Katsaus tulevaisuuden trendeihin ja kehityksen ajureihin: AluekehityspainotuksetHTT, YTM, dosentti Jari Kaivo-oja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Research Director, Dr, Adjunct Professor, Finland Futures Research Centre, Turku School of Economics, University of TurkuAdjunct Professor (University of Helsinki, University of Lapland) Principal Investigator (PI), Smart Specialisation Strategy Tools with Big Data (SSST-BD), Marie Sklodowska-Curie Action, the European CommissionResearch Professor (visiting), Platform of Big Data Foresight, Lithuanian Science Council (in collaboration of the European Union) Senior Researcher (Manufacturing 4.0 and El-Tran, Strategic Research Council, SRC, the Academy of Finland)Scientific Ambassador, European Integration Studies, Institute of Europe and Technical University of Kaunas

Esityksen sisältö

• Trenditutkimus ja sen pääsuunnat

• Mindset –ajattelu

• VUCA-toimintaympäristö ja muutos ennakointia koskevassa ajattelumallissa

• Teollisuus 4.0 haaste

• Ajurien merkitys aluekehitykselle – Esimerkkinä CVSR2050 project

• Aluekehityksen kannalta olennaiset trendit

• Älykkään erikoistumisen strategia ja trendikehitys

• Keskustelua

Ennakointitoiminnan perusasetelma (Ruff 2015, 39): Mihin halutaan vaikuttaa? Public-private -yhteistyön laatu ja ennakointitoiminnan harkittu kohdentamien

Trenditutkimuksen perusprosessi (Ruff 2015)

Organisaation strategiassa joko seurataan ja hyödynnetään trendejä tai niitä vastustetaan organisaation toiminnassa.

Trenditutkimus ja innovaatiojohtaminen (Ruff2015)

Innovaatiojohtaminen kytkeytyy sekä teknologiaennakointiin (ml. patentit) että liiketoiminnan ennakointiin (ml. tuotemerkit).

Eräitä tärkeitä trenditeemaisia lähteitä:

Google Trends: https://trends.google.com/trends/?geo=USEU Open Data Portals: https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/open-dataFutures Platform: https://www.futuresplatform.com/Stazon: https://statzon.com/European Smart Specialisation Strategy Web: https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/what-is-smart-specialisation- jahttps://ec.europa.eu/jrc/en/research-topic/smart-specialisation ja https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/traceability-big-dataSITRA Megatrendit 2020: https://www.sitra.fi/tapahtumat/megatrendit-2020/Pwc megatrend report: https://www.pwc.co.uk/issues/megatrends.html

Sitran Megarendit 2020 (https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/)• Megatrendit 2020:

1) Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu3) Verkostomainen valta voimistuu4) Teknologia sulautuu kaikkeen5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

• Metatrendit:

1) Postnormaalit ajat2) Tunteet pelissä3) Yhdessä erikseen

Yleensä esillä olevat megatrenditeemat

• Urbanisoituminen (https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/urban-futures-anticipating-world-cities & https://www.thebritishacademy.ac.uk/read-watch-listen/)

• Väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien supistuminen (ks. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/06/LOW3_31086773_KAK_sisus_2_2019_176x245-Copy-58-76.pdf)

• Globalisoituminen & kansainvälistyminen (ks. esim. https://www.eea.europa.eu/themes/sustainability-transitions/global-megatrends)

• Ilmastonmuutos ja luonnon resurssien niukkuus: kestävän kehityksen tavoitteiden merkitys korkea (ks. https://www.eea.europa.eu/themes/sustainability-transitions/global-megatrends)

• Teknologinen muutos & murros (ks. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/suomen-sata-uutta-mahdollisuutta-2018-2037.aspx

• Geopolitiikan merkityksen kasvu ja valtasuhteiden muutosprosessi (ns. moninapainen maailma, https://geopoliticalfutures.com/ ja https://www.ggfutures.net/analysis/envisioning-the-complex-futures-of-geopolitics)

Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire -Kestävän kehityksen tavoitteet

Mindset on tärkeä osa ennakointia: Mindsets matterin the field of dynamic capabilities. Framework showing relationships in the VUCA environment. (Modification of Lahiri et al 2008, p. 313).

Volatility, Uncertainty, Complexity and Ambiguity, VUCA (Kaivo-oja & Lauraeus 2018)

COMPLEXITY

Characteristics: The situation has many interconnected parts and variables. Some information is available or can be predicted, but the volume or nature of it can be overwhelming to process. Example: you are doing business in many countries, all with unique regulatory environments, tariffs, and cultural values. Approach: restructure, bring on or develop specialists, and build up resources adequate to address the complexity.

VOLATILITY

Characteristics: The challenge is unexpected or unstable and may be of unknown duration, but it’s not necessarily hard to understand; knowledge about it is often available. Example: Prices fluctuate after a natural disaster takes a supplier off-line. Approach: Build in slack and devote resources to preparedness—for instance, stockpile inventory or overbuy talent. These steps are typically expensive; your investment should match the risk.

AMBIQUITY

Characteristics: Causal relationships are completely unclear. no precedents exist; you face “unknown unknowns.” Example: you decide to move into immature or emerging markets or to launch products outside your core competencies. Approach: Experiment. Understanding cause and effect requires generating hypotheses and testing them. Design your experiments so that lessons learned can be broadly applied.

UNCERTAINTY

Characteristics: Despite a lack of other information, the event’s basic cause and effect are known. Change is possible but not a given. Example: A competitor’s pending product launch muddies the future of the business and the market. Approach: Invest in information—collect, interpret, and share it. This works best in conjunction with structural changes, such as adding information analysis networks, that can reduce ongoing uncertainty.

- How much do you know about the situation? +

-H

ow

wel

l can

you

pre

dic

t th

e re

sult

s o

f yo

ur

acti

on

s?

+

Source: Bennett and Lemoine in Jan.–Feb. 2014 Harvard Business review

Teollisuus 4.0 –haasteIndustry 4.0 Challenge

Challenges of Industry 4.0 or Manufacturing 4.0

Teollisuus 4.0 haaste: Rami 4.0 –Reference Architecture Model

IoT-haasteet: Internet of Things (IoT), Internet of Services (IoS) and Internet of Data (IoD)

Teollisuus 4.0-haaste: Industry 4.0 is already ’beyond the hype’

Teollisuus 4.0-haaste: Technologies Suggested in Manufacturing 4.0 proposal …Katso lisää! https://mfg40.fi/• Automation

• Distributed manufacturing

• Printing-based manufacturing

• 5G-networks

• 360° cameras

• Augmented reality

• Haptic systems

• Artificial intelligence

• Robot control

• Steel structures, pressure vesselsand ship parts

• 3D printed functional devices

• 3D printed functional devices

• Mobile machinery

• Mining

• Forestry

• Container handling

• Construction

• Soft computing

• Internet of Things (IoT)

• Mobile application industry

• eCommerce

Digitalisaatio ajurina: Digitalization Waves (Ilmarinen & Koskela 2015, p. 28)

1990 2000 2010 2020

First Wave: ”New Channels”

Second Wave: ”New Marketing Logic”

Third Wave: ”New Action Logic”

Robotics, AIInternet of Things

Disruptive Players “Über businesss logic”)Network EconomyNew Business Models

WebpagesE-commerceInternet Marketing, Social Media

Time

Iot-haasteet: Industry 4.0: CompetenceRoadmap (Hitachi Computing 2017)

Esimerkki ajureiden merkityksen arvioinnistaThe Baltic Sea Region – Driving Forces Analysis (CVSR 2050 project)

Esimerkki ajureiden merkityksen arvioinnista The Baltic Sea Scenario Matrix (CBSR 2050)

EU Green Deal Era(2020-

Post COVID-19 Era(2020-

China and Asean Dominance (and BRICSA Era)

Crisis of Global Capitalism

Miten toimitaan ennakoivasti?Strategic work framework with the Baltic Sea scenarios(CBSR2050)

Aluekehityksen ajureita: Near-Arctic State –Polar Silk Road

Aluekehityksen ajureita: Polar Silk Road (CSIS 2018)

Aluekehityksen ajureita: New Silk Road (Lowy Institute 2018)

Kiina ja rautatiet (Kouvola Suomessa!)

Aluekehityksen ajureita: Critical step: China-Pakistan Economic Corridor (Reuters 2018)

Aluekehityksen ajureita: Route E8

Jäämeren rata (MTV 2018)

Jäämeren rata ja Kainuu

Aluekehityksen ajureita: E18 - Zone

Aluekehityksen ajureita: Talsinki -project & Rail Baltica

Aluekehityksen ajureita: Zones of marineactivity (Nordregio 2011)

Aluekehityksen ajureita: Russian Futures

Aluekehityksen ajureita: Vladimir Putin – CEO of theRussian Federation. Who is the next CEO?

Pohdintoja jatkoon: R&D Activity Aspects

Pohdinto T&K-toiminnan osalta: The main area of product classification (Karasev & Edelkina 2013, p. 129)R

&D

an

d M

anu

fact

ori

np

ote

nti

al

Strong

Weak

Market potentialLow High

Are of High Demand RisksHigh risk areaScreening of projects

Commercialization areaProject financingPromising areas for investment inmanufacturing

Area of high technology risksHighest risksAssessment of projects uponthe rationality of its development

Gap between consumer needs and capacitiesComparative analysis of foreigndomestic scientific and technology capacities

Pohdinto T&K-toiminnan osalta: Two alternativeways to adopt new products (Ortt & Suprato 2011)

Cu

mu

lati

vead

op

tio

n, %

Cu

mu

lati

vead

op

tio

n, %

Time TimeT0 T1 T2Intervention

Introduction Large-scale adotion

T0 T1=T2Intervention Introduction, large scale adoption

Niche1 Niche 2 Niche 3

Teollisuus 4.0-haaste: Teollisuus 4.0-haaste: Teollisuus 4.0-haaste:

Epävarmuustekijöiden merkitys ennakoinnille (Vecciato 2015)

• Epävarmuus toimintaympäristön muutoksien osalta on syytä huomioida tietoisesti (toimintaympäristön epävarmuus).

• Epävarmuus vaikuttaa ennakointitarpeisiin ja ennakointitoiminnan suuntautumiseen.

• Epävarmuus siitä, miten ulkoisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat organisaatioon (vaikutuksia koskeva epävarmuus)

• Epävarmuus siitä, mitä keinoja organisaatiolla on olemassa suhteessa toimintaympäristön muutoksiin ja mikä näistä keinoista olisi tehokkain ja hyödyllisin organisaation kannalta (keinoja koskeva epävarmuus).

• Organisaatio voi jopa lamaantua, jos nämä muutokset koetaan liian isoiksi ja liian paljon epävarmuutta lisääviksi.

Toimintahakuisuuden merkitys ennakoinnissa, osa 1

• Lisää sidosryhmien kiinnostusta osallistua ennakointitoimintaan

• Estää ”tyhjäkäyntiä” organisaatioissa

• Aktivoi erilaisia verkostoja innovoimaan ja kehittämään katalyyttisesti uusia asioita

• Dynamisoi verkostoja tiedonkulun ja toiminnan organisoitumisen osalta

• Lisää merkityksellisten signaalien käsittelyä organisaatioissa

• Lisää organisaatioiden oppimista (”learning by doing”)

• Lisää ns. ennakointiin liittyvän rajapintayhteistyön (”boundary work”) laadukkuutta

Toimintahakuisuuden merkitys ennakoinnissa, osa 2• Lisää ennakoinnin yhteydessä ymmärtämystä toimija-verkostojen (Actor-

Network Theory, ANT) toiminnasta- samoin innovaatioiden ekosysteemien reaaliaikaisesta toiminnasta.

• Herkistää organisaatioita strategiseen joustavuuteen ja ketteryyteen• Lisää problematisointia, intressien esille tulemista, tiedon kulkua ja

siirtymistä sekä mobilisoi erilaisia materiaalisia ja immateriaalisia resursseja: Nämä muutokset johtavat dynaamiseen verkostomalliin ja yhteistoiminnalliseen reaaliaikaiseen ennakointiin.

• Tuottaa organisaatioille kilpailukykyä lisääviä strategisia ”First mover” -etuja ja joissakin tapauksissa ”Last mover” etuja - jos ja kun toiminnan kautta asioita on opittu.

• Lisää ns. hiljaisen tiedon leviämistä ja hyödyntämistä

Roolituksen merkitys. Kolme keskeistä roolia ennakoinnissa (Rohrbeck & Gemünden 2009)

• Aloitteen tekijän rooli

• Strategisen toimijan rooli

• Opponentin rooli

Kaikki kolme ennakointityön roolia edellyttävät proaktiivista toimintaa. Vaikuttavuus syntyy erilaisista tietoisista roolituksista eri ennakointiprosessissa.

Toimijoiden ominaisuuksien merkitys ennakointi-ja innovaatioprosesseissa (Corsaro et al. 2012)

Toimijoiden tavoitteet

Toimijoiden havainnointikyky

Toimijoiden kyvykkyydet ja kompetenssit

Toimijoiden kulttuuri

Toimijoiden valta ja valta-asemat

Toimijoiden tietopohja

Kiitokset!

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-ojaHTT, YTM, dosentti

jari.kaivo-oja(a)utu.fiPuh. (02) 333 9832, GSM 041 753 0244

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Tampereen toimisto, Turun kauppakorkea-koulu, Turun yliopisto, Åkerlundinkatu 2 B, 4. kerros, 33100 Tampere

Taustakirjallisuutta

• Andersson, C. & Kaivo-oja, J. (2011) Boho Business. Ihmiskunnan voitto koneesta. Talentum. Helsinki.

• Andersson, C. & Kaivo-oja, J. (2016) Teknologiatiekartat ja suomalaisten yritysten kyvykkyydet. Raportissa Robotiikan taustaselvityksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö, Julkaisuja 2/2016, ss. 44-66. Verkkosivut: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/64936/Julkaisuja%202-2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y

• Eräsaari , R. (2019) Ulrich Beckin riskiyhteiskunta. Julkaisussa I. Kauppinen, M. Pyykkönen & O-P. Moisio (toim) 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria Gaudeamus, Helsinki, 217-237.

• Foley, D. (2015) Smart Specialisation. Opportunities and Challenges for Regional and Innovation Policy. Routledge. London and New York.

• Hietanen, O., Kaivo-oja, J., Lauttamäki, V. & Nurmi, T. (2006) Suomen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia. Loppuraportti tulevaisuusverstaista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Turun kauppakorkeakoulu. TUTU-Julkaisuja 6/2006. Turku. 386 s. Konsulttityö valtioneuvoston kanslialle.

• Hietanen, O. & Kaivo-oja, J. (2005) Ennakoivaan arviointiin. Julkaisussa Lyytinen, Heikki K. & Räisänen, Anu (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnissa. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja. Koulutuksen arviointineuvosto. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä, s. 163-170.

• Inkinen, S. (2006) Minne matka, luova talous? Gummerus. Jyväskylä.

Taustakirjallisuutta

• Inkinen, S. & Kaivo-oja, J. (2009) Understanding Innovation Dynamics. Aspects of Creative Processes, ForesightStrategies, Innovation Media and Innovation Ecosystems. Finland Futures Research Centre. Turku School of Economics. e-Book 9/2009. Turku.

• Kaivo-oja, J. (1995) Aluesuunnittelu- ja kehitysteorian käytännön sovellutus: Alueelliseen kestävän kehityksen kokonaislaatujohtamisstrategiaan perustuva kestävän kehityksen hanke- ja projektisuunnittelumalli. Aluetieteen pro gradu -työ. Tampereen yliopisto. Aluetieteen laitos Tammikuu 1995. Tampere.

• Kaivo-oja, J. (2003) Innovatiiviset toimintaympäristöt kulttuuriyritysten menestyksen lähtökohtana. Teoksessa Marja-Liisa Niinikoski & Kaisa Sibelius (toim.) Kulttuuribusiness. Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise ja WSOY. Vantaa, s. 30-49.

• Kaivo-oja, J. (2006) Towards Integration of Innovation Systems and Foresight Research in Firms and Corporations. TheClassical Takeuchi-Nonaka Model Reconsidered and Reformulated. Finland Futures Research Centre. Turku School of Economics. FFRC Publications 2: 2006. Turku. 37 p.

• Kaivo-oja, Jari (2007) Systemaattisen ennakointitoiminnan edut brändin rakentamisen ja matkailumarkkinoinnin yhteydessä. Case: matkailuliiketoiminta. Teoksessa Servicedesign.tv. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja B. Oppimateriaalia, Osa 9. Lönnberg Painot Oy. Helsinki. ISBN 978-951-827-065-5, s. 51-61.

• Kaivo-oja, J. (2009) Key Trajectories of Science and Technology in Europe and the World. In Chapter IV: Section 1: Trends in Knowledge Based Society. In the book Pipiya, L. (ed.) The Social Sciences and Humanities: Research Trendsand Collaborative Perspectives. Institute of the Study of Sciences (IIS). Russian Academy of Sciences (RAS). Moscow.

Taustakirjallisuutta

• Kaivo-oja, J. (2010) Ennakointi- ja innovaatiotoiminta ikäihmisten uusien hyvinvointipalveluiden suunnittelussa. Hyvinvointipalvelut 2.0. Tulevaa ennakoiden, menneestä ammentaen. Teoksessa Servicedesign.tv, Sarja C. Osa 64. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. ISBM 978-951-827-102-7, s. 48-59.

• Kaivo-oja, Jari (2011) Futures of Innovation Systems and Systemic Innovation Systems: Towards Better Innovation Quality with New Innovation Management Tools. FFRC eBOOK 8/2011. Finland Futures Research Centre. University of Turku. Turku. 29 p.

• Kaivo-oja, J. (2011) Uusi ennakoiva aluekehitys: Aktiivista ennakointia, ketterää suunnittelua ja proaktiivista innovaatiotoimintaa verkostojen maailmassa. Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen & Sam Inkinen (toim.) Teoksessa Sanoja ja tekoja: Dynaamisen aluekehityksen haasteita ja tulevaisuuskuvia. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi, s. 63-112.

• Kaivo-oja, J. (2012) Weak Signals Analysis, Knowledge Management Theory and Systemic Socio-cultural Transitions. Futures. The Journal of Policy, Planning and Futures Studies. Vol. 44, Issue 3, pp. 206–217.

• Kaivo-oja, J. (2012) Service Science, Service Architectures, Service Designs, and Dynamic Service Business Development. In Tuomo Kuosa & Jari Koskinen (Eds.) Service Design: On the Evolution of Design Expertise. Lahti University of Applied Sciences Series A, Research reports, Part 16. Series Editor Ilkka Väänänen. Lahti, s. 69-82.

• Kaivo-oja, J. (2014) Ubiikkiteknologian ja media-alan tulevaisuus: Muutoshaasteet journalismissa ja mediassa. Tutu e-julkaisuja 15/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 59 p. ISBN 978-952-249-291-3.

Taustakirjallisuutta

• Kaivo-oja, J., Haukioja, T. & Karppinen, A. (2017) Twenty Years of “Growth, Jobs and Investments” Strategy in the European Union–Macroeconomic Developments after the Maastricht Treaty. European Integration Studies. No. 11, Issue 1, 98-109.

• Kaivo-oja, J. (2020) Koronakriisi ja ennakointitoiminnan lyhyen ja pitkän aikahorisontin haasteet. Tutu-blogi. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Verkkosivu: https://ffrc.wordpress.com/2020/08/24/koronakriisi-ja-ennakointitoiminnan-lyhyen-ja-pitkan-aikahorisontin-haasteet/

• Koskela, L., Koskinen, J. & Lankinen, P. (2007) Viestintä verkostoissa ja innovaatioissa. WSOY Pro. Empiria. Helsinki.

• Kaivo-oja, J. (2012) Weak Signals Analysis, Knowledge Management Theory and Systemic Socio-cultural Transitions. Futures. The Journal of Policy, Planning and Futures Studies. Vol. 44, Issue 3, pp. 206–217.

• Kaivo-oja, J. & Santonen, T. (2016) Futures of Innovation Systems and Innovation Management: Open Innovation Paradigm Analysed fromFutures Perspectives. In Anne-Laure Mention & Marko Torkkeli (Eds.) Open Innovation: Bridging Theory and Practice. Vol. 1, Chapter 6, Publisher: World Scientific, pp. 111-158.

• Kaivo-oja, J., Roth, S. & Westerlund, L. (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management. Vol.73 No. 4, pp.176 – 205.

• Kaivo-oja, J., Knudsen, M.S. & Lauraeus, T. (2020) Coping with technological changes – regional and national preparedness in face of technical change. In Collan, M. & Michelsen, K.-E. (eds.) Technical, Economic, and Societal Effects of Manufacturing 4.0 – Automation, Adaption, and Manufacturing in Finland and Beyond. Palgrave-MacMillan: London.

• Kaivo-oja, J. & Lauraeus, T. (2018) The VUCA Approach as a Solution Concept to Corporate Foresight Challenges and Global TechnologicalDisruption", Foresight, Vol. 20 Issue: 1, pp. 27-49, https://doi.org/10.1108/FS-06-2017-0022

Taustakirjallisuutta • Kaivo-oja, J. & Lauraeus, T. (2017) Benefitting from Innovations and Paying for Innovations: The Global Trade of Intellectual

Property Rights: A Long-Run Empirical Analysis of Receipts and Payments of the Use of Intellectual Property in G7 and BRICS Countries Eurasian Academy of Sciences. Eurasian Business & Economics Journal, Volume 11, pp. 45‐54.

• Kauhanen, E., Kaivo-oja, J. & Hautamäki, A. (2007) Innovaatiomedia. Journalismi tulevaisuuden tekijänä. Gaudeamus. Helsinki.

• Kirveennummi, A. (2011) Toward the Future with the Creative Economy. Expert's experiences of the concept of the creativeeconomy and development practices. TEM. Helsinki.

• Kolehmainen, J., Ruokonen, H. & Heinonen, T. (2019) Tulevaisuuden kehittämisyhtiöt rajanylittäjinä. Focus Localis 3/2019, s. 25-45.

• Kuosa, T. & Koskinen, J. (Eds.) Service Design: On the Evolution of Design Expertise. Lahti University of Applied Sciences Series A, Research reports, Part 16. Series Editor Ilkka Väänänen. Lahti, s. 69-82.

• Lemola, T. (2009). Innovaation uudet haasteet ja haastajat. Vantaa: WSOYpro Oy.

• Mariussen, Å., Virkkala, S., Häkon, F. & Aasem T.M. (2019) The Entrepreneurial Discovery Process and RegionalDevelopment. New Knowledge Emergence, Conversion and Exploitation. Routledge. London and New York.

• Martin, H-P. & Schumann, H. (1998) Globalisaatioloukku. Vastapaino. Tampere.

Taustakirjallisuutta • Mendonça, S., Cunha, M. P., E., Ruff, F. & Kaivo-oja, J. (2009) Venturing into the Wilderness: Preparing for Wild Cards

in the Civil Aircraft and Asset-management Industries. Long Range Planning. International Journal of Strategic Management, Vol. 42, 23-41.

• Mendonça, S., Cunha, M. P., Kaivo-oja, J. & Ruff, F. (2004) Wild Cards, Weak Signals and OrganisationalImprovisation. Futures. The Journal of Forecasting, Planning and Policy, Vol. 36, Issue 2, 201-218.

• OECD. (2017). OECD Reviews of Innovation Policy: Finland 2017. OECD Reviews of Innovation Policy. Paris: OECD Publishing.

• Ogbeibu, S., Emelifeonwu, J., Senadjki, A., Gaskin, J. & Kaivo-oja, (2020) Technological Turbulence and Greening of Team Creativity, Product Innovation, and Human Resource Management: Implications for Sustainability. Journal of Cleaner Production. Volume 244, 20 January 2020, 118703. In Press @ Elsevier.

• Pouru, L., Minkkinen, M., Auffermann, B., Rowley, C., Malho, M., Neuvonen, A. (2020) Kansallinen ennakointi Suomessa 2020. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:17. Helsinki.

• Roth, S., Sales, A. & Kaivo-oja, J. (2017) Multiplying the Division of Labor: Functional Differentiation of the Next Key Variables in Management. Systems Research and Behavioral Science. Systems Research and Behavioral Science, Vol. 34, No. 2, Volume 34, Issue 2, March/April 2017, pp. 195–207.

• Saxenian, A. (1994) Regional Advantage. Culture and Competition in Silicon Valley. Cambridge, MA: Harvard UniversityPress.

Taustakirjallisuutta

• Taalas, S. (2010) Kohti hybriditalouden haastetta. Keskustelua luovasta taloudesta Suomessa. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja 17/2010. TEM. Helsinki.

• Tarjanne, P., Jokinen, J. Ylätalo, R., Lamberg, I., Möller, M & Toiskallio, M. (2012) Sirpalepolitiikasta kohti luovan talouden ekosysteemiä. Loppuraportti työ- ja elinkeinoministeriön luovan talouden strategisesta kehittämishankkeesta 2008-2011. TEM. Helsinki. 173 s.

• Valovirta, V., Nieminen, M., Pelkonen, A., Turkama, P., Heikura, T., Lindman, J., Inkinen, S. & Kaivo-oja, J. (2011) Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet. Tekesin katsaus 286/2011. Tekes. Helsinki. 57 s.

• Viia, A., Terk, E., Kaivo-oja, J. & Kuosa, T. (2012) Trends and drivers affecting service design. In Tuomo Kuosa & Jari Koskinen (Eds.) Service Design: On the Evolution of Design Expertise. Lahti University of Applied Sciences Series A, Research reports, Part 16. Series Editor Ilkka Väänänen. Lahti, pp. 123-136.