Kaava-alueen sijainti ja rajaus

Suunnittelualue sijaitsee Määrlahdessa, noin 1,5 km kaupungin keskustasta itään. Suunnit-

telualue on kooltaan noin 8 hehtaaria.

Määrlahden asuinalue sijaitsee Loviisan tiiviin keskusta-alueen itäisellä laidalla. Loviisan-

lahti erottaa asuinalueen ydinkeskustasta. Kaavamuutosalue on rakentamatonta lukuun

ottamatta katuja, palvelutalon tonttia ja vesi-, viemäri-, hulevesi- ja kaukolämpölinjoja. Alue

rajautuu itäreunastaan suljetun kaatopaikan alueeseen. Pohjoisessa, lännessä ja etelässä

suunnittelualue rajautuu asuinkortteleihin. Lahden itärantaan on valmisteilla erillinen ase-

makaava, jonka toteutuessa alueelle rakentuu uusia asumisen ja palvelujen alueita, ja pää-

sy merenrantaan mahdollistetaan ranta-alueita kehittämällä.

Suunnittelualueen sijainti.

Kaavan tarkoitus

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on selvittää, onko suunnittelualueelle mahdollista sijoit-

taa uusia omakotitalotontteja sekä asuintaloille, toimitilarakennuksille ja palveluasumiselle

soveltuvaa rakennusoikeutta muuttamalla olemassa olevaa toteutumatonta ja vanhentunut-

ta asemakaavaa. Kaavan tavoitteena on luoda edellytykset eheälle, kaupunkirakenteeseen

luontevasti liittyvälle täydennysrakentamiselle. Kaavoituksella tutkitaan myös vaihtoehtoja

pysäköintialueiden uudelleenjärjestelyyn. Asemakaavamuutosalueella rakenteilla olevalle

palvelutalolle on myönnetty poikkeuslupa, ja kaavassa osoitetaan alueelle ajanmukainen

kaavamerkintä.

Loviisan pohjoisosan–Tesjoen osayleiskaavassa (LOTES) suunnittelualueen itäpuolisilla

metsäalueilla on merkitty olevan erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, ja suljettu kaatopaikka

on merkitty kaavassa lähivirkistysalueena. Asemakaavoitettavan alueen suunnittelutyön

yhteydessä tutkitaan myös näiden alueiden kehittämistä virkistysalueina ja kehitettävien

ulkoiluverkostojen liittymistä asuinalueeseen. Nämä alueet eivät kuitenkaan sijaitse ase-

makaavamuutosalueella.

LIITEASIAKIRJAT

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Liite 2 Vaihtoehto 1

Liite 3 Vaihtoehto 2

Liite 4 Havainnekuva 1

Liite 5 Havainnekuva 2

MUUT ASIAKIRJAT, TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI:

Essonmäen suljetun kaatopaikan vesien ja kaasuntarkkailu, vuosiyhteenveto 2015.

Loviisan pohjoisosan ja Tesjoen osayleiskaavan luontoselvitys, Ympäristösuunnitte-

lu Enviro Oy, 2006.

Loviisan pohjoisosan ja Tesjoen osayleiskaava, luontoselvityksen täydennys, Ympä-

ristösuunnittelu Enviro Oy, 2007.

Loviisan liito-oravaselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2008.

Loviisan pohjoisosien ja Ruotsinpyhtään Tesjoen osayleiskaava-alueen arkeologi-

nen inventointi, Museovirasto/T. Rostedt, 2007.

Loviisan lepakkokartoitus, Batcon Group/Siivonen, 2005.

Loviisan kaupungin alueen kasvillisuuskartoitus sekä yleinen kuvaus linnustosta,

Maud Östman, 1994.

Taajamametäsuunnitelma, CareliaForest 2004.

1

1. LÄHTÖKOHDAT

1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue sijaitsee Loviisan taajama-alueen itäosassa, noin 1,5 kilometrin päässä

keskustasta. Suunnittelualue on kooltaan noin 8 hehtaaria. Alue on pääosin rakentamaton-

ta lukuun ottamatta katuja, palvelutalon tonttia ja vesi-, viemäri-, hulevesi- ja kaukolämpö-

linjoja.

Kevyenliikenteenväylä Sihteerinkuja kulkee suunnittelualueen länsirajalla. Sihteerinkujan

pohjoispäässä korttelin 1024 kerrostalot sijaitsevat tien länsipuolella ja kerrostaloille osoi-

tettu parkkialue suunnittelualueella, Sihteerinkujan itäpuolella. Maaherrankujan ja Sihtee-

rinkujan välissä sijaitseva kortteli 1023 on kaavoitettu kerros- ja rivitalojen korttelialueeksi.

Kortteli on metsäinen ja alueella nousee pieni mäki. Korttelin eteläosaan on poikkeusluvalla

valmistumassa palvelutalon tontti. Nordenskiöldintieltä pohjoiseen suuntautuu asfaltoima-

ton Kamreerinkuja, jota ympäröivät kerros- ja rivitalojen korttelialue sekä autopaikkojen

korttelialue eivät ole toteutuneet.

Maaherrankujan itäpuolella on matala, kostea alue, josta edelleen itään maasto nousee

kallioisena mäkenä. Mäen päällä olevaa metsäistä aluetta hyödynnetään ulkoilumaastona.

Ulkoilureitit johtavat suunnittelualueen lounaisosaan Sihteerinkujalle sekä kaakkoon Peik-

kovuorentien kääntöpaikalle.

Etelässä suunnittelualue rajautuu Leppätiehen, jonka varrella on pientalotontteja. 1½-

kerroksiset pientalot ovat julkisivuiltaan tiiltä ja puuta. Alue on alkanut rakentumaan 1980-

ja 1990-lukujen taitteessa, ja uusimmat taloista on rakennettu 2010-luvulla.

Suunnittelualuerajauksen itäpuolella entinen kaatopaikka on suljettu vuonna 2004, ja jäte-

täytön alue on myöhemmin päällystetty suojaavilla kerroksilla. Alueella tehdään vesien ja

kaasuntarkkailua. Voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti aluetta tullaan kehittämään

virkistysalueena.

Suunnittelualue ilmakuvassa vuodelta 2007.

2

Suunnittelualueen itäisen osan mäntyvaltaista metsää.

Näkymä ulkoilualueelta rakenteilla olevalle palvelutalolle.

1.2 Luonnonympäristö

1.2.1 Korkeussuhteet

Suunnittelualueen maasto on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa. Alueella korkeudet

vaihtelevat 5–20 metriä merenpinnasta. Alavinta maasto on palvelutalon tontilla sekä Maa-

herrankujan ympäristössä. Maasto nousee suunnittelualueen länsipuolella, missä mäen

päälle on rakennettu kerrostaloalue, sekä idässä entiselle kaatopaikalle noustaessa. Kor-

keimmat kohdat maastossa nousevat suunnittelualueen itäosissa 18–20 metriä merenpin-

nan yläpuolelle.

Asemakaavamuutosalueen ulkopuolella, mutta läheisyydessä sijaitseva entinen kaatopaik-

ka sijaitsee kallioisten mäkien välisessä maastopainanteessa, ja jätetäyttö on enimmillään

kymmenen metriä. Itäosassa jätetäyttöä peittävä pinta on samassa korkeudessa ympäröi-

vän maaston kanssa, mutta lännessä rinteen jyrkkyys on noin 25°. Mäki laskeutuu kohti

suunnittelualueen rajausta, maaston ollessa alavinta Nordenskiöldintien itäisessä päädys-

sä. Entisen kaatopaikan itäpuolella nousee Trollberget, selänteen lakialue korkeimmillaan

38,6 metriin meren pinnan yläpuolelle.

3

Suunnittelualueen ja lähiympäristön korkeussuhteet.

Entinen kaatopaikka on peitetty suojaavilla kerroksilla. Kuvassa näkymä Nordenskiöldintien jatkeena olevalta, kaa-topaikalle johtavalta tieltä.

4

1.2.2 Maa- ja kallioperä

Suunnittelualueen maaperä on valtaosin moreenia. Keskiosissa aluetta maaperä on kallio-

ta, ja paikoin on avokallioita. Metsäiset alueet ovat paikoin melko kivikkoisia, etenkin Peik-

kovuorentien päässä tien itäpuolella sekä palvelutalon eteläpuolella kohdassa, jossa maas-

tonpinta lähtee nousemaan. Palvelutalon kaakkoispuolella maastossa sijaitsee suuri siirto-

lohkare. Maaherrankujan ympäristössä ja rakenteilla olevan palvelutalon alueella maaperä

on savea, ja alavilla alueilla vesi jää paikoin seisomaan.

Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maaperä.

Palvelutalon eteläpuolella maasto nousee kivikkoisena. Näkymä Sihteerinkujalta itään.

5

1.2.3 Vesistöt ja vesitalous

Suunnittelualueella ei ole vesistöjä, mutta Loviisanlahti sijaitsee noin 500 metriä suunnitte-

lualueesta länteen. Maastonmuodoista johtuen alueelle muodostuu useisiin paikkoihin pie-

niä kosteikkoja. Korkeimmat alueet ovat metsäisiä, ja ne pidättävät hyvin sade- ja sulamis-

vesiä. Haihtumattomat ja maaperään imeytymättömät vedet valuvat pintavaluntana alaville

paikoille. Maaperän savisuudesta johtuen imeyntä on heikkoa, ja vesiä ohjataan sade-

vesiverkkoon, jotta ne saataisiin pois alueelta. Suunnittelualueelle on rakennettu sade- ja

jätevesijohtoja Nordenskiöldintien, Sihteerinkujan sekä Peikkovuorentien tielinjausten mu-

kaisesti. Hulevesiä ohjataan pohjoisessa Trollbergetinojan putkitettuun osuuteen. Poikke-

usluvan saanut ja vuonna 2017 rakenteilla oleva palvelutalon rakennus sijaitsee suunnitte-

lualueen alavimmalla paikalla, minne hulevesiä ohjautuu aluetta ympäröiviltä mäiltä. Palve-

lutalon tontin eteläpuolella maasto on kosteaa, ja myös Maaherrankujan itäpuolella on kos-

teita paikkoja. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella.

1.2.4 Kaavamuutosalueen ulkopuolella sijaitseva suljettu kaatopaikka

Suljettu kaatopaikka sijaitsee asemakaavamuutosalueen ulkopuolella, suunnittelualueesta

itään. Suljetun kaatopaikan alueella ja ympäristössä on tehty jäteveden laadun seurantaa

kaatopaikan sulkemisesta lähtien. Kaatopaikkavedet on johdettu vuodesta 2006 lähtien

Loviisan kaupungin viemäriin Vårdön puhdistamolla käsiteltäviksi. Vuonna 2008 kaatopai-

kan päälle rakennettiin vesieristyskerros, josta lähtien vesieristyskerroksen ja niskaojien

keräämät puhtaat vedet on johdettu näytteenottokaivon kautta lännen suuntaan Trollberge-

tinojaan, josta vedet päätyvät Loviisanlahteen. Keväällä maan ollessa roudassa pieniä

määriä pintavettä voi ohjautua myös eteläsuuntaan Peikkovuorentien varrella olevien

asuinkiinteistöjen suuntaan. Tämän virtaussuunnan estämiseksi alueelle on rakennettu

maapato. Kaatopaikan lähiympäristössä ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja. (Esson-

mäen suljetun kaatopaikan vesien ja kaasuntarkkailu. Vuosiyhteenveto 2015.) Kaavamuu-

tosalueella sijaitsee kolme pintaveden havaintoputkea (Hp9, Hp11 ja Hp12) ja yksi pintave-

den tarkkailupiste (P4).

Kartta suljetun kaatopaikan vesien ohjauksesta ja tarkkailupisteistä (Finnish Consulting Group, Essonmäen suljetun kaatopaikan vesien ja kaasuntarkkailu. Vuosiyhteenveto 2015.) Kaavamuutosalue on kartalla tummennettuna.

6

1.2.5 Luonnonsuojelu

Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsee metsälain puitteissa suojeltu kalliometsä, joka ra-

jautuu etelässä ja idässä Leppätiehen sekä erillispientalojen korttelialueeseen. Vähäpuus-

toinen kalliometsä poikkeaa ympäristöstään ja on luonnonoloiltaan monimuotoinen kohde.

Alue on kooltaan noin 0,5 hehtaaria. (Taajamametsänhoidon suunnitelma).

Noin 600 metriä suunnittelualueesta itään sijaitsee Krutkällarträsket, paikallisesti arvokas ja

kasvillisuudeltaan monipuolinen suo. Länsiosa suosta on suursaranevaa, jonka kaakkois-

puolella suon keskivaiheilla on lyhytkorsinevaa. Krutkällarträsketin koillis-, itä- ja eteläosa

ovat rämettä. Valtaosa rämeestä on isovarpurämettä, mutta reunoilla on paikoin myös tu-

pasvillarämettä. Suon pinta-ala on noin 3 ha. (Loviisan pohjoisosien ja Tesjoen osayleis-

kaavan luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro, 2006)

Suunnittelualueen lähiympäristön paikallisesti arvokkaat luontokohteet, kalliometsä ja lepakkohavaintoalueen raja-us.

1.2.6 Lepakot

Vuonna 2005 lepakkokartoituksen yhteydessä entisen maankaatopaikan ympäristössä ha-

vaittiin pohjanlepakkoja ja viiksisiippalajeja. Kartoituksessa alue kuuluu luokkaan III. Tämän

luokan alueet ovat laajempia alueita, ja lepakot saalistavat niillä aktiivisesti esimerkiksi vain

osan kesää. Kartoituksen yhteydessä ei kaavamuutosalueella havaittu lepakoiden talveh-

timis- ja lisääntymispaikkoja.

Lepakkohavaintojen alue ulottuu suunnittelualueen koillisosaan entisen maankaatopaikan

läheisyydessä. Lepakkoja havaittiin säännöllisesti arviolta 20 lepakkoa käyntikertaa kohti.

Havaituista lepakoista 10 % oli pohjanlepakkoja ja 90 % viiksisiippalajeja. Pohjanlepakko-

jen havaittiin saalistavan Mannerheiminkadun yllä ja metsien reunoissa. Se on yksi Suo-

men yleisimmistä lepakoista, ja menestyy hyvin kaupunkiympäristössä. Pohjanlepakkoja

tapaa yleisesti katulamppujen tuntumasta saalistamassa, eivätkä tiet, sähkölinjat yms.

muodosta pohjanlepakoille liikkumisesteitä.

7

Viiksisiippojen havaittiin saalistavan alueella maankaatopaikkaa ympäröivissä metsissä.

Viiksisiippalajit olivat kartoitusalueen yleisimpiä lepakoita. Heikon kaikuluotausäänen vuok-

si niillä on vaikeuksia ylittää laajoja aukeita, joilla ei ole maamerkkejä. Isoviiksisiippa ja viik-

sisiippa ovat metsäisissä ympäristöissä viihtyviä lajeja, ja ne karttavat valaistuja ja avonai-

sia alueita. Liikuntateiden ja leveiden teiden tai sähkölinjojen rakentaminen sekä avohak-

kuut saattavat karkottaa viiksisiipat alueelta. (Loviisan lepakkokartoitus 2005, Yrjö Siivonen

Batcon Group)

1.2.7 Kasvillisuus ja luontotyypit

Alueelle ei ole tehty koko suunnittelualueen kattavaa luonto- ja metsätyyppien kartoitusta.

Alue kasvaa valtaosin havupuuta, mutta kasvillisuus on vaihtelevaa. Ympäristössä näkyy

ihmisen ja asutuksen vaikutus, ja alueen metsiin on syntynyt polkuja. Korkeilla ja kuivilla

mäillä valtapuuna on mänty. Kosteilla alueilla puusto on kuusivaltaista. Myös pajuja, koivua

ja tervaleppää esiintyy. Maaherrankujan itäpuolella on pienellä alueella korven metsätyyp-

piä.

Suunnittelualueen kaakkoisosassa, maankaatopaikan eteläpuolella on nuorta–varttuvaa

mustikkatyypin männikköä. Suunnittelualueen läheisissä metsissä, Määrlahden asuinalu-

een itäpuolella on nuorta mustikkatyypin–puolukkatyypin männikköä sekä avohakkuuta.

(Loviisan pohjoisosien ja Tesjoen osayleiskaavan luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu En-

viro, 2006)

LOTES-osayleiskaavan luontoselvityksessä vuodelta 2006 Ulrikan lehto arvioitiin paikalli-

sesti arvokkaaksi kohteeksi, jonka alueelle ei tule osoittaa luonnonoloja muuttavaa maan-

käyttöä. Lehto sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella ja rajautuu pohjoisessa Manner-

heiminkatuun. Alueella on sekä tuoretta että kosteaa saniaisvaltaista lehtoa, ja metsikön

pohjoisosan valtapuustona on kookkaita tervaleppiä. Alueen halki virtaa oja. (Loviisan poh-

joisosien ja Tesjoen osayleiskaavan luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro, 2006)

Kuvissa suunnittelualueen maastoa Leppätien pohjoispuolella.

8

1.3 Maisema, rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö

1.3.1 Maisema ja rakennettu ympäristö

Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Itä-Uusimaa kuuluu eteläisen rantamaan

maisemamaakuntaan. Maisemamaakuntajakoa tarkentavassa maisematyyppijaossa suun-

nittelualue kuuluu sisälahtien rannikkovyöhykkeeseen, joka on sisäsaariston ja mannerran-

nikon sekä pohjoisemman maanviljelysvyöhykkeen vaihettumisvyöhykettä. Alue on tyypilli-

sesti maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Maisemaan kuuluvat keskiajalta periytyvät kylät, ja

kyliä yhdistävät vanhimmat tielinjaukset ovat säilyneet suurilta osin käytössä. (Itä-

Uudenmaan liitto 2007).

Maisemakuvaltaan suunnittelualue on pääasiassa metsäistä, ja korkeussuhteet tekevät

alueesta vaihtelevan. Suunnittelualue rajautuu asutukseen pohjoisessa, lännessä ja ete-

lässä. Lännessä mäelle rakennetut 6-kerroksiset kerrostalot luovat kontrastia matalalle pal-

velutalon tontille. Pohjoisempana Nordenskiöldintien ja Sihteerinkujan varrella nelikerroksi-

set kerrostalot ovat julkisivuiltaan betonisia, ja väritykseltään punaisia, oransseja ja keltai-

sen sävyisiä. Nordenskiöldintien pohjoispuolella kaksikerroksisten asuinrakennusten väritys

on vaalea.

Näkymä Sihteerinkujalta palvelutalon ja kerrostalojen suuntaan.

Näkymä Nordenskiöldintien ja Kamreerinkujan risteyksestä länteen.

9

Suunnittelualueen eteläpuolella pientalojen korttelialueet ovat pienimittakaavaisia, ja viher-

alueita on runsaasti. Alueelle kaavoitetuista 69 pientalotontista yhdeksän on rakentamat-

tomia. Viisi rakentamatonta tonttia on kaupungin omistuksessa, ja näistä kaksi kuuluu kaa-

vamuutosalueeseen. Nämä kaksi pohjoisinta tonttia Peikkovuorentien itäpuolella on jätetty

rakentamatta. Alueella sijaitsee entisen kaatopaikan vesien tarkkailupiste. Suunnittelualu-

een itäpuolella näkymät rajautuvat entisen kaatopaikan muodostamaan mäkeen.

Kuvia pientaloalueelta. Ylinnä on Peikkovuorentien pohjoisosassa olevia pientaloja. Yllä Leppätien eteläpuolista rakennuskantaa. Kaikilla tonteilla tehokkuusluku on 0,2 ja suurin sallittu kerrosluku 1,5.

Suunnittelualueen matalat osat ovat kosteita ja puusto paikoin risukkoista. Maaherrankujan

itäpuolella on vesipainanteita, ja Nordenskiöldintien ja Maaherrankujan risteyksessä on

pieni kumpare läjitettyä maata. Matalimmalta alueelta noustessa idässä, kaakossa ja ete-

lässä maasto on kivikkoista, ja alueella on siirtolohkareita sekä pieni kallionjyrkänne ja avo-

kallio. Korkeammilla alueilla vaihtelevat kangasmetsä ja avokalliot.

1.3.2 Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Suunnittelualueella ei ole paikallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä.

Määrlahden asuinalueelle käännyttäessä Mannerheiminkadulta tien pohjoispuolelle jää

Loviisan maalinnoitus, joka on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä.

Maalinnoitus on Suomenlinnan päälinnoituksen itäistä etuvarustusta ja se rakennettiin

Ruotsin 1740–luvun aluemenetysten jälkeen. Loviisan maalinnoituksen tarkoitus on ollut

valvoa Suuren Rantatien liikennettä. (Museovirasto)

10

1.3.2.1 Muinaisjäännökset

Suunnittelualueen läheisyydessä on Loviisa Ulrika, käytöstä poistunut kivisilta vanhan ran-

tatien varrelta. Vanha kivisilta sijaitsee nykyisen Loviisaan johtavan maantien pohjoispuo-

lella. Leveydeltään kahdeksanmetrinen kivisilta on tehty lohkotuista kivistä ja on kohtuulli-

sessa kunnossa. Silta on osa vanhan rantatien linjausta ja se jäi pois käytöstä 1900-luvulla,

kun nykyinen maantie rakennettiin noin 20 metriä sen eteläpuolelle. Kiinteät muinaisjään-

nökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. (Loviisan pohjoisosien ja Ruotsinpyhtään Tesjo-

en osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi, Museovirasto/T. Rostedt, 2007) Muinais-

jäännökseltä itään kulkee noin 250 metrin matkalla historiallinen tielinja.

Maisema- ja kulttuuriympäristökohteet suunnittelualueen läheisyydessä (Loviisan pohjoisosien ja Tesjoen yleiskaa-va, liite 11)

Valokuva muinaisjäännöskohteesta suunnittelualueen pohjoispuolella (Loviisa pohjoisosien ja Tesjoen osayleiskaa-va, kaavaselostus, 2008.)

1.4 Virkistys

Suunnittelualueen metsäisissä osissa on ulkoilupolkuja. Sihteerinkuja on suosittu kevyenlii-

kenteen reitti, jonka varrella on lasten leikkipuisto noin 200 metriä suunnittelualueen raja-

uksesta etelään. Suunnittelualueen itäpuolella entinen kaatopaikka on muutettavissa virkis-

tysalueeksi, ja edelleen idässä on ulkoiluun sopivia metsäisiä maastoja. Reittejä rakenta-

malla ulkoilua voidaan ohjata virkistyspaikoille, kuten Krutkällarträsketin suolle ja Trollber-

getin mäelle. Länteen suunnittelualueesta on valmisteilla Määrlahden ranta-alueiden ase-

makaavan muutos, jonka on tarkoitus mm. mahdollistaa asukkaiden pääsy meren rantaan.

11

1.5 Suunnittelutilanne

1.5.1 Maakuntakaava

Alueella on voimassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka vahvistettiin

ympäristöministeriössä 30.10.2014. Alue on taajamatoimintojen aluetta. Merkinnällä osoite-

taan asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat raken-

tamisalueet.

1.5.2 Yleiskaava

Kaavamuutosalueella on voimassa kuntien yhteinen Loviisan pohjoisosan ja Ruotsinpyh-

tään Tesjoen osayleiskaava (LOTES), joka vahvistettiin ympäristöministeriössä 29.5.2008.

Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen alueita, asuinpientalojen alueita

ja lähivirkistysaluetta. Kaavamuutosalueesta itään entinen kaatopaikka on merkitty kaa-

vaan lähivirkistysalueena. Itäpuoliset maastot sekä suunnittelualueen kaakkoiskulma on

merkitty maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.

Ote LOTES-osayleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus on merkitty kaavakarttaan punaisella rajauksella.

1.5.3 Asemakaava

Alueella on voimassa neljään eri asemakaavaan kuuluvia alueita. Korttelin 1024 pysäköin-

tiin

varattujen alueiden ja erään puistoalueen osalta on voimassa 29.8.1975 vahvistettu

asemakaavan muutos. Korttelien 1023, 1026 ja 1027, korttelin 1022 osan sekä erään

puistoalueen osalta on voimassa 18.1.1980 vahvistettu asemakaavan muutos. Korttelin

1033

osan ja muutamien viheralueiden osalta on voimassa 6.3.1987 vahvistettu asemakaavan

muutos. Sihteerinkujan ja erään puistoalueen osalta on voimassa 11.9.1991 hyväksytty 3

asemakaavan muutos. Alueesta noin 1,2 ha on uutta asemakaava-aluetta. Alla olevaan

taulukkoon on tiivistetty nykyisen asemakaavan merkinnät ja määräykset.

12

Kortteli/alue Kaavan hyv./vahv. pvm.

Merkin-tä

Tiivistelmä kaavamääräyksestä

Korttelin 1024 pysä-köintialueet

29.8.1975 AP Pysäköintialue korttelin 1024 autoille.

1022 osa, 1023, 1027

18.1.1980 AKR Kerros- ja rivitalojen korttelialue. Tontille sijoitettavien asuin-rakennusten tai talousrakennusten enimmäispituus saa olla 35 metriä, ja asuinrakennusten enimmäiskorkeus 7 metriä sekä talousrakennusten enimmäiskorkeus 3 metriä. Tontille saa rakentaa 1-kerroksisia talousrakennuksia ja autokatoksia asukkaita varten. Tontilla olevaa puustoa ei saa kaataa ilman rakennusvalvontaviranomaisten lupaa. Ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, leikkipaikkoihin tai kulkuteihin, on istutettava sopivilla puilla ja pensailla. Tontit saa aidata aino-astaan pensasaidalla, jonka enimmäiskorkeus on 1½ metriä. Tontille on rakennettava leikkivälineillä varustettu leikkialue. Tontille rakennettavia asuntoja varten on toteutettava auto-paikkoja joko tontilla tai korttelissa 1026 yksi autopaikka 100 m² huoneistoalaa kohti.

1026 18.1.1980 AP Autopaikkojen korttelialue. Korttelille saadaan sijoittaa kortte-leiden 1022, 1023 ja 1027 autopaikkoja.

1033 osa 6.3.1987 AO Erillispientalojen korttelialue. Tontilla saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Kokonaan maanpäällistä tai maanalaista kellaria ei saa rakentaa.

Keski- ja itä-osan viher-alueet

6.3.1987 VL, VK, VP

VL = Lähivirkistysalue VK = Leikkikenttä VP = Puisto

Sihteerinkuja 11.9.1991 katu-alue

Kadun pohjoisosa on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu. Eteläosalla huol-toajoa ja tontille ajoa ei sallita.

Ote ajantasa-asemakaavasta. Kaavamuutosalueen ulkopuoliset alueet ovat kaavakartassa tummennettuina.

1.5.4 Rakennusjärjestys

Loviisan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan 31.5.2014.

13

2. SUUNNITTELUN VAIHEET

2.1 Osallistuminen ja yhteistyö

Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallis-

tumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1.

2.2 Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on selvittää, onko suunnittelualueelle mahdollista sijoit-

taa uusia omakotitalotontteja sekä asuintaloille, toimitilarakennuksille ja palveluasumiselle

soveltuvaa rakennusoikeutta muuttamalla olemassa olevaa toteutumatonta ja vanhentunut-

ta asemakaavaa. Kaavanlaadinnan yhteydessä on päädytty vaihtoehtona selvittämään

myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman yritystoiminnan sijoittamiseen suunnittelualueen

pohjoisosaan. Alueelle on kaavamuutoksen vireillä ollessa myönnetty poikkeuslupa ja

rakennuslupa vanhusten palvelutalon rakentamiselle. Kaavan tavoitteena on luoda edelly-

tykset eheälle, kaupunkirakenteeseen luontevasti liittyvälle täydennysrakentamiselle. Kaa-

voituksella tutkitaan myös vaihtoehtoja pysäköintialueiden uudelleenjärjestelyyn.

2.2.1 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet

Maaston matalissa osissa ympäristöä tulee kehittää niin, että alueelle syntyy miellyttävää ja

kaupunkimaista asuinympäristöä. Hulevesille järjestetään vesien viivyttämisen alueita tai

vesiä ohjataan pois alueelta.

Alueelle muodostetaan reittejä, jotka yhdistävät päättyviä tontti- ja kokoojakatuja. Syntyvä

verkosto palvelee erityisesti kevyttä liikennettä.

Korttelin 1024 kerrostaloille osoitetun parkkialueen uudelleen järjestäminen tulee ajankoh-

taiseksi kaavamuutoksen myötä. Kaavassa osoitetaan autopaikoitukselle riittävästi tilaa.

Korttelin 1023 uudelleen kaavoittamista ohjaavat alueelle myönnetty palvelutalon poikkeus-

lupa sekä jo rakentuneet katuyhteydet ja liittymät vesijohto-, sadevesi- ja jätevesiverkostoi-

hin. Hulevesien hallintaan tulee kiinnittää huomiota erityisesti palvelutalon tontin alueella ja

ympäristössä.

Kaavamuutosalueeseen kuulumatonta entisen kaatopaikan aluetta ideoidaan osana suun-

nittelutyötä. Alueen kehittämisessä huomioidaan alueen rajoitteet kasvillisuuden, maan-

muokkauksen ja pintavesien ohjaamisen osalta. Suunnittelua ohjaa LOTES-osayleiskaava.

3. ASEMAKAAVAN IDEASUUNNITELMIEN KUVAUS

3.1 Liikenne

Yhtenäisen liikkumisverkoston luomiseksi katuja yhdistetään kevyenliikenteen reiteillä toi-

siinsa. Sihteerinkujan linjausta muutetaan kadun pohjoispäässä nykyisestä noin 20 metriä

itään. Molemmat suunnitelmavaihtoehdot perustuvat samaan liikennesuunnitelmaan, lu-

kuun ottamatta eroavaisuuksia Kamreerinkujan sekä Peikkovuorentien jatkeen osalta.

Suunnitelmavaihtoehdossa 1 Kamreerinkujan paikalla on asuinrakennusten korttelialue.

Suunnitelmavaihtoehdossa 2 Kamreerinkuja osoitetaan tiealueena, jolta on ajoyhteys poh-

joiseen Mannerheiminkadulle.

3.2 Asuinkorttelit ja viheralueet

Molemmissa suunnitelmissa suunnittelualueen eteläosassa pientalotontteja on osoitettu

Leppätien pohjoispuolelle sekä Peikkovuorentien jatkeeksi rakennettavan kadun varteen.

Kerroskorkeudessa ja kattokaltevuudessa noudatetaan jo olemassa olevan rakennuskan-

14

nan mukaista rakennustapaa. Kaavaan lisätään kaupunkikuvallinen yleismääräys. Leppä-

tien varteen suunnitelluista tonteista läntisin rajoittuu Sihteerinkujaan ja itäisin avokallion

länsipuolella kulkevaan polkuun. Sihteerinkujan ja tontin väliin jää kolmion muotoinen alue,

jolla puusto ja maastonmuodot säilytetään.

Peikkovuorentien itäpuolella sijaitsevat kaksi rakentamatonta pientalotonttia on suunnitel-

missa muutettu lähivirkistysalueeksi luonnonoloista johtuen. Matala maasto ja hulevedet

tekevät tonteista huonoja rakennuspaikkoja, mistä johtuen alue sopii parhaiten ulkoilukäyt-

töön.

Vaihtoehtosuunnitelmassa 1 Peikkovuorentie jatkuu melko suorassa linjassa, ja uudet pien-

talotontit sijoittuvat kadun länsipuolelle. Uusi katulinjaus kaartuu hieman itään, jotta välty-

tään sijoittamasta tontteja avokalliolle. Vaihtoehtosuunnitelmassa 2 Peikkovuorentien jat-

keeksi rakennettava katu kaartuu voimakkaammin itään, jonka jälkeen katu kaartaa luotee-

seen. Kadun koillispuolelle sijoittuvat kaksi tonttia sijaitsevat maastossa korkeimmalla pai-

kalla, nykyisen korkeuden ollessa 18–18,6 metriä meren pinna yläpuolella (mpy). Peikko-

vuorentien nykyisessä päätepisteessä korkeustaso on 14 m mpy. Kadun lounais- ja länsi-

puolelle suunnitellut tontit ovat pinta-alaltaan 660–880 m2, ja tonttien metsään rajautuva

sivu on kaavassa määrätty säilytettäväksi luonnontilaisena noin seitsemän metrin levyisellä

kaistaleella. Tavoitteena on luoda luontoon sulautuva asuinalue, jolla sijaitsevaa metsäistä

ympäristöä pyritään säilyttämään.

Molemmissa suunnitelmissa korttelin 1023 eteläosa on osoitettu palveluasumiselle ja poh-

joisempi, Nordenskiöldintiehen rajoittuva osa korttelista osoitetaan asumiselle. Suunnitel-

massa 1 asuinkortteliin voidaan sijoittaa enintään 4-kerroksisia asuintaloja, ja suunnitel-

massa 2 on sallittu 2-kerroksisten kerrostalojen rakentaminen. Osa korttelin 1023 pysä-

köinnistä on osoitettu järjestettäväksi erillisellä pysäköintialueella Maaherrankujan itäpuolel-

la, Nordenskiöldintien ja Maaherrankujan kulmassa. Molemmissa suunnitelmissa korttelin

1024 pysäköintialue on siirretty Sihteerinkujan itäpuolelta kadun länsipuolelle, ja Sihteerin-

kujan linjaus on siirtynyt nykyisestä linjasta itään. Pysäköintialueen uusi sijainti korttelin

1024 rajassa kiinni mahdollistaa pysäköintialueen tontin liittämisen korttelissa sijaitseviin

tontteihin. Alueelle on toteuttamistavasta riippuen mahdollista sijoittaa 50–75 autopaikkaa.

Nordenskiöldintien pohjoispuolelle sijoittuvalle alueelle on suunnitelmassa 1 osoitettu

asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Nykyisen voimalaitoksen ja uuden asumiselle

osoitetun alueen väliin on osoitettu lähivirkistysaluetta ja parkkialue, jolle osoitetaan kortte-

lin 1023 autopaikkoja. Suunnitelmassa 2 Kamreerikujan molemmille puolille sijoittuu toimiti-

larakennusten korttelialuetta. Kamreerinkujalta on ajoyhteys Mannerheiminkadulle, ja Kam-

reerinkujan itäpuolelle sijoittuu kadunvarsipysäköintiä ja kevyen liikenteen reitti.

3.3 Hulevesien hallinta, viivyttäminen ja ohjaus

Hulevedet ovat maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta pinnoilta pois johdettavia sa-

de- ja sulamisvesiä. Vesiä ohjataan sadevesiviemäreitä pitkin pois asuinalueilta. Täyden-

nysrakentaminen aiheuttaa hulevesijärjestelmän lisäkuormitusta, ja pintavalunnan luontais-

ten valumareittien muuntaminen voi lisätä tulvimisriskiä.

Nordenskiöldintien suuntaisesti kulkevaan sadeveriviemäriin ohjataan ympäröivien kiinteis-

töjen hulevesiä sekä entisen kaatopaikan alueen hulevesiä. Voimalaitoksen itäpuolitse kul-

kevan ojan vedet ohjataan samaan sadevesiviemäriin. Entisen kaatopaikan alueella pinta-

vesien imeytyminen maahan on estetty vesieristysrakenteiden avulla. Vettä pääsee imey-

tymään vain pintakerrokseen, ja maahan imeytymätön vesi valuu pintavaluntana avo-ojiin

tai poistuu haihdunnan myötä.

Täydennysrakentaminen lisää hulevesien määrää, kun vettä läpäisemättömien pintojen

määrä kasvaa. Suunnitelmavaihtoehdoissa hulevesille on esitetty viivytysratkaisuja, joiden

tarkoitus on varastoida ja viivyttää hulevesiä, sekä lisätä ympäristön viihtyisyyttä. Kasvilli-

suus lisää puhdistusvaikutusta sitomalla itseensä hulevesien kuljettamia ravinteita. Hule-

15

vesien hallitseminen alueella on tarpeen, jotta hulevedet eivät aiheuta tulvimista rank-

kasateiden ja lumien sulamisen aikaan. Suunnittelualueen alavimmalla alueella palveluta-

lon ja Maaherrankujan sekä osittain Sihteerinkujan ympäristössä hulevesiä kertyy painan-

teisiin korkeammilta alueilta. Suunnitelmissa Peikkovuorentien jatkeeksi esitetty katuosuus

ja sen varrelle sijoittuvat pientalotontit lisäävät osaltaan hulevesiä, jotka ohjautuvat alavaan

maastoon.

3.4 Hulevesien hallinnan suunnitelma

Nordenskiöldintien mukaiseen sadevesiviemäriin sekä sen Sihteerinkujan ja Maaherranku-

jan suuntaisiin pistoihin ohjataan hulevedet, jotka syntyvät korttelin 1023 alueella sekä

Kamreerinkujaa ympäröivällä alueella. Nordenskiöldintien eteläpuolella on molemmissa

suunnitelmissa esitetty sijaitsevaksi pysäköintialue, jolle voidaan sijoittaa korttelin 1023

autopaikkoja.

Peikkovuorentien pohjoiseen suuntautuvan jatkeen varrelle sekä Leppätien pohjoispuolelle

on osoitettu molemmissa suunnitelmissa erillispientalojen korttelialueita. Katoilta ja pihoista

valuvat vedet suuntautuvat suurelta osin maastoon, joka on tarkoitus säilyttää mahdolli-

simman luonnonmukaisena. Vaikka maasto sitoo hyvin hulevesiä, voi rakennusten, katujen

ja autopaikkojen rakentaminen kasvattaa alueella syntyvien hulevesien määrää.

Korkeammilta alueilta hulevedet ohjautuvat Maaherrankujan itäpuolelle ja palvelutalon ton-

tin eteläpuolelle, missä vesi lammikoitui jo lähtötilanteessa tarkasteltuna. Maastoa ehdote-

taan muokattavaksi niin, että syntyy riittävän syviä painanteita ja tilavuutta vesien viivyttä-

mistä varten. Näin voidaan tasata virtaamahuippuja esimerkiksi rankkasateiden aikaan.

Osa alavaa aluetta voidaan muokata biopidätysalueeksi. Kasvillisuuden peittämät painan-

teet viivyttävät hulevesiä ja kasvillisuus soudattaa niistä epäpuhtauksia. Biopidätysalueen

eli sadepuutarhan sijoittaminen maaperältään savea olevalle alueelle edellyttää maaperän-

vaihtoa, sillä savimaa läpäisee vettä heikosti. Luonnonmukaiseen ympäristöön ehdotetaan

sijoitettavaksi alueelle ominaisia luonnonkasveja.

Entisen kaatopaikan mäkeä ympäröivät avo-ojat ohjaavat hulevesiä Nordenskiöldintien

itäiseen päähän, missä vedet ohjataan sadevesiviemäriin. Mäen itäpuolella oja putkitettai-

siin osalla matkaa, paikalla jolla mäenlaskurinteen alapuolinen tasanne sijaitsee.

3.5 Ulkoiluverkosto ja viheralueet

Alueen katuverkosto yhtenäistyy uusien tieyhteyksien myötä. Suunnitelmassa 2 Peikkovuo-

rentien päässä on kevyen liikenteen ohjeellinen reitti, joka liittyy Nordenskiöldintiehen. Sih-

teerinkujalta kevyen liikenteen reitti liittyy uudella kevyen liikenteen reitillä Maaherranku-

jaan. Asuinalueelta on Nordenskiöldintieltä ja Peikkovuorentieltä kulkuyhteyksiä entisen

kaatopaikan alueella olevalle virkistysalueelle. Suunnitelmassa 2 on kulkuyhteys Kamree-

rinkujaa pitkin pohjoiseen Mannerheiminkadulle.

Maaherrankujan itäpuoliseen maastoon sekä poluille on kulku hulevesiaiheiden läpi. Kos-

teikkojen painanteet, hulevesien hallintaan liittyvät viheraiheet sekä kevyen liikenteen polut

muodostavat luonnonmukaisen virkistysalueen. Palvelutalon kaakkoispuolella uusi kevyen

liikenteen reitti kulkee tontin rajan ja pienen kallionjyrkänteen välissä. Reitin eteläpuolella

istutukset, puusto ja hulevesipainanne luovat viihtyisää ympäristöä.

Entiselle kaatopaikka-alueelle ei saa sijoittaa raskaita rakenteita, ja puut on poistettava jo

taimina, jotta juuret eivät pääse vahingoittamaan kaatopaikan vesieristyskerrosta. Suunni-

telmavaihtoehdoissa alue esitetään niittykasvillisuutta kasvavana mäkenä, jolla hiekkapoh-

jaiset polut ohjaavat kulkua ja leveämpi ulkoilupolku kiertää mäkeä. Läntisellä rinteellä on

talvisin mahdollisuus mäenlaskuun. Mäen laella sijaitsee hiekkapohjainen kenttä pelejä

varten, ja alueita voidaan rajata luonnonkivillä ja matalilla istutuksilla. Infotaulu kertoo alu-

een historiasta ja ohjaa ulkoilureiteille, jotka jatkuvat itään Trollbergetin mäelle ja Krutkäl-

larträsketin suolle.