kansalais- ja musiikkiopistojen yhdistymisselvitys · alueella toimii nyt useita pieniä...

Kansalais- ja musiikkiopistojen

yhdistymisselvitys loppuraportti 21.9.2011

2

SISÄLLYSLUETTELO:

Kauhajoen kaupungin lähtökohdat selvitystyölle 3

Kauhajoen opistojen nykytila 5

Kurikan kaupungin lähtökohdat selvitystyölle 6

Teuvan kunnan lähtökohdat selvitystyölle 6

MUSIIKKIOPISTOT

Musiikkiopistot rehtoreiden kertomana 7

Valtionosuuksien siirtäminen 8

Hakemus Opetus- ja kulttuuriministeriöön 8

Liikkeen luovutus laajentuvassa opistossa 9

Kurikan toimipisteessä työskentelevien EPMO:n opettajien asema mahdollisessa musiikkioppilaitosfuusiossa 9

Ari-Matti Tuomiston asiantuntijalausunto 11

Kauhajoen ja Kurikan mahdollisen yhteisen musiikkiopiston etuja 12

Musiikkiopistojen rakennetaulukkojen analyysi 13

Laskelma instrumenttiopetuksen kustannuksista 16

Yhdistyneen musiikkiopiston hallintomallit 17

Työryhmän esitys musiikkiopiston hallintomalliksi 23

KANSALAISOPISTOT

Kansalaisopistot rehtoreiden kertomana 24

Kansalaisopistojen rakennetaulukkojen analyysi 26

Yhdistyneen kansalaisopiston hallintomallit 28

Työryhmän esitys kansalaisopiston hallintomalliksi 32

Kansalaisopistojen yhdistymisselvitys ja rakenteellisen kehittämisen avustukset 2011/OKM 33

Kuntien kanta rakennemalleihin ja jatkotoimenpiteisiin 33

Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien yhteisen musiikkiopiston muodostamisen vaiheet ja aikataulu 34

Liitteet:

Liite 1, EPMO:n ja Kurikan / Jurvan toimipisteiden henkilöstö 36

Liite 2, Ari-Matti Tuomiston asiantuntijalausunto 37

Liite 3, Panula-opiston opettajat syksy 2011 43

3

YHDISTYMISSELVITYS

LOPPURAPORTTI 21.9.2011

Kansalais- ja musiikkiopistojen yhdistymisselvitys

Kauhajoen kaupunki

Kurikan kaupunki

Teuvan kunta

Kauhajoen kaupungin lähtökohdat selvitystyölle

Kauhajoen kaupungin sivistysosaston ja varhaiskasvatuksen strategisen perustan ja johtamisjärjestelmän loppuraportissa (nk. Kirmulan raportissa) joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.3.2009, 121 §, todetaan seuraavaa: ”Sekä kansalaisopiston että Panula-opiston osalta nykyinen väestöpohja ja organisaation koko nähtiin toiminnallisen ja taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta liian pieniksi. Täten muodostettiin linjaukset, joiden mukaisesti väestöpohjan laajentamista ja yhteistoimintaa koskevia keskustelunavauksia tehtäisiin mahdollisimman pian. Kansalaisopiston suhteen potentiaalisimpina yhteistyökumppaneina esiin nostettiin Teuvan, Kurikan ja Jalasjärven suunnat.”

Valmiutta uudelleenjärjestelyihin on ollut syytä kartoittaa myös kansalaisopistotoimintaa järjestävien koulutuksen järjestäjien kesken. Alueella toimii nyt useita pieniä kansalaisopistoja. Vahva alueellinen kansalaisopisto voisi olla mahdollinen huomattavasti nykyistä laajemmalla alueella. Tämä mahdollistaisi päätoimisten opettajien rekrytoinnin nykyistä laajemmin. Myös vapaan sivistystyön valtionosuusjärjestelmä suosii ekspansiivisia opistoja.

Kankaanpään kaupunki otti yhteyttä kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipastiin mahdollisen musiikkiopistojen yhdistymisselvityksen tekemisen tiimoilta. Kauhajoen kaupunki kutsuttiin alustavaan virkamiestason neuvotteluun 18.1.2010. Läsnä olivat kaupunginjohtaja Kuja-Lipasti, sivistysjohtaja Markku Viitasaari sekä Panula-opiston vt. rehtori Ari-Matti Tuomisto. Kankaanpään kaupungista läsnä olivat kaupunginjohtaja Paavo Karttunen, sivistystoimenjohtaja Heikki Kiviniemi sekä Kankaanpään musiikkiopiston rehtori Anna Major. Neuvottelun tuloksena päätettiin, että selvitystyö voidaan aloittaa. Tuomisto ja Viitasaari olivat puolestaan Kankaanpäässä neuvottelussa 5.2.2010. Paikalla olivat Kiviniemi ja Major.

4

Sivistyslautakunta asetti 17.2.2010 (12 §) selvitysryhmän, jonka tehtävänä oli laatia yhteistyössä Kankaanpään kaupungin valitsemien edustajien kanssa suunnitelma Kankaanpään musiikkiopiston ja Panula-opiston hallinnolliseksi yhdistymiseksi. Työryhmään nimettiin sivistysjohtaja Markku Viitasaari, vt. rehtori Ari-Matti Tuomisto sekä sivistyslautakunnan puheenjohtaja Seppo Kalliomaa. 26.2.2010 pidettiin neuvottelu Kauhajoen kaupungintalolla. 19.3.2010 pidettiin neuvottelu Kankaanpään musiikkiopistolla. Työryhmän kokoontumisessa ilmeni, että Kankaanpään ja Kauhajoen kaupunkien edustajilla on erilaiset käsitykset hallinnon järjestämisestä. Keskeyttämisajankohdan jälkeen Kankaanpää on kuitenkin käynnistänyt kuntaliitosneuvottelut Parkanon ja Jämijärven kanssa. Kun tiedetään, että Parkanolla on oma, kuntayhtymäpohjainen musiikkiopisto, saattaa olla, että neuvottelut Kauhajoen suuntaan on vaikeata aloittaa uudelleen.

Sivistyslautakunta päätti 5.5.2010 (64 §) keskeyttää Kauhajoen kaupungin ja Kankaanpään kaupungin välisten musiikkiopistojen yhdistymistä koskevat neuvottelut toistaiseksi. Sivistysjohtaja valtuutettiin kutsumaan kokoon Kauhajoen lähiympäristön kuntien musiikkioppilaitos- ja kansalaisopistotoiminnasta vastaavien koulutuksen järjestäjien edustajia pohtimaan mahdollisia uudelleenjärjestelyitä.

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti sivistysjohtaja kutsui maakunnassa toimivien kansalaisopistoja musiikkiopistotoimintaa järjestävien koulutuksen järjestäjiä yhteiseen keskustelutilaisuuteen. Kutsu lähetettiin Teuvalle, Kurikkaan, Jalasjärvelle, Ilmajoelle, Seinäjoelle (Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto) Lapualle, Alajärvelle sekä Kauhavalle. Kutsu lähetettiin kaupungin- ja kunnanhallituksen puheenjohtajille, kansalaisopisto- tai musiikkiopistotoiminnasta vastaavien toimielinten puheenjohtajille sekä kuntien sivistystoimesta vastaaville johtajille.

Keskustelutilaisuus pidettiin Kauhajoen kaupungintalon valtuustosalissa 13.9.2010. Kauhajoen kaupungista olivat läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Merja Kuusinen, kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipasti, sivistysjohtaja Markku Viitasaari, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Seppo Kalliomaa sekä vt. rehtori Ari-Matti Tuomisto. Teuvan kunnan edustajan oli vs. sivistystoimenjohtaja Erkki Siljamäki. Jalasjärven kunnan edustajat olivat sivistysjohtaja Anne-Mari Packalen-Reinikainen sekä apulaisrehtori Auli Tuohimäki. Ilmajoen kunnasta saapui sivistysjohtaja Kirsi Kinnunen. Seinäjoen kaupungista paikalla olivat toimialajohtaja Heikki Vierula, Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston johtokunnan puheenjohtaja Mika Virkkala sekä kutsuttujen ulkopuolisena rehtori Jarmo Anttila. Lapuan kaupungin edustaja oli rehtori Lasse Kataja.

Tilaisuudessa keskusteltiin nykyrakenteesta ja mahdollisesta yhdistymisvaihtoehdoista. Markku Viitasaari esitteli mahdollisia malleja, joita on esitelty jo Etelä-Pohjanmaan liiton musiikkiopistoselvityksessä 2006. Tilaisuuden sivistysjohtajaedustajat eivät nähneet estettä sille, etteikö uusia rakennemahdollisuuksia voisi selvittää. Tilaisuuden mukana olleet musiikkiopistojen rehtorit Tuomistoa lukuun ottamatta eivät nähneet uusille rakenteille tarvetta.

5

Kauhajoen kaupunginhallitus päätti ehdottaa (4.10.2010, 224§) Kurikan kaupunginhallitukselle sekä Ilmajoen, Jalasjärven ja Teuvan kunnanhallituksille yhteisen selvitysryhmän perustamista. Selvitysryhmän tarkoitus oli selvittää mahdollisuudet perustaa vahva alueellinen musiikkiopisto ja vahva alueellinen kansalaisopisto. Kauhajoen kaupunginhallitus pyysi edellä lueteltuja hallituksia nimeämään koulutuksen järjestäjän ominaisuudessa edustajansa alueellisen musiikkiopiston ja alueellisen kansalaisopiston perustamista koskevaan selvitystyöryhmään. Kauhajoen kaupunginhallituksen edustajaksi nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Merja Kuusinen ja sivistyslautakunnan edustajaksi sivistysjohtaja Markku Viitasaari.

Kutsutuista kunnista Kurikan kaupunki asetti seuraavan selvitysryhmän: kaupunginhallituksen jäsen Maire Lammi, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Kaija Nyysti ja sivistystoimenjohtaja Päivi Hernesmaa. Teuvan kunta asetti selvitysryhmään sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperän. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Merja Kuusinen. Työryhmän sihteerinä on toiminut Kauhajoen kaupungin nimeämänä vs. kehityspäällikkö Paula Viitala.

Kauhajoen opistojen nykytila

Kauhajoella Panula-opistossa on selkeä rakennemuutostarve. Asia on ollut Kauhajoella esillä jo vuodesta 2004. Tietyissä instrumenteissa opettajien rekrytointi alati pienentyvään musiikkiopistoon on ollut erittäin hankalaa. Orkesteritoiminnan järjestäminen on ollut vuosi vuodelta hankalampaa hupenevan opiskelijamäärän vuoksi. Kauhajoella on musiikkiopistojen mahdollisiin yhdistymisiin myös taloudellinen intressi, koska nykyisellä hallintomallilla (rehtori + toimistosihteeri) on mahdollista hoitaa laajempikin alue ja suurempi oppilasmäärä. Suurin vaikutin on kuitenkin opetusjärjestelyiden helpottaminen suuremman oppilasmäärän ja laajemman toimintaympäristön kautta. Panula-opiston nettokulut n. 85.000 euroa vuodessa, oppilaita n. 100, opetustunteja 7200, vt. rehtori, v. 2011 alusta opistosihteerin työpanoksesta osa annettu muualle. Lisävolyymi helpottaisi hallintoa ja työtä. Opettajien rekrytointi helpottuisi sekä opistojen elinvoima lisääntyisi. Musiikkiopistoa uhkaa näivettyminen, ellei rakenteellisia muutoksia saada tehtyä.

Kansalaisopiston tilanne Kauhajoella ei ole yhtä hankala kuin musiikkiopiston. Vaikka toimintapohjan laajeneminen kansalaisopistossa toisi todennäköisesti hallinnollisia säästöjä, ne eivät ole ensisijainen motiivi toimintapohjan laajentamiselle. Pikemminkin on kyse siitä, että laajenevassa opistossa toiminnan volyymin kasvattaminen olisi helpompaa kuin pienessä maaseudun alueopistossa. Kansalaisopistojen valtionosuus nimittäin suosii ekspansiivisia opistoja. Ylläpitäjärahoituksen pienikin näivettäminen kostautuu armottomasti valtionosuusjärjestelmässä. Kauhajoella on kolme päätoimista opettajaa, rehtori ja toimistosihteeri. Päätoimisten opettajien työmäärän takaaminen ei ole nykyisellä väestöpohjalla kovin yksinkertaista.

Kansalaisopiston valtionosuus määräytyy valtion viranomaisen vahvistaman opetustuntimäärän ja Valtioneuvoston asetuksen mukaisen keskimääräisen yksikköhinnan ja tasauskertoimen mukaan. Valtionosuudellinen opetustuntimäärä perustuu aiempien vuosien annettujen opetustuntien määrään. Jos tuntimäärä laskee, laskee valtionosuuden

6

määrä samassa suhteessa pienellä viipeellä. Jos opiston antamien opetustuntien määrä nousee, nousee myös valtionosuus pienellä viipeellä. Kansalaisopiston tuntimäärää ei siis kannata säästösyistä supistaa, koska valtionosuus seuraa. Järjestelmä suosii ekspansiivisia opistoja.

Kansalaisopiston laajentumisella tavoitellaan myös suurempaa päätoimisten työntekijöiden osuutta opetushenkilöstöstä. Mitä enemmän päätoimisia opettajia kansalaisopistossa on, sitä luontevampaa on toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen.

Kurikan kaupungin lähtökohdat selvitystyölle

Kurikassa toimii yksityinen, Setlementtiyhdistyksen ylläpitämä kansalaisopisto , jota Kurikan kaupunki avustaa 217.000 euroa vuodessa. Kansalaisopiston toiminta on nykyisin virkeätä, opistossa on n. 8951 (v. 2010) valtionosuuteen oikeuttavaa opetustuntia. Kursseja on lisätty ja opetusta annetaan kattavasti ympäri pitäjää. Opistossa toimii rehtori (30 %), kaksi toimistohenkilöä ja kolme päätoimista opettajaa. Tämä ratkaisu ei ole ihan tavallinen. Monessa pienemmässäkin opistossa on päätoiminen rehtori. Kansalaisopistotoiminnan organisointia on viimeksi pohdittu siinä vaiheessa, kun Jurva liittyi Kurikan kaupunkiin. Silloin Jurvan kansalaisopiston toiminta siirtyi yksityisen Setlementtiyhdistyksen ylläpitämään Kurikan kansalaisopistoon.

Kurikka on yksi Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston osakaskunta. Kurikan kaupungin maksama avustusosuus on 130.000 euroa vuodessa. Seinäjoki on kunnallistamassa musiikkiopistoaan. Tästä on päättänyt Seinäjoen kaupunginvaltuusto kesäkuussa 2010. Asia on vireillä. Mikäli Kurikka säilyy Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston piirissä, Kurikan kaupunki ostaa tulevaisuudessa musiikkiopistotunnit ostopalveluna Seinäjoen kaupungilta, ellei sitä ennen päätetä muista ratkaisuista musiikkiopistotoiminnan suhteen.

Teuvan kunnan lähtökohdat selvitystyölle Teuva on mukana monessa kuntayhteistyössä, esimerkiksi Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä ja Suupohjan seutupalvelukeskuksessa (ICT ja taloushallinto). Teuva näkee luontevana myös kansalaisopiston ja musiikkiopiston yhteistyön. Teuvalla 1990-luvun alussa vähennettiin säästösyistä kansalaisopiston tunteja. Tästä välittömänä seurauksena myös valtionosuudet laskivat. Tällä hetkellä Teuvan kansalaisopistossa on n. 3050 tuntia, osa-aikaisesti toimiva rehtori (60%), toimistosihteeri (50%) sekä useita tuntiopettajia.

Teuvan näkemyksen mukaan seutukunnallista yhteistyötä tulisi lisätä eri sektoreilla ja saattaa neuvotteluyhteydet kuntoon. Laaja toiminta-alue eri toiminnoissa on koko seutukunnan etu.

7

Yleistä Kun kansalaisopistoja verrataan keskenään, voidaan huomata, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liiton tilaston luvut kansalaisopistojen osalta eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kuntien tilastoon antamat luvut tulee laskea nettoperusteisesti, mikä tulee esille myöhemmin raportissa.

MUSIIKKIOPISTOT Musiikkiopistot rehtoreiden kertomana Työryhmä kuuli alueella toimivien musiikkiopistojen edustajia 11.3.2011.

Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto, rehtori Jarmo Anttila:

• perustettu 1937, ylläpitäjä Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusosakeyhtiö, pääosakkaina ovat Seinäjoen, Alavuden ja Kurikan kaupungit, sekä Nurmon ja Vimpelin kunnat

• Suomen 14. suurin musiikkioppilaitos • tanssinopetuksen Seinäjoella järjestää kolme yksityistä tanssikoulua,

musiikkiopisto ei tanssinopetusta tarjoa • varhaisiän musiikkikasvatuksen osuus opetustarjonnassa on vahvaa,

näin halutaan varmistaa oppilasmäärät jatkossakin • oppilasmäärä n. 1300

Ajatuksia toiminta-alueen rajamuutoksista, valtionosuuksista, EPMO:n kunnallistamisesta ja Kurikan irtautumisesta EPMO.sta: • opetusministeriö vahvistaa opetuksentarjontapaikkakunnat • toiminta-alueen rajanmuutoksissa opetusministeriö vaatii musiikkiopistoja

ylläpitävien kuntien yhtäpitävät anomukset valtionosuuksien siirrosta kunnasta toiseen

• Jurvan ja Kurikan kuntaliitoksen jälkeen Kauhajoki antoi suostumuksensa Panula-opiston saaman valtionosuuden luovuttamisesta ja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusyhdistys sen vastaanottamisesta

• mikäli musiikinopetus Seinäjoella kunnallistetaan, valtionosuus maksetaan sen jälkeen Seinäjoen kaupungille, joka päättää valtionosuuden luovuttamisesta esim. Kurikan osalta, mikäli yhdistymisneuvottelut aikanaan synnyttävät uuden musiikkiopiston seutukunnalle

• musiikkiopiston kunnallistaminen Seinäjoella synnyttää keskustelun sen hallinnosta kaupungin hallinto-organisaatiossa

• kuntien maantieteelliset välimatkat pysyvät ennallaan vaikka musiikkiopistot yhdistyisivät, opettajien matkustaminen kuntien välillä jatkuisi edelleen

Panula-opisto, vt. rehtori Ari-Matti Tuomisto:

• toiminta-alue Kauhajoki, Karijoki, Isojoki, Teuva, Kaskinen

8

• viisi opettajan virkaa, viisi kertyvää päätointa sekä viisi sivutoimista tuntiopettajaa

• oppilasmäärä n. 320

Ajatuksia Panula-opiston mahdollisesta laajentumisesta: • suurempi alue-opisto helpottaisi pätevien opettajien rekrytointia

oleellisesti • pätevä musiikinopetus todella tärkeä asia seutukunnan nuorille ja heidän

musiikkikehitykselleen • Kurikan kaupungille tulisi huomattava kustannusten lasku • musiikkiopistotoiminnan lisäyksellä mahdollisuus lisätä myös

musiikkitapahtumatarjontaa • hallintoon ei tarvitse lisätä yhtäkään henkilöä

Valtionosuuksien siirtäminen Valtionosuuden siirto koulutuksen järjestäjältä toiselle on oma prosessinsa. Järjestämisluvan muutosta tulee hakea siten, että Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusosakeyhtiön että Kauhajoen kaupungin hakemukset valtionosuuksien muutoksista ovat yhteneväiset. Siinä otettava huomioon kaksi seikkaa:

1. Musiikkiopiston kunnallistamisen aikataulu Seinäjoella tulee olla selvillä. Jos

kunnissa päädytään neuvotteluihin jo alkusyksystä, neuvottelukumppanina on EPMO:n johtokunta. Viimeistään 1.8.2012 alkaen neuvottelukumppanina on Seinäjoen kaupungin sivistystoimi ja kulttuurilautakunta, mikäli kunnallistaminen on toteutunut.

2. EPMO:n musiikkiopiston Kurikan toimipisteessä työskentelevän henkilöstön asema liikkeen luovutuksen yhteydessä.

Hakemus Opetus- ja kulttuuriministeriöön

Järjestämislupamuutokset tehdään aina kalenterivuoden alusta. Jos yhdistyvä opisto aloittaa Kurikan opetuksen jo 1.8.2011, Kauhajoen kaupunki ja EPMO:n kannatusosakeyhtiön johtokunta joutuvat siirtämään tarvittavan tuntiresurssin syksyn 2012 osalta keskenään. Jotta järjestämislupien muutokset tulisivat voimaan vasta vuoden 2013 alusta, hakemusten tulisi olla ministeriössä elo-syyskuussa 2012. Jos taas toiminta aloitetaan vasta 1.8.2013 alkaen, joudutaan alkuvuosi 2013 toimimaan ”vanhoilla valtionosuuksilla”. Molemmissa tapauksessa lukuvuoden toisen lukukauden osalta Kauhajoen kaupunki ja EPMO:n kannatusosakeyhtiön johtokunta joutuvat siirtämään tarvittavan tuntiresurssin keskenään.

Kauhajoen kaupunki hakee taiteen perusopetuksen järjestämisluvan muuttamista siten, että kuntiin, joissa opetusta järjestetään, lisätään Kurikka. EPMO:n kannatusosakeyhtiö

9

hakee järjestämisluvan muuttamista siten, että luvasta poistetaan Kurikka. Ministeriö tarvitsee tiedon siitä, miten oppilaiden opinnot turvataan järjestelyssä, ja kuinka paljon opetustunteja tulisi siirtää EPMO:n kannatusosakeyhtiöltä Kauhajoen kaupungille.

Liikkeen luovutus laajentuvassa opistossa Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena (Laki kunnallisesta viranhaltijasta, 25 §). Liikkeen luovutuksen kohteena voi olla yritys, yksityisoikeudellinen yhteisö, itsenäinen toiminto, niiden osa tai varsinaisen tehtävän aputoiminto. Kuntatyönantajien nettisivuilla (http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/esimiehille/palvelutuotannon-muutokset/liikkeen-luovutus/Sivut/default.aspx) todetaan seuraavaa:

”Oleellista liiketoimintakokonaisuuden luovuttamisen kannalta on sen luovuttaminen toimivana kokonaisuutena. Keskeistä on tilanteen kokonaisarviointi. Kaikkia osatekijöitä tulee punnita yhtenä kokonaisuutena, koska liikkeen luovutuksessa ne eivät ole toisistaan irrallisia osia. Keskeistä on myös sen punnitseminen säilyykö organisaation identiteetti luovutuksen jälkeen samana. Mikäli siinä tapahtuu oleellisia muutoksia, ei kyse ole liikkeen luovutuksesta. Tästä syystä muun muassa fuusioituminen tai yritysmuodon muutos eivät ole liikkeen luovutuksia siten kuin lainsäädäntö tarkoittaa.” Liikkeen luovutus määrittelee henkilöstön aseman mahdollisessa yhdistymisessä. Joissain tapauksissa voi tulla kyseeseen myös liikkeen osan luovutus. Tällöin osapuolten on neuvoteltava siitä, siirtyvätkö kaikki palvelussuhteet sellaisinaan vastaanottavalle osapuolelle vai esimerkiksi vain vakituiset palvelussuhteet. Jos esimerkiksi EPMO kykenee työllistämään helposti jonkun Kurikassa nyt opettavan tuntiopettajan muissa toimipisteissään, neuvottelun tuloksena voitaisiin sopia, että liikkeen luovutus ei koskisi häntä lainkaan.

Kurikan toimipisteessä työskentelevien EPMO:n opettajien asema mahdollisessa musiikkioppilaitosfuusiossa

EPMO:n Kurikan toimipisteen oppilaita opettaa peräti 25 opettajaa. Näistä päätoimisuuteen oikeuttavaa tuntimäärää (16 viikkotuntia tai yli) tekee ainoastaan kaksi opettajaa, juuri edellä mainitut pianonsoiton- ja viulunsoitonopettajat. Nämä opettajat ovat myös toimenhaltijoita toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa. Lisäksi kahdeksalla vakituisella toimenhaltijalla Kurikan toimipisteen opetus on osa

10

viikkotuntimäärää. Heistä yhdellä on yksi viikkotunti, yhdellä kaksi viikkotuntia. Kuudella toimenhaltijalla on Kurikan toimipisteessä 4-7 viikkotuntia, jolloin opettaja käy opettamassa kerran viikossa. Musiikin perusteiden opettajalla on yhdeksän viikkotuntia, mikä vaatii kaksi työpäivää viikossa. Kurikassa annetaan opetusta kahdessa toimipisteessä, joista toinen on entinen Jurvan kunta.

Toimenhaltijoiden lisäksi Kurikan toimipisteen oppilaita opettaa 14 tuntiopettajaa, joista neljä on sivutoimista, neljä päätoimista ja viisi kertyvän päätoimen opettajia. Päätoimisten opettajien tuntimäärät ovat yhden opetuspäivän kokonaisuuksia, 4-7 viikkotuntia. Muiden tuntiopettajien viikkotuntimäärät vaihtelevat yhdestä viiteen.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että EPMO:n opettajisto on melko pirstoutunut Kurikan toimipisteen osalta. Pientä tuntimäärää (1-7) opettavia on peräti 22. Peräti seitsemällä opettajalla on Kurikan toimipisteessä viikkotuntimääränä vain 1-2 viikkotuntia. Näistä viisi opettaa Seinäjoella, joten oppilaat matkustavat tunneille Kurikasta Seinäjoelle. Kaksi kertyvän päätoimen opettajista opettaa myös Panula-opistossa, jolloin he saisivat fuusio-opistossa samat työt kuin nytkin. Kaikki EPMO:n Kurikan toimipisteessä käyvät opettajat ovat rehtori Jarmo Anttilan ilmoituksen mukaan muodolliset kelpoisuusehdot täyttäviä ja ovat lisäksi toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa. Raportin kirjoittajan tulkinnan mukaan muodollista kelpoisuutta ei ole kaikilla Kurikan toimipisteen opettajalla. Tällä hetkellä yhdellä opettajalla on sijainen.

Kurikan toimipisteen opetusjärjestelyt herättävät kysymyksiä. On vaikea ymmärtää, miksi esimerkiksi viulunsoiton opetusta antaa viisi opettajaa (tunteja olisi kahdelle), pianonsoiton opetusta neljä opettajaa (tunteja kahdelle), vaskisoitintensoiton opetusta kaksi (tunteja yhdelle), sellonsoiton opetusta kaksi (tunteja yhdelle yhdeksi päiväksi) ja varhaisiän musiikkikasvatusta kaksi opettajaa, (tunteja yhdelle). Näyttäisi siltä, että fuusio-opisto antaisi hyvän mahdollisuuden järkeistää Kurikan toimipisteen hyvinkin pirstaleisia opetusjärjestelyitä.

Jos neuvotteluissa päädytään siihen, että liikkeen luovutus koskee koko Kurikan toimipisteen oppilaita opettavia, siirtyisi Panula-opistoon kaikkiaan 25 opettajaa, joista tosin, kuten aiemmin todettiin, kaksi opettaa jo nyt Panula-opistossa. Sen jälkeen vähiten viikkotunteja sisältävien virkasuhteiden irtisanominen voidaan suorittaa, kun syntyy irtisanomisperuste. Tällaiseen menettelyyn jouduttaisiin vääjäämättä, koska siirtyvät palvelussuhteet olisivat, kuten aiemmin todettiin, pääosin muutamia viikkotunteja opetusta sisältäviä.

Yhdistymisen mielekkyyden kannalta kannattaa kuitenkin yrittää sopia asia siten, että liikkeen luovutusta ei toteuteta kokonaisena liikkeen luovutuksena, jolloin se koskisi 25 työntekijää. Muuten fuusion yksi vahvimmista perusteista, päätoimisten palvelussuhteiden tuleminen useiden sivutoimisten ja kerran viikossa kulkevien vakinaisten opettajien tilalle, mitätöityy. On tavoiteltava ratkaisua, jossa vain suurimmat tuntimäärät sisältävät palvelussuhteet siirtyvät ja että pienemmissä tuntimäärissä EPMO sitoutuu etsimään tunteja muissa toimipisteissä. Tällöin olisi siis kyse liikkeen osan luovutus. Liikkeen osaksi olisi sovittava sellainen toiminnallinen kokonaisuus, jossa olisi esimerkiksi ne

11

palvelussuhteet, joissa Kurikan toimipisteen opetus muodostaa vähintään 50 % opetustunneista. Lienee vain tahtokysymys, että 1-2 viikkotuntia opettaville löytyy vastaavaa työtä EPMO:n muissa toimipisteissä. Seitsemästä tällaisesta opettajasta kaksi on valmiiksi Panula-opiston kanssa yhteisiä, joten työllistettäväksi jää vain viisi opettajaa. Nämä ovat juuri niitä opettajia, jotka eivät edes käy Kurikan toimipisteessä, vaan oppilas käy Seinäjoella.

Hankalin ryhmä liikkeen luovutuksen kannalta ovat kerran viikossa käyvät opettajat, joilla on opetusta viikoittain 4-7 tuntia Kurikan toimipisteessä. Palvelusuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia, joten määräaikaisuuksien kautta ei vähene yhtään palvelussuhdetta. Tällaisia opettajia on yli puolet Kurikan toimipisteen opettajista, 13. Näiden osalta olisi arvioitava, mihin soittimiin on vaivatonta saada korvaavia tunteja EPMO:n muissa toimipisteissä, mihin ei.

Lähtökohtaisesti olisi yksinkertaisinta, että liikkeen luovutus koskisi vain kahta Kurikan toimipisteessä päätoimisesti työllistyvää viranhaltijaa: pianonsoitonopettajaa ja viulunsoitonopettajaa.

Ari-Matti Tuomiston asiantuntijalausunto Raportin liitteenä on Ari-Matti Tuomiston laatima asiantuntijalausunto. Sen mukaan laajentuva musiikkiopisto mahdollistaisi molemmissa opistoissa nykyistä enemmän päätoimisia palvelussuhteita lukuisien osa-aikaisien sijaan. Molemmissa opistoissa tuntiopetuksen tarve vähenisi ja opettajien kokonaismäärä vähenisi. Lausunnon mukaan yhdistyminen mahdollistaisi taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisen musiikkiopistotoiminnan. Toimiva ja aktiivinen musiikkiopisto nähdään kunnissa selkeänä vetovoimatekijänä. Laajapohjainen opetus sisältää myös erikoisimpien instrumenttien sekä tanssinopetuksen. Uusi aluemusiikkiopisto olisi seutukunnan edun mukainen, järkevä yhteistyökuvio Seinäjoen ulkopuolella.

Ari-Matti Tuomiston lausunnon perusteella yhdistyvässä opistossa olisi mahdollisuus saada seuraavat päätoimiset palvelussuhteet:

Huilunsoiton opetus, varhaisiän musiikkikasvatus, kitaransoiton opetus, harmonikansoiton opetus, musiikin perusteiden opetus, pianonsoiton opetus. Lisäksi päätoimisia tuntiopettajan tehtäviä Tuomiston mukaan voisivat olla pianonsoiton opetus, viulunsoiton opetus, vaskipuhallintensoiton opetus ja puupuhaltimien opetus.

Jos fuusio-opisto kykenisi toteuttamaan Tuomiston lausunnossa kaavaillut päätoimiset palvelusuhteet, olisi Kurikassa vähemmän opettajia, jotka tulevat toiselta paikkakunnalta pitämään muutamaa tuntia ja enemmän päätoimisia opettajia, jotka parhaassa tapauksessa asuisivat alueella. Tuomiston malli on ideaalimalli sellaisessa tilanteessa, että palvelussuhteet voitaisiin luoda alusta alkaen uuden fuusio-opiston tarpeen mukaisesti. Käytännössä menettelyssä on monta mutkaa edessä.

12

Käytännössä Kurikan kaupunki voisi irtisanoa musiikkioppilaitostoimintaa koskevan sopimuksen Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusosakeyhtiön kanssa, minkä jälkeen se voisi tehdä sopimuksen Panula-opiston kanssa. Tällöin henkilöstöä koskeva tilanne jäisi kannatusosakeyhtiön harteille ja Panula-opistoon palkattaisiin opetushenkilöstöä uuden rakenteen pohjalle. Tämä olisi toki suoraviivaisin ratkaisu, mutta on otettava huomioon, että tämän jälkeen järjestämislupa-asiassa ja valtionosuuden siirtämisessä olisi saatava yhteisymmärrys Kauhajoen kaupungin ja EPMO:n kannatusosakeyhtiön johtokunnan kanssa. Tällainen menettely ei liene järkevä yhteisymmärryksen saavuttamisen kannalta.

Kauhajoen ja Kurikan mahdollisen yhteisen musiikkiopiston etuja Yhdistymisen etuja:

• Rekrytointi helpottuu. Seutukunnalle erityisosaajia (lääkärit, johtavat viranhaltijat) rekrytoitaessa musiikkiopiston merkitys on tärkeä.

• Opiston omien opettajien myötä musiikinopetus elävöityy opettajien sitoutumisen myötä.

• Hallinto ei lisäänny yhtään, nykyhallinolla pärjätään isommassakin opistossa

• Kurikan kaupungilla olisi kiistattomia etuja sen muodostaessa uuden, laajentuneen musiikkiopiston Kauhajoen kaupungin kanssa

Nykyrakenteen jatkamisen haittoja:

• Väestörakenteen muuttuessa kaikki koulutus on kilpailtua, miten pienet erilliset opistot järjestävät musiikinopetuksen tulevaisuudessa?

• Tuntiopettajille maksetaan nyt valtavasti matkakorvauksia • Opettajat eivät muuta paikkakunnalle, koska pienessä musiikkiopistossa on

tarjolla vähän tunteja • Myös lukiot kuihtuvat, yhteistyötä tulisi lisätä ennakkoluulottomasti • Opettajarekrytointi on vaikeata • tanssinopetuksen puuttuminen ja pop/jazz-opetuksen vähäisyys on

heikkous Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa Keskustelussa todettiin, että musiikkiopistojen yhdistyminen ei lisäisi hallintohenkilöstön tarvetta lainkaan. Kurikan, Kauhajoen ja Teuvan kuntien yhteisen musiikkiopiston koko voisi olla 300 oppilaan luokkaa. Kurikassa on tähän saakka luotettu suuren musiikkiopiston (Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston) tarjontaan ja laatuun. Palvelun hintaa ei ole kyseenalaistettu.

13

Musiikkiopistojen rakennetaulukkojen analyysi

Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen yhdistymisselvitys

31.8.2011

MUSIIKKIOPISTOT Panula-opisto E-PMO

31.12.2009 31.12.2010 31.12.2009 20.9.2010

Oppilasmäärä yhteensä 276 317 1228 1279

instrumenttiopetus 153 166 609 641

varhaisiäin musiikkikasvatus 95 116 619 584

tanssinopetus 28 35

Henkilöstö yhteensä 18 19 62 62

rehtori 1 1 1 1

sihteeri 1 1 3 (Skor yht.) 3 (Skor yht.)

opettajan virat 6 5 21 21

muut toimet 0 2 1 (Skor yht) 1 (Skor yht)

kertyvät päätoimet 4 5 10 10

sivutoimiset tuntiopettajat 6 5 30 30

Valtionosuuteen oikeuttavat

opetustunnit 7 459 6 838 27 640 27 640

Totetuneet opetustunnit 7 650 7 378 29 976 30 797

Toimintakulut 507 449 534 067 2 097 052 2 185 996

- kokonaistulot ilman järjestävää

(Kjk. Sjk) 110 920 124 976 502 043 500 323

285 922 268 939 997 866 1 120 567

Kurikan

kaupungin

EPMO:lle

maksama avustus

koulutuksen järjestäjän nettotappio 110 607 140 152 597 143 565 106

v.

2009 107 000

€ per annettu opetustunti 14,46 19,00 19,92 18,35

v.

2010 110210

€ per instrumenttioppilas 722,92 844,29 980,53 881,60

€ per oppilas 400,75 442,12 486,27 441,83

HUOMIO: Panula-opiston kokonaiskuluihin lisätty kiinteistökulut ja poistot, jotka ovat

kirjastotalon budjetissa.

Huom! Koulutuksen järjestäjän nettotappio= Sijaintikunnan kulut eri mittareilla. Panula-opistossa Kauhajoen

kulut, EPMO:ssa Seinäjoen kulut.

14

Osalliskuntien nettotappio (alla): Molempien opistojen nettotappiot ilman järjestävän kunnan kuntalaskutusta.

Opetuksen hinta tasaisesti osalliskunnille jaettuna.

Toimintakulut 507 449 534 067 2 097 052 2 185 996

- oppilasmaksut 71 397 82 269 298 443 293 213

- valtionosuus 285 922 268 939 997 866 1 120 567

Osalliskuntien nettotappio koko

opisto 150 130 182 859 800 743 772 216

€ per annettu opetustunti 19,62 24,78 26,71 25,07

€ per instrumenttioppilas 981,24 1101,56 1314,85 1204,71

€ per oppilas 543,95 576,84 652,07 603,77

€ per asukas

Kauhajoki 10,44 12,80

Seinäjoki 14,04 13,36

Kurssin toteutumiseen

tarvittava oppilasmäärä (min) 1 1

Musiikkiopiston

instrumenttivalikoima

huilu, laulu, piano,

nokkahuilu, oboe,

kitara, viulu,

sähkökitara,

sähköbasso, jazz-

piano,

lyömäsoittimet,

kontrabasso,

baritontorvi,

trumpetti,

käyrätorvi,

klarinetti, saksofoni,

harmonikka, sello,

vapaa säestys,

Seinäjoen toimipisteen

instrumenttivalikoima:

huilu, oboe, klarinetti,

fagotti,sopraano-,

altto-, tenori,

baritonisaksofoni,

trumpetti, käyrätorvi,

alttotorvi,

baritonitorvi, pasuuna,

tuuba, piano,

suzukipiano, vapaa

säestys,cembalo, urut,

kantele, harppu,

harmonikka,

sähkökitara,

sähköbasso,

lyömäsoittimet, laulu,

viulu, alttoviulu, sello,

kontrabasso,

Kurikan toimipisteen

instrumenttivalikoima:

huilu, oboe, klarinetti,

saksofonit, trumpetti,

käyrätorvi, alttotorvi,

pasuuna, tuuba, piano,

harmonikka, vapaa

säestys, sähkökitara,

lyömäsoittimet, laulu,

viulu, alttoviulu, sello

Asukasluvut 31.12.2009 31.12.2010 (luvut: Kauhajoen kaupunki)

Kauhajoki 14380 14281

Kurikka 14631 14594

Teuva 5961 5927

Isojoki 2408 2403

Karijoki 1529 1521

Seinäjoki 57018 57807

15

Raportin valmistumista vaikeutti tietojen saannin vaikeus Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston rehtorilta. Aluksi kesti yli kaksi kuukautta, ennen kuin hän toimitti pyydetyt rakennetaulukon luvut. Silti luvut olivat puutteelliset eikä hän toimittanut kuluja lainkaan koulutuksen järjestäjän nettotappion kannalta. Lisäksi hän toimitti vain Kurikan toimipistettä koskevat luvut, ei koko opiston lukuja. Tietoja pyydettiin uudelleen toimialajohtaja Vierulan kautta 28.4.2011. Samassa yhteydessä pyydettiin tietoja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston palvelussuhteiden laadusta niiden opettajien osalta, jotka työskentelevät Kurikan toimipisteessä. Tämäkään pyyntö ei johtanut tulokseen vaan seuraavaksi tietoja pyydettiin Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston johtokunnalta 7.6.2011. EPMO:n talouspäällikkö lähetti lopulta vuosia 2009 ja 2010 koskevat tilinpäätösluvut 16.6.2011, jolloin EPMO:n kannatusosakeyhtiön johtokunta kokoontui. Palvelusuhteiden määrää ja laatua koskevaa informaatiota jouduttiin vielä erikseen pyytämään elokuun puolivälissä. Vielä selvitysryhmän kokouspäivänä 30.8.2011 eräitä tuntimäärä- ja oppilasmäärätietoja jouduttiin erikseen pyytämään EPMO:sta.

Tuskallisen prosessin jälkeen aikaansaatu taulukko paljastaa ainakin muutaman seikan: Panula-opiston taloudellinen tehokkuus on hieman parempi kuin EPMO:n. EPMO:ssa ryhmäopetuksessa olevia varhaisiän musiikkikasvatuksen oppilaita yhtä paljon kuin yksityisopetuksessa olevia instrumenttioppilaita. Panula-opistossa ryhmäopetuksen suhteellinen osuus on paljon pienempi. Niinpä sellainen laskentatapa, jossa otetaan huomioon vain kokonainen opetustuntimäärä, ei ole vertailukelpoinen opistojen välillä, koska ryhmäopetus on huomattavasti edullisempaa opistolle kuin yksilöopetus.

Kun tarkastellaan opetuksen hintaa instrumenttioppilaiden määrällä jaettuna, havaitaan, että Panula-opisto tuottaa opetuksen hieman edullisemmin molempina tarkasteluvuosina. Ero on suurimmillaan 26,3 %, pienimmillään 4,23 %. Myös kaikkia oppilaita kohden jaettuna Panula-opisto on hieman edullisempi. Enimmillään ero on n. 17 %. Vuonna 2010 oppilasta kohden laskettuna koulutuksien järjestäjän nettotappio on molemmissa opistoissa sama, n. 442 euroa/oppilas. Tuotettua opetustuntia kohti koulutuksen järjestäjän nettotappio on Panula-opistossa 19.0 euroa ja EPMO:ssa 18,35 euroa. Tässä näkyy EPMO:n massiivinen ryhmäopetuksen määrä, joka laskee tuntikohtaista kustannusta.

Olipa tarkastelutapa mikä tahansa, Panula-opiston opetus on keskimäärin 10-15 % EPMO:n opetusta halvempaa. Suurin ero on, kun tarkastellaan koulutuksen järjestäjän nettotappiota EUR / asukas. Panula-opiston luvut ovat 10,44 ja 12,8. EPMO:n vastaavat luvut ovat 14,04 ja 13,36. Eroa on suurimmillaan 28,2 %.

Vuoden 2009 luvuissa Panula-opisto on kaikilla mittareilla selvästi EPMO:a edullisempi, jopa 20-25 %. Vuonna 2010 erot tasoittuvat. Tämä selittyy ainakin sillä, että Panula-opiston instrumenttioppilaiden oppilasmäärä on pienentynyt, mutta hallinto on pysynyt samana. Opetuksen suhteellinen kallistuminen on odotettavissa Panula-opistossa, ellei toiminta-aluetta saada laajemmaksi. Jos sen sijaan toiminta-alueeseen liittyy Kurikan kaupunkin, hallinnon kulut eivät kasva lainkaan. Tällöin oppilas-, tunti- ja asukaskohtainen

16

kustannus laskee selvästi nykyisestä, mikäli liikkeen luovutukseen liittyvät toimenpiteet saadaan järjestettyä tarkoituksenmukaisesti.

Vuonna 2009 Panula-opiston kuluista oppilasmaksut kattavat 14,1 %, EPMO:ssa 14,23 %. Panula-opiston alhaista osuuttaa tuona vuonna selittää se, että musiikkileikkikoulua ei järjestetty lainkaan keväällä 2009.

Työryhmä ei saanut EPMO:n luvuista varhaisiän musiikkikasvatusta erillisenä. Olisi ollut tarpeen vertailla sitä, mikä on instrumenttiopetuksen ja siihen liittyvän musiikin perusteiden ja yhteismusisoinnin kustannukset opetustuntia ja oppilasta kohti, kun vertailtavana olisi ollut vain siihen käytetyt rahat ilman varhaisiän musiikkikasvatusta. Riittävillä ryhmäkoilla ja oikealla hinnoittelulla varhaisiän musiikkikasvatuksen järjestäminen lähes maksaa itse itsensä. Sen vuoksi on erittäin tärkeätä tietää, paljonko varhaisiän musiikkikasvatuksen kustannukset poislukien käytetään rahaa muuhun opetukseen (instrumenttiopetukseen ja musiikin perusteisiin ja yhteismusisointiin). Sen perusteella voidaan tehdä hyvin tarkka analyysi oppilaitoksen taloudellisesta tehokkuudesta. Varhaisiän musiikkikasvatuksen sisältämät kulut ja oppilasmäärät sisältyvät esimerkiksi Opetushallituksen kustannusraportteihin. Sellainen opisto, joka järjestää runsaasti varhaisiän musiikkikasvatusta, näyttäytyy raporteissa edullisempana kuin sellainen opisto, jossa osuus on vähäisempi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kulut jaetaan koko oppilasmäärällä, jota siis nostavat ”edulliset” musiikkileikkikoululaiset. Kun jakajia on paljon, tunti- ja oppilaskustannus putoaa.

Opetushallituksen raportissa Panula-opiston ja EPMO:n tunnusluvut ovatkin hyvin tasaiset. Panula-opistossa valtionosuuspohjan mukaiset kustannukset ovat opetustuntia kohden 70,60 euroa ja EPMO:ssa 71,22 euroa. Opetustunti on Panula-opistossa 57,66 euroa, EPMO:ssa 54,35 euroa. Kiinteistökulut olivat Panula-opistossa 3,64 euroa/tunti, EPMO:ssa 10,18 euroa. Hallintokulut Panula-opistossa 9,31 euroa/opetustunti ja EPMO:ssa 6,69 euroa/opetustunti. Tiedot ovat vuodelta 2010. EPMO:a avittaa tässä siis ryhmäopetuksen korkea suhteellinen osuus.

Tehokkuutta mittaisi kuitenkin paremmin instrumenttiopetukseen, musiikin perusteisiin ja yhteismusisointiin liittyvä kustannus jaettuna instrumenttioppilaiden määrällä.

Laskelma instrumenttiopetuksen kustannuksista, varhaisiän musiikkikasvatuksen vähennetty osuus on arvio Vuonna 2010 Panula-opistossa annettiin 7572 opetustuntia, joista varhaisiän musiikkikasvatuksen osuus oli 481 tuntia.

Vuonna 2010 EPMO:ssa annettiin 30797 opetustuntia, joista varhaisiän musiikkikasvatuksen osuus oli 3213 tuntia.

Musiikkiopiston opettajan tuntipalkka sivukuluineen on n. 33 euroa.

17

Panula-opiston 481 varhaisiän musiikkikasvatustunnin palkkakustannukset olisivat tällä tuntikustannuksella 15.873 euroa. Lisäksi on perusteltua arvioida palkkasumman lisäksi 15 %:n korotus matkakustannuksista = 2381 euroa. Varhaisiän musiikkikasvatuksen kokonaiskustannukset ovat täten 18.254 euroa.

EPMO:n 3213 varhaisiän musiikkikasvatustuntia maksoivat 33 euron tuntihinnalla 106.029 euroa. Lisäksi on perusteltua arvioida palkkasumman lisäksi 15 %:n korotus matkakustannuksista = 15.904 euroa. Näin laskien varhaisiän musiikkikasvatuksen kustannukset olisivat n. 121.933 euroa.

Panula-opiston toimintakulut olivat 534.067 euroa vuonna 2010. Kun siitä vähennetään varhaisiän musiikkikasvatuksen kustannukset 18.254 euroa, jää 515.813 euroa.

EPMO:n toimintakulut olivat 2.185.996 euroa. Kun siitä vähennetään varhaisiän musiikkikasvatuksen kustannukset 121.933 euroa, jää 2.064.063 euroa.

Nyt meillä on instrumenttiopetukseen, musiikin perusteisiin ja yhteismusisointiin liittyvät kulut selvillä riittävällä tarkkuudella. Jakamalla erotus instrumenttioppilaiden määrällä molemmissa opistoissa, saamme opistojen varsinaisen taloudellisen tehokkuuden esiin.

Panula-opiston kulut ilman varhaisiän musiikkikasvatuksen kuluja / instrumenttioppilaiden määrä = 515.813 / 166 = 3.107

Kulut instrumenttioppilasta kohden ovat siis 3.107 euroa Panula-opistossa vuonna 2010

EPMO:n kulut ilman varhaisiän musiikkikasvatuksen kuluja / instrumenttioppilaiden määrä = 2.064.063 / 641 = 3.220

Kulut instrumenttioppilasta kohden ovat siis 3.220 euroa EPMO:ssa vuonna 2010.

Ero on siis 113 euroa / oppilas / vuosi. Se ei tunnu suurelta erolta, mutta kun sen kertoo EPMO:n instrumenttioppilaiden määrällä, summa on merkittävä. 641 oppilaan kohdalla 113 euron ero on 72.433 euroa vuodessa. Tämän verran EPMO olisi säästänyt, jos se olisi kyennyt järjestämään palvelut Panula-opiston tehokkuudella. Vastaavasti Panula-opistossa rahaa olisi kulunut 18.758 euroa enemmän, jos opetuksen hinta olisi ollut EPMO:n tasoa. On kuitenkin muistettava, että edellä esitetyssä laskelmassa molempien opistojen varhaisiän musiikkikasvatuksen hinta arvioitiin kiinteästi samaksi ja että laskelman tulos on arvio.

Yhdistyneen musiikkiopiston hallintomallit Työryhmä käsitteli 10 mahdollista hallintomallia, jotka olisivat mahdollisia ratkaisuja Panula-opiston nykyisen toiminta-alueen ja Kurikan kaupungin välillä.

18

A1-MALLI: NYKYRAKENTEEN POHJALLE Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kauhajoen sivistyslautakunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Panula-opistoa koskevat asiat käsitellään Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kauhajoen kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä Panula-opiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun Panula-opistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan Panula-opiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Panula-opiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät Panula-opiston toimistotiloissa Kauhajoen kaupungin kirjastotalon C-osassa. Kurikan sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

A2-MALLI: MODIFIOITU NYKYMALLI Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kauhajoen sivistyslautakunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Panula-opistoa koskevat asiat käsitellään Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kauhajoen kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä Panula-opiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun Panula-opistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan Panula-opiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Panula-opiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Toimistosihteeri työskentelee Panula-opiston toimistotiloissa. Rehtori työskentelee kolme päivää viikossa Panula-opiston toimistotiloissa Kauhajoella ja kaksi päivää viikossa Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Kurikan sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

19

A3- TOIMIELINRAKENTEELTAAN MODIFIOITU NYKYMALLI

Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kauhajoen kaupungin organisaatiossa= musiikkiopiston johtokunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.

Panula-opiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät Panula-opiston toimistotiloissa Kauhajoen kaupungin kirjastotalon C-osassa. Kurikan sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.


Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kauhajoen kaupungin organisaatiossa= musiikkiopiston johtokunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.


Hallinto: Toimistosihteeri työskentelee Panula-opiston toimistotiloissa. Rehtori työskentelee kolme päivää viikossa Panula-opiston toimistotiloissa Kauhajoella ja kaksi päivää viikossa Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Kurikan sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

B1-MALLI: KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ MUUTTUU (I) Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kurikan sivistyslautakunta

20

Osalliskuntien edustus toimielimessä: Panula-opistoa koskevat asiat käsitellään Kurikan sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä Panula-opiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun Panula-opistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan Panula-opiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kurikan sivistyslautakunnassa. Panula-opiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa toimistotiloissa. Kauhajoen sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Panula-opiston tiloissa Kauhajoella. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kurikan että Kauhajoen toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

B2-MALLI: KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ MUUTTUU (II) Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kurikan sivistyslautakunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Panula-opistoa koskevat asiat käsitellään Kurikan sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä Panula-opiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun Panula-opistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan Panula-opiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kurikan sivistyslautakunnassa. Panula-opiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Toimistosihteeri työskentelee Kurikan kaupungin osoittamissa toimistotiloissa. Rehtori työskentelee kolme päivää viikossa Kurikan kaupungin osoittamissa toimistotiloissa Kurikassa ja kaksi päivää viikossa Panula-opiston tiloissa Kauhajoella. Kauhajoen sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Panula-opiston tiloissa Kauhajoella. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kurikan että Kauhajoen toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

B3- TOIMIELINRAKENTEELTAAN MODIFIOITU KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN MUUTOS Nimi: Panula-opisto

21

Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kurikan kaupungin organisaatiossa= musiikkiopiston johtokunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.


Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa toimistotiloissa. Kauhajoen sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Panula-opiston tiloissa Kauhajoella. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kurikan että Kauhajoen toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

B4- TOIMIELINRAKENTEELTAAN MODIFIOITU KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN MUUTOS

Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kurikan kaupungin organisaatiossa= musiikkiopiston johtokunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.


Hallinto: Toimistosihteeri työskentelee Kurikan kaupungin osoittamissa toimistotiloissa. Rehtori työskentelee kolme päivää viikossa Kurikan kaupungin osoittamissa toimistotiloissa Kurikassa ja kaksi päivää viikossa Panula-opiston tiloissa Kauhajoella. Kauhajoen sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Panula-opiston tiloissa Kauhajoella. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kurikan että Kauhajoen toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

C1-HYVÄ KOMPROMISSI (I)

Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kauhajoen sivistyslautakunta

22

Osalliskuntien edustus toimielimessä: Panula-opistoa koskevat asiat käsitellään Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kauhajoen kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä Panula-opiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun Panula-opistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan Panula-opiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Panula-opiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät Panula-opiston toimistotiloissa Kauhajoen kaupungin kirjastotalon C-osassa. Kurikan sivutoimipisteestä vastaa opettajatyöajassa oleva apulaisrehtori. Apulaisrehtori ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat säännöllisesti. Sekä Kurikan että Kauhajoen toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

C2-HYVÄ KOMPROMISSI (II)

Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kauhajoen kaupungin organisaatiossa= musiikkiopiston johtokunta. Jos kansalaisopistojen yhdistyminen toteutuu, perustetaan taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön johtokunta. Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.


Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät Panula-opiston toimistotiloissa Kauhajoen kaupungin kirjastotalon C-osassa. Kurikan sivutoimipisteestä vastaa opettajatyöajassa oleva apulaisrehtori. Apulaisrehtori ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat säännöllisesti. Sekä Kurikan että Kauhajoen toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

A-mallit ja B-mallit ovat kustannuksiltaan samanarvoiset. Kyseessä on erittäin edullinen rakenne, sillä siinä on sama määrä hallintohenkilöstöä kuin Panula-opistossa nyt. Lisäksi tulee vain Kurikan sivutoimipisteen johtajan lisäpalkkio. OVTES:n OSIO F:n liite 10:n mukaan korvaus on kaksi viikkotuntia, kun oppilaita on 51-100 ja kolme viikkotuntia, kun oppilaita on 101-200. Sama kustannus on nytkin EPMO:lla, kun sen Kurikan

23

toimipisteessä on sivutoimipisteen johtaja. Panula-opistossa ei ole tällä hetkellä sivutoimipisteitä, joihin olisi määrätty johtaja.

Malli C on hieman kalliimpi, koska apulaisrehtorina toimivan henkilön opettajanviran tuntimäärä voi olla korkeintaan 560 tuntia vuodessa. Tämä on 16 viikkotuntia apulaisrehtorina toimivalla opettajalla, jolloin hallinnon hoitamisesta korvataan 7 viikkotuntia, koska opetusvelvollisuus on 23 viikkotuntia. C-mallien ero muihin malleihin on hallinnon kustannuksiltaan siis viiden viikkotunnin kustannus. Tämä on vuositasolla n. 5.500 euroa tämän hetkisellä hintatasolla.

Kaikki mallit ovat kuitenkin erittäin edullisia hallinnon suhteen. Yhdistyneessä opistossa syntyvä n. 250 instrumenttioppilaan ja n. 150 musiikkileikkikoululaisen kokonaisuus on hyvin sopivan kokoinen johdettavaksi edellä kuvatuilla hallintomalleilla.

Työryhmän esitys musiikkiopiston rakennemalliksi

Työryhmä piti malleja tarkasteltuaan ja keskustelun jälkeen parhaana seuraavaa rakennemallia A3.

Nimi: Panula-opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kauhajoen kaupungin organisaatiossa, musiikkiopiston johtokunta.

Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1. Panula-opiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät Panula-opiston toimitiloissa Kauhajoen kaupungin kirjastotalon C-osassa. Kurikan sivutoimipisteen johtaja ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja sivutoimipisteen johtaja tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

Alueellinen edustuksellisuus toteutuu tässä mallissa parhaiten. Myös taloudellisesti malli on kannatettava, koska sen myötä Panula-opiston nykyiseen malliin ei tule muuta lisää kuin Kurikan sivutoimipisteen johtajan tehtävä. Apulaisrehtoria ei katsottu tarvittavan.

Selkeät hyödyt uudesta musiikkiopistosta: Rekrytoinnin helpottuminen, orkesteritoiminnan järjestämisen helpottuminen, päätoimisten palvelusuhteiden suhteellisen osuuden paraneminen, tanssinopetuksen alkaminen Kurikassa, oppilaiden mahdollisuudet paranevat yhteismusisoinnissa. Lisäksi saadaan taloudellisia hyötyjä, sillä nykytasoinen hallinto riittää. Uuden musiikkiopiston arvioidaan aloittavan toimintansa 1.8.2012 alkaen tai sen jälkeen.

24

KANSALAISOPISTOT Kansalaisopistot rehtoreiden kertomana Työryhmä kuuli alueella toimivien kansalaisopistojen edustajia 22.2.2011.

Kurikan kansalaisopisto, rehtori Jukka Ala-Luopa:

• kansalaisopiston opetuksen järjestää Kurikan Setlementti Ry, jolle Kurikan kaupunki myöntää vuosiavustuksen (217.000 euroa)

• toiminta on itsenäistä • Setlementtiyhdistyksen hallitus päättää kansalaisopistotoiminnasta,

taloudesta sekä kurssiohjelmasta. • kaupunginhallituksen edustaja Setlementti ry:n hallituksen kokouksissa,

sekä neuvottelut vuosittain Kurikan kaupungin edustajan kanssa • kaksi opettajan virkaa, suunnitteluopettaja sekä musiikinopettaja • oppilashallinto, Hellewi -ohjelmisto • tarjotuista kursseista 8 – 10 % jää toteutumatta • opetuspisteet pyritään pitämään kattavasti koko kunnan alueella,

Kurikassa ja Jurvassa • kansalaisopiston kursseja ei hyväksytä Kurikassa lukion korvaaviksi

valinnaiskursseiksi • kansalaisopiston opetuslupa Kurikassa on Setlementti ry:llä • Kurikan kaupungin ja Setlementti ry:n välinen sopimus päättyy 2013

Kauhajoen kansalaisopisto, rehtori Markku Nurmi:

• toiminta-alue Kauhajoki, Karijoki, Isojoki • Karijoella sekä Isojoella yhdyshenkilö • kolme opettajan virkaa, tekstiilityö, tekninen työ sekä taideaineet • oppilashallinto, Hellewi -ohjelmisto • ilmoittautuminen sekä laskutus sähköisesti • opetuspisteet Kauhajoella pääosin keskustan alueella, Isojoella sekä

Karijoella kattavasti ympäri pitäjän • kurssihinnat muodostuvat kurssikohtaisten kustannusten mukaan • Kauhajoen lukio hyväksyy Kauhajoen kansalaisopiston lasten ja nuorten

kuvataidekoulun kursseja harkintansa mukaan korvaaviksi valinnaiskursseiksi.

• kulttuuripainotteinen opetus: kuvataide ja musiikki • taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän suorittaminen on mahdollista • kansalaisopiston laajeneminen olisi ammatillisesti ja hallinnollisesti

kannatettavaa • uudenlainen opistorakenne helpottaisi opiston toiminnallisuutta,

mahdollistaisi tuntimäärien lisäyksen mikä lisäisi valtionosuuksia

25

Teuvan kansalaisopisto, rehtori Irma Kivioja

• kunnan väkiluvun laskiessa myös kansalaisopiston tuntimäärät ovat laskussa, joka myös vaikuttaa valtionosuuksiin niitä alentavasti

• rehtori osa-aikaeläkkeellä 1.1.2010 alkaen (60 %) • toimistosihteerin panos 50 % kansalaisopistolle • viikko- ja kurssiohjelmat paikallislehdessä, ei omaa painettua

kurssiohjelmaa • ilmoittautuminen puhelimitse tai opettajalle kurssin alkaessa • opetuspisteet kunnan joka kylässä • opiskelijoista 25 % yli 63-vuotiaita • kurssin hinta 0,70 euroa x tuntimäärä, ollut ennallaan jo 4 vuotta • edellinen kurssimaksun korotus näkyi välittömästi opiskelijamäärien

laskuna • kansalaisopiston kursseista 1 – 3 kpl hyväksytään rehtorin päätöksellä

Teuvalla lukion korvaaviksi kursseiksi • tulossa Sedu:n järjestämä seutukunnallinen 1,5 -vuotinen

lähihoitajakoulutus • palvelukotien viriketoiminta sekä kehitysvammaisten ryhmät maksuttomia • seutukunnallinen yhteistyö on kannatettavaa, se vahvistaisi pientä

resurssipulasta kärsivää opistoa

Keskustelua opistojen taloudellisuudesta, opetustarjonnan laaja-alaisuudesta sekä opetuspisteiden kattavuudesta:

• vahvempi alueellinen kansalaisopisto mahdollistaisi virkojen varmistamisen ja laaja-alaisemman opetuksen

• seutukunnallinen opisto mahdollistaisi hallinnon keskittämisen ja tarkoituksenmukaisuuden

• seutukunnalla muutakin yhteistyötä, mm. terveydenhoitopalvelut, ICT-taloushallinto, opistojen yhdistyminen olisi luonnollinen yhteistyön laajenemismuoto

• suurempi opisto mahdollistaa päätoimisten opettajien suhteellisen osuuden nostamisen opettajakunnasta, mikä nostaa laatua

• taiteen perusopetuksen kuvataiteen yleinen oppimäärä Kauhajoen kansalaisopistossa on tärkeä opetuksen statuksen kannalta

• opetuspisteiden kattavuus sekä tarkoituksenmukainen sijoittelu vaikuttaa sekä toiminnallisuuteen että taloudellisuuteen

• kansalaisopistoilla tärkeä merkitys kunnissa, pienillä taloudellisilla panostuksilla pystytään tarjoamaan kuntalaisille tärkeätä toimintaa

26

Kansalaisopistojen rakennetaulukkojen analyysi Kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen

yhdistymisselvitys

KANSALAISOPISTOT Kauhajoki Teuva

Kurikan

kaupunki

Kurikkalan

Setlementti Oy

31.12.

2009

31.12.

2010

31.12.

2009

31.12.

2010

31.12.

2009

31.12.

2010

31.12.

2009

31.12.

2010

Opiskelijamäärät

netto-/brutto henkilöinä 2098/3806 1975/3591 974/1758 2334/ 2437/4480

Opiskelijat Isojoella 337/634 363/657 - -

Opiskelijat Karijoella 241/414 232/465 - -

Opiskelijat Kauhajoella 1520/2758 1380/2469 - -

Opiskelijat Kurikassa - - - -

Opiskelijat Jurvassa - - - -

Henkilöstö yhteensä 105 105 0 41,1 0 0 103 111,35

rehtori 1 1 0,6 0,35

sihteeri 1 1 0,5 2

opettajan virat 3 3 1 2

sivutoimiset tuntiopettajat 100 100 39 103 107

Valtionosuuteen oikeuttavat

opetustunnit 7708 7773 3217 8751 8951

Totetuneet opetustunnit 8657 8233 10260 10368

Opetuspisteiden määrä 40 38

Opetuspisteet Isojoella 12 12

Opetuspisteet Karijoella 10 10 40

Opetuspisteet Kauhajoella 18 16

Opetuspisteet Kurikassa - -

Opetuspisteet Jurvassa - -

Toimintakulut 593294 579401 277091 224688 254500 254500 660809

- toimintatuotot 149753 118162 21862 19574 70161

- valtionosuus 314579 326137 126804 127593 367022

Sijaintikunnan nettotappio 128962 135102 128425 77521 254500 254500 223626 0

€ per annettu opetustunti 14,90 16,41 24,81 24,55 21,80

Nettotappio / asukas 8,97 9,46 17,39 17,44

27

Kurssin toteutumiseen

tarvittava opiskelijamäärä

(min) 8 8 7 7 7 7

Tarjottava kurssikirjo musiikki (mm. taiteen

perusopetuksen

musiikin yleinen

oppimäärä),

näyttämötaiteet,

kuvataiteet (mm.

taiteen

perusopaetuksen

kuvataiteen yleinen

oppimäärä =

kuvataidekoulu),

muotoilu, kädentaidot,

esittävä tanssi, kielet,

historia, kirjallisuus,

järjestyksenvalvojakoulu

tus, tietotekniikka,

luonnontieteet,

kielet, historia, käden

taidot, teatteri ja

tanssi, musiikki,

kuvataide,

tietokoneen

ajokorttikoulutus,

yleisivistävä koulutus,

humanistinen ja

kasvatusala, kulttuuri,

luonnontieteiden ala,

tekniikan ja liikenteen

ala, luonnonvara- ja

ympäristöala,

sosiaali-, terveys, ja

liikunta-ala, matkailu-

, ravitsemis- ja

talousala

Asukasluvut 31.12.2009 31.12.2010 (luvut: Kauhajoen kaupunki)

Kauhajoki 14380 14281

Kurikka 14631 14594

Teuva 5961 5927

Isojoki 2408 2403

Karijoki 1529 1521

Taulukoista on havaittavissa suuret erot kuntien välillä kansalaisopistojen nettotappioluvuissa. Kolmen kunnan alueella toimiva Kauhajoen kansalaisopisto on selkeästi ylläpitäjälleen edullisin. Vuonna 2010 sen nettotappio / asukas oli 9,46 €. Teuvan kansalaisopistolla vastaava luku oli 13,08 € ja Kurikassa 17,44 €. Toisaalta vuonna 2009 luvut annettua opetustuntia kohti (edelleen nettotappio) olivat Kauhajoella 19,82 €, Teuvalla 39 € ja Kurikassa 24,81 €.

Vaikka kansalaisopistojen nettotappioluvut ovat kalleimmillaankin siedettäviä ja toiminta edullista, fuusio alentaisi kuluja kaikkien kuntien osalta. Teuvan kansalaisopiston yhdistäminen Kauhajoen kansalaisopistoon hoituisi tehtäviä optimoimalla nykyinen hallinto. Kurikan liittyessä mukaan hallintoa tulisi tarkastella ja mahdollisesti järjestellä uudelleen. Kansalaisopistojen fuusio vapauttaisi Teuvan kansalaisopiston sihteerin työpanoksen kokonaan muihin tehtäviin

Kuntien sivistystoimen hallinnon kulut eivät näy rakennetaulukoissa, luvut ovat kansalaisopistojen omia toimintakuluja, sis. myös kiinteistökulut.

- Kurikan kansalaisopisto myöntää 12.000 euroa opintoseteliavustusta kansalaisopiston opiskelijoille

- Kauhajoella työttömät työnhakijat voivat osallistua maksutta yhdelle kurssille

28

Yhdistyneen kansalaisopiston hallintomallit A1-MALLI: NYKYRAKENTEEN POHJALLE Nimi: Uusi opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kauhajoen sivistyslautakunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Kansalaisopistoa koskevat asiat käsitellään Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kauhajoen kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä kansalaisopiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun kansalaisopistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan kansalaisopiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät kansalaisopiston toimistotiloissa Kauhajoen kaupungin Opintolan rakennuksessa. Kurikan toimipisteen apulaisrehtori, kaksi toimistotyöntekijää ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

A2-MALLI: MODIFIOITU NYKYMALLI Nimi: Uusi opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kauhajoen sivistyslautakunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Kansalaisopistoa koskevat asiat käsitellään Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kauhajoen kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä kansalaisopiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun kansalaisopistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan kansalaisopiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kauhajoen sivistyslautakunnassa. Kansalaisopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, , Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Toimistosihteeri kansalaisopiston toimistotiloissa Kauhajoen kaupungin Opintolan rakennuksessa.. Rehtori työskentelee kolme päivää viikossa kaupungin Opintolan rakennuksessa Kauhajoella ja kaksi päivää viikossa Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Kurikan apulaisrehtori ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

29


Nimi: Uusi opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kauhajoen kaupungin organisaatiossa= kansalaisopiston johtokunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.

Kansalaisopistonopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, , Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät kansalaisopiston toimistotiloissa Kauhajoen kaupungin Opintolan rakennuksessa. Kurikan toimipisteen apulaisrehtori, kaksi toimistotyöntekijää ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.


Nimi: Uusi opisto Koulutuksen järjestäjä: Kauhajoen kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kauhajoen kaupungin organisaatiossa= kansalaisopiston johtokunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.

Kansalaisopistonopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Toimistosihteeri kansalaisopiston toimistotiloissa Kauhajoen kaupungin Opintolan rakennuksessa.. Rehtori työskentelee kolme päivää viikossa kaupungin Opintolan rakennuksessa Kauhajoella ja kaksi päivää viikossa Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Kurikan apulaisrehtori ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

30

B1-MALLI: KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ MUUTTUU (I) Nimi: Uusi opisto Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kurikan sivistyslautakunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Kansalaisopistoa koskevat asiat käsitellään Kurikan sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kauhajoen kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä kansalaisopiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun kansalaisopistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan kansalaisopiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kurikan sivistyslautakunnassa. Kansalaisopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, , Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja kaksi toimistotyöntekijää työskentelevät kansalaisopiston toimistotiloissa Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Kauhajoen toimipisteen apulaisrehtori, yksi toimistotyöntekijä ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kauhajoen kaupungin Opintolan tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

B2-MALLI: KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ MUUTTUU (II) Nimi: Uusi opisto Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Kurikan sivistyslautakunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Kansalaisopistoa koskevat asiat käsitellään Kurikan sivistyslautakunnassa. Osalliskunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Kauhajoen kaupungin sivistyslautakunnassa käsiteltäessä kansalaisopiston toimintaa koskevia asioita. Osalliskuntien nimeämät edustajat (1 / kunta) kutsutaan kokouksiin silloin, kun kansalaisopistoa koskevia asioita käsitellään. Osalliskunnan toimielin käsittelee osalliskunnan kansalaisopiston toimintaa koskevat asiat, jotka on käsitelty Kurikan sivistyslautakunnassa. Kansalaisopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori työskentelee kolme päivää Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa ja kaksi päivää viikossa Kauhajoen kaupungin Opintolan tiloissa. Kaksi toimistotyöntekijää työskentelevät kansalaisopiston toimistotiloissa Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Kauhajoen toimipisteen apulaisrehtori, yksi toimistotyöntekijä ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kauhajoen kaupungin Opintolan tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat

31

säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.


Nimi: Uusi opisto Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kurikan kaupungin organisaatiossa= kansalaisopiston johtokunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.

Kansalaisopiston toiminta-alueeseen kuuluvat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka ja Teuva.

Hallinto: Rehtori ja kaksi toimistotyöntekijää työskentelevät kansalaisopiston toimistotiloissa Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Kauhajoen toimipisteen apulaisrehtori, yksi toimistotyöntekijä ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kauhajoen kaupungin Opintolan tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.


Nimi: Uusi opisto Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki Toiminnasta vastaava toimielin: Osalliskuntien muodostama johtokunta, joka sijaitsee Kurikan kaupungin organisaatiossa= kansalaisopiston johtokunta Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.


Hallinto: Rehtori työskentelee kolme päivää Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa ja kaksi päivää viikossa Kauhajoen kaupungin Opintolan tiloissa. Kaksi toimistotyöntekijää työskentelevät kansalaisopiston toimistotiloissa Kurikan kaupungin osoittamissa tiloissa. Kauhajoen toimipisteen apulaisrehtori, yksi toimistotyöntekijä ja päätoimiset opettajat työskentelevät Kauhajoen kaupungin Opintolan tiloissa. Rehtori ja apulaisrehtori tapaavat

32

säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Kurikan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

Työryhmän esitys kansalaisopiston hallintomalliksi

Työryhmä piti malleja tarkasteltuaan ja laajan keskustelun jälkeen parhaana rakennemallia, joka on lähellä mallia B3. Erotuksena siihen työryhmän mallissa on kuitenkin apulaisrehtori myös Teuvan kunnassa ja osalliskuntien yhteinen toimielin kansalaisopistolle ja musiikkiopistolle.

Nimi: mietitään myöhemmin

Koulutuksen järjestäjä: Kurikan kaupunki

Toiminnasta vastaava toimielin: osalliskuntien muodostama johtokunta. Jos sekä musiikkiopistojen että kansalaisopistojen yhdistyminen toteutuu, lienee tarkoituksenmukaista, että on johtokunta, jonka alaisuuteen kuuluvat sekä musiikkiopiston että taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön asiat.

Osalliskuntien edustus toimielimessä: Jokaisella osalliskunnalla on asukasluvun suhteessa edustus johtokunnassa. Esimerkiksi Kauhajoki 4, Kurikka 4, Teuva 2, Karijoki 1, Isojoki 1.


Hallinto: Rehtori ja toimistosihteeri työskentelevät Kurikassa kaupungin osoittamissa tiloissa. Apulaisrehtorit (2 kpl) työskentelevät Teuvalla ja Kauhajoella kuntien osoittamissa tiloissa. Teuvan apulaisrehtorin toimialue kattaa myös Karijoen ja Kauhajoen apulaisrehtorin toimialue Isojoen. Rehtori ja apulaisrehtorit tapaavat säännöllisesti. Sekä Kauhajoen että Teuvan toimipisteissä työskentelevä henkilöstö kokoontuu rehtorin johdolla säännöllisesti.

Uuden kansalaisopiston arvioidaan aloittavan toimintansa aikaisintaan syksyllä 2013 tai ehkäpä vasta 1.8.2014 alkaen. Kurikan kaupungin sopimus Setlementti-yhdistyksen kanssa on voimassa vuoden 2013 loppuun. Kauhajoen kansalaisopiston rehtorilla valintaoikeus eläkkeellejäämiseen 1.3.2014 alkaen. Teuvan kansalaisopiston rehtori on osa-aikaeläkkeellä. Valintaoikeus on kesällä 2013.

Työryhmä näki, että yhdistyneen kansalaisopiston hallinto- ja henkilöstörakennetta koskevaa selvitettävää on vielä runsaasti. Onkin viisainta ottaa selvittämiselle lisäaikaa ja hakea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta kansalaisopistojen rakenteelliseen kehittämiseen.

33

Kansalaisopistojen yhdistymisselvitys ja rakenteellisen kehittämisen avustukset 2011/OKM

Hakuaika päättyi 31.5.2011. Valtionavustusta haettiin. Neuvottelukunnat muodostivat kantansa myös yhteisen valtionavustushakemukseen: avustusta haetaan.

• Avustusta myönnetään vuonna 2011 käynnistettävien hankkeiden tai aiemmin käynnistettyjen hankkeiden seuraavan vaiheen tukemiseen

• Etusijalla ovat oppilaitosrakenteen uudistamiseen tähtäävien yhteishankkeiden tukeminen

• Ei tueta yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista, oltava aito aikomus uuteen rakenteeseen

Kuntien kanta rakennemalleihin ja jatkotoimenpiteisiin

Selvitysryhmän osalliskunnat Kauhajoki, Kurikka ja Teuva käsittelivät rakennemalleja omissa hallinnoissaan.

Kauhajoen kaupunki linjasi seuraavasti:

Musiikkiopisto

• Kauhajoki puoltaa Panula-opiston toiminta-alueen laajentamista Kurikan kaupunkiin

• Työryhmän ehdotus on Kauhajoen kanta seuraavalla tarkennuksella: • Muodostetaan aluksi monijäseninen, kuntien edustuksen sisältävä

toimielin musiikkiopistolle. • Yhteiseen toimielimeen otetaan aikanaan myös kansalaisopistoasiat, jos

yhdistyminen tapahtuu Kansalaisopisto

• Kauhajoki ei vastusta alueellisen kansalaisopiston muodostamista siltä pohjalta, että Kurikan kaupunki on koulutuksen järjestäjä ja hallinnoija

• Yhdistyvä opisto on kunnallinen • Työryhmän esitystä on tarkennettava hallinnon osalta • Kauhajoki lähtee hakemaan kansalaisopiston rakenteellisen kehittämisen

avustusta yhdessä Kurikan kaupungin ja Teuvan kunnan kanssa.

Kurikan kaupungin kanta rakennemalleihin ja kansalaisopistojen rakenteellisen kehittämisen avustuksiin

• Kurikan kaupunki hyväksyi rakenteellisen avustuksen hakemisen. Rakennemalleista on voimassa sama, jota Kurikka esitti 10.5.2011 työryhmän kokouksessa. Kurikan hallituksen puheenjohtajisto, työryhmän jäsenet ja kaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri käsittelivät asiaa 9.5.2011.

Teuvan kunnan kanta rakennemalleihin ja kansalaisopistojen rakenteellisen kehittämisen avustuksiin

34

• Teuvan johtoryhmässä 18.5.2011 hyväksyttiin työryhmän linjaukset ja

valmistelutyön jatkaminen rakenteellisen kehittämisen avustuksen hakeminen.

Työryhmä kokoontui vielä 29.8.2011, jolloin oli saatu jo alustava tieto Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä erityisavustuksesta. Työryhmä päätti, että musiikkiopistoja koskeva osuus alistetaan Kauhajoen, Kurikan ja Teuvan toimielimille päätöksentekoa varten. Lisäksi työryhmä päätti, että se jatkaa toimintaansa kansalaisopistoja koskevassa lisäselvityksessä. OKM:n lähettämä päätös on saapunut 8.9.2011 Kauhajoen kaupunkiin. Päätöksessä ministeriö on myöntänyt Kauhajoen kaupungille 10.000 euroa käytettäväksi Kauhajoen, Kurikan ja Teuvan yhteisen kansalaisopiston perustamiseen. Kauhajoen kaupunki on asettanut kehityspäällikkö Pekka Laurilan laatimaan rakenneselvitystä projektisuunnittelijan määräaikaiseen tehtävään.

Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien yhteisen musiikkiopiston muodostamisen vaiheet ja aikataulu

YHDISTYNEEN MUSIIKKIOPISTON MUODOSTAMISEN VAIHEET JA AIKATAULU

1. Selvitysryhmän 8. kokous 30.8.2011

2. Selvitystyö annetaan käsiteltäväksi 14.9.2011 selvityskuntien toimielimille. Kauhajoen kaupungin sivistysjohtaja tulee kutsuttaessa selvittämään asiaa selvityskuntien toimielimiin.

3. Panula-opiston henkilökunnalle pidetään tiedotustilaisuus työryhmän esityksestä

musiikkiopistojen osalta 20.9.2011.

4. Medialle pidetään tiedotustilaisuus 20.9.2011

5. Syys- lokakuussa pidetään tiedotustilaisuudet nykyisille osalliskunnille.

6. Kauhajoen ja Kurikan sivistystoimesta vastaavat toimielimet ja kaupunginhallitukset ja Teuvan kunnanhallitus käsittelevät työryhmän esityksen ja uudet sopimusluonnokset viimeistään lokakuussa 2011.

7. Musiikkiopistoasia on käsiteltävä selvityskuntien valtuustoissa viimeistään

marraskuussa 2011. Kunnat siis päättävät, lähtevätkö he muodostamaan uutta musiikkiopistoa työryhmän esityksen mukaisesti.

8. Mikäli Kurikka päättää siirtää musiikkiopistoa koskevan toimintansa Etelä-

Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusyhdistykseltä Panula-opistolle, sen on ilmoitettava asiasta hvyissä ajoin Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusosakeyhtiön johtokunnalle, mikäli yhdistymistä tavoitellaan 1.8.2012 alkaen. Lisäksi Kurikan kaupungin on sovittava YT-menettelyn käynnistämisestä EPMO:n musiikkiopiston kannatusosakeyhtiön johtokunnan kanssa. Kurikan

35

kaupungin on lisäksi päästävä EPMO:n johtokunnan kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että johtokunta hakee Kurikan kaupungin opetusta koskevan valtionosuuden siirtoa Kauhajoen kaupunginhallitukselle. Kurikkaa koskeva valtionosuuden siirto voi toteutua vain jos sekä Kauhajoen kaupunginhallitus, että EPMO:n johtokunta hakevat sitä yhteneväisellä hakemuksella.

9. Jos siirtymistä Panula-opistoon tavoitellaan myöhemmin kuin 1.8.2012, asiasta on

neuvoteltava Seinäjoen kaupungin kanssa, mikäli EPMO:n kunnallistuminen toteutuu 1.8.2012 alkaen. Kurikan kaupungin on lisäksi päästävä Seinäjoen kaupungin kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että järjestämisluvan haltija hakee Kurikan kaupungin opetusta koskevan valtionosuuden siirtoa Kauhajoen kaupunginhallitukselle. Kurikkaa koskeva valtionosuuden siirto voi toteutua vain jos sekä Kauhajoen kaupunginhallitus, että EPMO:n johtokunta hakevat sitä yhteneväisellä hakemuksella.

10. Jos yhdistymistä tavoitellaan 1.8.2012 alkaen, Kurikan kaupungin on neuvoteltava siitä, että Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston johtokunnan on käytävä YT-neuvottelut EPMO:n Kurikan toimipisteen oppilaita opettavien opettajien kanssa. Tätä ennen on sovittava, koskeeko Kurikan toimipisteen oppilaita opettavia henkilöitä kokonainen liikkeen luovutus vai liikkeen osan luovutus. Työryhmän loppuraportissa päädytään siihen, että liikkeen luovutus koskisi niitä opettajia, jolla Kurikan toimipisteen opetus muodostaa vähintään 50 % opetusvelvollisuudesta.

11. Jos yhdistymistä tavoitellaan myöhemmin, Kurikan kaupungin on neuvoteltava Seinäjoen kaupungin kanssa siitä, että se käy YT-neuvottelut Kurikan toimipisteessä opettavien opettajien kanssa. Tätä ennen on sovittava, koskeeko Kurikan toimipisteen oppilaita opettavia henkilöitä kokonainen liikkeen luovutus vai liikkeen osan luovutus. Työryhmän loppuraportissa päädytään siihen, että liikkeen luovutus koskisi niitä opettajia, jolla Kurikan toimipisteen opetus muodostaa vähintään 50 % opetusvelvollisuudesta.

12. Opetus- ja kulttuuriministeriölle lähetetään järjestämisluvan muutoshakemus elokuun loppuun 2012 mennessä. Valtionosuuden siirtämistä tavoitellaan vuoden 2013 alusta lukien.

13. Kurikan toimipisteen siirtämistä Panula-opiston toimipisteeksi valmistellaan kevätlukukaudella 2012.

14. Laajentunut musiikkiopisto aloittaa toimintansa 1.8.2012. Vaihtoehto on, että se

aloittaa toimintansa 1.8.2013.

kansalais- ja musiikkiopistojen yhdistymisselvitys · alueella toimii nyt useita pieniä...

Documents