9.11.2010

1

Kehystävät aineistot: miten näen a) yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotekijät ja b) viestinnän

Leif Åberg:Johtajuus- ja

asiantuntijaviestinnän erikoiskurssisyyslukukausi 2010

Miksi tämä kehystävä aineisto?

opiskelijat tulevat kahdesta suunnasta: johtamisen sivuaineopiskelijoita ja viestinnän pääaineopiskelijoiltakehystämisen kautta pääsemme nopeammin samalle viivalletätä aineistoa ei käydä tarkoin luennolla lävitse, paitsi jos haluat nostaa tietyn teeman esillesiis: lue ymmärtävästi ja merkitse marginaaliin kysymysmerkkejä, jos asia ei aukene!

9.11.2010

2

Kärjistys aluksi (jottei puuduta heti aamusta)

”Yksilö on maailmaa hahmottava, vapaan tahtonsa ohjaama

aktiivinen aikaansaaja”

”Organisaatiossa yksilöllä on taipumus rakentaa

oma mukavuusalueensa, josta on vaikea lähteä”

9.11.2010

3

Yksilödynaamisia tekijöitä

yksilön toimintaan vaikuttavia tekijöitä, mmarvotasenteetmielipiteetnäkyvä ja piiloinen tietoäly, viisaus, luovuus ja tunneälyvietit, tarpeet ja motiivitsitoutuminenkäyttäytyminen

asenneArvot

asenne

asenne

asenne

tiedot

tiedot

tiedotmielipiteet

Superpallo-malli

käyttäytyminen

hinku

9.11.2010

4

Arvot

pysyviä uskomuksia tiettyjen tavoitteiden tai käyttäytymisen paremmuuteenohjaavat ja suuntaavat kaikkea käyttäytymistäesimerkkejä: uskonnollisuus, materialismi, isänmaallisuus, kansainvälisyys, poliittinen perusvire

Arvot, jatkuu …

arvot muuttuvat hyvin hitaastipuolustusmekanismimme osa: tukeudumme oudoissa tilanteissa arvoihinmuuttaminen erittäin hankalaa: tarvitaan voimakas mullistus, ennen kuin arvojärjestyksemme muuttuu

9.11.2010

5

Asenteet

asenne on johdonmukaisena ilmi tuleva suhtautumistapa johonkin ympäristön kohteeseentieto-, tunne- ja käyttäytymiskomponentit

Mielipiteet

jollain lailla ilmi tuleva kannanotto:puhuttuna, kirjoitettuna, elein tai ilmeinomat arvot ja asenteet, tilanne, osapuolet ja käsiteltävä asia vaikuttavat mielipiteen pysyvyyteen

9.11.2010

6

Tiedot

tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus (=näkyvä tieto)piiloinen (tai hiljainen) tieto: kokemuksen pohjalta syntyvää henkilökohtaista, implisiittistä tietoa kuten elämänkokemukset, kyky suhteuttaa asioita, aikaisemmasta kokemuksesta oppiminen, intuitio tai naisen vaisto

Älykkyys, viisaus, luovuus ja tunneäly

Älykkyysihmisen kyky suoriutua henkisesti vaativista tehtävistäkyky käyttäytyä tarkoituksenmukaisella tavalla uudessa tilanteessa eli kyky ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja vastata sen haasteisiin.

Älykkyyteen sisältyy siten päättelykyky eli kyky tehdä annetuista edellytyksistä oikeita johtopäätöksiäkyky ratkaista erilaisia ongelmia oppimiskyky

On erilaista älykkyyttä (Roberg Sternberg):Analyyttinen älykkyys: kyky hankkia, vertailla ja arvioida tietoaLuova älykkyys: kyky yhdistellä uudenlaisella tavalla olemassa olevia tietoja tai kyky löytää tuoreita ratkaisuja ongelmiinKäytännöllinen älykkyys: arkielämän tilanteista selviytymistä, sosiaalisten taitojen käyttöä ja kykyä soveltaa tietojaan käytännön elämän ongelmiin menestyksekkäästi

9.11.2010

7

Viisauskyky tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat "yleisesti hyvän" lopputuloksensisältää myös iän mukanaan tuomaa elämän kokemusta ”on ikäisekseen viisas”Viisaus on siis enemmän kuin äly: viisas ei edes mene sinne, mistä älykäs selviäisi.

Viisaus voidaan nähdä tietoteoreettisesti eräänä tiedon korkeana tasona. Alempia tiedon tasoja:

data eli tiedon eroista muodostuva perusyksikköinformaatio eli mahdollinen tieto sekä informaatioista muodostuva tieto joka on siis tutkittua, sisäistettyä tietoa tai hyvin perusteltu tosi uskomustietämys, jossa informaatiota merkityksellistetään ja tulkitaantietämyksistä muodostuva ymmärrys ja ymmärryksistä muodostuva viisaus

Luovuusihmisen kyky tuottaa uutta ja ennalta aavistamatonta (Matti Bergström)vanhojen asioiden yhdistämistä uudella tavalla

TunneälyDaniel Goleman: "Emotional Intelligence" (Bantam Books, 1995, suom "Tunneäly. Lahjakkuuden koko kuva“, Otava, 1997) Viisi tunneälyn ulottuvuutta:

Omien tunteiden tiedostaminen Omien tunteiden hallinta Omat tunteet itsensä motivoinnissa Muiden ihmisten tunteiden tunnistaminen Ihmissuhdetaidot

9.11.2010

8

Omien tunteiden tiedostaminen kyky tarkkailla tunteitaan

Omien tunteiden hallitseminen perustuu omien tunteiden tunnistamiseenauttaa yksilöä välttämään tunneperäistä ylireagointia ja primitiivireaktioitatunnekuohun, "tunnekaappauksen" vallassa ei kyetä tekemään järkeviä päätöksiähenkilö osaa nopeasti ravistaa mielestään huolestuneisuuden, synkkyyden ja ärtyisyyden

Tunteiden valjastaminen itsensä motivointiin vaikeissakin olosuhteissa

tuottaa tuloksellista, luovaa toimintaa

Muiden ihmisten tunteiden tunnistaminen empaattiset johtajat kykenevät herkästi päättelemään, mitä muut haluavat, ja ottavat tämän huomioon johtamisessaan

9.11.2010

9

Ihmissuhdetaidot merkitsevät myös kykyä muiden ihmisten tunteiden hallitsemiseeenTärkeä ominaisuus alaisia motivoitaessa

Vietit, tarpeet ja motiivitVietit

toimivat täysin tiedostamattomalla alueella. Lähinnä primitiivisiä viettejä sisältävä viettipohja on alitajuisella Sen (Id) alueella. Viettipohja toimii mielihyväperiaatteella. (Freud) Vietti on yksilön myötäsyntyinen tai luontainen psykofyysinen taipumus havaita tietynlaisia kohteita ja kokea tällöin erityislaatuista emotionaalista kiihotusta sekä toimia määrätyllä tavalla näiden kohteiden suhteen tai ainakin tuntea vetoa tällaiseen toimintaan (William McDougall)

Tarvefyysiseen tai sosiaaliseen ympäristöön tai itsensä kehittymiseen liittyvä puutostila, jota pyrimme tyydyttämäänMaslowin tarveteoria: ihmisen tarpeet ovat ryhmittyneet hierarkkisesti. Pyrimme ensin tyydyttämään perustavanlaatuiset biologiset tarpeemme: fyysiset ja turvallisuuden tarpeet. Kun perustarpeet on tyydytetty, pyrimme tyydyttämään korkeampia sosiaalisia ja henkisiä tarpeitamme. Sosiaalisia tarpeita ovat yhteenkuuluvuuden ja arvonannon tarpeet. Itsensä toteuttamisen tarpeita pidetään korkeimpina, henkisinä tarpeina.

9.11.2010

10

Motiivi, “hinku”

vaikutin, jokin seikka joka saa minut pyrkimään tiettyihin päämääriin. Olen motivoitunut silloin, kun jokin vaikutin saa minut toimimaan.

motiivi voi olla aineellinen tai aineetonsekä palkkion saanti että rankaisun pelko motivoivatmotiivit ovat usein piileviäei ole yhtä universaalista motivaattoriatyydytetty tarve ei motivoi

Motivointi on pyrkimys toisen käyttäytymisen muuttamiseen vetoamalla seikkoihin, joiden arvellaan olevan hänen vaikuttimiaan

Sitoutuminen

henkilö hyväksyy tavoitteen tai tehtävän ja antaa panoksensa sen saavuttamiseen

sitoutuminen on henkilön kokema tunne siitä, että

hän tekee tärkeää työtä sisäistää tavoitteethaluaa antaa panoksensa tavoitteiden saavuttamiseksi

sitouttamisella pyritään saamaan aikaan sitoutumistahieman hankala käsite: toinen osapuoli voi kokea olevansa manipulaation kohde

9.11.2010

11

Käyttäytyminen

vaistomainen tai tahallinen ulkoinen esiintymistapaosa hyvinkin muuttuvaa ja tilannesidonnaistaosa hyvinkin jäykkää: tavat ja tottumukset

Ryhmänäkökulma: ryhmädynamiikkaa

ryhmän kehitysvaiheryhmänormit ja ryhmäroolitryhmähenkiryhmän synergia

9.11.2010

12

Ryhmän kehitysvaiheet

uusi ryhmätoimintamuotojen selkiytyminenvakautuminenklikkiytyminen”onnellinen perhe”kriisivaihehajoaminen taijoustava, tehokas ryhmä

Ryhmänormit

epävirallisia, käyttäytymistä sääteleviä ja rajoittavia normejasyntyvät pienryhmissä

esimerkiksi normi työtahdista tai ryhmän sisäinen nokkimisjärjestys

normiin liittyy rangaistus tai palkkiouudessa ryhmässä normit syntyvät testauksen ja kokeilun kautta toiminnan alussavanhat jäsenet ovat tärkeitä normin siirtäjiä:

"näin meillä on totuttu tekemään".

9.11.2010

13

Normien merkitys

yksilölleluovat tiettyä turvallisuuden tunnetta: tiedän, mitä minulta odotetaannormit myös kahlitsevat ja rajoittavat yksilön vapautta: turhaumia ja aggressioita

ryhmällenormit ovat valvonnan välinelisäävät ennustettavuuttatoimintaa turvataan, vaikka valvonta ei olisi konkreettista

Ryhmäroolit tiimisssä (Meredith Belbin)

Keksijä Tiedustelija Kokooja Takoja Arvioija Diplomaatti Tekijä Viimeistelijä Asiantuntija

teoksessa Tiimien johtaminen (1981)

9.11.2010

14

Keksijäluova, mielikuvituksellinen ja omaperäinen keksii ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin löytää uusia tapoja tehdä asioita mielellään pohtii yksikseen, annettava tilaa saattaa unohtaa käytännön tosiseikat “joka ongelmaan on ratkaisu” “ei saa häiritä, nero työssä”

Tiedustelija (Resource investigator)

ulospäinsuuntautunut, innostuva ja utelias luo kontakteja, etsii mahdollisuuksia pitää ryhmän ajan tasalla tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa mielenkiinto voi herpaantua helposti “ei kannata keksiä pyörää uudelleen” “tämä on uusinta uutta, sovellammeko?”

Kokooja (Co-ordinator)tavoitteellinen, ennakkoluuloton, tasainen etsii jäsenten vahvuuksia, jakaa töitä kykenee saamaan voimavarat esiin jämäkkä saattaa olla haluton tekemään itse “jaetaanpa tehtävät kunkin kykyjen mukaan” “onko kenelläkään mitään lisättävää?

Takoja (Shaper)energinen, impulsiivinen ja tehokas suuntautuu saavutuksiin innostaa mukaan vastustaa tehottomuutta saattaa turhautua ja ärsyyntyä helposti “ei saa jäädä tuleen makaamaan” “tehdäänpä nyt, niin saadaan valmiiksi”

9.11.2010

15

Arvioija (Monitor evaluator)objektiivinen, ei innostu helposti arvioi suunnitelmia ja työskentelytapoja etsii riskejä, varoittaa vaarasta osaa valita parhaan ehdotuksen puolueettomasti voi olla ylikriittinen “tässä on se vaara, että...” “hiljaa hyvä tulee”

Diplomaatti (Teamworker)hiljainen diplomaatti kannustaa, tukee, sovittelee, joustaa aistii ilmapiirin luo kahdenvälisiä suhteita saattaa olla huono päättäjä “jos se sopii sinulle, se käy minullekin” "jospa ei riideltäisi”

Tekijä (Implementer)

Tekijä (Implementer)vastuuntuntoinen ja ahkera käytännöllinen, realistinen tuottaa käytännön toimivat toteutukset organisoi toimintaa saattaa hitaasti lämmetä uudelle “mahdottomuuksia toimitetaan välittömästi, ihmeet vievät hieman kauemmin” “kääritään hihat ja ryhdytään toimeen”

Viimeistelijä (Complementer)huolellinen ja tarkka hyvä paineensietokyky varmistaa laadun huolehtii tärkeysjärjestyksestä voi olla täydellisyyden tavoittelija “vain täydellinen on riittävän hyvää” “onko tämä varmasti tarkistettu”

9.11.2010

16

Asiantuntija (Specialist)

Asiantuntija (Specialist)määrätietoinen itseohjautuva antaumuksellinen omaa harvinaislaatuista tietoa ja taitoa kapea-alainen “tässä työssä et ikinä lakkaa oppimasta” “on parempi tietää paljon jostakin, kuin vähän kaikesta”

Ryhmähenki

ryhmän jäsenten kokema tunne ryhmän ykseydestähyvä tai huono henki tai siltä väliltäLisäksi päivittäistä väreilyä: hyvähenkiselläkin ryhmällä on huonot hetkensä

9.11.2010

17

Synergia

sellainen voimavarojen käyttö että piilevä tieto ja osaaminen nousee pintaan, käyttövoimaksimikä tahansa työryhmä voi vertyä synergiseksi: silloin syntyy mahtavaa jälkeä ja uusia luovia ratkaisuja, ja ryhmän jäsenet selvästi nauttivat työnsä jäljestä

Synergia, jatkuu …

harvoin on pohdittu, mistä synergia tulee. Ratkaisuksi tarjotaan

mielekästä työnjakoa ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöäeli että synergia syntyisi työnjakoa ja voimavarojen käyttöä järkeistäen

uudet, epälineaariset mallit niin organisaatiotutkimuksen kuin viestinnänkin tutkimuksen piirissä korostavat synergisten prosessien

dynaamisuutta ja ennakoimatonta luonnetta minkä lisäksisynergia on pitkälti kokemusperäinen asia, ”ryhmätasoinen flow-ilmiö”

9.11.2010

18

FlowFlow on holistinen kokemus, joka saattaa nousta esiin yksilön keskittyessä johonkin toimintaan. Flow on mahdollista, kun ihmisen taidot on haastettu täysin käyttöön tehtävässä. Flow vaatii keskittymisen säilymistä, rasittavaa fyysistä ponnistusta tai hyvin kurinalaista henkistä työskentelyä. Flow-kokemus edellyttää tasapainoa ihmisen kykyjen ja toiminnan antamien mahdollisuuksien tai edellyttävien vaatimusten kesken.Mihail Csíkszentmihályi 1998

synergia, jatkuu …

liikkeenjohdon kirjallisuudessa synergia määritellään yleensä:

kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa eli että 1+1+1 on vaikkapa 4

oikeastaan kaava on esimerkiksi:

1.1 + 1.0 + 1.4 + 0.5 = 4

ulos mukavuusalueelta,piiloinen tietotaito pintaan,motivaation kasvu

uudet työtavat, parviäly,keskinäinen auttaminen japsyykkaus, ryhmäflow

9.11.2010

19

Synergisessä vaiheessa oleva ryhmä

huipputiimi (Katzenbach ja Smith) tai riemujoukko (Åberg)suuri innostus, korkea sitoutumis- ja motivaatioaste, kokeilunhalu, keskinäinen psyykkaus ja ryhmäylpeystoimissa sekoittuu työ ja huviryhmä luo oman sisäisen murteensäännöistä ei piitata

Synergia, jatkuu …

huipputiimistä voi tulla oman synergisyytensä vanki:

jos työyhteisö tottuu, että ryhmä on tehokas, sille annetaan usein uusia haasteitaSeurauksena voi olla työuupumus, burn out, krooninen oireyhtymä, joka ilmenee

laaja-alaisena väsymyksenäalentuneena ammatillisen pätevyyden eli kompetenssin tunteena sekä kyynisyyteen johtavana etäisyydenottona työstä ja sen merkityksestä

9.11.2010

20

Organisaatio

Organisaatio

Organisaatio = järjestyneisyysKaaos on joko

organisoitumisen vastakohta (arkikielessä) tai dynaaminen ja monimutkainen organisoitumisen muoto

Organisoitumisen kautta vähennetään toiminnan satunnaisuutta

9.11.2010

21

Satunnaismalli: 15 henkilöä ja 14

ympäristönkohdetta

Satunnaismalli: kahden henkilön rajoittamatto-

man tarkkaavuudenkohteet

Satunnaismalli: kolmen henkilön rajoittamatto-

man tarkkaavuudenkohteet

Organisoitumisen vaikutus

satunnaissuhteiden järjestymiseen

9.11.2010

22

OrganisaatioTyöyhteisö - työorganisaatio - on ihmisryhmittymä, joka pyrkii järjestelmällisesti tiettyihin tavoitteisiin käytössään olevia voimavaroja - resursseja - säätelemällä. Tämä tapahtuu työn ja vallan jakamisen sekä viestinnän rakenteistamisen kautta. Työyhteisön toimintaan vaikuttaa se kulttuurinen perimä, joka muotoutuu jäsenten vuorovaikutuksen kautta ja jonka perustana siten ovat yhteiset käsitykset asiain tilasta.

Organisoitumisen premissit

Voimavarojen premissiIhmisryhmittymän premissiTavoitteellisuuden premissiEnnustettavuuden premissiTyön- ja vallanjaon rationaalin premissiKulttuurien syntymisen ja muuntumisen premissiViestinnän rakenteistumisen premissi

9.11.2010

23

Voimavarojen premissiTyöyhteisöllä on käytössään erilaisia voimavaroja, resursseja, joita yhdistäen edesautetaan tavoitteiden saavuttamista. Voimavara on mahdollisuus, jota voidaan käyttää. Voimavarat ovat aineellisia ja henkisiä:

tuotannontekijöitätuotantoa luovia prosesseja

Ihmisryhmittymän premissiTyöyhteisön voimavaroja käyttää ja suuntaa ihmisryhmittymä, joka tietyllä hetkellä tarjoaa työpanoksensa työyhteisön käyttöön korvausta vastaan.

Tavoitteellisuuden premissiOn olemassa jonkinlainen, tietyllä tarkkuudella ilmaistu yhteinen tavoite, työyhteisön tavoite, jonka saavuttamista jäsenet työpanoksellaan ja voimavaroja yhdistäen voivat edesauttaa.

yhteinen tai jaettu tahtotilainstrumentaalisuus: organisaatio on jäsenten omien tavoitteiden saavuttamisen ja tarpeiden tyydyttymisen väline

Ennustettavuuden premissiTyöyhteisöt pyrkivät lisäämään toimintansa ennustettavuutta ottamalla käyttöön tiettyjä yhteisesti sovittuja menettelytapoja ja muulla tavoin normittamalla toimintaa

9.11.2010

24

Työn- ja vallan jaon rationaalin premissi

Työyhteisössä tapahtuu väistämättä jonkinasteista työn ja vallan jakoa yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi

Työnjako: osastot, työryhmät, tiimit tai erilaiset työtehtävätVallanjako: hierarkkiset järjestelyt kuten esimies-alainen -suhteet ja organisaatiotasotToimiakseen hyvin tulee työn- ja vallanjaon perustua jonkinlaiseen yhteiseen näkemykseen voimavarojen mielekkäästä kohdentamisesta

oletetaan, että työtä ja valtaa jakaen ja toimintaa strukturoiden saavutetaan etua, kuten

asiantuntijat tekevät sitä mitä osaavatvoidaan tehdä rinnakkaisia töitä samaan aikaanvoidaan käyttää voimavaroja järkevämmällä tavalla: mittakaava- ja synergiaedut

ongelma: paljonko on ”riittävä rakentuminen”

Kulttuurien syntymisen ja muuntumisen premissi

Työyhteisöön muodostuu sen toiminnan aikana tiettyjä toimintatapoja ja yhteisiä käsityksiä siitä, millainen on asiain tila. Nämä kulttuuriset tekijät eivät ole pysyviä; ne muuttuvat, joskin hitaasti. On siis kulttuurista sitkaakulttuurit kamppailevat erilaisilla areenoilla

Viestinnän rakenteistumisen premissi

Työyhteisön viestintä rakenteistuu, strukturoituu tiettyjen työyhteisössä sovittujen sääntöjen perusteellaSäännöt koskevat viestintäsuhteita, sanomien sisältöä ja niitä erilaisia viestinnän järjestelyjä, joita eri osastoilla ja organisaatiotasoilla on otettu käyttöön

9.11.2010

25

Organisointimuotoja: perusmallit

Funktionaalinen eli toiminnollinen

Hallinto Talous

Ostot Tuotanto Myynti

Toimitusjohtaja

Pääyksikköorganisaatio

Hallinto Talous

Ostot

Tuotanto

Myynti

Tehdas 1tai Alue 1

tai Tuoteryhmä 1

Ostot

Tuotanto

Myynti

Tehdas 2tai Alue 2

tai Tuoteryhmä 2

Ostot

Tuotanto

Myynti

Tehdas 3tai Alue 3

tai Tuoteryhmä 3

Toimitusjohtaja

Prosessimalli

Hallinto Talous

Ydinprosessi 1 Ydinprosessi 2 Ydinprosessi 3

Toimitusjohtaja

Ristikkäisohjausmuotoja/1Matriisimalli

Funktio 1 Funktio 2 Funktio 3

Toimitusjohtaja

tuoteryhmät,alueet tai

ydinprosessit

9.11.2010

26

Ristikkäisohjausmuotoja/2Projektiohjaus

Hallinto Talous

Ostot Tuotanto Myynti

ToimitusjohtajaProjektiorganisaatio

Rationaalinen funktionaalisuus vs postmodernirationaalinen funktionaalisuus

olettaa, että organisaatiot toimivat järkevästi, osaavat hahmottaa ulkoiset ja sisäiset epävarmuustekijät ja että valitut toimintamallit ovat funktionaalisia, ”mielekkäitä”

postmoderniei etsitä universaaleja totuuksia tai organisoinnin periaatteitavaan paikallistettua tietämystä ja näkemyksiä siitä, kuinka voidaan toimia tilanteissa, jotka eivät ole rationaalisia ja ennustettaviaorganisaatiot nähdään sosiaalisesti rakentuneinatulkinnat ja refleksiivisyys tärkeitä

postmoderni näkökulma organisaatioihin vai postmoderni organisaatio ?

9.11.2010

27

Postmoderni(n ajan) organisaatio ?

yhteisesti hyväksytty visio, laajat tavoitteet ja tietoinen pyrkimys helpottaa koordinaatiota ja toimintaaoppiva organisaatio, jossa toleranssia eli virheiden sietokykyäjärjestyksen ja kaaoksen spiraalihajautettu ja valtuutettu henkilöstö (distributed but empowered staff)yhteinen näkemys toiminnan ohjaajanaareenoiden merkitysräätälöidyt tuotteet ja täsmäpalvelutverkostoituminen ja liittoumat

(mm Tella 1997)

Uusi sopimus yrityksen ja työntekijän välillä

(Byrne 2001)

työntekijä tarjoaa yritys tarjoaa

”van

ha

sopi

mus

””u

usi

sopi

mus

”

-lojaalisuus-mukautuvuus-sitoutuminen-luottamus

-työllisyyden turva-ylenemismahdollisuudet-koulutus ja kehittyminen-huolenpito ongelmissa

-pitkät työpäivät-lisääntynyt vastuunotto-monipuoliset taidot-epävarmuuden ja muutoksen sieto-lyhyempi työsuhde

-suoritukseen sidottu palkka-korkea palkka-työpaikka, jonka ei ole-teta olevan eläkepaikka

9.11.2010

28

Karl E. Weick: HRO’s, high reliablility organizations

mm ydinvoimala, palolaitos, lentoyhtiöyhteistä mindfulness, sisäisen välittämisen tilaMindfulness syntyy viidestä tekijästä:

varautuneisuus epäonnistumiseen: pienetkin poikkeamat normaalista ja niiden mahdolliset seuraukset tutkitaanhaluttomuus yksinkertaistaa: kaikki tapahtumat ja niiden seuraukset voivat olla tärkeitä, asiat otetaan huomioon yksityiskohtia myötenherkkyys toiminnalle: toiminta on enemmän tilannesidonnaista kuin strategiaan perustuvaasitoutuminen joustavuuteen: toiminta pidetään yllä missä olosuhteissa tahansa, millä keinoin hyvänsäasiantuntijuuden arvostaminen: päätöksiä tekevät asiantuntijat organisatorisesta asemastaan riippumatta

Tiimimalli

Tiimi on eri osaamisaloilta ja eri puolilta organisaatiota koottu ryhmätaustalla toive tehokkaammasta yhteistoiminnasta ja suurten haasteiden edellyttämän korkean asiantuntemuksen tehokäytöstä

9.11.2010

29

Katzenbachin ja Smithin (1994) tiimiluokitteluTyöryhmä

pieni ryhmä yhdessä toimivia ihmisiä, joilla yhteinen tavoite ja päämäärä ja joiden kesken työt ja vastuut jaetaankukin jäsen vastaa oman alueensa suorittamisesta yhteisen tavoitteen hyväksikokouksissa jaetaan tietoa, keskustellaan ja tehdään päätöksiä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi

Tiimityö on astetta kehittyneempää työskentelyäNäennäistiimin jäsenet ovat ymmärtäneet, että heillä olisi mahdollisuus toimia paremmin yhdessä mutta heillä ei ole motivaatiota siihenPotentiaalinen tiimi on ymmärtänyt tiimimäisen toiminnan edut ja ottanut askelia oikeaan suuntaan

Todellisen tiiminjäsenet ovat sitoutuneet yhteisen tavoitteen saavuttamiseenheillä on toisiaan täydentäviä taitoja ja yhteinen toimintamallihe pitävät itseään ja toisia ryhmän jäseniä yhteisvastuussa ryhmän tuotoksestajäsenet tekevät todellista työtä yhdessä

Huipputiimitodellisen tiimin kaltainenlisäksi se ylittää jatkuvasti ympäristön sille osoittamat odotukset ja jäsenet ovat sitoutuneet henkilökohtaiseen oppimiseen ja kasvuun

9.11.2010

30

Tiimityön etujatyömalli on nopea, ennakoiva ja jatkuvasti itseään kehittävätiimi tekee vähemmän turhaa työtä ja hukka-aika on minimissääntiimi perustuu nykyaikaiseen käsitykseen työstä ja työn tekijästäkun tiimi toimii hyvin, syntyy jatkuva sitoutuminen

Tiimien toiminnan edellytyssitoutumisen ja omistamisen tunteen syntyminentiimien on oltava riittävän itseohjautuvia: tiimi vastaa tavoitteittensa täyttymisestäAvaintekijä on tiimin jäsenten valtaistaminen(empowerment)

Valtaistaminen

syntyy työyhteisön arvojen, johdon toimien, työn rakenteen, koulutuksen ja palkitsemis- ja huomioimisjärjestelmien yhteisvaikutuksestaValtaistamisen osatekijät ovat

valtavastuu ja edellytysten luominen riittävien resurssien, tiimin jäsenten koulutuksen ja tiedonsaannin avulla

9.11.2010

31

Tiimimallin ohjausmenetelmiä

suuntaa-antavana visio ja arvot, jotka tiimin jäsenet ovat sisäistäneet ja joihin he ovat sitoutuneetkäytännön tasolla tiimi toimii verkkoympäristössä, jossa yhä enemmän käytetään sähköisiä verkkoja

Johtaminen, viestintä ja johtamisviestintä

Johtaminenvastuullista voimavarojen käytön ja ponnistusten kohdistamisen suunnittelua yhteisesti sovittuun suuntaan sekä suunnitelmien toteuttamista käytännön työskentelyssä

johtajalla on alaisiajohtamisessa on kyse suunnan näyttämisestä ja voimavarojen suuntaamisestajohtamiseen liittyy aina vastuu: johtaja on vastuussa hänelle delegoitujen tehtävien suorittamisesta mutta myös alaisilleen delegoimistaan tehtävistäjohtaminen tapahtuu aina joissain raameissa

9.11.2010

32

Näkökulmat:Management Leadership

toiminnan johtamista käyttäen menetelmiä ja tekniikoita, joiden avulla pyritään lisäämään toiminnan ennustettavuutta ja tavoitehakuisuuttaliikkeenjohtaminen on siis formaalisten management-tekniikoiden soveltamistatekniikoita ja junailua

ihmisten johtaminen”johdattaminen” (Henrik Gahmberg)kyky saada ihmiset liikkeellehenkilökohtaiset leadership-ominaisuudetkykyjä ja ominaisuuksia

Tulossa: verkkojohtaminen, eManagement ja eLeadership

tietokone ja mobiiliviestimet muuttuvat työpöydän jatkeeksitällä hetkellä

yksinkertaisia prosesseja verkkoonverkkoviestintä täydentää muita viestinnän muotojasähköisiä työryhmäsovelluksia

tulossa tosiaikaisia johtamistilanteita virtuaaliorganisaatioissa

9.11.2010

33

Viestintä

Viestinnän mallit ovat kehittyneet kuudenkymmenen vuoden kuluessa:

ensin olivat prosessimallit,sitten rinnalle tulivat semioottiset mallit,joita nyt täydentävät yhteisöllistävät mallit

Prosessimallit

painopiste viestinnän tapahtumassa ja sen osasissaviestintä on prosessi jossa sanoma siirtyy lähettäjältä vastaanottajalle eri kanavia käyttäenMonilla johtajilla on harhakuva, että viestintä olisi vain informaation siirtoa: pack and deliver!

9.11.2010

34

Semioottiset mallit

painopiste merkityksenannossaviestintä on prosessi, jossa merkityksen antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen verkoston kautta

Yhteisöllistävät mallit

korostavat viestinnän rituaalisuutta ja yhteisöllisyyttäkeskeistä on yhteisön ylläpito ja jatkuvuusviestintä on vuorovaikutusta, jonka kautta vahvistetaan kulttuurista yhteisyyttä

9.11.2010

35

Yksilöllisen merkityksenannon ja tulkinnan taso(semioottiset merkitysmallit)

Kulttuurisen sopimuksen ja sosiaalisen yhteisyyden taso (kulttuuriset mallit)

Jäävuorimetafora viestintään (Esa Väliverronen, Leif Åberg 2006)

TilannetekijätSanomien vaihdannan taso (prosessimallit)

Mitä viestintä siis on?

Viestintä on tätä kaikkea:sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan keskenmerkityksien luomista, jakamista ja tulkintaakulttuurisen yhteisyyden luomista

Mitäpä merkitsee minulle ja työlleni?tiedon saamista ja jakamistaasioiden yhdessä pohtimista, tolkunottoame-hengen syntymistä

9.11.2010

36

Viestintä

prosessi, tapahtuma, jossamerkityksien antamisen kauttatulkitaan asioiden tilaa ja jossatämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen,

sanomia välittävän verkoston kautta

(Åberg L, Viestinnän johtaminen, 2000)

Organisaatioviestintä

Organisaatioviestintä on prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan sellaisten asioiden tilaa, jotka koskevat työyhteisön toimintaa tai sen jäsenten yhteisöllistä toimintaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta

9.11.2010

37

Työyhteisön viestintäjärjestelmä

kokonaisuus, joka muodostuukäyttöön otetuista viestintäkanavistaviestinnän järjestelyistä javiestinnän säännöistä

Johtamisviestintä

organisatorisissa puitteissa tapahtuvaa johtamistyötä, jossa korostuvat

asioiden tulkintatoimintaan tarvittavan tiedon tuottaminen ja jakaminenyksilöiden ja ryhmän työn suuntaus, organisointi, valvonta, motivointi ja kannustaminen sekä vuorovaikutus ja yhteisöllisyys (Åberg 2006)

9.11.2010

38

Miksi moinen määritelmä?Johtamisviestintä on johtamistyötä, koska ilman viestintää ei voi johtaaJohtamisviestinnässä jos missä korostuu asioiden tulkintaJohtamisviestintä on tietenkin tiedon vastaanottoa, tuottamista ja jakamistaJohtaja ei ole yksin, vaan hän saa asioita aikaan ryhmänsä kanssa. Siksi korostuvat työn suuntaaminen, organisointi ja valvonta sekä motivointi ja kannustaminenVuorovaikutus luo yhteisöllisyyttä, joka on organisaation toiminnassa ratkaisevan tärkeää