot hoitaisivat nykyisen tyyppisesti jätteiden keräilyn ja toimittai-

sivat jätteet eri puolella toiminta-aluetta sijaitseviin kuormauspisteisiin tai erik-

seen rakennettaviin jäteterminaaleihin, mistä junat liikennöisivät jätteenkäsitte-

lykeskukseen. Jätekeskuksen alueelle tarvittaisiin luonnollisesti uusi ratayhte-

ys. Infrastruktuurin ohella jouduttaisiin tekemään myös terminaali- ja kuljetus-

kalustoon liittyviä investointeja.

Useampia kuljetusmuotoja yhdistävien intermodaalikuljetusten kehitys on ollut

viime aikoina voimakasta niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Näiden

käytön katsotaan kuitenkin edellyttävän suurehkoja väestökeskittymiä, jolloin

päästään suuriin kuljetusmääriin ja saavutetaan mittakaavahyötyjä maantie-

kuljetuksiin nähden. Jätteiden rautatiekuljetuksien sanotaan tulevan maantie-

liikenteen kanssa kilpailukykyisiksi lähinnä sellaisissa tapauksissa, missä kul-

jetettava matka on pitkä, jätemäärät suuria ja kuljetuksille soveltava rataverk-

ko valmiiksi käytettävissä. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimin-

taympäristö Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005)

Tarkasteltavista jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehdoista Mörkökorpi olisi

helpoiten liitettävissä rautatieverkkoon, sillä Jyväskylän – Pieksämäen rata

kulkee läheisen Lievestuoreen taajaman kautta. Laitoksen omalle raideyhtey-

delle tulisi mittaa noin 3 km. Seivässuon vaihtoehdossa rautatiekuljetukset

eivät tule lainkaan kyseeseen, sillä uutta rataa jouduttaisiin rakentamaan lä-

hes 20 km. Tähän yhteyteen jouduttaisiin sisällyttämään myös useampia silto-

ja. Vahtivuoren alueelta etäisyys rautatielle on suhteellisen lyhyt (linnuntietä

noin 2 km), mutta rata sijaitsee valtatien 23 pohjoispuolella, mistä johtuen jou-

duttaisiin rakentamaan myös kallis silta.

Mikäli jätehuollon (ja intermodaalikuljetusten) kehitys on jatkossa raideliiken-

teen kannalta suotuisaa, voidaan rautatiekuljetusten käyttöä selvittää tarkem-

min. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei Jyväskylän seudun jätekulje-

tuksia ole kuitenkaan järkevää suunnitella raideliikenteeseen perustuviksi.

LUONNOS

20

3. LIIKENNEYHTEYDET JÄTTEENKÄSITTELYALUEILLE

Laukaan Mörkökorven tärkeimpänä jätekuljetusreittinä toimisi Jyväskylästä

Kuopioon johtava valtatie 9. Tämä on maakuntakaavassa esitetty merkittäväs-

ti parannettavana runkotienä, jolla tulee varautua ohituskaistoihin sekä erita-

so- ja rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien kohdalla. Maakuntakaavan mukais-

ten liikennejärjestelyiden toteuttamisen ajankohdasta ei ole tietoa. Jätteenkä-

sittelyalue sijoittuisi Saviontien (seututie 640) varteen 0,7 kilometrin päähän

valtatien liittymästä. Seututieltä laitokselle johtavan parannettavan/uudelleen

rakennettavan yksityistien pituus olisi noin 0,7 km.

Kuva 3-1. Valtatietä 9 välillä Leppävesi – Saviontie (st 640).

Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuolle johtava pääyhteys on valtatie 4, jon-

ka parantaminen Vaajakosken eteläpuolisella osuudella valmistuu vuonna

2010. Nykyisen tien länsipuolelle linjattu väylä on esitetty maakuntakaavassa

moottoritietasoisena, mutta toteutuu ensimmäisessä vaiheessa yksiajoratai-

sena väylänä, joka on varustettu keskikaiteellisin ohituskaistoin. Reitti valtatiel-

tä jätteenkäsittelyalueelle tulisi kulkemaan noin 3 km pitkin (parantamista vaa-

tivaa) yhdystietä 16634. Laitokselta yhdystielle tarvittaisiin lisäksi noin 700

metriä uutta tietä. Yhdystie liittyisi 4-tiehen Majalahden eritasoliittymässä, joka

sisältyy parannettavaan valtatiejaksoon.

LUONNOS

21

Kuva 3-2. Valtatieltä 4 Seivässuolle johtavaa yhdystietä 16634.

Kuljetukset Petäjäveden Vahtivuoreen tapahtuisivat käyttäen tärkeimpänä

reittinä Jyväskylästä länteen johtavaa valtatietä 23, joka on maakuntakaavas-

sa esitetty merkittävästi parannettavana valtatienä. Valtatien parantamisajan-

kohta ei ole vielä selvillä. Kyseessä tulee olemaan ohituskaistatie, jolla pitää

varautua rinnakkaistiejärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdal-

la. Jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen Vahtivuoreen edellyttäisi noin 1,5

km pitkän uuden tien rakentamista valtatieltä laitokselle.

Kuva 3-3. Valtatietä 23 Vahtivuoren alueen liittymästä itään.

LUONNOS

22

4. LIIKENNEMÄÄRÄT

Nykytilanne

Valtatien 9 liikennemäärä (KVL 2006). on Vaajakosken ja Kanavuoren välillä

17 500 autoa/vrk ja Kanavuoresta Leppävedelle johtavalla osuudella 9700 au-

toa/vrk raskaan liikenteen osuuden ollessa noin 10 % Mörkökorvelle johtavan

Saviontien liittymän (Metsolahti) länsipuolella liikennettä on noin 8500 ja itä-

puolella 9100 ajon/vrk, mistä määristä raskasta liikennettä on noin 11 ja 9,5

%. Savion kylän kautta Laukaaseen vievän seututien 640 liikennemäärä on

1100 ajon/vrk ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus 5 %. (Tiehallinnon in-

ternet-sivujen liikennemääräkartat).

Valtatiellä 4 on liikennettä Seivässuon liittymän seudulla 4800 ajon/vrk ja lai-

tokselle johtavalla yhdystiellä 130 ajon/vrk. 4-tien raskasliikenneosuus on 13,5

% ja yhdystien 6 %. Lähempänä Kanavuorta KVL nousee 6000 autoon/vrk, ja

Vaajakosken kohdalla se on 17500 autoa/vrk (raskasta liikennettä 10 %).

Vahtivuoren kohdalla sijaitsevan valtatien 23 osuuden liikennemäärä on 4900

ajon/vrk, mistä raskaita ajoneuvoja on 8 %. Lähempänä Jyväskylää KVL-arvot

ovat hiukan suurempia ja raskaan liikenteen suhteellinen osuus vastaavasti

pienempi.

Liikennemäärien kehittyminen

Keski-Suomen valtateiden liikenteen voi arvioida kasvavan vuodesta 2006

vuoteen 2017 20 % ja seututeiden liikenteen 15 %. Raskaan liikenteen arvioi-

dut kasvukertoimet vuodesta 2005 vuoteen 2017 ovat valtateillä 1,23 ja seutu-

teillä 1,17. Edellä olevat kasvuarviot eivät sisällä mahdollisten paikallisten

maankäytön muutoksien vaikutuksia liikennemääriin. (Tiehallinto. Tieliikenne-

ennuste 2004–2040).

Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa käy tällä hetkellä vuorokaudessa

keskimäärin 240 ajoneuvoa, josta määrästä 60 on pientuojien henkilö- ja pa-

kettiautokuljetuksia. Uusi jätteenkäsittelyalue tulee toimimaan vain laitoksen

lähialueiden pienerien vastaanottopisteenä, joten pientuojien määrä vähenee

LUONNOS

23

murto-osaan aiemmasta. Mustankorkea Oy arvioi, että tulevaisuudessa laitok-

sessa käy noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Jätteenkäsittelykes-

kuksen synnyttämä vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on siis

noin 400 raskasta ajon./vrk. (Mustankorkea Oy. Jätteenkäsittelykeskuksen

ympäristövaikutusten arviointiselostus).

Mörkökorven ja Vahtivuoren ympäristöjen liikenneverkoille laaditut yksinker-

taiset liikenne-ennusteet on saatu kasvattamalla KVL-arvoja aiemmin mainittu-

ja kasvukertoimia käyttäen sekä lisäämällä näin saatuihin liikennemääriin jäte-

kuljetuksista aiheutuva liikenteen lisääntyminen. Jätekuljetusten liikennever-

kolle sijoittelussa on käytetty Kaisuliina Vihannin diplomityössään esittämiä

kunnittaisia tietoja. (K. Vihanti. Jätteenkuljetusten muuttuva toimintaympäristö

Keski-Suomen tiepiirin alueella. TTY 2005). Kuntien jätekuljetukset on sijoitet-

tu liikenneverkolle pääosin kaikki nopeimmalle –periaatetta käyttäen. Laukaan

kunnan jätteistä on 85 % arvioitu kuljetettavaksi Sovion kylän kautta kulkevaa

seututietä 640 pitkin ja loput (Lievestuore) valtatien 9 kautta.

Seivässuon sijoitusvaihtoehdon liikenne-ennusteet on saatu muokkaamalla

tiehallinnon valtatien 4 tiesuunnitelman yhteydessä laatimaa liikenne-

ennustetta ja lisäämällä tulokseen jätekeskuksen synnyttämä liikenne. Sijoi-

tuspaikkavaihtoehtojen liikenne-ennusteet vuodelle 2017 on esitetty kuvissa 5-

2, 5-5 ja 5-6. Määrät on ilmoitettu vuoden keskimääräisenä arkivuorokausilii-

kenteenä KAVL, joka on tässä tapauksessa noin 8 % KVL:tä suurempi.

Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämiä liikennemääriä arvioitaessa on syytä

ottaa huomioon jätehuollossa lähitulevaisuudessa odotettavissa olevat merkit-

tävät muutokset. Jätteiden polton suurimittakaavainen aloittaminen ja jätteiden

lisääntyvä muu hyötykäyttö tulevat vähentämään loppusijoitettavan jätteen

määriä huomattavasti. Tässä selvityksessä käytettyjä jätekuljetusarvioita voi-

kin pitää eräänlaisina maksimiennusteina, sillä jätekuljetuksien määrä tullee

olemaan selvästi Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövai-

kutusten arviointiselostuksessa esitettyä alhaisempi.

5. LIIKENTEELLINEN TOIMIVUUS

Jätteenkäsittelykeskuksen synnyttämä liikennemäärä on kaikissa sijoitusvaih-

toehdoissa sama. Keskuksessa on oletettu käyvän jatkossakin yhtä paljon jä-

LUONNOS

24

teautoja kuin tällä hetkellä Mustankorkealla eli noin 1100 autoa viikossa. Vuo-

den keskivuorokausiliikenne KVL on tällöin yhteensä 308 ja KAVL (vuoden

keskimääräinen arkivuorokausiliikenne) 435 autoa vuorokaudessa. Vaihtoeh-

tojen liikenteellistä toimivuutta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista käyttää

tarkastelujen pohjana KAVL- arvoja, koska jätekuljetukset tapahtuvat arkipäi-

visin.

Mörkökorven ja Seivässuon vaihtoehdoissa arviolta 97–98 % jätekuljetuk-

sista käyttäisi Vaajakosken taajaman kautta kulkevaa valtateiden 4 ja 9 reittiä.

Ruuhkautuneen osuuden (erityisesti liittymissä esiintyvät) välityskykyongelmat

sekä taajamalle aiheutuvat ympäristöhaitat poistuvat vasta, kun moottoritietä

jatketaan Kanavuoreen saakka. Hanke kuuluu Keski-Suomen vuoden 2008

kärkihankkeisiin, mutta sen toteutumisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa.

Kuva 5-1. Valtatieympäristöä Vaajakoskella.

Vaajakosken tiejakson liikennemäärän (KVL) on arvioitu kasvavan vuoteen

2017 mennessä 17500 autosta/vrk noin 21000 autoon/vrk. Arkiliikenteeksi

KAVL muunnettuna määrä vastaa noin 22700 ja jäteliikenne mukaan lukien

noin 23100 autoa/vrk. Jätekuljetukset jäisivät tällöin alle 2 %:iin KAVL:stä.

Raskaan liikenteen suhteellinen osuus muuttuisi keskimääräisenä arkipäivänä

jätekuljetusten vuoksi 10 %:sta 11,6 %:iin.

Valtatien jo aiemmin tiedossa olevia Vaajakosken ja Kanavuoren kiertoliittymi-

en liikenteellisiä toimivuusongelmia ei tarkastella tässä yhteydessä.

LUONNOS

25

Mörkökorven jätekuljetukset muodostaisivat Kanavuoren itäpuolella suu-

remman osuuden valtatien 9 liikenteestä kuin länsipuolella. Saviontien liitty-

män ja Leppälahden välisen tiejakson liikennemäärän (KVL) arvioidaan kas-

vavan vuoteen 2017 mennessä nykyisestä noin 8500 autosta/vrk tasolle

10200 autoa/vrk (KAVL 11000 autoa/vrk). Kun jätekuljetukset otetaan huomi-

oon, nousee KAVL runsaaseen 11400 autoon/vrk. Jätekuljetusten määrä kai-

kesta arkivuorokausiliikenteestä on vuoden 2017 ohjetilanteessa 3,7 % ja ras-

kaasta arkivuorokausiliikenteestä 25,5 %. Raskaan liikenteen suhteellinen

KAVL-osuus muuttuisi tarkastelujaksolla 11 %:sta 14,5 %:iin.

Kuva 5-2. Liikenne-ennuste vuodelle 2017 Mörkökorven vaihtoehdossa.

Jätekuljetusten vaikutukset 9-tien liikenteelliseen toimivuuteen jäisivät suhteel-

lisen vähäisiksi. Mäkisimmillä osuuksilla raskaan liikenteen kasvu lisäisi kui-

tenkin hiukan jononmuodostusta. Liittymien välityskykyyn jätekuljetuksilla olisi

vähäisiä vaikutuksia. Esimerkiksi Saviontien liittymän kapasiteetti heikkenisi

hiukan (sivusuunnan välityskyky). Tämän liittymän (käyttämättömän välitysky-

vyn perusteella arvioitu) palvelutaso pienenee jätekuljetuksista riippumatta

kymmenessä vuodessa nykytilanteen tyydyttävästä huonoon. Kuormitusas-

teeseen perustuva palvelutaso sen sijaan säilyy edelleen hyvänä. Arvioiden

pohjana on käytetty yksinkertaistettua valo-ohjaamattomien tasoliittymien väli-

tyskyvyn nomogrammitarkastelua. (Tasoliittymät. Tiehallinnon verkkojulkaisu

2001).

LUONNOS

26

Kuva 5-3. Valtatien 9 ja Saviontien pääsuunnassa kanavoitu liittymä.

Mikäli valtatien 9 ohituskaistatieksi parantaminen ja siihen liittyvät eritasoliit-

tymä-, ja rinnakkaistiejärjestelyt viivästyvät, joudutaan (jätekuljetuksista riip-

pumatta) harkitsemaan 9-tien nopeusrajoituksen laskua ja/tai Saviontien liit-

tymän parantamista tasoliittymänä. Tämä on mahdollista muuttamalla nykyi-

nen nelihaaraliittymä kahdeksi porrastetuksi kolmihaaraliittymäksi, jolloin väli-

tyskyky paranee ja onnettomuusriski pienenee.

Vt:n 9 liikenne on Lievestuoreen kohdalla hiukan edellä mainittua Metsolah-

den länsipuolista osuutta vilkkaampaa (KVL 9100 autoa/vrk). Jätekuljetusten

määrä on kuitenkin niin vähäinen (4kpl/arkipäivä), ettei tällä ole käytännön

merkitystä tieosuuden liikenteelliseen toimivuuteen.

Laukaan kirkonkylän suunnasta Mörkökorvessa asioisi keskimäärin 5 jäteau-

toa arkipäivässä eli Saviontien liikennemäärä olisi 10 autoa/vrk. Kyseisen tien

KVL on tällä hetkellä tasoa 1100 autoa/vrk. Ennustettu KVL vuodelle 2017 on

noin 1270 ja KAVL noin 1370 autoa/vrk. Jätekuljetusten määrä on ennusteti-

lanteessa kaikesta arkivuorokausiliikenteestä 0,7 % ja raskaiden ajoneuvojen

arkivuorokausiliikenteestä 13 %. Koska jätekuljetuksia on muuhun liikentee-

seen nähden suhteellisen vähän, jäävät liikenteelliseen toimivuuteen kohdis-

tuvat vaikutuksetkin vähäisiksi ehkä Vuonteen kapeaa siltaa lukuun ottamatta.

Tämän kohdalla toinen kohtaavista ajoneuvoista joutuu yleensä pysähtymään,

mistä johtuen syntyy ajoittain jonoja.

LUONNOS

27

Kuva 5-4. Seututietä 640 Savion kylän kohdalla.

Saviontien liikennemäärät olisivat valtatien 9 ja Mörkökorven liittymän välisellä

osuudella ennustetilanteessa jäteliikenne mukaan lukien noin 1800 autoa/vrk

(KAVL 2017). Jäteliikenne olisi tällöin kaikesta arkiliikenteestä 28 % ja ras-

kaasta arkiliikenteestä 86 %. Jätekuljetusten suuresta osuudesta huolimatta

tiejakson liikenteellinen toimivuus säilyisi hyvänä, sillä liikennemäärät pysyvät

tien tasoon nähden edelleen kohtuullisina eikä jaksolla ole häiriintyvää maan-

käyttöä.

Seivässuon alueelle kuljetettavien jätteiden reitit keskittyisivät valtatielle 4, jo-

ka parannetaan vuoteen 2010 mennessä Vaajakosken eteläpuolisella osuu-

della keskikaiteellisin ohituskaistoin varustetuksi yksiajorataiseksi väyläksi.

Reitti valtatieltä jätteenkäsittelyalueelle tulisi kulkemaan noin 3 km lounaaseen

yhdystietä 16634 pitkin. Laitos sijoittuisi noin 700 metrin etäisyydelle tämän

pohjoispuolelle. Yhdystie liittyisi valtatiehen 4 Oravasaaren eteläpuolella sijait-

sevassa Majalahden eritasoliittymässä.

LUONNOS

28

Kuva 5-5. Liikenne-ennuste vuodelle 2017 Seivässuon vaihtoehdossa.

Valtatien 4 liikennemäärä (KVL 2006) on Kanavuoresta Oravasaareen tasolla

5800-6000 autoa/vrk ja tämän eteläpuolisella jaksolla 4800 autoa/vrk., mistä

luvuista raskaan liikenteen osuus on 11,7 % ja 13,8 %. Valtatien parantamisen

jälkeen pääosa liikenteestä siirtyy uudelle tielle osan jäädessä käyttämään

vanhaa yhteyttä. Uudella 4-tiellä voidaan arvioida olevan liikennettä ohjetilan-

teessa 2017 Kanavuoren eteläpuolella kaikkiaan noin 6200 autoa/vrk ja Ora-

vasaaren eteläpuolella noin 5200 autoa/vrk. Nämä KVL-arvot vastaavat tasoa

6700 ja 5600 autoa/arkiliikenteen vrk (KAVL). Kun otetaan huomioon jätelii-

kenteestä aiheutuva liikenteen lisäys, nousee vuoden keskimääräinen arkipäi-

vän liikennemäärä Kanavuoren ja Oravasaaren välillä 7100 autooon/vrk ja

Oravasaaren ja Viisarinmäen välillä runsaaseen 6000 autoon/vrk. Raskaan lii-

kenteen osuus olisi näillä osuuksilla jätekuljetukset mukaan lukien lähes 19 %

ja runsaat 20 %.

Vähäliikenteisen yhdystien 16634 liikennemäärä on v. 2006 ollut 130/ajon./vrk.

Vuoden 2017 tilanteessa tien arkivuorokausiliikenne KAVL olisi noin 600 ajo-

neuvoa, mistä määrästä jätekuljetusten osuus olisi 73 %.

Jätteenkäsittelyalueen rakentaminen Seivässuolle ei ohjetilanteen 2017 arvi-

oiduilla liikennemäärillä aiheuttaisi Vaajakosken kanavuoren eteläpuolella on-

gelmia teiden liikenteellisessä toimivuudessa.

LUONNOS

29

Vahtivuoren alueelle sijoittuvan jätteenkäsittelykeskuksen liikennekuormitus

sijoittuisi pääosin valtatielle 23 laitoksen itäpuoliselle osuudelle, jossa liikennöi

lähtötilanteessa noin 4900 autoa/vrk, mistä raskasta liikennettä on vajaat 8 %.

Ennustetilanteessa valtatien KVL olisi tasolla 5880 auto/vrk ja KAVL luokkaa

6350 autoa/vrk. Jäteliikenne mukaan lukien keskimääräinen arkivuorokausilii-

kennemäärä KAVL olisi vuonna 2017 lähes 6800 autoa/vrk, mistä raskaiden

ajoneuvojen osuus olisi 13,8 %. Lähempänä Jyväskylää liikennemäärät nou-

sevat suuremmiksi, mutta raskaan liikenteen suhteellinen määrä pienenee.

Kuva 5-6. Liikenne-ennuste vuodelle 2017 Vahtivuoren vaihtoehdossa.

Vahtivuoren liittymän länsipuolen liikennemäärätiedot ovat jätekuljetusten

pientä määrää (8 autoa/vrk) lukuun ottamatta itäpuolista osuutta vastaavia.

Jätekuljetuksilla ei käytännössä olisi vaikutusta valtatien 23 liikenteeseen.

Jätteenkäsittelylaitoksen toteuttaminen Vahtivuoreen ei arvioiduilla liikenne-

määrillä tuottaisi tiestön liikenteellisiä toimivuusongelmia ohjetilanteessa 2017.

6. LIIKENNETURVALLISUUS

Liikenneturvallisuutta arvioitaessa lähtökohtana käytetään tavallisesti aiemmin

tapahtuneiden onnettomuuksien määrää ja laatua. Tarkasteltavissa yksittäi-

sissä kohteissa tapahtuu yleensä tilastollisesti katsoen niin vähän onnetto-

LUONNOS

30

muuksia vuodessa, että luotettaviin turvallisuutta koskeviin päätelmiin ei ole

mahdollisuuksia. Tämän vuoksi onnettomuustutkimuksissa käytetäänkin ylei-

sesti pohjana viiden vuoden tarkastelujaksoa. Toinen tapa arvioida liiken-

neympäristöjen turvallisuutta perustuu ihmisten kokemaan turvallisuuden (tai

turvattomuuden) tunteeseen. Vaikka kyseessä onkin subjektiivinen ja vaikeasti

mitattavissa oleva asia, ei turvallisuuden tunteen merkitystä elämän laatuun

vaikuttavana tekijänä ole syytä väheksyä.

Vilkkaimmin liikennöidyllä 2,5 kilometrin pituisella 4-tien Vaajakosken osuudel-

la tapahtui vuosina 2002-2006 yhteensä 40 poliisin tietoon tullutta onnetto-

muutta, joista tieosuuden päätepisteiden kiertoliittymissä yhteensä seitsemän

kappaletta. Loukkaantumiseen johtaneet (yhteensä yhdeksän loukkaantunut-

ta) onnettomuudet sattuivat em. liittymien välisellä jaksolla. Onnettomuuksista

joka neljännessä on kyseessä ollut ohittaminen tai kaistanvaihto. Peräänajoja

tapahtui jakson aikana kaikkiaan kahdeksan.

Mörkökorven alueelle johtavalla Kanavuoren ja Lievestuoreen välisellä run-

saan 11 kilometrin valtatieosuudella tapahtuneiden vuosien 2002-2006 onnet-

tomuuksien yhteismäärä oli kaikkiaan 82 kpl. Näissä loukkaantui 35 ja kuoli

kaksi henkeä. Yleisimpiä ovat olleet hirvi- (yhteensä 17 kpl) ja yksittäisonnet-

tomuudet (18 kpl). Kohtaamis- ja risteämisonnettomuuksien seuraukset ovat

olleet muita vakavammat.

19 km pitkän Saviontien kaikkiaan 27 onnettomuuden seurauksena loukkaan-

tui 12 henkeä. Onnettomuuksista tapahtui Savion kylän kohdalla viisi (kolme

loukkaantunutta, joista yksi jalankulkija) ja loput välillä Vuonne-Vihtavuori. Yk-

sittäisonnettomuuksien suhteellinen määrä (14 kpl) on huomattavan suuri ja

kertonee osittain liian suurista tilannenopeuksista. Vuonteen sillalla tapahtui

kaikkiaan kolme poliisin tietoon tullutta kolaria.

4-tiellä Kanavuoren ja Viisarinmäen välillä (pituus 21,5 km) sattuneissa 83 on-

nettomuudessa kuoli yksi ja loukkaantui 36 henkeä. Tämän tieosuuden (ja

Seivässuon vaihtoehdon) turvallisuustilanne muuttuu merkittävästi, kun suun-

nitellut parantamistoimenpiteet valmistuvat vuonna 2010.

Valtatien 23 noin 30 kilometrin pituisella Keljon ja Petäjäveden välisellä osuu-

della vuosina 2002-2006 tapahtuneissa 116 onnettomuudessa loukkaantui 36

henkeä yhden saadessa surmansa. Hirvi- ja peuraonnettomuuksia oli huomat-

LUONNOS

31

tavan paljon (yhteensä 35 kpl), samoin yksittäisonnettomuuksia (26 kpl).

Suomessa vuosina 2000-2005 tapahtuneiden henkilövahinkoihin johtaneiden

onnettomuuksien tiheyden perusteella sijoittuvat Jyväskylästä Mörkökorpeen

ja Seivässuolle johtavat valtateiden 4 ja 9 tieosuudet pääteiden heikoimpaan

viidennekseen. Vahtivuoreen johtava vt 23 sijoittuu vastaavasti osittain pää-

teiden toiseksi heikoimpaan ja osittain kolmanneksi heikoimpaan (keskitasoa

edustavaan) viidennekseen.

Kun onnettomuuksia tarkastellaan liikennemäärät huomioon ottaen, käytetään

termiä onnettomuusaste. Tällöin vt: 9 ja vt 23 (pääosin) sijoittuvat vuosien

2000-2004 henkilövahinko-onnettomuuksien asteen perusteella pääteiden toi-

seksi turvallisimpaan viidennekseen ja vt 4 on pääosin keskitasoa (3. viiden-

nes). Vt 4 on kuitenkin lyhyellä matkalla Kanavuoren kohdalla sekä vt 23 Kel-

jossa valtatien 9 länsipuolella vaarallisimmassa viidenneksessä.

Koetun liikenneturvallisuuden puutteita esiintynee eniten ruuhka-aikoina lii-

kenneverkon kuormitetuimmilla osilla. Turvattomuuden tunnetta koetaan myös

vähäliikenteisimmällä teillä, joiden varteen on keskittynyt asutusta, tässä ta-

pauksessa lähinnä Saviontiellä. Tällä väylällä on turvallisuuspuutteita (mutkai-

suus, ei kevytliikenteen väylää, Vuonteen kapea silta), mutta vähäinen jätelii-

kenne ei vaikuttane onnettomuuksien määrillä mitattavaan turvallisuuteen.

7. KUSTANNUKSET

Tarkasteltavat vaihtoehdot poikkeavat tarvittavien liikenneinvestointien osalta

toisistaan merkittävästi. Ramboll Finland Oy on arvioinut nämä kustannukset

kaikkien kolmen Mustankorkea Oy:n YVA-menettelyssä mukana olleen vaih-

toehdon osalta.

Ramboll Finland Oy:n mukaan jätteenkäsittelykeskuksen sijoittuminen Mörkö-

korven alueelle aiheuttaisi 100 000 euron investointitarpeen Saviontielle valta-

tien 9 ja laitoksen liittymien väliselle osuudelle. Seivässuon vaihtoehdossa

jouduttaisiin investoimaan Nisulan – Korisevan yhdystien (16634) huomatta-

vaan parantamiseen 2,5-3 miljoonaa euroa ja Vahtivuoren vaihtoehdossa val-

tatien 23 liittymäjärjestelyihin 0,3-0,4 miljoonaa euroa.

LUONNOS

32

Vaihtoehtoisten jätteenkäsittelykeskusten etäisyydet toiminta-alueen painopis-

teestä (Jyväskylän keskustasta) poikkeavat suhteellisen vähän toisistaan, jo-

ten jätteen kuljetuksesta syntyvissä kustannuksissakaan ei tulisi muodostu-

maan merkittäviä eroja. Näiden luotettava määrittäminen olisi vaikeaa, sillä

keskimääräisten jätekeskusetäisyyksien ja jätemäärien ja –laatujen ohella

kustannuksiin vaikuttavat (kilpailutuksen tuloksena valittavat) kuljetusyritykset

ja niiden kalusto sekä käytetyt reitit, jotka eivät ole etukäteen tiedossa. Näistä

syistä kuljetuskustannuksia ei ole maakuntakaavatasolla katsottu tarpeellisek-

si selvittää tarkemmin.

Kohdassa 2 on tuotu aiemmin esille, että Jyväskylän seudun jätteiden kulje-

tusjärjestelmää ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole järkevää suun-

nitella raidekuljetuksiin perustuvaksi. Mikäli tähän kuitenkin joskus päädyttäi-

siin, maksaisi Mörkökorven 3 km pitkä raide arviolta noin 9 miljoonaa euroa ja

Vahtivuoren 2km:n radan ja siihen liittyvien valtatien 23 ratasiltajärjestelyjen

kustannukset olisivat 10 miljoonan euron luokkaa. Seivässuon saaminen rai-

deliikenteen piiriin aiheuttaisi 50-100 miljoonan euron kustannukset. (RIL165-

2. Liikenne ja väylät II. 2006, s. 473)

8. YHTEENVETO

Kaikki tarkasteltavat vaihtoehdot ovat jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi lii-

kenteellisesti sopivia ja mahdollisia. Mörkökorpea ja Seivässuota voi kuitenkin

Vaajakosken tieosuuden ongelmallisuuden takia pitää liikenteellisessä toimi-

vuudessa ja turvallisuudessa Vahtivuorta hiukan heikompina. Valtatien 4 ra-

kennustöiden valmistuminen tulee parantamaan Seivässuon vaihtoehdon lii-

kenteellistä sujuvuutta ja turvallisuutta. Mörkökorven vaihtoehto jääkin toimin-

nallisessa ja turvallisuusmielessä ennen 9-tien laajamittaista parantamista

hiukan Seivässuota ja Vahtivuorta heikommaksi. Tarvittavien liikenneinves-

tointien perusteella Mörkökorven vaihtoehto sen sijaan on selvästi muita edul-

lisempi.

Tarkasteluun sisältyneillä liikenneväylillä on huomattavia jäteliikenteestä riip-

pumattomia kehittämistarpeita. Ehdottomasti suurimmat ongelmat liittyvät

Vaajakosken tiejaksoon, jonka parantaminen edellyttää moottoritien jatkamista

Kanavuoreen. Valtatiellä 9 tarvitaan Kanavuoren itäpuolisella tieosuudella

huomattavia parantamistoimenpiteitä, jotta se pystyy jatkossa palvelemaan

LUONNOS

33

sujuvana ja turvallisena Keski-Suomea ja Pohjois-Savoa yhdistävänä runko-

tietasoisena yhteytenä. Saviontiellä tulisi parantaa kevyen liikenteen olosuhtei-

ta ja uusia Vuonteen kapea silta.

Raideliikenne ei ole tämän hetkisessä tilanteessa Jyväskylän seudun jätekul-

jetuksien hoidossa maantieliikenteen kanssa kilpailukykyinen, sillä kuljetus-

etäisyydet ovat suhteellisen lyhyet ja tarvittavat investoinnit suuret. Jätehuol-

lon tuleva kehitys (mm. jätemäärät ja – laadut sekä jätteen hyötykäyttö, erityi-

sesti poltto) ei myöskään ole riittävästi selvillä, mistä johtuen nykyistä kuljetus-

järjestelmää jäykemmän raideliikennejärjestelmän riskejä ei voi luotettavasti

ennakoida.