kauralajikkeen valinta - satafood

<

Puhdas kaura – tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Leena Pietilä

<

KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET

• Lisääntynyt teollisuuskäyttö

• Laatukauran vienti

• Kilpailukyky viljelijän taloudessa

• Markkina eriytymässä rehu- ja elintarviketeollisuuden

käyttöön ja tilakäyttöön

<

KAURAN KÄYTTÖ MAATILOILLA 2016/2017, %-OSUUDET

Myyty yhteensä Oma rehu Siemen Muu käyttö

Nautakarjalle Sioille Kanoille Muille eläimille

17 % elintarvike

34 % rehu

49 % vienti

57 34

8

39

26

22

13

<

LAJIKEVALINNALLA EVÄITÄ KASVUUN

• Lisää satoa

• Viljelyvarmuutta

- korsiominaisuudet

- taudinkestävyys

- sopeutuminen erilaisiin kasvuoloihin

• Laadukasta satoa

- laatuhyvitykset viljelijälle

- parempi soveltuvuus teollisiin prosesseihin

<

MYLLYKAURALAJIKKEEN TÄYTETTÄVÄ

VILJELIJÄN JA TEOLLISUUDEN VAATIMUKSET

• Satoisuus ja viljelyvarmuus

• Hyvä seulontatulos, riittävä hehtolitrapaino

• Väri, puhtaus (roskat, multa, vieraat lajit, toksiinit)

• Erityisominaisuudet: betaglukaanipitoisuus, valkuais-

ja rasvapitoisuudet

<

LAJIKE ON OSA KOKONAISUUTTA

• Viljelyalue – kasvukauden pituus, alueelle sopiva lajike

• Peltolohkon valinta: maalaji, vesitalous, viljavuus,

viljelyhistoria – tilalle sopiva lajike

• Töiden jaksottaminen – sadonkorjuun ja kuivaustyön

logistiikka, eri kasvuajan lajikkeet

• Laadun tuottaminen – kasvinsuojelu, sadonkorjuun

ajoittuminen, huolellinen kuivaaminen

<

KAURALAJIKKEET

Aikaiset kauralajikkeet (lämpösumma 900-945 oC)

• viljelyvyöhykkeille I-IV

• myöhäisiä lajikkeita viljelyvarmempia varsinkin

pohjoisemmilla viljelyalueilla.

Myöhäiset lajikkeet (lämpösumma >945 oC)

• viljelyvyöhykkeillä I-III

• usein aikaisia lajikkeita satoisampia, mutta kylmänä

kasvukautena myöhäisempi tuleentuminen lisää

laaturiskiä.

<

TEHOISA LÄMPÖSUMMA RATKAISEE TULEENTUMISEN

Lämpösumma- Jokioinen Seinäjoki

Lajike vaatimus tulpvm 2017 tulpvm 2017

EEMELI 903 22.8. 29.8.

MEERI 915 24.8. 30.8.

RIINA 916 24.8. 30.8.

NIKLAS 919 25.8. 31.8.

MARIKA 932 28.8. 2.9.

PEPPI 941 29.8. 3.9.

AKSELI 942 29.8. 4.9.

RINGSAKER 949 30.8. 5.9.

STEINAR 978 2.9. 12.9.

MATTY 1000 8.9. 18.9.

AVANTI 1008 8.9. 18.9.

BELINDA 1010 9.9. 20.9.

<

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

Marika -2004

Peppi -2006

Eemeli -2007

Akseli -2009

Meeri -2013

Riina -2013

Niklas -2014

Belinda

Sato, kg/ha

AIKAISTEN KAUROJEN SATOKEHITYS ON OLLUT HYVÄÄ!

Viralliset lajikekokeet 2009-2016

<

LUJA KORSI LISÄÄ VILJELYVARMUUTTA


0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Lako-%

<

PIENIJYVÄISET LAJIKKEET – ONGELMIA KUIVINA

KASVUKAUSINA

Borealin lajikekokeet 2008-2016

29,0

30,0

31,0

32,0

33,0

34,0

35,0

36,0

37,0

38,0

39,0

0

1

2

3

4

5

6

7

v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016

Alle 2 mm, %-osuus TJP, g<2 mm, % TJP, g

<

PIENIJYVÄISET LAJIKKEET – ONGELMIA KUIVINA

KASVUKAUSINA


24,0 26,0 28,0 30,0 32,0 34,0 36,0 38,0 40,0 42,0 44,0

ALKU

RINGSAKER

PEPPI

AKSELI

FIIA

MARIKA

VENLA

AVETRON

NIKLAS

RIINA

MEERI

EEMELI

TJP g

<

NIKLASBOR JA MEERIBOR -

Aikaiset laatukaurat koko Suomeen

NiklasBOR

• Satoisin aikainen kaura

• Isojyväisin aikainen kaura

• Kuivuudenkestävä

• Kaikille maalajeille sopiva

• Mylly- ja vientikaura

MeeriBOR

• Hyvin aikainen ja satoisa

• Isojyväinen kaura

• Laadukas

• Lujakortinen


<

ALKUBOR JA OIVABOR -

hieman myöhäisemmät laatukaurat I-III-vyöhykkeille

AlkuBOR

• Myöhäisiä lajikkeita 2-3

pvää aikaisempi

• Hyvin lujakortinen

• Hyvä myllykauralaatu


PeppiBOR

• Korkea hehtolitrapaino

• Hyvä valkuaispitoisuus

• Sopii kaikille maalajeille

• Erikoislajike

kuitukaurantuotantoon


<

UUDET AIKAISEMMAT BOR-LAJIKKEET

▪ Satoisia ja laadukkaita

▪ Lujakortisia

▪ Päälajikkeiksi II-IV-vyöhykkeille

▪ Puintien aloituslajikkeiksi (Meeri ja Niklas)

▪ Maltillinen lannoitus riittää

▪ Myös luomuun soveltuvia

<

MYÖHÄISET LAJIKKEET – ENEMMÄN SATOA JA RISKIÄ

• Uudet lajikkeet hyvin satoisia ja laadukkaita

• Lannoitus satotavoitteen mukaan

• Parhaimmillaan savi- ja karkeilla kivennäismailla

• Korrenlujuus Suomen kasvuoloissa?

• Kasvukauden riittävyys?

<

MYÖHÄISTEN KAUROJEN KORSI KOETUKSELLA

SUOMEN KASVUOLOISSA


0

5

10

15

20

25

30

35

40

Lako-%

<

RISKI KASVAA POHJOISEEN PÄIN SIIRRYTTÄESSÄ

Viralliset lajikekokeet 2009 – 2016

sadon suhdeluvut

Vyöhyke 2 Vyöhyke 3

Lajike Sadon SL Sadon SL

NIKLAS 94 * 94

ALKU 99 101

STEINAR 107 o 101

BETTINA 105 100

HARMONY 101 95

MATTY 105 o 110 *

IIRIS 101 97

ROCKY 102 97

DONNA 101 100

AVANTI 106 * 107 o

BELINDA=C 6666 6352

<

LAJIKKEET REAGOIVAT KASVUOLOIHIN


sadon suhdeluvut

Sadon SL, kun satotaso

Lajike alhainen keskimäär. korkea

NIKLAS 96 98 94 ***

ALKU 98 100 99

STEINAR 103 102 103

BETTINA 112o

107 102

HARMONY 92 101 103

MATTY 113 ** 102 105 **

IIRIS 100 97 101

ROCKY 99 98 103 *

DONNA 99 106 * 103

AVANTI 116 ** 102 108 **

BELINDA=C 4899 6489 7555

<

JYVÄKOKO EI RAJOITA LAJIKEVALINTAA


sadon suhdeluvut

20,0 22,0 24,0 26,0 28,0 30,0 32,0 34,0 36,0 38,0 40,0 42,0 44,0 46,0 48,0

BELINDA=C

AVANTI

DONNA

ROCKY

IIRIS

MATTY

HARMONY

BETTINA

STEINAR

ALKU

NIKLAS

TJP, g

<

DONNABOR JA IIRISBOR -

myöhäisemmät laatukaurat I-II-vyöhykkeille

DonnaBOR

• Lujakortisin kaura



• Sopii myös luomuun

IirisBOR

• Lujakortinen


• Lyhytkortisempi – ei

poutiville lohkoille


<

ERINOMAINEN LAJIKE – EI YKSIN RIITÄ LAADUN

TAKAAMISEKSI

toksiinit

<

TOKSIINIRISKIN HALLINTA

• Pellon kasvukunto

• Viljelykierto

- jos itävyys- ja toksiiniongelmia vuosittain

viljelykiertoon palko- ja öljykasveja

- maahan nopeasti hajoavaa eloperäistä ainesta

nurmikasveilla ja viherlannoitusnurmilla

• Kasvijätteen käsittely

- kasvijätteen hautaaminen, kyntö paras

<


• Peitattu siemen

- estää sienen leviämisen siemenestä ja suojaa orastumis-

vaiheessa kasvijätteissä talvehtineilta taudinaiheuttajilta

• Elinvoimainen, tasainen ja terve kasvusto

- Tasapainoinen lannoitus, kasvinsuojelutoimet

• Torjuntaruiskutus kukinnan aikaan

<


• Sadonkorjuun ja kuivauksen suunnittelu

- Sadonkorjuu ajallaan

- Puimurin ja kuivurin säädöt

- Kuivaus mahdollisimman pian < 14 %

- Kuivaakin satoa kannattaa kierrättää kuivurissa

• Lajikevalinnat

- Aikaisuus ja lujakortisuus eduksi

- Tilakohtaiset kokemukset

- Eri kasvuajan lajikkeet

<

KOSKA KAURA KUKKII?

<

VYR LAJIKELISTAUS, SYKSY 2017

2016 2015 2014

Lajike n Median n Median n Median

Eemeli 191 0,25 162 0,25 151 0,25

Meeri 196 0,25 51 0,25

Riina 186 4,06 33 0,25

Aslak 52 0,50 23 0,25 29 0,25

Aarre 37 0,25 17 0,25 29 0,25

Veli 51 0,50 42 0,25 41 0,25

Avetron 33 0,50

Venla 77 0,50 35 0,25 22 0,25

Marika 378 0,50 196 0,50 64 0,25

Akseli 372 0,25 311 0,25 325 0,25

Fiia 211 0,25 246 0,25 285 0,25

Peppi 182 0,25 129 0,25 131 0,25

Ringsaker 218 0,50 83 0,50 20 0,25

Roope 24 0,25 19 0,25 28 0,25

Suomi 39 0,77 42 0,25 53 0,25

Alku 52 0,25

Julius 32 0,55 24 0,25 44 0,70

Freja 19 0,50

Steinar 517 1,67 275 0,25 229 0,25

Mirella 106 1,65 51 0,25 36 0,25

Viviana 129 0,50 101 0,25 101 0,25

Flocke 18 2,61 21 0,25 14 0,25

Ingeborg 175 0,59 123 0,50 67 0,25

Rocky 300 2,86 139 0,50 74 1,20

Matty 70 0,50

Obelix 126 7,37 30 3,79

Iiris 315 0,87 112 0,25 84 0,25

Bettina 245 0,50 94 0,50 18 0,25

Belinda 770 0,25 414 0,25 494 0,25

Avanti 303 0,71

Ivory 138 3,15 50 0,87 78 0,25

Kestäviä lajikkeita ei ole

<

www.boreal.fi

kauralajikkeen valinta - satafood

Documents