Kainuulainen

työllisyydenhoidon

käsikirja

2

Sisällys

Alkusanat .................................................................................................... 4

Havaintoja Kainuun työllisyydenhoidosta ...................................................... 7

Tiivistelmä käsikirjan sisällöistä: Osiot A, B ja C ........................................... 8

OSIO A: Palvelut ja palvelutarpeet kohtaamaan ............................................. 9

Pitkäaikaistyöttömyys ja vaikeasti työllistyvät............................................. 9

Pitkäaikaistyöttömyys Kainuussa ............................................................. 10

Prosessiajattelu pitkäaikaistyöttömien palveluissa ................................... 12

Palveluiden oikea-aikaisuus ..................................................................... 13

Kohti työtä -malli ..................................................................................... 14

Kohti työtä -vaiheet + vaihe 0 ........................................................... 15

Kohtityötä -peruskuva ...................................................................... 17

Vaihe 1 Työhön kuntoutuminen ........................................................ 18

Vaihe 2 Työllistymisvalmiuksien edistäminen .................................... 19

Vaihe 3 Työhön siirtyminen .............................................................. 20

Vaihe 0 ............................................................................................ 21

OSIO B: Toimijoiden roolit työllisyyden edistämisessä ................................. 22

Kuntien rooli ........................................................................................... 23

Kuntien työllistymistä edistäviä palveluja .......................................... 24

Tolokusti kunnissa 1 ........................................................................ 25

Tolokusti kunnissa 2 ........................................................................ 26

Tolokusti kunnissa 3 ........................................................................ 27

Tolokusti kunnissa 4 ........................................................................ 28

Tolokusti kunnissa 5 ........................................................................ 28

3

Kainuun sote -kuntayhtymän rooli ........................................................... 29

Soten rooli työllisyyttä tukevana ....................................................... 30

Soten työllisyyttä tukevia palveluita .................................................. 31

Tolokusti sotessa ............................................................................. 32

TE-toimiston rooli ................................................................................... 33

Tolokusti TE-toimistossa .................................................................. 34

Kolmannen sektorin/yhdistysten rooli ..................................................... 35

Tolokusti yhdistyksissä .................................................................... 36

Kehittämishankkeet ................................................................................ 37

Yritysyhteistyö ........................................................................................ 38

Tolokusti yritysyhteistyötä ................................................................ 39

Tolokusti asiakkaana ............................................................................... 40

Tolokusti asiakastyössä ........................................................................... 41

OSIO C: Kehittämiskohteet: ”Jotain tolokkua ainakin näihin asioihin!” .......... 42

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ........................................................... 43

Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittäminen ................................. 44

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittävä resursointi ............................ 45

Työkyvyttömät työnhakijat palvelutarpeensa mukaiseen palveluun ........... 46

Työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyt ........................................ 47

Työmarkkinatuen kuntaosuus ................................................................. 48

Työmarkkinatukimaksuihin vaikuttaminen toimijoiden välisellä aidolla

yhteistyöllä ............................................................................................. 50

Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkojen lisääminen ................... 51

Ennakointi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ................................ 52

Lisää vaikuttavuutta tavoitteellisuuden, seurannan ja arvioinnin avulla ..... 53

Loppusanat ............................................................................................... 54

Liite ........................................................................................................... 55

4

Alkusanat

Tolokusti -kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja on laadittu

yhteistyössä kainuulaisten työllisyystoimijoiden kesken. Käsikirja

painottuu erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden teemaan, koska

pitkäaikaistyöttömyys on ollut jo pitkään Kainuun erityisenä

haasteena.

Käsikirjan tarkoituksena on:

Toimia vaikuttavuutta lisäävänä, työllisyystoimijoiden

työtä ohjaavana ja tukevana työkaluna.

Lisäksi:

Käsikirjassa nostetaan esille akuuteimpia

työllisyydenhoitoon liittyviä kehittämiskohteita ja -

tarpeita mm. päättäjien tietoisuuteen.

Tolokusti sisältää suosituksia ja toimintaehdotuksia, mutta

haastaa myös toimijat itse etsimään ratkaisuja esille

nostettuihin teemoihin. Käsikirja ei siis kaikilta osin anna ns.

valmiita vastauksia.

Käsikirjaa on tarkoitus päivittää ajan saatossa säännöllisin

väliajoin, aina kulloisetkin ajankohtaiset tarpeet, tilanteet, teemat

ja haasteet huomioiden. Esim. työnhakijoiden osaamisen

5

kehittämisnäkökulma sekä maahanmuuttajien työllisyyden

edistäminen on rajautunut tässä vaiheessa tarkastelun

ulkopuolelle. Silti myös nämä asiat tulee huomioida

työllisyydenhoidossa ja niitä tulee edistää.

Allekirjoittanut on vastannut käsikirjan laatimisesta ja

työstämisestä. Tehtäviini Kajaanin kaupungin

työllisyysasiantuntijana ja Kainuun TYP-johtajana on kuulunut

Kainuun työllisyysohjelman laatimisen lisäksi vastata työllisyyttä

edistävän yhteistyön lisäämisestä Kainuussa yli kuntarajojen.

Käsikirjan laatimistyötä pohjusti syksyllä 2015 toteutettu

työllisyyskysely. Kyselyn tulosten perusteella työllisyydenhoidon

koordinointi maakuntatasoisesti nähtiin tarpeelliseksi.

Ohjelmatasoisen dokumentin sijaan kaivattiin konkreettista ja

käytännönläheistä työkalua yhteistä tekemistä ohjaamaan.

Työllisyysohjelmatyö muuttui työllisyydenhoidon käsikirjan

laatimiseksi.

Työskentely käynnistyi syyskuussa 2015

asiantuntijaraatitapaamisella, jossa laaja-alaisesti eri näkökulmista

hahmoteltiin työttömyyden monimutkaista problematiikkaa ja

keskiöön nostettavia teemoja. Ryhmän kokoonpano ilmenee

käsikirjan liitteen kohdasta A. Asiantuntijaraatityöskentelyn

jälkeen käsikirjan sisältöjen työstämistä jatkettiin pienryhmässä,

jonka kokoonpano ilmenee käsikirjan liitteen kohdasta B.

6

Työllisyyden edistäminen on yhteistyötä, se ei ole vain jonkun

tietyn sektorin tai toimijan vastuulla. Toiminnan tuloksellisuus on

riippuvaista useista tekijöistä ja toimijoista. Yhteistyön merkitys

korostuu vastaisuudessakin.

Käsikirjaa on esitelty syksyn 2016 aikana Kainuun kuntien

valtuustoille, Kainuun sote-kuntayhtymän hallitukselle sekä

Kainuun TE-toimiston johtoryhmälle. Tavoitteena on toimijoiden

laaja sitoutuminen yhteisesti tärkeiksi koettuihin asioihin

työllisyyden edistämisessä.

Suuri kiitos kaikille Tolokusti -käsikirjan laatimistyössä mukana

olleille ajastanne ja asiantuntemuksestanne! Kun kainuulainen

tekee tosissaan ja kunnolla, se tekee:

Tolokusti!

Kajaanissa 29.11.2016

Anne Huotari

Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja

Kajaanin kaupunki

Kainuun TYP – Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

7

Havaintoja Kainuun

työllisyydenhoidosta

Syksyllä 2015 toteutetun Kainuun työllisyyskyselyn keskeisimpiä

tuloksia oli, että työllisyydenhoidon toimijakenttä koetaan

Kainuussa sirpaleiseksi. Toimijat toimivat liikaa omista

lähtökohdistaan käsin eli toiminnasta puuttuu yhteinen visio ja

suunnitelmallisuus. Selkeämpi työnjako ja toimijoiden roolien

kirkastaminen nähtiin tarpeelliseksi.

Kokonaisuuden hahmottamisen puute voi pahimmillaan vaikuttaa

siten, ettei kaikkia käytettävissä olevia resursseja osata hyödyntää

riittävästi tai tarkoituksenmukaisella tavalla, tai että toiminnoissa

on päällekkäisyyksiä, tai että palveluiden kokonaisuus ei kaikilta

osin vastaa todellisia tarpeita. Tällä kaikella on vaikutuksensa

työllisyydenhoidon vaikuttavuuteen, johon toivottiin kaikkiaankin

kiinnitettävän enemmän huomiota. Resursseja tarvitaan, mutta

toisaalta työllisyydenhoidon tuloksellisuus ei ole pelkästään

resurssien määrästä kiinni.

Kyselyn tulokset on huomioitu käsikirjan sisällöissä. Kyselyn

tuloksiin voi perehtyä tarkemmin Kajaanin kaupungin internet-

sivuilta löytyvästä pdf-tiedostosta ”Kainuun työllisyyden nykytila ja

tulevaisuus”.

8

Tiivistelmä käsikirjan

sisällöistä: Osiot A, B ja C

OSIO A: Palvelut ja palvelutarpeet kohtaamaan:

Osion keskeisenä sisältönä on työllisyyteen liittyvän

palvelurakenteen kuvaaminen sekä toimijoiden roolien

hahmottaminen osana kokonaisuutta. Tämä tapahtuu Tolokusti -

käsikirjaa varten luodun Kohti työtä -mallin avulla. Palveluita ja

palvelutarpeita tarkastellaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden

näkökulmasta. Osion sisällöt palvelevat etenkin

työllisyydenhoidon toimijoita.

OSIO B: Toimijoiden roolit työllisyyden edistämisessä

Toimijoilla on työllisyyden edistämisessä omat roolinsa.

Käsikirjassa avataan näitä rooleja ja otetaan kantaa eri toimijoiden

tolokkuun toimintaan.

OSIO C: Kehittämiskohteet

Kantaa otetaan myös akuuteimpiin kehittämiskohteisiin eli niihin

asioihin, joihin ainakin on syytä saada jotain tolokkua! Osio C:n

sisällöt on nostettu esille erityisesti myös päätöksentekijöitä

ajatellen. Vaikuttava työllisyydenhoito edellyttää riittäviä

resursseja ja tiettyjä painotuksia.

9

OSIO A: Palvelut ja

palvelutarpeet kohtaamaan

Tässä osiossa:

- Avataan pitkäaikaistyöttömyyden problematiikkaa

- Kuvataan prosessiajattelua pitkäaikaistyöttömien palveluiden

järjestämisessä

- Korostetaan palveluiden oikea-aikaisuuden merkitystä

- Esitellään palvelurakenteet ja palvelut vaiheistava Kohti työtä

-malli työllisyydenhoidon toimijoiden työkaluksi

Pitkäaikaistyöttömyys ja vaikeasti

työllistyvät

Pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa sitä, että työttömyys on kestänyt

yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Pitkäaikaistyöttömyys on

ollut jo pitkään Kainuun erityisenä haasteena.

Vaikeasti työllistyvä tarkoittaa sitä, että henkilö on ollut pitkään

työttömänä. Kunta maksaa nykylainsäädännön perustellaan osan

yli 300 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea

saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. Työttömyyden

pitkittymisestä johtuen kunnan maksuvastuulla olevia kutsutaan

vaikeasti työllistyviksi. Mitä pidempään työttömyys on kestänyt

(esim. yli 1000 päivää), sitä vaikeammin työllistyvistä on usein

kyse.

10

Joissain yhteyksissä käytetään myös käsitettä ”heikossa

työmarkkina-asemassa olevat”. Tähän määritelmään kuuluu esim.

pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä, osatyökykyisiä, vammaisia ja

maahanmuuttajia.

Pitkäaikaistyöttömyyden problematiikka on monisyistä ja

kokonaisuus monesti vaikeasti hahmotettavissa. Työllistymisen

esteet ovat moninaisia.

Pitkäaikaistyöttömyydessä ei useinkaan ole kyse

pelkästään puuttuvista työpaikoista tai

riittämättömästä osaamisesta suhteessa työnantajien

vaatimuksiin.

Vaikeasti työllistyvien tilanne ei siis ole ratkaistavissa pelkästään

avoimilla työpaikoilla. Heidän työllistymisedellytysten

vahvistamiseksi tarvitaan monenlaisia tukitoimia ja -prosesseja.

Pitkäaikaistyöttömyys Kainuussa

Lokakuukuun 2016 lopussa työttömänä työnhakijana oli yhteensä

4447 henkilöä. TE-toimiston asiakkaina olevien työttömien osuus

työvoimasta oli 13,1 %. Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä

olleita työnhakijoita oli yhteensä 1420, heistä 604 oli ollut

työttömänä yli kaksi vuotta.

11

Työttömyys on laskenut Kainuussa jo runsaan vuoden ajan, ja

ensimmäistä kertaa yli viiteen vuoteen myös pitkäaikaistyöttömyys

väheni Kainuussa lokakuussa 2016. Työvoiman kysynnän kasvu

näkyy siis myös pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisenä,

joskin hieman viiveellä.

Pitkäaikaistyöttömyys koettelee etenkin vanhempia ikäluokkia.

Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleista oli lokakuun 2016

lopussa 68 % yli 50-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömistä 60 % on

miehiä, ja miesten osuus työttömistä on yleensäkin suurempi kuin

naisten.

Lähes tuhannella työnhakijalla on TE-toimiston

asiakastietojärjestelmään merkitty vika, vamma tai sairaus. Lisäksi

käytännön työssä on tullut esille, että työnhakijoissa on

henkilöitä, joiden työkyky on puutteellinen. Usealla työnhakijalla,

joilla on diagnoosi, terveysrajoitetta ei ole selvitetty tarkemmin

eikä työllistymismahdollisuuksia kartoitettu.

Osatyökykyiset muodostavat alueella merkittävän

työvoimareservin. Tärkeää olisi tukea osatyökykyisten jäljellä

olevaa työkykyä siten, että paluu työmarkkinoille olisi esim. osa-

aikaisesti mahdollista. Toisaalta selkeästi työkyvyttömien

henkilöiden tulisi päästä eläkeselvittelyprosesseihin.

12

Prosessiajattelu pitkäaikaistyöttömien

palveluissa

Työtön työnhakija tarvitsee työtä. Työnhakijat, joilla on

merkittäviä sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia, eivät kuitenkaan

työllisty, vaikka työmarkkinatilanne olisi mikä, ellei heitä tueta

etsimään ja löytämään ratkaisuja ensisijaisempiin tarpeisiin ja

ongelmiin. Tästä syystä Tolokusti -käsikirjassa tarkastellaan

pitkäaikaistyöttömyyteen liittyviä palveluprosesseja ja puhutaan

poluista kohti työtä ja koulutusta.

Toisaalta tiedetään, että hyvän suhdanteen aikana myös

pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Siksi on tärkeää tukea pitkäänkin

työttömänä olleita heidän valmiuksiensa vahvistamiseksi ja

työkyvyn ylläpitämiseksi.

Asiakkaan palvelutarpeisiin on pureuduttava niiden

tärkeysjärjestyksen mukaisesti.

Mahdolliset työ- ja toimintakyvyn rajoitteet on selvitettävä ensin,

jotta voidaan ottaa ne huomioon kokonaistilanteessa. Myös

sosiaaliset ongelmat voivat vaikuttaa siten, että tarvitaan

kartoituksiin ja selvityksiin perustuvia räätälöityjä kuntoutus- ja

valmennusprosesseja, ennen kuin on realistista tavoitella vaikeasti

työllistyvän asiakkaan etenemistä kohti työtä ja koulutusta.

13

Palveluiden oikea-aikaisuus

Jotta työllisyydenhoito olisi vaikuttavaa, asiakkaan palveluiden

tulee olla oikea-aikaisia suhteessa hänen tilanteeseensa ja

tarpeisiinsa. Siis:

Oikea asiakas oikeassa palvelussa oikeaan aikaan!

Mitä tämä edellyttää asiakkaita kohtaavilta ja ohjaavilta tahoilta:

- Aitoa kohtaamista, asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin

paneutumista

- Laadukkaita, dokumentoituja arvioita asiakkaan tilanteesta ja

tarpeista

- Asiakkaan tilanteeseen liittyvän dokumentoidun tiedon

kulkua ja tiedon välittämistä toimijataholta toiselle (lain

vaatima tietosuoja huomioiden, tarvittaessa asiakkaan

suostumuksilla), tarvittaessa saattaen vaihtamista palvelusta

toiseen siirryttäessä

- Palvelurakenteiden tuntemusta; mitä palveluita on, millaisille

kohderyhmille, millaisilla tavoitteilla

Lisäksi edellytyksenä on palvelurakenteen kattavuus. Jos

toimijakentässä on palveluaukkoja tai puutteita, kokonaisuus ei

ole toimiva eikä siten vaikuttava.Tällöin käy niin, että puuttuvia

palveluja paikataan olemassa olevilla rakenteilla. Tällöin

tarjottujen palveluiden sisällöt ja tavoitteet eivät välttämättä

kohtaa asiakkaan tilannetta ja tarpeita. Palvelu ei ole asiakkaalle

oikea tai oikea-aikainen eikä tuota tuloksia.

14

Palvelurakenteen ja kokonaisuuden hahmottamiseksi on luotu

työkaluksi Kohti työtä -malli.

Kohti työtä -malli

Kohti työtä -mallilla tavoitellaan sitä, että työtön ohjautuisi

palvelutarpeidensa näkökulmasta oikeisiin palveluihin oikeaan

aikaan. Tämä on keskeistä työllisyydenhoidon vaikuttavuuden

kannalta.

Kohti työtä -mallin toimivuus eli asiakkaan tilanteen

kannalta tarkoituksemukaisiin palveluihin ohjautuminen

edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia.

Malli on pelkistävä ja suuntaa-antava, tosielämän tilanteet usein

monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Mallin on tarkoitus helpottaa

palvelurakenteen ja toimijakentän hahmottamista. Malli toimii siis

suuntaa-antavana työkaluna asiakastyössä ja -ohjauksessa.

Asiakkaan polku kohti työtä on vaiheistettu vaiheisiin 1-3. Eri

vaiheilla on omat työllistymistä edistävät sisältönsä ja palvelunsa,

joiden tulee vastata asiakkaan tilannetta ja tarvetta silloin, kun

hän on kunkin palvelun piirissä (Kohti työtä -peruskuva, s. 17).

Taustaoletuksena mallissa on, että työnhakijan työ- ja

toimintakyky vahvistuu sekä osaaminen ja valmiudet lisääntyvät

15

hänen siirtyessä työllistymistä edistävissä palveluissa ns. ylöspäin

vaiheesta 1 vaiheeseen 3. Kuvaa siis luetaan alhaalta ylöspäin.

Kaikkien työttömien ei luonnollisestikaan tarvitse käydä

työllistyäkseen läpi kaikkia vaiheita ja palveluita. Asiakasta

kulloinkin hyödyttävät palvelut riippuvat asiakkaan tilanteesta ja

tarpeista eli palvelutarpeen arvioinnin merkitys on suuri.

Kohti työtä -malli ja kunnittaiset Kohti työtä -palvelukartat

löytyvät Kajaanin kaupungin internet-sivuilta.

Kohti työtä -vaiheet + vaihe 0

Kohti työtä poluttavien vaiheiden 1-3 lisäksi on kokonaisuuden

kannalta tärkeää hahmottaa myös ns. vaihe 0, missä ei ole kyse

työllistymistä edistävistä palveluista. Vaiheessa 0 työllistyminen ei

ole vielä, tai enää, realistinen tavoite asiakkaalle hänen

voimavaransa ja elämäntilanteensa huomioiden.

Vaiheessa 0 asiakkaan ei kuuluisi olla työnhakijana. Vaiheen 0

palvelut liittyvät osallisuuden ylläpitoon (ns. päivätoiminta,

osallisuutta ylläpitävä sosiaalinen kuntoutus) sekä sosiaali- ja

terveydenhuollon hoidollisiin palveluihin.

Etenkin vaiheiden 0 ja 1 rajapinta on häilyvä. Sosiaalisen

kuntoutuksen palveluita voi olla molemmilla tasoilla. Vaiheessa 1

16

tavoitteena on työhön kuntoutuminen, vaiheessa 0 osallisuuden

ylläpitäminen.

Mikäli asiakkaan ensisijaiset palvelutarpeet ovat vaiheen 0

sisällöissä, työllistymistä edistävät palvelut vaiheissa 1-3 eivät ole

hänelle tarkoituksenmukaisia tai vaikuttavia. Asiakas hyötyy

tällöin enemmän esim. sosiaalista osallisuutta ylläpitävästä

toiminnasta.

Niin asiakkaan kuin resurssien käytön ja palveluiden

vaikuttavuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että:

Työllistymistä edistävät palvelut

kohdistetaan henkilöihin, joilla on realistiset

mahdollisuudet kuntoutua tai valmentautua kohti työtä

tai koulutusta.

17

Kohtityötä -peruskuva

18

Vaihe 1 Työhön kuntoutuminen

Vaiheen 1 palvelut ovat asiakkaalle, jonka palvelutarpeet ovat

seuraavanlaisissa sisällöissä:

- Toimintakyvyn rakentaminen

- Terveys

- Arjen ja elämän hallinta

- Motivointi

- Aktivointi

- Palveluohjaus

- Työkyvyn tukeminen

- Osallisuuden vahvistaminen

- Kuntouttavat toimet yksilöllisesti ja ryhmissä

Palveluita ovat esim.:

- Kuntouttava työtoiminta

- Sosiaalinen kuntoutus (SHL 3:17)

- Etsivä nuorisotyö

Vaiheessa 1:

Tuetaan asiakkaan arjen- ja elämänhallintaa sekä

käydään läpi esim. terveyteen ja voimavaroihin liittyviä

asioita.

”Asiakas on

työmarkkinoiden

ulkopuolella.”

19

Vaihe 2 Työllistymisvalmiuksien

edistäminen

Vaiheen 2 palvelut ovat asiakkaalle, jonka palvelutarpeet ovat

seuraavanlaisissa sisällöissä:

- Työelämävalmiuksien lisääminen

- Vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien selvittäminen

- Opintoihin, ammattiin ja työhön suuntautuminen

- Opiskeluvalmiuksien kehittäminen

- Ammatillisten valmiuksien kehittäminen

- Työelämälähtöiset ammattiopinnot

- Opiskelu

Palveluita ovat esim.:

- Työkokeilu

- Koulutuskokeilu

- Työvoimakoulutus

- Työhönvalmennus

- Työnhakuvalmennus

- Ura- ja ammatinvalinnanohjaus

- Asiantuntija-arvioinnit

Vaiheessa 2:

Käydään asiakkaan kanssa läpi työllistymistä edistäviä

vaihtoehtoja, esim. opiskeluasioita. Työkokeilun kautta

on mahdollista selvittää ammattialavaihtoehtoja.

”Asiakas on

työmarkkinoiden

liepeillä.”

20

Vaihe 3 Työhön siirtyminen

Vaiheen 3 palvelut ovat asiakkaalle, jonka palvelutarpeet ovat

seuraavanlaisissa sisällöissä:

- Ammatillisten valmiuksien testaaminen ja vahvistaminen

- Avoimille työmarkkinoille suuntautuminen

- Toiminta aidoissa työympäristöissä

- ”Vain työ puuttuu”

Palveluita ovat esim.:

- Palkkatuki

- Oppisopimuskoulutus

- Edelleen sijoittaminen

- Toppis-koulutus

- Kuntalisä

- Ehkäisevä toimeentulotuki

Vaiheessa 3:

Perusasiat (arjenhallinta sekä työ- ja toimintakyky) on

kunnossa, valmiudet alkavat olla riittävät ja asiakkaalta

puuttuu lähinnä työpaikka.

”Työmarkkinat

ovat asiakkaan

saavutettavissa.”

21

Vaihe 0

Vaiheen 0 palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon hoidollisia

palveluita (esim. lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut, päihde- ja

mielenterveyspalvelut), sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sekä

sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta.

Asiakkaalla on seuraavanlaisia tuen tarpeita:

- Tuki jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen

- Asumiseen liittyvät tuen tarpeet

- Taloudellisen tuen tarpeet

- Sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden

edistäminen

- Päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä

muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä johtuvat

tuen tarpeet

- Muuhun fyysisen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen

toimintakykyyn liittyvät tuen tarpeet

Vaiheessa 0:

Työllistymisasiat eivät ole ensisijaisia tai ajankohtaisia

asiakkaan elämäntilanteesta tai voimavarojen

rajallisuudesta johtuen.

”Asiakkaalla ei ole vielä, tai enää,

valmiuksia tai edellytyksiä

työhön kuntoutumiseen.”

22

OSIO B: Toimijoiden roolit

työllisyyden edistämisessä

Kainuun työllisyyskyselyn yhtenä tuloksena oli, että toimijoiden

välistä työnjakoa ja rooleja tulee selkiyttää.

Kainuun suhteellisen pieni toimijakenttä mahdollistaa sen, että

toimijat tuntevat toisensa. Se on hyvä lähtökohta yhteistyölle.

Tolokusti toimimisen pääperiaatteita on, että vaikka tavoite

työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi on yhteinen,

niin:

Kukin toimija keskittyy perustehtäväänsä eli siihen,

mihin toimijalla on oma erityinen osaaminen ja

vahvuudet sekä lisäarvo kokonaisuuteen nähden.

Osiossa B käydään läpi seuraavien toimijoiden rooleja: Kunnat,

Kainuun Sote, TE-toimisto, 3. sektori, kehittämishankkeet,

yritysyhteistyö, asiakas ja asiakastyö. Myös ns.

toimintasuosituksia annetaan (Tolokusti -kappaleet).

23

Kuntien rooli

Kunnan yleisenä tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia

ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut

taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla

(Kuntalaki 410/2015). Työ ja työllisyys liittyvät paisi kuntalaisten

hyvinvointiin ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin, niin myös

alueen elinvoimaisuuteen.

Kunnat vastaavat pitkään työttömänä olleiden työmarkkinatuen

kuntaosuuksien maksamisesta (ks. sivu 48-49).

Työllisyyden edistäminen on kuntien intressi niin

kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta

kuin kustannusten maksajankin näkökulmasta.

Kuntien työllisyyttä edistävä rooli:

- Kunnan intressissä on vaikuttaa työllisyyteen, jotta alueella

olisi elinvoimaisuutta mm. osaavan työvoiman saatavuuden

muodossa.

- Lisäksi kunnan vahvana intressinä on vaikuttaa

työttömyydestä aiheutuvien kustannusten vähenemiseen.

- Kunnan palvelut liittyvät Kohti työtä -mallin vaiheisiin 1-3.

Palveluna voi olla esim. työnhakijan työhönvalmennus kohti

avoimia työmarkkinoita tai koulutusta, tai etsivä nuorisotyö,

jossa palveluohjauksen avulla edistetään nuoria kohti työtä

tai koulutusta.

24

Kuntien työllistymistä edistäviä palveluja

- Työllistäminen kunnan yksiköihin: palkkatuki, työkokeilu

- Velvoitetyöllistäminen (lakisääteinen)

- Työtoimintapaikkojen tarjoaminen kuntouttavan

työtoiminnan asiakkaille

- Kuntouttava työtoiminta palveluna (lakisääteinen, Kuhmossa

ja Puolangalla omana toimintana, muualla Kainuun soten

palvelu)

- Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP

(lakisääteinen)

- Nuorisotyö ml. etsivä nuorisotyö (lakisääteinen), nuorten

työpajat

- Työpajatoiminta

- Työhönvalmennus (Kajaani ja Kuhmo)

- Kuntalisä yrityksille ja/tai yhdistyksille (Kajaani, Kuhmo,

Sotkamo, Suomussalmi)

- Puolangalla myös työllistymistä tukevat sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelut kuuluvat kunnalle, muualla

Kainuussa Kainuun sote vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluista

25

Tolokusti kunnissa 1

Työllisyyden edistäminen vaatii resursseja

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa on vahvistunut viimeistään

kuntien työmarkkinatukimaksuvastuiden kasvun myötä. Tolokkua

on ryhtyä pelkästä maksajan roolista aktiivisen toimijan rooliin:

Päätetään mitä ja miten kunnassa tehdään kuntalaisten

työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi.

Työllisyyden edistäminen ei tapahdu itsestään ja ilman resursseja.

Etenkin pitkittyvän työttömyyden problematiikka on monisyistä ja

siihen vaikuttaminen vaatii monenlaisia palveluita. Etenkin

pitempiaikaista vaikuttavuutta tavoiteltaessa on syytä toimia

suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Kunnat tarvitsevat työllisyyden edistämiseen

perusresursoinnin: henkilöstöä, rakenteita ja puitteita.

Työllisyydenhoito voi olla kunnan omaa toimintaa tai hankittu

palvelujen oston kautta. Paltamon työvoimayhdistys tuottaa

työllisyydenhoidon palvelut Paltamon, Hyrynsalmen Puolangan ja

Ristijärven kunnille.

Kunnista tulee löytyä rakenteita ja puitteita työllisyyden

edistämiseksi. Eli paikkoja ja toimintoja, joihin asiakasohjauksesta

vastaavat tahot (esim. sote, te-toimisto) voivat ohjata asiakkaita

aktivoiviin toimenpiteisiin (esim. työpajoille, yhdistyksiin).

26

Tolokusti kunnissa 2

Strateginen ote työllisyysasioihin

98 % Kainuun työllisyyskyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että

työllisyysasiat tulisi huomioida kunnissa strategisella tasolla.

Kunnan suunnitelmallinen ja tavoitteellinen ote työllisyyden

edistämisessä tulee näkyä kaikilla tasoilla, niin strategiassa kuin

käytännöissäkin.

Strategisella tasolla määritellään, mitä ja miten tehdään. Strategia

ohjaa toimintaa. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, millaisin

toimenpitein strategia jalkautetaan kunnassa käytännön

toimenpiteiksi.

Työllisyysvaikutukset huomioitavaksi läpileikkaavasti

kunnan toiminnassa ja päätöksissä!

Strategisten tavoitteiden toteutumista tulee seurata ja arvioida.

Strategisuus on tärkeää, sillä työttömyydestä aiheutuvat

kustannukset kunnille ovat suuret. On järkevää toimia

tavoitteellisesti ja vaikuttaa aktiivisesti siihen, mitä ja miten

tehdään.

27

Tolokusti kunnissa 3

Kunnan oma työllistämistoiminta: Määriä ja laatua

Työnhakijoiden työllistäminen kunnan omiin yksiköihin on kunnan

omissa käsissä oleva tapa edistää kuntalaisten työllisyyttä

vaikuttaen samalla työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin.

Kuntouttava työtoiminta, työkokeilut ja palkkatukityöt ovat

työttömälle työnhakijalle tärkeitä aktivoivia, työllistymistä

edistäviä mahdollisuuksia.

Kuntaan työllistämällä ja paikkoja tarjoamalla voidaan kunnassa

suoraan vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Lisäksi

kunnan laariin sataa tehtävästä työstä koituva hyöty sekä

verotulot, mikäli kyseessä on palkkatyö.

Mitä yleisesti kuntalaisia hyödyttäviä työkohteita voitaisiin teettää

työllistämällä? Mihin tarvitaan lisäkäsiä, mitkä tehtävät vievät

kunnissa työaikaa varsinaisen työn tekemiseltä?

Tarjottavien työtehtävien tulee olla mielekkäitä ja

ohjausresurssia tulee olla saatavilla, jotta työllistettävän

ohjaus työllistymisen jatkopoluille (koulutukseen,

avoimille työmarkkinoille) mahdollistuu.

28

Tolokusti kunnissa 4

Sosiaalisten kriteereiden huomioiminen hankinnoissa

Sosiaalisten kriteereiden huomioiminen hankinnoissa on hyvä

käytännön esimerkki kunnan työllisyysstrategian jalkauttamisesta

käytännön toimintaan. Hyviä toimintamalleja ja kokemuksia löytyy

valtakunnallisesti bencmarkattavaksi.

Liitetään hankintoihin työllisyyttä edistäviä elementtejä aina, kun

se on mahdollista. Esim. sisällytetään hankintaan vaatimus

työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai nuoria työttömiä tietty määrä.

Tolokusti kunnissa 5

Työllisyyden edistäminen osana kunnan elinvoimapalveluita

On tärkeää, että kunnassa kiinnitetään huomiota työvoiman

tarjonnan lisäksi työvoiman kysyntäpuoleen. Tähän tarvitsemme

Kainuussa lisää uusia avauksia. Esim. Kuinka kunta tukee uusien

yritysten syntymistä ja olemassa olevien yritysten

toimintaedellytyksiä, ja miten työllistäminen paketoidaan näihin

sisältöihin?

Kunta voi myös painottaa työllisyyden edistämistä

työmarkkinakysymyksenä sekä oman organisaation että oman

alueen työnantajien työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.

Panostaminen työllisyyteen ja sen edistämisessä onnistuminen voi

tuoda kunnalle myös imagohyötyjä.

29

Kainuun sote -kuntayhtymän rooli

Kainuun sote -kuntayhtymä järjestää kuntien sosiaali- ja

perusterveydenhuollon palvelut Hyrynsalmella, Kajaanissa,

Kuhmossa, Paltamossa, Ristijärvellä, Sotkamossa ja

Suomussalmella. Puolanka järjestää nämä palvelut

itse/ostopalvelun kautta.

Soten ja sen jäsenkuntien välisen perussopimuksen mukaisesti

soten tehtävänä on:

- Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja

toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta

- Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja

- Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta

Pitkittyvästä työttömyydestä ja kuntalaisten passiivisuudesta

syntyy palvelutarpeita (esim. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito),

joista aiheutuu kustannuksia erityisesti sosiaali- ja terveystoimelle.

1.1.2017 lähtien sote vastaa edelleen täydentävän ja

ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä.

Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta.

30

Soten rooli työllisyyttä tukevana

Siinä missä kuntien rooli on työllisyydessä ja on työllisyyttä

edistävä, soten rooli on ennemminkin työllisyyden rajapinnalla

ollen työllisyyttä tukeva.

Sosiaali- ja terveyspalveluilla luodaan sitä perustaa, joka

työnhakijalla tulee olla kunnossa, jotta hänellä olisi realistiset

edellytykset suuntautua kohti työtä ja koulutusta. Perusta

tarkoittaa esim. riittävää terveyttä, työ- ja toimintakykyisyyttä

sekä elämänhallinnallisia valmiuksia.

Vain riittävän perustan päälle on järkevää ja tuloksellista rakentaa

jatkumoa kohti työtä ja koulutusta. Jos työllistymispolun

alkuvaiheen palveluita ei ole tarjolla niitä tarvitseville asiakkaille,

muutkaan työllistymistä edistävät toimenpiteet eivät ole heidän

kohdallaan vaikuttavia (esim. työkokeilut tai palkkatukityö).

Soten työllisyyttä tukevat palvelut ovat osallisuutta vahvistavia

sosiaalisesti kuntouttavia palveluita. Myös työhön kuntouttavia

palveluita on (esim. kuntouttava työtoiminta).

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisen

näkökulmasta tarvitaan myös osallisuutta ylläpitäviä palveluita

heille, joiden voimavarat eivät ole (enää tai vielä) riittävät

edetäkseen kohti työtä tai koulutusta.

31

Pitkittyneen työttömyyden taustalla on usein terveydellisiä

ongelmia, kuten päihde- ja mielenterveysongelmia. Hoidolliset

palvelut ovat näille asiakkaille ensisijaisia myös työllistymisen

tukemisen näkökulmasta.

Soten työllisyyttä tukevia palveluita

- Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus

- Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP

- Työttömien terveystarkastukset ja lähetteet muihin

terveydenhuollon palveluihin: sairaanhoitoon,

terveydenhoitoon, erikoissairaanhoitoon,

kansanterveyshoitajien vastaanotolle ja päihde- ja

mielenterveyspalveluihin

- Sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta,

ryhmämuotoinen toiminta, tukihenkilötoiminta

- Talous- ja velkaneuvonta, sosiaalinen luotto

- Välitystilipalvelu

- Eläkeselvittely työkyvyttömille sosiaalitoimen asiakkuudessa

oleville työnhakijoille

- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös

vammaisille henkilöille tarkoitettuja palveluja:

sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa tai

vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa sekä

kehitysvammaisille henkilöille erityishuollosta annetun lain

mukaista työtoimintaa ja tuettua työllistämistä

32

Tolokusti sotessa

Tarvitaan riittävä resursointi ja toimivat toimintamallit mm.

seuraavien palveluiden järjestämiseksi:

- Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus: Resurssit riittävän

suunnitelmalliseen asiakkaan tarpeiden mukaiseen

asiakastyöhön

o Sosiaalinen kuntoutus (sivu 43-44)

- Päihde- ja mielenterveyspalvelut (sivu 45)

- Työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyt (sivu 47)

Kuntien lisäksi myös sotella tulisi olla mahdollisuus tukea 3.

sektorin toimijoita laajemminkin kuin vain pienimuotoisilla

järjestöavustuksilla: Tuki joko avustuksiin tai palvelunostoihin

perustuen esim. yhdistysten hankkeissa kehittämien parhaiden

toimintamallien palvelurakenteisiin juurruttamiseksi. Mm. RAY

edellyttää pysyväluonteisten avustustensa myöntämiseksi alueilta

omarahoitusta. Järjestöjen tuottamat kuntalaisten osallisuutta,

terveyttä ja hyvinvointia lisäävät palvelut vähentävät soten

sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttötarvetta eli niillä on merkitystä

erityisesti ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkoja tulee kartoittaa ja

tarjota myös soten palveluista. Kainuun sote on maakunnan

suurin työnantaja, joten tämä tulisi näkyä myös

työtoimintapaikkojen tarjonnassa.

33

TE-toimiston rooli

TE-toimiston tarjoamille julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla

edistetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan

työvoiman saatavuutta ja tarjoamalla työtä hakeville

mahdollisuuksia saada työtä. Lisäksi edistetään uuden

yritystoiminnan syntymistä ja kehitetään yritysten

toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua.

Julkisia työvoima- ja yrityspalveluita ovat: Tieto- ja

neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja

uraohjaus, työnhakuvalmennus, uravalmennus, työhönvalmennus,

työ- ja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella

tuettu omaehtoinen opiskelu, palkkatuki, starttiraha. TE-palvelut

ovat myös osa työllisyyttä edistävää monialaista yhteispalvelua

(TYP).

Työnhakijoiden palvelut jakautuvat TE-toimistossa kolmeen

palvelulinjaan:

- Työnvälitys- ja yrityspalvelut

- Osaamisen kehittämisen palvelut

- Tuetun työllistymisen palvelut

TE-toimistoja ohjaavat ELY-keskukset, joilla on alueen

työmarkkinoihin ja työllisyyteen liittyvien ohjaustehtävien lisäksi

alueen elinkeino- ja yrityselämän kehittämistehtäviä. ELY-

keskusten kautta kanavoituu alueelle kehittämishankerahoitusta

(ESR, EAKR, typo).

34

Tolokusti TE-toimistossa

Laissa määriteltyjen tehtäviensä kautta TE-toimisto on keskeisin

toimija työllisyyden edistämisen kentässä huolimatta siitä, että

tehtävän vaikuttava hoitaminen edellyttää muidenkin toimijoiden

osuutta ja toimijoiden välistä hyvää yhteistyötä.

Niin asiakastyön vaikuttavuuden kuin resurssien

kohdentamisenkin näkökulmasta on keskeistä, että asiakkaille

tarjotaan TE-toimistosta heidän tilanteeseensa nähden oikeita

palveluita oikeaan aikaan.

Palvelutarpeen arviointi keskiöön!

Palvelutarpeen arviointi tehdään, jotta asiakas voitaisiin ohjata

hänen tarpeittensa mukaisiin palveluihin.

Käytettävissä olevat palvelut tulee tuntea ja hyödyntää

asiakastyössä ja -ohjauksessa!

TE-toimistolla on voimassa olevan lainsäädännön perusteella

tehtävä edistää työttömien työllistymistä. Kuntien vastuulla on

työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvat kustannukset. TE-

toimiston ja kuntien välille tarvitaan aitoa, asiakaslähtöistä

yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi ja työttömyydestä

aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi (sivu 50).

35

Kolmannen sektorin/yhdistysten rooli

Järjestöjen ja yhdistysten rooli työllisyydenhoidossa on ollut

Kainuussa huomattava. Yhdistykset ovat pystyneet tarjoamaan

etenkin pitkään työttömänä olleille matalan kynnyksen

tukityöpaikkoja palkkatuella, työkokeilussa ja kuntouttavassa

työtoiminnassa.

Useille toimijoille on kertynyt osaamista paitsi käytännön

työllistämistoiminnassa, niin myös hankkeissa tehdyn kehitystyön

myötä. Hankkeissa on kehitetty mm. työhönvalmennusosaamista.

Kolmannen sektorin rooli on kuitenkin muuttumassa yhdistysten

palkkatukityöllistämisen vähetessä.

Yhdistykset ovat julkisorganisaatioille jatkossakin

tärkeitä kumppaneita etenkin matalan kynnyksen

työllistämismahdollisuuksien tarjoajana.

Julkisorganisaatioissa tulee tarkastella, missä työllistämiseen

liittyvissä asioissa on tarkoituksenmukaista hyödyntää olemassa

olevaa yhdistyskenttää ns. ulkoistamalla sille tiettyjä työllisyyttä

tukevia ja edistäviä toimintoja esim. kumppanuussopimuksin.

Osaaminen ja mahdolliset kilpailuttamisnäkökulmat huomioiden.

Yhdistysten laadukas ja vaikuttava työllistämistoiminta edellyttää

resursseja. Mielekkäiden työtehtävien tarjoamisen lisäksi tarvitaan

36

ohjausresurssia, sekä työn tekemiseen että työhönvalmennukseen

(jatkopolkujen suunnittelu ja tuki etenemiseen).

Tolokusti yhdistyksissä

Yhdistyksillä on oma perustehtävänsä, joka on todettu

yhdistyksen säännöissä. Työllistämisen edistämistehtävän tulisi

olla sopusoinnussa yhdistyksen perustehtävän kanssa, mikäli

yhdistys sopii esim. kunnan kanssa työllisyyttä edistävien tai

työllisyyttä tukevien palveluiden tuottamisesta.

Tavoitteiden määrittely on tärkeää kumppanuudessa. Onko kyse

työttömien tukemisesta ja ohjaamisesta eteenpäin kohti avoimia

työmarkkinoita vai onko ennemmin kyse sosiaalista osallisuutta

ylläpitävästä matalan kynnyksen toiminnasta? Kumpaakin

tarvitaan, toiminnan sisältö tulee määritellä tarve- ja

asiakaslähtöisesti.

Pääsääntöisesti työllistymistä edistävissä toimenpiteissä sekä

työllistyvän että työllistäjän katse tulee olla pidemmällä kuin vain

sen hetkiseen toimenpiteeseen osallistumisessa. Toiminnan tulee

siis olla tavoitteellista työllistettävän valmiuksien edistämisen

kannalta. Tässä voi olla ristiriitaa siihen, että monesti yhdistyksen

toiminta on jopa täysin työllistettävien varassa.

Yhdistysten kannattaa harjoittaa keskinäistä yhteistyötä ja

verkostoitumista osaamisen vahvistamiseksi ja toiminnan

kehittämiseksi .

37

Kehittämishankkeet

Työllisyyttä edistävää hanketoimintaa toteutetaan Kainuussa

pääasiassa ESR-, TYPO- ja RAY-rahoituksella. Lisäksi sotella on

ollut STM-rahoitteisia työllisyyttä tukevia hankkeita.

Jotta organisaatioiden toiminta olisi kestävällä pohjalla,

työllisyyttä edistävät ja tukevat perustoiminnot tulee järjestää

perusrahoituksella.

Hankerahoitusta ei haeta eikä käytetä perusrakenteiden

ylläpitämiseen, vaan niiden kehittämiseen.

Hankkeet suunnitellaan vastaamaan todettuja aitoja

kehittämiskohteita ja -tarpeita. Huomioidaan esim. millaisia

asiakkaita on työttömänä ja millaisia palveluita he tarvitsevat.

Haetaan vaikuttavuutta hanketoimintaan suunnittelemalla riittävän

laaja-alaisia kokonaisuuksia. Vältetään yksittäisten toimijoiden

omista lähtökohdista lähtevää kokonaiskuvan huomiotta jättävää

kehittämistoimintaa.

Vaikuttavuuden kannalta keskeistä on myös asianomistajuus. Eli

että hankkeen suunnittelee, toteuttaa ja rakenteisiin juurruttaa

taho, kenen keskeisiin intresseihin ao. kehittäminen kuuluu.

38

Yritysyhteistyö

Työttömien valmentamisen ja kuntouttamisen kohti työtä tulee

olla tavoitteellista. Työllisyyden edistäminen ei ole järkevää ilman

yritysyhteistyötä, sitä tarvitaan osana kokonaisuutta, onhan

työllisyyden edistämisen perimmäinen tavoite henkilöiden

työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Myös hankerahoittajat

edellyttävät yritysyhteistyötä työllisyyshankkeilta.

Toisaalta ei voitane liikaa korostaa, että yritykset työllistävät vain

tarpeisiinsa. Tarvitaan siis tasapainoa työllisyystoimijoiden

odotusten ja yritysten työllistämismahdollisuuksien välille.

Liialliseen varovaisuuteenkaan ei kuitenkaan ole syytä: Tiedetään,

että työllistämismahdollisuuksia on ja löytyy nimenomaan

yrityksiin jalkautumisen kautta.

Epäonnistumisia työllistämisessä tulee varoa puolin ja toisin,

mutta jos jollain yrityksellä on negatiivinen suhtautuminen esim.

pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä omien kokemusten kautta,

se ei tarkoita sitä, että kaikilla sadoilla ja tuhansilla muilla

kainuulaisilla yrityksillä olisi. Onnistumisiakin on!

Lisätään yritysten tietoisuutta

työllistämismahdollisuuksista, esim. palkkatuesta ja

myös osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvistä

mahdollisuuksista. Tarjotaan sellaista tukea, mitä

yritykset työllistämisen tueksi tarvitsevat.

39

Tolokusti yritysyhteistyötä

Tarvitaan suunnitelmallisuutta, koordinaatiota ja yhteisiä

pelisääntöjä siihen, kuinka yritysyhteistyötä tehdään esim. silloin,

kun alueella on käynnissä useita työllisyyshankkeita. Huomioidaan

kokonaisuudessa myös ns. perustoimijoiden eli esim. TE-

toimiston ja kuntien tekemä yritysyhteistyö.

Henkilöstöpalveluyritykset on syytä huomioida

yritysyhteistyössä. Yhteistyö toimijoiden kanssa, joiden

osaaminen keskittyy nimenomaan yritysten ja muiden

työnantajien kontaktointiin ja työvoimantarpeiden selvittämiseen,

on järkevää. Julkisin varoin toimivien tahojen ja

henkilöstöpalveluyritysten välille ei saa muodostua

kilpailuasemaa.

Yritysyhteistyössä tavoitteena tulee olla win-win -lopputulos

yrityksen hyötyessä työllistetyn työpanoksesta ja työllistettävän

hyötyessä työkokemuksen saamisesta, mielekkään työn

tekemisestä, ansiotulojen kasvusta jne.

Kun Kohti työtä -malli toimii eli oikea asiakas on oikeassa

palvelussa oikeaan aikaan, yrityksille tarjottava

työvoima on valmiuksiltaan sellaista, että työvoima voi

tuottaa yritykselle todellista lisäarvoa.

Yritykset on syytä huomioida myös työllistymistä edistävien

palveluiden tuottajina.

40

Tolokusti asiakkaana

Iso merkityksensä työllisyyden edistämisen kokonaisuudessa on

työttömän omalla ”roolilla” ja toiminnalla. Korostetaan asiakkaalle

sitä, että:

Työttömyysturva on vastikkeellista.

Työn hakeminen on työttömän työtä.

Työttömyysturvaa saavan työttömän tulee olla työmarkkinoiden

käytettävissä ja osallistuttava viranomaisten osoittamiin

toimenpiteisiin ja palveluihin. Tästäkin syystä työnhakijan tulee

olla työkuntoinen.

Työllistyminen on todennäköisempää, kun työnhakija hakee työtä

laajemmin kuin vain yhdeltä alalta tai tietyistä työtehtävistä ja

tietyltä paikkakunnalta. Laaja-alaisuus tuo lisää vaihtoehtoja.

Pitkittyvä työttömyys passivoi ja aiheuttaa näköalattomuutta. Siksi

asiakkaan motivointi ja kannustaminen eteenpäin on äärimmäisen

tärkeää.

Asiakkaan motivoituminen ja palveluihin sitoutuminen

mahdollistaa hänelle palveluissa ja tavoitteissa etenemisen. Mikäli

asiakas ei pitkässäkään prosessissa ota vastuuta omasta

edistymisestään, annettu apu ja tuki eivät pidemmän päälle kanna

hedelmää. Tällöin työllistymistä edistävässä palvelussa

pohdittavaksi tulee, onko oikea asiakas oikeassa palvelussa.

41

Tolokusti asiakastyössä

Edistetään toimintakulttuuria, jossa korostetaan asiakkaan omaa

vastuuta. Velvoitetaan työkykyistä henkilöä hakemaan työtä

aktiivisesti työtä ja vastaanottamaan sitä tarjottaessa.

Motivoidaan ja kannustetaan asiakasta kohti työtä tai koulutusta

hänen ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos

asiakkaan voimavarat eivät ole riittävät, ohjataan hänet

palveluihin, joilla voidaan tukea hänen toimintakykynsä

vahvistumista.

Osallistetaan asiakas prosesseihin, ei tehdä puolesta. Kohdataan

aidosti, ihminen ihmiselle -tyyppisesti. Tuetaan ja kannustetaan

aktiiviseen rooliin. Motivoidaan asiakasta hakemaan työtä

laajemmin kuin vain tietyltä alalta ja alueelta.

Mikäli asiakas ei ole työkykyinen, ohjataan hänet hänen

palvelutarpeittensa mukaisiin palveluihin; terveydenhuollon

palveluihin, kuntoutukseen, eläkeselvittelyihin.

Tehdään siirrot palvelusta toiseen saattaen vaihtaen, esim.

siirtopalaverina, jotta asiakas varmasti tietää, missä ja millaisin

tavoittein hänen palvelunsa jatkuvat ja kuka on jatkossa uusi

vastuuhenkilö tai omatyöntekijä. Lisäksi uusi vastuutaho tulee

tietoiseksi uudesta asiakkaasta tarvittavalla tavalla.

42

OSIO C: Kehittämiskohteet:

”Jotain tolokkua ainakin näihin

asioihin!”

Tässä osiossa tuodaan esille toimijoiden tärkeimmäksi

kehittämiskohteeksi kokemia asioita pitkäaikaistyöttömyyteen

vaikuttamiseksi ja tuloksellisempaan toimintaan pääsemiseksi.

Niitä ovat:

- Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittäminen

- Päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittävä resursointi

- Työkyvyttömät työnhakijat palvelutarpeensa mukaiseen

palveluun

- Työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyt

- Työmarkkinatukimaksuihin vaikuttaminen toimijoiden

välisellä aidolla yhteistyöllä

- Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkojen lisääminen

- Ennakointi pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi

- Lisää vaikuttavuutta tavoitteellisuuden, seurannan ja

arvioinnin avulla

43

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut

Sosiaalisen kuntoutuksen palveluita tarvitaan kaikkein

heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Sosiaalisen

kuntoutuksen palvelut voivat olla osallisuutta ylläpitäviä ja/tai

osallisuutta edistäviä palveluita. Kyse on ns. kaikkein matalimman

kynnyksen palveluista tai oikeastaan kynnyksettömistä palveluista.

Osallisuutta ylläpitäviä palveluita tarvitaan henkilöille, joilla ei ole

valmiuksiensa tai voimavarojensa puolesta edellytyksiä (enää)

palata tai (vielä) hakeutua työmarkkinoille. Kyse on ns.

päivätoimintatyyppisestä palvelusta.

Osa asiakkaista voi voimavarojen vahvistuessa siirtyä

päivätoimintatyyppisestä osallisuutta ylläpitävästä toiminnasta

osallisuutta edistäviin työhön kuntoutumisen palveluihin, esim.

kuntouttavaan työtoimintaan. Siirtymien tulee olla tavoitteena

etenkin nuorille. Osalle asiakkaista päivätoiminta voi kuitenkin

olla pysyvämmin omien tarpeiden ja voimavarojen mukainen tila.

Inhimillisistä sekä resurssien käyttöön liittyvistä taloudellisista

syistä myös tämän tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää.

Sosiaalisen kuntoutuksen palveluilla on suuri merkitys

hyvinvoinnin näkökulmasta. Johonkin kuuluminen ja jossain

käyminen vahvistaa osallisuutta ja tuo usein kaivattua rytmiä

päiviin.

44

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut on hyvä ymmärtää myös

ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Yhteiskunta maksaa

kuntalaisten pahoinvoinnista aiheutuvat kulut joka tapauksessa

mm. kalliina erikoissairaanhoidon kustannuksina. Osallisuuden

tunne lisää kokemuksia elämän mielekkyydestä, ja tällä on usein

vaikutusta omasta itsestä ja terveydestä huolehtimiseen.

Voimavarojen vahvistuminen mahdollistaa etenemisen

työllistymistä edistäviin palveluihin.

Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden

kehittäminen

Kainuun sote on selvittänyt vuonna 2016 toiminta-alueellaan

sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestämisen tilannetta ja

tarpeita. Sosiaalinen kuntoutus 2016 – Työryhmän raportti ja

suositukset löytyy julkaisuna Kainuun soten internet-sivuilta.

Selvityksen perusteella sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden

järjestämiseksi tarvitaan resursointia:

- Asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin

- Asiakkaiden asumisen ja arjen ohjaukseen

- Matalan kynnyksen/päivätoiminnan järjestämiseen

- Asiakkaiden palveluihin osallistumista tukeviin kannustin- ja

toimintarahoihin

- Ryhmätoimintojen järjestämiseen

45

Sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalisen kuntoutuksen

järjestämisessä Kainuun sote on toiminta-alueellaan vastuullinen

sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestäjä. Puolangalla

Puolangan kunta vastaa ko. palveluista. Toimijoiden yhteistyötä

kuitenkin tarvitaan soten, kuntien, yhdistysten ja yritysten välille

esim. ryhmätoimintojen ja erilaisten toimintapuitteiden

aikaansaamiseksi.

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittävä

resursointi

Päihde- ja mielenterveysongelmat on usein merkittävä syy

pitkäaikaistyöttömyyden taustalla.

Riippuvuuksien hoidolle tulee olla tarpeiden mukaiset

terveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen

määrärahat sekä riittävä henkilöstö.

Riittämättömät resurssit päihde- ja mielenterveyspalveluissa

syövät pohjaa pois työllisyyttä edistäviltä palveluilta. Jos

työnhakijan ensisijaiset palvelutarpeet ovat päihde- tai

mielenterveyspalveluissa, työllisyyttä edistävät palvelut eivät ole

hänen kohdallaan vaikuttavia. Hoitosuhteeseen sitoutuneelle

asiakkaalle työhön kuntoutuminen on mahdollista.

Asiakastyössä vaaditaan rohkeutta ja osaamista ottaa päihdeasiat

puheeksi asiakkaan kanssa. Päihdeohjelma kannattaa laatia

46

työkaluksi tilanteiden käsittelyyn ja päihdeasioiden puheeksi

ottoon.

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat merkityksellisiä myös

päihde- ja mielenterveysongelmissa. Mielekäs tekeminen ja

johonkin kuuluminen tai jossain käyminen auttavat usein arjen ja

elämän hallinnassa.

Työkyvyttömät työnhakijat

palvelutarpeensa mukaiseen palveluun

Työnhakijana oleminen tarkoittaa, että henkilön tulee olla

työmarkkinoiden käytettävissä.

Työnhakijan tulee olla työ- ja toimintakykynsä puolesta

kykeneväinen ottamaan vastaan työtä.

Osatyökykyisten työnhakijoiden osalta olennaista on, että

selvitetään, millaisiin tehtäviin jäljellä oleva työkyky on riittävä.

Millaisia palveluita työkyvyttömät työnhakijat tarvitsevat?

- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, esim. päihde- ja

mielenterveyspalvelut

- Sosiaalisen kuntoutuksen palveluita, esim. osallisuutta

ylläpitävä/vahvistava toiminta

- Työ- ja toimintakyvyn arviointipalveluita

- Kuntoutuspalveluita

- Eläkeselvittelypalveluita

47

Niin asiakkaan kuin myös palvelujärjestelmän ja resurssien käytön

näkökulmasta on tärkeää, että työkyvyttömät henkilöt ohjataan

niihin palveluihin, joita he tilanteessaan ensisijaisesti tarvitsevat.

Työkyvytön terveydenhuollon palveluissa asioiva työnhakija tulee

ohjata sairauslomalle. Näyttö sairaushistoriasta on tärkeä esim.

mahdollista työkyvyttömyyseläkettä haettaessa.

Työkyvyttömien työnhakijoiden

eläkeselvittelyt

Työkyvyttömien työnhakijoiden ei kuulu olla työnhakijana, koska

työnhakijana oleminen edellyttää työkykyisyyttä ja sitä, että

työnhakija voi ottaa vastaan työtä, mikäli sitä hänelle tarjotaan.

Tarvitaan toimiva toimintamalli tilanteen haltuun ottamiseksi:

- Kainuun soten eläkeselvittelykoordinaattori palvelee

toiminta-alueellaan sosiaalipalvelujen asiakkaita.

Toimintamallia on kehitettävä edelleen saatujen kokemusten

valossa.

- Perusterveydenhuollon lääkärit ovat avainasemassa

työkyvyttömien työnhakijoiden kuntoutus- ja eläkeasioiden

edistämisessä B-lausuntojen kirjoittajina. Tietoa ja

koulutusta tarvitaan edelleen.

- Asiaan perehtyneen tai asiasta kiinnostuneen

lääkärin/lääkäreiden nimeäminen Kainuun sotessa nähdään

tärkeksi.

48

- Myös muut kuin sosiaalipalvelujen asiakkaat tarvitsevat

tukea eläkeselvittelyyn. Kuntien harkittavaksi tulee

palvelujen hankinta esim. maksuvastuullaan olevien

työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyiden

resursoimiseksi.

- Kainuun TE-toimisto resursoi työkykykoordinaattorin.

Toimintamallia on kehitettävä yhteistyössä toimijoiden

kesken.

- Paikallinen toimija Kumppaniksi ry:n tuottaa palvelutarpeen

sekä työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelua tärkeänä osana

eläkeselvittelyprosessia. Huomioitavaksi kunnissa ja sotessa

resursointi tämän palvelun hankkimiseksi.

Työmarkkinatuen kuntaosuus

Työmarkkinatuki on Kelan työnhakijalle maksama taloudellinen

tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista

työmarkkinoille. Kunnat ovat olleet pitkään työttömänä olleiden

työmarkkinatukimaksujen osarahoittajana vuodesta 2006 lähtien

(yli 500 pv, 50%).

2015 lähtien:

- Kunnan maksuosuus yli 300 päivää työttömänä olleen

henkilön työmarkkinatuesta on 50 %

- Kunnan maksuosuus yli 1 000 päivää työttömänä olleen

henkilön työmarkkinatuesta on 70 %

49

- Vuonna 2015 työttömyydestä aiheutuvia työmarkkinatuen

kuntaosuuksia maksettiin Kainuussa yli 5 miljoonaa euroa.

Kunnittainen kehitys nähtävissä Kelan sivuilta:

http://raportit.kela.fi/linkki/84806849

- Kunnan maksuvelvoite katkeaa, kun työnhakija siirtyy

työllistymistä edistävään aktiivitoimenpiteeseen:

o Kuntouttavaan työtoimintaan

o Työkokeiluun

o Palkkatukityöhön

o Koulutukseen

- Kunnan työmarkkinatuen maksuvelvoite loppuu kokonaan

useaksi vuodeksi, jos työnhakijan työssäoloehto

ansiopäivärahan saamiseksi täyttyy (6 kk työsuhteinen työ

esim. palkkatuetusti, työaika vähintään 18 h/vk)

Kunnissa kannattaa budjetoida palkkarahoja, jotta

saadaan täytettyä listalla olevien henkilöiden

työssäoloehtoja. Joidenkin työttömien osalta

työssäoloehto voi tulla täyteen jopa vain muutamien

kuukausien tai viikkojen työsuhteilla.

50

Työmarkkinatukimaksuihin vaikuttaminen

toimijoiden välisellä aidolla yhteistyöllä

Kunnat voivat tehdä strategisen valinnan työllistää ja tuottaa

työllisyyttä edistäviä palveluita kunnan maksuvastuilla oleville

henkilöille Kela-maksujen maksamisen vaihtoehtona.

- Yksilön näkökulma: Työllistymisvalmiuksien lisääntyminen,

osallisuuden kautta elämisen mielekkyyden vahvistuminen

jne.

- Yhteiskunnan näkökulma: Työstä saatava hyöty, verotulot,

säästöt työmarkkinatukimaksuissa.

Palveluiden tarjoaminen edellyttää kunnan maksuvastuulla olevien

henkilöiden tilanteiden ja tarpeiden selvittämistä. Palvelutarpeiden

profiloimisen kautta voidaan suunnitella ja resursoida tarvittavia

palveluita.

Julkisuuslaki velvoittaa TE-toimistoa pitämään salassa

asiakkaittensa tiedot. Salassapitovelvollisuus koskee myös tietoa

siitä, onko joku henkilö TE-toimiston asiakkaana vai ei. Tietojen

luovuttaminen muille kuin asianosaiselle itselleen edellyttää

henkilön itsensä antamaa suostumusta tai laissa olevaa säännöstä

(esim. TYP-laki). Tämä ”yhteistyön hidaste” ei tarkoita sitä, etteikö

maksujen vähentämiseen ja asiakkaiden aktivoimiseen silti tulisi

pyrkiä yhteistyössä. Toimijoiden yhteistyönä on kehitettävä

uudenlaisia tapoja toimia.

Yhteistyö TE-toimiston, kuntien ja soten välillä tärkeää,

että pelataan kaikki yhdessä samaan maaliin.

51

Kuntouttavan työtoiminnan

työtoimintapaikkojen lisääminen

Kuntouttava työtoiminta on usein hyvä työllistymispolun

alkuvaiheen palvelu pitkään työttömänä olleelle. Asiakkaiden

työhön kuntoutumisen näkökulmasta on tärkeää, että kaikki

toimijatahot: kunnat, sote-kuntayhtymä, yhdistykset ja

seurakunnat tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille

soveltuvia työtoimintapaikkoja. Työtehtävien tulee olla avustavia

eikä niillä saa korvata virka- ja työsuhteessa tehtävää työtä.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuntouttavaa

työtoimintaa ei voi toteuttaa yrityksissä.

Työtoimintapaikkoja tarvitaan laajalla skaalalla ottaen huomioon

ihmisten erilaiset mielenkiinnonkohteet ja vaihtelut

työkykyisyydessä.

Kainuun sotella sekä Kuhmon kaupungilla ja Puolangan kunnalla

on palveluksessaan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia, jotka

toimivat paitsi kuntoutujan, niin myös työtoimintapaikkojen

tukena.

Kuntouttava työtoiminta voi palveluna sijoittua Kohti työtä -

mallissa vaiheisiin 0 tai 1 asiakkaan tilanteesta ja tavoitteista

riippuen.

52

Ennakointi pitkäaikaistyöttömyyden

vähentämiseksi

Pitkittyneeseen työttömyyteen puuttumisen lisäksi on vähintään

yhtä tärkeää kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömyyden

ennaltaehkäisyyn. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä

vaikeampaa on työllistyä. Tapahtuu passivoitumista, lisäksi

erilaiset ongelmat usein lisääntyvät ja monimutkaistuvat.

Kuntien Kela-listan käsittelyn lisäksi tarvitaan toimijoiden

yhteistyössä muutakin laajempaa huomiota työllisyyden

edistämiseen.

Vaikutetaan oikea-aikaisilla palveluilla siihen, ettei

työttömyys pääsisi pitkittymään ja ongelmat

monimutkaistumaan työttömän elämäntilanteessa.

Huomiota tulee kiinnittää myös etenkin lasten ja nuorten

palveluihin, sillä huono-osaisuus periytyy. Sekä inhimillisistä

että taloudellisista syistä johtuen syrjäytymiskehitykseen tulee

pystyä puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa.

53

Lisää vaikuttavuutta tavoitteellisuuden,

seurannan ja arvioinnin avulla

Jotta toimisimme vaikuttavasti, on syytä lisätä

työllistämistoimintaan liittyvää tavoitteellisuutta, seurantaa ja

arviointia. Nostetaan tämä näkökulma esille nykyistä vahvemmin

kaikessa toiminnassa ja työllisyyspalvelujen järjestämisessä ja

tuottamisessa.

Arviointi tuo esille onnistumiset ja kehittämiskohteet ja tukee

siten toimintaa rakentavasti kehittäen. Vaikuttavuuden arviointi

edellyttää mittareiden ja muiden arviointimenetelmien

käyttöönottoa. Hyviä malleja ja työkaluja löytyy hyödynnettäväksi

esim. erilaisten hankkeiden kehittämisen tuloksena.

54

Loppusanat

Mielekäs työ lisää ihmisen hyvinvointia. Työnteko mahdollistaa

elannon ansaitsemisen lisäksi sen, että ihminen voi kokea

olevansa aktiivinen ja hyödyllinen osa ympäröivää yhteiskuntaa.

Työttömyys on lähes poikkeuksetta inhimillinen tragedia, jota ei

pidä hyväksyä.

Inhimillisten vaikutusten lisäksi työttömyydellä on myös

merkittävät yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Veronmaksajina me

kaikki kuntalaiset osallistumme työttömyydestä aiheutuvien

kustannusten maksamiseen. Lisäksi työstä koituva hyöty ja

verotulot jäävät saamatta, kun ihminen on ilman työtä.

Tolokusti -kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja määritelee

työllisyydenhoitoon yhteiset tavoitteet ja tavat toimia

pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Tahdomme tehdä

työmme tarkoituksenmukaisesti, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti.

Tämä edellyttää myös kehittämiskohteiden esille ottamista.

Epäkohdat tulee tehdä näkyviksi, jotta niihin voidaan vaikuttaa.

Tuloksellinen työllisyydenhoito vaatii toimijoiden välistä hyvää

aktiivista yhteistyötä ja tavoitteellista työskentelyotetta. Tehdään:

TOLOKUSTI!

55

Liite

A: Asiantuntijaraadin kokoonpano (29.9.2015):

- Päivi Ahola-Anttonen, aikuissosiaalityön vastuualuepäällikkö, Kainuun

sote

- Juha Heinonen, työllisyysasiantuntija, Kuhmon kaupunki

- Anne Huotari, työllisyysasiantuntija/TYP-johtaja, Kajaanin kaupunki

- Tero Huvi, kehittämispäällikkö, Paltamon työvoimayhdistys ry

- Liisa Härmä, koulutusjohtaja, Kainuun ammattiopisto

- Susanne Ilvonen, vastaava työhönvalmentaja, Klubitalo Tönäri/Nuorten

Ystävät ry

- Silja Kauppinen, koulutusjohtaja, Koulutusavain Oy

- Heimo Keränen, aluekehitysjohtaja, Kainuun liitto

- Markku Niskanen, toiminnanjohtaja, Kumppaniksi ry

- Osmo Ohtonen, suunnittelija, Kainuun ELY-keskus

- Arto Okkonen, Kajaanin Yrittäjät ry

- Kaisa Ottavainen-Nurkkala, suunnittelija, asiantuntijaraatityöskentelyn

vetäjä, AIKOPA

- Eija Pyrrö, nuorisosihteeri, Kajaanin kaupunki

- Asta Tolonen, kunnanjohtaja, Suomussalmen kunta

- Tiina Veijola , johtaja, Kainuun TE-toimisto

B: Pienryhmän kokoonpano (syksy 2015 ja kevät 2016):

- Päivi Ahola-Anttonen, aikuissosiaalityön vastuualuepäällikkö, Kainuun

sote

- Juha Heinonen, työllisyysasiantuntija, Kuhmon kaupunki

- Anne Huotari, työllisyysasiantuntija/TYP-johtaja, Kajaanin kaupunki

- Tero Huvi, kehittämispäällikkö, Paltamon työvoimayhdistys ry

- Eija Pyrrö, nuorisosihteeri, Kajaanin kaupunki

- Tiina Veijola , johtaja, Kainuun TE-toimisto