kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset tampereen, turun, jyväskylän ja porin seuduille
DESCRIPTION
Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille. Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi
- terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille
Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö
Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus
Tampereella 11.4.2008
2
Arvioinnin lähtökohtia: - Kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää
A. Seudun kuntarakenteen uudistamista / kuntien yhteistyön kehittämistä (sinänsä)
B. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttömahdollisuuksien ja saavutettavuuden parantamista toiminnallisella kaupunkiseudulla (sisällöllinen kehittäminen)
KUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / KUNTIEN YHTEISTYÖ
KPS SISÄLTÖ:Palvelujen käyttö ja
saavutettavuus seudulla
KPS SISÄLTÖ:MAL-yhteensovittaminen
+
3
Arvioinnin lähtökohtia: - Hyvässä kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan
• Kattavaa prosessin yleishahmotusta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, eri osa-alueiden yhteensovittaminen
• Selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia
Prosessin yleishahmotus
Toteuttamisen ohjelmointi
+
4
Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä
• Kuntien välinen kilpailu, ”kermankuorinta”• Sitoutuminen ja luottamuspula• Kuntaliitoskysymykset• Kuntien kokoero• Olevien yhteistyörakenteiden puute• Erityisesti päättäjien tasolla kokoavaa
yhteistyötä melko vähän – muodot puuttuvat
5
Arvioita kuntien välisen yhteistyön nykytilasta… maankäyttö
• Seudut ovat yhteistyössään keskenään erilaisissa vaiheissa, myös yhteistyön tarpeet vaihtelevat -kehittämisen tarve kuitenkin olemassa kaikilla seuduilla
• Maakuntakaavoituksen ja maakunnan liittojen rooli vaihtelee maankäytön yhteistyössä
• Maankäyttö on tärkeä osa kunnallista päätäntävaltaa - kilpailu veronmaksajista ja yrityksistä näkyy
• Kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka ja suhtautuminen hajarakentamiseen vaikeuttaa yhteistyötä
• Erot kuntien suunnitteluresursseissa heijastuvat yhteistyöedellytyksiin - myös ympäristöä koskevan perustiedon laadussa ja tietojärjestelmissä eroja
6
… asuminen
• Yhteistyö asuntoasioissa on ollut melko vähäistä ja se on liittynyt lähinnä valtion asuntorahoitukseen ja yhteisen tietopohjan keräämiseen – asuntopoliittisiin ohjelmayhteistyötä viritelty kuitenkin joillakin seuduilla
• Yhteistyön syventämistä vaikeuttaa kilpailu asukkaista – yhteisvastuullinen asuntopolitiikka kaupunkiseuduilla vaikea kysymys
• Asumisessa tarkastellaan usein pelkästään uustuotantoon ja valtion asuntorahoitukseen liittyviä toimia ja tehtäviä – strateginen näkökulma puuttuu
7
… liikenne
• Seutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla (LJS) jo pitkä perinne – hyvä työväline, jota konkretisoitu hankkeiden toteuttajien välisillä aiesopimuksilla
• Useilla seuduilla erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat• Joukkoliikenteen palvelutaso on etenkin reuna-alueilla
kuitenkin heikko• Kuntien panostukset joukkoliikenteeseen vaihtelevat• LJS:ssa maankäytön suunnittelu usein passiivisessa
roolissa, optimoiva vuorovaikutusprosessi on puuttunut – maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkennät puutteellisia
• LJS:t eivät useinkaan kata koko työssäkäyntialuetta• Aiesopimusten hankkeiden määrä usein epärealistisen
laaja ja edunvalvontapainotteinen
8
… kuntarajat ylittävät palvelut
• Monien palvelujen käyttö yli kuntarajojen jo nyt vapaata, esimerkiksi kulttuuripalvelut – ei-vapaita perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja perusopetus
• Paljon kehittämishaasteita – mutta myös hyviä toimivia malleja on
• Pääongelma on kustannustenjako kuntien välillä – palvelujen sisällöstä ja tuottamiskustannuksista ei riittävästi tietoa
• Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä
9
Suunnitelmien sisältö ja kehittämistarpeet…maankäyttö
• Yhteistyöperinteen erot näkyvät suunnitelmien sisällössä Yhteistyötä tehneet alueet: huomiota enemmän jo toteuttamiseen ja
sitouttamiseen Vähäisen yhteistyöperinteen alueet: jäädään yleispiirteiselle tasolla
• Pääosa seuduista esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön suunnittelussa: rakennemalli tavallisin väline – osassa myös kytkentää MRL:n suunnitteluvälineisiin
• Toteuttamisohjelmia esitetty vain joillakin seuduilla – tarvitaan myös maankäyttöpolitiikan yhtenäistämistä ja maapolitiikan tehostamista
• Hajarakentamisen seudullinen ohjaaminen nostettu esille vain harvoissa suunnitelmissa – hajarakentaminen paremmin hallintaan
10
… asuminen
• Asumisen seudullista kehittämistä käsitelty vähemmän kuin maankäyttöä ja liikennettä – yhteistyön kehittämisen tarve esillä kuitenkin lähes kaikilla seuduilla
• Joissakin suunnitelmissa avauksia monipuolisen yhteistyön suuntaan
• Keskeistä asuntopolitiikan linkittäminen seudullisiin talous-, elinkeino- ja muihin strategioihin
• Seudullista pohdintaa ja sopimista tarvitaan mm. asuntojen uustuotannosta, hallintamuotojakaumasta, talotyypeistä, olevan asuntokannan kehittämisestä ja vaikeasti asutettavista
11
… liikenne
• Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai laajentamisen tarve tunnistettu kaikissa suunnitelmissa - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus esillä vain muutamilla seuduilla.
• Edunvalvonta isojen valtion hankkeiden edistämiseksi korostuu
• Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arviointi oleellinen kysymys suunnitteluprosessissa – toteuttamisen ajoitus ja aiesopimusten realistisuus tärkeää
• Isojen liikennehankkeiden ohella tarvitaan myös seudun sisäisten liikennetavoitteiden tarkastelua, erityisesti joukkoliikenteen tavoitteiden / roolin määrittelyä
• Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
12
… kuntarajat ylittävät palvelut
• Suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä – saavutettavuuteen ja käyttäjän näkökulmaan kiinnitetty vähemmän huomiota
• Kolmannes seuduista selvittää perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyvien käyttömahdollisuuksien lisäämistä
• Useita yhteistoiminta-alueita suunnitellaan ilman keskuskaupunkia – huono pohja käytettävyydelle
• Tarvitaan seudullisen palveluverkon optimointitarkastelua – yhdyskuntarakenteellinen näkökulma yhtenä keskeisenä lähtökohtana
13
Seutujen erityispiirteitä
• Tampereen seutu: voimakas kasvu seudun ydinalueella, laaja kaupunkiseutu
• Turun seutu: kasvava laaja kaupunkiseutu, kuntarakenne hyvin pienipiirteinen, kaupunkiseutusuunnitelma-alue suppea, merellisyys
• Jyväskylän seutu: voimakas kasvu seudun ydinalueella, merkittävä kuntaliitos tulossa, pitkä verkostoyhteistyön perinne
• Porin seutu: teollinen perinne ja nauhakaupunkimuoto seudun ydinalueella, teollisuuden rakennemuutos, väestön väheneminen
14
Länsi-Suomi, väestömuutos 2004-06Asukasluvun muutos 2004-2006Asukasta
500 - 7 550 (10)0 - 500 (38)
- 400 - 0 (20)
15
Taloudellinen huoltosuhde
Taloudellinen huoltosuhde kertoo kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa (lasta, opiskelijaa, eläkeläistä) ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Huoltosuhde ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella.
Länsi-Suomi, huoltosuhde 2004
Taloudellinen huoltosuhde 2004Koko maa = 1,31
1,5 - 2,27 (21)1,3 - 1,5 (17)0,92 - 1,3 (30)
16
Turun kaupunkiseudun kunnatPendelöintitietoa 2004
Turku
NaantaliRaisio
Rusko
Vahto
Aura
Lieto
Kaarina
Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuuskaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 %
10-20 %
21-30 %
31-40 %
41-50 %
51-60 %
Karttapohja@Genimap OySK/SLP Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.
17
Tampereen kaupunkiseudun kunnat
Pendelöintitietoa 2004 Kuntaliitos 1.1.2007 Ylöjärvi ja Viljakkala,
tässä kuntarajat 1.1.2006 mukaan
Pirkkala
TampereOrivesi
Kangasala
YlöjärviNokia
Vesilahti
Lempäälä
Viljakkala
Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuuskaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 %
10-20 %
21-30 %
31-40 %
41-50 %
51-60 %
Karttapohja@Genimap OySK/SLP Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.
18
Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat
Pendelöintitietoa 2004
Jyväskylä
Jyväskylän mlk
Petäjävesi
Laukaa
MuurameToivakka
Korpilahti
Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuuskaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 %
10-20 %
21-30 %
31-40 %
41-50 %
51-60 %
Karttapohja@Genimap OySK/SLP Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.
19
Tampereen kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio
+ Kaupunkiseutusuunnitelma onnistunut lähes joka osa-alueeltaan
+ Esitetään erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka myös resurssoitu ja organisoitu
- Yhteisten seudullisten tavoitteiden saavuttaminen voi olla vaikeaa, kun edetään kuntien omien tavoitteiden kautta
- Yhteiset maapoliittiset tavoitteet puuttuvat eikä hajarakentamisen hallintaa ole erikseen käsitelty
20
Turun kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio
+ Kaupunkiseutusuunnitelmassa on sovittu laajasta yhteistyöstä. Alueelle laaditaan rakennesuunnitelma sekä yhteiset asunto-, liikenne- ja maapoliittiset ohjelmat
+ Kuntarajat ylittävien palvelujen yhteiskäyttömahdollisuuksia kehitetään esim. tuottamalla konkreettisia kustannuslaskentamalleja
- Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kuntien välisen kilpailuasetelman yli pääsemistä
- Yhteistyön ja päätöksenteon organisointi on haaste seudulla, missä taajama-alue on levittäytynyt useiden erilaisten kuntien alueelle
21
Jyväskylän kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio
+ Suunnitelmassa esitetään monipuolista MALP-yhteensovittavaa yhteistyötä
+ Tuleva kuntaliitos vahvistaa merkittävästi kuntarakennetta ja muuttaa merkittäviä osia yhteistyötarpeista yhden kunnan sisäisiksi kysymyksiksi
- Suunnitelman monien osien jääminen kuntakohtaisen toteuttamisen varaan muodostaa riskin toteutumiselle
- Hajarakentamisen ohjaukseen seudulla tulee löytää yhteisesti hyväksytyt keinot ja periaatteet
22
Arvio Porin kaupunkiseudun tilanteesta
+ Alueella on tehty pitkään strategista yhteistyötä ja tavoitteet kaupunkiseutusuunnitelman laatimisessa asetettiin alunperin korkealle
+ Alueella on pohdittu yhdessä asuntopoliittisia linjauksia
- Kaupunkiseutusuunnitelman laatimatta jättäminen viestii Porin seudun yhteistyövaikeuksista - suunnitelman tekeminen jälkikäteen on tätä taustaa vasten positiivinen päätös
- Yhdyskuntarakenteen seudullinen ohjaus edellyttää riittäviä välineitä, työ voitaisiin käynnistää esim. seudullisella rakennemallitarkastelulla
23
Suunnitelmien ranking-listaus: periaatteet
• Ranking-listauksen tavoitteena on seuduilla käynnistyneen prosessin jatkaminen ja syventäminen
• Tarkoitettu työkaluksi yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisten kysymysten käsittelyyn
• 5 sisällöllistä osa-aluetta• Lisäksi myös kuntaliitoksista on voinut saada pisteitä
• Mahdollinen maksimipistemäärä = 44, minimi = 0(kuntaliitokset mukaan luettuna 48 / 0)
PisteetPaino-tetut
pisteet
Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisen yhteensovittaminen3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12
Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12
Palveluiden rajat ylittävän käytön lisääminen3 alakohtaa / maksimipisteet 6
Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön5 alakohtaa / maksimipisteet 10
Ohjausvälineet4 alakohtaa / maksimipisteet 4
PISTEET YHTEENSÄ
Kuntaliitokset1 alakohta / maksimipisteet 4
PISTEET YHTEENSÄ KUNTALIITOKSET MUKAAN LUETTUINA
25
Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa
• Suunnitelmien keskinäinen vertailu edellyttää monien eri tekijöiden huomioonottamista: lähtökohdat, tarpeet ja yhteistyön vaihe ovat erilaisia – eroa on seutujen koossa, sijainnissa ja kasvupaineissa – ranking-listauksessa jo tehty yhteistyö lasketaan osaksi suunnitelmaa
• Eri osa-alueilla on erilainen merkitys kokonaisuuden kannalta – onnistumisen kynnyskysymyksiä painotetaan. Näitä ovat etenkin seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinta – MALP-yhteensovittamista ja – yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa painotettu rankingissa
26
Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa 2
• Palveluiden rajat ylittävän käytön mahdollistamiseen panostettu suunnitelmissa keskimäärin vähän. Osa-alueena kuitenkin keskeinen ja seudut erottuvat siinä toisistaan: – ranking-listaukseen otettu mukaan, mutta – painoarvoa ei ole korotettu
• Toteuttaminen ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita, ja – mukana rankingissa, mutta toisaalta – niistä saatavilla olevan tiedon epävarmuuden takia osa-alueen painoarvoa ei ole korotettu
• Ranking on pyritty rakentamaan läpinäkyväksi – siitä voi ymmärtää kunkin seudun sijoittumiseen vertailussa vaikuttaneet tekijät
27
Ranking-listaus: osa-alueet• Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP)
järjestämisen yhteensovittaminen - MALP-suunnittelu sovitettu yhteen - MAL(P)-toteuttamisen ajoitus sovitettu yhteen - yhteiset linjaukset maapolitiikalle tavoitteena
• Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa - uustuotannosta ja sen hallintamuotojakaumasta aiotaan sopia (lähtökohtana seudullinen näkökulma) - olemassa olevan asuntokannan ja sen käytön kehittäminen otettu huomioon - ikääntyminen ja vaikeasti asutettavat otettu huomioon
• Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen - kuntalaisten arjen ja palvelujen saatavuuden huomioon ottaminen sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen - palveluverkon optimointi tavoitteena - palveluiden kuntarajat ylittävän käytön konkreettisia toteuttamisen edellytyksiä kehitetään
28
Ranking-listaus: osa-alueet, jatkoa
• Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön - suunnitelman mukaiset toimenpiteet on ajoitettu - tuleva yhteistyö on organisoitu ja seudullinen päätöksenteko on järjestetty - yhteistyön seuranta ja resurssointi on mietitty - suunnitelma on yhtä aikaa innovatiivinen ja realistinen - seudulla on jo aiemmin tehty MAL(P)-yhteistyötä ja muuta seudullista yhteistyötä
• Ohjausvälineet - maankäytön ohjaaminen - asumisen toimenpideohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus - joukkoliikenteen järjestäminen
• Kuntaliitokset - kuntaliitokset tukevat MALP-yhteistyötä
29
Ranking-listaKPS-pisteet jakuntaliitospisteet
Väestö yli 500 000 KPS-pisteet Kuntaliitospisteet yhteensä
Helsingin seutu 36 0 36
Väestö 200 000–500 000
Tampereen seutu 36 0 36Lahden seutu 34 0 34Oulun seutu 30 1 31Turun seutu 28 1 29
Väestö alle 200 000
Joensuun seutu 35 3 38Jyväskylän seutu 30 3 33Kouvolan seutu 25 4 29Kuopion seutu 22 0 22Hämeenlinnan seutu 19 3 22Lappeenrannan seutu 17 3 20Länsi-Uusimaa 17 2 19Kokkolan seutu 15 4 19Seinäjoen seutu 15 3 18Kotkan seutu 16 0 16Mikkelin seutu 14 2 16Porvoon seutu 11 1 12Vaasan seutu 5 0 5
30