kannattavuus tasaikäis- ja eri- ikäismetsätaloudessa...metsänkasvatuksen menetelmät. erittäin...
TRANSCRIPT
Kannattavuus tasaikäis- ja eri-ikäismetsätaloudessa
Paula Horne ja Jyri HietalaPellervon taloustutkimus PTT
Metsäpäivät 20155.11.2015
Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin
Uudessa metsälaissa kasvatushakkuiden toteuttaminen vapautettiin, jotta metsänkäsittelymenetelmiä voitaisiin monipuolistaa. Kasvatushakkuisiin katsotaan sisältyvän myös eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmät.
Erittäin tyytyväinen
14 %
Melko tyytyväinen
56 %
Ei tyytyväinen
eikä tyytymätön
15 %
Melko tyytymätön
7 %
Erittäin tyytymätön
2 %
Ei osaa sanoa
6 %
Lähde: Rämö ym. 2012
Valtaosa metsänomistajista vähintäänkin melko tyytyväisiä, mutta moni kaipasi lisäksi vaihtoehtoisia hakkuu- ja hoitotapoja
Tarkastelun näkökohdat
Voiko metsätalouden kannattavuutta mitata samalla tavalla tasaikäis- ja eri-ikäismetsätaloudessa, vai onko kumpaankin kehitettävä omanlaisensa mittari?
– samat kannattavuusmittarit soveltuvat sekä tasa- että eri-ikäiskasvatukseeen, MUTTA eroja metsänomistajien tavoitteissa ja kannattavuutta painottavien metsänomistajien kannattaa käyttää useampaa mittaria
Onko kannattavuudessa eroja ja mistä erot johtuvat?
– kyllä, mutta ei käytännön kokemuksiin perustuvaan aineistoon pohjautuen, vaan teoreettisten laskelmien ja yksittäisiin tapauksiin perustuen
– erot johtuvat erilaisista oletuksista ja menetelmistä (teoreettiset laskelmat) ja erilaisista leimikoista (puulajit, ikä, kasvupaikka, yms.)
Eri metsänkasvatusmenetelmät lyhyesti
Jaksollinen kasvatusTasaikäismetsätalous
Jatkuva kasvatusEri-ikäismetsätalous
• Yksi kerros, yksi tai useita puulajeja
• Kiertoaika 60-140v
• Puuston rakennetta tasataan alaharvennuksin ja raivauksin
• Harvennuksia 2-3/kiertoaika• Avohakkuu• Uudistaminen viljelemällä tai luontaisesti
• Kerralla suuri hakkuu- ja tulokertymä• Uuden metsän kasvatus kestää
vuosikymmeniä, jona aika ei tuloja
• Laaja runkolukujakauma, yleensä eri puulajeja
• Hakkuukierto (10-50 v)
• Metsää kasvatetaan ja uudistetaan samanaikaisesti• Erirakenteisuutta luodaan ja edistetään
poimintahakkuin tai pienaukkohakkuin• Uutta taimiainesta syntyy jatkuvasti• Metsä pysyy koko ajan peitteisenä
• Tuloja saadaan tasaisin väliajoin (tyypill. n. 15-20 v)
Koskee yhtä metsikkökuviota!
Kannattavuuden mittaaminen
Voiko metsätalouden kannattavuutta mitata samalla tavalla tasaikäis- ja eri-ikäismetsätaloudessa, vai onko kumpaankin kehitettävä omanlaisensa mittari?
Useita erilaisia mittareita
…kassavirta, nettonykyarvo, sisäinen korko, tuottoarvo,
pääoman tuotto, metsikön arvokasvu, puutase…
Erilaisia metsänomistajia
…tasainen tuotto metsänkasvatuksesta, sijoituskohde, metsästys,
suojelukohde…
Samat kannattavuusmittarit soveltuvat sekä tasa-että eri-ikäiskasvatukseen, mutta…
Miten metsänomistajat mittaavat kannattavuutta?
0102030405060708090
Puunmyyntitulot Metsätaloudennettotulos
Metsäkiinteistönarvon kehitys
Metsäänsitoutuneen
pääoman tuotto
Tilli, T. ym. 2009. METSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSIÄ METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUDESTA JA PUUN TARJONNASTA VUOTEEN 2015. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 213.
Erot kannattavuudessa
Onko kannattavuudessa eroja ja mistä erot johtuvat?
Erilaisia metsiköitä
…puulajit, ikä, kasvupaikka, …
Erilaisia oletuksia ja menetelmiä
…metsikkökuvion ikä, korkotaso, kasvumalli, kustannukset,
uudistaminen, optimointimenetelmä …
Kyllä, erot johtuvat tutkimusten ja metsiköiden lähtötilanteesta …
Ei yksiselitteistä, laajaan koeaineistoon perustuvaan tietoon nojaavaa paremmuutta
Kassavirta, metsikkö
-5000
0
5000
10000
15000
20000
0 15 30 45 58 75
Euro
a/h
a
Tasaikäinen metsikkö, viljely: kiertoaika 75 v.
Vuosittainen nettotulo Kumulatiivinen nettotulo
IstutusTaimikon-hoito
LepoEnsi-harvennus
2. harvennus
Pääte-hakkuu
-5000
0
5000
10000
15000
20000
0 15 30 45 60 75
Euro
a/h
a
Eri-ikäinen metsikkö: hakkuukierto 15 v.
Vuosittainen nettotulo Kumulatiivinen nettotulo
SiirtymäHakkuu
HakkuuHakkuu
HakkuuHakkuu
Tuloista ja menoista koostuva rahaliikenne Kun lähtötilana avohakkuun jälkeinen metsäpohja:
– Tasaikäisessä (viljely)metsikössä kustannukset painottuvat kiertoajan alkuun ja tulot loppuun.
– Eri-ikäisessä metsikössä tuloja saadaan tasaisesti, mutta keskimäärin kerralla vähemmän kuin tasaikäisen metsikön hakkuista.
Nettotulojen kertymä suhteessa eri-ikäiseen metsikköön riippuvainen laskennan lähtökohdasta ja tarkastelujaksosta.
Nettotulo metsikkötasolla, MT-kuusikko
Nettonykyarvo, metsikkö
-2000
0
2000
4000
6000
0 15 30 45 58 75
NP
V, e
uro
a/h
aTasaikäinen metsikkö, viljely: kiertoaika 75 v.
Vuosittainen nettonykyarvo Vuosittainen nettonykyarvo
-2000
0
2000
4000
6000
0 15 30 45 60 75
NP
V, e
uro
a/h
a
Eri-ikäinen metsikkö: hakkuukierto 15 v.
Vuosittainen nettonykyarvo Kumulatiivinen nettonykyarvo
Nettotulojen nykyarvo, MT-kuusikko, korko 2 %
• Tietyn aikavälin nettotulot muunnettuna nykyarvoon• laskentakorko tyypillisesti 1‒5 prosenttia• korkokannan nosto laskee kiertoajan lopun tulojen painoa enemmän kuin
kiertoajan alun kustannusten.• mitä kauempana tulo on, sitä vähemmän se nostaa nettonykyarvoa• eri-ikäisessä metsikössä korkokannan nosto ei laske nettotulokertymän nykyarvoa
yhtä voimakkaasti kuin tasaikäisessä
Paljaan maan arvo, metsikkö
Äärettömään ulottuvien nettotulojen nykyarvo (BLV) teoreettisesti ainoa oikea kannattavuuden mittari vertailuihin.
Korkokannan nosto lisää jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta suhteessa jaksolliseen kasvatukseen.
Viljelymetsätalouden kannattavuus laskee suhteessa luontaiseen uudistamiseen koron noustessa. -5 000
0
5 000
10 000
15 000
20 000
1 2 3 4 5
NP
V, e
uro
a/h
a
Korkokanta, %
MT-kuusikkoTienvarsihinta: tukki 60 €/m3, kuitu 35 €/m3Kiinteä korjuukustannus 200 €/ha
tasaikäinen/viljely tasaikäinen/luont. eri-ikäinen
Metsätalous käytännössä
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
0 15 30 45 60 75
Euro
a/h
a
Kassavirta metsälötasolla, Yhteensä 75 ha 1 ha metsikkökuvioita metsikön eri kehitysvaiheissa
Tasaikäinen metsikkö: kiertoaika 75 v.Eri-ikäinen metsikkö: hakkuukierto 15 v.
Tasaikäinen metsikkö, viljely Eri-ikäinen metsikkö
Tasainen kassavirta monelle metsänomistajalle tärkeä kriteeri.
Eri-ikäismetsikössä tulot tasaisemmat.
Metsälötasolla tasaikäiskasvatuksessa pyritään normaalimetsärakenteeseen, mikä tasaa tuloja.
Päätöspuut metsän-kasvatustavan valinnalle
Harjoitettavan metsänkasvatustavan soveltuvuus on riippuvainen monista tekijöistä
– osa tekijöistä on metsänomistajan päätettävissä
– osa tulee ulkopuolelta ja toimivat siten reunaehtoina
Seuraavassa esitellään tämän selvityksen pohjalta metsänkasvatustavan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja miten eri metsänkasvatustavat suhteutuvat niihin
1. Metsänomistajan tavoitteet
2. Biologiset tekijät
3. Taloudelliset parametrit
4. Muut tekijät
Metsänomistajan tavoitteet ohjaavat päätöksentekoa
Metsikön biologiset tekijät ovat reunaehtoja kasvatustavan valinnalle
Taloudelliset tekijät vaikuttavat kasvatustapoihin eri voimakkuuksilla
Muut tekijät vaikuttavat subjektiivisesti tai tutkimustieto vähäisempää
Metsänomistajat uskovat metsätalouden kannattavuuteen!
010203040506070
%
Oma metsätalous nyt(maalis 2007)
Oma metsätalous vuonna2015
Tilli, T. ym. 2009. METSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSIÄ METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUDESTA JA PUUN TARJONNASTA VUOTEEN 2015. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 213.
Kiitos!