Keinustakiikkutuoliins. 8

Picassopuhuttaas. 10

Ikuisenkesän temppelis. 12

Keikka4/2009

S e u r e n h e n k i l ö s t ö l e h t i

2

Päätoimittajalta

Harrin palsta

Keikan kiertokulku Seuressa

Keinusta kiikkutuoliin

Picasso puhutti tavista ja taideammattilaista

Ruumiinhoitoa ikuisen kesän temppelissä

166 000 eläkkeellelähtökahvia

Tulevaisuuden eläkeläisyys:Vähemmän töitä, enemmän vapaa-aikaa

Viralliset & epäviralliset

Palautepalsta - Mitä ihmettä?

3

4

6

8

10

12

14

16

18

19

sisältö

Käyntiosoitteet: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKIKielotie 13, 01300 VANTAAUpseerinkatu 1, 02600 ESPOO

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Sähköposti:info.seure@hel.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oywww.seure.fi

Palvelunumerot:Palvelualan yksikkö 09 310 88004Päivähoito- ja nuorisoalan yksikkö 09 310 88005Terveydenhuoltoalan yksikkö 09 310 88006Toimisto- ja opetusalan yksikkö 09 310 88007

Ekstranethttp://keikka.seure.fi

!Ota talteen!

palkanmaksuaikataulu

ja alennuskupongit

s.19

s. 10

s. 14

s. 18

s. 12

s.

s. 18

s. 12

3

Seuren verkosto on valtavaEnsi vuoden toukokuussa tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä kun en-simmäinen keikkalaisemme lähti keikalle. Päivä oli 18.5.1990 ja keikkana iltavuoro sairaanhoitajalle Riistavuoressa. Keikka löytyy ikuistettuna mus-takantisesta ruutuvihosta.

Paljon on tapahtunut tuon keikan jälkeen. Muutama viikko yhtiön perustamisen jälkeen, keikkojen täytössä siirryttiin atk-pohjaiseen jär-jestelmään. Montako keikkaa yhtiömme on tarkalleen tähän mennessä täyttänyt, sitä emme edes tiedä. Laskuri nollaantui kun järjestelmämme vaihtui 90-luvun lopulla. Pelkästään uuden järjestelmän laskuri rikkoi miljoonan keikan rajan viime kesänä.

Henkilöstömme on kohdannut vuosien kuluessa kymmeniä tuhan-sia keikkalaisia, tuhannet keikkalaiset ovat kohdanneet toisensa, tilaaja-asiakkaamme ovat kohdanneet kymmeniä tuhansia keikkalaisia ja hen-kilöstömme taas tuhansia tilaaja-asiakkaita. Mikä mahtava verkosto tästä onkaan syntynyt.

Tämän lehden sivuille on koottu muutamia näistä kohtaamisista. Harrin palstalla toimitusjohtajamme kohtaa yhden merkittävistä asik-kaistamme (s. 4-5). Henkilöstökonsultin ja keikkalaisen kohtaamisessa ei tällä kertaa puhutakaan työasioista vaan taiteellisesti kalanruodoista ja pyörän satuloista (s. 10-12). Jutun juurta ei tarvitse etsimällä etsiä kun viisi toisilleen tuntematonta eläkkeellä olevaa keikkalaista kohtaavat toi-sensa Seuressa (s. 17).

Muun muassa näihin mielenkiintoisiin tapaamisiin päätämme tämän tapahtumarikkaan vuoden. Ensi vuonna luvassa on jotain uutta, paljon vanhaa ja jotain... vihreää? Ja tietysti jotain juhlavaa juhlavuoden kun-niaksi.

Välitän tässä koko henkilöstön lämpimät kiitokset kuluneesta vuodes-ta. Mukavaa vuoden vaihdetta ja hyviä lukuhetkiä!

Virva Suikkanenvirva.suikkanen@hel.fi

Päätoimittajalta

Päätoimittaja Virva SuikkanenToimitus Heidi Kangas Tanja Koivuranta Laura Kuivalainen Heli Lappi-Rantanen Virva Suikkanen Johanna TukiainenUlkoasu ja taitto Pauliina PaijolaSähköposti viestinta.seure@hel.fi

Keikka - Seuren henkilöstölehti

4

Harrin palsta

Espoon vanhusten palvelut on syk-systä 2008 lähtien keskittänyt kaiken lyhytaikaisen henkilöstön hankinnan Seureen. Vanhusten palvelujen johtaja Jaakko Valvanne luonnehtii Seuren toimintakykyä geriatrian erikoislää-kärin ottein. “Nuori yritys. On juuri ohittanut ensimmäisen kasvupyräh-dysvaiheen. Toiminnan laajentumi-sesta huolimatta toimintakyky koko ajan parantunut. Täysin itsenäinen eikä tarvitse enää avukseen vanhus-ten palvelujen omaa työhönottoa eikä osastonhoitajien omia listoja. Omatoi-misuuden ja hyvän toimintakyvyn us-kotaan säilyvän myös läpi taloustaan-tuman”, Valvanne arvioi.

Myös Seuren toimitusjohtaja Harri Virta on tyytyväinen Seuren kestävyyteen keskittämisprosessissa, vaikka se rutistettiin läpi nopeasti ja Cooperin testin hengessä. Suoritusolo-suhteet ovat tämän jälkeen kuitenkin muuttuneet: “Vielä reilu vuosi sitten suurena huolenaiheena oli työvoiman saatavuus monillakin ammattialoil-la. Nyt toimintakyvyn ylläpitämisen haasteeksi on noussut keikkojen ylei-nen väheneminen ja sitä kautta yhtiön taloudellisten resurssien pienenemi-nen.” Seuressa aiotaan hyödyntää tä-mäkin aika. “Nyt on oiva tilaisuus hioa

prosesseja timmiin kuntoon, jotta toi-mintakyky uuden kasvun alkaessa olisi iskussa”, Virta lupaa.

Valvanne paljastaa, miten tärkeää oli ymmärrys siitä, että seurelaiset ovat itse asiassa kaupungin työntekjöitä. “Jotta yhteistyö ja todellinen kump-panuus voi kehittyä, on yhteistyötä tekevien ihmisten ensin opittava tun-temaan toisensa. Sitä kautta syntyy luottamus. Näin kävi meillekin”, hän kuvailee ja lisää “Tärkeää oli myös ha-vaita, että Seure oli valmis satsaamaan ylimääräistä yhteistyön kehittämiseksi. Se innosti meitäkin tekemään par-haamme.”

“Tällaisissa hankkeissa molem-minpuolinen tahtotila on keskeinen tekijä. Kyllä niitä ratkaisuja sitten löy-tyy”, Virta toteaa. “Tämä hanke opetti meille seurelaisille montakin asiaa”, hän lisää.

“Yhteistyön kehittämisessä sekä vuorovaikutuksen määrällä että laa-dulla on merkitystä. Kanssakäymisen tulee olla monipuolista, jotta mahdol-lisimman monen ajatuksia ja käsityk-siä voidaan hyödyntää kehitystyössä.” hän korostaa. Kumppanuus perustuu yhteiseen tietoon ja yhteisiin tavoittei-sin.

TEKSTI JA KUVAT VIRVA SUIKKANEN

Koh

taam

isia

kä

Harri Virta ja Jaakko Valvanne vaihtavat kuulumisia Kampin kattojen yllä.

5

TEKSTI VIRVA SUIKKANEN

5

Tästä on kysymys

Keikkalaisille on ensisijaisen tärkeää, että keikkojen tarjonnan virta on suh-teellisen tasainen. Jos keikkatarjonta on hyvin satunnaista, ei kyseisissä kohteissa tai kyseisellä alueella pää-se syntymään toimivaa keikkalaisten rinkiä. Keikkatöiden välitys on jatku-vaa kysynnän ja tarjonnan tasapai-noilua.

Ennen päätöstä henkilöstövuok-rauksen keskittämisestä Seureen, Es-poon vanhusten palvelujen kohdalla tarjonnan tasapaino oli enemmänkin epätasapainossa. Jonkin aikaa jatku-neesta työvoimapulasta johtuen, keik-kalaisia tilattiin yksiköihin vaihdellen ja useista eri henkilöstövuokrausyri-tyksistä. Samaan aikaan vanhusten palvelujen oma työhönotto teki sekin täyttä päivää lyhytaikaisten sijaisten saamiseksi.

Hätä henkilöstön riittävyydestä oli yksiköissä suuri ja tekijöitä haet-tiin sieltä mistä saatiin, jos saatiin.

Tilanne alkoi kuitenkin paljastua tehottomaksi. Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa. Ja myös kallis. Henkilöstövuokrauksen kustannukset nousivat vanhusten palveluissa yli saadun hyödyn.

Keväällä 2008 Espoon vanhusten palvelut ja Seure istuivat saman pöy-dän ääreen pohtimaan järkevää rat-kaisua tilanteen parantamiseksi.

Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin, että kaikki henkilöstövuokraus kes-kitetään kaupungin omaan yhtiöön, Seureen. Nyt, reilu vuosi siirtymän jälkeen keskittäminen on toteutunut 100-prosenttisesti.

Keikkalaisille on vanhusten pal-veluissa tarjolla tasaisesti töitä ja valinnan varaa paitsi kohteissa myös työpäivissä. Asiakkaan henkilöstö-vuokrauksen kulut pysyvät suunnit-teluissa mitoissa ja toimintamalli on selkeytynyt. Keikoista enää vain muu-tamia jää täyttämättä.

Espoon Vanhusten palvelujen seurelaiset keikkailevat sairaaloissa, kotihoidossa ja vanhainkodeissa. Tammi-marraskuun välillä 2009 oli näissä kohteissa tarjolla sekä lähi- että sairaanhoitajille yhteensä 9440 keikkaa. Lisä-tietoa Espoon keikkatarjonnasta antaa Terveydenhuoltoalan yksikön henkilöstökonsultit puh. 09 310 88006.

Vanhustyö 2010 messut Espoon kulttuuri-keskuksessa 10.2.2010 Seure esittäytyy osastolla 2Tervetuloa!www.vanhustyomessut.net

6

Seuressa

tapahtuu

Kun keikka tulee Seureen mitä sitten tapahtuu? Tilaukset tulevat Seureen joko ekstranet -palvelu Keikkanetin kautta tai siten, että tilaaja soittaa kon-sultille, joka kirjaa keikan tilausjärjestel-mään. Järjestelmästä suurin osa keikois-ta siirtyy näkyviin myös Keikkanettiin. Seuren konsultit käyttävät työkalunaan tilausjärjestelmää, jossa on keikoista eri-lainen näkymä kuin Keikkanetissä.

Mitkä keikat näkyvät Keikkanetissä? Paljon ihmetystä on herättänyt kysymys, että miksi jotkut keikat näkyvät Keikka-netissä, jos ne eivät ole avoimia keikkoja tai miksi kaikki keikat eivät näy Keik-kanetissä lainkaan? Keikkanetissä ei näy kaikkia Seuren keikkoja ja tähän syinä ovat mm. se, että tilaaja on tehnyt toivei-ta keikkalaisista ja nämä toiveet käydään ensin läpi. Keikkanetissä saattaa aika-ajoin näkyä ”virheellisesti” keikkoja, jois-sa on tilaajan toiveita, koska ne odotta-vat vielä käsittelyä. Keikka saattaa näkyä Keikkanetissä myös, jos keikan täyttö on kesken tai voi olla, että keikka on juuri mennyt jollekin keikkalaiselle ja tilanne ei vielä ole päivittynyt.

Miten usein Keikkanetti sitten päivit-tyy? Keikkanetti päivittyy useita kertoja tunnissa eli uusia keikkoja saattaa tulla useita pitkin päivää. Kehitystyö jatkuu myös koko ajan ja Keikkanettiä kehite-tään vieläkin ajantasaisemmaksi, jotta

päivittyminen ei aiheuttaisi epäselviä ti-lanteita.

Mitä tarkoittaa tilaajan toiveet keikas-sa? Seuren henkilöstökonsultit alkavat täyttää keikkaa niin, että ensin käydään läpi tilaajan toiveet. Kun tilaaja tekee ti-lauksen sijaisesta, saattaa hänellä olla jo tietty henkilö mielessä. Henkilö on voi-nut jäädä tilaajan mieleen keikkaillessaan usein samassa kohteessa tai on tehnyt kohteeseen vaan yhden keikan, mutta se on sujunut niin hyvin, että tilaaja muis-taa keikkalaisen siitä syystä. Myös omalla persoonallaan voi jäädä mieleen esim. reippaan asenteen ansiosta. Tämä ei tar-koita sitä, että ainoastaan vanhat tutut keikkalaiset saavat keikkoja, vaan uusil-lekin annetaan mahdollisuuksia päästä tekemään hyvä vaikutus tilaajaan.

Mitä omia tietoja kannattaa Seureen päivittää? Keikkatoiveet, ilmoittautu-miset ”äkkilähtöihin” ja käytettävyys-tiedot ovat tärkeitä pitää ajan tasalla. Tilaajan toiveiden läpikäynnin jälkeen katsotaan keikkaan tulleet keikkatoiveet, joita saattaa samaan keikkaan olla vaikka parikymmentä. Keikkatoiveen jättäneet käydään läpi järjestyksessä ja mikäli toi-veen esittäjä on pätevä kyseiselle keikalle, sovitaan keikasta hänen kanssaan.

Toisinaan ei keikkaan ole yhtään keikkatoiveita, joten siirrytään seuraa-vaan vaiheeseen. Yksiköiden henkilö-

Keikan kiertokulku

SeuressaSeure saa päivittäin satoja yhteydenottoja tilaaja-asiakkailtaan kun he

tilaavat lyhytaikaisia sijaisia työkohteisiinsa. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat suuresti ja vaikuttavat keskeisesti siihen millaisia keikkoja milloinkin on

tarjolla. Tarjolla olevat keikat perustuvat aina tehtyyn tilaukseen. Seuren henkilöstökonsulttien käsittelyssä työt ja tekijät kohtaavat, välillä minuutti-

aikataulussa. Palapelinomaisesta keikantäytöstä vain osa näyttäytyy ulko-puoliselle. Seuraavassa vastauksia muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin.

TEKSTI TANJA KOIVURANTA KUVAT PAULIINA PAIJOLA

7

konsultit ottavat ylös myös ”ilmoittau-tumisia” niin kutsuttuihin äkkilähtöihin eli saman aamun keikoille lähtijöitä. Konsulteille voi siis ilmoittaa olevan-sa käytettävissä vaikkapa tällä viikolla aamulähdöille ja tämä kirjataan ylös. Käytettävyystiedot kannattaa tietenkin myös pitää ajan tasalla, nämä ”äkkiläh-tö” -muistiinpanot ovat lisäapuna käy-tettävyystiedoille. Yhä enemmän onkin äkkilähtöjä eli keikkoja samalle päivälle. Tämä trendi suosii jonkin verran sellaisia keikkalaisia, joiden aikataulut joustavat lyhyelläkin varoitusajalla.

Mikäli edellä olevien toimenpiteiden jälkeen keikka on yhä täyttämättä, käy-dään jatkuvasti läpi myös työntekijälis-toja ja päivittäin lähetetään myös teks-tiviestejä. Tekstiviestin saaneista keikalle lähtee yleensä nopeasti reagoiva henkilö, jos hän on sopiva keikalle.

Milloin puhelimella pääsee parhaiten läpi? Puhelinpalvelussa on aika ajoin jo-noja ja voi tuntua, että tämä hankaloit-taa keikkailua. Jos vain on mahdollista, kannattaa soittaa muulloin kuin kiirei-simpinä aikoina. Tällöin ei muodostu niin helposti jonoja ja puhelimella pääsee paremmin läpi. Kiireisimpiä ovat aamut noin klo 9:n asti, lounasaika ja viimeiset puhelinpalvelutunnit. Parhaiten siis pu-helimella pääsee läpi ”väliaikoina”.

Onko hyötyä jättää keikkatoiveita? Keikkatoiveet eivät tarkoita sitä, että on varannut itselleen keikan tai että auto-maattisesti saa sen. Keikkatoiveita voi tulla samaan keikkaan useita ja jopa kymmeniä ja näistä pyritään valitsemaan parhaiten keikalle soveltuva. Keikkatoi-veita kannattaa kuitenkin ehdottomas-ti jättää ja prosessia kehitetään siihen suuntaan, että keikkatoiveet pystyttäisiin huomioimaan vielä nykyistä paremmin.

Miten saisi enemmän keikkoja? Oma aktiivisuus on erittäin tärkeää. Kannat-taa esittää keikkatoiveita ja pitää käytet-tävyystiedot ja omat yhteystiedot ajan tasalla. Lisäksi kannattaa keikkailla niin paljon kuin mahdollista, samalla tulee erilaiset työkohteet tutuiksi ja tätä kautta jää myös mieleen eri kohteisiin. Kohteet toivovat usein tuttuja tekijöitä ja siihen tietenkin pyritään, että kohteet saisivat toivomansa sijaiset.

Täältä löytyikin sopi va keikkalainen

lähtemään tälle keikalle, joten sitten sovitaan keikkalaisen ja tilaa-

jakohteen kanssa keikasta.

Terveydenhuoltoalan yksikön henkilöstö-

konsultti saa tilauksen sairaanhoitajasta.

Tilauksessa ei ole tilaajan toiveita, joten konsultti

katsoo Keikkanetistä onko tilauk-seen keikkatoiveita. Keikkatoiveita-kaan ei ole, joten konsultti katsoo

oman yksikkönsä muistiin -panoja.

Muistiinpanoihin on merkitty keikkalaiset jotka ovat ilmoittaneet olevansa

käytettävissä seuraa-vina päivinä pikai-siinkin lähtöihin.

1.

2.

3.

4. Heti ei tärppää, mutta

kolmas puhelu tuo tulosta ja keikkalainen lähtee

heti aamutoimien jälkeen kokkaamaan – asia

sovittu sekä tilaajan että keikkalaisen kanssa.

Palvelualan yksikön konsultti saa tilauksen, jossa tarvittaisiin kokki jo samaksi päiväksi

päiväkotiin.

Kohteeseen toivotaan tuttua tekijää, koska

perehdytykselle ei ole tällä kertaa aikaa.

Konsultti katsoo tlaus-järjestelmästä, ketkä keikka-laiset ovat jo olleet kohteessa

keikkailemassa ja alkaa selvitel-lä pääsisikö joku heistä

pikaisesti lähtemään keikalle.

1.

2.

3.

4.

set ovat luontevia ja aitoja. Heidän vilkas mielikuvituksensa aikaansaa hauskoja ti-lanteita. Lasten spontaanisuus on mahta-vaa ja he ovat aina aidosti läsnä”, kuvailee Palvaila. Hän hakeutui aikanaan hoito-alalle keittiötyöstä. ”Kyllä siinä oli taus-talla hoivaamisen ja auttamisen tarvet-ta”. Perhekodissa pitkään työskennellyt Palvaila on keikkaillut päiväkodeissa 1,5 vuotta. ”Opiskelen samalla, joten keik-kailun joustavuus sopii minulle hyvin.”

Hyvä hoitaja on turvallinen aikuinen

Eeva Palvailan mielestä lapsi ei kaipaa liikaa ohjelmaa, vaan leikille ja luovuu-delle tulisi jättää tilaa. Lapsen tulee voida luottaa aikuiseen ja siihen, että hänestä huolehditaan. Vaikka päiväkotien perus-hoito on hyvää, on joskus haasteellista täyttää näitä ihanteita. Ryhmäkoot ovat suuria ja pakolliset palaverit ja paperityöt

vievät paljon aikuisten aikaa. Hyvä lastenhoitaja on Palvailan mu-

kaan turvallinen ja läsnä oleva aikuinen. Huumorintajulla ja kärsivällisyydellä selviää kiperistäkin tilanteista. ”Keikka-laisella tulee olla myös hyvä muisti, jotta parikymmentä lapsennimeä oppii nope-asti uudessa paikassa”, heittää Palvaila.

Keikkatyötä tehdessä on Palvailasta hienoa, että uuteen paikkaan mennes-sään hän kokee poikkeuksetta itsensä tervetulleeksi ja kaivatuksi. ”Lapsille olisi tietysti ihanteellisinta, että paikalla olisi-vat aina tutut aikuiset”, myöntää Palvai-la. Kun näin ei käytännön syistä voi olla, on sijaisten merkitys suuri. Käsi- ja sil-mäpari tulee enemmän kuin tarpeeseen ja lapsetkin tottuvat yleensä uuteen ih-miseen nopeasti. ”Saan yleensä helposti kontaktin lapsiin, se tulee minulta joten-kin luonnostaan. On myös tärkeää antaa lapselle tilaa ja aikaa tutustua.”

Pukemista opetteleva lapsi ei pidä kiiret-tä haalarin päälle vetämisessä. Huomio kiinnittyy välillä aivan muuhun ja sit-ten taas jatketaan vetoketjun sulkemis-ta. Tällaisissa tilanteissa lastenhoitajan kärsivällisyys punnitaan. ”Usein joutuu valitettavasti kiirehtimään lasta, kun pi-tää siirtyä jo eteenpäin, vaikka eihän hän opi, jos ei itse saa harjoitella”, kertoo lastenhoitajana työskentelevä lähihoitaja Eeva Palvaila.

Palvailan mielestä haastavinta työs-sä ovat erilaiset siirtymätilanteet, kuten juuri pukemiset. ”Iltapäivällä ulos men-nessä lapset ovat jo väsyneitä. Jos hen-kilökunnassa on vajausta, voi kahden-kymmenen lapsen pukemiseen mennä kurahousukautena pahimmillaan tunti.” Samalla täytyy pitää ryhmää hallinnassa. Amatöörille tulee hiki pelkästä ajatukses-ta.

Pikkuväki on kuitenkin ehdottomas-ti Palvailalle mieluisinta työsarkaa. ”Lap-

keikkalainen

KeinustaKahdetkymmenet kurahousut

TEKSTI HELI LAPPI-RANTANEN KUVAT PAULIINA PAIJOLA

8

Ikkunalaudan valokuvassa hymyilee upea ja elinvoimaa uhkuva lotta. Nyt hän makaa viereisessä sängyssä hauraana vanhuksena. Väliin mahtuu kokonainen elämäntarina. Lähihoitaja Maija Seppä-lä pitää suurena etuoikeutena, että saa olla hoitamassa hänen kaltaisiaan ihmi-siä ja kuulemassa näitä tarinoita – silloin kuin suinkin työtehtävät sen sallivat ja vanhuksella on vielä kyky tarinansa ker-toa. ”Hoidettavina ovat nyt viimeiset ve-teraanit, evakot ja lotat. Pian nämä tari-nat ovat historiaa.”

Maija Seppälästä näkee, että hän te-kee hoitotyötä koko sydämellään. ”Jos-kus minusta tuntuu, että olen liiankin herkkä. Joskus vanhus ottaa käden omien käsien väliin ja kysyy, tulethan huomen-nakin. Mutta keikkalaisena on sanottava, että en tule. Vaikka ammatillisuuteen ei kuulu kyynelehtiä työpaikalla, voivat tunteet purkautua sitten kotimatkalla.”

Työn raskaimpia puolia on Seppälän

mielestä aggressiivinen käytös, joita tie-tyt sairaudet aiheuttavat ja jota hoitajat joutuvat kohtaamaan. ”Silloin on vain ajateltava, että ei terve ihminen tekisi tällaista.”

Vanhusta tulee kunnioittaaMaija Seppälä työskenteli parikymmentä vuotta liikealalla, mutta kaipasi ihmis-läheisempää työtä ja toisten auttamista. Tie vei kotiavustaja- ja kehitysvammais-tenhoitajakoulutuksen kautta lähihoita-jaksi ja vanhusten pariin. Seppälällä on vakituinen työ palvelutalon ryhmäkodis-sa, mutta sen ohella hän on keikkaillut tiiviisti kolmen vuoden ajan. ”Keikkai-lun myötä ujouteni on karissut ja on hienoa huomata, että on nykyään helppo mennä töihin minne vain.”

Seppälän mielestä hyvään vanhuu-teen kuuluu mahdollisuuksien mukaan vapaus mennä, tulla ja olla oma itsen-

sä. ”Hyvin tärkeää on kuulla vanhuksen tarpeita ja pyyntöjä.” Kyse on usein pie-nistä asioista, vaikkapa kellon patterin vaihtamisesta, jota vanhus saattaa joutua pyytämään useamman kerran, jos hoita-jamiehitys on pieni ja aika riittää lähinnä perushoitoon.

”Kiitos kamaripalvelijasta”Työpäivän parhaita hetkiä on Seppälän mielestä, kun vanhus laitetaan nukku-maan ja toivotetaan hyvää yötä. Usein silloin saa suoraan sydämestä tulevaa kiitosta. ”Eräs vanhus sanoi esimerkiksi tänään, että voi kun kiva, että sain oman kamaripalvelijan. Erään kerran kuusi vanhusta kysyi, koska tulen uudelleen. Sitä pidän omana onnistumiseni mitta-rinani.” •

Ihmisen elämänkaaren alussa ja lopussa, lapsuudessa ja vanhuudessa, korostuu peruspalveluiden merkitys. Seuren keikkalaiset ovat joka päivä turvaamassa näitä elintärkeitä palveluita. Päiväkodin täyttää hälinä ja uuden opettelun ilo. Vanhustenkeskuksen tunnelma taas henkii rauhaa ja luopumistakin. Yhteistä keinun ja kiikkutuolin katveessa tehtävälle hoitotyölle on ainakin se, että työtä tehdään ihminen ihmiselle, pinnaa välillä venyttäen ja huumoria unohtamatta.

”Vanhus on ihana!”

kiikkutuoliin

9

10

Voisi luulla, että taiteen ammattilainen ja ”taidetavis” katsovat Picasson näyt-telyä eri tavalla ja ovat siitä kenties eri mieltä. Kohtaaminen pimeänä marras-kuisena iltana osoittaa kuitenkin, että taide ja siitä pitäminen on ennen kaikkea henkilökohtainen asia.

TEKSTI HELI LAPPI-RANTANEN KUVAT PAULIINA PAIJOLA, ATENEUM (PICASSO-TÊTE DE TAUREAU)

puhutti tavista ja taideammattilaistapicasso

Pablo Picasso Ateneumin taidemuseossa 18.9.2009-6.1.2010

Sirkka Kukkohovi (vas.) ja Mirva Nokelainen pohtimassa näyttelyn antia.

11

On harmaa torstai-ilta, mutta Ateneum suorastaan kuhisee. Paikalla on taidehar-rastajia, mutta paljon myös niitä, joilleAteneumin ovet aukeavat ensimmäistä kertaa alkutalven kuuman nimen, Pablo Picasson myötä.

Museon kahvilassa kohtaa kaksi seu-relaista: koulunkäyntiavustajana toimi-va Sirkka Kukkohovi ja Toimisto- ja opetusalan yksikön henkilöstökonsulttiMirva Nokelainen. Sirkka on taiteenammattilainen, tekstiilisuunnittelija ja tuleva kuvaamataidon opettaja, joka työskentelee opintojensa ohella osa-päiväisenä koulunkäyntiavustajana.Koulunkäyntiavustaja-asioita työkseen hoitava urheilullinen Mirva taas on vä-hemmän kotonaan taiteen maailmassa. Tosin pian paljastuu, ettei Mirvakaan ummikko ole: Kiasma on hänelle mielui-nen paikka ja Sirkan kanssa löytyy yhtei-siä näyttelykokemuksiakin.”Edellises tä Ateneumissa käynnistäni on kuitenkin kulunut ainakin kymmenen vuotta”.

Sirkka on muutama vuosi sitten muuttanut Haukiputaalta Helsinkiin opiskelemaan ja nauttii nyt pääkaupun-gin taidetarjonnasta. ”Pääsen taideopis-kelijana hyvin edullisesti näyttelyihin ja taidemuseoihin. Kiasma on lähes olohuo-neeni ja Ateneumissa katsastan jokaisen vaihtuvan näyttelyn. ” Sirkalla on myös tapana palata useamman kerran näytte-lyihin, jotka jäävät kaihertamaan mieltä.

Picasson tyylin tunnistaaAteneumille oli onnenpotku, kun Parii-sin Picasso-museo tyhjennettiin remon-tin alta ja näyttelyn teokset saatiin senvuoksi Suomeen. Esillä on monipuolinen otos taiteilijan 50 000 teosta käsittävästä tuotannosta. Mirvalla ei ole Picassosta juurikaan etukäteismielikuvaa. ”Muis-tatko mustavalkoisen ison Guernica- maalauksen, jossa on häränpää ja muita hahmoja?”, Sirkka kyselee Mirvalta, joka ei saa teosta mieleensä. Sirkka kuitenkinarvelee, että hän tunnistaisi sen ja useita muita Picasson töitä. Niin laajalti viljel-

tyjä ne ovat taidejulisteissa, postikorteis-sa ja mediassa. ”Tunnen monia Picassonteoksia ennalta muun muassa taidekir-joista, joten odotan, että näen harvinai-sempaa tuotantoa”, miettii Sirkka.

Liitymme jatkuvaan ihmisvirtaan ja lähdemme kiertämään näyttelyä. En-simmäinen sali yllättää: esillä on hyvinperinteisiä muotokuvamaalauksia Picas-son tuotannon varhaisvuosilta. ”En olisi uskonut, että Picasso on maalannut näinperinteisen kauniita naisenkuvia”, häm-mästelee Mirva. ”Usein taiteilijan pitää uran alkuvaiheessa näyttää, että hän osaa maalata. Oma tapa ilmaista nousee vas-ta hieman myöhemmin”, kertoo Sirkka.Hänen asiantunteva katseensa tunnistaa kuitenkin Picasson omaa tyyliä hyvinkinvarhaisissa töissä.

Näyttelyn edetessä kohtaamme koko ajan enemmän teoksia, jotka maallikko-kin osaisi arvata Picasson tekemiksi. Si-vuprofi ilista kuvatut kulmikkaat kasvot, silmät, kirkkaat värit ja rauhan teemat toistuvat useissa tauluissa. Esillä on myös veistoksia.

Mirva kertoo katsovansa teoksissa kokonaisuutta. Mutta entä Sirkka, kat-sooko taiteen ammattilainen taideteok-sia jotenkin erilaisin, analysoivin silmin?”Kyllä minäkin katson kokonaiskuvaa ja haen joukosta omaa suosikkia. Haenehkä kauneutta ja sopusuhtaisuutta,mutta se ei tarkoita yleisiä kauneusihan-teita.”

Mikä on taidetta?Tulemme härkää kuvaavan teoksen eteen. Picasso on luonut sen liittämällä yhteen polkupyörän tangon ja satulan.”Picasso vaikutti taiteen määrittelyyn. Hänen myötään ruvettiin yhä enemmän ajattelemaan, että mikä vain voi olla tai-detta”. Mutta pitääkö tuotoksessa kui-tenkin olla joku juju jotta se olisi taidet-ta? ” Jos on tarpeeksi nimeä, taidetta voiolla vaikka vessankansi seinällä”, miettiiMirva. Mutta oikeasti, onko kyseessä sil-loin taide? ”Yhden määrittelyn mukaan

keikkalainen

11

Picasso_Tête de taureau Pablo Picasso:

Härän pää / Tjurhuvud / Bull’s Head (1942) © Succession

Picasso 2009 Kuvasto; © photo: RMN / Béatrice Hatala

taidetta on kaikki, mitä tekijä itse pitää taiteena ja esittää julkisesti”, kiteyttää Sirkka. Picassolle sitä oli muun muassa ruoto kalasta, jonka hän oli juuri syönyt.

Näyttely miellytti, muttei yllättänytIstumme Ateneumin upeille sisäportaille sulattelemaan näyttelyn antia. ”Positii-vista oli, että näki Picasson tuotannon koko laajuuden. Olisin kuitenkin odot-tanut jotain vielä enemmän”, Mirva kommentoi. Sirkka on samaa mieltä. ”Odotin, että 50 000 teoksen tuotannos-ta olisi valittu enemmän rafl aavia ja tai-teen määritelmää rikkovia teoksia.”

Molemmat pohtivat, että monet vie-railut Kiasmaan ja nykytaiteen yllätyksel-lisyys asettavat isot haasteet perinteisille taidenäyttelyille. Sirkka aikoo palata uu-delleen tähänkin näyttelyyn, seuraavalla kerralla tyttären kanssa. Mirvakin lupaa, että väli seuraavaan Ateneumissa käyn-tiin on tällä kertaa lyhyempi kuin edelli-nen kymmenen vuotta. •

12

Suomen ensimmäinen sisäuimahalli avattiin Yrjönkadulle kesällä 1928 mainoslauseella ”Uimahallissa on ainainen uimakausi, ikuinen kesä”. Tässä ikuisen kesän keitaassa työskentelee myös joukko Seurelaisia, jotka vastaavat uimareiden turvallisuudesta uinninvalvojina.

TEKSTI LAURA KUIVALAINEN KUVAT PAULIINA PAIJOLA

keikkakohde

Naisten uintivuorot

maanantaisin, keskiviikkoisin,

perjantaisin ja sunnuntaisin.

Miesten uintivuorot

tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Tarkemmat aukioloajat

Helsingin kaupungin liikun-

taviraston netti sivuilta

www.hel.fi

TEKSTI LAURA KUIVALAINEN KUVAT PAULIINA PAIJOLA

Ruumiinhoitoa ikuisen kesän temppelissä

13

Yrjönkadun kainalossa piileskelevä halli-vanhus on toiminut kaupunkilaisten vir-kistäytymispaikkana jo kahdeksan vuosi-kymmenen ajan. Ensimmäisen uimahallin taustalta löytyy paitsi urheiluaatteen nousu, myös ajatus uima- ja hengenpelastustaidon tärkey destä runsasvetisessä mutta kylmäs-sä maassamme. Yrjönkadun uimahalli oli pitkään Suomen ainoa uimahalli: seuraava rakennettiin vasta vuonna 1941 Santahami-naan kadettikoulun käyttöön.

Yrjönkadun halli on tunnelmaltaan ainutlaatuinen. Hallin puuhamies, uima-hyppääjä, urheiluaktivisti ja pankinjohtaja Toivo Aro lausui avajaispuheessaan, että rakennus on vastine kreikkalaisten ja roo-malaisten kylpylöille, noille ruumiinhoidon temppeleille. Hallissa näkyykin puhtaim-millaan ajalle tyypillinen antiikin kulttuu-rin ja rakennustyylien ihannointi. Allastilaa reunustavat juhlavat pylväsrivit. Erillistä pu-keutumistilaa ei ole, vaan pukukaapit sijait-sevat pylväsrivistöjen katveessa avoimessa allastilassa.

Kahden kerroksen väkeäAllashuone on kahden kerroksen korkuinen. Kakkoskerroksen yksityisissä pukukopeis-sa kylpi aikanaan parempi väki, alakerran avoimet tilat oli varattu tavalliselle kansal-le. Yläkerran yksityissaunoissa virkistäytyi joukoittain maan talouseliittiä, taiteilijoita ja poliitikkoja, muun muassa marsalkka Mannerheim ja presidentti Risto Ryti.

Alkuvuosina hallin yhteydessä oli mo-nipuolisia hoitoja ja oheispalveluja. Suo-malaisen saunan lisäksi hallin varustukseen kuului roomalaista kylpyä, höyrykaappia ja ammekylpyä – sekä tietenkin monikym-menpäinen joukko kylvettäjiä ja muuta pal-

velusväkeä. Suurin osa palveluista oli kui-tenkin tavallisen rahvaan ulottumattomissa. Fysikaalinen hoitolaitos ”Horus” tarjosi va-rakkaalle eliitille hierontaa, savivoimistelua ja vuoristoaurinkokylpyjä. Pienimmällä li-punhinnalla oli tyytyminen tavalliseen uin-tikylpyyn, pyyhkeeseen ja saippuapalaan.

Miksi Yrjönkadulla uidaan alasti?Yrjönkadun uimahallissa on aina uitu alas-ti. Perinteisessä kylpyläkulttuurissa alasto-muutta ei ole kavahdettu, mutta hygienia-syytkin vaikuttivat Yrjönkadulla. Harva omisti vielä vuosisadan alkupuolella uima-asua. Alasti uiminen heijastelee myös ajan ihanteita. 1920-luvulla tutkittiin paljon eri-laisia fysikaalisia hoitotapoja sekä liikunnan merkitystä. Suomeenkin rantautui 20-luvun lopulla Saksasta peräisin ollut ulkoilmaliike, johon liittyi liikunnallisuuden ja auringon palvonta sekä alastomuuskultti.

Vuoteen 2001 saakka uima-asujen käyt-tö hallissa oli kielletty, mutta nykyään hä-veliäämpikin uimari voi uskaltautua puli-koimaan, sillä altaaseen pääsee pulahtamaan myös uimapuvussa. Perinteiden mukaan hallissa kuitenkin edelleen kylvetään erik-seen naisten- ja miestenvuoroilla.

Kylvettäjät, vahtimestarit ja hissipojat ovat jääneet historiaan, mutta vanhan hallin henki on säilynyt vuosien saatossa entisel-lään. Vaikka uimapuvun käyttö nykyään onkin luvallista, suurin osa kylpee edelleen perinteiseen tapaan ilman uima-asua. Iso osa asiakkaista on pitkän linjan säännöllisiä kävijöitä, joiden olisi mahdotonta kuvitella-kaan muuta. •

Lähde: Hilkka Högström, Yrjönkadun uimahalli. Rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi.

Helsingin kaupunginmuseo 1997.

14

TEKSTI VIRVA SUIKKANEN KUVITUS PAULIINA PAIJOLA

Tätä keskusteluaihetta ei pääse pakoon. Otsikon luku viittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana kunnista eläkkeelle jäävien määrään. Kahvittelu saavuttaa huippunsa vuonna 2015, jolloin yli 17 000 kuntatyöntekijää siirtyy viettämään ansaittuja eläkepäiviä.

Tulevaa eläköitymisbuumia pohditaan asiantuntijaseminaareissa, poliitikkojen blogeissa ja puheissa sekä mielipide-palstoilla. Keskustelijat ovat löytäneet eläköitymis -ilmiöön hyvin erilaisia näkökulmia. Keskusteluissa eläkepom-min uhkakuvilla synkistelevä pessimisti kohtaa usein epäilevän Tuomaan, jonka mukaan karskeat uhkailut tulevasta työ-voimapulasta ovat täyttä bluffi a.

Niin tai näin, vakavasti otettava tiedonlähde löytyy asiantuntijoiden ti-lastoista. Kuntien eläkevakuutuksen lukujen mukaan kolmannes nykyisistä kuntatyöntekijöistä siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siitä kymmenen vuotta eteenpäin, niin tätä joukkoa seuraa vielä toinen kolman-nes.

Ratkaisukeskeiseen lähestymistapaanJos katsomme vain ja ainoastaan tilasto-ja, ymmärtää eri puolilla käydyn huoles-tuneen keskustelun. Joka kolmas osaaja lähtee lähivuosina eläkkeelle ja työikäisiä

166 000 eläkkeellelähtökahvia

ei riitä samassa määrin tilalle. Erityisesti kuntien peruspalvelut ovat tässä suhtees-sa haavoittuvaisia. Omansa saa myös yritysmaailma, joka sekään ei pyöri il-man kuntien peruspalveluja. Ja riittääkö yrityksiinkään enää ylipäätään osaajia?

Lukujen valossa pessimismi nostaa päätään. Jos kuitenkin nostamme pöy-dälle eri tahoilla pohdittuja ratkaisuvaih-toehtoja, tilanne näyttää huomattavasti valoisammalta. Asiantuntijalausunnoissa on noussut esille ainakin seuraavat osa-ratkaisumallit:

Monta ratkaisua, monta muutostaLista on pitkä, mutta yksi ratkaisu ei tällaisessa tilanteessa riitä. Tulevaisuus näyttää, mitkä malleista nousevat eri-tyisesti avainasemaan. Onko se maa-hanmuutto, eläkeiän nosto vai yksityis-täminen? Nämä vaihtoehdot ainakin puhuttavat ja vilahtavat keskusteluissa muita useammin. Osaratkaisuista toivon mukaan syntyy kuitenkin riittävä koko-naisratkaisu.

yhteiskunta

Toimintaa ulkoistetaan ja rinnalle tulee entistä enemmän yksityisiä palveluntuottajia.

Töitä järjestellään uudelleen ja osa toimenkuvista katoaa eläkkeelle

lähtevien mukana.

Toimintaa tehostetaan.

Työhyvinvointiin panostetaan ja osa tekijöistä viihtyy pidempään töissä.

Eläkkeelle lähtöä siirretään eläkeikää nostamalla.

Eläköitymisen jälkeen osa jää alalle vielä vuosiksi keikkatyöntekijöiksi.

Työn perässä Suomeen muuttavia ammattilaisia rekrytoidaan aktiivisesti lisää.

Vanhusten palveluntarpeita pyritään ehkäisevällä terveydenhuollolla

siirtämään mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.

Uusia palvelukonsepteja kehitetään ja kuntalaisten itsepalveluun panostetaan.

Rekrytointia tehostetaan.

Perustetaan uusia avustavia ammatttinimikkeitä, joihin koulutetaan pikakoulutuksella uutta väkeä.

15

Varmaa on ainakin, että työelämän muutokset jatkuvat. Tällä kertaa muu-tokset tulevat tapahtumaan erityisesti työyhteisö- ja tiimitasolla. Vilkkaan elä-köitymisen rinnalla henkilöstössä on aina myös normaalia vaihtuvuutta. Miten tämä jatkuva vaihtuvuus tulee näkymään työpaikkojen arjessa? Ja olemmeko siihen valmistautuneet?

Muutosjohtamiseen on jo olemassa erilaisia valmennuspaketteja. Niin myös ikäjohtamiseen. Arvoon arvaamatto-maan saattaa tulevaisuudessa kuitenkin nousta tiimiyttämisen ja perehdytyksen koulutukset. Tärkeää olisi, että aihetta pohdittaisiin myös yhdessä työyhteisöjen sisällä. Kehittämispäivän aiheena voisi olla vaikka ’Marjat ja Tuulat lähtökuopis-sa - Miten meidän työyhteisömme selviy-tyy eläköitymisestä?’ Siinä konkreettinen tapa käsitellä asiaa. Muutoksenhallinnan parhaat ideat syntyvät usein parhailta työelämän ammattilaisilta, työntekijöiltä itseltään. •

yhteiskunta

Seuressa työskentelevien eläkeläisten rinki on vii-me vuosina laajentunut. Ilmiön takaa löytyy aina-kin kolme syytä: eläkeläisten osuus väestöstä on kasvanut, eläkeuudistuksen myötä vanhuseläk-keellä olevilta poistuivat tulorajoitukset ja lisäksi Seure on aktiivisesti markkinoinut keikkatyön mahdollisuutta juuri eläkeläisille.

Ja onhan olemassa vielä neljäskin syy. Tänä päivänä eläkeläiset ovat varsinaisia harmaita puu-mia, joille varhaisaamun uintikierroksen jälkeen maistuu vielä päivä keikkatyössä.

Työelämässä osittain kiinni pysymiselle on nyt saatu myönteistä vastakaikua myös tutki-muksista. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan osa-aikaisesti työelämässä jatkavat pysyvät ter-veempinä kuin kokonaan kotiin jäävät eläkeläiset. Työssäkäyvillä eläkeläisillä oli paitsi vähemmän fyysisiä sairauksia myös virkeämpi mieli. Työn positiiviset vaikutukset näkyivät erityisesti heillä, jotka jatkoivat oman alan töissä. (Yle.fi Uutiset 14.11, Terveys ja hyvinvointi)

Jatkaako vaiko eiKynnyskysymys työssä jatkamiselle ei näyttäisi olevan työntekijän oma terveys vaan työyhtei-söön liittyvät tekijät. Suurimmaksi ongelmaksi ei niinkään muodostu kulumat tai muut vaivat vaan esimiestyöhön tai johtamiseen liittyvät tekijät, työpaikkakiusaaminen sekä muutoksenhallintaan liittyvät ongelmat.

Alati muuttuvassa työympäristössä ei iäk-käämmille työntekijöille ole kuitenkaan kriittisiä tekijöitä muutokset sinänsä. Sen sijaan ongel-maksi saattavat muodostua muutosten myötä syntyneet uudet toimintatavat, jos ne eivät ole linjassa perustyön ja työntekijöiden arvopohjan kanssa. Erityisen ongelmallisena se on nähtävä,

jos esimerkiksi tulostavoitteiden myötä iäkkääm-mät työntekijät eivät pysty tekemään työtänsä enää ammattietiikkansa mukaisesti. (Työssä jat-kamisen eväät, Kuntien eläkevakuutuksen raport-teja 2/2008)

Ikäsyrjinnästä puhutaan paljon varsinkin työnhaun ja irtisanomisten yhteydessä. Vanhem-mat työntekijät ovat kuitenkin pääosin tervetul-leita jäämään työyhteisöihin. Kunta-alan työsyke 2009 tutkimuksen mukaan 60 prosenttia työnan-tajista suhtautuu myönteisesti työntekijän työssä jatkamiseen vielä yli eläkeiän.

Kun tarkastellaan kunta-alan senioreiden työ-hyvinvointia yleisellä tasolla, nähdään että asiat ovat kohtuullisella mallilla. Kunnissa työpaikan ilmapiiri koetaan parhaimmaksi yhtäältä nuorten ja toisaalta juuri ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi työn henkisen raskauden osalta tilanne on myönteisin yli 54 -vuotiaiden keskuudessa. (Kuntien eläkevakuutuksen raport-teja 5/2008)

Keikkatyössä omat erityispirteetTutkimukset tarkastelevat useimmiten asiaa va-kituisessa työsuhteessa jatkamisen näkökulmasta. Keikkatyössä jatkavat eläkeläiset eivät tule tutki-musasetelmissa vielä esille omana ryhmänä.

Jotain osviittaa tulokset kuitenkin antavat. Voimme olettaa, että myös keikkatyössä jatka-minen edellyttää, että työssä ollaan voitu hyvin eläkkeelle lähtiessä.

Keikkatyössä on omat erityispiirteensä. Mikä juuri keikkailusta tekee niin kivaa, että sitä jakse-taan tehdä eläkkeelläkin? Aiheen ja kuuman kah-vipannun äärelle kerääntyi marraskuisena iltana viisi asiantuntijaa. •

Vähemmän töitä, enemmän vapaa-aikaaEi ole pitkä aika siitä kun eläkkeelle lähdettiin, ja siellä pysyttiin. Tänä päivänä tilanne on aivan toinen. Eläkeläisten riveistä löytyy merkittävä työvoimavaranto, tulevaisuudessa vielä merkittävämpi. Heissä yhdistyy hyvä työkokemus ja valtava elämänkokemus. Usein pohditaan vain miten ikääntyvät saataisiin pysymään töissä. Pitäisikö miettiä myös mikä heidät saisi palaamaan työelämään? Ehkä joustava yhdistelmä töitä ja luppoa.

16

miehet (tuhansia)naiset (tuhansia)

Lähde: Tilastokeskus Jarmo Partanen

TEKSTI VIRVA SUIKKANEN

Tulevaisuuden eläkeläisyys:

17

Hetkonen, eikö sen pitänyt mennä niin että eläkkeellä viitataan kintaalla työ-elämälle ja keskitytään niihin juttuihin, joita ei ikinä ehtinyt tai jaksanut tehdä työn ohella. Viisi keikkailevaa eläkeläistä, jotka Keikka-lehti pyysi keskustelemaan aiheesta, ovat toista mieltä.

Toki vapaa-aika on keikkatyötä teke-välle eläkeläiselle kultaakin kalliimpaa. Tietyt asiat voittavat kirkkaasti työnteon. Haastateltavat mainitsevat tällaisiksi esi-merkiksi lapsenlapset. Sielua ja ruumista tuuletetaan myös naisporukalla teatterissa ja taidenäyttelyissä, tekemällä vapaaeh-toistyötä ja koiran kanssa puuhastelemal-la. Vanhalla iällään myymälätyön päivä-kotiin vaihtanut Anneli Salo kiteyttää asian, ”Omasta jaksamisesta huolehtimi-nen heijastuu muihinkin”.

Kaikki viisi hehkuttavat keikkailun hyviä puolia. ”Keikkaillessa tapaa ihmi-siä, tuttuun työkohteeseen on helppo mennä ja keikkailu on aivan eri asia kuin täyden viikon paahtaminen”, pohtii las-tenhoitajan töitä koko elämänsä tehnyt Merja Joensuu. ”Minullekin on tärkeää että saa tehdä töitä voimavarojen mukaan ja arvostan myös säännöllistä päivätyötä”, lisää Anneli Salo. Vastapoolina on tietys-ti se, että aivan vieraaseen työkohteeseen saattaa olla vaikea mennä, joutuu selvit-tämään kaiken siitä alkaen mitkä vant-

tuut kuuluvat millekin lapselle. Joskus elämäntyönsä alalla tehnyt taas saa ohjeistusta kädestä pitäen, mikä saattaa tuntua loukkaavaltakin. ”Sellai-sessa tilanteessa olen joskus sanonut, että kyllä tämän työn on 30 vuodessa oppi-nut”, ruokapalvelutyöntekijä Tuula Hyy-tiäinen kertoo.

Naisten puheista kuultaa läpi se, että kun töitä on tehty koko ikä, niin on vaikea jäädä vain lepäämään laa-kereilleen. ”Työ on parasta lääket-tä”, myöskin liike-elämästä päiväko-tiin siirtynyt Marja-Liisa Kantola toteaa. Raha ei siis mitä ilmeisimmin ole ainut syy tehdä keikkoja. ”Vaikka saahan siitä mukavan lisän tienesteihin”, mietis-kelee lastenhoitaja Tuula Kurki. Marja-Liisa Kantola pohtii taloudellista puolta myös pelkästään keikkatyötä tekevän kannalta, ”Onhan keikkailu epävarmem-pi tulon lähde kuin vakityö, mutta meillä eläkeläisillä ei ole sitä ongelmaa”.

Vanhoja aikoja ja töitä nämä naiset eivät tunnu kaipaavan. ”On kunnissa tehtävä työ toki muuttunut kiireisem-mäksi, silti tuntuu ihan hyvältä että oma tytär on kuntasektorilla. Haasteita löytyy hyvässäkin mielessä.”, pohdiskelee Tuula Hyytiäinen. Yksityiseltä sektorilta kunta-maailmaan loikanneet eivät ole myöskään jääneet ikävöimään mitään vanhasta työs-tään. ”Tämä on uusi elämä”, toteaa An-neli Salo. •

”Uusi elämä”

17

TEKSTI HEIDI KANGAS KUVAT VIRVA SUIKKANEN

18

PALKANMAKSUAIKATAULU09-10PALKANMAKSUAIKATAULU09-10PALKANMAKSUAIKATAULU09-10

EpävirallisetEpäviralliset

joulu

tammi

1.–15.12. ke 16.12. to 31.12.

16.–31.12. ma 4.1. pe 15.1.

1.–15.1. ma 18.1. pe 29.1.

16.–31.1. ma 1.2. ma 15.2.

helmi

1.–15.2. ti 16.2. pe 26.2.

16.–28.2. ma 1.3. ma 15.3.

maalis

1.–15.3. ti 16.3. ke 31.3.

16.–31.3. to 1.4. to 15.4.

Täyt

ä tu

ntili

stat

aj

alta

:

Tunt

ilist

aSe

ures

sa

viim

eist

ään:

Palk

kapä

ivä:

Palkanlaskijat:

Palveluala 09 310 88008

Päivähoito-ja nuorisoala09 310 88099

Terveydenhuoltoala 09 310 88066

Toimisto- ja opetusala09 310 88010

Työmatkasetelit keväälle 2010Tulevan kevään työmatkasetelit ovat nyt haetta-vissa. Jos tarvitset setelit käyttöösi heti tammi-kuun alusta lähtien, täytäthän hakemuksen jou-lukuun aikana. Työmatkaseteleitä voit hakea täyttämällä sähköisen hakulomakkeen Keikka-netissä tai palauttamalla täytetyn lomakkeen Seuren palvelupisteeseen. Työmatkasetelit pos-titetaan sinulle kotiin.

Työmatkasetelit kuuluvat työsuhde-etuihisi, jos työsopimuksesi kestää yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta ja työskentelet viikoittain vähintään 20 tuntia.

Lisätietoja saat Keikkanetistä tai henkilöstökon-sulteilta sekä osoitteesta www.ytv.fi

Vir

allis

et

leikkaa talteen18

ONKO SIELLÄ REIPPAITA LAPSIA?

TÄÄLLÄ ON.

Ma Suljettu Ti–Ke 14.00–20.00 To–Su 10.00–20.00 Ajo-ohjeet ja lisätiedot www.huimala.

Tällä lipukkeella koko perheen

sisäänpääsy Huimalaan -20%

Voim

assa

28.

2.20

10 a

sti.

leikkaa talteen

!Repäisetalteen

katkoviivaa pitkin !

Uusi verokortti SeureenVuoden 2010 verokortit tulevat voimaan 1.2.2010. Verovirasto lähettää uudet verokor-tit asiakkailleen tammikuun aikana. Toimitat-han uuden verokorttisi Seureen hyvissä ajoin. Verokortin voi tuoda Kampin palvelupisteeseen tai postittaa osoitteeseen PL 650, 00099 Hel-singin kaupunki.

Seuren aukioloajat vuoden vaihteessaPuhelinpalvelu ja Kampin Palvelupiste:

Jouluaaton aatto 23.12. palvelemme normaalisti.

Jouluaatto 24.12. olemme kokonaan suljettu.

Välipäivät 28.-31.12. palvelemme normaalisti.

Espoon ja Vantaan Palvelupisteet suljettu 23.12.-10.1. välisen ajan.

Tällä kupongilla -20 % alennus yhdestä

vapaavalintaisesta tuotteesta pääkaupunkiseudun myymälöissämme.Kuponki on voimassa 31.1.2010 saakka.

Palauttamalla kupongin myymäläämme osallistut

myös GoreTex Windstopper -fl eecen arvontaan.

Arvonta suoritetaan 22.1.2010, voittajalle ilmoitetaan puhelimitse.

Nimi_________________________

Puhelin _______________________

www.imagewear.fi

Arvoisa Asiakas!Tällä kupongilla saat 10% alennusta teeostoksesta ennen

28.2.2010.

Tervetuloa Puotiimme Fredrikinkatu 55, Helsinki

Auki ma-pe 11-20, la 12-18

su suljettu

Miten voin ilmoittautua Seuressa muiden yksiköiden keikkalaiseksi? Pitääkö täyttää uusi hakemus net-tisivuilla?

Seure vastaa: Ei tarvitse. Suosittelemme ottamaan yhteyttä suoraan sen toimialayk-sikön henkilöstökonsultteihin, jonka keikka-töistä on kiinnostunut. Joissakin nimikkeissä riittää, että haastattelu tehdään puhelimitse toisissa nimikkeissä edellytetään, että keik-kalainen tulee vielä uuteen haastatteluun ja perehdytykseen. Mutta uutta hakemusta ei siis tarvitse enää täyttää. Kaikki yksiköt Seuressa käyttävät samaa henkilötietojär-jestelmää

Voisiko ilmoituksen rikostaustaot-teen vanhenemisesta saada auto-maattisesti?

Seure vastaa: Lähitulevaisuudessa kyl-lä. Olemme rakentamassa järjestelmää, joka lähettää keikkalaiselle automaattisesti tekstiviestin neljä viikkoa ennen rikostaus-taotteen vanhenemispäivää. Palvelu tulee käyttöön keväällä 2010. Tiedotamme siitä silloin lisää.

Miksi kaikissa keikkakohteissa ei ole keikkalaisten tavaroille va-rattua lukollista säilytystilaa?

Seure vastaa: Näitä viestejä saatuam-me, olemme vieneet asiaa eteenpäin tilaa-jille päin ja muistuttaneet sen tärkeydestä. Onneksi suurimmassa osassa keikkapai-koista asia näyttää olevan kunnossa.

ihmettä?

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi

Palautetta voit antaa myös palvelupisteissämme.

Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi leff alippua snackseineen.

Keikkalehden 3/2009 arvonnan voitti Eila Törmä, Helsinki. Mukavaa leff ailtaa!

Mitä ihmettä -palstalla julkaistaan Keikka-lehden lukijoiden palautteita Seureen ja keikkatyöhön liittyen. Kirjoitukset kannattaa pitää lyhyenä, mak-simissaan noin 500 merkin mittaisina. Mukaan pitää liittää Seuren käyttöön kirjoittajan yhteystiedot (nimi ja puh.nro). Julkaistuista kirjoituksista ei makseta palkkiota.

Palautteen voit lähettää osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi tai Seure/Viestintä, PL 650, 00099 Helsingin kaupunki.

19

Lähetä palautetta! viestinta.seure@hel.fi

palautetta

Miksi päiväkodeissa laitetaan keikkalaisia niin kutsuttuihin ääri-vuoroihin (esim. klo 17.00 saakka), vaikka se on sekä vanhemmille että lapsille välillä hämmentävää jättää tai hakea lapsi vieraan ihmi-sen hoidosta?

Seure vastaa: Asiakas tekee tilauksen aina paikkaamaan poissaolevaa työnteki-jää ja täten myös hänen työvuoroonsa. Päi-väkodit sovittelevat työvuoroja parhaansa mukaan, mutta aina ei siirtäminen onnistu. Sairausloman sijaisen tarve tulee esimer-kiksi useimmiten niin viime tingassa, ettei omalla henkilökunnalla ehkä ole mahdolli-suuksia vaihtaa työvuorojaan. Pääsääntöi-sesti päiväkodeissa äärivuorolaisen parina on aina joku talon omasta väestä, jolloin lasten tullessa päiväkotiin ja lapsia haetta-essa päiväkodista voi aina kääntyä myös vakihenkilökunnan puoleen. Samoissa koh-teissa usein keikkailevat seurelaiset tulevat myös nopeasti vanhemmille ja lapsille tu-tuiksi.

Havainnekuva

Oi kuusipuuKiitos kaikille keikkalaisillemme kuluneesta vuodesta! Taittele tästä itsellesi säihkyvä kuusipuu joulunajan iloksi.Hyvää alkavaa vuotta 2010!Toivottaa, Seuren väki

Tähän liimaa

Tähä

n lii

maa

leik

kaa m

usta

a kat

kovii

vaa p

itkin

leikkaa mustaa katkoviivaa pitkin

Tähä

n lii

maa

Tähä

n lii

maa

Tähä

n lii

maa

Taita

val

kois

ten

katk

oviiv

ojen

kohd

alta

nuol

en o

soitt

amaa

n

suun

taan

Taita

val

kois

ten

katk

oviiv

ojen

kohd

alta

nuol

en o

soitt

amaa

n su

unta

an

1.

2.

3.

Taita

val

kois

ten

katk

oviiv

ojen

kahd

alta

nuo

len

osoi

ttam

aan

suun

taan

Taita valkoisten

katkoviivojen

kahdalta nuolen

osoittamaan

suuntaan

1. Leikkaa kuusipuu irti katko-viivoja pitkin.

2. Liimaa puoliympyrän suorat reunat valkoisen alueen verran limittäin, jolloin puusta muodos-tuu kartio.

3. Taita “jalat” ohjeen mukaan ja liimaa osien reunat toisiinsa, jol-loin niistä muodostuu myös yksi yhtenäinen kartio.

4. Säädä puun korkeus sopivaksi ja aseta se pöydällesi keikku-maan.

Liimaa osa

t reunoist

a toisi

insa

site

n, e

ttä v

alko

iset

alue

et p

eitt

yvät

.

Liim

aa p

unai

nen

reun

a va

lkoi

sen

pääl

le, jo

llo

in puusta muodostuu kartio