kansallinen rekrytointitutkimus 2019 – duunitori – …...kuinka tärkeitä seuraavat...
TRANSCRIPT
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS
2019
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Kansallinen Rekrytointitutkimus™ 2019
2
22 %
43 %
24 %12 %
alle 20 hlö20-100 hlö100-1000 hlöyli 1000 hlö
Vastaajaorganisaation henkilöstömäärä
26 %36 %
26 %12 %
alle 2M€2M – 10M€10 – 100M€yli 100M€
Vastaajaorganisaation liikevaihtoluokka
5 %
60 %
13 %22 %
johtaja / rekrytoiva esimies rekrytointikonsulttirekrytointiasiantuntija / -esimiesmuu
Vastaajan rooli organisaatiossa
Duunitori Oy selvittää vuosittain rekrytoinnin nykytilaa ja trendejä Suomessa. Kansallinen Rekrytointitutkimus™ toteutettiin nyt seitsemännen kerran; ensimmäinen julkaistiin vuonna 2013. Vuoden 2019 kysely toteutettiin toukokuussa 2019 ja siihen vastasi yhteensä 268 rekrytoinnin ammattilaista. Kansallisen Rekrytointitutkimuksen tulokset julkaistiin 5.6.2019.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
RekrytointinäkymätRekrytointimäärien kasvu jatkuu vuonna 2019, mutta hidastuu edellisvuoden tahdista.
3
paljon vähemmän
hieman vähemmän
ei muutosta
hieman enemmän
paljon enemmän
0 % 50 %
26 %
51 %
16 %
6 %
1 % paljon vähemmän
hieman vähemmän
ei muutosta
hieman enemmän
paljon enemmän
0 % 50 %
15 %
47 %
24 %
11 %
3 %
77% REKRYTOINTIEN MÄÄRÄ KASVOI
2018
16% EI
MUUTOSTA
7%
VÄHEMMÄN
REKRYJÄ
62% REKRYTOINTIEN
MÄÄRÄ TULEE KASVAMAAN
2019
24% EI
MUUTOSTA
14%
VÄHEMMÄN
REKRYJÄ
Rekrytointien määrän kehittyminen v. 2018 verrattuna edellisvuoteen
Odotukset rekrytointien määrästä v. 2019 verrattuna edellisvuoteen
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Rekrytointien määrät ja näkymätRekrytointimäärien kasvu on jatkunut vahvana kolmen vuoden ajan. Näkymät kuluvan vuoden rekrytointimäärien kasvusta ovat 2017 tasolla.
4
2017 2018 2019
7 %5 %
21 %16 %17 %
19 %
77 %78 %
60 %
kasvanut ei muutosta laskenut
2017 2018 2019
14 %9 %15 %
24 %
15 %
22 %
62 %77 %
63 %
Toteutuneiden rekrytointien määrä viime vuosi verrattuna sitä edelliseen
Odotettu rekrytointimäärien muutos kuluva vuosi verrattuna viime vuoteen
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Miten koet seuraavien asioiden muuttuneen viimeisen vuoden aikana?Rekrytointivaikeudet lisääntyvät edelleen. Taulukoissa tulokset vuosilta 2017 - 2019.
5
2017 2018 2019
19 %13 %11 %
41 %40 %40 %
40 %46 %48 %
helpottunut ei muutosta vaikeutunut
2017 2018 2019
20 %17 %12 %
62 %61 %50 %
18 %22 %37 %
2017 2018 2019
36 %39 %31 %
53 %49 %39 %
11 %13 %30 %
2017 2018 2019
52 %52 %46 %
38 %41 %40 %
10 %7 %14 %
2017 2018 2019
70 %71 %63 %
25 %23 %19 %
5 %6 %18 %
2017 2018 2019
60 %62 %54 %
34 %33 %33 %
5 %5 %14 %
Maksuttoman somen hyödyntäminen rekrytoinnissa
Aktiivisten työnhakijoiden rekrytointi
Vastavalmistuneiden ja nuorten rekrytointi
Pätevien hakijoiden löytyminen
Passiivisten työnhakijoiden rekrytointi
Erityisasiantuntijoiden rekrytointi
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
6
Motivaatio ja sopivuus yrityskulttuuriin ovat tärkeimpiä rekrytointipäätökseen vaikuttavia tekijöitä
Motivaatio työtehtävää kohtaan
Sopivuus yrityskulttuuriin
Aikaisempi työkokemus
Erityistaidot
Rekrytointiasiantuntijan mielipide
Edellinen työtehtävä
Referenssit
Koulutus
Henkilöarvioinnin tulos
Aukot työhistoriassa
Edellisten työsuhteiden päättymisten syy
Kansainvälisyys
Kansallisuus
Ikä
Sukupuoli
(100 %) (75 %) (50 %) (25 %) 0 % 25 % 50 % 75 % 100 %
erittäin tärkeä tärkeä melko tärkeä vähän merkitystä ei merkitystä
Mitä mieltä olet seuraavista kandidaatin tiedoista rekrytointipäätöksen kannalta?
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Rekrytointipäätökseen vaikuttavat tekijät tärkeysjärjestyksessä eri ryhmissäTOP 3 ovat samat kaikissa vastaajaryhmissä. Edellinen työtehtävä ja referenssit korostuvat esimiehillä muihin vastaajiin verrattuna. Rekrytointiyritykset painottavat henkilöarviointia enemmän kuin HR tai esimiehet.
7
TYÖNANTAJAN HR / REKRY REKRYPALVELUYRITYS ESIMIEHET
1 Motivaatio työtehtävään 100 % Motivaatio työtehtävään 100 % Motivaatio työtehtävään 100 %
2 Sopivuus yrityskulttuuriin 99 % Sopivuus yrityskulttuuriin 100 % Sopivuus yrityskulttuuriin 98 %
3 Aikaisempi työkokemus 90 % Aikaisempi työkokemus 100 % Aikaisempi työkokemus 92 %
4 Erityistaidot 84 % Rekrytointiasiantuntijan mielipide 100 % Edellinen työtehtävä 86 %
5 Rekrytointiasiantuntijan mielipide 83 % Henkilöarvioinnin tulos 86 % Referenssit 86 %
6 Edellinen työtehtävä 82 % Erityistaidot 86 % Erityistaidot 85 %
7 Referenssit 80 % Edellinen työtehtävä 83 % Koulutus 83 %
8 Koulutus 78 % Koulutus 80 % Rekrytointiasiantuntijan mielipide 74 %
9 Henkilöarvioinnin tulos 76 % Referenssit 77 % Henkilöarvioinnin tulos 69 %
10 Aukot työhistoriassa 60 % Aukot työhistoriassa 63 % Edellisten työsuhteiden päättyminen 61 %
11 Edellisten työsuhteiden päättyminen 52 % Kansainvälisyys 51 % Aukot työhistoriassa 60 %
12 Kansainvälisyys 50 % Edellisten työsuhteiden päättyminen 46 % Kansainvälisyys 56 %
13 Kansallisuus 16 % Kansallisuus 11 % Kansallisuus 27 %
14 Ikä 8 % Ikä 9 % Ikä 10 %
15 Sukupuoli 4 % Sukupuoli 3 % Sukupuoli 5 %
Prosenttiosuus on osuus niistä vastaajista, jotka pitävät kyseistä tekijää melko tärkeänä, tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Työnhakijoiden käyttämät päätelaitteetKännykän käyttö työpaikkailmoitusten selaamisessa kasvaa edelleen
8
25 %
50 %
75 %
100 %
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
0 % 2 % 3 %9 % 10 % 9 % 7 % 8 % 7 %
2 % 3 %
11 %
21 %
38 %
47 %
56 %59 %
64 %
98 % 95 %
86 %
70 %
52 %
44 %37 %
33 %29 %
tietokone mobiili tabletti
Lähde: Duunitori.fi, Google Analytics
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Mobiilin ja somen merkityksen kasvu näkyy myös rekrytointipäättäjien keskuudessa.
9
2017 2018 2019
5 %8 %12 %17 %
25 %22 %
78 %67 %66 %
samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä eri mieltä
2017 2018 2019
2 %3 %7 %
12 %14 %13 %
86 %83 %80 %
Suurin osa työnhausta tapahtuu mobiililaitteella 5 vuoden kuluttua
Sosiaalinen media on erittäin tehokas rekrytoinnin kanava
Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Rekrytoinnin digitalisoituminen näkyy myös rekryammattilaisten vastauksissa. Pienemmät yritykset ovat hieman modernimpia näkemyksissään.
10Yritykset < 10M€
Yritykset 10-100M€
Yritykset > 100M€
23 %14 %12 %
31 %33 %
25 %
45 %53 %63 %
Yritykset < 10M€
Yritykset 10-100M€
Yritykset > 100M€
41 %34 %31 %
34 %35 %35 %
25 %31 %34 %
Yritykset < 10M€
Yritykset 10-100M€
Yritykset > 100M€
30 %39 %44 %
45 %36 %35 %
25 %25 %21 %
2017 2018 2019
39 %42 %43 %
39 %40 %16 %
22 %18 %41 %
samaa mieltäeoseri mieltä
Perinteinen työhakemus on välttämätön rekrytoinnissa
2017 2018 2019
36 %35 %55 %
35 %38 %18 %
29 %27 %27 %
Perinteiset työpaikkailmoitukset joutaisivat romukoppaan
2017 2018 2019
16 %18 %30 %30 %29 %
20 %
54 %53 %50 %
Printti ei ole nykyään enää relevantti rekrytointikanava
Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?
{ { {
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Kuinka tärkeitä seuraavat kanavat ovat rekrytoinneissanne?
11
LinkedIn (job ads)
Duunitori
TE-Palvelut
Oikotie Työpaikat
Monster
Aarresaari
Printtilehdet
Indeed
Rekrytointi.com
HS (printti)
Kuntarekry
(100 %) (75 %) (50 %) (25 %) 0 % 25 % 50 % 75 % 100 %
erittäin tärkeä tärkeä melko tärkeä vähän merkitystä ei merkitystä
Henkilöstön verkostot
Omat kotisivut
Haku organisaation sisältä
(100 %) (75 %) (50 %) (25 %) 0 % 25 % 50 % 75 % 100 %
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Kuinka tärkeitä seuraavat some-kanavat ovat rekrytoinneissanne?
12
LinkedIn (maksuton näkyvyys)
Facebook (maksuton näkyvyys)
LinkedIn (job ads)
Facebook-mainonta
Youtube
Snapchat
(100 %) (75 %) (50 %) (25 %) 0 % 25 % 50 % 75 % 100 %
erittäin tärkeä tärkeä melko tärkeä vähän merkitystä ei merkitystä
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Tärkeimmät rekrytointikanavat 2013 - 2019
13
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Duunitori
TE-palvelut
Monster
Oikotie
Tulokset on kerätty vuosien 2013-2019 rekrtytointitutkimuksista. Prosenttiosuus on osuus niistä vastaajista, jotka pitävät kyseistä kanavaa melko tärkeänä, tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vuoden 2017-2019 tutkimuksissa LInkedInin ja Facebookin osalta kysyttiin erikseen maksuttoman ja maksullisen palvelun tärkeyttä. Vuoden 2017 - 2019 luvut on laskettu maksuttomista osuuksista.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Some-kanavien merkitys rekrytoinneissa 2013-2019
14
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
LinkedIn, maksuton
Facebook, maksuton
YouTube
Facebook-mainonta
LinkedIn, Job Ads
Tulokset on kerätty vuosien 2013-2019 rekrtytointitutkimuksista. Prosenttiosuus on osuus niistä vastaajista, jotka pitävät kyseistä kanavaa melko tärkeänä, tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vuoden 2017-2019 tutkimuksissa LInkedInin ja Facebookin osalta kysyttiin erikseen maksuttoman ja maksullisen palvelun tärkeyttä.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Työkalut hakemusten vastaanottamiseenRekrytointijärjestelmien määrä on suuri.
15
Laura
RecRight
Teamtailor
Sympa HR
Likeit
SuccessFactors
ReachMee
Kuntarekry
Taito
Taleo
Saima
Elbit
TalentAdore 2 %
2 %
2 %
2 %
2 %
3 %
5 %
5 %
5 %
5 %
6 %
6 %
7 %
9 %
Mitä rekrytointijärjestelmää pääasiassa käytät hakemusten vastaanottamiseen?
25% käyttää sähköpostia
hakemusten vastaanottamiseen
8% käyttää omaa tai itserakennettua
järjestelmää
yhteensä tutkimuksessa mainittiin yli 50 järjestelmää ja palvelua
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Kuinka hyvin seuraavat asiat toimivat käyttämässäsi rekrytointijärjestelmässäsi?Rekrytoijat ovat kohtuullisen tyytyväisiä nykyisiin rekrytointijärjestelmiin. Suurimmat puutteet näkyvät palveluiden raportointimahdollisuuksissa ja hakijoiden persoonallisuuden esiintuomisessa.
16
Tehtäväkuvauksen luominen
Yhteydenpito hakijoiden kanssa
Hakulomake / hakemisen helppous
Järjestelmän tekninen luotettavuus
Hakemusten järjestely
Hakijoiden luokittelu
Järjestelmän käyttö tiimissä
Käyttöliittymä / käytettävyys
Tuki käyttöön liittyvissä ongelmissa
Järjestelmän hinta
Hakijan persoonallisuuden esiintuominen
Järjestelmän raportointimahdollisuudet
Järjestelmän integroitavuus 13 %
20 %
12 %
6 %
10 %
9 %
7 %
9 %
10 %
6 %
8 %
6 %
6 %
25 %
25 %
32 %
14 %
18 %
21 %
19 %
21 %
18 %
17 %
14 %
15 %
5 %
25 %
13 %
8 %
26 %
16 %
7 %
11 %
6 %
5 %
7 %
6 %
5 %
8 %
28 %
33 %
38 %
34 %
32 %
43 %
42 %
37 %
44 %
43 %
40 %
48 %
49 %
9 %
8 %
9 %
20 %
24 %
21 %
21 %
27 %
23 %
28 %
31 %
26 %
32 %
erittäin hyvin melko hyvin en osaa sanoa melko huonosti erittäin huonosti
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
17
1. Järjestelmän nopeus ja toimivuus (eli niiden puute)
2. Alhainen automaatiotaso ja kyvykkyys isojen massojen käsittelyyn.
3. Toistavat samaa kaavaa ja vaativat liikaa samojen tietojen kirjaamista.
4. Jäykkyys yleisesti, hakemuslomakkeiden pituudet vs. hakumahdollisuudet avoimista hakijoista.
5. Huono sorttailumahdollisuus ja hakemuksen yksilöitävyys.
6. Alkeelliset hakutoiminnot, talent poolien rakentamisen vaikeus.
7. Suurimmassa osassa tiedottaminen kandeille ja hakijakokemuksen mittaus sekä luotettava läpimenoajan mittaus.
8. Omassa rekryjärjestelmässä suurin puute on se, ettei sinne saa lisättyä linkkarista headhunttaamiaan tyyppejä eli tilastotkaan eivät sitten pidä paikkaansa.
9. Erilaiset testit, raksia ruutuun tyyppisesti, esim "mitkä asiat ovat sinulle tärkeimpiä työssä - valitse 3/10 kohdasta." Voisi auttaa monissa tehtävissä työnantajaa älyämään erilaisia piirteitä työnhakijasta.
10. Automaation puute. Järjestelmien pitäisi houkutella hakijoita vähitellen, ilman että tarvitsee heti sitoutua jättämään hakemus.
11. Hakemusten siirtyminen avoimiksi hakemuksiksi kohdennetun haun jälkeen. Joko ne eivät siirry tai sitten ovat avoimia koko ajan.
12. Vanhanaikainen, eikä toimi mobiilissa.
13. Ei ole olemassa järjestelmää, jossa yhdistyisi luotettava ja kehittynyt analytiikka (ei vain kuvaileva, vaan myös ennustava), suuren hakijakannan hallinta ja viestinnän/markkinoinnin automaatio.
14. Työnhakijan persoonan välittyminen ja esiintuominen rekrytoivalle esimiehelle. Volyymihaussa hakijoiden karsiminen tehokkaasti, mutta siten, että emme menetä (kaikkia) potentiaalisimpia hakijoita. Rekrytoivan esimiehen automaattinen muistutus hakijakommunikoinnista ja rekrytoinnin etenemisestä.
15. Käytettävyys, räätälöitävyys, raportointi.
16. Kankeus esim. videohaastattelujen ja hakijaviestinnän toteuttamisessa.
17. Nykyiset järjestelmät ovat varsin hyviä. Yksikään ei ole vielä täydellinen ja edullinen :)
18. Ne on rakennettu työpaikkailmoituksen ympärille.
19. Järjestelmät eivät ole riittävän monimuotoisia, jotta kaikki rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnan osa-alueet voitaisiin hallinnoida yksinkertaisesti kerralla.
Avoimet vastaukset: suurimmat puutteet nykyisissä rekrytointijärjestelmissä
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Paras mittari rekrytoinnin onnistumiselle ja organisaationne tyypillisin mittari
Yleisesti paras mittari Eniten käytetty mittari organisaatiossa
1 Työsuoriutuminen esim. 6 kk tai 12 kk päästä rekrytoinnista
46 % 1 Laadukkaiden hakemusten määrä 18 %
2 Laadukkaiden hakemusten määrä 10 % 2 Esimies- tai asiakastyytyväisyys rekrytoijaan / rekrytointiprosessiin / ehdokkaisiin
17 %
3 Esimies- tai asiakastyytyväisyys rekrytoijaan / rekrytointiprosessiin / ehdokkaisiin
10 % 3 Työsuoriutuminen esim. 6 kk tai 12 kk päästä rekrytoinnista
15 %
4 Time-to-productivity läpimenoaika aloituksesta 100% työtehoon
10 % 4 Time-to-fill läpimenoaika aloituksesta työsoppariin
14 %
5 Hakijakokemus esim. ehdokas-NPS 7 % 5 Cost-of-hire
rekrytointiprosessin laskennallinen kustannus 8 %
6 Time-to-fill läpimenoaika aloituksesta työsoppariin
5 % 6 Koeaikapurkujen määrä 8 %
7 Koeaikapurkujen määrä 5 % 7 Time-to-start läpimenoaika aloituksesta työn aloitukseen
6 %
8 Time-to-start läpimenoaika aloituksesta työn aloitukseen
3 % 8 Application-to-interview ratio moniko hakija haastatellaan
5 %
9 Application-to-interview ratio moniko hakija haastatellaan
2 % 9 Time-to-productivity läpimenoaika aloituksesta 100% työtehoon
4 %
10 Cost-of-hire rekrytointiprosessin laskennallinen kustannus
2 % 10 Hakijakokemus esim. ehdokas-NPS
4 %
18
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Mielestäsi kolme tärkeintä asiaa yksittäisen rekrytoinnin onnistumisen kannalta
19
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
3 %4 %6 %9 %12 %14 %21 %21 %24 %29 %36 %60 %62 %
1.Ehdokkaiden haastattelu kasvotusten (-) 2. Työtehtävän määrittely (-) 3. Rekrytoivan esimiehen sitoutuminen (-)
4. Rekrytoinnin merkitys organisaation strategian kannalta (-)
5. Työnhakijaviestintä (+3)
6. Toimivien ilmoituskanavien hyödyntäminen (-1)
7. Ihanne-ehdokkaan määrittely (sisäisesti) (-1)
8. Ehdokkaiden etsiminen omasta verkostosta tai some-kanavista / netistä (+1)
9. Ymmärrys työnantajan arvolupauksesta (Employer Value Proposition) (-)
10. Rekrytointimarkkinoinnin suunnittelu (-)
11. Referenssien tarkistaminen (-)
12. Ehdokkaiden rankkaaminen hakemusten perusteella (-)
13. Ehdokkaiden haastattelu puhelimitse / videolla (-) Suluissa muutos viime vuoteen.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Mielestäsi kolme tärkeintä työnhakijan päätökseen vaikuttavaa tekijää työnantajaa valitessa
20
1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 %17 %17 %26 %
39 %39 %42 %52 %
67 %
1.Henkilökohtainen kehittyminen (-) 2. Työyhteisö (-) 3. Yrityskulttuuri (-)
4. Kompensaatiotaso (+1)
5. Toimialan kiinnostavuus (-1)
6. Työn ja vapaa-ajan tasapaino (-)
7. Etenemismahdollisuudet (+1)
8. Rekrytoiva esimies (-1)
9. Toimisto- / työskentelytilat (-)
Suluissa muutos viime vuoteen.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Keskimäärin ilmoituksiin käytetty summa yhtä rekrytointia kohden
21
ei käytä mediakanavia vain ilmaiskanavia
13 %
2 %
11 %
3 %
17 %
6 %
alle 100 € 100 - 300 € 300 - 500 €
23 %16 %14 %
24 %19 %18 %
13 %18 %
13 %
Mediakanavia käyttämättömien osuus on pienentynyt edellisvuosista. Pelkkiin ilmaiskanaviin luottaa 13% rekryammattilaisista.
Neljännes rekrytoijista käyttää ilmoittamiseen keskimäärin 300-500€ yhtä rekrytointia kohden.
Ilmoitteluun käytetään nyt keskimäärin enemmän kuin edellisvuonna.
500 € - 1 000 € 1 000 € - 3 000 € yli 3 000 €
2 %8 %
22 %
1 %6 %
18 %
3 %7 %
24 %
2017 2018 2019
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Työnantajamielikuvan merkitys ja budjetti
22
2016 2017 2018 2019
8 % 6 %11 % 12 %
10 % 11 %
17 % 16 %
47 %51 %
45 %
40 %35 %
33 %
26 %
32 %
emme käytä rahaa Alle 10 000 €10 000 € - 30 000 € Yli 30 000 €
95% KYLLÄ
EI SAMAA EIKÄ
ERI MIELTÄ
1% EI
Työnantajamielikuvan kampanjointiin käytettävä summa keskimäärin vuosittain
Hyvä työnantajamielikuva on ratkaisevaa rekrytoinnin onnistumisen kannalta
4%
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
TOP 3 kiinnostavimmat trendit rekrytointialalla
23
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
12 %17 %19 %25 %27 %28 %33 %44 %44 %50 %
1.Työnantajakuvan rakentaminen (+1) 2. Passiivisten työnhakijoiden tavoittaminen somesta (+1) 3. Tekoälyn lisääntyminen rekrytoinnissa (-2)
4. Kulttuuriin rekrytointi (+1)
5. Osaamispohjainen rekrytointi (+1)
6. Sisältömarkkinointi rekrytoinnissa (-2)
7. Rekrytointimarkkinoinnin konversio-optimointi ja analytiikka (-)
8. Rekrytointi mobiilisovelluksen avulla (-)
9. Ei-työsuhteinen rekrytointi (alihankinta, kevytyrittäjyys, yrityskaupat)
10. Kansainvälinen rekrytointi Suluissa muutos viime vuoteen.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Työnantajamielikuvan omistajuus
24
HR & viestintä yhdessä
HR (rekrytointi)
Ei vastuuhenkilöä
Markkinointi
Joku muu
Viestintä 3 %
5 %
8 %
19 %
24 %
41 %
Kenellä on vastuu työnantajamielikuvasta organisaatiossanne?
Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?
Omistajuus työnantajamielikuvasta
kuuluu HR:lle (rekrytoinnille)
36% KYLLÄ 19%
EI
45% EI SAMAA EIKÄ
ERI MIELTÄ
Orgaanisaation työnantajakuva kuuluu
ylimmän johdon agendalle 75% KYLLÄ
10% EI
15% EI SAMAA EIKÄ
ERI MIELTÄ
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä?
25
Hyvä työnantajamielikuva on ratkaisevaa rekrytoinnin onnistumisen kannalta
Rekrytointi digitalisoituu ja muuttuu merkittävästi seuraavan 10 vuoden aikana
Sosiaalinen media on erittäin tehokas työnhaun ja rekrytoinnin kanava
Rekrytoinnissa on ratkaisevaa ehdokkaan sopiminen yrityskulttuuriin
Suurin osa työnhausta tapahtuu mobiililaitteella 5 vuoden kuluttua
Orgaanisaation työnantajakuva kuuluu ylimmän johdon agendalle
Printti ei ole nykyään enää relevantti rekrytointikanava
Rekrytointiala ansaitsee oman palkintogaalansa 18 %
16 %
10 %
5 %
3 %
2 %
3 %
1 %
37 %
30 %
15 %
17 %
19 %
12 %
9 %
4 %
45 %
54 %
75 %
78 %
78 %
87 %
88 %
95 %
samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä eri mieltä
Melko vahva konsensus
Sisältömarkkinointi on tehokkain tapa rakentaa työnantajabrändiä
Työhaastatteluista suurin osa tehdään 10 vuoden päästä digitaalisesti etänä
Omistajuus työnantajamielikuvasta kuuluu HR- tai rekrytointipäättäjille
Erilaisilla testeillä on ratkaiseva rooli rekrytoinneissa 10 vuoden päästä
Perinteiset työpaikkailmoitukset joutaisivat romukoppaan
Perinteinen työhakemus on välttämätön rekrytoinnissa
Tekoäly hoitaa suurimman osan rekrytoinnista 10 vuoden kuluttua 35 %
40 %
36 %
21 %
19 %
27 %
12 %
50 %
39 %
35 %
49 %
45 %
34 %
44 %
15 %
22 %
29 %
31 %
36 %
39 %
44 %
Jakaa mielipiteitä tai sisältää epävarmuutta
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Avoimet vastaukset: rekrytointien suurimmat haasteet tällä hetkellä
26
1. Osaajien löytäminen.
2. Erityisasiantuntijoiden metsästäminen.
3. Suorittavan työn tekijöitä on vähemmän kuin paikkoja.
4. a) Liian vähän hakijoita b) Niin paljon hakijoita, että hakijakokemus kärsii.
5. Teknisen koulutuksen saaneita on vaikea saada.
6. Tiettyjen osaajien löytäminen ja houkutteleminen kun markkinat ovat kuumat.
7. Palkkakilpailu on koventunut ja vaikeuttaa rekrytointeja.
8. Osaajien ja tarpeen kohtaanto-ongelma. Hakijoilla vanhentunut osaamistausta (esim. teknologia-alalla), eikä kykyjä tai halua päivittää sitä työnantajan tarpeisiin, ja työnantajat ylenkatsovat henkilöitä, joiden kompetenssia täytyisi kehittää suurissa määrin.
9. Osaajapula ja ulkomaalaisten työlupien saanti.
10. Passiivisten hakijoiden tavoittaminen, erottautuminen ja hyvän työnantajamielikuvan kehittäminen ja ylläpito.
11. Työntekijöiden houkutteleminen kun yrityksen ala ei kovin kiinnostava, tai työpaikka ei sijaitse keskeisellä sijainnilla.
12. Henkilöstövuokrauksen kasvojenpuhdistus työntekijöiden silmissä.
13. Selkeä punainen lanka oman työnantajamielikuvan rakentamisessa. Tämän puute näkyy mm. hakemuksissa (niitä ei ole).
14. Rekrytoivat esimiehet eivät priorisoi rekrytoineja riittävästi - hakijakokemuksen varmistaminen on työlästä.
15. Koodari- ja IT-puolen rekryt, kuten kaikilla muillakin. Lisäksi taloushallinnon osaajat.
16. Työttömänä on liian houkuttelevaa olla, etenkään matalapalkka-aloille työllistyminen ei motivoi.
17. Suurin haaste on saada rekrytoivat esimiehet sitoutumaan täysillä rekrytointiprosessiin. Hyviä ja vaikeasti löydettäviä osaajia "lipsuu käsistä", kun esimiehet tietämättömyyttään jäävät aikailemaan ja pohtimaan liiaksi.
18. Liiaksi haetaan toimialatuntemuksen perusteella, eikä arvioida henkilön osaamista laajasti eli meillä vielä hyvinkin ahdasmielinen ajatus, että ainoastaan toimialan sisältä rekrytoidaan.
19. Kankeat järjestelmät ja vanhanaikainen tapa hakea avoimilla hauilla. Parhaat osaajat ovat jo töissä eivätkä lähettele hakemuksia.
20. Järjestelmät eivät vielä tue ja auta tarpeeksi rekrytoijaa. Tekoälyä tarvitaan lisää, jotta on mahdollista tarjota parempi hakijakokemus nykyisellä rekrytoijakapasiteetilla.
21. Milleniaalien sitouttaminen yhteen yritykseen. Työurat yhdessä yrityksessä ovat nykyään melko lyhyitä kun uusia haasteita tavoitellaan aktiivisesti.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Avoimet kysymykset: rekrytointialan suunta ja suurimmat trendit
27
1. Rekrytoinnin painotuksen siirtyminen työnantajan vallasta työnhakijan miellyttämiseen on mielestäni suurimpia trendejä. Hakija on se, joka päättää.
2. Rekrytointi on entistä läpinäkyvämpää ja rehellisempää. Työnantajat ja -tekijät laittavat itsensä avoimesti peliin uusien kollegojen löytämiseksi. Myös huumori saa kukkia! Somen kasvuvoima on ollut uskomaton ja kasvu jatkuu.
3. Seuraava trendi on työpaikkailmoitusten ja hakemusten muokkaantuminen helpommin lähestyttäviksi. Ei enää perinteisiä ilmoituksia/hakemuksia, joissa ei ole ns. "fiilistä tai persoonaa" mukana.
4. AI ja digitalisaatio tulevat muuttamaan rekrytointiprosesseja. Entistä tehokkaampi seulonta, mutta jatkoon menneiden hakijoiden kohtaaminen ja heihin vaikuttaminen tulee olemaan ratkaisevassa roolissa.
5. Rekrytointiala menee siihen suuntaan mihin maailma muutenkin. Se ei ole erillinen saareke tai irrallaan muista trendeistä tai kehityskuluista.
6. Digitalisoituminen ja tekoälyn käytön kasvattaminen rekrytoinneissa ja samalla henkilön persoonallisuuden ja ns. "so" skills" (esim. analyyttisyys/empatiakyky/ryhmätyötaidot) korostuminen rekrytointipäätösten tekemisessä.
7. Valintaprosessit rekrytoinneissa moninaistuvat ja myös digitalisoituvat; valinnassa tullaan käyttämään entistä enemmän erilaisia valintamenetelmiä, testejä, arviointeja, myös digitaalisesti ja etänä.
8. Kulttuuriin rekrytoiminen eli sopivuus arvoihin ja arvoista muodostuvaan jokapäiväiseen käyttäytymiseen.
9. Avoimista hauista siirrytään headhuntaamiseen.
10. Perinteinen kahtiajako ilmoitushaun ja suorahaun osalta hämärtyy myös asiantuntijarooleja täytettäessä.
11. Hakijakokemukseen panostaminen, sisältömarkkinointi ja työnantajakuvan kehittyminen ovat teemoja, joita pitää rummuttaa. Työnantajamielikuvan osalta toivottavaa olisi monissa yrityksissä kehittää sitä työntekijäkokemusta, ei pelkkää ulkokuorta kuten nyt tehdään.
12. Työnantajien vertailusta tulee vieläkin raaempaa ja joku keksii vielä tavan vertailla ja arvioida myös työntekijöitä julkisemmin kuin nyt.
13. Yksilöllisyys on trendi, joka näkyy ja kuuluu. Ja koska ilmastoasiat ja eettisyys ovat nousussa muussa elämässä, ovat ne sitä myös rekrytoinnissa.
14. Kanavia alkaa olla tosi paljon, ala kehittyy todennäköisesti siihen suuntaan, että tulee toimialakohtaisia rekrytointikanavia, joissa on yhä kehittyneemmät hakukoneet.
15. Mobiili on tullut. Meillä 72 % hakemuksista tulee mobiilisti.
16. Hyvälle tyypille etsitään yrityksestä paikka vaikkei sitä olisi rekrypipelinessä alkujaan ollutkaan suunniteltuna.
17. Hakijamäärien lasku ja fokuksen siirtyminen yhä enemmän passiivisiin hakijoihin. Passiivisten kandien kanssa keskustellaan yhä useammin työn merkityksestä, työn ja vapaa-ajan tasapainosta sekä etätöistä.
KANSALLINEN REKRYTOINTITUTKIMUS™ 2019 www.rekrytointitutkimus.fi © Duunitori Oy
Kansallinen rekrytointitutkimus™ 2019
28
Rekrytointitutkimus toteutettiin toukokuussa 2019. Kysely suunnattiin suomalaisten yritysten
rekrytointi- ja HR-päättäjille ja siihen vastasi yhteensä 268 henkilöä. Kysely tehtiin verkossa ja siihen
pystyi vastaamaan julkisen linkin kautta. Kyselytutkimuksen tulokset ovat saatavilla ainoastaan
kootussa muodossa. Jos olette kiinnostuneet saamaan lisätietoa kyselystä ja sen tuloksista, olkaa hyvä
ja ottakaa yhteyttä. Tutkimuksen toteutti Duunitori Oy.
Lisätietoa tutkimuksesta Thomas Grönholm
Toimitusjohtaja, Duunitori Oy
+358 40 544 4523
Duunitori Oy (duunitori.fi) on työnhakupalvelu, rekrytointimedia ja rekrytointimarkkinointitoimisto.
Duunitori toteutti Kansallisen rekrytointitutkimuksen vuonna 2019 seitsemännen kerran.
twitter.com/duunitori
facebook.com/duunitori
linkedin.com/company/duunitori.fi
instagram.com/duunitori