kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana · • esitykset kursseilla ja seminaarissa •...

www.helsinki.fi/yliopisto

Kaupunkiaktivismi

metropolin voimavarana

Valikkoverkosto 3.10.2017

Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus ja Tampereen yliopisto / Helsingin yliopisto

Valtiotieteellinen tiedekunta

TUTKIMUSASETELMA

• Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä (innovaatiot, ekologia, osallisuus, yhteisöllisyys)?

• Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä?

• Toimintatutkimuksella tietoa, välineitä, näkemyksiä ja aloitteita kansalaisten ja hallinnon fiksuun kohtaamiseen

2


Tutkijat

• yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos)

• tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus)

Lisäksi

• yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016

• professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj.

• hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti

Rahoittajat

• Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015–2017)

• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015)

• Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö (2015-2016)

• SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016)

• Suomen tietokirjailijat (2017)

• Sitra (2017)

3

TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS


KAUPUNKIAKTIVISMI – MITÄ SE ON?

Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka

• tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella

• luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa

• suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen

• nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun

• järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla.

~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunginosaliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi…

4


Miksi aktivismi on lisääntynyt?

• Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot

• Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen

• Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen,

mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat

• Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen

infrastruktuuri

• Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys

• Pettymys politiikkaan

3.10.2017 5


• Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin

• Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet

• Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin

• Ohjausryhmätyöskentely

• Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi

• Esitykset kursseilla ja seminaarissa

• Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter)

• Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa?

3.10.2017 6

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /

Esityksen nimi

Toimintatutkimusta kehittävällä

otteella ja tietoa jakaen

TULOKSET

• Tietoa aktivismeista, niiden merkityksistä, lupaavista hallinnon toimintatavoista

• Näkemyksiä vertaisverkostojen yhteiskunnan kehittymisestä

• Työkaluja ja ideoita avuksi kaupunkien ja kuntien hallintaan

• Verkostoja mm. jakamistalouden T&K-verkosto, Kaupunkiaktivismi-FB

• Alulle pantuja kehittämisprosesseja mm. some-data

kaupunkisuunnittelussa, jakamistalouden verotus, lähiluontomatkailu

Vanhankaupunginlahdella

• Kaupunkiaktivismi-verkkotietopankki, artikkelit ja kirja

3.10.2017 8

Ravintolapäivä – anarkismista vientituotteeksi

3.10.2017 9

Myyrmäki-liike – kaupunginosan yhteisöllisyys

10

REKO-renkaat – lähiruokaverkosto

Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /

Esityksen nimi https://w

ww

.facebook.c

om

/saare

mm

ehyv

invoin

ti/

FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous


Trashlab – vertaisoppiminen, maker-kulttuuri, kiertotalous

https://temporary.fi/proposals/16

Joukkorahoitus – yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m€ (muu 253 m€).

USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen.

(Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)

15.1.2017 15

Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta “tovi”

stadinaikapankki.wordpress.com/

101 small ways you can improve

your city The least you can do to make a big difference where you live

http://www.curbed.com/2016/9/22/13019420/urban-design-community-building-placemaking

Placemaking eli lähi-

ympäristön parantaminen

Jakamis/alu

statalous-

palvelut

Tila-aktivismi

Yhteisöaktivismi

Digiaktivismi

ITSE-

ORGANISOITU

VA KAUPUNKI

Kaupunki-

tapahtumat

Paikalliset

liikkeet

Kaupunki-

suunnnitte-

luryhmät

Innovaatio- ja

välittäjäyhteisöt

Sosiaalinen

vertaistuki

Talon tai tilan

valtaajat,

avaajat ja

tuunaajat

Artivismi

Vertais-

kauppa,

ruoanvälitys

Palvelujen

vaihto, vertais-

vuokraus

Haktivismi

Digiyhteiskunnan

kehittäminen

Julkisten palvelujen

parantaminen

Aktivismien

välineiden

kehittäminen

Ekoliikkeet Aktivoiva

viestintä

Aktivismien

tuki

Vihreällä aktivismityypit, joihin

erityisesti voi liittyä ekologisen

kestävyyden edistämistä,

”ekoaktivismit”

Mäenpää ym., tulossa

Systeeminen muutos

Oma juttu

Tee-se-itse

-toiminta

Oman asunnon

tai auton

vertaisvuokraus

Aikapankit

Myyrmäki-liike

(Perinteiset

kaupunginosa-

yhdistykset)

Siivouspäivä

Vaikuttaminen

valmisteluun

ja päätöksen-

tekoon

Nappi Naapuri

Lisää

kaupunkia

Helsinkiin

Ei laiteta

pakasteita pieneen

pussiin -kampanja

Ravintolapäivä

FB-kirpputorit

Hätäkahvit

Haktivismi

Ympäristömummo- ja

-vaaritoiminta

Hertsikan pumppu REKO-renkaat

Varjokaavoitus

Tuunauspajat

Hävikkiruoka-aktivismi

Kallio-liike

19

KANSALAISET

JULKINEN

SEKTORI

YKSITYINEN

SEKTORI

KOLMAS

SEKTORI

NELJÄS

SEKTORI

Aktivismi viriää

Esim. someryhmä,

tapaamiskäytäntö,

osuuskunta,

hanke vaikutetaan tavoitteisiin

ja toimintatapoihin,

käytetään yhdistystä tuenhakuun,

perustetaan oma yhdistys,

kilpaillaan toimijuudesta ryhdytään asiakkaaksi,

perustetaan mikro-, start

up- tai yhteiskunnallinen

yritys, vaikutetaan

markkinoihin

haetaan tietoa, lupia ja

tukia, vaikutetaan

toimintatapoihin, haastetaan

toimintatapoja


KÄYNNISSÄ ON YHTEISKUNNALLINEN MURROS,

JOSSA SOSIAALISET JA TALOUDELLISET SUHTEET

RAKENTUVAT UUDESTAAN, KUN DIGITALISAATIO,

INTERNET JA SOME MAHDOLLISTAVAT UUSIA

JÄRJESTÄYTYMISEN JA TOIMINNAN TAPOJA JA

TOIMIJUUKSIA.

21

VERTAISVERKOSTOT OTTAVAT JULKISEN VALLAN TEHTÄVIÄ

Neljäs sektori muuttaa maailmaa

Mitä on tapahtumassa?

• Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu

• Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja – moniroolinen kaupunkilainen

• Vaikuttaminen – tekeminen

• Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa – osallisuus vertaisverkostojen projekteissa

Mitä pitää tehdä?

• Salliva Suomi!

• Hallinnan uudelleensanoitus

• Julkisen vallan mukautuminen neljänteen sektoriin: hybridi- eli yhdistelmähallinnointi


KUINKA HALLINNOIDA NELJÄTTÄ SEKTORIA?

• Co-planning, co-design, co-governance: hallinto jakaa suunnittelu- ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa

• 4P-kumppanuus: hallinto tekee osapuolten välisiä sopimuksia

• Mutta neljäs sektori ei tyypillisesti

1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa ”asukkuuteen” perustuvaa omaa toimintavaltaa

2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä

3) toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan heti

hallinnon ja neljännen sektorin epäsymmetrinen ja epätahtinen suhde

25


HYBRIDI- ELI YHDISTELMÄHALLINNOINTI

• Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaisesti omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien

• Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja

• Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla

• Koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon

• Joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta kehitettävän repertuaarin pohjalta

26

HYBRIDIHALLINNOINNIN MALLI

Mäenpää & Faehnle 2017

Mäenpää & Faehnle 2017

JAKAMISTALOUS JA VERTAISTUOTANTO MUOKKAAVAT MARKKINOITA

Neljäs sektori muuttaa maailmaa


MITÄ ON TAPAHTUMASSA?

• Kuluttaja-kansalaiset omaksuvat uusia toimijuuksia: osallistuva kulutus, vertaiskauppa, vertaistuotanto, vertaishoiva

• Kansalaiset valtaistuvat taloudellisina toimijoina

– > kohti tasa-arvoisempaa tai ainakin laajapohjaisempaa markkinataloutta

• Toisaalta iso alustabisnes uhkaa kansalaisten asemaa työntekijöinä

–> kamppailu kansalaisten asemasta uusilla markkinoilla

30


MITÄ OLEMME TEHNEET?

• Jakamistalouden T&K-verkosto

‒ vuorovaikutusalusta jakamistalouden fiksuksi edistämiseksi

• Jakamistalouden pohjoismainen malli

‒ visio vahvan kansalaisyhteiskunnan ja vahvan julkisen sektorin yhteiskunnan jakamistalousmallista

‒ eettisyys, yhteisöllisyys, demokraattisuus

• Tulossa Jakamistalous-kirja (Alma Media, 10/2017)

• Jakamistalouden kentän hahmotus

31

TYÖ

YHTEISÖ TEKNOLOGIA

YMPÄRISTÖ

Alustatalous (platform economy)

Digitaaliset ja tietojärjestelmäpohjaiset palvelut,

jotka ovat internetissä eri toimijoiden käytössä

Osallisuustalous (participatory economy) Internetissä tapahtuva toiminta, joka liittyy

hyödykkeiden ja palvelujen innovointiin, tuottamiseen, kehittämiseen, jakamiseen tai

kuluttamiseen verkon tarjoamilla markkinoilla

Vertaistalous (peer-to-peer, P2P economy)

Keskenään tasavertaisten yksilöiden (tai muiden toimijoiden) vaihto ilman välikättä

Kansalaistalous (civic economy) Viittaa kansalaisten

voimaantumiseen ja valtaistumiseen yhteiskunnan ongelmien ratkojina etenkin

paikallisissa kysymyksissä

Solidaarisuustalous (solidarity economy)

Eettisesti ja yhteiskunnallisesti

suuntautunut käsite, jolla tarkoitetaan pyrkimystä

tuottaa yhteisön jäsenille arvoa yhteisresurssien

(commons) pohjalta

Keikkatalous (gig economy)

Kielteisessä merkityksessä käytetty käsite, joka merkitsee silpputöitä

tarpeen mukaan tarjoavaa yritystoimintaa ja siihen liittyviä

työsuhteita ja -oloja

Kiertotalous (circular economy)

Taloudellisen toiminnan ala, jossa pyritään resurssitehokkuuteen

pidentämällä materiaalien ja niiden arvon kiertoa taloudessa

Talous, jossa resurssit pyritään jakamaan tehokkaasti

Jakamistalous (sharing economy)

Talous, joka perustuu jakamiseen tavaroita ja palveluita

tarvitsevien ihmisten välillä

Yhteistoimintatalous (collaborative economy)

Yhteistoiminnallinen, digitaalisia alustoja hyödyntävä talous

DEMOKRATIA UUDISTUU Neljäs sektori muuttaa maailmaa


Osallisuus ei ole vain osallistumista julkisen vallan

toimiin, sen valmisteluun ja päätöksentekoon

DEMOKRATIA EI OLE VAIN

EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA

34


OSALLISUUS AJATELTAVA UUSIKSI

• Neljäs sektori laajentaa osallisuuden piiriä

• Osallisuutta on esimerkiksi toisten auttaminen, vertaiskauppa, paikallisten hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu ja someryhmän perustaminen

• Laajentuva osallisuus täydentää edustuksellista demokratiaa

• Kaikkien ei tarvitse olla aktivisteja, mutta aktivistit rakentavat edellytyksiä myös vähemmän aktiivisten osallisuudelle

35


DEMOKRATIA-AJATTELUN LAAJENTAMINEN

• Voimavarademokratia: kansalaistoiminnan

hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi (kriteerit)

• Asutuksellinen demokratia: paikallisten etusijaoikeus

omaan lähiympäristöönsä

• Joukkoistamisdemokratia: joukkoistaminen ideointina,

keskusteluna ja valmistelun ohjauksena

• Jakamistalousdemokratia: yhteisresursointi commons-

aluetta kasvattamalla

• Somedemokratia: kansalaisyhteiskunnan tuntosarvet

(data-analyysi ja deliberoiva keskustelu)

36


SUOSITUKSIA KAUPUNKIEN HALLINNOINTIIN

• Neljäs sektori on kaupunkien elinvoiman, yhteisöllisyyden ja kestävyyden voimavara, jota tulee mahdollistaa ja hyödyntää. Tämä ei tarkoita julkisen vallan tehtävien sysäämistä kansalaisille.

• Hallinnon ajattelutapoja, käsitteitä ja käytäntöjä on uudistettava vastaamaan digitalisoituneen kansalaisyhteiskunnan toimintatapoja.

• Kaupunkilaiset on tunnistettava monissa rooleissaan ja osallisuuden käsite on someaikana päivitettävä aiempaa monimuotoisemmaksi.

• Kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää neljännen sektorin toimintatapoja esimerkiksi viestinnässä, tilojen sekä tiedon hallinnassa, tukipolitiikassa ja arviointikäytännöissä.

• Viranhaltijoiden aloitteellisuus ja valmius yhteistyöhön – eräänlainen viranhaltija-aktivismi – on tehtävä helpoksi ja tärkeäksi.

37

RATKAISUJA ITSEORGANI-

SOITUVAN KAUPUNGIN

HALLINNOINTIIN

38 Mäenpää & Faehnle 2017


EHDOTUKSIA KAUPUNGEILLE

• Helsinki

‒ Varaamo-palveluun myös yksityistilat!

‒ Teollisuuskadun alue vaihtoehtosuunnittelun kokeilualueeksi!

‒ Joukkorahoitus osaksi osallistavaa budjetointia!

‒ Kirjasto jakamistalouden tukikohdaksi!

• Vantaa

‒ Yhteinen pöytä -hankkeen kehittäminen paikalliseksi kiertotaloudeksi!

‒ Myyrmäki-liikkeen toimintatapojen levittäminen lähiöihin!

• Espoo somehallinnon edelläkävijäksi!

• Lahti jakamistalouden kokeilukaupungiksi!

39


EHDOTUKSIA VALTIOVALLALLE

• YM ja Kuntaliitto: kehityshanke somedatan hyödyntämisestä kaupunkisuunnittelussa (verkostomme avulla)

• OM: selvitys neljännen sektorin vaikutuksista osallistumisen ja demokratian käsitteisiin ja hallinnan käytäntöihin, Demokratia.fi -sivuston päivitys neljännen sektorin kannalta

• VM: visio- ja strategiatyö kansantaloudellisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen jakamistalouden edistämiseksi (verkostomme avulla)

• Tuleva hallitus: Salliva Suomi -ohjelma norminpurkutalkoiden jatkoksi!

40

Auttaa löytämään tapoja toimia niin, että kansalaisten voimavarat voivat hyödyttää kaupunkiyhteisöä reilusti ja kestävästi

21.3.2017

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka 21.3.2017

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka KAUPUNKIAKTIVISMI-TIETOPANKKI

21.3.2017

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka 21.3.2017

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka

Tietopankki on suunnattu erityisesti julkisen hallinnon toimijoille sekä kansalaisaktiiveille verkostoineen. Se palvelee myös yrityksiä, tutkijoita ja opiskelijoita. Pääsisällöt: • suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia kaupungeille • päivitetyt käsitteet kansalaistoiminnan ymmärtämiseen • tapausesimerkkejä rakentavasta kansalaistoiminnasta • välineitä omaksua hyviä käytäntöjä • tietolähteitä hallinnon ja kansalaisten hyvään

kohtaamiseen

Tietopaketti 1: Viisi tapaa vapauttaa aktivistit parantamaan kaupunkeja Tietopaketti 2: Kaupunkiaktivismi ja neljäs sektori - mistä on kysymys? Tietopaketti 3: Aktivismien esteitä ja keinoja niiden voittamiseen Tietopaketti 4: Yhdistelmähallinto ja ”somehallinto” – miten toimii aktivismiin ja vertaisverkostoihin mukautunut hallinto? Tietopaketti 5: Osallisuuden ja demokratian laajentuminen vertaistoiminnan aikakaudella Tietopaketti 6: Jakamistalouden pohjoismainen malli Tietopaketti 7: Osallisuuden ja aktivismin mahdollistaminen - keinoja onnistumisen arviointiin Tietopaketti 8: Toimintatutkimuksen malli

PIKKU TIETOPAKETIT

YHDISTELMÄHALLINNOINTI

• Uusi lähestymistapa hallinnointiin - kansalaisten ja hallinnon toiminta täydentämään toisiaan

• Tästä lisää TEM:n seminaarissa 100 vuotta Suomen kehittämistä 14.-15.11.2017, tervetuloa!

TAPAUS- TARINAT

KÄSITTEET

SUOSITUKSET JA EHDOTUKSET

• Suosituksia julkiselle hallinnolle kaupunkien hallinnointiin

• Ehdotuksia julkiselle hallinnolle sosiaalisen median käytöstä

• Ehdotuksia toimenpiteiksi • Espoolle • Helsingille • Lahdelle • Vantaalle • Ministeriöille ja muille

kansallisen ja alueellisen tason toimijoille

VÄLINEITÄ • Voimavarojen kartoitus, joukkoistaminen, arviointi

• Toiminnan organisointi, rahoitus, tilojen käyttö

• Huoneentaulut

TOIMIJOITA JA TUTKIMUS-HANKKEITA

JULKAISUJA, OPPAITA, MUITA TIETOLÄHTEITÄ

TERVETULOA MYÖS TÄYDENTÄMÄÄN TIETOPANKKIA!

Kaupunkiaktivismi facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi SoMe & Kaupunkisuunnittelu facebook.com/groups/743040399184838/ Jakamistalouden T&K -verkosto facebook.com/groups/702355969966617/ #jatke

FOORUMIT KÄYTÖSSÄNNE, TERVETULOA MUKAAN!

OTA YHTEYTTÄ!

[email protected] [email protected] 0295 25 1109

[email protected] 040 592 3933

Mietitkö esimerkiksi miten yksikkösi voisi tarttua kansalaisten voimavarojen hyödyntämiseen entistä paremmin? Olemme avoimia yhteistyöehdotuksille!

mailto:[email protected]





Julkaisuja

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja.

• Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti. Tulossa.

• Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Artikkeli teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tulossa.

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat. Tulossa.

• Harmaala, Toivola, Nylund, Faehnle & Mäenpää 2017: Jakamistalous. Alma Media. Tulossa. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. • Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: ”Jälkistalinistinen hirviö”

vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. http://www.kvartti.fi/fi/kvartti-3-2016 • Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen

keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. http://dspace.arcada.fi:8080/xmlui/handle/123456789/41

55

http://dspace.arcada.fi:8080/xmlui/handle/123456789/41

KIITOS!

kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana · • esitykset kursseilla ja seminaarissa •...

Documents