K A N S A N A R K I S T OToimintakertomus 2014

3

Kansan Arkiston vuosi 2014

1. Kansan Arkiston vuosi 2014 42. Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto 73. Kokoelmien kartunta 7 Asiakirja-aineisto 8 Ääni- ja kuvatallenteet 9 Käsikirjasto 9 Keruuprojektit 94. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta 11 Tietojärjestelmien haasteet 125. Kansan Arkiston digitoidut aineistot 13 6. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu 137. Kuva-arkisto 15 Akseli ja Arjenhistoria 16 Finna 16 Työväenperinteen työväenlehtiprojekti 17 Julisteet 178. Näyttelyt 189. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus 1910. Yhteistyö 19 Ahaa-hanke 19 Yksityiset keskusarkistot ry 21 Työväen perinnelaitokset 21 Kansan Arkiston ystävät ry 21 Muu yhteistyö 23 11. Tilat 2312. Hallinto 2313. Henkilökunta 24

Liitteet

1. Asiakirjakokoelmat 31.12.2014 272. Erityisaineistokokoelmat 31.12.2014 283. Asiakirja-aineiston kartunta 2014 – uudet arkistonmuodostajat 294. Tutkijapalvelu 2014 325. Asiakirjojen luokittelu takakansi

Sisällysluettelo

4

1. Kansan Arkiston vuosi 2014

Takana on varsin vauhdikas vuosi. Parasta vuodessa ovat olleet runsaslukuiset tutkijat ja hienot arkistoluovutukset. Arkiston käyttäjien määrä lisääntyi edel-lisvuodesta peräti lähes parilla sadalla tutkijalla. Tutkijapalvelun vilkastuminen osoittaa, että arkistoamme tarvitaan ja työllämme on arvoa. Haasteita vuo-teen ovat tuoneet yksityisarkistolain ja tietojärjestelmän uudistamisprosessit.

Kansan Arkiston toiminta on vuodesta 1975 perustunut nykyisenkaltaiseen valtionapuun. Lakiuudistuksessa keskeisin muutos tulee olemaan se, ettei uusi laki enää takaa arkistojen toimintaedellytyksiä. Valtionavun määrä perustuu tulevaisuudessa toiminnan laajuuteen ja laatuun ja rahoitus avataan laajem-malle hakijajoukolle. Aiemmin ministeriö on päättänyt, mitkä yhteisöt ovat oikeutettuja pysyväisluonteiseen valtionapuun, mutta jatkossa päätäntävalta siirtyy kokonaan Kansallisarkistolle.

Arkistossa yksityisarkistolainvalmistelua on seurattu tiiviisti. Yksityiset kes-kusarkistot ry:n lakityöryhmän edustajat ovat toimineet viestinviejinä puolin ja toisin. Lainperusteluja on käyty läpi, kommentoitu ja korjailtu vuoden aika-na useaan otteeseen. Varsinainen lainkuulemistilaisuus järjestettiin opetus- ja kulttuuriministeriössä 3.11.2014. Tilaisuudessa tuotiin esille huoli Kansallis-arkiston vallan keskittymisestä ja samanaikaisesta resurssipulasta sekä byro-kratian lisääntymisestä.

Yksityisarkistolain kanssa samaan aikaan uudistuu myös arkistolaki, jonka pykälässä neljä säädetään Kansallisarkiston yksityisarkistoihin liittyvistä tehtä-vistä, joita on sekä hankkia kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia yksityisiä asiakirjoja ja arkistoja että osallistua yksityisen arkistotoiminnan kehittämi-seen. Laki velvoittaa edistämään kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien yksityisten arkistoaineistojen pysyvää säilymistä ja käyttöä. Arkistolaissa sää-detään myös yksityisarkistojen neuvottelukunnasta, joka tulee olemaan paljon vartijana jatkossa. Ministeriön nimeämä yksityisarkistojen neuvottelukunta ”edistää arkistotoiminnan koordinointia ja yhteistyötä”.

Monimuotoisten aineistojen talteen saaminen, pysyvä säilyttäminen ja tutki-joille tarjoaminen vaativat puitteet. Suomalainen yksityisarkistojärjestelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa ja järjestelmän pelastamisen hintalappuna on toimintaedellytysten turvaaminen tavalla tai toisella. Uuden lain perusteluissa yksityisarkistojen aineistojen yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen merkitys tunnustetaan, mutta entä käytäntö.

Arkiston käyttö vilkastui edellisvuodesta. Vuonna 2014 arkistoon tehtiin 1260 tutkijakäyntiä ja tutkijasaliin toimitettiin reilut 1600 arkistoyksikköä. Lisäksi aineistoamme käytettiin runsaasti verkon kautta. Kokoelmiin liittyviin palveluihin, Arjenhistoriaan ja Planeettaan tehtiin reilut 52 000 kotisivuilla vierailtiin ja käyntiä 70 050 kertaa.

Työajanseurannan mukaan henkilötyövuosista suurin osa kului käytettä-vyyden edistämiseen ja erityisesti aineiston järjestämistyöhön. Lopputulok-sena 83 hyllymetriä järjestettyä ja 18 hyllymetriä seulottua aineistoa. Arkis-

5

ton kokoelmien määrä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 3810 hyllymetriä. Seuraavaksi eniten työaikaa käytettiin säilyvyyden edistämiseen ja erityisesti digitointiin sekä tutkija- ja asiakaspalveluun.

Kansan Arkisto on ollut mukana kehittämässä Suomen arkistosektorille yhteistä järjestelmää aineiston kuvailuun ja luettelointiin. Tämän Ahaaksi ni-metyn järjestelmän valmistuttua Kansan Arkiston arkistoaineiston viitetiedot saadaan Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä Finnaan ja sitä kautta laajemman yleisön tietoisuuteen. Kansan Arkisto osallistui omalta osaltaan kuvailunuudistamistyöryhmään ja Kansallisen Digitaalisen Kirjaston kehittä-miseen sekä KDK-arkistosektorin yhteistyöverkoston ja KDK-käytettävyys-työryhmän, kansallisen kuvailutyöryhmän ja Ahaa-ohjausryhmän toimintaan.

Yhteistyötahojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. aineistonkeruita. Arkistossa järjestettiin Vasemmistoliiton perustamiseen liittyvä hanke, johon kuului keskeisten vaikuttajien haastattelut ja aineistonkeruu yleisemminkin. Vantaan Vasemmiston keruuseen tuli vuoden aikana parisenkymmentä luovu-tusta. Ajankohtaiseksi tuli myös Kivinokka-keruu kun alueen kaavoituksesta käytiin taistelua. Rakennusliiton 90-vuotisjuhlanäyttely laadittiin Työväenmu-seo Werstaan kanssa yhteistyössä. Kansan Arkisto oli esittelemässä Werstaan hienosti toteuttamaa näyttelyä Rakentajien kesäpäivillä Savonlinnassa. Samalla ohjattiin ja neuvottiin paikallisosastoja arkistoasioissa ja otettiin vastaan ar-kistoluovutuksia.

Kansan Arkistoa ylläpitävän Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön kulut olivat vuonna 2014 yhteensä 587 295 euroa. Arkiston talous perustuu valtionapuun, joka on enintään 80 % Kansallisarkiston hyväksymistä menoista. Vuonna 2014

Rakennusliiton 90-vuotisjuhlanäyttely ”Ihmisiä ja telineitä” oli esillä kesäpäivillä. Työväenmuseo Werstaan kanssa yhteistyössä toteutettuun näyttelyyn tutustui viitisensataa henkilöä. Kari Määttänen esittelemässä.

6

arkiston tilinpäätös oli hieman voitollinen. Säätiö on saanut arkistotoiminnan omarahoitusosuuden kattamiseen sekä erilaisiin projekteihin avustuksia ja lahjoituksia seuraavilta järjestöiltä ja yhteisöiltä: Kansan Sivistystyön Liitto ry, Kansan Uutiset, Parasta Lapsille ry, Rakennusliitto ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Vasemmistonuo-ret ry ja Yrjö Sirolan Säätiö rs. ja Palkansaajasäätiö, Kansan Arkiston ystävät, Teuvan demokraattinen yhdistys ja Työväenjärjestöjen tukisäätiö.

Lämpimät kiitokset kaikille arkiston tutkijoille, tukijoille ja aineistonluovut-tajille. Suuri kiitos tietenkin mainiolle henkilökunnalle, jonka työn tuloksista tutkijat tänään ja tulevaisuudessa saavat nauttia.

Aineistoluovuttajat Marja-Leena Kallio ja Kauko Oksanen keskustelemassa Marita Jalkasen kanssa.

Helsingissä perjantaina 13.3.2015 Marita Jalkanen

7

2. Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto

Kansan Arkisto on vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto, jonka tehtävänä on oman vastuualueensa asiakirja-aineiston kokoaminen, säilyttäminen, järjestäminen ja luettelointi sekä aineiston tar-joaminen tutkijoille.

Kansan Arkiston toiminta työväenliikkeen, työväestön ja kansalaisliikkei-den ja -toiminnan aineiston tallentajana on tärkeä osa kansallisen tutkimuk-sen infrastruktuuria. Vuonna 1945 perustetulle arkistolle on muotoutunut oma toimialue, joka on viimeisten vuosikymmenten aikana laajentunut. Ar-kistoon kerätään sekä asemansa vakiinnuttaneiden työväen- ja kansalaisjär-jestöjen arkistoja että valtakulttuurin ulkopuolella toimivien liikkeiden ja yhteisöjen sekä erilaisten vähemmistöjen arkistoja. Arkisto tähtää laajan ja monipuolisen lähdeaineiston tallentamiseen tältä kentältä. Kansan Arkisto antaa arkistonhoidollista neuvontaa ja koulutusta järjestöille ja yhteisöille sekä yksityishenkilöille.

Aineistoa kootaan valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasol-la. Toiminnan piiriin kuuluvat sekä perinteiset paperiasiakirjat että monen-laiset erityisaineistot, kuten valokuvat, julisteet ja äänitteet, sekä kasvavassa määrin sähköiset asiakirjat.

Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkisto saa toimintamenoihinsa lakisääteistä valtionapua.

3. Kokoelmien kartunta

Kansan Arkiston kokoelmat karttuvat järjestöjen ja yksityisten henkilöiden luovutusten kautta. Kertomusvuoden kokonaiskartunta oli 65 hyllymetriä. Arkistoluovutuksia saatiin 138 sekä valokuvaluovutuksia 59 kappaletta.

Arkiston kokoelmien määrä on yhteensä 3 810 hyllymetriä. Ko-koelmissa on 3 304 hyllymetriä asiakirja-aineistoa, 9877 kap-paletta ääni- ja kuva-tallenteita, 1 141 000 valokuvaa ja 7 964 ju-listetta sekä 229 hyl-lymetriä kirjallisuutta. Kokoelmien yhteen-veto esitetään liitteis-sä 1 ja 2.

8

Asiakirja-aineisto

Asiakirja-aineistoa vastaanotettiin yhteensä 100 hm. Uusia järjestöarkisto-ja saatiin 117 kappaletta. Järjestöarkistoja, mukaan lukien lehtien arkistot, oli vuoden lopussa yhteensä 6 873 kappaletta. Luettelo uusista arkistonmuodos-tajista esitetään liitteessä 4.

Arkistoaineistoa luovutettiin vuoden 2014 aikana monelta paikkakunnalta useamman arkistonmuodostajan käsittävinä luovutuskokonaisuuksina. Näitä luovutuksia olivat mm. Varkauden Torpan talon, Vasemmistoliiton Salon kun-nallisjärjestön, Pirkanmaan Vasemmistoliiton, Kalajoen Vasemmistoliiton ja Pietarsaaren Toimitalon arkistolahjoitukset. Elina ja Heimo Haapala luovutti-vat henkilöarkistojen lisäksi Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueen järjestö-jen arkistoja.

Rakennusliiton ja Kansainvälinen rakennus-, rakennusaine- ja puuteollisuu-den työntekijöiden ammatillisten järjestöjen liiton (UITBB) luovutukset olivat suurimpia ammatillisten järjestöjen luovutuksista. Rakennusliiton useat osas-tot luovuttivat arkistonsa. Turusta luovutettiin Turun Liha-elintarviketyöläisten ammattiosasto 071 ja Turun Elintarviketyöntekijät 144 ammattiosastojen ar-kistot yhteensä 41 kansiota.

Henkilöarkistoja luovutettiin 17 hm. Luovutuksia tuli jo kokoelmissa ole-viin 17 henkilöarkistoon ja uusia henkilöarkistoja saatiin 14 kappaletta. Uu-det henkilöarkistot esitetään liitteessä 4. Henkilöarkistoja oli vuoden lopussa yhteensä 441 kappaletta.

Arkistoluovutus Imatran Vuoksenniskan järjestötalolta. Asiakirjojen päätyminen arkistoon vaatii usein paikallista aktiivisuutta ja pelastustoimia.

9

Ääni- ja kuvatallenteet Kansan Arkiston ääni- ja kuvatallennekokoelma koostuu työväen muistitie-toa ja perinnettä sisältävistä haastatteluista ja muistelmista, kokouksien ja ti-laisuuksien äänitteistä, äänilevyistä ja videonauhoista.

Audiovisuaalista aineistoa, ääni- ja kuvatallenteita, saatiin lisää 169 kappalet-ta. Äänitekokoelmassa on yhteensä 9 877 kappaletta tallenteita, joista 7 669 kappaletta on luetteloitu.

Käsikirjasto

Käsikirjasto karttui vuoden 2014 aikana 44 niteellä. Kirjaston kokonaismäärä on 13 993 nidettä, yhteensä 229 hyllymetriä. Käsikirjasto koostuu pääasiassa asiakirjakokoelmien tutkimusta tukevasta kirjallisuudesta. Aihepiireinä ovat poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuurihistoria, työväenliike, henkilöhisto-ria, taiteet ja kaunokirjallisuus. Käsikirjaston kartuntavuosilta 1945–1996 on tutkijoiden käytettävissä vanha manuaalinen kirjastokortisto. Vuodesta 1997 alkaen käsikirjaston tiedot löytyvät Akseli-tietokannasta. Viitetiedot löytyvät myös Arjenhistoria-portaalin kautta internetistä.

Keruuprojektit

Kansan Arkistossa käynnistettiin keruuprojekti, jossa arkistoon kerättiin Va-semmistoliiton perustamisvaiheisiin liittyvää aineistoa. Keruun kohteena on puolueen ja sen paikallistoimijoiden asiakirjallinen aineisto ja muistitieto. Pro-

Vasemmistoliiton perustava kokous 28.-29.4.1990 Kulttuuritalossa, osanottajat menossa sisään. Valokuvaaja: Pekka Pajuvirta.

10

jektissa haastateltiin puolueen keskeisimpiä vai-kuttajia. Syksyllä 2013 käynnistynyt hanke jat-kui vuoden 2014 loppuun saakka. Projektissa haastateltiin puolueen keskeisiä valtakunnallisia vaikuttajia ja kerättiin arkistoaineistoa Vasem-mistoliitosta, sen piireistä ja paikallisosastoista kautta koko Suomen. Hankkeen myötä arkis-ton kokoelmiin tallennettiin kolmenkymmenen Vasemmistoliiton perustamiseen vaikuttaneen henkilön haastattelut. Haastateltavat olivat ol-leet valmistelemassa uutta puoluetta jossain asemassa / toimielimessä tai he olivat osallistu-neet puolueen perustamista koskevaan keskus-teluun. Haastattelut keskittyivät pääkaupunki-seudulla Vasemmistoliiton perustamisen aikoi-hin toimineisiin, mutta projektia on tarkoitus jatkossa laajentaa myös maakunnallisiin vaikuttajiin. Projektityöntekijänä toimi Sirpa Puhakka.

Vantaan Vasemmistoliiton ja Kansan Arkiston yhteisen vuonna 2013 käyn-nistyneen perinteenkeruuprojektin ”Muistoja Vantaan vasemmistolaisilta” tu-loksena arkistoon saatiin kuluneena vuonna 20 luovutusta (36 arkistokoteloa) vantaalaisia henkilö- ja järjestöarkistoja. Keruun tavoitteena oli koota aineis-toa Vantaan työväenliikkeen historian kirjoittamista varten. Keräystä oli vauh-dittanut edellisenä vuonna järjestetty perinteenkeruukurssi, jonka viimeinen

kokoontuminen oli tammi-kuussa 2014 Kansan Arkis-tossa. Runsaasti vantaalais-ta aineistoa vastaanotettiin lokakuussa Uudenmaan Va-semmiston maakuntajuhlis-sa Hiekkaharjussa. Keruun tuloksena saatiin myös va-lokuvia ja esineistöä, mm. lippuja, jotka luovutettiin eteenpäin Työväenmuseo Werstaalle Tampereelle.

Rakennusliiton kanssa yh-teistyössä kerättiin työolo-suhteisiin ja työhyvinvointiin liittyviä muistelmia. Keruu-seen osallistui 12 rakennus-työläistä, jotka muistelivat työoloja eri aikoina. Muis-telmia hyödynnettiin Raken-

Vasemmistoliiton eduskuntavaali-juliste vuodelta 2011.

Pia Pursiainen Uudenmaan Vasemmiston maakunta-juhlassa Vantaan Puistokulmassa.

11

nusliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyssä, joka keskittyi työolojen, työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työturvallisuuden teemoihin.

Kansan Arkisto käynnisti Kivinokka kaikille -liikkeen kanssa Kivinokan kuva-historia talteen keruun. Tarkoituksena oli saada talteen katoavaa kuva-aineistoa ja siihen liittyvää muistitietoa helsinkiläisten kesävirkistystoiminnasta Kivino-kassa, jolla on yli satavuotinen historia. Projektiin liittyi myös nykydokumen-tointia. Heinäkuun alussa Kivinokan uimarannalla järjestettiin avoin aineiston-keruutilaisuus, johon kivinokkalaiset saivat tuoda kuviaan. Kokonaisuudessaan keruun tuloksena saatiin 265 kuvaa. Uusia aineistonkeruutilaisuuksia on suun-niteltu vielä kesälle 2015.

4. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta

Toimintavuoden 2014 aikana järjestettiin ja luetteloitiin 123 hyllymetriä asia-kirjoja. Järjestämistyön ja seulonnan tuloksena aineistot supistuivat 40 hylly-metriä. Kaikkiaan uusia tai päivitettyjä arkistoluetteloita tehtiin 312 arkisto-muodostajasta.

Vuoden aikana arkistoon luovutetuista aineistosta järjestettiin Varkauden Torpan talon luovutus, joka sisälsi 24 arkistonmuodostajan aineiston ja Va-semmistoliiton Salon kunnallisjärjestön luovutus, johon kuului 13 salolaisen järjestön arkistot. Järjestämistyön kohteena oli myös Kalajoelle tehdyn ai-neistonhakumatkan tuottamat aineistot. Kalajoen Vasemmistoliiton luovutta-ma aineisto sisälsi kaikkiaan 22 arkistonmuodostajaa. Pietarsaaren Toimitalon luovuttama aineisto sisälsi 10 arkistonmuodostajan asiakirjat. Elina ja Heimo Haapalan luovuttama aineisto käsitti Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueelta 31 järjestön arkistot sekä kuusi henkilöarkistoa.

Järjestämistyön kohteena oli myös vuoden 2013 lopulla tullut Esko Hel-teen arkistoluovutus. Esko Helteen henkilöarkiston lisäksi luovutus sisälsi 18 järjestöarkiston asiakirjat Hämeenlinnan alueelta.

SKDL:n arkistosta järjestettiin järjestöjaoston ja vaalijaoston asiakirjat. Va-semmistoliiton arkistosta järjestettiin vaaleja koskevat asiakirjat, jaostojen ja työryhmien aineistot, ruotsinkieliseen toimintaan liittyvät asiakirjat, henkilös-töön, koulutukseen, markkinointiin ja viestintään liittyvät asiakirjat.

Henkilöarkistoista järjestettiin Oiva Björkbackan, Esko Helteen, Anna-Liisa Hyvösen, Yrjö Oksasen, Marja-Leena Palmgrenin, Oskar Snellmanin sukuarkis-to, Erkki Tuomisen, Mirjam Vire-Tuomisen arkistot. Lisäksi järjestettiin lukuisia muita pienehköjä henkilöarkistoja. Henkilöarkistoja järjestettiin yhteensä 32 kappaletta.

Vuoden mielenkiintoisin henkilöarkistoluovutus oli Oskar Alexander Snell-mannin (s. 18.4.1866 Helsingissä, k 16.5.1941) sukuarkisto, johon kuuluu 26 kansiota. Arkisto sisältää 12 Snellmannin alkuperäistä päiväkirjaa vuosilta 1914, 1915, 1917 - 1919, 1921, 1927, 1931, 1934, 1935, 1936 ja 1938. Stadin slangiksi ja ruotsiksi kirjoitettuja päiväkirjoja on valikoidusti puhtaaksikirjoitettu.

12

Snellman toimi vanginvartijana Helsingin keskusvankilassa Hermannissa vv. 1893-1918. Sisällissodan aikana Oskar auttoi vankilaan hylättyjä mm. tuomalla heille ruokaa. Hän sai potkut ”punikkien suosimisesta” ja hänet uhattiin jopa ampua. Oikeudessa Oskar 12.10.1918 tuomittiin valtiopetok-sesta ja toistuvista anomuksista huolimatta armahdusta tästä ei myönnetty eikä myöhemmin myöskään eläkettä.

Arkistotietokannassa oli vuoden 2014 lopussa 6 968 arkistoluetteloa ja 259 inventointiluetteloa. Tietokannassa on myös perustiedot 295 arkistos-ta, joita ei ole järjestetty tai joiden luetteloa ei ole viety tietokantaan. Hyl-lymetreinä mitattuna noin 68 % aineistosta on luettelo tietokannassa. Ha-kuja voi tehdä arkiston nimen, toimialan, kotipaikan ja rajavuosien mukaan.

Arkiston erillisessä henkilötietokannassa, joka on käytettävissä vain arkiston sisäverkossa, on viitetiedot eri arkistokokonaisuuksissa (henki-löarkistot, muistelmat, biograficakokoelmat, erikoiskokoelmat) olevista henkilöhistoriallisista aineistoista. Tässä tietokannassa oli kertomusvuo-den lopussa 4 423 nimeä.

Äänitetietokantaan vietiin tiedot 51 äänitteestä. Äänitetietokannassa on yhteensä 6 945 tallenteen tiedot, joista 1 906 on haastatteluja.

Tietojärjestelmien haasteet

Kansan Arkisto on uudistamassa tietojärjestelmiään. Arkiston teknisesti vanhentuneet arkistotietokanta Planeetta- sekä Paradox-tietokannat (av- ja henkilöaineistot) eivät vastaa tämän hetken tarpeisiin, mm. niiden tar-joaminen Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) Finna-käyttöliittymän kautta ei ole mahdollista. Kansan Arkisto on ollut mukana Arkistojen ha-kemistopalveluhanke AHAA:ssa vuoden 2013 alusta. Hankkeessa toteute-taan arkistoille yhteinen hakemistopalvelu, jonka avulla voidaan kuvata, lu-etteloida ja hallinnoida niin perinteisiä kuin sähköisiäkin arkistoaineistoja. Ahaa korvaa Kansan Arkiston vanhentuneet tietokannat, mm. Planeetan. Toimintavuonna Kansan Arkiston digitaalisten aineistojen liittämismah-dollisuus AHAA-järjestelmään oli edelleen ratkaisematta. AHAA-hanketta esitellään luvussa 10.

Arkisto on jo vuodesta 2003 alkaen tarjonnut internetin kautta tutki-joiden käyttöön arkistotietokanta Planeetan sekä vuodesta 2011 alkaen valokuvatietokantansa. Planeetta-tietokannassa ovat nähtävillä arkisto- tai inventointiluettelot. Osa arkiston digitoiduista tekstiasiakirjoista on liitet-ty Planeettaan pdf-muotoisina ja myös ne ovat saavutettavissa internetin kautta. Arkiston tietokanta ja digitaaliset sisällöt löytyvät osoitteesta www.kansanarkisto.fi/tietokanta.

Osaa digitoidusta tekstiasiakirja-aineistosta rajoittaa henkilötietolaki (22.4.1999/523, 11§). Tämän digitoidun aineiston käyttö onkin mahdollista vain arkiston tiloissa. Henkilötietolaki ja tekijänoikeuslaki rajoittavat myös valokuvatietokannan käyttöä internetissä. Siksi myöskään osa valokuvatie-

13

tokannan aineistosta ei näy internetissä, vaan ainoastaan arkiston tiloissa. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan erilliset, ajantasaiset asiakaskoneet.

Planeetta-tietokanta ja arkiston työntekijöiden työtiedostot sijaitsevat Kansan Arkiston omalla palvelimella. Varsinainen palvelin on vuodelta 2008 ja sen hajonnut nauhavarmennus jouduttiin jo korvaamaan irtokovalevyille tapahtuvilla varmennuksilla. Digitoitu ja sähkösyntyinen aineisto säilytetään osin irtokovalevyillä, koska palvelimella ei ole tilaa.

Ahaa-järjestelmä tulee osin ratkaisemaan palvelinriskejä, koska sen myö-tä arkistotietokanta siirtyy palvelimelle, joka ei sijaitse Kansan Arkiston tiloissa. Tosin toimintavuonna Kansan Arkiston digitaalisten aineistojen liit-tämismahdollisuus AHAA-järjestelmään oli edelleen ratkaisematta. Myös työtiedostojen osalta ratkaisua etsitään edelleen ja toimintakertomus-vuonna ryhdyttiinkin valmistelemaan palvelimen uusimista.

5. Kansan Arkiston digitoidut aineistot Kansan Arkiston aineistoa on digitoitu erilaisten projektien puitteissa sekä omana työnä. Osa digitoidusta tekstiasiakirja-aineistosta on liitetty pdf-muotoisena arkiston tietokantaan kunkin arkistonmuodostajan yhteyteen. Tietokantaan on viety mm. SKP:n diaareita, edustajakokousten pöytäkirjat 1944–1990, puolueneuvoston pöytäkirjat 1945–1951 ja keskuskomitean pöytäkirjat 1951–1988 sekä SKDL:n perustamisasiakirjat, liittokokous-pöytäkirjat 1946–1985 ja liittoneuvoston pöytäkirjat 1945–1967. Myös SKDL:n eduskuntaryhmän pöytäkirjoja on liitetty tietokantaan. Arkiston www-sivulla on liitetyistä asiakirjoista taulukko.

Digitoituja äänitteitä on yli 800 tuntia ja niitä on mahdollisuus kuunnella arkiston tiloissa. Liikkuvaa kuvaa on digitoitu joitain kappaleita. Valokuvia on digitoitu 30 707 kpl ja esinekuvia (sis. julisteet ja merkit) 3 513 kpl. Ar-kiston digitoidut valokuvat, julisteet, merkit sekä käsikirjasto ovat selatta-vissa Akseli-tietokannassa arkiston tiloissa sekä rajoitetusti Arjenhistoria-portaalin kautta internetissä. Kansan Arkiston digitoidut kuvat löytyvät osin myös KDK:n asiakasliittymä Finnan kautta, osoitteessa www.finna.fi. Finnassa on haettavissa yli 21 000 Kansan Arkiston kuvaa tai esinettä metatietoineen.

6. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu

Kertomusvuonna arkistoon tehtiin noin 1260 tutkijakäyntiä. Edellisvuo-teen verrattuna tutkijakäynnit lisääntyivät vajaalla kahdella sadalla. Kävi-jöistä tieteellisen tutkimuksen tekijöitä oli reilut 280. Suurimpaan kävijä-ryhmään ”muu tutkimus” 846 kävijää, sisältyy paikan päällä käyneet aineis-tojen tiedustelijat (nämä eivät aina välttämättä johtaneet aineistontilauk-

14

siin), aineistojen luovuttajat, ei-akateemiset tutkijat, toimittajat, kirjailijat, eri taideproduktioiden suunnittelijat, arkiston esittelyt ryhmille ja Kansan Arkis-ton ystävien tilaisuuksissa käyneet vieraat. Sukututkijat muodostavat tilastoi-duista kävijöistä pienimmän joukon.

Kansan Arkiston asiakirjakokoelmat, käsikirjasto ja kuva-arkisto ovat tutki-joiden ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä arkiston tutkijasalissa. Muita ar-kiston palvelumuotoja ovat kaukolainaus ja jäljennepalvelu sekä puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva tietopalvelu. Tutkijapalvelutilasto esitetään liitteessä 5.

Asiakirjakokoelmista tehtyjen tutkijasalitilausten kokonaismäärä oli 611 kappaletta. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli sadalla tilauksella. Tutkija-

saliin tilattiin ja toimitettiin yh-teensä 1609 arkistoyksikköä. Edelliseen vuoteen verrattuna tutkijasaliin toimitettujen arkis-toyksiköiden määrä kasvoi yli kahdella sadalla arkistoyksiköl-lä. Valokuvavedoksia oli näistä 63 yksikköä. Valokuvia selataan entistä enemmän sähköisessä muodossa joko arkiston tilois-

sa tai internetin kautta.Arkistoaineistosta toimitettiin yhteensä viisi kaukolainatilaus-

ta tutkijoille maakunta-arkistoihin sekä pitempiaikaisia asiakirjalaino-ja arkistoaineiston luovuttajille historiankirjoitusta varten. Asiakirja-ai-neistosta tilattiin valokopioita ja pdf-tiedostoja yhteensä 1324 kappa-letta. Tutkijoiden digikameralla ottamien kopioiden määrää ei tilastoida.

Arkistoaineistoon kohdistuvat tiedonhaut työllistivät arkiston tutkijapalve-lua. Sähköpostitse tapahtuva tiedonvälitys on yleistynyt. Asiakirjoja koskeviin tiedonhakupyyntöihin annettiin selvityksiä puhelimitse 160 ja sähköpostitse ja kirjeitse 155 kappaletta. Kuva-arkistoon osoitettuja valokuvakokoelmia kos-kevia tiedonhakuja oli 160 kappaletta.

1A Vanhan työväenliikkeen järjestöt 1B Suomen Kommunistinen Puolue 1C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt 1D Kansandemokraattiset järjestöt, Vasemmistoliitto 1E Ammatilliset järjestöt 1F Muut järjestöt 2 Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot 3 Erikoiskokoelmat 4 Jäljenne- ja lehtileikekokoelmat 5 Henkilöarkistot

6 Muistelmat7 Biograficakokoelmat8 Ääni- ja kuvatallenteet

1A0 %

1B11 %

1C2 %

1D15 %

1E5 %1F

16 %

22 %

36 %

42 %

521 %

67 %

73 %

83 %

kirjat3 %

kuva-arkisto4 %

Kaavio 3. Kokoelmien käyttö tutkijasalissa 2014(arkistoyksiköt luokittain)

järjestöark.52 %

henkilöhist. aineistot

31 %

erikois-kokoelmat

6 %

äänitteet, valokuvat

7 %

kirjat3 %

Kaavio 2. Kokoelmien käyttö tutkijasalissa 2014 (arkistoyksiköt)

15

Kansan Arkiston kotisivut ovat osoitteessa http://www.kansanarkisto.fi. Kotisivulla on yhteystietojen lisäksi tietoja mm. arkiston toiminnasta, kokoelmista, palveluista, aineiston keruusta ja Kansan Arkiston ystävät ry:stä. Kotisivuilta löytyvät myös linkit arkistotietokantaan ja Arjenhisto-ria-portaaliin sekä verkkonäyttelyt. Edellä mainittujen lisäksi kotisivuilla on taulukko arkiston digitoidusta asiakirjoista sekä tieto siitä, onko aineisto vapaasti selattavissa verkon kautta. Kuva-arkistolla on oma esittelysivus-tonsa, jolla kerrotaan yleisesti kuvien luokituksesta ja aihepiireistä ja kuva-arkiston toiminnasta sekä annetaan ohjeet valokuvien tilaamista varten.

Tilastojen mukaan arkiston kotisivuilla on edelleen käyty vilkkaasti. Vuonna 2014 arkiston sivuilla vieraili keskimäärin hieman alle 200 kävijää päivässä. Yhtenä kotisivujen haetuimpana aiheena on edelleen kansalais-sota.

7. Kuva-arkisto

Kuva-arkiston kokoelmat koostuvat työväenliikkeen, kansalaisjärjestöjen ja työväestön sosiaali- ja kulttuurihistoriaan liittyvästä kuva-aineistosta, jota on karttunut vuodesta 1945 lähtien. Vanhimmat yksittäiset kuvat ovat 1800-luvun lopulta. Ajallinen painopiste on 1950–1980-luvuilla. Kuva-arkis-

to on muotoutunut suu-relta osin eri työväenlehti-en kuva-arkistoista tai nii-den osista. Kokoelmat si-sältävät valokuvaaja Yrjö Lintusen huomattavan ne-gatiivikokoelman.

Kansan Arkiston kuva-arkiston laajimman aineis-tokokonaisuuden muo-dostavat valokuvat, joita on yli miljoona kappaletta. Kuva-aineiston kartunta tapahtuu pääasiassa lah-joitusten kautta. Kaikkiaan kuvaluovutuksia saatiin 59 kpl, joissa kuvia oli 13 383 kpl (3,35 hyllymetriä) sekä sähköisenä 8,288 Gt. Va-lokuvaluovutusten lisäksi

kuvakokoelma karttuu vuosittain myös omilla kuvauksilla. Kuvaluovutuk-sia saadaan vielä perinteisesti vedoksina, mutta yhä enemmän kuvaluovu-tukset tulevat digitaalisina. Oma kuvaustoiminta on kokonaan digitaalista.

Vappumarssijat Pitkälläsillalla Hakaniemessä v. 1975. Valokuvaaja: Yrjö Lintunen

16

Akseli ja Arjenhistoria

Kuva-arkiston työkaluna toimii internet-pohjainen tietokantajärjestelmä. Yh-teistyössä Työväen Arkiston, Työväenmuseo Werstaan sekä kuuden muun mu-seon kanssa toteutettu järjestelmä rakentuu kahdesta osasta: • organisaatiokohtaisena sisäisenä luettelointi- ja tiedonhakuvälineenä toimi-vasta Akseli-tietokannasta, jossa kukin organisaatio näkee vain omat koko-elmansa. • julkisesti internetissä selailtavasta Arjenhistoria-verkkoportaalista, jossa nä-kyvät kaikkien mukanaolijoiden kuvat ja esineet, joita voi selata sekä yhdellä haulla että organisaatiokohtaisesti. Yhden haun käytäntöä tukee mm. yhden-mukaistettu asiasanoitus. Kuvien ja esineiden tai niiden kuvailutietojen näyt-tämistä internetissä rajaavat henkilötieto- ja tekijänoikeuslaki.

Kaikki Arjenhistorian kuvat on digitaalisesti vesileimattu väärinkäytösten estämiseksi. Vesileimasta käy ilmi lähdeorganisaatio, josta kuvan voi tilata pai-nokelpoisena. Vesileiman käyttäminen herättää keskusteluja käytön puolesta ja vastaan - toistaiseksi kuitenkin Arjenhistoria-palvelussa kuvat on tarjottu vesileimallisina. Kuvien tilaaminen on mahdollista suoraan Arjenhistorian kaut-ta. Hakujen ja tilausten lisäksi käyttäjä voi lähettää palveluun omia komment-tejaan sekä tietojaan kuvista. Arjenhistoria (www.arjenhistoria.fi) sisältää yli 21 000 Kansan Arkiston kuva- ja esinetietuetta.

Valokuva-aineistosta digitoitiin vuonna 2014 mm. työväenlehtien valoku-via, Rakennusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten liiton kuvia sekä Suomen Demokratian Pioneerien liiton, Vasemmistonuorten ja Suomen Kansan De-mokraattisen Liiton kuvia.

Kansan Arkistossa Akseli-kuvatietokantaan luetteloitiin vuonna 2014 kuvia ja esineitä 3336 kpl ja vuoden päättyessä tietueita oli yhteensä 34 214 kpl, joista valokuvia oli 30 701 ja esineitä 3 513 kpl.

Kuva-arkistosta tehtiin vuoden 2014 kuluessa 160 tiedustelua. Yhteensä kuva-arkistosta tilattiin 1100 kuvaa. Akseli-tietokannasta tehtyjä hakuja ei ole erikseen kirjattu.

Arjenhistoria-portaalilla oli vuoden aikana 166 757 käyttäjää, jotka tekivät hakuja ja latasivat aineistoa yhteensä 705 147 kertaa. Edellisvuonna käyttäjiä oli 101 153 ja hakuja 852 524. Arjenhistoria-portaalin ylläpidosta huolehtii Työväenmuseo Werstas.

Finna

Loppuvuodesta 2013 Kansan Arkiston valokuvat ja esinekuvat metatietoi-neen liitettiin muun Akseli-konsortion aineiston mukana osaksi Kansallista digitaalista kirjastoa eli KDK:ta. Aineisto on nyt haettavissa KDK:n asiakas-liittymä Finnan kautta. Finnassa haku on mahdollista kansallisen näkymän kautta: yhdellä haulla on mahdollista löytää mukana olevien kirjastojen, ar-kistojen ja museoiden aineistoa. Lisäksi Finnassa on mahdollista tehdä sek-

17

tori- ja organisaationäkymäkohtaisia hakuja. Finna ei tarjoa kuvatilausmah-dollisuutta, mutta kuvia voi tilata edelleen Arjenhistorian kautta. Kuvapalau-tetta sen sijaan voi antaa myös Finnan kautta.

Työväenperinteen yhteinen työväenlehti-kuvaprojekti

Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston yhteisenä kuva-arkistoprojektina jat-kettiin työväenlehtien valokuvien digitointia. Työväenlehtien kuvakokoelmat muodostavat laajan perustan Kansan Arkiston kuvakokoelmille. Lehtien ku-vat kattavat koko elämän kir-jon. Kuvia on niin arjesta kuin juhlasta - kuvattuna on taval-lisia ihmisiä samoin kuin julki-suuden henkilöitä.

Kuvaprojektilla on ollut myös aineiston säilyvyyttä tur-vaava tehtävä. Sanomalehtien 1960- ja 1970 –lukujen valo-kuvien tekoprosessi pikakehi-tyksineen on vaarana tuon ajan lehtikuvien säilymiselle. Arkis-toituna tuo kuvamassa voi tu-hota muitakin kuvia. Pelastus-keinona on kuvien skannaa-minen ja eristäminen muusta kokoelmasta. Projektissa etu-sijalla olivat vanhimmat ja huo-nokuntoisimmat kuvat.

Kuvien valinnassa pyrittiin mahdollisimman suureen maantieteelliseen ja ajalliseen kattavuuteen. Kansan Arkistossa keskityttiin Satakunnan Työn, Kansan Tahdon ja Päivän Sanomien kuva-aineistoon. Kuvia digitoitiin lähes tuhat kappaletta ja digitoitujen kuvien määrä saatiinkin näiden lehtien osalta tuplattua. Edellä mainittuja kuvia löytyy vuoden 2014 lopussa Kansan Arkis-ton Akseli-järjestelmästä noin 2000 kappaletta. Työväenlehtikuvia digitoitiin myös Kansan Uutisten, Keski-Suomen Työn ja Tiedonantajan kokoelmista. Tekijänoikeuksiltaan selvät kuvat julkaistiin Arjenhistoria-kuvatietokannassa (www.arjenhistoria.fi).

Julisteet

Julistekokoelma karttui 16 julisteella. Julistekokoelmassa on 6 795 julistetta, joista yli puolet luetteloituja. Kansan Arkiston julisteet ja merkit luetteloi-daan Akseli-tietokantajärjestelmän esineet-osioon. Digitoituja merkkejä on viety tietokantaan noin 800 kappaletta. Julisteiden digitointi ja niiden esit-

Kansan Uutisia puretaan lentokoneesta 1950-luvulla. Kuva: Keski-Suomen Työ

18

täminen tekijänoikeuslain puitteissa Arjen-historia- ja Finna -verkkopalveluiden kaut-ta on avannut julistekokoelman suurelle yleisölle. Kansan Arkiston julisteita käyte-tään mm. kuvituskuvina julkaisuissa ja kou-lujen oppikirjoissa.

Merkittävin luovutus oli Ahmoon työvä-entalolta Karkkilasta arkistoon noudetut Nuorison Toveri käsinkirjoitetut seinäleh-det vuosilta 1926-1927.

8. Näyttelyt

Kansan Arkiston ja Werstaan yhteisprojek-tina toteutettu Rakennusliiton 90-vuotis-näyttely julkistettiin Rakennusliiton kesä-päivillä Savonlinnassa 7-.8.6.2014. Näytte-lyä varten kerättiin rakentajien työoloihin

ja työsuojeluun liittyviä muistoja eri vuosikymmeniltä. Näyttelyssä oli esillä työkaluja ja työvaatteita Siikarannan Työvälinemuse-osta. Nykyajan työvälineet ja -asut lainattiin yksityis-henkilöltä. Näyttelyyn tutustui viikonlopun aikana sa-toja kesäpäivävieraita. Näyttely lähti myöhemmin kier-tämään eripuolille maata.

SKDL:n 70-vuotisseminaarissa Vartiokylän työväen-talolla oli esillä Kansan Arkiston kokoama julistenäyt-tely. Esillä oli SKDL:n vaalijulisteita eri aikakausilta.

Toimintavuoden aikana arkiston kotisivuille vietiin kuvakatsaus Otto Wille Kuusisen elämästä, joka oli esitetty Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön se-minaarissa 17.5.2014. Kansan Arkiston ala-aulassa oli syksyn ajan pienoisnäyttely Hertta Kuusisen kirjeistä.

Kansan Arkiston ja barcelonalaisen taiteilijan Domè-necin yhteistyönä syntynyt Kulttuuritalon talkoolaisis-ta kertova näyttely Rakentajan käsi (La mà del tre-ballador) oli esillä 6.9.-5.10.2014 Terrassassa lähellä Barcelonaa.

Amos Anderssonin taidemuseossa Työtäkö? näyt-telyssä oli Aino-Marjatta Mäen ja Jaakko Karhusen kuvakooste, jossa oli esillä aineistoa Kansan Arkiston kokoelmasta Työtaistelut.

Työväenliikkeen kirjastossa oli esillä kuusi Niilo Jo-kisen linoleikkausta. Arkiston kotisivuilla oli toiminta-vuonna viisi verkkonäyttelyä: Vasen silmä -näyttely valo-

SKDL:n vaalijuliste vuodelta 1948.

SKDL:n eduskuntavaalijuliste vuodelta 1958.

19

kuvaaja Yrjö Lintusen tuotannosta (2003), Punalippu Suomen työväenliikkeen alkutaipaleella (2002), 1918 kansalaissodan kuvia (1999), Villit vuodet Koi-ton Näyttämö 1906–1933 (1999) sekä Veljet, toverit. Matkalla 1920-luvun Neuvostoliitossa (1999).

9. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus

Kansan Arkisto neuvoo ja opastaa järjestöjä niiden arkistotoimen hoita-misessa. Neuvonnan ja ohjauksen myötä varmistetaan aineiston säilyvyys. Neuvonnan myötä aineistoista saadaan paremmin hallittavia ja helpote-taan päätearkistoon luovuttamisen prosessia. Vuonna 2014 tehtiin ohjaavaa kenttätyötä useiden järjestöjen parissa.28.10.2014 Kansan Arkisto järjesti arkistointikurssin Eläkeläiset ry:n Pir-kanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen yh-distyksille Tampereella Uudenkylän työväentalo Tapiolassa. Kurssille osal-listui 23 eläkeläisyhdistyksen jäsentä Länsi-Suomen eri alueilta.

Rakennusliiton kesäpäivillä Savonlinnassa 7-.8.6.2014 annettiin osastojen jäsenille ohjausta arkistojen hoidossa. Osastoilla oli mahdollisuus myös tarkastaa, mitä aineistoja heiltä löytyy Kansan Arkistosta. Arkisto sai kesä-päivien aikana myös joitakin luovutuksia.

Kansantalojen liiton seminaarissa 26.4.2014 annettiin neuvontaa ja oh-jausta kansantalojen liiton jäsenjärjestöille. Seminaari järjestettiin Hiekka-harjun Puistokulmassa ja kurssille osallistui parisenkymmentä henkilöä eri puolelta Suomea.

Arkiston tehtäviin kuuluu lisäksi opiskelijoiden ja tutkijoiden ohjaus ja neuvonta sekä esitelmien pito arkistoalan seminaareissa, historia- ja perin-netieteiden kurssilaisille ja muille perinteentallennuksesta kiinnostuneille. Vuonna 2014 arkistossa kävi kaksi opiskelijaryhmää, joissa oli yhteensä nelisenkymmentä opiskelijaa.

Arkiston edustaja oli 11.4.2014 kommentoimassa graduntekijöiden suun-nitelmia ja esittelemässä arkiston antia heille Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran graduseminaarissa.

10. Yhteistyö

Ahaa-hanke

Kansan Arkisto on mukana AHAA- hankkeessa, jossa Kansallisarkiston johdolla kehitetään arkistoille uudenlainen hakemistopalvelu. Hanke on jo alkanut jo vuonna 2011 ja siinä ovat mukana arkistolaitoksen lisäksi Suo-malaisen Kirjallisuuden seura, Porvarillisen Työn Arkisto, Keskustan ja maa-seudun arkisto, Svenska centralarkivet sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

20

Kuluneen vuoden aikana AHAA-hankkeen yhteyteen perustettu arkisto-kuvailun kuvailunuudistus-työryhmä jatkoi kuvailun käsitemallin sekä kan-sallisten kuvailusääntöjen uudistamista. Käsitemalli julkistettiin toimintavuo-den päättyessä, mutta kuvailusääntöjen uudistaminen jätettiin odottamaan kansainvälisten standardien päivittymistä.

Sen sijaan työryhmä keskittyi AHAA-järjestelmää varten tehtyjen luette-lointiohjeiden ja -sääntöjen tuottamiseen: uudistunut kuvailukäytäntö tul-laan ottamaan käyttöön uudessa AHAA-järjestelmässä. Laajemmin kuvailua on tarkoitus harmonisoida kaikkien muistiorganisaatioiden (kirjastot, ar-kistot ja museot) kesken. Tämä mahdollistaa yhdenmukaisemman aineisto-kuvailun muistiorganisaatiosektorien kesken ja tukee yhtenäisempää tie-donhakua Kansallisen Digitaalisen kirjaston Finna-käyttöliittymän kautta.

Yksityiset keskusarkistot ry

Yksityiset keskusarkistot ry, YKA, on enintään 80-prosenttista lakisääteistä valtionapua nauttivien yksityisten arkistojen yhteistoimintajärjestö, jossa oli vuonna 2014 yhdeksän jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on pitää yllä yhteyksiä arkistolaitokseen ja muihin arkistoihin, seurata alan kehitystä ja tehdä sen pohjalta aloitteita ja esityksiä, pitää yllä yhteyksiä arkistoalaa lä-hellä oleviin yhteisöihin ja yrityksiin sekä edistää arkistojen välistä yhteis-työtä ja työnjakoa. Kansan Arkistolla oli edustaja Ykan hallituksessa.

Yksityiset keskusarkistot ry esitteli toimintaansa lokakuussa Vantaan su-kututkijain järjestämässä valtakunnallisessa Kuulutko sukuuni -tapahtumas-sa Hiekkaharjussa. Esittelijöinä toimivat Elinkeinoelämän keskusarkiston Elkan, Kansan Arkiston, Suomen Urheiluarkiston ja Toimihenkilöarkiston edustajat. Yksityisten keskusarkistojen pöydässä vieraili kaksipäiväisen ta-pahtuman aikana noin 200 sukututkimuksesta kiinnostunutta kävijää, joil-

le annettiin arkistojen esitteitä, tehtiin hakuja tietokannoista ja ker-rottiin yksityisten kes-kusarkistojen toimin-nasta. Esillä oli Elkan ja Kansan Arkiston koko-elmien kuvia teemasta ”Sukuni, perheeni pi-hapiirissä”. Yksityisiä keskusarkistoja esitel-tiin myös 13.11.2014 opiskelijoille suun-natussa tapahtumas-sa Porthanian aulassa Helsingin Yliopistolla.

Yksityiset keskusarkistot –yhdistys esittäytyi Kuulutko sukuuni –tapahtumassa Vantaalla. Pirjo Kaihovaara esittelemässä arkistoja.

21

Opiskelijoita Ykan tarjontaan tutustui noin 70. Esittely liittyi Pohjoismai-seen Arkistojen päivään.

Yksityiset keskusarkistot ry:n sivuilla (www.yksityisetkeskusarkistot.fi) esitellään yhdistys, kerrotaan yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista sekä annetaan linkki kuhunkin arkistoon. Sivuilta löytyy Arkistointiopas, jossa ker-rotaan arkistoinnin perusasiat ja lisäksi sivujen kautta on myös mahdollisuus lähettää kysymyksiä arkistointiin liittyen. Kysymyksiin vastaa se arkisto, jonka toimialaan kysymys kuuluu tai yhdistyksen puheenjohtaja. Sivustolle on raken-nettu myös intranet-osio arkistojen välistä keskustelua ja tiedonvaihtoa varten.

Työväen perinnelaitokset

Työväenperinnelaitosten kokoelmayhteistyö toimii siten, että museo vastaa esineistä, arkistot asiakirjoista ja Työväenliikkeen kirjasto painetusta kirjalli-suudesta.

Työväenperinne – Arbetartradition ry jatkoi Kansan Arkiston ja Työväen Ar-kiston kanssa työväenperinteen ja -kulttuurintutkimukseen ja tallennukseen liittyviä yhteisiä projekteja. Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston kuvaprojek-tista kerrotaan enemmän kuva-arkisto-osiossa.

Kansan Arkisto osallistui Työväentutkimus-vuosikirjan toimitustyöhön mui-den Työväenperinnelaitosten kanssa. Työväentutkimus edistää muistiorgani-saatioiden ja tiedeyhteisön vuorovaikutusta. Lisäksi vuosikirja kokoaa yhteen työväenhistoriaan liittyvät ajankohtaiset tapahtumat. Toimituskunnassa Kansan Arkistoa on edustanut Kari Määttänen.

Työväenmuseo Werstaan ja Työväen Arkiston kanssa käynnistettiin 1917/1918 muistovuosiin valmistautuminen. Työväenmuseo Werstas, Työväen Arkisto ja Kansan Arkisto päättivät perustaa satavuotistapahtumien suunnit-telua varten työväenliikkeen neuvottelukunnan. Tavoitteena on juhlavuosien aikana toteuttaa Tampereelle suurnäyttely teemalla sisällissodasta sopimus-yhteiskuntaan, koota arkistoista sisällissodan koskettavat tarinat verkkopal-veluun kaikkien suomalaisten luettavaksi sekä tuottaa sisällissotaan liittyvää oppimateriaalia koulujen historianopetusta varten. Lisäksi juhlavuosien aikana tulisi järjestää monipuolisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä muita juhlatapahtumia. Neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran 18.11.2014 Helsingissä.

Kansan Arkiston ystävät ry Kansan Arkiston ystävät ry on vuonna 1994 perustettu yhdistys, jonka tarkoi-tuksena koota yhteen työväenliikkeen aatteellisista, sivistyksellisistä ja järjes-töllisistä perinteistä ja historiasta kiinnostuneita kansalaisia, kehittää ja tukea Kansan Arkiston toimintaa sekä syventää työväenperinnetyön tuntemusta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Veli-Pekka Leppänen ja hallituksen jäseniä olivat Kauko Aaltonen, Helena Hölttä, Arja Mäntyniemi, Pentti Laine, Taisto

22

Terävä ja Jaakko Tiainen. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 18.3.2014. Yhdis-tyksellä oli toimintavuoden lopussa 148 henkilöjäsentä. Kansan Arkiston Ystävät ry järjesti kertomusvuonna kahdeksan keskusteluti-laisuutta. Kansan Arkistossa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui 339 henkilöä. Tilaisuuksista tiedotettiin kirjeitse, sähköpostilla ja ilmoituksilla Kansan Uuti-sissa ja Helsingin Sanomissa sekä arkiston Facebook-sivustolla. Tilaisuuksien käytännön järjestelyt toteutti Kansan Arkisto.

Ystävät ostivat ja lahjoittivat Kansan Arkistolle äänentoistolaitteet. Yhdistys avusti vuonna 2014 arkiston toimintaa 1900 eurolla.

Kevät 201418.2. Antero Jyränki ”Kansa kahtia, henki halpaa” (60 hlöä)18.3. Ville Laamanen ”Suuri levottomuus, Olavi Paavolaisen kulttuurinen kat-se ja matkat 1936–1939 (37 hlöä)22.4. Minna Maijala ”Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth” (25 hlöä)13.5. Teemu Keskisarja ”Viipuri 1918” (43 hlöä)

Syksy 201430.9. Sirpa Kähkönen ”Graniittimies” (67 hlöä)21.10. H.K. Riikonen ”Nukuin vasta aamuyöstä, Olavi Paavolainen 1903–1964. (36 hlöä)18.11. Pirkko Saisio ”Signaali” (39 hlöä)

Kansan Arkiston Ystävien puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen keskustelemassa kirjailija Pirkko Saision kanssa marraskuun kirjatilaisuudessa.

23

9.12. Lasse Nevala ”Punaisen paratiisin lapset” (32 hlöä)Keskusteluja veti Kansan Arkiston ystävien puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen.

Muu yhteistyö

Kansallisarkiston vetämä Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkosto jatkoi toi-mintaansa. Verkoston toiminta-ajatuksena on mm. edistää KDK:n toiminnassa mukana olevien arkistojen keskinäistä yhteistyötä ja tuottaa niiden yhteinen näkemys KDK-palveluiden kehittämiseen. Yhteistyöverkosto yhtenä toimin-tamuotonaan järjestää erilaisia seminaareja ja koulutustapahtumia. Verkosto on kirjannut toimintasuunnitelmaansa myös arkistosektorin kokonaisarkki-tehtuurikuvauksen sekä kuvailu- ja luettelointisääntöjen uudistamisen. Kansan Arkisto osallistui yhteistyöverkoston ohjausryhmän toimintaan.

Kansan Arkisto osallistui myös KDK:n käytettävyystyöryhmän toimintaan. Käytettävyystyöryhmän tavoitteena on tuoda KDK-asiakaskäyttöliittymä Finnan suunnittelu- ja toteutusprosessiin käyttäjälähtöisiä näkökulmia hank-keen eri vaiheissa.

11. Tilat

Kansan Arkisto toimii Helsingissä kahdessa eri toimipisteessä. Toimistotilat ja tutkijasali sekä 120 m2 suuruinen arkistomakasiini sijaitsevat Vetehisenku-ja 1:ssä. Kolme etämakasiinia sijaitsee Työpajankadulla. Makasiinitilaa on yh-teensä 691 neliötä.

12. Hallinto

Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkistosäätiön val-tuuskunnan muodostaa kaksikymmentä henkilöjäsentä.

Vuonna 2014 valtuuskunnan jäseninä ovat toimineet:VTM Riku Ahola, työnohjaaja Liisa Aura, piirisihteeri Heidi Auvinen, toimit-

sija Oiva Björkbacka, puheenjohtaja Matti Harjuniemi, opettaja Janne Hernes-niemi, toimistosihteeri Soile Hyvärinen, markkinointipäällikkö Loviisa Itäkan-nas, päätoimittaja Jouko Joentausta, toiminnanjohtaja Sirpa Kerman, järjes-tösihteeri Tanja-Riikka Knyazev, tutkija Joni Krekola, toiminnanjohtaja Laura Lodenius, tutkija Raimo Parikka, opintojohtaja Leo Partanen, toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen, historiantutkija dosentti Tauno Saarela, VTM Riikka Taa-vetti, lehtori Tutta Tallgren. Valtuuskunnan puheenjohtaja on kunnallissihteeri Aulis Ruuth ja varapuheenjohtajana jatkaa Soile Hyvärinen. Valtuuskunta piti vuosikokouksensa 14.4.2014.

Säätiön asioita hoitaa ja edustaa hallitus. Arkistosäätiön hallituksen puheen-johtajana vuonna 2014 toimi Tauno Saarela ja jäseninä Sirpa Kerman, Joni Krekola, Laura Lodenius, Raimo Parikka, Jorma Pikkarainen ja Riikka Taavetti.

24

Hallituksen sihteerinä on toiminut Kari Määttänen. Arkistosäätiön asiamiehe-nä sekä esittelijänä hallituksen kokouksissa on ollut Marita Jalkanen. Säätiön kirjanpitäjänä on toiminut Jari Salo ja tilintarkastajana Suomen Tilintarkasta-javerkko Oy, jossa vastuullisena henkilönä on HTM-tilintarkastaja ekonomi Timo Vilén.

Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Kokouksissa on käsitelty säätiön talous- ja henkilöstöasioita ja Kansan Arkiston toiminnan kehittämistä.

13. Henkilökunta

Kansan Arkiston työsuhteiseen henkilökuntaan kuului kuluneen vuoden ai-kana kahdeksan henkilöä, joista yksi oli osa-aikaeläkkeellä. Koko vuoden täy-siaikaista työpäivää teki seitsemän henkilöä. Työsuhteessa olleen henkilöstön työpanos oli 7,2 henkilötyövuotta. Arkistossa oli yksi työelämään tutustuva tet-harjoittelija. Vakituisten työntekijöiden kanssa käytiin toimintavuonna työ-ehtosopimuksen mukaiset kehityskeskustelut.

Vakinaiseen henkilökuntaan ovat vuoden aikana kuuluneet:

- Jalkanen Marita, FM, arkistonjohtaja- Kaihovaara Pirjo, VTL, erikoistutkija, osa-aikaeläkkeellä- Laitinen Reetta, FM, tutkija, vanhempainvapaalla- Lindgren Riitta, arkistomestari- Määttänen Kari, FM, tutkija- Ollikka Auli, arkistosihteeri, kuvankäsittelijä- Pursiainen Pia, tradenomi (YAMK), YTK, tutkija- Seppä Hilkka, tutkimussihteeri

Muut työntekijät ja harjoittelijat:

- Olavinen Iris 1.10.2014 alkaen, tutkija- Niskanen Sini, tet-harjoittelija 9.9.- 10.10.2014

Henkilökunnan luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät:

- Pirjo Kaihovaara: Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön hallitus- Marita Jalkanen: Yksityiset keskusarkistot ry:n puheenjohtaja, Ahaa ohjaus-ryhmän jäsen, Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön hallitus- Pia Pursiainen: Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston jäsen, Arkistoku-vailun kehittäminen AHAA-luettelointityöryhmän jäsen, KDK:n käytettävyys-työryhmän jäsen - Kari Määttänen: Työväentutkimus-lehden toimituskunta

25

Esittelyt

20.1. Eläkeläiset ry:n vierailu17.3. Kari Korpi, Kansan Arkiston tilaselvitys20.3. Eduskunnan tietopalvelu21.3. Turun taideakatemian Likka -ryhmä24.3. Louise Skyggebjerg, Arbejdermuseet & Arbejderbevægelsens Bibliotek og Arkiv, Tanska23.9. Helsingin yliopiston poliittisen historian ja talous-ja sosiaalihistorian opiskelijat19.11. Helsingin yliopiston kansatieteen opiskelijat

Henkilökunnan osallistuminen:

Koulutustilaisuudet ja seminaarit

6.3. Vuoden työväentutkimus-palkinnonjakotilaisuus, Työväenliikkeen kirjasto7.3. Matti Kuusi 100 vuotta seminaari, Työväenliikkeen kirjasto11.4. Työväen historian ja perinteentutkimuksen seuran graduseminaari, Tie-teiden talo15.4. 1918 valmistelupalaveri, Helsingin kaupunginarkisto26.4. Kansantalojen liiton seminaari, Vantaan puistokulma17.5. Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön juhlaseminaari27.5. Yksityisarkistot talteen –kutsuvierastilaisuus, Kansallisarkisto7.-8.6. Rakennusliiton kesäpäivät, Savonlinna2.7. Kivinokka-kuvien keruu, Kivinokka25.8. Työväen historian ja perinteentutkimuksen seuran kesäseminaari, Työ-väenmuseo Werstas1.9. Hankintapolitiikka-työpaja, Kansallisarkisto3.9. Linkity! – Kohti yhteentoimivaa metatietoa -seminaari, Kansallisarkisto16.9. Säätiöseminaari, Musiikkitalo11.10. Uudenmaan vasemmiston maakuntajuhla, Vantaan Puistokulma11.-12.10. Kuulutko sukuuni –sukututkimustapahtuma, Vantaa16.10. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran 30-vuotisseminaari Työväestön aatteet historiantutkimuksen kohteena, Tieteiden talo21.10. Muuttuva arkistokuvailu ja hakemistopalvelut, Kansallisarkisto24.10. Yksityiset keskusarkistot virkistyspäivä, Mannerheim-museo28.10. KSL 50 vuotta, Kirjan talo3.11. Yksityisarkistolain kuulemistilaisuus, opetus- ja kulttuuriministeriö8.11. Aatosta jaloa, Stadin työväenkirjallisuuspäivä, Työväenliikkeen kirjasto8.11. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton, SKDL 70 vuotta – historiaseminaari, Vartiokylän työväentalo13.11. Yka esittäytyy arkistojen päivänä, Helsingin yliopisto26.11. Ahaa-hanke Ahaalaisille, Kansallisarkisto

26

2.12. Työväentutkimuslehden julkistustilaisuus2.12. Pro Finlandia näyttelyn avajaiset, Kansallisarkisto15.12. Työväen museoyhdistyksen syyskokous16.12. Rohkea perintö, Työväenmuseo Werstas25.11. Työväenperinteen syysvuosikokous, Työelämän laadun kehittäminen, SAK31.12. SDNL / Vasemmistonuoret 1944-2014, 70-vuotisjuhlat, Kulttuuritalo

Aineistonoudot

8.5. Siikaranta-opisto11.-12.9. Kalajoki25.9. Karkkila18.10. Pori, Pihlava21.11. Hämeenlinna

Muut

Henkilökunnan arkistoalan koulutus:- Pia Pursiainen tradenomi (ylempi AMK)- Kari Määttänen ylempi arkistotutkinto

Muu koulutus:

- Marita Jalkanen johtamisen erikoisammattitutkinto

27

Liite 1. Asiakirjakokoelmat 31.12.2014

kpl hyllymetriä1. Järjestöjen arkistot 6 771 2 660 A Vanhan työväenliikkeen järjestöt 103 4 B Suomen Kommunistinen Puolue 975 476 C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt 292 13 D Kansandemokraattiset järjestöt / Vasemmistoliitto 2 669 804 E Ammatilliset järjestöt 1021 650 F Muut järjestöt 1 711 713

2. Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot 102 163

3. Erikoiskokoelmat 7 17 A Luokkasota 1918 3 B Työpaikkalehdet 1 C Ohjelmatoiminta 1 D Työväestön elinolosuhteet 1 E Poliittiset vangitsemiset 1919–1944 4 F Espanja 1936–39 1 U Vaihtoehtolehdet 1960–1970-luvuilta 6

4. Jäljenne- ja lehtileikekokoelmat 13 92

5. Henkilöarkistot 441 339

6. Muistelmat 1 101 9

7. Biograficakokoelmat 1 948 24

Yhteensä 3304

28

Liite 2. Erityisaineistokokoelmat 31.12.2014

kpl hyllymetriä8. Äänitekokoelma 9 877 67 9. Mikrofilmit 941

10. Käsikirjasto 13 993 229

11. Valokuvat ja negatiivit 1 140 545 210 Luetteloidut kuvat tietokannassa 30 704

12. Julisteet 6 795

13. Rakennuspiirustukset 1 169 14. Näyttelyt 216 15. Kuvataide (luetteloidut) 569 16. Rainat 554 Yhteensä 506

Oranssi ry; Tehtaankadun puutalojen suojelutempaus vuonna 1997.

29

Liite 3. Asiakirja-aineiston kartunta 2014 - uudet arkistonmuodostajat

JÄRJESTÖARKISTOT

1B Suomen Kommunistinen Puolue SKP(y):n Kaapelinvalmistajain osasto 1986-1991 SKP:n Ahjon osasto 1969-1971SKP:n Asolan osasto 1952-1990SKP:n Helsingin Autonkuljettajien osasto 1978-1990SKP:n Hyvinkään aluejärjestö 1950-1950 SKP:n Hyvinkään osasto 1951-1957SKP:n Jokuen osasto 1962-1983 SKP:n Järvenpään kaupungin ja ympäristön osasto 1984-1990SKP:n Kausalan osasto 1945-1998SKP:n Koverharin rauta- ja terästehtaan osasto 1976-1991SKP:n Nokia yhtymän Helsingin puolueryhmä 1976-1980SKP:n Pihlavan tehtaitten osasto 1988-1988SKP:n Plassin osasto 1961-1966SKP:n Pohjankylän osasto 1961-1989SKP:n Putaankylän osasto 1949-1989SKP:n Puurtilan osasto 1945-1960SKP:n Sirkkulan osasto 1961-1965SKP:n Toivolan osasto, Nurmijärvi 1980-1980SKP:n Varkauden kaupunkijärjestö 1967-1984SKP:n Varkauden konepajatyöläisten osasto 1947-1965SKP:n Varkauden osasto 1944-1984SKP:n Wärtsilän Järvenpään osasto 1984-1984

1C 1920- ja 1930 –lukujen vasemmistolaiset järjestötSalon nuorten työläisten opintoyhdistys 1929-1929Sotkamon kirkonkylän sosialidemokraattinen nuoriso-osasto 1920-1921Sotkamon sosialistinen kunnallisjärjestö 1919-1923Sotkamon työväen opintoyhdistys 1932-1932

1D1 Suomen Kansan Demokraattinen LiittoHämevaaran työväenyhdistys 1961-1988Jokelan järjestöedustajisto 1953-1954Kemin ravintolaväen kansandemokraattinen ryhmä 1977-1988Linnaisten demokraattinen yhdistys 1958-1985Porin mlk:n demokraattinen kunnallisjärjestö 1951-1957SKDL:n Jyväskylän liikuntaväen yhdistys 1983-1989SKDL:n Kalajoen yhdistys 1955-1989

30

SKDL:n Kausalan yhdistys 1960-1985SKDL:n Kelan yhdistys 1970-1976SKDL:n Ranuan kunnallisjärjestö 1970-1982SKDL:n Ylöjärven Takamaan yhdistys 1985-1991Tampereen liikealan kansandemokraatit 1977-1991Työväenyhdistys Alhaisi SKDL 1959-1972Varkauden Sosialistit 1971-1990Virttaan työväenyhdistys 1905-2001

1D2 Suomen Naisten Demokraattinen LiittoAsolan naiset 1950-1979Hyrylän demokraattiset naiset 1950-1990Imatran demokraattiset naiset 1946-1947Kalajoen demokraattiset naiset 1973-2005Lentävänniemen demokraattiset naiset 1975-1989Matinkylän Marjat 1973-1982Suinulan naiset 1952-2001Virttaan naiset 1955-1965

1D3 Vasemmistonuoret / Suomen Demokraattinen NuorisoliittoIitin sosialistiset nuoret 1970-1987Kalajoen demokraattiset nuoret 1948-1982Könönpellon demokraattiset nuoret 1949-1957Ylöjärven demokraattinen nuorisoklubi 1981-1985Ylöjärven demokraattiset työläis- ja opiskelijanuoret 1979-1984

1D5 Suomen Demokratian Pioneerien LiittoKalajoen demokratian pioneerit 1958-1985SDPL:n Kausalan osasto 1963-1968Sotungin pioneerit 1962-1967

1D6 VasemmistoliittoKalajoen vasemmistoliitto 1990-2007Karjaan vasemmisto – Karis vänster 1992-1999Valkeakosken vasemmistoliitto 1996-1998Vasemmistoliiton Luoteis-Tampereen yhdistys 2002-2008Vasemmistoliiton Ranuan yhdistys 1976-1993Vasemmistoliiton Ylimaan yhdistys 1969-1994

1E Ammatilliset järjestötKalajoen kunnalliset työntekijät KTV:n osasto 652 1986-2009Kalajoen puu- ja sekatyöväen osasto 1959-1966Kalajoen satamatyöntekijät 1948-1949

31

Kansan Uutiset työhuonekunta 1957-1999Kiannan metsätyöväen ammattiosasto 1967-1967Koverharin metallityöntekijäin ammattiosasto no 100 kansandemokraattinen ryhmä 1988-2003Lohtajan ja Himangan kunnalliset työntekijät KTV:n osasto 745 1972-2005PAM – Hotelli- ja ravintola-alan Lapin osasto 845 1988-2008Pihlavan puutyöväen ammattiosasto 92 1912-2013Rakennusliiton osasto 262, Ylivieska 1961-2001Rakennusliiton osasto 295, Ylivieska 1948-1994Rakennusliiton osasto 352, Tuusula 1975-1992Rakennusliiton osasto 359, Kalajoki 1975-2013Reposaaren sahan puutyöläiset 1930-1973Suomen Metsä- ja Uittotyöväenliiton Vuokinrannan osasto 1946-1949Suomen Muuraustyöntekijäin liiton osasto 17, Varkaus 1930-1935Suomen Rakennustyöläisten liitto ry:n osasto no 520, Toivakka 1967-1967Suomen Sahateollisuustyöväen liiton Kalajoen osasto 121 1919-1928Turun elintarviketyöntekijät 144 1962-2009Turun liha-elintarviketyöläisten ammattiosasto 071 1968-2010

1F Muut järjestötEntisten sotilaiden Salon toverikunta 1945-1945Etelä-Espoon Eläkeläiset 1964-2013Kalajoen Eläkeläiset 1967-2010Kalajoen teatteritalo Oy 1931-1993Kalajoen työväennäyttämö 1925-1949Kansan Sivistystyön liiton Järvenpään opintojärjestö 1981-1990Keravan rauhanpuolustajat 1980-1992Kommunistisen Työväenpuolueen Hyrylän osasto 1971-2007Kommunistisen Työväenpuolueen Keravan osasto 1988-1989Kommunistisen Työväenpuolueen Uudenmaan piirijärjestö 1988-2007Lattomeren pienviljelijäin osasto 1929-2013Liike 88 Salon paikallisjärjestö 1987-1989Martinniemen Eläkeläiset 2012-2012Martinniemen sosialidemokraattinen työläisnuoriso-osasto 1938-1939Pankkitoverit 1974-1982Pienviljelijäin liiton Satakunnan piirijärjestö 1965-1999Pietarsaaren ja ympäristön entisten sotilaiden toverikunta 1945-1945Pietarsaaren Kalamiehet 1980-2012Riihimäen Eläkeläiset 1971-2013Salon Parasta Lapsille 1948-1952Salon rauhankomitea 1952-1956Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran Friherssin osasto 1940-1940

32

Suomi-Neuvostoliitto-seuran Varkauden osasto 1953-1962Suomi-Venäjä-seuran Länsi-Vantaan osasto 2002-2006Suomi-Venäjä-seuran Porin osasto 1998-2012Suomi-Venäjä-seuran Ulvilan osasto 1977-2008Tampereen seudun lomahuolto 1964-1988Taulumäki Oy 1975-1983Toimitaloyhdistys – Föreningsgården 1952-2008Vantaan kulttuuri 1972-1973Vantaan rauhanpuolustajat 1991-1999Varkauden raittiusyhdistys tähti 1958-1973Varkauden työväen sivistysjärjestö 1954-1954Varkauden työväenjärjestöjen Oy 1946-1986

5 HENKILÖARKISTOTFagerblom EsterHaapala ElinaHaapala SanelmaHonkonen LeenaLaakso JukkaLaakso LinneaLindström EskoMänttäri JarkkoPekkarinen Eino perhearkistoRuuth AulisRäsänen Asko, rehtoriSnellman Oskar Alexander sukuarkistoTallgren TuttaToivonen Martta ja Eino

33

Liite 4. Tutkijapalvelu 2014 kpl

Tutkijakäynnit 1260 Tilaukset 611 Tilatut arkistoyksiköt 1609 Tilatut valokuvatiedostot 1100 Tilatut äänitteet 42Tilatut valokopiot + pdf:t 1324 Kaukolainat 5 Puhelintiedustelut 160 Sähköpostitiedustelut 155 Valokuvia koskevat tiedustelut 160

Tilausten jakautuminen: kappaleet yksiköt

1A Vanhan työväenliikkeen järjestöt 7 71B Suomen Kommunistinen Puolue 74 1841C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt 13 281D Kansandemokraattiset järjestöt 97 2481E Ammatilliset järjestöt 32 741F Muut järjestöt 93 2542 Työväenlehtien ja kirjapainojen arkisto 15 383 Erikoiskokoelmat 39 954 Jäljenne ja lehtileikekokoelmat 7 255 Henkilöarkistot 128 3446 Muistelmat 30 1167 Biograficakokoelmat 25 408 Äänitteet 11 42Kirjat 26 53Valokuvat / vain tutkijasalitilaukset, 14 63 ei sisällä tietokantahakuja! Tilaukset yhteensä 611 1611

34

Kansan Arkiston ja Toimihenkilöarkiston työntekijöitä tutustumassa Teatterimuseon näyttelyyn.

Ahmoon työväentalolta luovutettiin arkistoon käsinkirjoitettuja Nuoriso Toveri - seinälehtiä.

Liite 6. Asiakirjojen luokittelu

1. Järjestöjen arkistot A. Vanhan työväenliikkeen järjestöt B. Suomen Kommunistinen Puolue C. 1920 - ja 1930 -lukujen vasemmistolaiset järjestöt D. Kansandemokraattiset järjestöt ja Vasemmistoliitto 1. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) 2. Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (SNDL) 3.Vasemmistonuoret ( Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto, SDNL) 4. Sosialistinen Opiskelijaliitto (SOL) ja Kansandemokraattiset Opiskelijajärjestöt (KOJ) 5. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (SDPL) 6.Vasemmistoliitto (Vas) E. Ammatilliset järjestöt 1. Keskusjärjestöt, ammattiliitot (muut kuin 1E 4 - 1E 9) 2. Ammatilliset yhteisjärjestöt ja neuvostot 3. Ammattiosastot 4. Kumi- ja nahka-ala (liitot ja osastot) 5. Kutomatyöväen liitto ja osastot 6. Muurarien liitto ja osastot 7. Rakennusliitto ja osastot 8. Satama- ja kuljetusala (liitot ja osastot) 9. Elintarvikeala (liitot ja osastot) (uusi luokka 2008)F. Muut järjestöt 1. Eläkeläisjärjestöt 2. Raittiusjärjestöt 3. Kansan Sivistystyön Liitto KSL jäsenjärjestöineen 4. Järjestötaloyhdistykset, Kansan Talojen Liitto/Kulttuurityön Keskus 5. Pienviljelijäliitto ja pienviljelijäyhdistykset 6. Suomen Sosialistinen Nuorisoliitto ja sen yhdistykset 7. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran piirit ja osastot, Suomen-Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden Seura (SNS I) 8. Suomen Rauhanpuolustajat SRP jäsenjärjestöineen 9. Muut järjestöt 2. Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot 3. Erikoiskokoelmat A. Suomen luokkasota 1918 B. Työpaikkalehdet C. Ohjelmatoiminta D. Työväen elinolot E. Poliittiset vangitsemiset 1919-1944 F. Espanja 1936-1939 U. 1960- ja 1970- lukujen vaihtoehtolehdet 4. Jäljenne ja lehtileikekokoelmat 5. Henkilöarkistot6. Muistelmat A. Elämäkerrat B. Vuoden 1918 kansalaissotaan liittyvät muistelmat C. SKP:n toimintaan liittyvät muistelmat D. Muistelmat toiminnasta työväenliikkeessä E. Sosiaalisten olojen kuvaukset F. Merkintöjä elämästä- kilpakeruu 1995 7. Biograficakokoelmat8. Ääni- ja kuvatallenteet