kankaanpää leppäsen korttelin kehittämisselvitys kevät 2003

Kankaanpää

Leppäsen korttelin kehittämisselvitys

kevät 2003

Yrjönkatu 29 A, 00100 HELSINKI [email protected]. (09) 6866 280, fax (09) 6866 2840 www.keskustakehitys.fi

2

Johdanto

Selvityksen taustaa Keskustakehitystä pyydetty laatimaan

päivitetty toimintasuunnitelma nk. Leppäsen korttelille.

Kortteliin on vuonna 1998 laadittu Keskustakehityksen ja A-konsulttien yhteistyönä kehittämissuunnitelma. Tällöin kortteliin esitettiin kaksi erityyppistä toiminnallista korttelivaihtoehtoa:

Lasikatteinen sisäkatu Kattamaton kävelykuja

Lasikatteista sisäkaturatkaisua päätettiin viedä eteenpäin ja ratkaisun pohjalta laadittiin asemakaavaluonnos.

Korttelin kehittäminen ei kuitenkaan ole käynnistynyt.

Keskustakehitys Oy 08.04.2003

Leena Suomela

konsultti

Selvityksen rakenne

1. Lähtö/ nykytilanteen päivitys (korttelin kehittämispotentiaalin kartoitus)

2. Korttelin sisältökonseptin päivitys aiemmin laadittujen

korttelisuunnitelmien kommentointi

ehdotus päivitetyksi sisältökonseptiksi

3. Jatkotoimenpiteet jatkosuunnittelussa ja

kaavoituksessa huomioitavat seikat (toteutettavuuden reunaehdot)

toimenpideohjelma

3

Keskeisiä toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ( vrt. v. 1998 selvitys), joilla vaikutus Leppäsen korttelin kehittämiseen:

kiinteistöala muuttunut rajusti yksittäisten toimialojen

muutokset: pt- kauppa muu vähittäiskauppa:

kodintekniikka, vaatetus, hyvinvointi…

paikalliset muutokset asuntojen kysyntä liike-/ toimitilakysyntä muut

1. Lähtö- / nykytilanteen päivitys

4

1.1. Muutokset kiinteistöalalla

Muutokset:

kiinteistöala ammattimaistunut: kiinteistönomistus eriytynyt varsinaisesta ydinliiketoiminnasta (esim. vähittäiskauppa: liiketilat omistaa joku taho, liikettä pyörittää toinen, liiketilan rakentamista rahoittanut kolmas). Eli uusissa hankkeissa rahoittaja on usein eri taho, kuin liiketilan loppuomistaja tai loppukäyttäjä.

perinteiset sijoittaja/rahoittajatahot – valtakunnallisesti toimivat pankki- ja vakuutuslaitokset – luopuneet/ luopumassa aktiivisesti kiinteistöomaisuudestaan (sekä sijoituskiinteistöt että omat toimitilat)

valtakunnallisten sijoittajien kiinnostus ns. kasvukeskuksissa (Helsinki, Tre, Turku, Oulu …)

Vaikutukset: Paikallisten sijoittajien merkitys korostunut

etenkin pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla.

Tiloja ei tehdä varastoon: kysynnän ja tarjonnan on kohdattava. Rakentamaan ei lähdetä, ellei riittävästi varmoja loppukäyttäjiä (pitkiä vuokrasopimuksia liike- ja toimitiloille, ostajia/vuokraajia asunnoille).

Tilat on oltava joustavasti muunneltavia (vuokrattavissa erityyppisille yrityksille).

Rahoittajat edellyttävät, että uusien kohteiden sisältökonsepti on oltava uskottava – pitkälläkin tähtäimellä.

5

Muutokset: päivittäistavarakaupan muutoksia:

kansainvälinen kilpailu ( Lidl, mahdollisesti muitakin tulossa)

liikeaikalain muutokset (suosii tällä hetkellä pieniä, alle 400m2:n myymälöitä, kuinka kauan?)

suurten yli 2.000m2:n myymälöiden rakentamisen ohjaus tiukentunut

yleisesti ottaen kilpailu vähittäiskaupassa on kiristynyt: näkynyt erityisesti kodintekniikka- ja vaatekaupassa.

ketju- ja franchising –konseptit vakiinnuttaneet asemansa

kasvavana alana pidetään erityisesti hyvinvointi- ja terveysalaa (huom. väestön ikääntyminen, yleinen kiinnostus terveellisiä elintapoja kohtaan)

elokuvateatteritoiminnasta tullut ”massatoimintaa”: suuret moniteatterisalikeskukset yleistyneet. Taustalla sekä viihtymiskulttuurin muutos että tarjontalähtöiset tekijät (tekniikan kehittyminen/ vaatimukset).

1.2. Muutokset muilla toimialoilla

Vaikutukset: Pt- kaupassa pienmyymälätilojen kysyntä

kasvussa (?) Suomalaiset oppineet ”luottamaan

merkkeihin”: paikalliset vahvat merkkiliikkeet ja valtakunnalliset/ kansainväliset ketjuyritykset valloittaneet markkinoita. Näistä tullut sekä kuluttajien että liiketilojen vuokraajien suosikkeja.

Hyvinvointipalveluita tarjoavien yritysten liiketiloille kysyntää jatkossakin.

Pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla elokuvateatteri-toiminnan pyörittäminen yhä useammin paikallisten aktiivien ansiota. Uusien teatterien ja elokuvasalien rakentaminen tekniikkaa vastaavaksi kallista.

6

Muutokset: Kankaanpäässä päivittäistavarakaupan

muutoksia: suuret päivittäistavarakaupan yksiköt

ovat keskittymässä Asemakadun varteen: Lidl rakenteilla, avaa vuonna 2003, S-Marketilla aluevaraus. Muilla liikkeillä myös kehittämis-suunnitelmia vireillä.

ydinkeskustassa pienempiä pt-myymälöitä Spar (600m2) ja Siwa (233m2)

ydinkeskustan päivittäistavara-kaupan tarjontaa täydentää torimyynti

Kankaanpään keskustan erikoiskauppa on pysynyt melko monipuolisena.

Torin ympäristön katutason liiketilat täysin vuokrattuja. Tyhjiä tiloja 2. kerroksissa.

Lähikaupungit – Pori ja Tampere – vahvistaneet asemaansa kaupan ja viihteen keskuksina. Kumpaankin kaupunkiin avattu mm. elokuvakeskus, Porissa Kauppakeskus Iso Karhua laajennettu jne.

1.3. Paikalliset muutokset

Vaikutukset: Pt- kaupassa Kankaanpäässä ei suurille

myymälöille tarvetta/ kysyntää, keskustassa mahdollisesti kysyntää pienelle myymälälle, jos sopiva paikka tarjolla (?) (mm. Siwalla vanhahkot, pienet tilat)

Ydinkeskustan ja keskustan pohjoisosan keskinäisessä kaupallisessa roolissa odotettavissa muutoksia. Keskustan vetovoiman ylläpitämiseen kiinnitettävä huomiota: erikoiskaupalla taipumus hakeutua pt-myymälöiden läheisyyteen. Kaupallisen kehittämisen ohella mahdollista panostaa mm. keskustamiljöön sekä pysäköinti- ja liikennejärjestelyiden kehittämiseen.

Keskustan erikoiskaupan tarjonnassa vielä kehittämispotentiaalia. Selvitettävä mm. eräiden valtakunnallisten ketjujen kiinnostus (esim. Lindex, KappAhl, MustaPörssi…)

2. kerroksen myymälätiloille ei juuri kysyntää, huomioitava uusien kohteiden suunnittelussa.

Uuden elokuvateatterin rakentaminen Kankaanpäähän ei liiketoiminnallisesti realistinen, ellei kaupunki tms. mukaan rahoittamaan hanketta.

7

2. Korttelisuunnitelman päivitys

Useat erilaiset kortteliratkaisut mahdollisia (vrt. aiemmat selvitykset, kuvat seuraavilla sivuilla)

Valitulla kortteliratkaisulla vaikutus mm.: rakentamisen vaiheistukseen kaupalliseen ja toiminnalliseen

vetovoimaisuuteen hankkeiden rahoitusmalliin/

sijoittajien kiinnostukseen hankkeen toteutettavuuteen,

rakentamisen käynnistymiseen. Keskeisiä kortteliratkaisun

suunnittelussa huomioitavia tekijöitä: liiketilojen kysyntä (määrä ja

sijainti?) asuntojen kysyntä (asuntojen

tyyppi/ koko?) 2. krs. toimisto- tms. tilojen kysyntä pysäköinti- ja huoltoratkaisut:

asiakaspysäköinti (maan tasoon vai halliratkaisu?)

asukaspysäköinti huoltojärjestelyt

Torin ympäristön suunnitelma VE1 / 1996

Torin ympäristön suunnitelma VE2 / 1996

8”Lasikatteinen sisäkatu”, 1 krs. / 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

9”Lasikatteinen sisäkatu”, 2 krs. / 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

10”Lasikatteinen sisäkatu”, kellari / 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

11”Kattamaton kävelykuja”, 1 krs./ 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

12”Kattamaton kävelykuja”, 2 krs./ 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

13”Kattamaton kävelykuja”, kellari/ 1998 (A-konsultit, Keskustakehitys) 1:500

142.1. Kommentteja aiemmin tehtyihin suunnitelmiin (kuvat edellä)

”Lasikatteinen sisäkatu”:

kauppakeskusmainen kokonaisuus, jossa yhdistyy liike- ja toimistotiloja (1-2 krs.) sekä asuntoja (3.krs)

monipuolinen tarjonta + rakentamisen vaiheistaminen

hankalaa/ mahdotonta? raskas konsepti nykyoloissa

Kankaanpäähän? Huom. laajuus kokonaisuudessaan vs. todellinen tilojen kysyntä: 1. krs. vs. 2-3 krs.!?

asiakaspysäköinti hallissa toimiiko halliratkaisu

Kankaanpäässä, saadaanko hallin käyttöaste riittävän korkeaksi, että kannattava?

toteutettavuuden ja konseptin ylläpitämisen (keskuksen kaupallinen johtaminen) kannalta oleellista, että taustalla olisi yksi keskeinen sijoittaja/ omistajataho

löytyykö em. sijoittajaa?

”Kattamaton kävelykuja”:

kahden rakennusmassan rajaama ”perinteinen kauppakatu”, jossa rakennusten katutasossa liiketiloja, yläkerroksissa asuntoja (ja toimisto-tiloja)

rakentaminen vaiheistettavissa 2-3 osaan +

perusratkaisultaan em. selkeämpi, kevyempi konsepti nykyoloissa Kankaanpäähän?

asiakaspysäköinti hallissa toimiiko halliratkaisu

Kankaanpäässä, saadaanko hallin käyttöaste riittävän korkeaksi, että kannattava?

hankkeen toteuttajana voi olla useita sijoittaja/ omistajatahoja (erilliset kiinteistöyhtiöt mahdollisia)

hallinnollisesti joustavampi ratkaisu rahoittajien hankkiminen edelliseen

verrattuna helpompaa?

15

Seuraavissa kuvissa esitetyn suunnitelman pohjaksi valittiin ”Kattamaton kävelykuja” –konsepti, jota Keskustakehitys pitää nykyoloissa toteutettavuudeltaan realistisempana vaihtoehtona. Perustelut:

omistus/ rahoitusjärjestelyt joustavammat

vaiheistus joustavampi

Ratkaisua kehiteltiin edelleen.

Suunnitelman katutason liiketiloista laadittiin 2 ideatasoista toiminnallista vaihtoehtoa.

Asiakaspysäköinnin osalta tutkittiin mahdollisuutta toteuttaa korttelin sisäisenä maantasopysäköintinä. Huolto on esitetty toteutettavaksi katutasosta.

2.2 Korttelisuunnitelman päivitys - suunnitelma

16

Ratkaisussa lähdetty seuraavista reunaehdoista:

liiketilojen kysyntä: alustavan selvityksen perusteella

kysyntää katutason liiketiloille on olemassa. Sen sijaan 2. krs. liiketiloille ei.

mahdollisia vetäjäyrityksiä: kodintavara/ kodinelektroniikka, muoti&vaatetus, pankki&vakuutus sekä mahdollisesti pieni, alle 400m2:n päivittäistavaramyymälä

asuntojen kysyntä: uusien keskusta-asuntojen kysyntä

ollut laimeaa. Alustavan selvityksen perusteella ilmennyt, että kysyntää saattaa kuitenkin olla erityisesti seniori-ikäisten keskuudessa (taajaman ulkopuolelta keskustaan haluavilla). Arvostavat mm. torin läheisyyttä (=mielellään näkymät), palveluiden helppoa saavutettavuutta, esteettömyyttä. Nämä huomioitava tiloja suunniteltaessa.

2. krs. toimisto- tms. tilojen kysyntä

alustavan selvityksen perusteella vaikuttaa, että ”perinteisten” (uusien) toimistotilojen kysyntä erittäin vähäistä. (Ei olla valmiita maksamaan uuden toimistotilan edellyttämää vuokraa.)

toimitilakysyntää saattaisi kuitenkin olla mm. lääkäripalveluilla, pankeilla/ vakuutuslaitoksilla, joiden tilat vaativat räätälöityjä ratkaisuja, jotka helpommin toteutettavissa uusiin tiloihin.

pysäköinti- ja huoltoratkaisut: asiakaspysäköinti: maan tasoon ja

tien varteen esitetty yhteensä n. 20 autopaikkaa (+ mahd. LPA-alue)

asukas- ja liikkeenharjoittajien pysäköinti esitetty kellariin (toteutus vrt. ”kattamaton kävelykuja-ratkaisu” / v.1998)

liiketilojen tavarahuolto toteutetaan katutasosta


17

Leppäsen kortteli –perusratkaisu

C- talo: ”Liiketilaa + toimistoja”

A- talo: ”Liiketilaa + asuntoja”

B- talo: ”Liiketilaa + asuntoja”

Asukaspysäköinti:

• hallipysäköinti korttelin alla

ramppi kellariin

jalankulkuraitti / ” taidepolku? ”

Tavarahuolto katutasosta, ulkokautta

Asiakaspysäköinti:

• korttelin sisällä, katutasossa

• kadunvarsipysäköinti

• muualla (tori, LPA-alue?)

13 ap

6-7 ap

LPA- alue mahdollisen hidaskadun

varteen?

18Leppäsen kortteli – vuokrattava pinta-ala taloittain (arvio)

A-talo yht. 870 m2 :

• katutason liiketilaa yht. n. 290 m2

• asuntoja 2. ja 3. krs. yht. n. 580 m2 (=290m2 + 290m2)

B-talo yht. 860 m2 :


• asuntoja 2. ja 3. krs. yht. n. 390 m2 (=195m2 + 195m2)

C-talo yht. 1090m2 :


• toimistotilaa 2. krs. yht. n. 510 m2

yhteensä n. 2.820 m2

(lisäksi: pysäköintihalli/ varastot kellarissa)

19

Korttelin rakennusoikeus:

Toimistotilojen ja asuntojen kysyntä sekä kaupunkikuvalliset tekijät määrittelevät viimekädessä rakennusten korkeuden.

Suunnitelmaluonnoksessa A- ja B-talot on esitetty kolmikerroksisina muodostuen katutason liiketilakerroksesta ja kahdesta asunto-kerroksesta. Rakennukset voidaan toteuttaa myös kaksikerroksisina. Tällöin kuitenkin huomioitava mm. hissikustannukset.

C-talo on esitetty kaksikerroksisena liikerakennuksena. Katutaso on varattu kaupallisille toiminnoille, toinen kerros toimistolle ja/ katutason liikkeiden ”back office”-toiminnoille. Tällaisille toiminnoille on arvioitu olevan kysyntää yhden kerroksen verran.

Korttelin rakennusoikeus on johdettu em. lähtökohdista – siitä, mitä kortteliin luontevasti on saatu mahtumaan.

Kuvissa esitetyt pinta-alat ovat suuntaa-antavia ns. vuokrattavia aloja. Käytävä-, ym. aputilojen pinta-aloja ei ole arvioitu. Vuokrattavan alan perusteella arvioituna kuvissa esitetyn tyyppisen kortteliratkaisun kokonaisrakennusoikeus on noin 3.200- 3.500 k-m2 luokkaa.

Korttelin asukaspysäköinti on esitetty toteutettavaksi korttelin alaisena n. 35 paikan pysäköintiluolana ”Kattamaton kävelykuja” –mallin mukaisesti (ei sisälly edellä esitettyyn rakennusoikeuteen).


20

C- talon tilaratkaisut:

Suunnitelmakuvissa C-talon toiseen kerrokseen on esitetty sijoitettavaksi vain toimistoja. Taustalla on toisaalta pyrkimys pitää rakennuksen konsepti selkeänä (puhdas liikerakennus), toisaalta asumisviihtyvyystekijät:

Kysyntäeroista johtuen, usean erityyppisen toiminnon (liiketilat, toimistot, asuminen) yhdistely samaan rakennukseen luo paineita tilojen loppukäyttäjien hankintaan. Rakentamispäätöksen tekeminen saattaa lykkäytyä sen takia, ettei tietylle tilalle löydy käyttäjää. Pääsääntöisesti onkin niin, että mitä yksinkertaisempi rakennuksen konsepti on, sitä pienempi on loppukäyttäjien löytämiseen liittyvä riski ja sitä selkeämpi myös rakentamispäätöksen tekeminen.

Liikenteen haittatekijöiden vuoksi kulma ei ole asumisen kannalta yhtä viihtyisä kuin A- ja B-talot, jossa asunnot ja niiden parvekkeet saadaan avautumaan etelään suojaiselle kävelykujalle. Toisaalta kysyntä saattaa osoittaa, että asukkaat arvostavat Kauppakadulle avautuvia näkymiä korttelin läpi kulkevan sisäkujan sijaan, mikä saattaa puoltaa C-talon 2. (ja 3.) kerroksen osoittamista asunnoille.

C- talon toisen kerroksen käyttötarkoituksen määrääkin viimekädessä paikallinen kysyntä: missä määrin ja millaisille 2. kerroksen toiminnoille Leppäsen korttelissa on kysyntää – toimistoille vai asunnoille.



Asiakaspysäköinti - kortteliin vai korttelin ulkopuolelle?

Jos asiakaspysäköinnin osalta korttelissa päädytään ratkaisuun, jossa pysäköinti voidaan osoittaa korttelin ulkopuolelle (esim. LPA – alueena Torikadulle suunnitellun hidaskadun varteen), nykyisen Leppäsen talon kulmaus (C-talon kohta+ pysäköintialue) voidaan tällöin toteuttaa katutason liiketilojen osalta mukaillen aiemmin esitettyä ”Kattamaton kävelykuja”- vaihtoehtoa (katso kuvat edellä).

Ratkaisu lisäisi korttelin katutason liiketilaa noin 605m2:n verran. (”Kattamaton kävelykuja-vaihtoehdon perusteella C-talon katutason liikekerroksen pinta-ala olisi tällöin n. 1.185m2).

Pysäköinnin sijoittaminen korttelin ulkopuolelle onkin perusteltua Leppäsen korttelin katutason liiketilan maksi-moimiseksi. Toisaalta moni asiakas (ja yrittäjä) arvostaa liikkeiden helppoa saavutettavuutta ja sitä, että pysäköinti-paikka löytyy liikkeen vierestä (vrt. esim. automarketit).

Asiakaspysäköinnin toteutus tulee pohtia tarkemman korttelisuunnittelun kuluessa.


Toiminnallisten vaihtoehtojen vertailua (kuvat seuraavilla sivuilla):

Vaihtoehdossa 1 on esitetty ratkaisu, jonka perusajatus on sijoittaa jokaiseen rakennukseen yksi suuri vetäjäyritys. Korttelin läpi kulkevan kävelykadun varrelle avautuu pienempiä erikoisliikkeitä.

Vaihtoehdossa 2 on tutkittu mahdollisen pt-myymälän (alle 400m2) sijoittamista kortteliin. Tässä vaihtoehdossa on lisäksi esitetty, että C-taloon sijoitettaisiin esim. pankki&vakuutus-yhtiö tai apteekki. Tämän tyyppisten yritysten ns. ”back office”-tilat voivat sijaita 2. kerroksessa. Ratkaisun etuna olisi, että se aktivoisi ja tehostaisi katutason liiketilojen käyttöä asiakaspalvelutarkoituksiin. Lisäksi ”vähemmällä kysynnällä olevalle” toisen kerroksen tiloille saataisiin osoitettua pääkäyttäjä, mikä edesauttaisi koko liiketalon rakentumista.

C-talon toisen kerroksen liiketiloja tulisi tarjota sellaisille yrityksille, joille on aitoa lisäarvoa sijoittumisesta uusiin tiloihin. Pankki&vakuutus -yhtiön ohella mahdollisia muita käyttäjiä voisi siten olla esim. lääkäriasema, jolle voi olla hyötyä mahdollisuudesta räätälöidä tiloja tarpeita vastaaviksi.

Julkisille palveluille on suunnitelmassa esitetty tilaa vain n. 50m2 yhteispalvelu-pisteen verran – enemmänkin voisi olla. Jos jatkosuunnittelun myötä syntyvä kortteliratkaisu ja rahoitus mahdollistavat suuremman julkisen tilan esim. moni-käyttösalin (konsertti/elokuva-sali) rakentamisen Leppäsen kortteliin olisi sillä luonnollisesti myönteinen vaikutus korttelikokonaisuuteen.

Vaihtoehdot 1 ja 2 eivät ole toisiaan poissulkevia: lopullinen liiketilamix täsmentyy jatkosuunnittelun aikana ja on todennäköisesti yhdistelmä esitetyistä vaihtoehdoista.

23

13 ap

6-7 ap

n. 50 m2

hampurilaisravintola

n. 135 m2

n. 55 m2

n. 30 m2

n. 360 m2

n. 40 m2

n. 60 m2

n. 60 m2n. 60 m2

n. 360 m2

muoti& vaatetus

(ulko-terassi)

ramppi kellariin

kodinkone & elektroniikka

pyörät /varasto

n. 50 m2

muoti & vaatetus

kukat

parturi/ kampaamo

optikko

kaupungin yhteispalvelup

iste/ näyttelytilakiinteistön-

välitys

Liiketilaa: yht. n. 760 m2

A =290 m2 ( sis. 50 m2 varastot)

B=470 m2

n. 55 m2

matkatoimisto

lahjatavarat / sisustus

n. 25 m2

karkkikioski

pankki-automaatti

HuoltoHuolto

Leppäsen kortteli (katutaso) – toiminnallinen vaihtoehto 1

Suuret vetäjäyritykset

Torin kulmalla vetäjäyksikkö

24

13 ap

6-7 ap

n. 100 m2

kahvila

n. 75 m2

optikko muoti& vaatetus

n. 60 m2

n. 55 m2

n. 470 m2

n. 180 m2

n. 400 m2

päivittäistavara-myymälä

(kahvilan terassi)

ramppi kellariin

kodinkone & elektroniikka

pankki & vakuutus tai

apteekki

parturi/ kampaamo

HuoltoHuolto

Leppäsen kortteli (katutaso) – toiminnallinen vaihtoehto 2

Mahdollisen pt-myymälän sijainti

Pankki / vakuutus, tai apteekki, ”back office” –tilat 2. krs.

pienliiketiloja kävelykadun varteen?

Riippuu pt-myymälän tilatarpeista ja lopullisesta

tilaratkaisusta

25

Leppäsen kortteli (ylemmät kerrokset)

n. 65 m2

n. 65 m2

n. 65 m2

n. 65 m2

n. 75 m2 n. 55 m2

n. 95 m2

(n. 230 m2)

(n. 80 m2) (n. 85 m2)(n. 115 m2)

Asuntoja: yht. n.485 m2 / kerros

A =290 m2 / kerrosB=195 m2 / kerrosToimistotilaa:

yht. n. 510 m2, jaettavissa joustavasti erikokoisiksi tiloiksi

käyttäjiä esim.

- yksityinen lääkäriasema

- fysioterapia/ jalkahoitola

- pankki/ vakuutus (toimistotilat 2.krs)

- toimistotilaa muuhun yrityskäyttöön

Huom. etenkin B-taloon mahdollista toteuttaa joustavasti erikokoisia asuntoja: sijoitusmielessä kiinnostus saattaa kohdistua pieniin keskustakaksioihin!

luhtikäytävä ulko/ sisätilaa

Yksi yhteinen porras-huone A ja B talolle? Hissin mitoitus: riittävän suuri mm. pyörätuolia käyttäville

26Leppäsen kortteli kävelykuja – ideoita kehiteltäväksi

13 ap

6-7 ap

(kahvilan terassi)

ramppi kellariin

Lasten leikkipaikka / ”taidetori” ?

”Mäntykangasmetsä”

- aito kasvillisuus ?- valoteos ? jne…

”Punainen lanka”

- esim. aforismien tai eläinten jälkien, taidereliefien jne. upotus kadunpäällysteen

27

3. Johtopäätökset ja suositukset

Toteuttamisen reunaehtoja :

1. Kokonaiskonseptin oltava uskottava ja oikein mitoitettu eri toimintojen kysyntää vastaavaksi (esim. asuntojen tai 2.krs. toimistotilojen ylimitoitus saattaa hidastaa / estää hankkeen toteutumista)

2. Hankkeen rahoitus ja rahoittajat selvitettävä: paikalliset sijoittajatahot keskeisessä roolissa

3. Joustava suunnitteluyhteistyö: rakennussuunnittelu (mahdollisesti räätälöidyt asumisratkaisut) ja kaavoitus

Ehdotus jatkotoimenpiteiksi:

1. Selvitykseen tutustuminen ja sen analysointi tilaajan piirissä

2. Selvityksen ja hankkeen esittely/ markkinointi keskeisille sidosryhmille (infotilaisuuden järjestäminen, henk.koht. kontaktit, yhteistyökumppaneiden hakeminen paikallisen median avustuksella):

potentiaaliset paikalliset/ maakunnalliset sijoittajatahot

(rakennusliikkeet)3. Jatkosuunnittelun/ esisuunnittelun

käynnistäminen yhdessä hankkeesta kiinnostuneiden sijoittajien, rakennus-liikkeiden ja kaupungin kanssa (tarkemmin seuraavalla sivulla)

28

3. Johtopäätökset ja suositukset

3. Jatkosuunnittelu/ esisuunnittelu projektiorganisaation

muodostaminen: rahoittaja, rakentaja, kaupunki, suunnittelijat (sekä mahdollisen rakennuttaja-konsultin kiinnittäminen hankkeeseen)

kortteliratkaisun jatkokehittely kysynnän kartoitus

asunnot (esim. kysely 55 vuotta täyttäneille)

liiketilat ( tilamarkkinointi: paikalliset / valtakunnalliset kaupan ja palvelualojen yritykset)

rakentamis- ja investointikustannusten selvittäminen

alustavat vuokratuottolaskelmat rahoituksen varmistaminen

yksityisten rahoituskohteiden määrittely ja rahoittajien varmistaminen

julkisten rahoituskohteiden määrittely ja rahoituksen varmistaminen ( kaupunki, EU: esim. katutilat/ taide, yksittäiset liiketilat)

4. Hankkeen käynnistämisen julkistaminen ja informointi laajemmin eri tahoille

5. Toteutussuunnittelun käynnistäminen arkkitehtisuunnittelun eteenpäin

vieminen yhdessä kaavoituksen kanssa: rakennusoikeuksien tarkistaminen, pysäköintiratkaisut jne.

katutilojen suunnittelu liiketilojen ja asuntojen

markkinointi, esisopimukset vetäjäyritysten ja asukkaiden kanssa

6. Toteutus

29

Haastatellut

Koskela, SiskoKulmala, AlpoKyösti, VesaLanne, MarkkuLepistö, Toivo Rajala, KaunoSyystö, Matti (Skanska) Tuomala, Helena

sekä Anttila, MaijaAnnala, RistoHeikkinen, EeroLiimu, Erkki

kankaanpää leppäsen korttelin kehittämisselvitys kevät 2003

Documents