Kansalaislähtöinen tietoyhteiskunta – unelma vai painajainen?

2.11.2006, Lahti / Mikko Pakarinen

2

”I have a dream…” - Unelma tasa-arvoisesta, esteettömästä ja

kilpailukykyisestä tietoyhteiskunnasta.

3

Kansalaislähtöinen tietoyhteiskunta?

• Hallituksen politiikkaohjelmat– Tietoyhteiskuntaohjelma

• 7 painopistettä – mm. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja turvallinen tietoyhteiskunta

– Kansalaisvaikuttaminen• Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa –hanke

– Edustuksellisen demokratian kriisi

4

Turkulainen tietoyhteiskunta on esteetön, tasa-arvoinen ja kilpailukykyinen.

• Esteetön– Tietoyhteiskunta tehdään ihmisten ehdoilla. Tieto- ja viestintäteknologia helpottaa

arjessamme. Tietoyhteiskunta tehdään siellä, missä ihmiset luontaisesti ovat.

• Tasa-arvoinen– Tietoyhteiskunta on kaikkien ulottuvilla. Yksilöiden ja ryhmien välillä on tasa-arvo

tietoyhteiskunnan teknisessä varustelussa, tiedon lähteille pääsyssä, osaamisessa ja valmiuksissa.

• Kilpailukykyinen– Tieto- ja viestintäteknologia parantaa palveluiden laatua ja tuo tehokkuutta.

Palvelujen massakäyttö tuo kustannussäästöjä. Synnytetään uutta kysyntää ja luodaan toimintaedellytyksiä alan yrityksillä. Houkutellaan kaupunkiin osaavia, uusia asukkaita.

5

Massakäyttö

Tarpeet + motivaatioICTeknologia

SILTA DIGITAALIKUILUN YLI: Vahva perusosaaminen,

laaja osallistuminen tietoyhteiskuntaan sekä

arjen tarpeisiin vastaavat sähköiset palvelut

ovat Turulle strategisia vahvuuksia,jotka luovat hyvän kasvuympäristön myös ICT -

toimialalle ja uusille innovaatioille.

Hyödyntä-minen

ePalvelut

T&K - uudet sovellukset

Uudet markkinat

Pääsy ja osaaminen

6

Uudet kansalaistaidot - vaatimukset

Osaaminen

Motivaatio Pääsy

Sähköposti

Internetin käyttö (tiedonhaku, palvelut)

Medialuku- ja kirjoitustaito

Tietoturva

Tietokone (mobiililaitteet)

Internet-yhteys

Tietoturva

Talous

Kiinnostus

Hyödyn näkeminen

Ymmärrys

Aktiivisuus

Marja-Liisa Viherä

7

Ihminen@turku -ohjelman hanketoiminta

Osaaminen

Sähköiset palvelut Pääsy

Hyödyllinen ja helppokäyttöinen sisältö: Julkiset verkkopalvelut, Verkkohankkeen sisältö, eVaraus, KotiPortti, T@TS, Wellcom, Yks kaks nettiin - Maaria-Jäkärlän aluesivustot, Turku 74 -aluesivusto, Nuorten web-tv, Turku kaikille -portaali

Kirjastojen verkkotorit ja SparkNet- langaton verkko, Esteetön nettikahvila, Auralan aktiivitila, yhteydet, verkkohankkeen julkaisujärjestelmä, laajakaistavertailu

Kansalaisen mikrotuki, Kaikkien lasten kirjasto, Senioreiden koulutushanke, koulutuskooste, Nyyheetit

Motivaatio

Toinen toisiaan tukevia hankkeita, kokonaispalvelun syntyminen!

8

Keskustelupalsta vuorovaikutuksen välineeksi

• Kaupunginhallituksen pj:n suora keskustelutunti (15.11.2005) innoitti avaamaan keskustelufoorumin kuntalaisille.– Kuntalaiset kaipaavat suoraa kontaktia päättäjiin.

Tämä on tullut selkeästi esiin mm. kuntalaisten asiakasraadeissa.

– Aiemmin keskustelupalsta oli olemassa vain ympäristö- ja kaavoitusvirastolla.

• Koko Kh ja valtuuston pj:t vastasivat verkossa kuntalaisten kysymyksiin 6.3.2006 kaupunginhallituksen iltakoulussa.

9

Sähköpostipalvelu kunnalle ja kuntalaiselle

• Maksuton tkuasukas-sähköposti avattiin Turun päivänä, syyskuussa 2005.

• Teknisenä palveluntuottajana paikallinen operaattori Auria, asiakaspalvelusta vastasi osuuskunta Ai-Data.– Oppimisympäristö Ai-Datan opiskelijoille

• Kaupunki määritteli tarpeet ja palvelun sisällöt.

• Tavoitteena kohdistettu viestintä eri asioista kiinnostuneille kuntalaisille.

10

”Nightmare on Kristiinankatu 1…” – Painajaismaiset vastoinkäymiset

11

Projektiväsymys ja kyyninen inhorealismi?• ihminen@turku –ohjelman haastava rooli hankerahoittajana

sekä sisäisen muutoksen tekijänä.• Hankehakujen saldo – tavoitteet vs. keinot

– ihminen@turku –ohjelman 30 toimenpidettä toteutettaviksi.– Paljon hankehakemuksia, vähemmän todella hyviä ajatuksia.– Pienet yhdistykset pystyvät koulutushankkeisiin, vain suuret tahot

kehittämään omia sähköisiä palvelujaan.– Hankkeiden haasteena jatkuvuuden turvaaminen ja kytkeytyminen

perustuotantoon, myös kaupunkiorganisaatiossa. Osalla yhdistyksistä myös projektihallinto.

– Pienten hankkeiden vaikuttavuus vähäinen.– Krooninen pula ajasta, rahasta ja osin myös osaamisesta.

• Raha ei tuo onnea, intoa tai ideoita palvelutuotannon kehittämiseen. Pelkkä raha ei motivoi.

12

Keskustelufoorumin nousu ja tuho• Keskustelufoorumin tilastoja 31.10.2005 - 22.9.2006

– viestejä yhteensä 12 822 kpl (viestejä 1 707 eri ip-osoitteesta).

– Viestien lukukertoja yhteensä 2 189 670 (keskimäärin 170 per viesti, suurin yksittäinen 3 814 lukukertaa).

• Kuuma kesä 2006 hehkui myös verkossa– Moderoimaton keskustelu monikulttuurisuudesta

ryöstäytyi rasismin puolelle, jonka jälkeen keskustelua rajoitettiin aiheuttaen vastalauseiden myrskyn.

– Harvat äänekkäät melskasivat verkossa nimimerkkien suojissa.

– Poliittiset populistit heräsivät tilaisuuteensa lyöden lisää löylyä.

– Mielekkäät mielipiteet hukkuivat roskan alle.

13

Tkuasukas-sähköposti sulkeutuu 31.12.2006

• ”Kuntalaisille tarjottu maksuton sähköposti, tkuasukas.fi, lopettaa palvelunsa 31.12.2006. Syitä palvelun lopettamiselle olivat irrallisuus ja alhainen käyttöaste.”– Palvelua ei saatu kytkettyä osaksi

kaupungin palvelutuotantoa

– Vuoden aikana n. 2 500 rekisteröitynyttä, mutta vain n. 10-15% oli aktiivisia postin käyttäjiä.

– Asiakaspalvelun haasteet

Palveluiden kehityksessä oleellisempana nähdään asiakkaan tunnistus ja palveluiden sisäinen viestinvälitys kuin irrallinen sähköpostipalvelu.

14

”Kokemuksen mukanaan tuoma realismi eli…” – Missä nyt mennään?

15

Turkulainen tietoyhteiskunta on yhä esteetön, tasa-arvoinen ja kilpailukykyinen.

• Esteetön (3.)– Tietoyhteiskunta tehdään ihmisten ehdoilla. Tieto- ja viestintäteknologia helpottaa

arjessamme. Tietoyhteiskunta tehdään siellä, missä ihmiset luontaisesti ovat.

• Tasa-arvoinen (2.)– Tietoyhteiskunta on kaikkien ulottuvilla. Yksilöiden ja ryhmien välillä on tasa-arvo

tietoyhteiskunnan teknisessä varustelussa, tiedon lähteille pääsyssä, osaamisessa ja valmiuksissa.

• Kilpailukykyinen (1.)– Tieto- ja viestintäteknologia parantaa palveluiden laatua ja tuo tehokkuutta.

Palvelujen massakäyttö tuo kustannussäästöjä. Synnytetään uutta kysyntää ja luodaan toimintaedellytyksiä alan yrityksillä. Houkutellaan kaupunkiin osaavia, uusia asukkaita.

16

Verkkopalveluiden kehittämisvaiheet julkisella sektorilla (Merikanto, HAUS, 2004)

Matkaa on yhä jäljellä, mutta suunta on oikea!

17

Kiitos mielenkiinnostanne!Kysymyksiä?

Yhteystiedot:Mikko PakarinenHankevastaava puh. (02) 262 7187, 050 5590 187, mikko.pakarinen@turku.fiwww.turku.fi/tietoyhteiskunta