JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEO

toimintakertomus2004

Kirjoittajat: Marjatta Huuskonen, Marja-Liisa Hyvönen, Tanja Koskela, Hillevi Kotiranta, Jarkko Mäntynen, Janne Vilkuna, Pirjo VuorinenKannen kuvat: Galvanometri (etukansi) ja vaaka (takakansi) ovat esillä opettajankoulutuslaitoksen fysiikanopetuksen histo-riaa esittelevässä vitriinissä, jonka yliopiston museo kokosi yliopiston päärakennukseen vuonna 2004. Esineet on hankittu OKL:n kokoelmiin kasvatusopillisen korkeakoulun aikana.Kuvaaja: Tapani KahilaTaitto: Marja-Liisa Hyvönen

1

SSSSS ISÄLLISÄLLISÄLLISÄLLISÄLLYSYSYSYSYS

MUSEON JOHTOKUNTA VUONNA 2004 ........................................................................................................................... 2

KUOHUVIINIÄ JA HIRVIKÄRPÄSIÄ ...................................................................................................................................... 3

KULTTUURIHISTORIALLINEN OSASTO ............................................................................................................................ 4HENKILÖKUNTA .......................................................................................................................................................................................................... 4KOKOELMAT ................................................................................................................................................................................................................ 6NÄYTTELYTOIMINTA .................................................................................................................................................................................................. 9RAKENNUSPERINTÖ ................................................................................................................................................................................................. 18KOULUTUS ................................................................................................................................................................................................................ 18TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT ............................................................................................................................................................................... 18TOIMITILAT JA KALUSTEET ........................................................................................................................................................................................ 19OPETUS, ESITELMÄT JA TAPAHTUMAT .................................................................................................................................................................... 20TIEDOTUS .................................................................................................................................................................................................................. 22SIDOSRYHMÄT .......................................................................................................................................................................................................... 22MUU TOIMINTA ........................................................................................................................................................................................................ 22JULKAISUT .................................................................................................................................................................................................................. 22

LUONNONTIETEELLINEN OSASTO ................................................................................................................................. 24HENKILÖKUNTA ...................................................................................................................................................................................................... 24KOKOELMAT ............................................................................................................................................................................................................ 26NÄYTTELYT ............................................................................................................................................................................................................... 26KÄVIJÄT ...................................................................................................................................................................................................................... 29TAPAHTUMAT ........................................................................................................................................................................................................... 29TALOUS ..................................................................................................................................................................................................................... 29SIDOSRYHMÄT ......................................................................................................................................................................................................... 30TIEDOTUS ................................................................................................................................................................................................................. 30KOKOUSTILAN KÄYTTÖ ......................................................................................................................................................................................... 32KOULUTUS ................................................................................................................................................................................................................ 32TUTKIMUSYHTEISTYÖ .............................................................................................................................................................................................. 32MUUTA YHTEISKUNNALLISTA PALVELUA ................................................................................................................................................................ 32JULKAISUT JA ARTIKKELIT .......................................................................................................................................................................................... 33

KASVITIETEELLINEN PUUTARHA ....................................................................................................................................... 34PUUTARHAN HOITO .............................................................................................................................................................................................. 34ISTUTUKSET .............................................................................................................................................................................................................. 36KASVIKOKOELMAT ................................................................................................................................................................................................... 38KUVA-ARKISTO ......................................................................................................................................................................................................... 38TUTKIMUS ................................................................................................................................................................................................................ 38MAKSULLINEN PALVELUTOIMINTA ........................................................................................................................................................................ 38TAPAHTUMAT ........................................................................................................................................................................................................... 39OPASTUS JA NEUVONTA ........................................................................................................................................................................................ 39

Liite 1: Kulttuurihistoriallinen ja luonnontieteellinen osasto, kävijät vuonna 2004Liite 2: Kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen osaston kävijämäärät vuosina 2000–2004Liite 3: Luonnontieteellinen osasto, kartunta eliöryhmittäin 2004Liite 4: The Tacoma Opening of Transfigurations: Finns in Russian-AmericaLiite 5: Attending the Re-dedication of the Transfiguration of Christ in Sitka, October 17, 2004

2

Puheenjohtaja: professori Heikki HankaSihteeri: hallintopäällikkö Matti Myllykoski

Jäsenet ja varajäsenet:Kirjaston toimistopäällikkö Pirkko Audejev-Ojanen(Kirjastonhoitaja Kaija Nygård)

Assistentti Jari Haimi(Tutkija Heli Siitari)

Lehtori Lasse Hakkari(Yliassistentti Veikko Salonen)

Suunnittelija Tellervo Helin(Professori Annika Waenerberg)

Lehtori Jorma Ojala(Lehtori Markku Käpylä)

Tutkija Jussi Päivinen(Tutkija Esa Koskela)

MMMMMUSEON JOHTOKUSEON JOHTOKUSEON JOHTOKUSEON JOHTOKUSEON JOHTOKUNTUNTUNTUNTUNTA VUONNA 2004A VUONNA 2004A VUONNA 2004A VUONNA 2004A VUONNA 2004

Amanuenssi Tuulikki Tuomainen(Erikoistutkija Heikki Rantatupa)

Professori Pauli Vuolle(Professori Toivo Nygård)

Professori Bo Lönnqvist(Dosentti Pirjo Korkiakangas)

Konservaattori Jarkko Mäntynen(Intendentti Pirjo Vuorinen)

Opiskelija Tanja Välisalo(Opiskelija Milla Sinivuori)

Museon johtaja: museologian professoriJanne VilkunaMuseon varajohtaja: akatemiatutkija,dosentti Janne Kotiaho

3

Kertomusvuotta leimasi juhlan ja arjen vuorottelu. Yli-opisto juhli monin tavoin korkeakoulun perustamisen70-vuotisuutta. Museon päämääränä on jo vuosia ollutnäyttelytoiminnan hajauttaminen eri puolille yliopistoa.Juhlavuosi tarjosi tähän erinomaisen mahdollisuuden,sillä jo olemassa olevien kahdeksan ”laitosnäyttelyn” jat-koksi valmistettiin peräti 15 uutta näyttelyä. Kokonai-suus sai nimekseen Tieteen tekemisen tarina. Kyseessäon eräänlainen esityöprojekti, koska nimeä tullaan aika-naan käyttämään Seminarium-rakennukseen toteutetta-vassa uudessa perusnäyttelyssä. Laitosnäyttelyitä ei vaintoteutettu ja avattu, vaan niiden vastaanotto ja yhteisöl-linen merkityskin tutkittiin museologian opinnäytetyös-sä. Museon näyttelytoiminta sai toimintakertomusvuon-na myös kansainvälistä ulottuvuutta, kun museon tuot-tama Vierailija Alaskasta -näyttely kiersi useassa Yhdys-valtain osavaltiossa.

Kuohuviiniä olisi ollut syytä nauttia myös, kunkulttuurihistoriallisen osaston pitkäaikaiset toiveet täyt-tyivät kesällä. Silloin hajallaan olevat olosuhteiltaan vält-tävät kokoelmien säilytystilat saatiin keskitetyksi asian-mukaisiin tiloihin Opinkiven uudisrakennukseen.

Luonnontieteellisen osaston työskentely keskittyiedelleen marraskuussa 2002 avatun Keski-Suomen Luon-tomuseon toiminnan kehittämiseen. Kertomusvuonnaperusnäyttelyssä torjuttiin (väärin)käsitystä museosta

hiljaisena paikkana hankkimalla näyttelyyn tusina luon-toäänipistettä. Nyt museosta ei puutu ulvontaa, viserrys-tä eikä vaakuntaa! Näyttelyn suurin ”aukko” täyttyi kunmultialaisen hirviporukan lahjoituksena saatiin syksylläkomea uroshirvi. Se teki hyvin seuraa tuhansine hirvi-kärpäsineen museon silloiselle perin ajankohtaisellevaihtuvalle näyttelylle HirvIloinen hirvikärpänen.

Syksyä profiloi myös yliopiston muun valtionhallin-non tavoin aloittama UPJ-prosessi. Kyseessä on valtionuusi palkkausjärjestelmä, jossa tiiviin koulutuksen jäl-keen oli tarkoitus arvioida kevääseen 2005 mennessä no-peassa tempossa yksiköittäin esimiesten ja työntekijöi-den yhteistyönä jokaisen viran vaativuustaso ja jokaisentyöntekijän henkilökohtainen asiantuntijuus.

UPJ-prosessin tuotteena oli tarkoitus saada aikaanvuonna 2005 myös kokonaiskäsitys sekä yksikön pe-rimmäisistä päämääristä että työyhteisön vahvuuksistaja heikkouksista. Osittain samaa päämäärä varten reh-tori perusti 24. maaliskuuta 2004 työryhmän laati-maan pitkäntähtäimen suunnitelmaa museon kehit-tämiseksi. Niin alkoi ripeä taival kohti Tiedemuseota.Mikä se on? Siitä lisää seuraavissa vuosikertomuksissa.

Janne Vilkunamuseonjohtaja, museologian professori

UOHUVIINIÄ JA UOHUVIINIÄ JA UOHUVIINIÄ JA UOHUVIINIÄ JA UOHUVIINIÄ JA HIRVIKÄRPÄSIÄHIRVIKÄRPÄSIÄHIRVIKÄRPÄSIÄHIRVIKÄRPÄSIÄHIRVIKÄRPÄSIÄKKKKK

4

ULULULULULTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOTTUURIHISTORIALLINEN OSASTOKKKKK

HENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKUNTUNTUNTUNTUNTAAAAA

Kulttuurihistoriallisella osastolla työskenteli neljä va-kituista työntekijää, joista museomestari on luonto-museon kanssa yhteinen. Kokoelmatilojen muuttojenja ennen kaikkea yliopiston juhlavuoden vuoksi tar-vittiin runsaasti määräaikaista henkilökuntaa. Osas-tolla ja sen toimintaan liittyvissä tehtävissä työskentelivuoden 2004 aikana yhteensä 28 henkilöä. Määräai-kaisen henkilökunnan palkkaus järjestettiin laitostenja tiedekuntien yhteistyöprojektien kautta. Lisäksi saa-tiin rahoitusta työministeriön kautta nuorten työhar-joittelijoiden palkkaamiseen.

Vakinainen henkilökunta

Vuorinen Pirjo, intendenttikulttuurihistoriallisen osaston toiminnasta vastaa-minen, kokoelmat ja näyttelytoiminta, yliopistontaidekokoelmat, museologian opiskelijoiden jaharjoittelijoiden ohjaaminen (museopedagogiikkaja dokumentointiprojektit), galleria Pinacothecantoiminnasta vastaaminen

Huuskonen Marjatta, osastosihteerihenkilöstö- ja talousasiat, museokauppatoimintaJokinen Raili, valokuvausteknikkokuvalaboratoriotyöt: filminkehitykset, vedokset jareprokuvaus, kuva-arkistotyötKahila Tapani, museomestari (yhteisesti luonnon-tieteellisen osaston kanssa)näyttelyiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu jatoteutus, piirrokset ja valokuvaajan tehtävät

Määräaikainen henkilökunta

1. Yliopiston varoin:Hyvönen Marja-Liisa, tutkimusassistentti1.1.–15.4. Tahko Pihkalan projektissa valokuvako-koelman dokumentointi, 16.4.–31.5. ja viestinnänvaroin 1.6.–30.11. yliopiston juhlavuoden julkai-sun toimittaminenMelaranta Hanna-Kaisa, tutkimusapulainen1.1.–29.2. Tieteen tekemisen tarinoita -yliopistonjuhlavuoden laitosnäyttelyprojektin koordinaattori

5

Sirén Annina, 26.7.–5.9.Tieteen toinen sukupuoli -näyttelyn koordinoiminen,pystyttäminen ja tiedottaminen (kirjaston varoin)Välisalo Tanja, 23.8.–8.10.Musiikin laitoksen vitriinien suunnittelu ja pystytys(humanistisen tiedekunnan varoin)

2. Työmarkkinatuella (työelämävalmennus/työ-harjoittelu)Heikkinen Tiina, 11.10.–19.11.Tutkimusaineiston kokoamista haastattelemalla,avustamista kokoelmien hoidossa ja osallistumistanäyttelyiden pystytykseenHäkkinen Ville, 7.–20.6. ja 12.–30.7.Avustamista kokoelmien muutossa, järjestelyssä jahoidossa sekä luetteloinnissaJalonen Ville, 1.1.–15.4.Avustamista kokoelmien järjestämisessä ja luette-loinnissa, näyttelyiden pystytyksessä ja taidekokoel-mien ripustamisessaJurvanen Juha-Pekka, 29.6.–30.9.Avustamista kokoelmien luetteloinnissa ja järjestä-misessä, näyttelyiden pystytyksessä ja taidekokoel-mien ripustamisessaKaasalainen Ville, 22.3.–31.7.Avustamista kokoelmien muutossa, järjestelyssä jahoidossa sekä luetteloinnissaKahila Sanna, 1.1.–18.5.Avustamista kokoelmien järjestelyssä ja muissamuseon tehtävissäKalmari Niina, 1.1.–18.2.Taidekokoelmien sijoittaminen ja hoitaminen,luettelointi ja inventointiMustonen Teija, 15.9.–31.12.Avustamista kokoelmien järjestelyssä ja luetteloin-nissa.Partanen Sinikka, 1.4.–31.5. ja 23.8.–17.12.Osallistunut kokoelmien hoitoon ja luettelointiin,museokaupan myyntityöhön, lapsiryhmien opas-tukseen, näyttelyiden huoltoon ja purkamiseen

Pentikäinen Tuomas, 1.1.–31.7.Avustanut museon kokoelmien muutossa, järjestä-misessä, hoidossa ja luetteloinnissa, taideteostenripustamisessa sekä museon atk-tietokannan päivit-tämisessäRaita Elisa, 1.1.–14.2.Kokoelmien järjestämistä ja hoitoa, avustamistanäyttelyiden pystyttämisessä.Ruokolainen Tanja, 12.1.–11.4. ja 1.–30.9.Seminaarinmäen pienoismallin (rakennuksineen)suunnittelu ja kehittäminenTurunen Arja, 14.6.–15.9.Osallistunut Tieteen toinen sukupuoli -näyttelynsuunnitteluun, toteuttamiseen ja tiedotukseenVaris Toni, 30.8.–29.10.Avustanut kokoelmien järjestelyssä ja luetteloinnissasekä muissa museon tehtävissä

3. Museologian harjoittelijatPanhelainen Olli, 17.5.–30.6.Avustamista kokoelmien muutossa, järjestelyssä,luetteloinnissa ja hoidossa.Uimonen Heli, 24.5.–11.6. ja 23.6.–16.7.esineiden ja valokuvien luettelointia ja kokoelmienjärjestelyä

Kampusopastukset:Bovellan Ulla, Elonheimo Riitta, Laine Sari, Luo-kola Elina, Mäkinen Matti, Riitijoki Terhi, RuuskaMerja, Utunen Tuuli

Viikonloppupäivystyksiä ovat harjoittelijoidenlisäksi hoitaneet: Itkonen Laura, Kahila Sanna,Mäkipelkola Riikka

Duo-tietokoneohjelman suunnittelu ja kehittämi-nen:Nurminen Miika

Näyttelytekstien käännöstyöt:Hurmerinta Sami

6

KKKKKOKOKOKOKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Kokoelmatilat kohentuivatKokoelmat karttuivat vuoden aikana 129 päänume-rolla. Museon diariossa oli vuoden 2004 lopussa yh-teensä 3367 päänumeroa. Pääpaino keräystoiminnas-sa oli seminaari- ja korkeakouluajan aineiston kokoa-misessa sekä yliopiston nykypäivän tallentamisessa.

Yliopiston juhlavuoden julkaisu- ja näyttelypro-jektien vuoksi kokoelmia kartutettiin aktiivisesti yli-opiston ja kasvatusopillisen korkeakoulun tutkimus-ja opetustyöhön liittyvillä esineillä, kuvilla, arkisto-aineistolla sekä muistitiedolla. Erityisesti keskityttiinmuistitiedon kokoamiseen jo eläkkeelle jääneiltä yli-opistolaisilta. Yhteensä haastateltiin vuosien 2003 ja2004 aikana noin viittäkymmentä henkilöä, joidenhaastattelut tallennettiin museon kokoelmiin.

Vuoden aikana jatkettiin vuonna 2003 alkanuttapäärakennuksen kokoelmatilojen järjestämistä. Pää-rakennuksen peruskorjauksen vuoksi evakossa olleitaesinekokoelmia ja arkistoaineistoa inventoitiin, puh-distettiin ja sijoitettiin uudelleen. Merkittävä tilamuu-tos oli Opinkiven pohjakerroksen saaminen museonkulttuurihistoriallisen osaston käyttöön. Tiloihin siir-rettiin kesän ja syksyn kuluessa kokoelmiin kuuluviahuonekaluja sekä tutkimus- ja opetusvälineitä. Tilojenkoko on noin 340 neliötä, ja ne kunnostettiin yliop-pilaskunnan toimesta vastaamaan arkistovaatimuksia.Tiloihin hankittiin yliopiston tilapalvelun kauttauudet metallihyllystöt sekä liukuhyllyjärjestelmä lä-hinnä arkistoaineistoa varten. Taideteoksien säilyttä-mistä varten tilaan hankittiin verkkoseinät.

Toimintakertomusvuoden laajin lahjoitus oli Väi-nö ja Niini-Marja Valorinnan jälkeläisten lahjoittamakokoelma, joka sisältää Valorintojen opiskeluun Jyväs-kylän seminaarissa 1900-luvun alkupuolella liittyväämateriaalia sekä kansakoulutarkastaja Väinö Valorin-nan elämäntyöhön liittyvää aineistoa, kuten luonnok-sia ja luonnosvihkoja, kirjeitä, päiväkirja-aineistoja,lehtileikkeitä, oppikirjoja ja muita painotuotteita sekäjulkaisemattomia käsikirjoituksia ja pöytäkirjoja. Väi-

Opinkiven pohjakerroksesta saatiin noin 340 m2 tilat museon kult-tuurihistoriallisen osaston käyttöön. Tiloihin hankittiin yliopiston tilapal-velun kautta uudet metallihyllystöt sekä liukuhyllyjärjestelmä lähinnäarkistoaineistoa varten. Opinkiveen siirrettiin kokoelmiin kuuluviahuonekaluja sekä tutkimus- ja opetusvälineitä. Alakuvassa harjoittelijatVille Kaasalainen ja Tuomas Pentikäinen sijoittavat esineitä Opinkivenhyllyihin. Kuvat: Tapani Kahila.

7

nö Valorinnan elämäntyö liittyy vahvasti 1900-luvunalkupuolen koulujen taidekasvatustyön uudistukseen,jota Valorinta edisti mm. yhdessä seminaarin lehtori ark-kitehti Yrjö Blomstedtin kanssa. Valorinnan suvun lah-joitus ajoittui museon kannalta erinomaisesti, sillä vuo-den aikana tutkija Marjo-Riitta Simpanen dokumentoija analysoi Keski-Suomen kulttuurirahaston apurahallaJyväskylän Maakunta-arkistossa olevat Jyväskylän semi-naarin, seminaarin toverikunnan ja Yrjö Blomstedtinarkistot Suomalaisen koulun kuvataideopetuksen kes-kisuomalaiset juuret -tutkimusta ja julkaisua varten. Li-säksi dokumentoitiin seminaarin kuvaamataidon lehto-rin Rauha Sauramo Oksasen jäämistö, Museovirastonkuva-arkisto sekä Keski-Suomen museossa säilytettävätoppilastyöt.

Toinen merkittävä lahjoitus oli Jyväskylän kasvatus-opillisesta korkeakoulusta vuonna 1950 valmistuneenkurssin luovuttama kurssin historiikki sekä naisopiske-lijoiden kiertokirjeaineisto. Materiaali luovutettiin mu-seolle alumniyhdistys JYKYSin vuosikokouksessa yli-opistopäivillä 23.10.

Lauri ”Tahko” Pihkalan kuvakokoelman yleisurhei-lukuvien luettelointi- ja tunnistustyötä jatkettiin. Pro-jektin aikana dokumentoitiin noin 500 kuvakokoelmanurheilukuvaa. Tunnistamattomista kuvista toteutettiinomat nettisivut. Sivuja pääsee selaamaan ja tietoja kir-jaamaan museolta saatavan salasanan kautta. Tällä het-kellä sivuilla on noin 150 yleisurheilukuvaa, joihin et-sitään tunnistustietoja.

Taidekokoelmille uusi hallinnointiohjelmaTaidekokoelmien hallinnoinnin parantamiseksi museoryhtyi valmistelemaan uuden kokoelmaohjelman raken-tamista. Työtä ehdotettiin yliopiston tietotekniikan lai-toksen sovellusprojektiksi. Esitys hyväksyttiin laitoksensyksyn opintosuunnitelmaan, ja laitoksen opiskelijatryhtyivät työstämään projektityönään uutta Windows-versiota vanhasta DOS-pohjaisesta TATE-taideteosoh-jelmasta. Ohjelma tulee toimimaan rinnakkaisohjelma-na museossa käytössä olevalle Duo-ohjelmalle, jonka on

Toimintakertomusvuoden laajin lahjoitus oli Väinö ja Niini-Marja Valorinnan jälkeläisten lahjoittama kokoelma, joka sisältää mm. Valorintojenopiskeluun Jyväskylän seminaarissa 1900-luvun alkupuolella liittyvää materiaalia sekä kansakoulutarkastaja Väinö Valorinnan elämäntyöhönliittyvää aineistoa.

8

suunnitellut Miika Nurminen. Tare-projektin toteutti-vat opiskelijat Rauno Koskinen, Mikko Meriläinen,Heikki Nevala ja Mikko Vilenius. Ohjelman käytettä-vyyttä arvioivat omana opinnäytteenään Maarit Nurk-kala ja Sanna Saarikko. Projektin vastaavina ohjaajinatoimivat Hilkka Heikkilä ja Lari Kannisto sekä teknise-nä ohjaajana Vesa Tanhua-Tyrkkö tietotekniikan laitok-selta. Tilaajan edustajina olivat Pirjo Vuorinen ja MiikaNurminen museolta. Projektiryhmä kokoontui kerranviikossa, ja prototyyppi saatiin valmiiksi vuoden lop-puun mennessä. Ohjelman kehittelyä jatketaan vuoden2005 aikana.

Yliopiston taidekokoelmat karttuivat viidellä uudel-la teoksella. Vuoden aikana hankittiin Jaakko Valonteokset Valkoinen valta I ja III sekä Markku Könkkölänkolme valokuvaa Kultainen torvi, Lyhdyt yhdessä ja Kie-rot portaat. Taidehankintamäärärahat sisältyvät yliopis-ton kulttuuritoimikunnan budjettiin. Jaakko Valonteokset sijoitettiin Opinkiveen KTL:n tiloihin. Könk-kölän teokset tultaneen sijoittamaan Mattilanniemeen.Vuoden aikana sijoitettiin useita Riitta Uusitalolta lah-joituksena saatuja teoksia Mattilanniemen luentosalei-hin ja Opinkiven portaikkoon. Kesällä 2004 uusittiinteosten nimikylttejä. Valtion taideteoskokoelmaan kuu-luvat teokset Raimo Utriaisen Hämärän hehku ja KariHuhtamon metalliveistos N:o 7632 sijoitettiin Ylistön-rinteelle uuden Nano Science Centerin tiloihin.

Tissarin taidekokoelmasta lainattiin syyskuussa Ot-to Mäkilän teos Outo maa Turkuun Aboa Vetus & ArsNovan näyttelyyn. Tissarin taidekokoelma on edelleenvarastoituna, koska sille ei ole löytynyt omaa näyttely-tilaa.

Ylistönrinteen veistoskilpailun voittanut KimmoSchroderus on vuoden aikana työstänyt omaa teostaan,jonka arvioitu valmistumisaika on 2006. Se tuli tai-vaalta -niminen työ on saanut työstöprojektin aikanauuden nimen Hyöky.

Eero ja Erkki Fredriksonin säätiön taidekokoelmaPuutarhurin taloon sijoitettu Eero ja Erkki Fredriksoninsäätiön taidekokoelma konservoitiin kesän 2003 tulipa-lon aiheuttamien noki- ja vesivaurioiden vuoksi. Kon-servoinnin toteutti konservaattori Jaana Paulus. Teostenvakuutus kattoi konservointikulut. Konservoidut työtpalautuivat yliopistolle tammikuussa 2004, ja ne sijoitet-tiin aluksi yliopiston holviin odottamaan Puutarhurintalon tulipalon aiheuttamien vaurioiden korjauksien val-mistumista. Teokset ripustettiin uudelleen peruskorjat-tuun rakennukseen kevään 2004 aikana taidehistorian

Tulipalon jäljiltä konservoitu Fredriksonin taidekokoelma avattiin ylei-sölle maaliskuussa 2004. Kokoelman avasivat rehtori Aino Sallinen,läänintaiteilija Hannu Castrén ja intendentti Erkki Fredrikson. Kuva:Pirjo Vuorinen.

9

opiskelijoiden opinnäytetyönä. Kokoelma avattiin ylei-sölle 25.3. Kokoelman yleisöopastuksia järjestettiin mm.Flooran päivänä 13.5., jolloin intendentti Erkki Fred-rikson esitteli säätiön omistamaa kokoelmaa. Kokoel-maan ovat tutustuneet vuoden aikana useat koululais- jaaikuisryhmät.

Aallon rakennusten huonekalujen inventointi ja kun-nostaminenSyksyllä 2002 aloitettiin kaikkien Aallon suunnittele-mien rakennusten vanhimman huonekaluaineiston luet-telointi. Luetteloinnin suoritti FM Arja Turunen yliopis-ton tilapalvelun (yliopiston rakennukset) ja ylioppilas-kunnan (ylioppilastalo) rahoituksella. Luetteloinnin pe-rustana ovat arkkitehti Päivi Lukkarisen tekemät Aallonrakennusten kalusteinventoinnit. Luettelosta on ollutapua, kun vuoden 2004 aikana kunnostettiin pääraken-nuksen vanha ATK-luokka, X-rakennukseen johtavanyhdyskäytävän varrella oleva seminaarihuone sekä Aal-lon lukusalin parven työpisteet. Kunnostustyöryhmäänkuuluivat OKL:n (Jorma Ojala, Päivi Hökkä), tilapal-velun (Jani Virtanen) ja museon (Pirjo Vuorinen) edus-tajat. Sisustussuunnitelman laati ARK-Kantoselta arkki-tehti Mia Raappana, ja huonekalut kunnosti puuseppäErkki Toivainen. Uudishankintojen lisäksi tiloihin kun-nostettiin Artekin sekä muita 1950-luvulla rakennuk-seen hankittuja huonekaluja.

Museo oli mukana myös vanhan harjoituskoulunperuskorjattujen tilojen huonekalujen kunnostuksensuunnittelussa. Rakennukseen muutti varhaiskasvatuk-sen laitos, jonka avajaisia uusissa tiloissa vietettiin 7.4.Periaatteena on ollut kunnostaa ja ottaa käyttöön yli-opiston varastoista kuhunkin tilaan alun perin suunni-teltua irtaimistoa. Tämä toiminta palvelee parhaiten kes-tävää kehitystä ja alueen rakennussuojelun päämääriä, li-sää tilojen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoasekä viihtyisyyttä.

NÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTYTOIMINTAAAAA

Juhlavuosi tuotti laitosnäyttelyitä ja julkaisujaYliopiston juhlavuosi, Jyväskylän kasvatusopillisen kor-keakoulun perustamisen 70-vuotisjuhlavuosi, työllistimuseota runsaasti. Juhlavuoden järjestelyistä vastasityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi vararehtoriPaula Määttä. Museon edustajana työryhmässä oli Pir-jo Vuorinen. Juhlavuoden julkaisua varten toimi omatyöryhmänsä, johon kuuluivat Paula Määttä, Liisa Har-jula, Marja-Liisa Hyvönen, Pirjo Vuorinen sekä histo-rian ja etnologian laitokselta Pirjo Korkiakangas ja HeliValtonen. Museon kaikissa näyttelyprojekteissa oli mu-kana museologian opiskelijoita, joten museo toimi myöstässä muodossa oppiaineen opetusmuseona.

Seminarium-rakennukseen peruskorjauksen jälkeenrakennettavan pysyvän näyttelyn uudistamisprojektialoitettiin jo syksyn 2003 aikana. Projektia jatkettiinvuonna 2004, ja työn tuloksena toteutettiin yliopiston

Yliopiston kirjastossa järjestetty Tieteen toinen sukupuoli -näyttely oliJyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisen 70-vuotis-juhlavuoden päänäyttely. Näyttely oli esillä 8.9.2004 alkaen. Kuva:Tapani Kahila.

10

museon uuden perusnäyttelyn Tieteen tekemisen tarina-projektin ensimmäinen vaihe. Ensimmäisen vaiheenaikana tarkoituksena oli koota eri tieteenalojen vaiheitaesittelevä, laitoksille hajautettu näyttelykokonaisuus.Projekti toteutettiin yhteistyössä tiedekuntien ja erillis-laitosten kanssa, jotka suhtautuivat hankkeeseen positii-visesti. Taide- ja tiedesäätiön tukeman hankkeen koordi-naattorina toimi FM Hanna-Kaisa Melaranta. Laitos-näyttelyiden kokoamista varten lähetettiin laitosjohta-jille helmikuussa kirje, jossa pyydettiin tietoja eri oppi-aineiden ja laitosten historiaa kuvaavasta aineistoista.Samalla kartoitettiin avaininformantteja, joita haastat-telemalla voitaisiin kerätä lisää materiaalia. Laitosjohtajiapyydettiin lähettämään tietoa siitä, millaista materiaalialaitoksilta löytyy (valo- ja diakuvat, nauhoitteet, arkisto-aineistot, filminauhat, vanhat laitteet). Lisäksi toivottiinluetteloa niistä henkilöistä, joilla katsotaan olevan olen-naista tietoa oppiaineen ja laitoksen historiasta. Aineis-ton perusteella ryhdyttiin kokoamaan näyttelykokonai-suutta, joka hajautettiin jokaisen projektista kiinnos-tuneen laitoksen omiin tiloihin.

Näyttelykokonaisuus oli lähes valmiina vuoden2004 tiedepäivään mennessä, jolloin pääosa viidestä-toista näyttelystä tai näyttelyvitriinistä avattiin ylei-sölle. Myös hankkeen aikana kartoitettua ja koottuaeri tieteenalojen vaiheisiin liittyvää laitoksilla olevaaaineistoa tullaan tarvitsemaan, kun varsinainen Jyväs-kylän yliopiston Tieteen tekemisen tarina -näyttelyrakennetaan Seminarium-rakennukseen peruskorjauk-sen yhteydessä vuosina 2007–2008.

Juhlavuoden laitosnäyttelytSuurin osa nyt kootuista näyttelyistä/näyttelyvitriineis-tä on pysyviä:$ ATK-keskus, A-talon aula, Mattilanniemi$ Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Ambiotica,

Ylistönrinne$ Erityispedagogiikan laitos, PiB-talon iso

luentosali, Pitkäkatu$ Kielikeskus, Oppio, 2. kerros$ Koulutuksen tutkimuslaitos, Opinkiven aula$ Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikunta,

2. kerros

Yliopiston museon vuonna 2004 kokoamia vitriinejä. Vasemmalla sivulla vitriini Oppiosta ja Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sekä yksityiskohtanormaalikoulun vitriinistä. Oikealla sivulla P. J. Hannikaisen elämäntyötä esittelevät vitriinit, normaalikoulun luonnontiedon vitriini sekä yksityis-kohta OKL:n liikunnanopetusvitriinistä U2-rakennuksesta. Kuvat: Tapani Kahila.

11

$ Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta,Agoran aula

$ Musiikin laitos, Musica, 2. kerros$ Normaalikoulu, Normaalikoulun ala-asteen

aula$ OKL:n fysiikan opetusvälineet, päärakennus,

huoneen C 118 viereinen käytävä$ OKL:n kuvaamataidonopetuksen vaiheita,

päärakennus, 4. kerros$ OKL:n liikunnanopetus, U2$ Opettajankoulutuksen vaiheita Jyväskylässä,

päärakennus, 3. kerros$ Seminaarinmäen naiset -näyttely, pääraken-

nus$ Varhaiskasvatuksen laitos, vanha Norssi,

1. kerros

Museo oli mukana myös P. J. Hannikaisen 150-vuo-tisjuhlavuoden järjestelyissä kokoamalla Seminarium-rakennukseen pienen kahden vitriinin näyttelykoko-naisuuden, joka esitteli Hannikaisen elämäntyötä semi-naarin lehtorina. Näyttely valmistui mieskuoro Sirkkojenjärjestämän Hannikaisen juhlavuoden konsertin yhtey-

teen 5.12. Lisäksi koottiin posterinäyttelyt Lozzin ja G-rakennuksen vaiheista.

Museon aikaisemmin kokoamia laitosnäyttelyitä:$ Educa, 1. ja 2. kerros

Rakennuksen vaiheita esittelevät vitriinit$ Historica, 1. ja 2. kerros

Rakennuksen vaiheita esittelevät vitriinit$ Liikunta, 2. kerros

Tahko Pihkalan työhuone$ Niilo Mäki Instituutti (Asemakatu 4)

professori Niilo Mäen elämäntyötä esittelevävitriininäyttely

$ Rehtoraattiyliopiston eri tiedekuntien vaiheita ja toimin-taa, rehtorin viittaa ja käätyjä sekä yliopistonsaamia mitaleja ja lahjoja esittelevät vitriinit

$ Rentukka (Taitoniekantie 9)ravintola Rentukan vaiheista kertova näyttely

$ Tapiolan päiväkoti (Kalervonkatu 12)päiväkodin historiasta kertova näyttely

$ Yliopistopainon vitriini

12

Naisten kouluttautumisen vaiheitaJuhlavuoden eräänä keskeisenä teemana oli naisten kou-luttautumisen vaiheiden dokumentointi. Aiheesta koot-tiin posterinäyttely jo Jyväskylän seminaarin perustami-sen 140-vuotisjuhlavuoden 2003 yhteyteen, joita vietet-tiin OKL:n toimesta. Vuoden 2004 aikana tätä projek-tia jatkettiin ja tuloksena syntyi juhlavuoden julkaisuHarvinaisesta moninaiseksi sekä yliopiston kirjastoonkoottu Tieteen toinen sukupuoli -näyttely. Julkaisun toi-mittivat Marja-Liisa Hyvönen ja Liisa Harjula. Kirjoit-tajiksi kutsuttiin toimittajien lisäksi Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Raija Julkunen ja Marja Kokko. Alkusanat kir-joitti rehtori Aino Sallinen ja esipuheen vararehtori Pau-la Määttä. Julkaisun artikkeleissa Jyväskylän seminaaris-sa, korkeakoulussa ja yliopistossa opiskelleita naisia tar-kastellaan erilaisista näkökulmista: oppilaitoksen vaihei-

Juhlavuoden julkaisu Harvinaisesta moninaiseksi julkistettiin 17.11. yliopiston Ex Libris -näyttelytilassa. Vas. ylh. kuvassa vasemmalta kirjoittajatSirkka Heiskanen-Mäkelä, Marja Kokko, Liisa Harjula, Marja-Liisa Hyvönen ja Raija Julkunen sekä juhlavuosityöryhmän puheenjohtaja,vararehtori Paula Määttä. Oik. ylh. julkistamistilaisuuteen osallistui myös yliopiston hallitus. Kuvassa hallituksen jäsenet dekaanit Jaakko Pehko-nen taloustieteiden tiedekunnasta ja Jukka Heikkilä informaatioteknologian tiedekunnasta. Alakuvassa Tieteen toinen sukupuoli -näyttelyätoteuttamassa olleet Arja Turunen ja Annina Sirén. Kuvat: JY/viestintä/Tarja Vänskä-Kauhanen ja Marja-Liisa Hyvönen.

13

den ja seminaarista valmistuneiden kansallisten merkki-henkilöiden ohella esille tulevat Jyväskylän yliopistossatohtoreiksi väitelleiden kokemukset ja yliopisto työyh-teisönä. Harvinaisesta moninaiseksi -julkaisu julkistet-tiin 17.11. Juhlavuoden julkaisun ohessa yliopiston tasa-arvotoimikunta kokosi Riitta Koikkalaisen toimittamanjulkaisun Koettu kampus, joka julkistettiin 23.11. Mo-lemmat julkaisut julkaistiin yliopiston museon julkaisu-sarjassa.

Juhlavuoden julkaisun ohella koottiin yliopistonkirjaston Ex Libris -näyttelytilaan juhlavuoden näyttelyTieteen toinen sukupuoli. Näyttelytyöryhmään kuului-vat Annina Sirén, Arja Turunen, Pirjo Vuorinen, Marja-Liisa Hyvönen, Pirkko Audejev-Ojanen ja Tapani Kahi-la. Näyttelyn tarkoituksena oli nostaa esiin Jyväskylänyliopistossa väitelleet naiset. Näyttely tarkasteli akatee-mista maailmaa naisten näkökulmasta; sen aiheina olivatväitöskirjan tekeminen ja tohtoriuden merkitys, naistenasema tiedeyhteisössä sekä tutkijan työn ja perhe-elämänyhdistäminen. Näyttely koottiin tutkija Raija Julkusenkokoaman haastatteluaineiston pohjalta, josta myöhem-min valmistui Julkusen juhlakirja Hullua rakkautta jasopimustohtoreita. Omakohtaisen näkökulman tohto-riuteen toi 12 eri alan naistohtorin kuvaus motiiveistaanlähteä suorittamaan tohtorin tutkintoa, myöhemmistäuransa vaiheista ja väitöskirjan merkityksestä heidän elä-mälleen. Näyttely avattiin yliopiston syyslukukaudenavajaispäivänä 8.9. Näyttelyyn liittyy verkkonäyttely-osuus, joka löytyy osoitteesta www.jyu.fi/tdk/museo/naistohtorit/tieteen_toinen_sukupuoli.htm. Näyttely olimyös osa yliopiston museon Tieteen tekemisen tarina-näyttelyprojektia.

Suomessa restauroitu Alaskan Sitkan luterilaiselle kirkolle kuuluvaB.A. Godenhjelmin alttarimaalaus Kristuksen kirkastus palautettiin Yh-dysvaltoihin tammikuussa 2004. Ennen pakkaamista taulu kuvattiinyliopiston museossa. Kuvaamassa museomestari Tapani Kahila, tau-lua pitelemässä harjoittelijat Tuomas Pentikäinen ja Ville Jalonen. Kuvat:Pirjo Vuorinen.

14

PerusnäyttelySeminarium-rakennuksen peruskorjausta odotellessamuseo on pitänyt avoinna Opiksi ja huviksi -näyttelyä,joka rakennettiin vuonna 2000 museon 100-vuotisjuh-lanäyttelyksi. Näyttely oli avoinna tiistaista perjantaihinklo 9–15 sekä lauantaisin klo 12–15, ryhmille sopimuk-sen mukaan myös muina aikoina. Osaston kokoelmiinja näyttelyihin S-rakennuksessa tutustui 4042 kävijää.

Godenhjelm-näyttely kiersi YhdysvalloissaMuseo osallistui yhdessä Taikun ja yhdysvaltalaisten yh-teistyökumppaneiden kanssa Vierailija Alaskasta-näyttelyn kierrättämiseen Yhdysvalloissa. Näyttelyäorganisoivat Yhdysvalloissa professori Brian B. Mag-nusson ja kunniakonsuli emeritus Norman Wester-berg. Suomessa näyttelyn organisaattoreina toimivatprofessori Heikki Hanka, tutkija Maria Enckell, inten-dentti Pirjo Vuorinen ja tutkimusassistentti Marja-LiisaHyvönen. Näyttely kiersi noin puolen vuoden ajan eripuolilla Yhdysvaltoja, ja se kokosi yhteen runsaasti ylei-söä tutustumaan amerikkalaisten, venäläisten, skandi-

naavien ja balttien yhteiseen historiaan. Kiertueen aika-na näyttelyn näkivät useat sadat ihmiset kussakin koh-teessa.

Yhdysvaltain näyttelykohteita puolen vuoden aika-na olivat Finlandia University Hancockissa Michiganissahelmi-maaliskuussa, Evangelical Lutheran Church Ame-rica Headquarters Chicagossa Illinoisissa huhtikuussa,American Swedish Institute Minneapolisissa Minneso-tassa toukokuussa, Karpeles Manuscript Museum Taco-massa 6.6.–27.6. Washingtonissa ja Nordic HeritageMuseum Seattlessa 1.7.–15.8. Tacoman näyttelytyöryh-mä järjesti 30.8. United Lutheran -kirkossa projektinpäätöstilaisuuden, jossa luennoi Heikki Hanka. Näytte-lymateriaalia toimitettiin myös FinnFest 2004 järjestä-jille Floridaan. Näyttelykierroksen jälkeen alttaritaulupalasi takaisin Alaskan Sitkaan, jossa se otettiin vastaanSitkan luterilaisen seurakunnan kirkossa juhlajumalan-palveluksessa Celebrating Shared History 17.10. Suo-mea tilaisuudessa edustivat kunniakonsuli emeritusNorman Westerberg ja Suomen sukututkimusseurantoiminnanjohtaja Leif Mether. Toimintakertomuksenliitteenä ovat Norman Westerbergin ja Brian B. Mag-

Yliopiston museon tuottama Vierailija Alaskasta -näyttely kiersi yhdessä B.A. Godenhjelmin alttaritaulun kanssa eri puolilla Yhdysvaltoja.Kohteita olivat mm. Evangelical Lutheran Church America Headquarters Chicagossa ja Nordic Heritage Museum Seattlessa. Kuvat: MichaelMeier (Chicago) ja Norman Westerberg (Seattle).

15

nussonin kuvaukset Tacoman näyttelyn ja Sitkan juhla-jumalanpalveluksen tunnelmista.

Näyttelykierrosta varten valmistettiin julkaisu Trans-figurations – Finns in Russian America, jota myytiinkussakin näyttelypisteessä sekä mm. Suomen sukututki-musseuran postimyynnin kautta seuran sivuilla osoit-teessa sss.genealogia.fi/kauppa/kauppa00s.htm. Julkai-sun painokuluihin saatiin tukea Svenska litteratur-sällskapetilta. Näyttelystä ja julkaisusta tiedotettiin jakirjoitettiin lukuisissa yhdysvaltalaisissa sanomalehdissäja julkaisuissa. Godenhjelm-näyttelyprojektin verkko-sivut löytyvät osoitteesta www.jyu.fi/tdk/museo/goden-hjelm.html.

Pinacotheca-näyttelytyöryhmäGalleria Pinacothecan toiminta liittyy museologian,taidehistorian ja taidekasvatuksen opetukseen. Järjes-tämällä galleriassa näyttelyitä alan opiskelijat pääsevätharjoittelemaan käytännön näyttelytoimintaa. Ryhmäänotetaan vuosittain noin 15 opiskelijaa. Ryhmän vetäjänätoimii museon intendentti.

Vuonna 2004 opiskelijat osallistuivat myös yliopis-ton juhlavuoden laitosnäyttelyprojekteihin. Lisäksi ryh-mäläiset olivat mukana kokoamassa yliopiston kieli-keskuksen järjestämää DDR:n vaiheita esittelevää näyt-telyä päärakennukseen, Chydenius instituutin kokoa-maa Andreas Chydenius -näyttelyä Agorassa sekä IsaAsp -näyttelyä yliopiston kirjastossa sekä P. J. Hannikai-sen elämäntyötä esittelevää näyttelyä Seminarium-ra-kennuksessa. Pinacothecan näyttelyistä on pyritty ko-koamaan myös esittelyt nettiin, ja ne löytyvät museonosoitteesta www.jyu.fi/tdk/museo,

Galleria Pinacothecan näyttelyt vuonna 2004$ Leena-Maija Kontula: Perspektiivipelitila –

kaleidoskooppisia muunnelmia, 13.11.2003–9.1.2004

$ Kirsi Murtosaari: Special ones 5.2.–12.3.$ Liisa Malkamo: Grande Ovale 18.3.–23.4.$ Tuomo Takala: Alkukuvia alitajunnasta

29.4.–21.5.$ Muuntokoulutuksen opiskelijoiden näyttely

IN OUT 27.5.–18.6.

Näyttelykierroksen jälkeen alttaritaulu palasi takaisin Alaskan Sitkan luterilaiseen kirkkoon, jossa se otettiin vastaan juhlajumalanpalveluksessa17.10. Kuvissa oikealla myös Sitkan luterilainen kirkko ja sen pastori James Drury. Kuvat: Leif Mether.

16

Kuva ylh. Jyväskylän seminaarissa opiskelleen ensimmäisen suomenkielisen naisrunoilijan Isa Aspinmuistomerkin paljastustilaisuus oli 30.1.2004. Pronssivalun Aino Merikari-Ketolan kipsistä valmistikuvaveistäjä Timo Kara. Kuva alh. Veistos sijoitettiin yliopiston kirjastoon museon kokoaman Isa As-pin elämäntyötä esittelevän pienoisnäyttelyn yhteyteen. Kuvat: Pirjo Vuorinen ja Tapani Kahila.

$ Johanna Jormakka ja Marja-Leena Pulkkinen:Tähtitaivaan alla 24.6.–24.9.

$ Riikka Mäkikoskela: Maisemia 30.9.–29.10.$ Kati Karvonen: Pinnan alla 4.11.–10.12.$ Sirpa Svahn-Kumpulainen ja Marja-Leena

Bilund: Luokkahuoneesta taidemuseoon –opettajan matka 14.12.2004–7.1.2005

Museon vastaanottamat kiertonäyttelyt$ Suomen Pietarin instituutin kokoama näyttely

Suomalainen Pietari 6.10.–15.11. yliopistonpäärakennuksessa

$ Anders Chydeniuksen elämäntyötä kuvaavanäyttely 25.10.–10.12. Agorassa

17

Muut näyttelytMuseo ja Pinacotheca-ryhmä olivat mukana järjestämäs-sä myös seuraavia näyttelyitä:$ Markku Könkkölän Jyväskylä-aiheinen näyttely

yliopiston päärakennuksessa 16.11.–31.12.$ Näyttely Alltag in der DDR – DDR:n arki

yliopiston päärakennuksessa 1.4.–6.5.

Isa Asp -näyttelyVuonna 2003 aloitettua Isa Asp -projektia jatkettiinvuoden 2004 aikana. Ylioppilaskunnan toimesta yli-opiston taidekokoelmaan kuuluvasta Aino Merikari-Ketolan valamasta Isa Aspin kipsistä tehtiin pronssi-valu, jonka valmisti kuvanveistäjä Timo Kara. Prons-siveistoksen julkistamistilaisuus järjestettiin 30.1. Mu-kana julkistamisessa oli Isa Asp -sukuseuran edustajia.Veistos sijoitettiin yliopiston kirjaston toisen kerroksenvitriiniin, johon museologian opiskelijat Annina Siren,Mari Murtoniemi ja Ulla Härkönen kokosivat inten-dentti Pirjo Vuorisen ja museomestari Tapani Kahilanopastuksella Isa Aspin elämäntyötä esittelevän pienennäyttelyn. Vuoden aikana ilmestyi Minerva-kustannuk-sen julkaisema Toivo Hyyryläisen suomentama Isa As-pin runokokoelma.

VerkkonäyttelytMuseossa harjoittelijana työskennellyt Sanja-Kaisa Jalo-nen laati Oulun yliopiston järjestämällä verkkosivujensuunnittelukurssilla museon kuvataulukokoelmia esitte-levän sivuston, joka vuonna 2004 laitettiin nähtävilleosoitteessa www.jyu.fi/tdk/museo/kuvataulut. Ennes-tään verkossa ovat olleet yliopiston museon vaiheita esit-televä näyttely osoitteessa www.jyu.fi/taidehistoria/mu-seo100 sekä Jyväskylän seminaarissa opiskelleita valta-

Galleria Pinacothecassa järjestettiin vuonna mm. Kirsi Murtosaaren,Riikka Mäkikoskelan ja Kati Karvosen taidenäyttelyt.

18

kunnallisesti tunnettuja naisia esittelevä verkkonäyttelyosoitteessa www.jyu.fi/tdk/museo/naisoppilaat. Museonsuomen- ja englanninkielisillä internetsivuilla oli vuodenaikana yhteensä runsaat 5500 käyntiä.

RAKENNUSPERINTÖRAKENNUSPERINTÖRAKENNUSPERINTÖRAKENNUSPERINTÖRAKENNUSPERINTÖ

Museon aloittamaa Seminaarinmäen kulttuuriperin-töön liittyvää hanketta jatkettiin edelleen. Ilkka Ku-hanen ja Riikka Mäki-Pelkola laativat omien pro gra-duaineistojensa pohjalta laajat raportit, jotka tuotet-tiin Senaatti-kiinteistöille valmisteilla olevaa Semina-rium-rakennuksen peruskorjauksen suunnittelua var-ten. Tanja Ruokolainen jatkoi Semiaarinmäen pahvi-pienoismallin työstämistä omana opinnäytteenään.Satu Taivaskallio työsti opinnäytteenään rakennustut-kimusta Villa Rana -rakennuksesta.

Museo osallistui yhdessä TAIKU:n kanssa 3D-mal-linnushankkeen esiselvityshankkeen suunnitteluun.Hankkeesta laadittiin yhdessä koti- ja ulkomaisten yh-teistyökumppaneiden kanssa hakemus Kulttuuri 2000ohjelmaan. Esiselvityshankkeen suunnittelijana toimitutkijakonservaattori Helena Lonkila, ja hankeproses-sia johti professori Heikki Hanka. Hankkeen tarkoi-tuksena on tuottaa 1920-luvun Seminaarinmäestä 3D-mallinnus. Alueen digitointi on osa vuoden kestävääyhteistyöprojektia. Projektin kansalliseen rahoitukseenovat sitoutuneet Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen jaPohjois-Savon maakuntaliitot sekä opetusministeriö. Jy-väskylän yliopiston yhteistyökumppanit hankkeessa ovatRoyal Halloway -yliopisto Lontoosta, Bibliotheca Her-zianan Max Planck -instituutti Roomasta, Seinäjoenammattikorkeakoulu ja Iisalmen Evakko Säätiö.

Iisalmen yhteys liittyy Evakko Säätiön ortodoksisenkirkkorakentamisen perinteen tallentamiseen Karjalan jaPetsamon alueella. Myös Seinäjoen ammattikorkeakouluon projektissa mukana kirkkoperinteen vaalimiseksi. Seon tallentamassa 3D-mallia jääkäreiden valakirkosta Lie-pajasta Latviassa. Mittava mallintaminen selvittää kir-kon rakenteet korjaustyötä varten. Mikäli hanke menee

läpi, Seminaarinmäen digitoinnin tulokset saadaan ylei-sön nähtäville yliopiston museon uudessa perusnäytte-lyssä, joka kootaan museon tiloihin Seminarium-raken-nukseen peruskorjauksen jälkeen. Hankkeen tutkijanAri Häyrisen 3D mallintamiseen liittyvä pro gradu jul-kaistiin museon ja TAIKU:n muuntokoulutusohjelmanjulkaisusarjassa nimellä Building the Past – Virtual Re-construction in art historical context. Two studies inFinnish wooden churches.

KOULUTUSKOULUTUSKOULUTUSKOULUTUSKOULUTUS

Pirjo Vuorinen ja Marja-Liisa Hyvönen osallistuivatmuseologian opiskelijoiden järjestämään Aisti muisti-seminaariin 1.4.Tapani Kahila osallistui Museoliiton järjestämälle Va-lo ja ääni – sisältöjä ja tekniikkaa -kurssille Tampereel-la 22.–23.11.Marja-Liisa Hyvönen osallistui Jyväskylän kesäyliopis-ton järjestämälle Digitaalinen media ja tekijänoikeu-det -kurssille 12.–13.3 ja 26.3., virtuaaliyliopisto-hankkeen järjestämille Pdf-materiaalin tekemisen pe-rusteet -kurssille 23.9. ja 30.9. sekä Flash-peruskurssille25.11. ja 2.12.Pirjo Vuorinen osallistui UPJ-koulutukseen.

TOIMIKTOIMIKTOIMIKTOIMIKTOIMIKUNNAUNNAUNNAUNNAUNNAT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRT JA TYÖRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Pirjo Vuorinen toimi Jyväskylän yliopiston kulttuuri-toimikunnan jäsenenä, Jyväskylän yliopiston senioriyh-distys JYKYSin johtokunnan jäsenenä, Vanhan kirjalli-suuden ystävät ry:n hallituksen jäsenenä, Alvar Aalto-seuran hallituksen jäsenenä, museon kulttuurihisto-riallisen osaston edustajana Jyväskylän yliopistoalueen ra-kennussuojelun yhteistyöryhmässä ja asiantuntijajäsene-nä Alaskan Sitkan luterilaisen seurakunnan historiallises-sa toimikunnassa sekä jäsenenä yliopiston juhlavuoden2004 toimikunnassa. Museonjohtaja Janne Vilkuna (var-sinainen jäsen) ja intendentti Pirjo Vuorinen (varajäsen)

19

olivat yliopiston edustajina Keski-Suomen ilmailumu-seosäätiön hallituksessa. Museo kuuluu kansainvälisenmuseoliiton ICOMin yliopistollisten museoiden järjes-töön UMACiin.

TOIMITILATOIMITILATOIMITILATOIMITILATOIMITILAT JA KALT JA KALT JA KALT JA KALT JA KALUSTEETUSTEETUSTEETUSTEETUSTEET

Museon käytössä oli vuoden aikana S-rakennuksessa pe-rusnäyttelytila sekä työ- ja arkistotilaa yhteensä 270 m²sekä toimistotilana entinen vahtimestarin asunto, 63,4m². Säilytystilojen osalta vuoden aikana käytöstä poistuiuseita pienempiä kokoelmien säilytykseen tarkoitettujatiloja, joiden aineistot siirrettiin kevään ja kesän aikanauuteen Opinkiven kokoelmatilaan (mm. Musica-raken-nuksen pohjakerroksen ja Fredan kokoelmatilat sekä Sa-velan varasto). Museon ATK-laitteisto uusittiin vuoden

Museon harjoittelijat Toni Varis ja Sinikka Partanen opastamassakoululaisryhmiä. Kuvat: Teija Mustonen.

20

aikana rehtorin myöntämällä rahoituksella. Museollehankittiin kuusi uutta Wings-tietokonetta, negatiivi-skanneri, HP:n keskustulostin sekä digitaalinen järjestel-mäkamera Canon EOS300. Uusiin kokoelmatiloihinhankittiin tilapalvelun rahoituksella hylly- ja verkkosei-näjärjestelmät.

Museo huolehtii Seminaarinmäen etelärinteessä si-jaitsevasta vanhasta riihestä, joka on Jyväskylän kaupun-gin vanhin rakennus. Yleisö pääsi tutustumaan riiheen,kun sitä pidettiin auki Yläkaupungin yönä 15.5. ja kam-pusopastusten yhteydessä.

OPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TOPETUS, ESITELMÄT JA TAPAPAPAPAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

Museo on toiminut OKL:n ja museologian opiskelijoi-den demonstraatiopaikkana. Museologian opiskelijat to-teuttivat museopedagogiikan ja dokumentoinnin har-joitustöitään käyttämällä kohteenaan museon Opiksi jahuviksi -näyttelyä (museopedagogiikka MSL P35) sekätallentamalla yliopiston nykypäivää (dokumentointipro-jekti MSL P50).

Museon intendentti ohjasi museologian oppiaineenPinacothecan näyttelytyöryhmää. Ryhmä kokoontuikerran viikossa perjantaisin museolla.

Museo osallistui koulujen ja päiväkotiryhmien opin-tokäyntien suunnitteluun. Kaupungin museoiden kans-sa järjestettiin Mahdollisuuksien museo -koulutusilta-päivä opettajille sekä lasten ja nuorten kanssa työskente-leville 22.9. Pirjo Vuorinen esitteli OKL:n ja varhais-kasvatuksen uusille opiskelijoille kampuksen kulttuuri-historiaa sekä normaalikoulun perusopetuksen oppilaillekoulun historiaa Norssin päivänä 2.10. Yliopiston juh-lavuoden 2004 Studia Generalia -luentosarjassa Semi-naarinmäeltä koko kaupungin kampukseksi oli 8.12.Pirjo Vuorisen esitelmä Muistikuvia Seminaarinmäeltä.Museo osallistui TE-keskuksen maahanmuuttajille tar-koitettuun Palapeli-projektiin järjestämällä erityisopas-tuksia maahanmuuttajaryhmille ja tutustuttamalla heitäkampuksen arkkitehtuuriin, Jyväskylän yliopiston histo-riaan ja nykypäivään sekä suomalaisen koululaitoksenvaiheisiin.

Yliopiston tiedepäivään ja vuosijuhlaan liittyvässäemeritustapaamisessa 12.3. Pirjo Vuorinen esitteli yli-opiston emerituksille museon toimintaa erityisesti juh-lavuoden kannalta.

Museo oli mukana järjestämässä kulttuuriympäristö-teemaan liittyvää opintokokonaisuutta, johon liittyi myösvierailuja teollisuusperintökohteisiin. Kuvassa ekskursionosanottajia Mäntän Valkoisessa talossa 4.5. Kuva: TapaniKahila.

21

Euroopan rakennusperintöpäivätEuroopan rakennusperintöpäivien 10.–12.9. teemanaoli Oma koti. Yliopiston museo osallistui tapahtumaanjärjestämällä kaksi yleisöopastusta aiheena Oma koti Se-minaarinmäellä ja Älylässä. Pertti Kalin perehdytti kuu-lijoita Seminaarinmäen asumiskulttuuriin ja Louna Lah-ti puolestaan esitteli osallistujille Älylän asumista. Kum-paankin opastukseen osallistui yhteensä noin 80 kuulijaa.Tapahtuma liittyi TAIKU:n ja museon järjestämäänKulttuuriympäristökurssiin sekä kampusopaskoulutuk-seen.

Kulttuuriympäristö -kurssiMuseo toteutti yhteistyössä TAIKU:n, OKL:n ja AlvarAalto -seuran kanssa kulttuuriympäristöteemaan liit-tyvän opetuskokonaisuuden. Kokonaisuuteen kuuluiluentoja ja ekskursioita, joiden aikana perehdyttiin kult-tuuri- ja rakennusperintöön sekä rakennustutkimuk-seen. Kurssille osallistui noin 30 TAIKU:n ja OKL:nopiskelijaa. Kurssin kevään osuudessa perehdyttiin eri-tyisesti teollisuusperintöön ja vierailtiin 4.5. Mäntässä ja

26.5. Schaumannin linnassa Jyväskylässä. Syksyn osuusliitettiin osaksi Euroopan rakennusperintöpäivien ohjel-maa sekä kampusopaskoulutusta. Tällöin perehdyttiinrakennusperintöön ja sen vaalimiseen yleensä mm. kaa-voituksen, rakennustutkimuksen ja esimerkkikohteidenkautta. Kurssin lopussa (19.11.) järjestettiin Rakennus-perinnön vaaliminen ja kulttuuriperintökasvatus -semi-naari, johon osallistui noin 80 aiheesta kiinnostunuttaopiskelijaa, kasvattajaa tai rakennusperinnön kanssamuuten työskentelevää. Seminaari toteutettiin yhteis-työssä Suomen Tammi+ -koulutuksen kanssa.

KampusopastoimintaSyys-marraskuussa järjestetty kolmas kampusopaskou-lutus tuotti 15 uutta opasta. Koulutettaville tarjottiinmahdollisuus osallistua myös Jyväskylän kaupungin jakaupunkioppaiden järjestämään opaskoulutukseen.Koulutus liitettiin osaksi TAIKU:n ja OKL:n kanssa to-teutettua Kulttuuriympäristökurssia. Kampusopastuksiaoli vuoden aikana noin 40.

Suomalainen Pietari-näyttelyn oheen järjes-tettiin seminaari, jossa eri tieteenalojenedustajat esittelivät Jyväskylän yliopiston te-kemää Pietari-tutkimusta. Kuvassa taidehis-torian professori Heikki Hanka esitelmöimäs-sä. Kuva: Tapani Kahila.

22

Suomalainen PietariMuseo vastaanotti ja pystytti Suomen Pietari -instituu-tin kokoaman näyttelyn Suomalainen Pietari pääraken-nuksen lämpiöön 6.10.–15.11. Näyttely on instituutinkokoama kiertonäyttely, jossa noin 200 valokuvan, kor-tin ja dokumentin avulla kerrotaan Pietarin vilkkaastasuomalaiselämästä 1800-luvun puolivälistä 1900-luvunalkupuolelle. Näyttely oli esillä lokakuussa 2003 Pieta-rissa Pyhän Marian seurakunnan kirkossa, jossa esiteltiinmyös museon Godenhjelm-projektia. Pietari-näyttelynoheen järjestettiin Suomalainen Pietari -seminaari, jos-sa eri tieteenalojen edustajat esittelivät Jyväskylän yli-opiston tekemää Pietari-tutkimusta. Seminaari oli avoinkaikille ja siihen osallistui noin 100 kiinnostunutta kuu-lijaa.

TIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUS

Museon toiminnasta tiedotettiin lehdistössä ja radios-sa sekä jakamalla erillisiä mainoksia. Pinacothecan näyt-telyjä esiteltiin sanomalehti Keskisuomalaisessa, Suur-Jyväskylän lehdessä ja Keski-Suomen Viikkolehdessä.Godenhjelm-näyttelystä kertovia artikkeleita ilmestyimm. Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa, Huf-vudstadsbladetissa ja Varkauden Lehdessä sekä yhdys-valtalaisissa lehdissä. Pirjo Vuorista haastateltiin RadioKeski-Suomeen ja YLE:n Reissuradioon Pietari-semi-naarin yhteydessä. Annina Siréniä, Arja Turusta ja PirjoVuorista haastateltiin sanomalehti Keskisuomalaiseensekä TV 1:n kulttuuriuutisiin ja Radio Keski-SuomeenTieteen toinen sukupuoli -näyttelyn avajaisten yhteydes-sä.

Kampuksen näyttelyistä ja museoista laadittiin kak-si kertaa vuodessa ilmestynyt suomen- ja englannin-kielinen esite. Lisäksi tuotettiin yhdessä kaupunginmuseoiden kanssa museot ja näyttelyt -esite. Tieteentoinen sukupuoli -näyttelystä oli tietoa Anna-lehdenviikon 38 numerossa sekä Sanomalehti Keskisuoma-laisessa 8.9.2005.

SIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Toimintakertomusvuonna museon kulttuurihistorial-lisen osaston tärkeimpiä sidosryhmiä olivat yliopistonkulttuuritoimikunta, yliopiston ja korkeakoulun se-nioriyhdistys JYKYS, ylioppilaskunta, yliopiston nor-maalikoulu, Keski-Suomen matkailuyhdistys ry. ja Jy-väskylän kaupungin matkailutoimi sekä Keski-Suo-men Muistiarkisto ja Kopijyvä Oy. Suomen Tammi-projektin puitteissa yliopiston museon ja normaali-koulun yhteistyötä on vahvistettu mm. siten, että mu-seo on ohjannut opetusharjoittelijoita oman koulunnykypäivän tallentamisessa. Vuosittaiset tapaamisetJyväskylän seminaarin senioriyhdistyksen JYSKYJENjäsenten kanssa jatkuivat. Yhteistyö Jyvässeudun mu-seoiden kanssa on jatkunut aikaisempien vuosien ta-paan.

MUU TOIMINTMUU TOIMINTMUU TOIMINTMUU TOIMINTMUU TOIMINTAAAAA

Museo järjesti 4.6. yhdessä Keski-Suomen sieniseu-ran kanssa tutustumiskäynnin Pihtiputaalle. Matkallavierailtiin Äänekosken M-realin tehdasmuseossa, jossakohdetta esitteli museonhoitaja Pekka Soininen, tutus-tuttiin Pihtiputaan kulttuuri- ja luonnonnähtävyyksiinsekä korvasienimaastoihin Juhani Krookin, Mauri Perä-län ja Veli Saaren johdolla.

JULKAISUTJULKAISUTJULKAISUTJULKAISUTJULKAISUT

Toimintakertomusvuonna museon julkaisusarjassa il-mestyi neljä julkaisua:Enckell, Maria – Hanka, Heikki: Transfigurations: Finnsin Russian America. Jyväskylän yliopiston museon jul-kaisuja 16.Harvinaisesta moninaiseksi. Toim. Liisa Harjula ja Marja-Liisa Hyvönen. Jyväskylän yliopiston museon julkaisuja17.

23

Yliopiston juhlavuoden tapahtumiin liittyi 4.9. bio- ja ympäristötieteiden laitosta 30 vuotta pal-velleen lehtori Veli Saaren juhlaluento Salaiset saraikot, jonka yhteydessä istutettiin juhlavuodenpuu, lehtosaarni (Fraxinus excelsior) Seminaarinmäen kampukselle. Veli Saari on myös yliopistonmuseon luonnontieteellisen osaston pitkäaikainen johtaja (vuoteen 2003). Kuvassa saarnia istut-tamassa intendentti Pirjo Vuorinen ja lehtori Veli Saari. Kuva: JY/Viestintä/Asta Ruodemäki.

Koettu kampus. Kirjoituksia Jyväskylän yliopistosta.Toim. Riitta Koikkalainen. Jyväskylän yliopiston mu-seon julkaisuja 18.Häyrinen, Ari: Building the Past – Virtual Reconstructionin art historical context. Two studies in Finnish woodenchurches. Jyväskylän yliopiston museon julkaisuja 19.

Lisäksi museo osallistui Jyväskylän yliopiston kam-puksia esittelevän englanninkielisen oppaan From Se-minaarinmäki to Ylistönrinne. Architecture, Historyand Art on Jyväskylä University Campus kolmannenpainoksen valmisteluun.

24

HENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKHENKILÖKUNTUNTUNTUNTUNTAAAAA

Luonnontieteellisellä osastolla työskenteli neljä ja puo-li vakituista työntekijää; intendentti, konservaattori,suunnittelija, asiakaspalvelusihteeri ja museomestari. Mu-seon yhteinen määräaikainen museomestari työskentelipääosan vuotta luonnontieteellisellä osastolla. Vakituisenhenkilökunnan lisäksi museolla työskenteli 24 määrä-aikaista työntekijää.

Vakinainen henkilökunta

Kumpulainen Tomi, vs. intendenttiKoskela Tanja, intendentti, äitiyslomalla ja hoitova-paalla 31.12. saakkaluonnontieteellisen osaston toiminnasta vastaami-nen, kokoelmien kartuttaminen, ylläpito ja hoitosekä tutkimukseen ja tiedottamiseen liittyvä toi-mintaMäntynen Jarkko, konservaattorieläinten konservointi, nahka- ja luukortiston ylläpi-to, opastus, kokoelmien hoito, asiakaspalvelu

LLLLLUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTOUONNONTIETEELLINEN OSASTO

Kotiranta Hillevi, suunnittelijapuutarhaan liittyvät työt, kasvien ja siementenhankkiminen, puutarharekisterin ylläpito, istutus-ten hoidon ja kunnossapidon asiantuntija-apuSenaatti-kiinteistöjen Keski-Suomen kiinteistö-alueelle, talousasiat, asiakaspalveluPeltola Seija, asiakaspalvelusihteeriasiakaspalvelu, markkinointi, museokaupan hoito,opastusKahila Tapani, museomestari (yhteinen kulttuuri-historiallisen osaston kanssa)näyttelyiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu jatoteutus, näyttelyn piirrokset ja valokuvaajantehtävät

Tilapäinen henkilökunta

1. Työministeriön työllistämisvaroinTissari Tiina, tutkimusavustaja, 1.1.–31.1.putkilokasvien rekisteröinti, kasvikokoelmienkunnostus ja asiakaspalveluPentikäinen Tuomas, työharjoittelija, 1.2.–31.3.asiakaspalvelu ja toimistotyöt

25

Luontomuseon perusnäyttelyä täydennettiin vuonna 2004 mm. tie-tokoneilla ja kattoonkiinnitetyillä laulujoutsenilla. Kuva: Tapani Kahila.

Peränen Jani, työharjoittelija, 19.4.–18.7.kasvikoordinaattien haku ja asiakaspalveluArffman Riikka, työharjoittelija, 24.4.–23.6.asiakaspalvelu ja putkilokasvien rekisteröintiHänninen Ville, työharjoittelija, 7.6.–30.7.putkilokasvien rekisteröinti ja kasvikoordinaattienhakuVedenpää Jari, työharjoittelija, 7.6.–25.8.hyönteiskaappien nimilappujen teko ja asiakas-palveluLaukkanen Saara, työharjoittelija, 10.6.–19.8.asiakaspalvelu, opastus ja HirvIloinen hirvikärpänen-näyttelyn tekoLeppä-aho Johanna, 18.8.–31.12.HirvIloinen hirvikärpänen -näyttelyn teko, asiakas-palvelu, opastus ja toimistotöitäHeikkinen Tiina, työharjoittelija, 13.9.–24.9.HirvIloinen hirvikärpänen -näyttelyn tekoTulineito Hilla, työharjoittelija, 13.9.–12.10.HirvIloinen hirvikärpänen -näyttelyn tekoHämäläinen Aleksandra, työharjoittelija, 13.9.–31.12.HirvIloinen hirvikärpänen sekä Metsäjänis jarusakko -näyttelyn teko, asiakaspalvelu, opastus jatoimistotyöt

2. Jyväskylän kaupungin projektirahoillaHänninen Kirsi, suunnittelija,1.–31.3. perusnäyttelyn täydentämisen suunnittelu1.8.–18.9. HirvIloinen hirvikärpänen -näyttelynsuunnittelu ja valmistelu1.–31.12. Metsäjänis ja rusakko -näyttelyn suun-nitteluHyvönen Marja-Liisa, tutkimusassistentti,1.–31.12. yliopiston juhlavuoden projektien loppuun-saattaminen

3. Museologian harjoittelijatTikka Salla, 5.4.–28.5. (6 työviikkoa)asiakaspalvelu, opastus ja toimistotyöt

4. Muilla sopimuksillaSaari Kaisa, tutkimussihteeri (Jyväskylän kaupun-ki), 7.1.–6.7.putkilokasvien rekisteröinti, opastus, asiakaspalveluMalmi Seppo, konservaattori (ESR-projekti),1.3.–31.12. eläinten konservointiLehtimäki Sarita, (Jyväskylän aikuisopisto, matkai-lualan harjoittelu) 20.9.–29.10. (105 tuntia)asiakaspalvelu, opastus ja toimistotyöt

26

Nurmi Aurora (Jyväskylän ammattiopisto, matkailu-alan harjoittelu) 10.11–22.12. (30 työpäivää)asiakaspalvelu, opastus ja toimistotyöt

Viikonloppupäivystyksissä avustivat Sanna Kahila,Marika Kolehmainen, Maija Laukka, Anna Saari jaKaisa Suisto sekä museo-opastuksia piti Maija Laukka.

KOKKOKKOKKOKKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Kuolleita lintuja vastaanotettiin 67 ja nisäkkäitä 14.Osa näistä ja vanhemmista näytteistä konservoitiin.Kokonaisnäytemäärä toimintakertomusvuoden lopus-sa oli 240158. Toimintakertomusvuoden kartunta oliyhteensä 4669 näytettä. Hyönteisnäytteitä vastaan-otettiin 1542 ja kasveja 2509 näytettä. Suurimmatlahjoitukset olivat Kari Kulmalan 1462 hyönteistä,joista perhosia 1284 ja Seppo Sulkavan 2305 noin400 koululaisen keräämää putkilokasvia. Valtakunnal-liseen Kastikka-tietokantaan tallennettiin 4145 kas-vinäytettä. Kaikki kokoelmakaappeihin taksonomi-seen järjestykseen talletetut putkilokasvit ovat tieto-kannassa (ks. liite 3). Pauli Bagge tarkisti kukkakär-päskokoelmat.

NÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELNÄYTTELYTYTYTYTYT

Perusnäyttely Perintönä ympäristöPerusnäyttelyn rakentaminen on toteutettu Länsi-Suo-men lääninhallituksen Euroopan aluekehitysrahaston(EAKR) myöntämin varoin. Vaikka näyttely on jo avat-tu yleisölle, sen viimeistely jatkui koko vuoden. Näyt-tely esittelee Keski-Suomen luontoa vanhimmasta kal-lioperästä 2000-luvun kohteisiin.

Perusnäyttelyä täydennettiin asentamalla yleisö-käyttöön kolme tietokonetta: yhteen asennettiin GTK:n”Geologia on monessa mukana” ja perusnäyttelyn esit-tely sekä kahteen ”Suomen Fauna” (nisäkkäät, linnut,

kalat ja selkärangattomat), perusnäyttelyn esittely ja mul-timedianäyttely ”Kaupunkimetsän salattu kevät”. Näyt-tely sai myös äänet: kuusi liiketunnistimella käynnisty-vää (huuhkaja, laulujoutsen ja harmaalokki sekä perin-nemaisemanäyttelyyn västäräkki, haarapääsky ja harak-ka), kuusi napin painalluksella toimivaa (susi, punakyl-kirastas, korppi, kurki, peippo ja palokärki) ja kalaosas-tolle jatkuvasti kuuluva kosken solina. Yleisökäyttöönasennettiin AV-laitteet, johon laitettiin video ”Tulevai-suutta metsolle”. Tehtiin Vapon turveaiheinen vitriini.Laitettiin seinälle metsäpeuran kallo ja kattoon kaksilentävää laulujoutsenta. Rusakko vaihdettiin uuteen tal-vikarvaiseen ja iso ahven maalattiin uudestaan. Lattiaanlaitettiin tarroilla suden, ilveksen, jäniksen, karhun, ora-van ja pikkulinnun jäljet.

Perinnemaisemaan lisättiin em. äänien lisäksi seit-semän lintua (haarapääsky, tervapääsky, varpunen, tuu-lihaukka, ruisrääkkä ja kaksi harakkaa) sekä tehtiin va-lokaappiseinä. Seinään tuli neljä hyönteisvitriiniä (niit-tyjen perhosia, niittyjen päiväperhosia, niittyjen hyön-teisiä ja monimuotoisuutta lajien sisällä), auringosta jayhteyttämisestä kertovat valokaapit sekä kolme Valmetintraktorien pienoismallia.

Näyttelyä varten saatiin Multialta kävijöiden kovastikaipaama hirvi, 11-piikkinen uros. Hirven ampui 9.10.Kauko Kumpula Isojärven erämiehistä. Seppo Malmihaki hirven ampumapaikalta, jossa myös nylki sen.Nahka muokattiin Juvalla. Ruotsissa tehty uretaanirun-ko ja Saksassa tehdyt silmät haettiin Närpiöstä. Hirvivalmistuu ja asetetaan esille näyttelyyn vuoden 2005alussa.

Joulun alla yksi ulkoikkuna muutettiin jouluik-kunaksi, jossa esiintyivät hirven vasa, metsäjänis ja liu-kumäkeä laskeva saukko.

27

Vaihtuvat näyttelyt$ Vesilinna 50 vuotta 1.1.–31.12.

Vesilinnan historiasta kertova näyttely esillämuseon ulkoikkunoissa

$ Muistoja 1950-luvulta 1.1.–31.12.Mainospylväsnäyttely Vesilinnan ala-aulassa

$ Naali 2.1.–26.3.Kiertävä näyttely naalin elintavoista,uhanalaisuudesta ja suojelusta, ruotsalais-suomalainen yhteishanke

$ Eläimellistä menoa talvella 2.1.–26.3.Jussi Murtosaaren valokuvia

$ Aliens – muukalaisia luonnossa 1.4.–12.9.Luonnontieteellisen keskusmuseon valmista-ma Suomen luonnon tulokaslajeista ja niidenaiheuttamista ongelmista kertova näyttely

$ Perhoskuvia 1.4.–30.6.Jussi Murtosaaren valokuvia

$ Ötökät 1.7.–17.10.Teemu Rintalan valokuvia

$ HirvIloinen hirvikärpänen 25.9.–31.12.Hirvikärpäsestä ja hirvestä kertova näyttely

$ Syksystä talveen 29.10.–31.12.Jussi Murtosaaren valokuvia

Muut näyttelyt

$ Haapasuo talvella -dioraama. Mäkiahon juus-tola, Leivonmäki

$ Rutajoki kesällä -dioraama. Vanha-Penttilänviinitila, Leivonmäki

$ Rutajoki-Päijänne -dioraama. TB-huoltamoLeivon Huoltamo Oy., Leivonmäki

HirvIloinen hirvikärpänen -näyttely oli esillä luontomuseossa 25.9.–31.12. Näyttely kertoi hirvikärpäsestä ja sen isäntäeläimestä hirvestäsekä ihmisen keinoista hirvikärpäsen välttämiseksi ja torjumiseksi. Ku-vat: Tapani Kahila.

28

HirvIloinen hirvikärpänen -näyttelyä rakentamassa ylh. vas. Sarita Lehtimäki ja oik. Anni (Aleksand-ra) Hämäläinen. Alakuvassa Johanna Leppä-aho, Tiina Heikkinen ja Hilla Tulineito valmistamassahirvikärpäsperuukkia ja siipiä näyttelyyn. Kuvat: Tapani Kahila.

29

$ Seminaarinmäen uhanalaisia eliöitä -dioraama.Jyväskylän yliopiston kirjasto

$ Keski-Suomen metsä- ja vesiluontoa -dioraa-ma. Bio- ja ympäristötieteiden laitos

$ Joutsenäiti poikasineen -dioraama. Keski-Suomen keskussairaalan synnytysosasto

KÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄTKÄVIJÄT

Museo oli avoinna ti–pe klo 11–18 ja la–su klo 12–17. Pääsylippujen hinnat olivat: aikuiset 4 e, opiske-lijat 2 e, alle 18-vuotiaat sekä museologian ja biolo-gian opiskelijat ilmaiseksi, ryhmät (yli 10 hlöä/ryh-mä) 3 e/henkilö. Perjantaisin museoon oli vapaa pää-sy. Kokoelmiin ja näyttelyihin tutustui 13930 kävijää,joista maksaneita oli 1558. Kävijöistä 36 % oli koulu-lais- ja päiväkotiryhmiä. Alakerran lintu- ja nisäkäs-vitriinejä käytti opetukseen kahdeksan koululuokkaasekä lajien opetteluun neljä ryhmää avoimesta yliopis-tosta, kaksi ryhmää Jämsän seudun koulutuskeskuk-sesta sekä bio- ja ympäristötieteiden opiskelijat.

TAPTAPTAPTAPTAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

Yläkaupungin yö 15.5. Museo auki klo 20 asti, vapaapääsy klo 16 jälkeen. Kävijöitä klo 16 jälkeen 60.Kansainvälinen museopäivä 18.5. Museoon vapaa pää-sy, kävijöitä 252.Korvasieniretki Pihtiputaalle yhdessä Sieniseuran kans-sa. Osallistujia noin 30.Kansainvälisen käyttäytymisekologian kongressin mu-seopäivä 14.7. Kongressin osallistujille vapaa pääsy,kävijöitä 219.Yliopiston juhlavuoteen liittyen museoon vapaa pääsy4.9., 40 kävijää.Mahdollisuuksien museo -teemapäivä 22.9. Jyväsky-län museoiden yhdessä järjestämä teemapäivä lähialu-een koulujen opettajille.

Geologian päivät 24.–25.9. museoon vapaa pääsy. Kivi-asiantuntija määritti yleisön tuomia kivinäytteitä.

TALTALTALTALTALOUSOUSOUSOUSOUS

Perusnäyttelyn rakentaminen on toteutettu museontoimintabudjetin ulkopuolisella rahoituksella, Länsi-Suomen lääninhallituksen Euroopan aluekehitysra-haston (EAKR) myöntämin varoin. Perusnäyttelyätäydennettiin EAKR-hankkeen päätyttyä Jyväskylänkaupungin projektirahoilla. Kaupungin projektirahoil-la toteutettiin myös vaihtuvia näyttelyitä.

Museokaupan myyntituotteita olivat julkaisut, pos-tikortit, oppimateriaali, muisto- ja koriste-esineet, korut,lintujen ruokinta-automaatit, palapelit, koristepuidentaimet ja makeiset. Ehtona myynnille on keskisuomalai-suus ja luontoaihe. Museokaupan bruttotuotto oli 5871euroa.

Pääsymaksu on aikuisilta neljä euroa, yli kymme-nen hengen ryhmissä kolme euroa ja opiskelijoilta kaksieuroa. Bio- ja ympäristötieteiden sekä museologian opis-kelijat pääsivät ilmaiseksi. Maksullisen opastuksen voi ti-lata koulutetuilta oppailta. Opastus maksoi 45 euroa.Sunnuntai- ja iltaopastus on 60 euroa. Kaupungin kou-luille ja päiväkodeille opastus on ilmainen. Pääsylippu-jen ja opastuksien bruttotuotto oli 7099 euroa. Koko-naiskävijämäärä oli 13930, josta maksaneita oli 11 %.

Ulkopuolista rahoitusta hankittiin myymällä viher-alueiden hoidon osaamista Senaatti-kiinteistölle suun-nittelija Hillevi Kotirannan toimiessa viheralueiden hoi-don asiantuntijana ja opastajana. Museomestarin osaa-mista myytiin Leivonmäen kunnalle: Tapani Kahilasuunnitteli Leivonmäen Teboilille Leivonmäen kansallis-puiston infopisteen.

30

SIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRSIDOSRYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄTYHMÄT

Toimintavuonna tärkeimpiä sidosryhmiä olivat Keski-Suomen luontomuseon rahoittajat (Euroopan alueke-hitysrahasto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Jyväskylänkaupunki, Keski-Suomen liitto, Jykes Oy, Jyväskylän yli-opisto, Keskimaa, Keskisuomalainen, Metsähallitus,Metsäliitto, Valtra, Vapo sekä Ellen ja Artturi Nyyssösensäätiö, Jyväskylän yliopistosäätiö, Keski-Suomen Osuus-pankki ja YIT Rakennuttajat Oy), Jyväskylän museot,Ravintola Vesilinna, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympä-ristötieteden laitos, Luonnontieteellinen keskusmuseo,Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän Seudun luon-nonsuojeluyhdistys ry, Jyväskylän sieniseura, Keski-Suo-men lintutieteellinen yhdistys ry, Jyvässeudun hyön-teiskerho, Jyväskylän puutarhaseura ry ja Matkatoimisto

Jyväskylään! Oy. Luontoyhdistykset ja -kerhot ovat ko-koontuneet museolla ja tehneet talkootyötä. Bio- ja ym-päristötieteen laitoksen tutkimusryhmien työpanos onollut merkittävä.

TIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUSTIEDOTUS

7.1. Suur-Jyväskylän lehti: ”Vain muutama naali jäljel-lä”. Tomi Kumpulaisen haastattelu Naali-näyttelystä.4.2. Radio Suomi: Tanja Koskelan (nauhoitettu 2003)haastattelu Keski-Suomen luontomuseosta.25.4. Keskisuomalainen: ”Maakotka kutsuu luokka-retkeläisiä luontoon”. Tomi Kumpulaisen ja Kirsi Hän-nisen haastattelu Museon yleisönäyttelystä. Samassa ju-tussa tiedustelu idänsiilikkäästä ”Oletko sinä sattunutnäkemään tällaisen perhosen?”

Museon retkellä Pihtiputaalle 4.6. tutustuttiin myös seudun korvasienimaastoon. Kuvassa suunnittelija HilleviKotiranta ja tutkimusavustaja Tiina Tissari. Kuva: Tapani Kahila.

31

Konservaattorit Jarkko Mäntynen (oik.) ja Seppo Malmi käsittelemässä luontomuseon näyttelyyn vuonna 2005esille tulevaa hirveä. Hirven nahasta löytyi tuhansia hirvikärpäsiä. Kuva: Tapani Kahila.

3.6. TV Jyväskylä: Kesäkompassi: Vierailemme Keski-Suomen luontomuseossa.9.6. Keskisuomalainen: ”Salaperäiset raadot ehkä su-pikoiria”. Metsästä löydettyjen viiden raadon lajin-määritys.26.9. TV2 Kotimaan viikko: ”Laulu- ja kyhmyjoutse-nen erot ja metsästettävyys”. Tomi Kumpulaisen haas-tattelu.28.9. TV2 Keski-Suomen uutiset. Tomi Kumpulai-sen haastattelu hirvikärpäsestä ja HirvIloinen hirvi-kärpänen -näyttelystä. Haastattelu lähetettiin uusin-tana aamu-tv:ssä 29.9. ja Kotimaan viikossa 3.10.23.6. Seurakuntaviesti n:o 11: ”Alienit valtasivat muse-on”. Tomi Kumpulaisen haastattelu yleisönäyttelystä.30.9. Keski-Suomen viikko: ”Museossa tietoa hirvikär-päsistä”. Tiedote HirvIloinen hirvikärpänen -näytte-lystä.

2.10. Keskisuomalainen: ”Konneveden Lapunjärvestälöytyneitä joutsenia ei ammuttu.” Kahden joutsenenkuolinsyyn selvitys.27.10. Suur-Jyväskylän lehti n:o 46: Hirvikärpänen– hirveä riesa”. Tomi Kumpulaisen haastattelu HirvI-loinen hirvikärpänen -näyttelystä.9.11. Keskisuomalainen. ”Tapetut lokit jätettiin nip-puna Muuratjärveen”. Muuratjärven rannasta löydetynneljän harmaalokin kuolinsyyn tutkiminen.10.11. Keskisuomalainen, Pulssi: Luonto: ”Itäinen Pih-tiputaalta”. Museon nahkakokoelmien itäinen punatulk-ku.17.11. Keskisuomalainen, Pulssi, Luonto: ”Turkissa tu-hansia hirvikärpäsiä”. Museon hirvennahassa vähintään3000 hirvikärpästä ja ”Vieheen vanki”. Museolle tuodunselkälokin jalkoihin tarttunut viehe.

32

23.11. Keskisuomalainen: ”Pzzzzzz, pzzzzzz, sanoo hir-vikärpänen”. Päiväkodin vierailu Hirviloinen hirvikär-pänen -näyttelyssä.

KOKKOKKOKKOKKOKOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖOUSTILAN KÄYTTÖ

Museon kokoustilassa kokoontui Keski-Suomen lintu-tieteellisen yhdistyksen hallitus kuusi kertaa (6–10henkeä) ja rariteettikomitea kerran (6 henkeä). Lintu-tieteellinen yhdistys järjesti viisi yleisölle suunnattualintuiltaa (yhteensä 105 henkeä). Jyväskylän seudunluonnonsuojeluyhdistyksen kasviharrastusilta kokoon-tui yhdeksän (3–16 henkeä), sammalkerho viisi (7–15 henkeä), sieniopintopiiri kaksi (5 ja 10 henkeä),sieniseuran hallitus kaksi (7 ja 12 henkeä) ja Jyvässeu-dun hyönteiskerho neljä (7–9 henkeä) kertaa.

Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys jär-jesti 30.3. Luonnonmukainen piha- ja puutarha -il-lan (23 henkeä). Rengastustentin preppaustilaisuuspidettiin 9.12. (10 henkeä). Avoin yliopisto käyttitilaa neljä kertaa (59 henkeä). Museon henkilökunta-palaveri oli kerran ja muita museon toimintaan liitty-viä kokouksia yhdeksän kertaa. Kokoustilassa pidettiinkaksi bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kurssia:viherrakentamisen kurssi 16.–26.3. ja kääpäkurssi 24.9.Kokoustilaa vuokrattiin ulkopuolisille ryhmille kokous-käyttöön Ravintola Vesilinnan kautta 21 kertaa. Näihinkokouksiin osallistui yhteensä noin 250 henkeä.

KOULUTUSKOULUTUSKOULUTUSKOULUTUSKOULUTUS

Hillevi Kotiranta osallistui suurten kaupunkien viher-toimien tapaamiseen Jyväskylässä 29.9.Tanja Koskela aloitti museologian opinnot.

TUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖTUTKIMUSYHTEISTYÖ

Järjestettiin työtilat 1. Tero Toivasen väitöskirja-aineistoatutkiville viidelle henkilölle, jotka työskentelivät kokoel-matiloissa koko vuoden, 2. Panu Halmeelle, joka mää-ritti kääpiä syys- joulukuussa liittyen Metsähallituksenkääväkäsinventointiin Salamajärven kansallispuistossa ja3. loka- marraskuussa Tuomas Talvitielle ja Panu Kun-tulle Janne Kotiahon metsänkäsittelyn ekotehokkuus-projektiin liittyviin kääpämäärityksiin. Museo teki yh-teistyötä myös Suomen ympäristökeskuksen kanssa Kes-ki-Suomen uhanalaishavaintotarkistusten osalta. Tarkis-tukset suoritti Panu Halme ja Panu Kunttu. GilbertLudwig bio- ja ympäristötieteiden laitokselta otti pa-kastimessa olevista saukoista näytteet, jotka lähetetäänItaliaan DNA-määritystä varten. Kyseinen tutkimus liit-tyy koko Eurooppaa koskevaan saukkojen DNA-tutki-mukseen. Kansainvälisessä luonnonsuojelubiologisessaJournal of Insect Conservation -julkaisusarjassa ilmestyitoimintavuonna artikkeli, jossa on käytetty museon ko-koelmista toimitettuja keltatäplähiipijä-päiväperhoslajinnäytteitä osana kyseisen tutkimuksen DNA-aineistoa(Joyce and Pullin 2004: Using genetics to inform re-int-roduction strategies for the Chequered Skipper butterfly(Carterocephalus palaemon, Pallas) in England. Vol. 8:69–74).

MUUTMUUTMUUTMUUTMUUTA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKA YHTEISKUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTUNNALLISTA PA PA PA PA PALALALALALVELVELVELVELVELUUUUUAAAAA

Määritettiin 24 museolle toimitettua näytettä ja vastat-tiin puhelimessa 33: een yleisökyselyyn. Lähetettiin Kes-ki-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen ja Suomenselänlintutieteellisen yhdistyksen alueilta toimitetuista lin-nuista tiedot ko. yhdistyksille. Auvo Hamarukselle an-nettiin lainaksi 9.2. partiolaisten lajintunnistuskurssilleyksitoista lintua, 5.5. opetukseen viirupöllö ja kaksi lii-to-oravaa ja 3.11. esitelmää varten liito-orava. MikkoHakaselle täytettiin atrapiksi varpuspöllö. Yhteensä kol-me henkilöä opetteli nahkoista lintujen tunnistusta ren-gastustenttiä varten.

33

Perusnäyttelyn kulttuuriympäristöosiota täydennettiin vuoden 2004 aikana muun muassa hyön-teisnäyttein. Kuva: Tapani Kahila.

JULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARJULKAISUT JA ARTIKKELITTIKKELITTIKKELITTIKKELITTIKKELIT

Vakinaisten työntekijöiden toimintavuoden julkaisuja:Kotiranta Hillevi: Jyväskylän kuulumisia vuodelta 2004.– Pimpinella 23(2): 36–38.Puustinen Susanna, Koskela Tanja and Mutikainen Pia2004. Direct and ecological costs of resistance and to-lerance in the stinging nettle. – Oecologia 139: 76–82.Puustinen Susanna, Koskela Tanja and Mutikainen Pia2004. Relatedness affects competitive performance of aparasitic plant (Cuscuta europaea) in multiple infections.– Journal of Evolutionary Biology 17: 897–903.

34

ASVITIETEELLINEN PUUTASVITIETEELLINEN PUUTASVITIETEELLINEN PUUTASVITIETEELLINEN PUUTASVITIETEELLINEN PUUTARHAARHAARHAARHAARHAKKKKK

Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osas-ton yksikkönä toimiva kasvitieteellinen puutarha kä-sittää yliopiston viheralueet Seminaarinmäellä (Semi-naarinpuisto, Aallonpuisto, Pitkäkatu 1:n pihat ja Se-minaarinkatu 30–32 piha-alueet), Mattilanniemessäja Ylistönrinteellä. Puistot sijoittuvat yliopistorakennus-ten ympäristöön ja edustavat oman rakennusaikan-sa puistosuunnittelua ja kasvivalikoimaa. Rakennetutpuistot ja viheralueisiin kuuluvat luonnonmetsikötmukaan lukien pinta-ala on noin 36 ha.

PUUTPUUTPUUTPUUTPUUTARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITOARHAN HOITO

Kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija vastaa puu-tarhan kasvikokoelmista, hankkii täydennys- ja kor-jausistutusten kasvit, toimii viheralueiden hoidon asian-tuntijana ja opastaa ulkoalueiden työntekijät hoitotöidenerityiskohtiin.

Yliopiston kiinteistöt ja viheralueet hoidetaan Se-naatti-kiinteistöjen ja tarjouskilpailun perusteella vali-tun kiinteistönhoitoyhtiön välisen hoitosopimuksenmukaisesti. Toimikertomusvuonna Ylistönrinteen ja

Mattilanniemen kiinteistöt ja viheralueet hoiti RTK-Pal-velu Oy ja Seminaarinmäen kiinteistöt ja viheralueethoiti Engel Oy.

Viheralueiden hoitosopimukseen kuuluu kevät- jasyyssiivous, ruohonleikkuu, istutusalueiden puhtaa-napito, lannoitus, hoitoleikkaukset ja alueiden ylei-nen siisteys. Hoitosopimukseen kuulumattomat työttilataan erikseen joko ko. alueen hoitoyhtiöltä tai ul-kopuoliselta urakoitsijalta.

Viheralueiden hoidon yhteistyö 2004Yliopiston viheralueita käsittelevä kevätkatselmus pi-dettiin 29.4. Seminaarinmäen ja 14.5. Mattilannie-men ja Ylistön alueilla. Katselmuksiin osallistuivat Se-naatti-kiinteistöjen, yliopiston kasvitieteellisen puu-tarhan ja tilapalvelun sekä kyseisellä alueella toimivankiinteistönhoitoyhtiön edustajat. Kierroksilla keskus-teltiin hoidon pääperiaatteista ja sovittiin ajankohtai-sista töistä. Hoitotöistä kirjoitettiin muistio ja pidet-tiin seurantaa.

Kasvukauden aikana pidettiin useita palavereitaviheralueen hoidosta vastaavien kanssa. Lisäksi tarvit-taessa pidettiin työkohtaisia ohjauspalavereita viher-

35

alueiden hoitajien ja kasvitieteellisen puutarhan suun-nittelijan kesken. Ohjausta annettiin myös puhelimenja sähköpostin välityksellä.

Kesäkauden päätteeksi pidettiin hoitoalueiden syys-katselmus 27.10. Seminaarinmäellä ja 12.11. Mattilan-niemi-Ylistönrinne -alueilla. Kierroksilla tarkasteltiinkesäkauden hoidon toteutumista ja keskusteltiin syys-ja talvikauden töistä.

Kiinteistönhoitoyhtiöiden kiinteistötyöntekijät hoi-tivat nurmikon ja yleisen siisteyden; puutarhurin vas-tuulla oli istutusryhmien kunnossapito, uudet istutuksetja pensaiden ja puiden leikkaukset. Engel Oy palkkasi1.4. alkaen puutarhuri Ulla Matilaisen; RTK Oy:ssä onkaksi puutarha-alan ammattilaista. Lisäksi kummassakinhoitoyhtiössä on kesäisin istutusten hoidossa 2–3 kau-sityöntekijää.

Peruskorjausten jälkeinen ympäristönhoitoYliopiston rakennusten peruskorjausten yhteydessätehdyissä maansiirtotöissä tuhoutuu istutuksia ja nur-mikkoalueita. Rakennusurakoiden jälkeiset ympäris-tön kunnostustyöt ovat olleet erittäin puutteellisia:urakoitsijat jättävät viheralueille ja istutuksille aiheut-tamansa vauriot korjaamatta. Ainoa kunnolla tehtyviimeistelytyö oli Oppio-rakennuksen viemärikaivunjälkeen tehty viheralueen korjaus. Sekä korjaus- ettäuudisrakentamisen kasvihävikkejä olisi voitu vähentäärakentajan, rakennuttajan ja kasvitieteellisen puutar-han välisellä tehokkaammalla tiedottamisella.

Hoitoleikkaukset ja raivauksetTavanomaisten pensaiden kevätleikkausten (kuivat ok-sat, revenneet ja ruhjoutuneet versot) lisäksi Mattilan-niemenpuistossa poistettiin lehmusten, kynäjalavan jametsävaahteran kilpalatvoja ja -oksia sekä Seminaarin-puistossa vanhojen puiden kuivia oksia.

Muut hoitotyötMattilanniemenpuisto on alavaa rantaniittyä ja osit-tain täytemaata, joka vähitellen painuu ja tiivistyy. Eten-

kin sateisina kesinä kentän puut kärsivät liiasta märkyy-destä. Kasvuolosuhteiden parantamiseksi puiden juuris-toalueelta poistettiin pintamaata ja katettiin ilmavallahiekkakerroksella.

Hävinneet ja poistetut kasvitYlistönrinneNanoteknologian rakentamisen vuoksi viheralueidenkoko ja muoto muuttui. Survontien puoleisen pysä-köintialueen viherkaistat poistettiin, joten niiden kas-villisuus siirrettiin tai hävitettiin. Ambiotican vihkiäis-koivut (3 rauduskoivua) siirrettiin Ambiotican poh-joispuolelle ja P-alueen viherkolmioiden sinikuusa-mat (25 kpl) Jyväsjärven puolelle. Suuren kokonsa taimääränsä takia jouduttiin hävittämään 7 rauduskoi-vua, 5 kuusta ja 450 ruusua. Survontien luiskan jakohtiohallin muutostöissä hävisi kaikkiaan 140 pen-sasta ja 130 perennaa. Menetettiin mm. kahdeksanharvinaista pajulajia (13 kantaa), joita ei kasva yliopis-ton muilla alueilla.

MattilanniemiLiikenteen sujumiseksi poistettiin A- ja D-rakennuk-sen välisen käytävän japanintatarryhmät, joissa kasvoi164 japanintatarta. Alueet laatoitettiin. C-rakennuk-sen kulmalla olevien jätesäiliöiden aluetta laajennet-tiin, minkä vuoksi jouduttiin poistamaan viisi nei-toangervoa.

SeminaarinmäkiMusican peruskorjauksen vuoksi rakennuksen seinus-tan istutukset jouduttiin nostamaan siirreistutukseen,jolloin 280 kukkasipulia ja 30 perennaa hävisi; pen-saat istutettiin takaisin. Syyskuussa 2003 istutetut si-pulikukat ehtivät kukkia yhden kerran keväällä 2004.

36

ISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSETISTUTUKSET

MattilanniemiIstutettiin 16.9. kaksi serbiankuusta (Picea omorika)ja pilvikirsikka (Prunus pensylvanica).

SeminaarinmäkiIstutettiin 16.6. Seminaarinpuiston Puutarhurinta-lon puistikkoon 20 suikeroalpia (Lysimachia nummu-laria), 40 kaunokaista (Bellis perennis), 20 lehtoaki-leijaa (Aquilegia vulgaris) ja 15 kotkansiipeä (Matteuc-cia struthiopteris); Aallonpuiston Lozzin ryhmään 20kultakärsämöä (Achillea filipendulina), 10 palavarak-

kautta (Lychnis chalcedonica) ja 15 kyläkurjenpolvea (Ge-ranium pratense); Musican ryhmään 30 maahumalaa(Glechoma hederacea).

Yliopiston 70-vuotisjuhlavuoden luontopäivänä4.9. istutettiin Seminaarinpuiston keskeiselle paikallelehtosaarni (Fraxinus excelsior). Juhlapuun istuttivatYliopiston museo ja JYKYS ry. Syyskuun 23. päivänämuseon ja viestinnän järjestämässä tempauksessa hen-kilökunnalla oli tilaisuus istuttaa juhlapuun ympäril-le kukkasipuleita. Tulppaaneita, narsisseja, krookuksiaja helmililjoja istutettiin tempauspäivänä 645 kpl jalisäksi 6.10. istutettiin 255 kukkasipulia.

Aukeaman kuvissa on kukkivia tulppaaneja ja narsisseja keväällä 2004 Musican seinustalla. Vas. Tähtinarsissin(Narcissus ’Flower Record’) kukan ulkoteriö on valkoinen ja keskellä oleva lisäteriö keltainen. Oik. Kasvi-tieteellisten tulppaanien ryhmään kuuluva parvitulppaani (Tulipa tarda) tekee samaan varteen 3–5 kukkaa, joissaon keltaiset, valkoreunaiset terälehdet. Nämä sipulikukat ennättivät kukkia yhden kerran ennen kuin ne hävisi-vät Musican remontin yhteydessä. Kuvat: Tapani Kahila.

37

YlistönrinneKemian laitoksen ja kirjaston väliselle alueelle istutet-tiin 17.6. seuraavat lajit: 20 lehtokieloa (Polygonatummultiflorum), 30 valkovuokkoa (Anemone nemorosa),18 ojakellukkaa (Geum rivale), 15 lehtopähkämöä (Stac-hys sylvatica), 5 särmäkuismaa (Hypericum maculatum),40 peurankelloa (Campanula glomerata), 30 rantakuk-kaa (Lythrum salicaria), 30 kalliokieloa (Polygonatumodoratum), 40 kieloa (Convallaria majalis), 15 punakon-nanmarjaa (Actaea erythrocarpa), 8 lehtoängelmää (Tha-lictrum aquilegiifolium) ja 30 valkovuokon punakukkais-ta muotoa.

Nanoteknologian uudisrakennuksen ympäristön is-tutukset ovat Arkkitehtitoimisto Sipisen suunnittelemia.Vihertyöt toteutti Viherrys Heinonen Oy. Syys-lokakuus-sa istutettiin seuraavat lajit ja määrät: 13 metsälehmus-ta (Tilia cordata), 9 kuusta (Picea abies), 2 tammea (Quer-cus robur), 36 lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum) ja 3korpipaatsamaa (Frangula alnus). Osa näistä korvasi ra-kennusaikana hävinneitä tai vaurioituneita kasveja.

38

KesäkukatMattilanniemessä oli kuusi kesäkukka-astiaa ja Seminaa-rinmäellä 10 astiaa. Yksivuotisia kukkia oli myös peren-naryhmien täydentäjinä. Lajeina käytettiin mm. ahke-raliisaa, verenpisaraa, pikkubegoniaa, ruusubegoniaa javerbenaa.

KASVIKKASVIKKASVIKKASVIKKASVIKOKOKOKOKOKOELMAOELMAOELMAOELMAOELMATTTTT

Puutarhan kasvit hankitaan ostamalla, keräämällä itse,lahjoituksina ja siemenvaihdon kautta.

Kasvirekisteri Puutarhan tietojärjestelmän (PUTTI) tietokantoihinkerätään taksonitiedot (nimi- ja levinneisyys- ym. tak-sonitiedot) ja kasvatustiedot (mm. hankintatiedot, toi-menpiteet ja sijoituspaikka puutarhassa).

Toimintakertomusvuonna rekisteriin lisättiin 14taksonia. Rekisterissä oli vuoden lopussa 621 puuvar-tista ja monivuotista ruohovartista taksonia. Rekiste-rissä on 1742 numeroitua kasvikantaa; lisäys oli 39hankintanumeroa. Uusia kasveja rekisteröitiin 1183yksilöä ja siirtoja 183 yksilöä; poistoja oli 12 puuta,595 pensasta ja 604 ruohovartista yksilöä (hävinneitäei kokonaan poisteta rekisteristä vaan siirretään omallepoistettujen osastolle). Puutarhassa on yhteensä noin20 500 kasvia.

Kasvien hankinta 2004Osastoille istutettiin 28 puuta, 40 pensasta, 340 pe-rennaa ja 900 sipulikasvia. Kasvitieteellisen puutarhansuunnittelija hankki taimet Särkän, Rasimuksen ja Haa-pisevan perennataimistoista; kuusi perennalajia saatiinlahjoituksena, 7 lajia siirrettiin osastolta toiselle ja kukka-sipulit ostettiin kolmesta puutarhamyymälästä. Viherura-koitsija hankki nanoteknologian uudisalueen kasvitHuutokosken Taimistosta. Vanhoja perennoja lahjoittiEija Merivirta Kivistönranta 10:n pihasta, joka on hävi-ämässä uudisrakentamisen takia.

Siemenvaihto, kasvi- ja siemenherbaariotSiemenluettelo saatiin kymmenestä ulkomaisesta jakahdesta kotimaisesta kasvitieteellisestä puutarhasta.Siemeniä tilattiin yhteensä 83 annosta. Kuluneena vuon-na puutarhakasvinäytteet eivät karttuneet.

KKKKKUVUVUVUVUVAAAAA-----ARKISTOARKISTOARKISTOARKISTOARKISTO

Toukokuussa kuvattiin kasvitieteellisen puutarhan si-pulikasveja, yhteensä 18 kuvaa, jotka tallennettiin pa-peri- ja cd-kuvina. Kuvaajana oli museomestari ja as-sistenttina suunnittelija. Kuvat otettiin toukokuussaMusican seinustan kukkivista tulppaaneista ja narsis-seista; sipulit katosivat maansiirtotöissä syyskuussa.

TUTKIMUSTUTKIMUSTUTKIMUSTUTKIMUSTUTKIMUS

TutkimusyhteistyöKasvitieteellinen puutarha on ollut mukana Ilmatie-teen laitoksen, Suomen kasvitieteellisten puutarhojenja muiden tutkimuslaitosten yhteisessä SILMU-feno-logiatutkimuksessa, jossa seurataan ilmaston vaikutus-ta kasvien kasvuun. Tutkimuskasvina on kotipihlaja(Sorbus aucuparia) 5 provenienssia, yht. 30 puuta.Toimikertomusvuonna valmistui vuosina 2003–2004tutkimusta tehneen Juha Lehmusnotkon ekologian jaympäristönhoidon alaan liittyvä pro gradu -työ ”Ko-tipihlajan (Sorbus aucuparia L.) sopeutumisesta ilmas-tonmuutokseen”.

MAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PMAKSULLINEN PALALALALALVELVELVELVELVELUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTUTOIMINTAAAAA

Toimintakertomusvuonna maksullisen palvelutoimin-nan tulot olivat 19785,05 euroa (ALV 0 %). Tulojasaatiin puutarhurin ja museomestarin palveluista, kir-jaston käytöstä, pääsylipuista, opastuksista ja museo-kaupan myyntituotteista.

39Syyskuun 23. päivänä museon ja viestinnän jär-jestämässä tempauksessa henkilökunnalla oli tilai-suus istuttaa juhlapuun ympärille kukkasipuleita.Tulppaaneita, narsisseja, krookuksia ja helmililjojaistutettiin tempauspäivänä 645 kappaletta. Istuttajatvasemmalta Alexander Nives, Raija Raittila, Hille-vi Kotiranta ja Riitta Nissinen. Kuva: JY/Viestintä/Asta Ruodemäki.

Puutarhurin palvelutKasvitieteellisen puutarhan suunnittelija teki Senaat-ti-kiinteistöille 250 h puutarhurin ammattityötä, jo-ka sisälsi viheralueiden hoidon asiantuntijatehtäviä,ulkoalueiden työntekijöiden opastusta puistonhoito-töiden erityiskohtiin, istutusten suunnittelua ja tai-mien hankintaa.

Tuotteiden myyntiUuden museon yhteyteen perustettu museokauppaon toiminut kaksi vuotta. Myynnissä on taimia, ret-keilykasvioita, puisto-oppaita, kasviluuppeja, postikort-teja ja muita luontomuseon henkeen soveltuvia tuottei-ta. Kasvitieteellisen puutarhan tunnuslajia, siperianome-napuuta (Malus prunifolia ’Oppio’) myytiin 25 kpl. Jul-kaisujen ohella suosituimpia myyntituotteita olivat luu-pit, pienet keramiikka-, muovi- ja puueläimet.

TTTTTAPAPAPAPAPAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMAAHTUMATTTTT

Osallistuttiin valtakunnalliseen puutarhapäivään, jotaJyväskylässä vietettiin 2.6. Lounaispuistossa. Kasvitie-teellisen puutarhan järjestämä Seminaarinmäen opas-tettu puistokierros houkutteli mukaan muutaman in-nokkaan kulkijan.

OPOPOPOPOPASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVASTUS JA NEUVONTONTONTONTONTAAAAA

Annettiin tietoa puutarhan lajistosta, lainattiin herbaa-rionäytteitä, dia- ja valokuvia opiskelijoille, tutkijoille jaharrastajille.

Biologian opiskelijat, lukioitten ja ammatillisten op-pilaitosten oppilaat kävivät opiskelemassa lajintunte-musta puutarhan elävistä kasveista ja museon herbaario-näytteistä.

Puutarhaneuvoja ja lajinmääritystä annettiin 15 hen-kilölle.

Käsikirjastoa kirjallisuustietojen hakemisessa käyt-tivät tutkijat, opiskelijat ja luontoharrastajat.

40

Liite 1Kulttuurihistoriallinen osasto, kävijät vuonna 2004*

yksityiset koululaiset muut ryhmät yhteensä

tammikuu 136 35 171helmikuu 397 397maaliskuu 192 48 14 254huhtikuu 523 25 20 568toukokuu 356 63 419kesäkuu 252 25 277heinäkuu 288 288elokuu 386 19 405syyskuu 583 583lokakuu 182 140 322marraskuu 226 226joulukuu 123 9 132

yhteensä 3644 213 185 4042

Luonnontieteellinen osasto, kävijät vuonna 2004

yksityiset koululaiset päiväkoti- muut ryhmät yhteensä ryhmät

tammikuu 407 112 43 85 647helmikuu 488 163 85 33 769maaliskuu 354 498 80 93 1026huhtikuu 364 430 125 184 1103toukokuu 574 1592 363 139 2668kesäkuu 749 44 220 1013heinäkuu 2022 130 2152elokuu 725 70 71 93 959syyskuu 605 420 88 137 1250lokakuu 676 388 94 138 1296marraskuu 289 106 120 127 642joulukuu 257 78 12 59 406

yhteensä 7510 3857 1125 1438 13931

Museon suomen- ja englanninkielisillä internetsivuilla oli vuoden aikana yhteensä runsaat 5500 käyntiä

* Kulttuurihistoriallisen osaston näyttelyyn on vapaa pääsy, joten kävijämäärän laskemisessa käytetään seuraavaakaavaa: museon vieraskirjan yksittäiset nimet (ei ryhmät) x 3,5

41

Liite 2Kulttuurihistoriallisen ja luonnontieteellisen osaston kävijämäärät vuosina 2000–2004

kulttuurihistoriallinen osasto

luonnontieteellinen osasto

Vuosina 2001 ja 2002 luonnontieteellinen osasto oli auki vain osan vuotta.Keski-Suomen luontomuseo avattiin yleisölle 30.11.2002.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

2000 2001 2002 2003 2004

42

Liite 3Luonnontieteellinen osastoKartunta eliöryhmittäin 2004

Kartunta Yhteensä Kartunta Yhteensä

Sienet 22 5997 Putkilokasvit 2509 52441Härmäsienet 3002Jäkälät 193 2148 Siemenet 83 3776Levät 690Maksasammalet 3 278Lehtisammalet 205 8043

Täytetyt eläimet 37 1144Kalat 1 308 Nahkat 73 1070Linnut 33 686 Linnut 73 983Nisäkkät 3 150 Nisäkkäät 87

Luut 640 Linnut 316 Nisäkkäät 324

Hämähäkkieläimet 676 Linnunmunat 967Juoksujalkaiset 21 Linnunpesät 20

Kaksoisjalkaiset 1 Simpukat ja kotilot 244 Kivet 2 1965 Ravut 17 Maalajit 94

43

Kartunta Yhteensä Kartunta Yhteensä

Hyönteiset

Perhoset 1515 68380 Sudenkorennot 611M i k r o t 360 12406 Aikuiset 544Aikuiset 360 12310 Toukat 67Kotelot 92 Päivänkorennot 82Toukat 4 Verkkosiipiset 192M a k r o t 1155 55974 Kärsäkorennot 111Aikuiset 1155 54542 Vesiperhoset 1008Kotelot 553 Aikuiset 984Toukat 879 Kotelot 24

Kovakuoriaiset 10 28609 Pihtihäntäiset 26Aikuiset 10 28580 Yhtäläissiipiset 47420Toukat 29 Luteet 9 2241

Pistiäiset 3866 Kirput 39Aikuiset 3706 Jäytiäiset 10Kotelot 15 Kierresiipiset 2793Toukat 145

Kaksisiipiset 8 1188Aikuiset 6 1180Kotelot 2 8

Suorasiipiset 252Torakat 67Termiitit 28

Hyönteiset yht. 1542 156923 Aikuiset 1540 155107 Kotelot 2 692 Toukat 1124

Näytteet yhteensä 4669 240158

44

Liite 4The Tacoma Opening of Transfigurations: Finnsin Russian-America

The Tacoma opening of Transfigurations: Finns inRussian-America was by every account a success.Approximately 400-450 people visited the KarpelesMuseum during the course of the day, and abouttwo hundred were on hand at the official openingceremony. These included former Finnish consulNorman Westerberg and Dr. Ronald Magdon,President of the Tacoma Historical Society. Focalpoint of the event was, of course, Godenhjelm’spainting, The Transfiguration of Christ, which wasplaced up on the stage set against a very largeazure-blue curtain (made especially for thepainting) and with an altar table below (dressed inwhite linen and with a large 19th century FinnishBible flanked on either side by Neo-Classicalcandlesticks from Sweden). Flag poles and largebouquets of flowers stood on either side of the altar.Represented were large Finnish, Russian andAmerican flags. (The poles were fashioned bya Finnish-born immigrant, John Sandstrom.) In thecenter of the hall were manuscript cases displayingoriginal correspondence (and maps) written or usedby Napoleon. Along the walls were Transfigurationdisplays which included items from Finland,Sweden and Russia dating to the period 1750-1850. These included, among other things,an 1851 Colt revolver (of the type given to theRussian czar and his brothers by the gun’s inventor),Hjelpreda i Hushållning för Unga Fruentimber (fromFinland, 1756), a 1796 painted cradle from Oravais,a copy of the Swedish War Laws (1774), a Balticminiature (of a lady in Empire attire) — this piecehad survived the Warsaw Ghetto! — mid-19thcentury Russian vodka- and water bottles fromAlaska, and a carafe and glasses from Finland (ca.1850s, 1840s respectively). We also had an original1876 printing of the Grand Duchy of Finland

Constitution. In addition to the many artifacts, Icomposed overview descriptions of Finland in theperiod from the Great Wrath to 1809. These dealt toa large extent with Finnish identity, Swedish-Russianwarfare, Napoleon, Neo-Classicism in art andarchitecture, and, of course, the growth of Finnishnationalism. In any case, on the walls were hung gold-framed portraits of Gustaf III, Katherine the Great,Alexander I, Nicholai I, and Alexander II. I alsoincluded a special place for a 1903 original Edelfeltprint of Döbeln vid Jutas. Next to the Edelfelt piecewere additional portraits of Döbeln and Gustaf IV.

The program began with my welcoming theassembled visitors. I then gave a very short talk onhow the painting, by virtue of its unique history,“transcends” specific identities of religion andethnicity. Consul Westerberg gave his welcomingwords in Finnish. He also commented on theFinnish role in contributing to Russian-Alaska. RonMagdon talked about the long history of Finnishimmigration to the New World and to Tacoma.Then, as a fitting way to close the opening, ValerieNavarro and Daniel Erickson appeared in period-correct Russian garb. Both are fluent in Russian,and each teach Russian language at Foss HighSchool. They brought greetings from “the RussianCzar,” as composed by an old Russian lady inTacoma. Valerie, who is a professionally-trainedsinger, then, without introduction, filled the hallwith her rendition of the Imperial Russian anthem.Following that, she thrilled everyone by singingFinland’s anthem in Finnish (which she hadpracticed with a native-Finn for correctpronunciation!) How moving it was to hear somany of the Finnish immigrants in attendance joinValerie in singing what truly captures the Finland’ssoul! Following the short program, coffee, Finnishsweetbreads and Finnish cookies were served.Festivities began at 1:30, and while they werescheduled to be over by 4 PM, visitors were stilllooking at exhibits or drinking coffee at 5 o’clock.

45

In other words, by any measure, our opening inTacoma was a success, even though the city news-paper gave us virtually no press. Indeed, if I wereasked what I though was best about the event, I’dhave to say that I was sincerely heartened to seethat this celebration of the early Finnish presence inthe New World was given full and sincere supportby the other Scandinavian groups in our region,many of whose members, of course, are Lutheran.In addition to Finnish, one heard Finland-Swedish,Rikssvenska, and Norwegian being spoken. Ladiesfrom the Daughters of Norway helped serve coffee;women members of the Order of Runeberg andVasa Lodge Norden used Normanna Hall to bakehundreds of cookies and to make six hundred smallRussian Imperial flags (as souvenirs). Finnish-Americans and Swedish-Americans offered periodobjects to be displayed. I was truly astounded tolearn that someone actually got up at the Sons ofNorway Lodge meeting the other evening andurged their membership “to support the Finns!”And that’s exactly what they did! In other words,yesterday, many of our good people in Tacomadisregarded their own ethnic identities and, fora few hours, celebrated Finland and its contributionto our early West Coast history. In my opinion, this isthe type of thing we must learn to do if Scandinavian-American culture is to survive. In short, whata remarkable “ecumenical” influence this one altar-painting has had! I wonder what Cygnaeus orGodenhjelm would say?

Brian B. Magnusson, Ph.D.Chair: Transfigurations Committee in Tacoma

Brian B. Magnusson perheineen Tacoman näytte-lyssä.

46

Liite 5Attending the re-dedication of the Transfigurationof Christ in Sitka, October 17, 2004

In August I helped pack the Berndt AbrahamGodenhjelm altar painting TheTransfiguration ofChris at the Nordic Heritage Museum in Seattle,which was its last stop during its half-yearexhibition tour in the USA. It had visited the statesof Michigan, Minnesota, Illinois and Washington,and was now sent home to Sitka, Alaska. It hadbeen admired by thousands that visited the exhibit(Transfigurations – Finns in Russian America), andbecome known by many more from articles inthe Finnish American press. Soon I would get anotherchance to see and admire the painting. I receivedan invitation from the Sitka Lutheran Church (SLC)to attend the re-dedication service to be held onSunday, October 17, and was asked to presenta summary of the exhibit tour, which I had helpedto arrange.

My wife Benita and I flew by Alaska Airlines toSitka the day before, and it was a beautifulSaturday afternoon. While flying over many of theAlaskan islands I was thinking about the hundredsof Finnish sea captains and ship crews thatnavigated the waters of the northern Pacific Oceanabout one and a half century ago. After months atsea, praying for a safe return to Sitka, they musthave looked forward to the warmth of theirLutheran Church and the beauty and message of itsaltar painting.

We received a warm welcome by Pastor JamesDrury, Mr. Harvey Brandt and Mrs. DorothyBreedlove, both members of the SFC HistoricalPreservation Committee, and many, many more.Sitka is a beautiful city (population 9000) ina fjord-like setting. The weather was cool, but sunny,which was unusual for this normally windy and rainyseason. It was with great anticipation on Sundaymorning that we entered the Sitka Lutheran Church,

located right in the center of the town, nextthe St.Michael and All Archangels Russian OrthodoxCathedral. In the entrance lobby the exhibit postersand many historical artifacts were nicely displayed.And, entering the sanctuary, our eyes immediatelyfound THE PAINTING! It was well displayed ina corner behind the pulpit, still awaiting its finallocation. The re-dedication service was dignified,festive and well attended, with the Lesson fromMark 9:2-8. Following the service Benita and I joinedPastor Drury in greeting the attendees as they leftthe church. They all thanked us for our part inthe painting’s restoration and exhibit project, andbegged us to forward their appreciation to all othersinvolved, in particular to Maria Enckell in Helsinki,Dr. Heikki Hanka and Pirjo Vuorinen in Jyväskylä,and Dr. Brian Magnusson on Fox Island, Washington.

After luncheon at SLC, followed a two hourafternoon program at the church called Celebratinga Shared History. During the first hour severalspeakers, representing various Alaskan historicalorganizations, presented their greetings andcongratulations to SLC and briefly described theirown activities. Father John Zabinko of theSt.Michael Russian Orthodox Cathedral expressedhis joy of seeing the painting returned to itsrightful home, and praised the efforts of all thathad help make it possible. The second portion ofthe program started with Leif Mether bringinggreetings from Finland and describing research byMaria Enckell and others in mapping Alaskanswhose ancestors where Finns employed by theRussian American Company. My presentationincluded pictures and highlights from the variousexhibit venues, like the visit of Finnish BishopJorma Laulaja to Finlandia University in Hancock,Michigan, and the worship service of the SeattleFinnish Lutheran Church at the Nordic HeritageMuseum, with Finnish, Swedish, Estonian andEnglish languages used in the service. The programended with a brief recital on the SLC historical

47

1844 Kessler organ. After the program FatherZabinko guided us on a tour of his St. Michaelchurch.

The date of the re-dedication service had beenchosen to coincide with the annual Alaska DayFestival, which commemorates the PurchaseTransfer of Russian claim of Alaska to the UnitedStates of America at Sitka on October 18, 1867.It is a two weeks program, and we had a chance towitness the key event on Monday, the TransferCeremony 1867 Commemoration on Castle Hill,where the Governor’s mansion once stood. Leadingup to the ceremony was a grand parade throughthe main streets of Sitka. The best place to see themarching bands, Native Indian dancers, schoolchildren, and many more groups, was standing infront of the SLC. We saw a large Finnish flag carriedby an exchange student from Lempäälä.

The contribution of the Finns to the earlyAlaskan history is at least by now well known bythe residents of Sitka and likely also by many ofthe thousands of tourists that visit the city duringthe cruise ship season. The visitor guide All AboutSitka 2004 includes a full page titled Sitka LutheranChurch dates to Russian Era. The article starts with”Throughout its long and rich history, SLC hasbeen home to dynamic and interesting stories,including that of the congregation’s first altar piece,the Transfiguration of Christ, painted by Finnishartist Berndt Abraham Godenhjelm, who createdthe work in 1839 when living in St.Petersburg.”We also visited the Russian Bishop’s House, built in1843, now a museum. The guides were sure topoint out that it was built primarily by Finnishcarpenters.

It was a memorable visit for us to Sitka, Alaska,where the Finnish flag is flying high.

Norman WesterbergHonorary Finnish Consul Emeritus at Seattle

Kunniakonsuli emeritus Norman WesterbergSitkan luterilaisen seurakunnan kirkon juhlaju-malanpalveluksessa Celebrating Shared Histo-ry 17.10. Kuva: Leif Mether.

48

Päiväkotiryhmä Keski-Suomen luontomuseossa. Kuva: Tapani Kahila.