Kaupunkien kehitystarpeet workshop 20.3.2012

Yhteenveto ryhmien tuloksista ja keskusteluista

1. Liikenne Kaksi alustusta: Tuusulan rykmentinpuiston alue

Tampereen ”Ratikka”-projekti, uusi raitiotie Kaupungin halki

Tuusula, Kalervo Lankinen:

Hyrylän varuskunta lakkautettu 2007. Nyt alue kehitetään asuinalueeksi, johon tulossa jopa 15.000 asukasta plus keskustatoimintoja/palveluja/työpaikkoja. Rykmentinpuiston suunnittelu- ja tutkimushaasteet:

- älykäs ja kestävä pysäköintiratkaisu, sekalaista liikennettä, asukkaiden autoja, julkista- ja huoltoliikennettä

- liityntäliikenne rautatieasemille Kerava, Savio, Asola, miten järjestetään

- kevyt liikenne, kaava on väljä, runsaasti ulkoilutilaa, miten järjestetään, suojatut katetut kevyen liikenteen väylät ?, ”pyöräilyputket”

Tapereen ”ratikka”:

Suunnitteilla raitiotie Tampereen halki: Lentävänniemi – Lielahti – keskusta – TAYS – Hervanta, uutta tekniikkaa, 7 min. vuoroväli. Haasteena liityntäliikenne raitiotielle, pysäköinti, yhteensopivuus muun liikenteen kanssa.

Muita keskustelunaiheita:

- auton omistajuuden muuttuminen, yhteiskäyttöautot – palvelumahdollisuudet

- sähköautojen energiakysymykset

- ”liikenneajan” minimointi ja hyödyn maksimointi

- joukkoliikenteen ohjaus ja taustatiedon siirto radiotiellä

Liikennealan osaajat:

- VTT, Tampere: avoimen innovaation menetelmät, visuaalinen mallinnus, kattava liikennedata

- TTY, liikennetutkimusyksikkö

- Ramboll

2. Energia Uuden sukupolven kaukolämpö

• Useiden lämmönlähteiden hyödyntäminen • Uusiutuvat ja hajautetut ratkaisut ja näiden integrointi

Miten löytää optimaalinen energiaratkaisu tietylle alueelle?

• Tarve laskentamallille / työkalulle? • Tämän osaamisen tulisi löytyä energiayhtiöiltä. • Asia voi ratketa energiayhtiön ja kaupungin paremmalla yhteistyöllä ja vuoropuhelulla? • Kannattavuuslaskelmat ja laskennallinen näkökulma (co2, tekninen toteutus,

kustannukset, ym. eri näkökulmat) • Avoimen ja saatavilla olevan tiedon parempi hyödyntäminen.

”Tukitoimet” kaupungin ilmastostrategian tehokkaampaan edistämiseen

• Kaupungeilla on ilmastostrategiat (tai vastaavat), joilla vastataan energiatehokkuuden vaatimuksiin. Rakennettu ympäristön merkitys on keskeinen. Toiminta on operatiivista johtamista, joten mahdollisten tutkimuskysymyksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Mutta olisiko kuitenkin tarvetta?

Alueellisen ennakkoinnin kehittäminen

• Asuinalueiden kehittäminen ja rakentaminen on vuosikymmenien työ. Tämän hetkinen puute on se, että alueen suunnittelun ja toteutuksen alkuvaiheessa ei voida riittävän realistisesti ja systemaattisesti ennakoida, miten ja milloin erilaiset teknologiat (hajautettu energia, sähköautot, ym.) ja näihin liittyvät käyttö- ja kulutustottumukset kehittyvät. Paremman ennakoinnin kautta alueella osattaisiin varautua tuleviin mahdollisuuksiin ja toisaalta ajoittaa näitä tukevat toimet sellaisiin hetkiin, kun uusien teknologioiden ja käytäntöjen murros on otollisin.

• Voi tarkoittaa esimerkiksi skenaarioita tai alueelliset ”tiekartan” valmistelun. • Ennakkoinnin kautta aluehankkeen toteuttajat voisivat myös ohjata ja valmistaa

markkinoita tuleviin mahdollisuuksiin. Kuluttajien voimaannuttaminen energiakysymyksissä (energiareppu)

• Tarvitaan markkinoiden ja yritysten vuorovaikutusta • Tarpeiden tunnistaminen > keinot > ymmärryksen luominen > ratkaisujen tuottaminen • Miten voidaan ohjata ja kannustaa kuluttajia energiaviisauteen ja omien toimintatapojensa

muuttamiseen? Tavoitteena nollaenergia-alueen synnyttäminen ja näiden edistäminen

• Mitä tarkoittaa (suomalainen) nollaenergia-alueen määritelmä? Aiheesta on osin tutkimusta ja tietoa, mutta yhtenäiset määritelmät/termit voivat kaivata tarkentamista.

• Alue voi olla erikokoinen, esim. asuinalue tai kortteli. o Osana kaupunkirakennetta ja/tai kylä haja-asutusalueella

• Nollaenergia-alueen tulisi olla itsenäinen ja kyetä vuorovaikutukseen ulkopuolisten toimijoiden kanssa

o Energian osto ja myynti tarvittaesssa o Paikallinen energiaoperaattori / energiaosuuskunta ko. alueen energiaratkaisujen

koordinoijana ja huoltajana. o Mikä on liiketoimintamalli ja miten se toimisi käytännössä? o Voisiko olla paikallinen kaukolämmön verkkoyhtiö?

• Miten nollaenergia-alue saataisiin toteutettua? o Oleellista suunnittelu ja toteutusvaiheet ja näiden yhteistyön onnistuminen

• Alustoina mm. Tampereen aluehankkeet ja pienet taajamat

”unpugged / off-grid” –alue • Mitä voisi tarkoittaa? • Voitaisiinko laatia konsepti, joka olisi tarjottavissa kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi

kehittyviin maihin.

• Aurinkoatlas

3. Ihmisen arki Uuden sukupolven palvelujen mahdollistaminen ja nii den muodot

• Lähipalvelut o miten saadaan palvelu ihmisen luokse

• Pienet palveluntuottajat ja näiden toiminnan kannattavuus? Kannusteet?? • Uudet elinvoimaisten palvelujen liiketoimintamallit ja toimintalogiikat • Palvelujen tarve ja kysyntä, kuluttajapreferenssit

o käyttäjälähtöiset lähipalvelut –mitä ovat? • Kestävien lähipalvelujen tuki ja mahdollistaminen (eri toimijoiden roolit) • Palvelualusta epäsäännölliseen palvelutuotantoon &ostoon

o myös vaihdannaisperiaatteella • Palvelukulttuurin luominen • Digitaalisuuden mahdollistavat palvlutuotteet

Uudet asumisen ja ”elämisen” konseptit (aluetaso my ös)

• Hybridirakennukset �hybriditilat o muuntojoustavuus pitkän ajan yli o muuntojoustavuus päivittäisessä käytössä o tilankäytön tehokkuus

• Asumisen tilantarpeet • Yhteiskäytössä olevat tilat

o mitkä voisivat olla? millaisilla konsepteilla? millä ehdoin ihminen hyväksyy? �Miten voidaan edistää yhteisöllistä asumista? • Millaisilla asumisratkaisuilla voidaan ehkäistä syrjäytymistä? • Miten voidaan kerätä tieto uusista ja suunnitelemattomista asumisen ja työnteon

muodoista? • Kaupunkikampukset/kaupunkikylät

o arki lähialueella

Ihminen • hyvän arjen määritelmä • ihmisen tahdon ja tarpeen määritelmä • hyvän arjen vaikutus ihmisen terveyteen ja yhteiskunnan säästöt • työkalut, mittaristot

Informaatio/data

• tiedon koonti, käyttö ja mahdollisuudet o mitä dataa ihmisestä ja käyttäjästä on saatavilla? minne kertyy? millaisessa

muodossa? kuka omistaa oikeudet? o Mitä mahdollistaa??

• Miten tietoon/dataan voidaan liittää ihmisten antamia merkityksiä (datan subjektiivisuus) • Tiedonkeruun menetelmät ja valinta

o oikean tiedon keruun haaste • Informaation kerääminen asukkaiden hyödynnettäväksi (energiankulutus, liikenne,

päästöt, henkilökohtainen info) • Tiedon sijainti �tarve keskittää

Yhteisöllisyys

• edistämisen keinot/muodostaminen • yhteisöllisyyttä lisäävät teknologiset innovaatioit

o sähköinen yhteisöllisyys • ks myös asumisen/elämisen uudet konseptit

• ihmisten toiminta eri rooleissa ja yhteistoiminnan kehittäminen alueellisesti

Kokeilevuuden edistäminen (living lab)

• keinot ja menetelmät • käytännöt

4. Alueiden menestystekijät Miten menestys määritetään? → Ihminen keskiössä → Globaali ympäristö

- Elinkeinoelämän kehittäminen - muutosjohtaminen vision pohjalta

Menestystekijät:

- luovuus - teknologia - tiede

Talous Sosiaalinen ekologinen Elinkaari- ja tehokkuusmallit Miten investoinneilla synnytetään jatkuvaa kehittämistä?

• Fyysiset investoinnit • T&K investoinnit

Miten yhteistyö eri osapuolten välille rakennetaan? → Avoin innovaatio Miten ihmiset kokevat alueen merkityksen eri aikajänteellä? → Mikä vaikuttaa mielikuviin? → Kilpailuetu, mistä se koostuu? Kannustava toiminta Ihmiset, voiko alue olla sivistävä? → viihtyisä vetovoimainen koulu tai oppimisympäristö? Yritykset → erilaisia tarpeita, erilaisia profiileja → tietotyö: Otaniemi → teollisuus → palvelut

Olemassa oleva osaaminen on koottava ja hyödynnettävä Osaamisen palaset pitää sovittaa visioon → yksityiskohdat ja esimerkit Muutokset → niiden nopea hyödyntäminen

5. Teollisuuden ja yhdyskunnan rajapinta, Infrastruktuuri

Tietoa hukkavirroista

• Mitä hukkavirtoja? • Kuka omistaa tiedon? • Miten kerätä tietoa?

Miten houkutella teollisuutta sijoittumaan tietylle alueelle/kaupunkiin?

• Synergia asumisen kanssa Kaukojäähdytys Hulevesien hyödyntäminen Vihreä infra (viherkatot yms.) Kalliotilojen hyödyntäminen Asuminen infra/älykäs rakentaminen → Asumisen arki Vähittäiskauppa tuotantolaitoksena Osaamista alueelta:

• Langattomat energiaomavaraiset anturiverkot [VTT ICT, TTY] • Teollisuuden houkutteleminen [TTY AIDA] • Kalliorakentaminen, maalämpö [VTT]

Tulosten hyödyntäjiä:

• Tuusula • Marja-Vantaa

5. Aluesuunnittelukäytännöt

Kaupunkidatan saatavuuden yhtenäistäminen

- eri osapuolten järjestelmät eivät toimi yhdessä - informaatiojärjestelmien tulee mahdollistaa sekä tiedon luominen että

hyödyntäminen yhteistyössä - huomattava myös, että data saattaa sisältää henkilötietolain piirissä olevaa tietoa

� henkilötiedot irrotettava muusta datasta - datan käyttäjien roolit

osaamista - GIS + skenaario-optimointi, Itä-Suomen yliopisto - VTT

hyödyntäjiä - kaupungit, kunnat - palveluyritykset - insinööritoimistot

Työkalut/menetelmät kumppanuuskaavoituksessa

- datan käyttäjien rooli? Osaamista - Oulun yliopisto, tuotantotalouden osasto (allianssimalli, integroidut

projektitoimitukset, kumppanuuskaavoitus, hallinta- ja sopimusmallit)

Lisätyn todellisuuden menetelmät osallistavan kaupu nkisuunnittelun käyttöön - narratiivisuus kaupunkisuunnittelun työkaluna - asukkaat aidosti mukaan aluesuunnitteluun

osaamista - VTT/ lisätty todellisuus, käyttäjätutkimus - Aalto, maankäyttötieteet, yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu

Hyödyntäjiä - kaupungit, kunnat - palveluyritykset - suunnittelutoimistot - rakennuttajat

Kaupungin/ympäristön ”hiljainen tieto väline? - jatkuva oppiminen ja osaamisen kumuloituminen

Osaamista - Aalto/työpsykologia - TTY/Pori ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka

Hyödyntäjiä - Media, SOME

Investointien optimointi, algoritmi ”Sekakäyttö”-palvelut

- yhteistoimistot (asuin)alueilla, marketit pirstotaan pikkukaupoiksi

Osaamista - TTY / AIDA-hanke (Rakentaminen, tuotantotekniikka)

hyödyntäjiä - kaavoittajat - rakennuttajat