Kasvatus, koulutus ja yhteiskunta Pienryhmätyö

Oppimisen uusi järjestys E

linikäinen oppiminen kouludiskurssin iskulauseeksi

Elinikäinen oppiminen kouludiskurssin iskulauseeksi

Elinikäisellä oppimisella on monia eri määritelmiä useilta eri tahoilta -> suurimmalle osalle on kuitenkin yhteistä se, että ihmisten oppimista ei ole kahlittu lapsuuteen, nuoruuteen tai koulutusinstituutioihin

Yhteiskunnassa ja työelämässä myllertää -> vastaus globaalin kaaoksen hallitsemiseen on elinikäinen oppiminen

Juuret antiikin Kreikassa ja esim. Islamilaisessa maailmassa -> myös mm. Egypti, Kiina ja Intia

Elinikäisen oppimisen kolme tulemista

Suomeen elinikäinen oppiminen tekee laajemmalla poliittisella rintamalla tuloaan jo ainakin kolmatta kertaa (tosin historialliset juuret toki rakentuvat vuosisadan taakse)

1. tuleminen 1970-luvulla OECD:n jaksottaiskoulutusmallia markkinoitiin Suomessa vaihtoehtona silloin käynnistyneelle keskiasteen uudistukselle

2. tuleminen 1980-luvulla opetusministeriön asettaessa virkamiestyöryhmän selvittämään jatkuvan koulutuksen perusteita, sisältöä ja tavoitteita

1. ja 2. tuleminen kuihtuivat koulutuspoliittiseen realismiin, jossa elinikäisen oppimisen visiot ovat jääneet kerta kerran jälkeen koulutusjärjestelmän laajentamispolitiikan jalkoihin

Elinikäisen oppimisen periaatteet ovat eläneet suomalaisessa koulutuspolitiikassa enemmän aatteina ja teorioina kuin toimintakäytäntöinä

UNESCO/OECD/EU

Ovat kaikki painottaneet 90-luvulla, että elinikäinen oppiminen on väline hallita muutoksia ja monimutkaistuvaa maailmaa

Unesco korostaa enemmän oppilaitosmuotoista koulutusjärjestelmää, koska monella maailmassa on vielä vajavainen lukutaito ja muut kuin teollisuusmaat kärsivät vielä koulutusjärjestelmän puutteellisuuksista

OECD ja EU korostavat voimakkaasti kaikkinaisen oppimisen merkitystä ja sen tunnustamisjärjestelmien luomista

OECD:n johtava tavoite on tehdä elinikäisestä oppimisesta todellisuutta kaikille -> tällä hetkellä vain eliittiryhmien etuoikeus

UNESCO/OECD/EU jatkuu

EU:n näkemyksen mukaan koulutusjärjestelmästä tulee ulos suuri määrä ihmisiä ilman ammattitutkintoa ja heidät tuomitaan tällöin epäonnistuneiksi -> EU:n yksi keskeinen huolenaihe on sellainen nuori tai aikuinen, jolla on vaikeuksia työllistyä tai sopeutua työn uusiin vaatimuksiin

Vaarana, että eurooppalainen yhteiskunta jakautuu kolmeen osaan: niihin, jotka ymmärtävät, niihin jotka vain käyttävät ja niihin, jotka eivät osaa

Muuta

Koulutuksen ja työn yhteyden kannalta aivan olennainen kysymys monissa maissa on, miten rakentaa siltoja koulutuksen ja työelämän väliin

?

Miten jaksottaiskoulutus eroaa elinikäisestä oppimisesta

Z

”Korostettaessa jatkuvan koulutuksen merkitystä yhteiskuntaan sosiaalistavana tekijänä uskotaan, että täysvaltainen kansalaisuus toteutuu lopulta vasta työmarkkinakansalaisuutena”

”Billet väittää, että ainoastaan työpaikka antaa ammatillisten taitojen oppimiseen optimaaliset mahdollisuudet, koska vain siellä toimivat luonnolliset kulttuuriset ja sosiaaliset lainalaisuudet

”Kansalaisten omien tarpeiden yläpuolelle menevät vallanpitäjien kulloisetkin tarpeet ohjailla ja valvoa mahdollisimman tehokkaasti koulutusta ja kansalaisten koko elinikäistä oppimista, jotta se palvelisi myös arjen lähimpien yhteisöjen voimalla talouselämän toiminnan ja yhteiskunnallisen integraation tarpeita”

Kiitos!