kaupunkiaktivismi yhteiskunnan neljäs sektori...kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke...

www.helsinki.fi/yliopisto

Kaupunkiaktivismi

– yhteiskunnan neljäs sektori

Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke 2015–2017

Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Tilapioneerit goes Myyr York, Colosseum 26.4.2018

Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto (Helsingin yliopisto,

sosiaalitieteiden laitos)

Valtiotieteellinen tiedekunta

KAUPUNKIAKTIVISMI – MITÄ SE ON?

Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka

• tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella

• luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa

• suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen

• nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun

• järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla.

Termi tullut yleiskieleen suunnilleen tässä merkityksessä n. 2011–2012

2


Miksi kaupunkiaktivismi on

kehittynyt ja lisääntynyt?

• Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot

• Digitalisaation immersio arkeen

• Internet-kulttuurin massoittuminen: avoin lähdekoodi, hakkerietiikka, wikinomia, vertaisuus, globaalius, joukkoäly

• Some ei vain kommunikaation vaan järjestäytymisen ja toiminnan välineenä

• Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen

• Kulutuksen kulttuuristuminen

• Ekologinen etiikka

• (Omistamisesta käyttöoikeuksiin)

30.4.2018 3


Miksi kaupunkiaktivismi on

kehittynyt ja lisääntynyt?

• Ekologinen käänne

• Ekologia yleistyneenä edistyksen eetoksen pohjavireenä

• Työn muutokset

• Luovan työn korostuminen

• Luovan työn ulkoistaminen ja verkostoituminen organisaatioista projekteihin ja produktioihin

• Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys

• Mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat

• Maapallon samanaikainen valloitus ja pelastaminen

• Pettymys politiikkaan ja järjestötyöhön

• Haluttomuus sitoutua – spontaanius, innostus, yhteisöllisyys

• Miksei toimisi itse toisten kanssa tässä ja nyt?

30.4.2018 4


TUTKIMUSASETELMA

• Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien kehittämistä (innovaatiot, ekologia, osallisuus, yhteisöllisyys)?

• Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä?

• Toimintatutkimuksella tietoa, välineitä, näkemyksiä ja aloitteita kansalaisten ja hallinnon fiksuun kohtaamiseen

5


Tutkijat

• yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos)

• tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus)

Lisäksi

• yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi 2016

• professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj.

• hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja neuvontayksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti

Rahoittajat

• Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015–2017)

• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015)

• Valtiovarainministeriö (2015) ja Ympäristöministeriö (2015-2016)

• SKR:n Uudenmaan rahasto, Heikki von Hertzenin rahasto (2016)

• Suomen tietokirjailijat (2017)

• Sitra (2017)

6

TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA RAHOITUS


• Tapaamiset/haastattelut: muistiot blogiin

• Työpajat, seminaarit, keskustelutilaisuudet

• Osallistumista, aloitteita ja syötteitä aktivismeihin

• Ohjausryhmätyöskentely

• Aktivismiopintopiiri, Kaupunkiaktivismi-kurssi

• Esitykset kursseilla ja seminaarissa

• Viestintä: blogi, FB-ryhmä, sähköpostilista, (Twitter)

• Tehtävänannot kumppanien ongelmista: miten voimme auttaa?

30.4.2018 7

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi /

Esityksen nimi

Toimintatutkimusta kehittävällä

otteella ja tietoa jakaen


The method involves an iterative cycle of

• 1) identifying and analysing agents, activities, and development needs of activism

• 2) informing authorities and examining their interests on the concerned activities (e.g. regulating, supporting),

• 3) composing concrete development tasks by intermediation,

• 4) implementing the tasks by organising collaborative meetings and workshops for activists and officials,

• 5) combining and refining the outcome and informing the partners of it,

• 6) evaluating the process and its consequences.

30.4.2018 8


Esityksen nimi

Advocative action research

(asianajotoimintatutkimus) (Mäenpää & Faehnle 2016)

30.4.2018 9

Ravintolapäivä – anarkismista vientituotteeksi

10 Kuva: Jaakko Blomberg

Kallio Block Party 2011->

Herttoniemi Block Party 27.8.2016

Myyrmäki movement – sense of community in the neighborhood

Roihuvuori movement – sense of community in the neighborhood


Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus


Esityksen nimi https://w

ww

.facebook.c

om

/saare

mm

ehyv

invoin

ti/

Mushrooming – Shared working spaces

Networking, ground for innovations, social support, multiple-use spaces

https://www.mushrooming.fi/en/

Sompasauna – open urban cabin

Next one in Tampere! By the Dwellers in Agile Cities project, collaboration with Hukkatila ry

Trashlab – P2P learning, maker culture, circular economy

https://temporary.fi/proposals/16

Lähiympäristön parantaminen,

paikan muotoilu (placemaking)

Janokioski.fi

20

REKO-renkaat – lähiruokaverkosto

Joukkorahoitus – yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m€ (muu 253 m€).

USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen.

(Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)

FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous

Hukkatila ry – mediator, makes it easier for people to improve their city

www.helsinki.fi/yliopisto 15.1.2017 25

Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta “tovi” stadinaikapankki.wordpress.com/

i

https://horizon-magazine.eu/article/alternative-currencies-rapid-growth-phase-researchers_en.html


Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos

Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus

LISÄÄ KAUPUNKIA HELSINKIIN -FB-RYHMÄ UUTENA

KANSALAISTOIMIJANA

KESKUSTELUTILAISUUDEN KOOSTE: HTTPS://KAUPUNKIAKTIVISMI.WORDPRESS.COM/2016/12/04/JALKISTALISTINEN-HIRVIO-VAI-

SUUNNITTELUKESKUSTELUN-UUDISTAJA-LAITURILLA-RUODITTIIN-LISAA-KAUPUNKIA-HELSINKIIN-RYHMAA/

Laituri, Helsinki 1.11.2016

Kuva Mikko Särelä

Urban Helsinki ja muu varjokaavoitus

30.4.2018 29


Esityksen nimi

http://www.konepajaliike.org/

Jakamis/alu

statalous-

palvelut

Tila-aktivismi

Yhteisöaktivismi

Digiaktivismi

ITSE-

ORGANISOITU

VA KAUPUNKI

Kaupunki-

tapahtumat

Paikalliset

liikkeet

Kaupunki-

suunnnitte-

luryhmät

Innovaatio- ja

välittäjäyhteisöt

Sosiaalinen

vertaistuki

Talon tai tilan

valtaajat,

avaajat ja

tuunaajat

Artivismi

Vertais-

kauppa,

ruoanvälitys

Palvelujen

vaihto, vertais-

vuokraus

Haktivismi

Digiyhteiskunnan

kehittäminen

Julkisten palvelujen

parantaminen

Aktivismien

välineiden

kehittäminen

Ekoliikkeet Aktivoiva

viestintä

Aktivismien

tuki

Vihreällä aktivismityypit, joihin

erityisesti voi liittyä ekologisen

kestävyyden edistämistä,

”ekoaktivismit”

Mäenpää ym., tulossa

Systeeminen muutos

Oma juttu

Tee-se-itse

-toiminta

Oman asunnon

tai auton

vertaisvuokraus

Aikapankit

Myyrmäki-liike

(Perinteiset

kaupunginosa-

yhdistykset)

Siivouspäivä

Vaikuttaminen

valmisteluun

ja päätöksen-

tekoon

Nappi Naapuri

Lisää

kaupunkia

Helsinkiin

Ei laiteta

pakasteita pieneen

pussiin -kampanja

Ravintolapäivä

FB-kirpputorit

Hätäkahvit

Haktivismi

Ympäristömummo- ja

-vaaritoiminta

Hertsikan pumppu REKO-renkaat

Varjokaavoitus

Tuunauspajat

Hävikkiruoka-aktivismi

Kallio-liike


• Lähtökohta ei yleensä reaktio (konflikti, protesti tai

kiista)

• Ne eivät yleensä suuntaudu vaikuttamiseen

(julkisvallan päätöksentekoon ja sen valmisteluun)

vaan suoraan toimintaan

• Poikkeuksia: LKH, Urban Helsinki, Kallio-liike, KBP,

commons-liike…

30.4.2018 32


Esityksen nimi

Kaupunkiaktivismien

epäpoliittisuus


• Castells (1976): urban social movement, marginaaliryhmien

”utooppinen reaktiivisuus” ja koalitio systeemiä vastaan -> ei,

mutta talousrakenteita muuttavaa ja hallintorakenteita

haastavaa toimintaa kyllä

• Connective action, ei collective action (della Porta & Diani

2015), ei identiteetinmuodostusta – jep!

• Uudet liikkeet (Ilmonen 1998): asiantuntijuus, ekspressiivisyys

ja identiteettipohjaisuus sekä taipumus romantisointiin

esimerkiksi jälkimaterialististen arvojen suhteen – aineksia

näistä kaikista mutta eri mittakaavassa

30.4.2018 33


Esityksen nimi

Kaupunkiaktivismi suhteessa aiempiin

yhteiskunnallisiin liikkeisiin


• della Porta 2000 ja ”uus-uus-liikkeet”: välittynyt ja

monimuotoinen kytkös puolueisiin – eipä juuri

• Rasimus 2006 ja ”uusin liikehdintä”: suora toiminta,

median käyttö, vakiintumattomuus, maltillisuuden

perintö – jep!

• Rosanvallon 2006 ja ”vastapolitiikka”: ei valtaan

pääsy vaan sen rajoittaminen – ei

• Ylä-Anttila 2010 ja globalisaationvastainen liike

1999->: globaali vastarinta, solidaarisuus, verkostot,

media – solidaarisuus ja verkostot, osin kv.

30.4.2018 34


Esityksen nimi

1990–2010-luvun liikkeet


• Finn 2014: käyttäjäystävällinen julkinen tila, kevyt

kapina byrokratiaa vastaan – jep!

• Crawford 2012: ei vastustamista vaan

mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen esittämistä – jep!

• Douglas 2014: ei vastarintaa vaan paikallisia

ratkaisuja yhteiseksi hyväksi – jep!

• Finn 2014, Bauwens: niukkuuden vastaisuus – eipä

juuri

30.4.2018 35


Esityksen nimi

(Urbaani) tee-se-itse-aktivismi


• Minä-keskeisyys (Jensen 2016), ei valtaa haastavaa

agonismia (Mouffe) – mutta yhteisöllisyys itseisarvo

• Hyväosaisen keskiluokan pöhinää (Luhtakallio &

Mustranta 2017) – mutta inklusiivisuus,

suvaitsevaisuus ja jakaminen ytimessä

• Urbaanien hipsterien juttu: kyllä mutta levinnyt myös

lähiöihin – ja landelta kaupunkiin (REKO)

• Green gentrification?

30.4.2018 36


Esityksen nimi

Kritiikki: hipsterien

hupiprojekteja


POLITICS OF CIVIC ACTIVISM

• Micheletti (2003): political consumerism, individualised collective action from consumer choice to DIY-action (or DIO)

• Saward (2010)/Rättilä & Rinne (2016): representational claim, prefiguration and performativity

• Iveson (2013)/Ranciere (2009): right to the city -> maintaining disagreement and dispute by DIO

• Mouffe (2006): agonism? not contesting power, but on the metalevel prefiguration may lead to competition with ”the system”

37


KAUPUNKIAKTIVISMI -> YHTEISKUNNAN NELJÄS SEKTORI

• Ei vain liikehdintää vaan pysyvä uusi toimija- ja toimintakenttä kansalaisyhteiskunnassa ja yhteiskunnan rakenteessa

• Miten toimijoiden suhteet muihin sektoreihin ja niiden instituutioihin rakentuvat ja kehittyvät?

• Termi alkanut levitä julkishallinnossa suurin piirtein tässä merkityksessä

38


TARKOITAMME NELJÄNNELLÄ SEKTORILLA

1) järjestöjen ulkopuolella verkostomaisesti itseorganisoituvia ja toimivia yhteisöjä, jotka hyödyntävät internetiä, sosiaalista mediaa ja tiedon avoimuutta pyrkien ensisijaisesti konkreettiseen yhteistoimintaan omaehtoisesti muodostettujen tavoitteiden eteen

2) yleisemmin hybridimäisiä verkostotoimijoita, joiden toimintaa luonnehtivat avoimuuden, yhteisluomisen ja jakamisen periaatteet, ja joissa määritelmän 1) mukaisilla (kansalais)tahoilla on merkittävä asema

3) internetiin ja tiedon avoimuuteen sekä verkostomaiseen hallintaan ja yhteisluomiseen perustuvia toimintatapoja, joita voidaan omaksua myös muilla sektoreilla.

39


NELJÄS SEKTORI – TUTKIMUSTAUSTAA

~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons based peer-production, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunkiliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi, do-democracy, prosumerismi, impact movement…

• Himanen 2001: hakkerietiikka

• Benkler 2006: commons based peer-production

• Shirky 2010: cognitive surplus

• Rifkin 2014: collaborative commons

• Bauwens: P2P-networks

• Sauri 2015: some ja julkishallinto

40

41

KANSALAISET

JULKINEN

SEKTORI

YKSITYINEN

SEKTORI

KOLMAS

SEKTORI

NELJÄS

SEKTORI

Aktivismi viriää

Esim. someryhmä,

tapaamiskäytäntö,

osuuskunta,

hanke vaikutetaan tavoitteisiin

ja toimintatapoihin,

käytetään yhdistystä tuenhakuun,

perustetaan oma yhdistys,

kilpaillaan toimijuudesta ryhdytään asiakkaaksi,

perustetaan mikro-, start

up- tai yhteiskunnallinen

yritys, vaikutetaan

markkinoihin

haetaan tietoa, lupia ja

tukia, vaikutetaan

toimintatapoihin, haastetaan

toimintatapoja

Valtiotieteellinen tiedekunta 43

Jeremy Heimansin ja Henry Timmsin kuvaus vanhan ja uuden vallan

luonteista. https://hbr.org/2014/12/understanding-new-power


Kansalaisten osallisuus ei ole vain osallistumista julkisen

vallan toimiin, sen valmisteluun ja päätöksentekoon

- demokratian laajentuminen tai täydentyminen tekemisen

demokratialla (+ yhteishallinnoinnilla)

DEMOKRATIA EI OLE VAIN

EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA

44


OSALLISUUS MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN

• Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu

• Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja – moniroolinen kaupunkilainen

• Vaikuttaminen – tekeminen

• Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa – osallisuus vertaisverkostojen projekteissa

45


DEMOKRATIAN UUDET MUODOT

• Voimavarademokratia: kansalaistoiminnan resurssien hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi

• Joukkoistamisdemokratia: joukkoistaminen ideointina, keskusteluna ja valmistelun ohjauksena

• Asutuksellinen demokratia: paikallisten etusijaoikeus omaan lähiympäristöönsä

• Jakamistalousdemokratia: resurssien yhdistäminen ja hallinta yhdessä, yhdessä hallinnoitavan alueen kasvattaminen

• Somedemokratia: some datan ja tiedon lähteenä ja puntaroivan keskustelun paikkana

• Hybrididemokratia: hallinnon luomat ja kansalaisten itse tekemät, toisiaan täydentävät vaikuttamismahdollisuudet ja tavat määritellä ja säädellä vaikuttamisen demokraattisuutta.

46


MITEN TOTEUTTAA VOIMAVARA-AJATTELUA DEMOKRAATTISESTI

• Tasapuolisuuden vaatimuksesta joustaminen ja tukipolitiikan positiivinen diskriminaatio voidaan perustella voimavarademokratian kriteeristöllä:

1) avoin lähdekoodi ja commons

2) innovatiivisuus

3) skaalattavuus

4) inklusiivisuus

5) synergiaedut

6) itsekorjaavuus

47


CHALLENGES FOR URBAN PLANNING

• 1) Political engagement organised in social media (LKH, local social media movements)

• 2) Citizens challenging competence, appropriateness and quality (hacktivism, alternative planning; Urban Helsinki, LKH)

• 3) Utilisation of social media as data and as crowdsourcing

• 4) Place-based urban development (placemaking, tactical urbanism; Jänö kiosk, parklet, urban gardening, LKH)

• 5) Sharing economy: practices of mobility and using space (shared uses of vehicles, REKO civic food network)

48


•LKH on muuttanut kaupunkisuunnittelukontekstia

luomalla urbanismista ilmiön

•antanut KSV:lle selkänojaa ja sparrausapua

kaupungin tiivistämiseen

• rikastanut suunnittelukeskustelua ja laajentanut

suunnittelun tietopoolia

•kaventanut kansalaisten ja asiantuntijoiden välistä

kuilua

• innovoinut täydennysrakentamiskohteita ja

keskusteluttanut niistä argumentatiivisesti

•esittänyt uuden poliittisen toiminnan mallin

49

LKH:n saavutuksia


LKH: Pulmallisia kysymyksiä

50

• Sekä keskusteluryhmä että poliittinen liike?

• Ketkä saavat ryhmässä puhua ja mistä (esim. sukupuoli)?

• Keitä ryhmä edustaa ja keitä ei (ydinryhmä vai kaikki keskustelijat)?

• Miten ryhmä vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja paljonko sillä on vaikutusvaltaa (koalitio)?

• Onko yksi kansalaisryhmä vallannut kaupunkisuunnittelua koskevan kansalaiskeskustelun ?

• Onko ryhmä liian voimakkaan ideologinen keskustelualustaksi?


PROBLEMS OF ALTERNATIVE PLANNING

• Officially planning process is open to all ideas but planners’ reactions are varying

• Semi-professional plan taken as ”opinion among other opinions” (equality as principal)

• Timing must be right – it seldom is

• Planning data piling up along the process – delicate information not opened at all (e.g. toxic land)

51

Valtiotieteellinen tiedekunta 52

Timing: make the planning task and the basic data open immediately

and announce it in social media!

Guidance: design the process of handling and using alternative plans

and give guidance for the officials concerned

Common goal: defining alternative planning and its role

’Alternative planning kit for beginners’ to balance opportunities for

diverse citizens to co-planning

Give reward: show appreciation for citizen planners e.g. in city media.

Tell how their activism made sense!

Notice alternative plans as worth more than ’one of the many individual

views’ – take them to the planning board!

30.4.2018 52

SUPPORTING ALTERNATIVE PLANNING

Vuorovaikutus

Aineiston tulkinta

Some datana

Some keskusteluna, yhteiskehittämisenä ja kansalaisyhteiskuntana

FB-RYHMIEN MIELIPITEET JA NÄKEMYKSET

SUUNNITTELIJAN OMAAN SOVELLUKSEENSA PYYTÄMÄT TÄGIT

INSTAKUVAT HYVISTÄ PAIKOISTA

FB-RYHMIEN IDEAT JA REFERENSSIT

Some tiedon lähteenä – moninainen kenttä

Datan keruu

Tiedon yhteistuotanto

Suunnittelija keskeinen tulkitsija

Tulkintojen tuottaminen

yhdessä

RATKAISUJA ITSEORGANI-

SOITUVAN KAUPUNGIN

HALLINNOINTIIN

55 Mäenpää & Faehnle 2017

1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio,

internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten

organisaatioiden ulkopuolella.




2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja laajenee, kun ihmiset vapautuvat uusiin toimijuuksiin ja

toimintasuhteisiin.





toimintasuhteisiin.

3. Murroksen hallinnoinnissa ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin

demokraattisesti – päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan.





toimintasuhteisiin.

3. Murroksen hallinnoinnissa ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin

demokraattisesti – päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan.

4. Kansalaisyhteiskunnan voimavarat saatava käyttöön, jotta kaupunkeja kehittämällä ratkaistaan merkittäviä ongelmia

(ilmastonmuutos, kestävä talous ja hyvinvointi, demokratia) julkisvallan oikeutus säilyttäen.

GROUNDS FOR HYBRID GOVERNING:

CASE HELSINKI’S PARTICIPATION MODEL

Principles of participation in binding administrative regulations:

• Utilisation of know-how and expertise of individuals and communities

• Enabling spontaneous activities

• Creation of equal opportunities for participation

https://www.hel.fi/helsinki/en/administration/participate/channels/participation-model/

https://www.hel.fi/static/liitteet/kanslia/asukasyhteistyo/osallisuusmalli-yleisesitys-2018.pdf

• Local city coaches + 3 business coaches • Local forums • Participatory budgeting • Shared spaces

Helsinki participation model - Local participation

Kaupunkiaktivismi.fi


JULKAISUJA

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa 2018.

• Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17.

• Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017.

• Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17.

• Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100 vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.

• Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press.

• Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki.

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat 2/2017.

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017.

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017.

• Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: ”Jälkistalinistinen hirviö” vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4.

• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33.

• Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016.

63

TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA

YHTEISKEHITTELEMÄÄN!

[email protected] [email protected] 0295 25 1109

[email protected] 040 592 3933

Kaupunkiaktivismi Kaupunkiaktivismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-ryhmä: Kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi Jakamistalouden T&K-verkosto www.kaupunkiaktivismi.fi/fi/teemat/jakamistalous Facebook-ryhmä: Jakamistalouden T&K-verkosto #jatke SoMe & Kaupunkisuunnittelu Facebook-ryhmä: SoMe & Kaupunkisuunnittelu #kaupsusome

mailto:[email protected]





http://www.kaupunkiaktivismi.fi/fi/teemat/jakamistalous



kaupunkiaktivismi yhteiskunnan neljäs sektori...kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke...

Documents