Kantaverkko nyt ja tulevaisuudessa

Jussi Jyrinsalojohtaja, Fingrid Oyj

Esityksen sisältö

Kantaverkon kehittyminen vuoteen 20252

Rajasiirtoyhteyksien kehittämistarpeet ja vahvistussuunnitelmat3

Siirtoverkkojen kehittyminen Itämeren alueella4

Tulevan talven tehotilanne Suomessa5

Kantaverkon nimeäminen eli sen laajuuden määrittely nykytilanteessa1

Kantaverkon nimeämiskriteeristö

1. Verkon osan käyttötarkoitus:

valtakunnan kattava verkko (ml. markkinoiden käytössä

olevat ulkomaanyhteydet), jossa siirtyy useamman sähkön

tuottajan tai käyttäjän sähköä

4. Valtakunnallinen kattavuus: em.

tavalla varmennetun verkon on katettava valtakunta riittävän

tasapuolisella tavalla

3. Käyttövarmuus: varmentaa tuotanto-

ja kulutuskeskit-tymien välisen sähkönsiirron – mutta paikalliset häiriöt sallitaan,

kunhan eivät laajene

5. Yhtenäisyys: kantaverkon tulee

olla yhtenäinen kokonaisuus

2. Jännitetaso: vähintään 110 kilovolttia ja

lähtökohtaisesti kaikki yli 110 kV verkot elleivät ne ole tuotannon

tai kulutuksen liittymisjohtoja

400 kV kantaverkko

220 kV kantaverkko

110 kV kantaverkko

tasavirtayhteys

FINGRID OYJ:NVOIMANSIIRTOVERKKO

Kantaverkon nimeämisen keskeneräiset tapaukset

Miten pitkälle kantaverkon tulisi ulottua Helsingissä?

Varmennettuna vai ei?

400 kV johto Ulvila – Meri-Pori: Kantaverkkoa

vai jotain muuta?

Kymenlaakson säteittäiskäyttöön jääneet 110 kV johdot: Kanta- vai

jakeluverkkoa?

Porin ja Rauman seutu Kymenlaakso

Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2015–2025

Suunnitelmassa esitetään kantaverkon kehittämisprosessi ja investointisuunnitelma

Ensi vuosikymmenellä:• lisää siirtokapasiteettia Ruotsiin

(pohjoinen/etelä)• lisää siirtokapasiteettia Pohjois- ja

Etelä-Suomen välille• 400 kV syöttökaapeli Helsinkiin

Meneillään olevat suuret hankkeet• Pohjanmaan siirtoverkon

uusiminen • tuulivoiman liittäminen

kantaverkkoon• "Rautarouvan" modernisointi

400 kV verkon kehittyminen

 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

Fenno-Skan 2                                Forssan varavoimalaitos                    Yllikkälä - Huutokoski                Hyvinkää - Hikiä                  EstLink 2                              Ulvila - Kristinestad                  Hikiä - Forssa                                  Hirvisuo - Pyhänselkä                        Lieto - Forssa                              Hikiä - Orimattila                              Helsingin seudun verkon kehittäminen                                Petäjävesi - Pyhänselkä                                Keminmaa - Pyhänselkä                              Pohjoinen yhdysjohto Suomi - Ruotsi                            Ydinvoiman ja tuulivoiman verkkoon liittäminen                                  

2015-2025:400 kV voimajohtoja noin 1 500 km, 110 kV johtoja noin 1 000 km

YVA-menettely / esisuunnittelu

Yleissuunnittelu ja luvitus

Rakentaminen

400 kV rakenteen kantaverkko400 kV rakenteillakantaverkon perusratkaisut

Yllikkälä

Ulvila

Forssa

Hirvisuo

Lieto

Keminmaa

Hikiä

Pyhänselkä

Koria

Petäjävesi

Kristinestad

Tuovila

Aluesuunnitelmat

Suomen kantaverkko suunnitellaan alueittain.

Aluesuunnitelmissa otetaan huomioon myös 400 kV

siirtoverkon ja suurjännitteisten jakeluverkkojen kehittyminen.

Kunkin alueen suunnitelma päivitetään muutaman vuoden välein tiiviissä yhteistyössä alueen asiakkaiden kanssa.

1. Lappi 2. Meri-Lappi 3. Oulun seutu 4. Kainuu 5. Pohjanmaa 6. Keski-Suomi 7. Savo-Karjala 8. Porin ja Rauman seutu 9. Häme10. Kaakkois-Suomi11. Varsinais-Suomi12. Uusimaa

1.

2.

3. 4.

5.

6. 7.

8. 9.

12. 11.

10.

Main transmission direction and net energy flow (TWh/a)

Area prices (€/MWh):< 20 20-25 25-30 30-3535-40 40-45 45-50 > 50

Congestion in transmission lines (% of hours)

2011 2014 2015*(*until 9.10.)

Note! Sweden split into 4 bidding zones in November 2011

SYS47,1 €

SYS29,6 € SYS*

20,5 €22%

22%

50%

43%

59%

15%

45%

11 3 3*

22 % 2

3*24

48%

48%

9%60%

65%

28%

21%

50%

50%

13%

35%

39%

25%

18%

Lisääntyneet pullonkaulat ja kasvaneet hintaerot

Siirtoverkkojen kehittyminen Itämeren alueella

Vuoden 2014 suunnitelman hanke-ehdotukset

2015 uudet hanke-ehdotuksetLisäksi listalla:

• Keminmaa – Pyhänselkä (2024)

• viides P1-johto (2023)

Suomesta:• kolmas vaihtosähköyhteys

Ruotsiin (2025)• Fenno-Skan 1 uusinta (~2030)

Lähde: ENTSO-E

Tavoitekapasiteetit 2030• Suomi-Ruotsi

3 000 – 5 000 MW(nyt 2 300/2 700)

• Suomi-Viro 1 000 – 3 000 MW (nyt 1 000)

Hankkeiden tarkempi suunnittelu

Vision 2Constrained

Progress

Vision 1Slowest Progress

Vision 4European

GreenRevolution

Vision 3National Green

Transition

Top-down scenarios

Bot

tom

-up

scen

ario

sA

loos

e E

urop

ean

fram

ewor

k

A strong European fram

ework

Delay of Energy roadmap 2050

On track for Energy roadmap 2050

Hankkeiden kannattavuuden arvioimiseksi valmisteltu viisi visiota:• 2020–tilanne• neljä eri visiota vuodelle 2030

Pohjoismaat kokonaisuudessaan ylijäämäinen

Suomi on kaikissa visioissa joko alijäämäinen tai tasapainossa

Ruotsin yhteyksien vahvistamista selvitetään myös Svenska Kraftnätin kanssa omana selvityksenään Lähde:

ENTSO-E

Vielä pidempää visiointia: Electricity Highways 2050

→ esim. taajuuden hallintaa mietittävä jo siirtoyhteyksiä suunniteltaessa

• sisäisten yhteyksien tarve

• tehonsäätö ja reservit• pyörivien koneiden

määrä

Entä, jos Pohjoismaista ulos suuntautuvia

siirtoyhteyksiä onkin viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna?

2 scenarios

3 scenarios

4 scenarios

5 scenarios

[min – max] GW

Lähde: ENTSO-E

Talven 2015-2016 tehotase Suomessa – alustava arvio

Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa

SuomiTuotantokyky(sisältää tehoreservin)

11 600 MW

Kulutus 15 000 MW

Netto -3 400 MW

1 200

1 000

1 500

1 400

Tehotaseessa tapahtuneet muutokset

Huippukulutuksen (15 000 MW, kylmä talvi) ei ole arvioitu muuttuneen

Sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteeteissa ei ole tapahtunut muutoksia• Fenno-Skan 1 siirtokapasiteetti on rajoitettu pysyvästi 400 MW:in kaapelin ikääntymisestä

johtuvan vikaantumisriskin hallitsemiseksi (vastaava tilapäinen rajoitus edellistalvena)• sähkötehon saatavuuden naapurimaista arvioidaan olevan hyvä

Edellistalvelle 2014 - 2015 Fingridin arvio käytettävissä olevasta voimalaitoskapasiteetista oli 12 500 MW, nyt arviona 11 600 MW• ero johtuu pääosin hiililauhdelaitosten (yht. 475 MW) ja

öljylauhdelaitosten (yht. 365 MW) sulkemisesta• vuoden aikana uutta tuulivoimaa kytketään verkkoon noin 500 MW,

tuulivoiman käytettävyydeksi arvioidaan 6 % nimelliskapasiteetista

Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista

Suomi on vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista ennen OL3:n valmistumista – todennäköisyys sähkön

käytön rajoittamiselle kasvaa

Sähkötehon hetkellisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje eli tehopula on hallittavissa oleva tilanne, johon on varauduttu• Fingrid on varautunut tehopulatilanteisiin yhdessä

jakeluverkonhaltijoiden kanssa• tehopula ei johda suurhäiriöön tai ns. black out

–tilanteeseen

Välittää. Varmasti.