1TRAIVI 23 • 2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI • KESÄNUMERO 23/2015

TRAIVI

Kpedulle menestystä Taitaja-kisoista, s. 3

Tilinpäätös 2014 ja lähivuosien talouden näkymät, s. 4

Kampushallin vihkiäistilaisuus, s. 14

2 TRAIVI 23 • 2015

Kpedu 20 vuotta 1.8.2015 – miten siitä eteenpäin?

PÄÄKIRJOITUS

www.kpedu.fi

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstölehti ISSN 1796-4520

Lehden 23. numero: toukokuu 2015Painos: 200 kplJakelu: Koulutusyhtymän luottamushenkilöt. Pdf-muotoinen lehti löytyy osoitteesta www.kpedu.fi.Päätoimittaja: Liisa SadeharjuToimittajat: Jussi Wiirilinna ja muut kirjoittajat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tulosalueilta.Taitto: Eeva Huotari ja Krista Gustafsson Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy

Seuraava Traivi ilmestyy joulukuussa 2015.

Sisältö

Pääkirjoitus 2

Kpedulle menestystä Taitaja-kisoista 3

Tilinpäätös 2014 ja lähivuosien talouden näkymät 4

Kuraattori, YTT Rauno Perttulan haastattelu 5

Innostuminen, luovuus, hulluus ja kokeilukulttuuri 6

Projektitoiminnan kuulumisia 7

Henkilöstöasioita 8

Kansainvälinen toiminta 10

Laatujärjestelmän itsearvioinnin toteutus ja tulokset sekä kestävän kehityksen arviointi 11

Ammattiopiston mennyttä ja tulevaa 12

Jarmo Patana – Kälviän Virtasista Los Angelesiin 13

Kampushallin vihkiäistilaisuus ja Yrittäjyyspolku-hanke 14

Toimipaikoissa tapahtunutta 15

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän 20-vuotisjuhlavuosi on alkanut mie-lenkiintoisissa merkeissä. Toisen asteen

koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta koskevat lait kariutuivat maaliskuussa edel-lisen eduskunnan äänestyksissä. Tätä kirjoit-taessani kevään eduskuntavaalien jälkeiset uuden hallituksen muodostamisen ja hallitus-ohjelman laatimisen neuvottelut ovat hyvässä vauhdissa. Valtiontalouden säästötavoitteet ovat edelleen olemassa. Mitä se vaikuttaa am-matilliseen koulutukseen, selviää sen jälkeen, kun uusi hallitus on konkretisoinut tavoitteita hallitusohjelmaksi.

Strategiatyö etenee jo tulosalueilla – mikä on strategian olennainen merkitys ja tarkoitus

Vaikka valtakunnan tapahtumat hiukan siirsivät Kpedun strategiatyön yhteistä käyn-nistämistä, niin strategiatyötä on kuitenkin jo aloitettu kaikilla kolmella tulosalueella: Aikuiskoulutus on projektoinut ja toteutta-nut omaa strategiasuunnittelua. Ammatti-opistossa OPS-uudistus ja osaamisperustei-suuden soveltaminen ovat olleet keskiössä. Konsernipalvelujen osa-alueiden strategian suuntaviivoja on pohdittu alustavasti. Lisäksi luottamushenkilöorganisaation arviointi ja kehittäminen sisältyvät kuluvan valtuusto-kauden (2013–2016) tavoitteisiin.

Kpedun strategiatyön eteneminen tar-kentuu kesän aikana. Keskeistä on tunnistaa sekä nykyiset vahvuudet että uudistumisen vaatimukset ja mahdollisuudet. Miten kitey-tämme tulevaisuudenkuvan, jossa laadukas koulutuksemme kasvattaa edelleen vetovoi-maansa? Mihin suuntaan alueen kehittymistä tukeva hanketoiminta painottuu? Kuinka pa-rannamme sisäistä palvelua ydintoimintojen parhaaksi? Mitä Kpedun strategia tarkoittaa käytännössä opiskelijoillemme, alueemme työelämälle ja sen menestykselle, opettajille ja kouluttajille sekä opetuksen tukipalvelujen henkilöstölle ja luottamushenkilöille? Strate-gia on merkityksellinen ainoastaan, mikäli se koskettaa jokaista ja kaikki voivat kokea to-teuttavansa sitä. Mikä on siis se yhteinen visio,

johon voimme kaikki sitoutua ja jolla viemme Kpedua eteenpäin seuraavat 20 vuotta? Kesän jälkeen etsimme näihin kysymyksiin vasta-uksia yhdessä ja juhlistamme myös Kpedun 20-vuotista taivalta.

Uusi OPS, osaamisperusteisuus ja haastava resursointikysymys

Ammatillisen peruskoulutuksen opetus-suunnitelmat uudistuvat elokuussa 2015. Opintoviikoista luovutaan ja siirrytään osaamisperusteisuuteen ja osaamispisteisiin. Uusi OPS edellyttää aiempaa enemmän ohjauksellisuutta, jolloin kokonaisresurssista osa varataan ohjauksellisiin toimiin. Tämä on opettajakunnassa herättänyt huolta opetuksen resursoinnista. Opetussuunnitelmauudis-tuksen kanssa samaan aikaan toimintatuotot niukkenevat edelleen, joten ollaan vaikean tilanteen edessä. Entistä tarkemmin arvi-oidaan sitä, että kaikissa perustutkinnoissa toimintatuotot riittävät toimintamenoihin, mikä edellyttää erityisesti pienten opiske-lijamäärien aloilla uusia toimintamalleja opetuksen järjestelyissä.

Turvallisuus ja hyvinvointi keskiöön

Lopuksi vielä muutama tärkeä, konkreettinen asia: Koulutusyhtymässä turvallisuuden koko-naisvaltainen edistäminen ja turvallisuuskult-tuuri on valittu yhdeksi keskeiseksi painopis-tealueeksi. Pelastussuunnitelmien päivitystyö on käynnistynyt toimipaikoissa. Syksyllä on tavoitteena laatia turvallisuusstrategia ja va-kiinnuttaa sen mukaiset toimintakäytännöt. Hyvinvoinnin osatekijöitä on paljon. On tärkeää tunnistaa opiskelu- ja työkunnon edistäminen koko yhteisössä. Syksylle toivon innokkuutta liikunnallisuuteen, terveisiin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen.

Lämpimät kiitokseni kuluneesta lukuvuodesta Kpedun henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Toivotan levollista kesää ja loistavaa Kpedun 20-vuotisjuhlavuotta!

Liisa sadeharju, johtaja

ENNÄTYKSELLISET 18 KPEDUN OPISKELIJAA TAITAJA-FINAALEISSA

3TRAIVI 23 • 2015

Kpedulle menestystä Taitaja-kisoista

Kpedun opiskelijat menestyivät erinomai-sesti Turussa toukokuussa järjestetyissä Tai-taja2015 – ammattitaidon SM-kilpailuissa saavuttamalla yhteensä seitsemän mitalia. Kultaa voitti Eeva Moilanen eläintenhoi-tolajissa. Hopeaa nappasivat Alina Metsä-Ketelä eläintenhoidossa, Sini Muhonen asiakaspalvelu ja myynti -lajissa ja Santeri Hietalahti kuljetuslogistiikassa. Pronssia saivat Milla Tuovinen eläintenhoidossa, Olli Kalliokoski automaatioasennuksessa ja Mika Kivijärvi CAD-suunnittelussa. Eläintenhoitolajissa Kannuksen toimipai-kan opiskelijat ottivat siis historiallisen kolmoisvoiton. Lisäksi Kpedun opiskelijat saavuttivat finaaleissa vielä yhdeksän piste-sijaa. Noin 1.800 nuorta pääsi semifinaali-vaiheeseen, joten jo Taitaja-finaaleihin sel-viytyminen oli siis erinomainen suoritus.

Kuisma Peuran valmennettava jälleen mitaleilla

Ammattiopiston lehtori Kuisma Peuran suojatti Mika Kivijärvi voitti pronssia CAD-suunnittelussa. Peuralla on jo reilun 15 vuoden kokemus Taitaja-toiminnasta. Menestystäkin on tullut, parhaimpana Robert Kiviniemen selviytyminen aina MM-kisoihin saakka. Ennen Kivijärveä Peuran kolme suojattia voitti hopeaa vv. 2012–2014. – Kilpailuun valmistautu-minen tapahtui tälläkin kertaa opiskelijan tieto- ja taitotasoa vahvistaen. Kisati-lanteessa Kivijärvi keskittyi rauhallisesti omaan tekemiseensä halliten hyvin myös kilpailujännityksen, Peura toteaa. Myös Kivijärven ongelmanratkaisukyky oli kohdallaan, mistä osoituksena johtopaikka ensimmäisen kisapäivään jälkeen. Peuran mukaan Kivijärvi teki kolmipäiväisessä kisassa maksimisuorituksensa, edellä ollut kaksikko oli yksinkertaisesti vielä parempi.

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

ENNÄTYKSELLISET 18 KPEDUN OPISKELIJAA TAITAJA-FINAALEISSA

Pietarsaarelainen Kivijärvi valmistuu Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta koneistajaksi tänä keväänä. Opiskelunsa loppuajan hän oli työssäoppimassa Cave-rionin kunnassapidossa, työpaikkanaan Al-holman saha. Peura on vakuuttunut siitä, että Taitaja-menestys on valtti Kivijärvelle myös työnhaussa. Kivijärven jatkosuun-nitelmat ovat selkeät: ensin armeijaan ja sen jälkeen Vaasan AMK:iin opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi.

TeksTiT: Jussi Wiikilinna Ja eeva HuoTari

Kokklan Glitterissä työskentelevä merkonomiopiskelija Sini Muhonen osallistui ensimmäistä kertaa Taitaja-kilpailuun sijoittuen toiseksi. Jo semifi-naaleissa Sini loisti hienolla tuloksella: 98/100 pistettä.

Työskentely myyjänä on antanut käytännön kokemusta asiakaspalvelu-tilanteista ja varsinkin kielitaito on vah-vistunut. Jännittävissä tilanteissa saattoi

puhe "tulvia", joten opettajan kanssa harjoiteltiin hidastamaan puhetta. Li-säjännityksen tehtäviin toi se, että ne suoritettiin headset-mikrofonit päällä.

Sini rohkaisee kaikkia osallistu-maan kilpailuun ensi vuonna.Taitaja-kilpailusta kun saa rutkasti käytännön kokemusta erilaisista tilanteista sekä esiintymisvarmuutta.

Sinillä on asiakaspalvelu- ja myyntityö hallussa

Kuva

: Kris

ta G

usta

fsso

n

Mika Kivijärvi, Olli Kalliokoski, Sini Muhonen, Milla Tuovinen ja Alina Metsä-Ketelä

4 TRAIVI 23 • 2015

TALOUS- JA HALLINTOJOHTAJAN TEKSTI

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän vuosi 2014 toteutui talouden osalta hyvin. Tilikauden 2014 tulos oli

1.438.161 euroa positiivinen ja ylijää-mäksi muodostui tilinpäätöserien jälkeen 1.834.161 euroa. Yhtymän vuosikate oli 4,5 miljoonaa euroa, joka riitti hyvin 3,1 miljoonan euron poistoihin. Yhtymän ta-seasema parani hieman edellisestä vuodesta omavaraisuusasteen ollessa 58 %. Keski-määrin omavaraisuusaste kuntasektorilla on noin 60 % (v. 2013). Taseen ylijäämäksi muodostui n. 13,2 miljoonaa euroa.

Koulutusyhtymän toimintatuotot olivat 45,2 miljoonaa euroa, josta amma-

tillisen perustutkintokoulutuksen osuus oli tuloksellisuusrahoitus mukaan lukien 28,9 miljoonaa euroa. Toimintatuotot olivat talousarvion tavoitteen mukaiset, mutta niissä oli pudotusta edellisvuodesta n. 2,5 miljoonaa euroa. Vastaavasti toi-mintakuluissa oli saatu aikaiseksi säästöjä n. 2,9 miljoonaa euroa. Siten talous pysyi kunnossa toimintatuottojen romahduk-sesta huolimatta.

Koulutusyhtymässä on ollut talouden sopeuttamisohjelma käynnissä jo muuta-mia vuosia. Kun verrataan kustannuksia vuoden 2011 ja 2014 välillä, voidaan todeta, että kustannukset ovat pudonneet

Tilinpäätös 2014 ja lähi-vuosien talouden näkymät

n. 8,7 %, mikä tarkoittaa n. 4,2 miljoonaa euroa. Säästöjä on saatu aikaiseksi useilla eri alueilla, kuten palvelujen ostossa, vuokrissa ja tarvikehankinnoissa. Kustan-nukset ovat nousseet rahoituskustannusten ja poistojen osalta. Henkilöstön määrä on vähentynyt 93 henkilöllä verrattuna vuoteen 2011. Organisaatiouudistuksessa tehty johtamisjärjestelmän muutos ja päälliköiden määrän pieneneminen 52 henkilöstä 33 henkilöön on vähentänyt johtamisjärjestelmän kustannuksia 88.000 eurolla kuukaudessa, mikä vuositasolla tekee n. miljoona euroa.

Tilinpäätösvuosi TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muutos %11/14

Toimintatuotot 48 098 708 48 391 965 47 675 681 45 227 547 -6,0

Kustannukset

Henkilöstökustannukset -28 751 400 -29 828 797 -28 733 791 -27 308 495 -5,0

Palvelujen ostot -8 338 916 -7 620 195 -7 259 642 -6 124 641 -26,6

Aineet ja tarvikkeet -5 509 989 -5 088 051 -5 166 521 -4 756 356 -13,7

Avustukset -497 629 -490 894 -464 142 -482 428 -3,1

Vuokrat -1 467 981 -1 281 596 -1 144 692 -1 017 590 -30,7

Verot -397 034 -424 193 -419 964 -492 132 24,0

Muut kulut -521 014 -201 092 -215 757 -279 218 -46,4

Rahoitus -49 949 -146 191 -235 660 -259 169 418,9

Poistot -2 416 821 -2 555 068 -2 755 258 -3 069 462 27,0

Kustannukset yhteensä -47 950 733 -47 636 076 -46 395 427 -43 789 490 -8,7

Tuotot ja kustannukset 2011–2014

Alkuvuosi 2015 on lähtenyt kohtuullisen hyvin käyntiin. Talouden osalta ollaan ta-lousarvion tavoitteissa, mutta tulosennuste vuodelle 2015 on negatiivinen. Vuoden 2015 taloutta heikentää 100 opiskelijan vähennys järjestämisluvasta sekä hanketoi-minnan ja työvoimakoulutuksen määrära-hojen väheneminen. Toimintatuottoja on kertynyt ensimmäisen vuosineljänneksen n. 10,3 miljoonaa euroa, jonka perusteel-la voidaan odottaa enintään n. 42 – 43 miljoonan euron tuottoja koko vuodelta. Vuosien 2016–2017 rahoituksesta ei ole

valtakunnallisesti tehty vielä päätöksiä, mutta todennäköisesti koulutussektorin säästöt jatkuvat. Koulutusyhtymän opis-kelijamäärä laskee vuonna 2016 vielä 116 opiskelijalla vähentäen rahoitusta reilulla miljoonalla eurolla. Koulutusyhtymässä toteutetuilla uudistuksilla ja säästötoimen-piteillä on saatu kustannuksia alaspäin. Taloudellinen asema säilynyt hyvänä am-matilliseen koulutukseen kohdistuneista leikkauksista huolimatta.

jukka Penttinen, taLous- ja haLLintojohtaja

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2014

Johtoryhmä 18.2.2015 • Hallitus 5.3.2015 • Tarkastuslautakunta 7.4.2015 • YT-ryhmä 15.4.2015 • Valtuusto 15.4.2015

5TRAIVI 23 • 2015

Ohjaaja ja vaimo tärkeimmät voimavarat

Perttula kiittää erityisesti loistavaa ohjaa-jaansa, sosiaalityön professori Aila-Leena Matthiesia, joka jaksoi uskoa ja luottaa silloinkin, kun työskentelytahdissa oli toivomisen varaa. - Ratkaiseva merkitys väitöskirjan valmiiksi saamisessa oli vai-mon ja perheen antamalla tuella, sillä heiltä riitti tuiki tärkeää kärsivällisyyttä. Työn ohessa opiskelun on vaatinut koko perheeltä joustavuutta, pitkämielisyyttä, ymmärrystä ja sopeutumiskykyä.

Tutkimuskohteena oma työ

Perttula tutki väitöskirjassaan opiskelija-huollon sosiaalityötä eli käytännössä omaa kuraattorin työtään. – Tutkimuksen tu-loksena hahmottui poliittis-hallinnollinen koneisto, joka säätelee opiskelijahuollon ammatillisia käytäntöjä ja eri toimijoiden ammatillisia rajapintoja. Tutkimuskysy-mys liittyi myös opiskelijahuollon sosiaa-

lityön ammatilliseen erityisyyteen, jonka mahdollisuudet juontuvat tutkimuksen tulosten mukaan kriittis-reflektiivisen sosiaalityön traditiosta.

Motiivien tarkastelu kannattaa

Mikäli jatko-opiskelu kiinnostaa, Perttula antaa käytännön vinkiksi sen, että kaikkein ensimmäiseksi kannattaa pohtia perus-teellisesti omia motiivejaan. Löytyykö omaehtoista ja aitoa kiinnostusta jotakin tutkimusalaa tai tematiikkaa kohtaan. - Tohtorin tutkinnon suorittaminen aino-astaan tutkinnon vuoksi ei ole välttämättä päämäärään saakka kantava motiivi. Pert-tulan mukaan arkityön ohessa tapahtuvan jatko-opiskelun lisäksi kannattaa varata aikaa riittävästi myös harrastuksille ja levolle. - Liian tiukkaa aikataulua ei pidä itselleen asettaa.

Mielenkiintoa riittää

Väitöskirjatilaisuutensa jälkeen Perttula on käynyt luennoimassa ja puhumassa tutki-muksensa tematiikasta. – Yllätyksenä on tullut se, miten paljon ja laajasti tutkimus on herättänyt kiinnostusta. Elinikäisen oppimisen nimissä tohtori Perttula aikoo toki jatkaa edelleen opiskeluaan – esi-merkiksi ammatillisena täydennyskoulu-tuksena. – Tiedekin on varmasti jollain tavalla mukana. Perttula seuraa aktiivisesti myös tutkimusalaansa koskevaa tieteellistä keskustelua.

Kesälomasuunnitelmia

Tulevan kesälomansa aikana Perttulalla on perheineen tarkoitus ainakin matkus-tella. Lisäksi hän aikoo lukea muutaman sellaisen romaanin, jotka väitöskirjakii-reiden vuoksi odottavat kirjahyllyssä vielä lukemista. Rauno Perttula haluaa kiittää kaikkia työkavereitaan hyvästä yhteistyöstä ja samalla toivottaa koko Kpedun henki-löstölle rentouttavaa kesälomaa, kun sen aika koittaa.

TeksTi: Jussi Wiirilinna

Tohtori Rauno Perttula: hyvä ohjaus ja perheen tuki ratkaisun avaimina

KURAATTORI, YTT RAUNO PERTTULAN HAASTATTELU

Rauno Perttula väitteli aiheesta "Syrjäyty-mispuhe hallinnan strategiana opiskelija-huollon sosiaalityössä". Vastaväittäjä toimi yliopistonlehtori VTT Erja Saurama Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Aila-Leena Matthies.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä vuodesta 2002 saakka ku-raattorina työskennelleen Rauno Perttulan sosiaalityön väitöstilai-suus järjestettiin 20.2. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa.

Koulutusyhtymän ensimmäisen johtajan Mauri Koivusen jälkeen Perttula on Kpedun historian toinen työntekijä, joka on yhtymässä työskentelyai-kanaan suorittanut tohtorin tutkinnon. Pitkä tie tohtoriksi toi mukanaan Perttulalle monenlaisia kokemuksia lisäten samalla myös hänen itsetun-temustaan.

6 TRAIVI 23 • 2015

AIKUISKOULUTUSJOHTAJAN TEKSTI

Innostuminen, luovuus, hulluus ja kokeilukulttuuri

Merkityksellisyys – yhdessä ja luovasti

Työssä viihtymisen kannalta olennaisinta on se, että työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä. Mikäli työllä on to-dellista merkitystä, se innostaa, mikä vuo-rostaan johtaa entistä parempiin tuloksiin. Pelkästään yksin ei kannata innostua, sillä yhdessä saadaan aikaan vielä enemmän. Tässä yhteydessä haastan kaikki Kpedun työntekijät miettimään tykönään, minkä vuoksi itse kukin meistä pohjimmiltaan innostuu työstään. Haastan koko henkilös-tön innostumaan yksin ja yhdessä – oikein urakalla. Siitäkin huolimatta tai ehkä juuri siksi, että kaikenlaisia haasteita suorastaan tulvii sisään ovista ja ikkunoista. Kuka innostuu toden teolla ensimmäisenä. Kun nimittäin oikein kunnolla innostuu, se aikaansaa luovia ratkaisuja.

Tekemällä oppii – taukojen eksponentiaalisuus

Luovat ajatukset juolahtavat useimmiten parhaiten mieleen epätyypillisissä tilan-teissa, kuten esimerkiksi juoksulenkillä, muiden harrastusten parissa tai muutoin ”vapaalla ajalla”. Ihan itsestään meistä ei kukaan luovia ratkaisuja keksi. Mikäli työssään miettii monimutkaisen haasteel-lisia asioita tietoisen päämäärähakuisesti, ratkaisun avaimen löytyminen on toden-näköisempää kuin se, että ei tekisi sitä lainkaan. Mitä jos käyttäisimme jokaisessa Kpedun tiimissä puoli tuntia viikossa innostumiseen ja uusien asioiden kehit-telyyn tai vallitsevien haasteiden ratkai-suun. Tässäkin tapauksessa pätee sanonta: tekemällä oppii. Aivojaan rasittamatta ei saa aikaan uutta. Viikoittain yksi tai kaksi kahvitaukoa totaalista pähkäilyä lisää koulutusyhtymässä vuorenvarmasti uusien koulutustuotteiden ja toimintatapojen kehittymistä eksponentiaalisesti.

Hulluimmista ideoista kokeilukulttuurin tielle – saa epäonnistuakin

Mikäli jonkun esittämä idea leimataan heti kättelyssä aivan hulluksi, niin se vasta onkin otettava tosissaan. Ainoas-taan ja vain kaikkein hulluimmat ideat

johtavat johonkin oikeasti uuteen. Joko vastustamalla tai kehittämällä edelleen tätä hullua ideaa saadaan aikaan useita luovia ratkaisuvaihtoehtoja. Kerätkäämme siis hulluimmat ideat pöydälle ja alkakaamme kokeilla niitä hetimmiten käytäntöön. Realisoikaamme uusi termi: kokeilukult-tuuri. Mitä jos emme enää perustaisikaan työryhmää kehittämään yhteistä, uutta asiaa, vaan sen sijaan kokeilisimme sitä saman tien. Kokeiluvaiheessa sallitaan myös epäonnistuminen. Koska kokeiltava asia ei nivoudu rahamääräisesti suureen hankkeeseen, mahdollisen epäonnistu-misen mukanaan tuomat riskit ovat siksi suhteellisen pienet. Kokeiluista kannattaa tiedottaa monipuolisesti. Kokeilun myötä opimme myös toisiltamme.

Omalla riskillä

Siltä varalta, että joku kysyy, kuka päättää kokeilun aloittamisesta, edetkäämme omalla riskillä – ilman Dynasty-päätöstä. Olisiko tämä kokeilemisen arvoinen juttu?

jarmo matintaLo, aikuiskouLutusjohtaja

Aikuiskoulutukseen kohdistuu lähivuosina suuria säästöpai-neita. Rahat siis vähenevät,

mutta silti entistä enemmän olisi saatava tulosta aikaiseksi. Miten näihin haasteisiin voidaan vastata. Sanoisin ykskantaan: innostumalla, luovuudella ja jopa suoranaisella ”hulluudellakin”.

Aikuiskoulutuksen kouluttaja Arto Alapiha onnittelee Jyrki Koukkulaa tuulivoimakoulutuksen teoriajakson suorittamisesta.

Kuva

: Sat

u Ka

ngas

-Vilj

amäk

i, N

orth

ern

Stor

ies

7TRAIVI 23 • 2015

EU:n ohjelmakausi vuosille 2014-20 on ollut käynnissä jo kohta puolitoista vuotta. Uuden oh-

jelmakauden rakennerahastohankkeita (ESR ja EAKR) on käynnissä KPEDU:ssa vasta muutamia, mutta useita on eri rahoittajien käsittelyssä tai idea-asteella odottamassa uusia käynnistyviä hakuja. Luonnonvara-alan koulutuksen ja kehit-tämisen kannalta maaseuturahaston ha-kujen käynnistyminen touko-kesäkuussa on myös merkittävä asia. Näyttäisi siltä, että ohjelmakausien vaihtuminen ei tällä kertaa aiheuttaisi niin suurta romahdus-ta projektitoiminnan osalta verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Silloinhan projektitoiminta notkahti todella voi-makkaasti, kuten oheisesta kuvasta nä-kyy. Tällä kertaa saimme hyödynnettyä paremmin mm. vanhan ohjelmakauden muista maakunnista palautuneita EU-rahoituksia käynnissä olleiden projektien jatkoaikoina ja lisärahoituksina. Toinen syy oli kansallisten valtionavustushank-keiden sekä kansainvälisyyshankkeiden tehostunut hyödyntäminen. Nämä ovat pienempiä opetuksen ja kansainvälisyyden kehittämishankkeita, joissa rahoittajina ovat lähinnä Opetushallitus sekä CIMO.

Vuoden 2015 osalta näyttäisi siltä, että tulemme jäämään hieman alkuvuoden

osalta jälkeen viime vuoden vastaavan ajankohdan euromääristä. Todennäköi-sesti ja toivottavasti uuden ohjelmakauden pääseminen täyteen vauhtiin oikaisee taas kurssin ja pääsemme taas normaalitasolle. Projektitoimintaa ei kuitenkaan toteuteta pelkästään rahoitusten takia. Tulokset ja projektitoiminnan antamat lisämahdolli-suudet KPEDUn ammatillisen koulutuk-sen vaikuttavuudelle tulee olla keskiössä. Projektitoiminnan volyymi euromäärillä ja henkilötyövuosilla mitattuna on kuitenkin lähes 10 % kokonaisuudesta. Koulutustoi-minnan rahoituksen vähentyessä olisikin huolehdittava siitä, että KPEDUn pro-jektitoiminta pysyisi myös jatkossa yhtä laajana ja vaikuttavana.

KPEDU:n organisaatiouudistus vaikutti monella tapaa myös projektitoimintaan. Raportointi ja taustalla olevat tietojärjes-telmät on uudistettu tukemaan v. 2014 alusta aloittaneiden tulosalueiden johta-mista ja toimintaa. Uutta projektirekisteriä voi käydä katsomassa osoitteessa prose.kpedu.fi. Sieltä saa pikaisen yleiskuvan projektitoiminnan laajuudesta ja tietoja yksittäisistä projekteista. Myös projekti-toiminnan ohjeistukset päivitettiin viime syksynä ja laadittiin myös suunnitelma uuden ohjelmakauden projektitoimin-nasta. Nämä asiakirjat ja tietojärjestelmät

löytyvät kaikki toimintakäsikirjan projek-titoimintaa koskevasta osiosta.

Organisaatiouudistuksen myötä usean meistä toimenkuvat muuttuivat ja myös projektitoiminnan johtamista ja toteutta-mista tuli osalle vahvemmin työtehtäviin mukaan. Nyt on sopiva aika pysähtyä tarkastelemaan, kuinka projektitoiminta on toiminut uudessa organisaatiossa ja tehdä tarvittavat muutokset, jotta voimme jatkossakin toteuttaa laadukkaasti ja vai-kuttavasti kehittämistehtäväämme koulu-tustoiminnan rinnalla. Projektitoiminnan organisointia koskeva selvitys valmistuu vielä ennen kesälomia.

Tässä vaiheessa on hyvä kiittää kaikkia KPEDUn projekteissa toimineita työn-tekijöitämme. Oli sitten kyse pienestä opiskelijoiden liikkuvuusprojektista tai sitten yli miljoonan euron laajuisesta ESR-hankkeesta, tehdään kaikissa arvokasta työtä. Toivottavasti jaksatte jatkossakin toteuttaa ja ideoida uusia hankkeita alueen ja asiakkaidemme hyvinvoinnin edistä-miseksi.

Hyvää kesää kaikille!

harri LundeLL, kehitysPääLLikkö

PROJEKTITOIMINNAN KUULUMISIA

Kpedun projektitoiminnan toteutuksen kustannukset vv. 2007–2014

7TRAIVI 23 • 2015

8 TRAIVI 23 • 20158

Henkilöstöraportti 2014 ja TOB-työyhteisökysely 2015

Koulutusyhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 521 työntekijää (v. 2013, 563 työn-

tekijää), joista 84,1 % oli vakituisessa työsuhteessa (v. 2013, 78,2 %). Kpedun henkilöstömäärän vähentyminen johtui erityisesti määräaikaisten työsuhteiden päättymisistä. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on hieman kasvanut edellisvuodesta. Vuonna 2014 osuus oli 55,7 % (v. 2013, 53,5 %)

Naisia on henkilöstöstä 61,2 ja miehiä 38,8 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2014 lopussa 48 vuotta. Vakitui-sen henkilöstön keski-ikä oli 48 v., 11 kk. Koko henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 49,5 %. Vanhuuseläkkeelle jäi 16 henkilöä.

Poissaolot vähentyivät

Vuonna 2014 poissaolot vähentyivät lähes kaikkien raportoitavien poissaolosyiden osalta. Ainoastaan palkattomien vapaiden osalta päivien määrä hieman lisääntyi. Palkattomissa vapaissa on mukana mm. pidempiä palkattomia virkavapaita. Sai-rauslomien ja tapaturmien sekä niihin

liittyvien poissaolopäivien määrä vähentyi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Saira-uspoissaoloja oli 8,2 työpäivää/henkilö-työvuosi.

Osaamista ja ammattitaitoa on kehitetty

Henkilöstön kehittämisessä pyritään siihen, että toiminnoittain osaaminen olisi ajantasaista ja kehittyvää. Koulut-tautumista seurataan ElbitSkillsHR-tietojärjestelmässä. Opetushenkilöstö on viime vuosina aktiivisesti kouluttautunut näyttötutkintomestariksi, pedagogisin opinnoin ja tutkintotasoaan parantaen. Vakituisten ja kelpoisten opettajien osuus opettajakunnasta on noussut, kuten myös muodollisesti kelpoisten opettajien osuus, joka on nyt 82,7 % opettajakunnasta (v. 2013, 72,5 %, v. 2012, 70,1 %).

TOB-työyhteisökyselyn vastaus-prosentti korkea

TOB-työyhteisökysely toteutettiin 13.1.–30.1. – ensimmäistä kertaa uuden organi-

saatiorakenteen mukaisesti. Vuoden 2014 henkilöstökyselyn vastausprosentiksi muo-dostui 71,94 %, mikä on kautta aikojen paras vastausprosentti Kpedussa. Tulok-sissa heijastuivat organisaatiouudistuksen tuomat muutokset ja haasteet sekä yt-neuvottelut. Tulosten perusteella tehdään henkilöstön kanssa kehittämissuunnitel-mat toimialoittain ja -paikoittain. Myös Kpedun johtoryhmä on käynyt kyselyn tuloksiin ja kehittämissuunnitelmiin pe-rustuvat keskustelut kaikkien toimialojen ja -paikkojen kanssa.

Vuonna 2014 Kpedun henkilöstö teki yhteensä 15 aloitetta. Henkilöstö osallis-tui menestyksellisesti SAKUn liikunta- ja urheilutoimintaan. Perinteiseen Kokkola City Run -tapahtumaan Kpedulaiset osal-listuivat jälleen aktiivisesti. Alkuvuodesta 2014 laadittiin koulutussuunnitelma sekä päivitettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-suunnitelma ja työsuojelun toimintaoh-jelma. Henkilöstöraportti löytyy kokonai-suudessaan Kpedun intran toimintakäsi-kirjasta kohdasta 2.2. henkilöstöraportti.

HENKILÖSTÖASIOITA

Kuva

: Tom

i Hirv

inen

Yhdeksänteen Kokkola City Run -tapahtumaan osallistuneita Kpedulaisia.

9TRAIVI 23 • 2015

Koulutussuunnitelma ja -korvaus edistävät ammatillista osaamista

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä tehdään lakisääteinen koulutussuunnitel-ma kalenterivuosittain. Koulutussuunni-telman perusteella työnantaja voi hakea koulutuskorvausta sillä edellytyksellä, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan edistäen siten työntekijän ammatillista osaamista. Koulutuskorvaus on työnantajalle talou-dellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia

järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta.

Koulutuspäiviä 731 – korvaus enintään kolmelta päivältä

Koulutuskorvausta haettiin ensimmäi-sen kerran tämän vuoden alussa vuoden 2014 koulutuspäivien pohjalta. Tiedot henkilöstön koulutuspäivistä saadaan ElbitSkills-HR-tietojärjestelmästä. Kor-vaukseen oikeuttavien koulutuspäivien kokonaismääräksi tuli 731, joista saatiin koulutuskorvausta yhteensä vajaat 15.000 euroa. Koulutuskorvauksen saa enintään

kolmelta koulutuspäivältä/työntekijä, ja sen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta.

Osaamisen kehittämisen keskei-siä teemoja

Tämän vuoden keskeisiä teemoja osaa-misen kehittämisessä ovat mm. osaamis-perusteisuuden kehittäminen, arviointi-osaamisen uudistumiseen liittyvät asiat, näyttötutkinto-osaaminen, tietojärjestel-mien tehokas käyttö, TVT-tekniikka, yh-teisöllinen opiskelijahuolto, turvallisuus, työsuojelu, hankinnat ja tiedonhallinta.

eLina sePPä-jokeLa, henkiLöstöPääLLikköö

Näyttötutkintomestarikoulutuksen suorittaneita Kpedulaisia.NTM-tutkinnon suorittamispäivä oli 15.4.

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

10 TRAIVI 23 • 2015

Lukuvuoden kansainvälisen liikkuvuuden luvut varmistuvat kesä-kuun lopussa, mutta jo nyt näyttää siltä, että Kpedun saapuvien ja lähtevien henkilöiden yhteismäärä nousee yli 400 henkilöön,

mikä ylittää hieman edellisvuoden vastaavan. Opiskelijoiden ulkomai-nen työssäoppiminen on pysynyt yli 100 henkilön tasolla. Saapuvia vie-raita on ollut runsaasti enemmän, mikä johtuu muun muassa Kannuksen suurista vierailijaryhmistä. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan kokousmatkoja on tehty tänä vuonna normaalia vähemmän.

Seuraavalle lukuvuodelle on tehty uusia apuraha-anomuksia. Peukut pystyyn, että hakemukset hyväksytään ja opiskelijoiden sekä henkilöstön matkoja varten saadaan apurahoja.

Sydämelliset kiitokset kaikille kansainväliseen toimintaan osallistuneille: yhteinen ponnistelu on tuottanut jälleen myönteisen tuloksen!

teija tuuniLa, kansainväLisen toiminnan PääLLikkö

PROJEKTIT

10

KANSAINVÄLISYYS

Margus Kallbergin kultasepänverstaassa Tartossa on ollut työssäoppimassa vuosittain 3 – 6 Toholammin toimipaikan opiskelijaa. Hopeasepänalan opiskelijoita on lähetetty Viroon jo kymmenen vuoden ajan. Tartolaiset KV-kumppanit ovat vuosien varrella ottaneet vastaan miltei 100 opiskelijaa Toholammilta. Huhtikuussa taitojaan kartuttamassa olivat opiskelijat Kirsi Sopo ja Minna Aksila.

Hyvinvointialan opettaja Sonja Aho oli työssäoppimassa norjalaisessa sairaalassa Talent-hankkeen apurahalla.

Kansainvälinen toimintaedellisvuoden tasolla

Hyvinvointialan opettaja Tiina Hartikainen oli työssäoppimassa espanjalaisessa vanhusten hyvinvointikeskuksessa ja seurakunnan päiväkerhossa. Kpedun henkilöstön muut ulkomaiset työssäoppijat ovat tänä lukuvuonna olleet Kari Kaasinen aikuiskoulutuksesta, Mats Löf liiketaloudesta ja Sari Huttunen Toholammilta. Talent-hanke rahoittaa henkilökunnan työssäoppimisvaihtoja.

Aikuisopiskelija Airi Aamuvuori oli Espanjassa työssäoppimassa. Työtehtäviin kuului valokuvausta muun muassa paikallislehdelle. Rahoitus matkaan saatiin Cube-hankkeesta.

11TRAIVI 23 • 2015

KANSAINVÄLISYYS ARVIOINTITOIMINTA VILKASTA TÄNÄ KEVÄÄNÄ

Laatujärjestelmän itsearvioinnin toteutus ja tulokset

Kymmenen arviointitilaisuutta – myös TOB osallisti

Laatujärjestelmän itsearviointi toteutettiin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä helmikuun alussa. Viikon aikana järjes-tettyihin kymmeneen arviointitilaisuuteen osallistui 54 henkilöstön ja sidosryhmi-en edustajaa. TOB-työyhteisökyselyllä osallistettiin henkilöstöä itsearviointiin laajemmaltikin, sillä siihen sisällytettiin viisi väittämää Kpedun laatujärjestelmästä.

Opiskelijat aktiivisina

Koko henkilöstöstä 359 työntekijää vastasi kyselyyn, jonka tulokset olivat osa Opetus-hallitukseen lähetettyä arviointia. Opis-kelijat laadunarvioijina -opiskelijakysely avattiin kaikkien opiskelijoiden saataville Wilmaan. Vapaaehtoiseen kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa 186 opiskelijaa.

Karvi ja ulkoinen arviointi

Kpedun johtoryhmä kävi läpi koko arviointidokumentaation, ennen kuin se lähti Oph:lle. Itsearvioinnin jälkeen

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi käynnisti laatujärjestelmien ulkoisen arvioinnin 35 koulutuksen järjestäjälle, joiden joukkoon Kpedu ei tällä kertaa valikoitunut.

Laatujärjestelmä pääosin hyvällä tasolla

Itsearvioinnin tulosten perusteella Kpedun laatujärjestelmän katsottiin olevan pääosin hyvällä tasolla. Joissain kohdin laatujär-jestelmä oli jopa edistynyt, mutta toki kehittämiskohteitakin löytyi. Keskeisim-mäksi kehittämiskohteeksi tunnistettiin työelämästä saatavan palautteen keruu ja sen hyödyntäminen. Itsearviointitilaisuuk-sissa kirjattiin esiin nousseet kehittämis-kohteet tulevan kehittämissuunnitelman laadinnan tueksi.

Kehittämistyö jatkuu myös Pohjoista laatua -koulutuksessa

Laatujärjestelmän kehittämistyö jatkuu itsearvioinnissa nousseiden kehittämiside-oiden perusteella. Kehittämissuunnitelma

sisältyy olennaisena osana muuhun vuosi-suunnitteluun. Osaa kehittämiskohteista työstetään jo Pohjoista laatua -koulu-tuksen kehittämistehtävinä. Tavoitteen mukaisesti laatukoulutuksen päätteeksi on edistetty työelämästä saatavan palaut-teen keruuta ja hyödyntämistä, arvioitu nuorten koulutuksen uusia opetussuun-nitelmia sekä konkretisoitu ja parannettu aikuiskoulutuksen nykyistä osiota toimin-takäsikirjassa.

Kestävän kehityksen arviointiKarvi ja oppimistulosten teema-arvioinnit

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuk-sen Karvin tänä keväänä toteuttamassa kestävän kehityksen oppimistulosten tee-ma-arvioinnissa selvitettiin, miten hyvin perustutkintojen perusteissa määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet on saavu-tettu ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Mukana Kpedun seitsemän perustutkintoa – myös opettajat pääsivät vaikuttamaan

Arviointi kohdistui niihin opiskelijoihin, jotka aloittivat koulutuksensa syksyllä 2012 ja valmistuvat tänä keväänä. Kpedun tutkinnoista arviointiin valikoituivat liiketalouden, rakennusalan, kone- ja metallialan, logistiikan, maatalousalan,

luonto- ja ympäristöalan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnot. Myös näiden tutkintojen opettajat pääsivät kertomaan näkemyksensä kestävän kehityksen toteu-tumisesta opetuksen sisällöissä ja ammat-tiopiston arjessa.

Kpedu-palaute tänä syksynä

Arvioinnin toisessa vaiheessa tarkasteltiin sitä, miten kestävän kehityksen arvot ja ta-voitteet ilmenevät koulutuksen järjestäjän toimintajärjestelmässä ja käytännöissä. Ar-viointi toteutettiin kokonaan sähköisesti. Kpedu saa Karvilta palautteen arviointitu-loksistaan tänä syksynä.

tekstit: niina Patrikainen, kouLutussuunnitteLija

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

12 TRAIVI 23 • 2015

UVA 2 JA 3T-HANKKEET

Työntäyteinen lukuvuosi on takana. Tulevan lukuvuoden suunnittelu on ollut työläs urakka Tutke-

uudistuksien ja rahoitusleikkauksien vuoksi. Samalla olemme viemässä läpi yh-tymäsuunnitelmaan sisältyvän tavoitteen mukaisesti opiskelijahallintojärjestelmän hyödyntämisen lukuvuosisuunnittelussa täysimääräisesti, mikä on vaatinut meiltä kaikilta uudenlaista ajattelutapaa ja sin-nikästä ongelmanratkaisuprosessia vaihe kerrallaan.

VALMA-koulutus alkaa elokuussa

Ammattistartti, Aikalisä ja Maahanmuut-tajien koulutus jäävät historiaan yhdistyen uudeksi VALMA-koulutuskokonaisuudek-si. Kpedun hakema järjestämislupaa saatiin OKM:ltä maaliskuussa. Opetussuunni-telmaa on pohdittu ennakkoon vuoden-vaihteesta lähtien varsinaisen kirjoitustyön alettua luvan saamisen jälkeen.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava VALMA-koulutus on tutkin-toon johtamatonta ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Vuoden kestävä koulutus on laajuudeltaan maksimissaan 60 osaamispis-tettä, ja siitä saa kuusi hakupistettä yhteis-hakuun. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutuk-seen hakeutumiseksi ja vahvistaa opiske-

lijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. VALMA-koulutukseen voi hakea 19.5.—21.7. osoitteesta Opin-topolku.fi. Senkin jälkeen kannattaa vielä tiedustella mahdollisia vapaita paikkoja ammattiopiston hakutoimistosta.

Enemmän työelämäläheisyyttä oppisopimuksilla ja uusilla yhteistyömuodoilla

Ammatillisen koulutuksen uudet rahoitus-lait eivät ole vielä tiedossa. Se on kuitenkin varmaa, että ensi vuonna Kpedun yksik-köpaikat laskevat 116 opiskelijapaikkaa. Valtakunnalliset signaalit viestivät siitä, että nuorten oppisopimuskoulutusta ja työelämäläheisyyttä toivotaan lisättävän. Toteutuakseen se vaatii opettajien entistä tiiviimpää kumppanuutta työpaikkojen, työnantajien ja työpaikkaohjaajien kanssa. Yhteisvoimin uusia ideoita kehittämällä ja suunnittelemalla voidaan lisätä käytän-nön yhteistyötä opiskelijoiden oppimisen hyväksi.

Kun opettajalla on toimivat suhteet sekä opiskelijaan että hänelle sopivaan työpaikkaan, opettaja voi olla aktiivinen osapuoli keskustelemaan oppisopimuksen solmimismahdollisuudesta. Oppisopimus on työnantajan ja työntekijän välinen kirjallinen määräaikainen työsopimus. Oppisopimus on opiskelijalle suotuisinta

viimeisenä opintovuotena, sillä silloin hänellä on yleensä tehtynä yhteiset tutkin-non osat (atto-opinnot) Oppisopimuksen solmiminen on win-win-tilanne: yritys saa tarpeisiinsa koulutettavan innokkaan nuo-ren työntekijän ja koulutuskorvauksen, kun taas opiskelija voi opiskella työehtoso-pimuksen mukainen palkan innoittamana.Ammattiopistossa on myös pilotoitu oppisopimuksen ennakkojaksoa, jonka ai-kana työnhakija eli opiskelija ja työnantaja voivat arvioida oppisopimuskoulutuksen edellytyksiä muutaman viikon. Ennakko-jakso ei perustu työsuhteeseen, joten siltä ajalta ei makseta palkkaa. Ennakkojakson kesto ja tavoitteet sovitaan aina yhdessä työnantajan kanssa.

Ammattiopiston vuosikertomus julkaistu

Keski-Pohjanmaan ammattiopiston juuri julkaistu vuosikertomus vetää onnis-tuneesti yhteen erinomaisen aktiivisen lukuvuoden 2014–2015. Rehtorina olen ylpeä ammattiopiston opintoalojen pää-tehtävän, kuten myös opetuksen tukitoi-mintojen kuvauksista sekä opiskelijoiden ammatillisesta kasvusta ja kehityksestä. Vuosikertomuksen sähköinen versio löytyy osoitteesta www.kpedu.fi.

Menneille päiville kiitos, tuleville tulkaa

sirkku Purontaus, ammattioPiston rehtori

Kuva

t: Ee

va H

uota

ri

AMMATTIOPISTON REHTORIN TEKSTI

Ammattiopiston mennyttä ja tulevaa

13TRAIVI 23 • 2015

SOTEN HENKILÖSTÖKYSELY HENKILÖSTÖASIAA

Kuva

: Sar

i Hilt

unen

JARMO PATANA – KÄLVIÄN VIRTASISTA LOS ANGELESIIN

13

Jarmo Patana – Kälviän Virtasista Los Angelesin Special Olympicsiin

Kokkolalaisen Jarmo Patanan lukuvuoden kestäneet opinnot Kälviän Kansanopiston Virtaset-ryhmässä ovat loppusuoralla, sillä päättäjäisjuhlat järjestetään 28.5. Patanan seuraava tähtäin siintää heinä-elokuun vaihteessa, jolloin hän osallistuu Los An-gelesissa järjestettäviin Special Olympics -kesämaailmankisoihin, lajinaan melonta.

Tavoite on selvä: kultamitali

Kansanopistossa järjestettävä Eväitä it-senäiseen elämään -linja on suunniteltu erityistä tukea tarvitseville. Jarmo Patanalle mieluisia aineita ovat olleet matematiikka ja liikunta sekä peilitunnit (Peili on mi-

Tämän kevään yhteishaussa Keski-Pohjanmaan ammattiopis-tossa oli haussa aloituspaikkoja 721 ja 27 tutkintoa, joihin haki 810 ensisijaista hakijaa. Yhtä aloituspaikkaa tavoitteli siten 1,12 ensisijaista hakijaa.

Suosituimmat koulutukset olivat Kannuksen eläinten-hoidon kennelpainotteinen koulutus sekä Kokkolan Ammattikampuksella jär-jestettävät logistiikan ja autoalan perustutkinnot. Yhteishaun opiskelijava-linnan tulokset julkaistaan aikaisintaan 11.6.

näkuvan, itsetietoisuuden ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen tähtäävä ohjelma.) Patana on tykännyt myös musiikista ja tanssimisesta. Parasta hänen mielestään ovat olleet hyvät kaverit ja opettajat, joita hän jää myös kaipaamaan. Virtaset-ryhmän opettajana on toiminut Sari Hiltu-nen ja luokka-avustajana Henna Sillanpää muiden aineopettajien ohella.

Patanan asettamalle kultamitalita-voitteella löytyy perusteltua katetta, sillä edellisissä Kreikassa järjestetyissä Special Olympicsissa hän voitti kaksi kultaa. Li-säksi kolmissa edellisissä kisoissa hän on melonut kolme hopeaa ja yhden pronssin. SM-kultaa Patana on voittanut neljä kertaa ja napannut lisäksi kaksi pronssia. Patana kuuluu Kokkolan Ladun joukkueeseen,

joka osallistuu tänä kesänä Suomi meloo -viestitapahtumaan. Alkukipinän me-lontaan Patanan sai aikanaan Kokkolan Elbassa järjestetystä tapahtumasta.

Melonnan lisäksi Patana harrastaa monipuolisesti muutakin liikuntaa: sauva-kävelyä, kuntosalilla käyntiä ja pallopelejä sekä myös pihatöitä. Melomisen vastapai-noksi hän soittaa rumpuja. Hyvä rytmitaju auttaa sekä melonnassa että rummuissa. Patama käy soittamassa rumpuja Kokkolan Rokkikoulussa. Hän on ollut rumpalina myös keikoilla. Sävelet ovat selvät myös jat-kossa, sillä Jarmo Patana aikoo hakea ensi syksynä Kälviän Kansanopistossa mahdol-lisesti alkavaan TaideVirtaset-ryhmään.

TeksTi: Jussi Wiirilinna

Kansanopiston päättäjäisissä Virtaset-ryhmä esittää soittaen ja laulaen Jarmo Patanan sanoittaman kappaleen Paineita.

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

14 TRAIVI 23 • 2015

KAMPUSHALLIN VIHKIÄISTILAISUUS JA YRITTÄJYYSPOLKU-HANKE

Edellisen hallituksen puolustusmi-nisteri Carl Haglund, joka vastasi myös liikunta- ja urheiluasioista

opetus- ja kulttuuriministeriössä, vihki puheensa myötä Kampushallin liikunta- ja monitoimitilana virallisesti käyttöön 30.3. järjestetyssä vihkiäistilaisuudessa.

Ministeri kiitteli Kampushallia liikun-tapaikkahankkeena modernin kompak-tiksi, eri käyttäjäryhmät huomioivaksi monikäyttöiseksi kokonaisuudeksi hyvien liikenneyhteyksien varrella. Tervetulosanat lausuneen Keski-Pohjanmaan koulutusyh-tymän hallituksen puheenjohtajan Timo Virolaisen mukaan vihkiäistilaisuuden järjestelyjen käytännön toteuttaminen oli onnistunut näyttö myös opiskelijoilta. Henkilökohtaisesti ja läheltä koko pro-sessia ideointivaiheesta valmistumiseen saakka seuranneena Virolainen kertoi olevansa Kampushallin toteutumisesta iloinen ja onnellinen niin opiskelijoiden, henkilökunnan, urheiluseurojen kuin vapaan kansalaistoimijoidenkin puolesta.

Kokkolan kaupungin liikuntatoimen-johtaja Lotta Nyqvist totesi puheessaan

Kokkolasta löytyvän kansalaisliikunta-mielessä erittäin aktiivisia urheiluseuroja yli 500 ohjaajineen, kuten myös liikunta-myönteisiä päättäjiä. Päätössanat lausunut Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju toivoi Kampus-hallista muodostuvan yhteisöllisen, liikun-nallisen ympäristön, jossa urheilukunnon ylläpitämisen ohella vaalittaisiin myös kulttuurikuntoa. Sadeharju lausui lopuksi sydämelliset kiitokset kaikille vihkiäisti-laisuuden ja -ohjelman suunnittelijoille ja käytännön toteuttajille sekä juhlapuhujille ja muille esiintyjille.

Tilaisuudessa esiintyivät myös Keski-Pohjanmaan Kansanopiston tanssilin-jan opiskelijat Siiri Salmenoja, Tuisku Toivonen ja Johanna Ryynänen sekä Keski-Pohjanmaan konservatorion Kajo 5 -yhtyeen muodostavat Tuomo Leppiniemi, Toni Ojanen, Anni Leppänen ja Benjamin Nylund sekä vakiosolisti Tanja Kauppilaa tuurannut Miia Saari. Juhlayleisölle esiin-tyi myös rap-artisti Uniikki, joka vielä myöhemmin heitti keikan myös Kpedun opiskelijoille. Juhlaohjelmaan sisältyi myös

videoesitys Kampushallin rakennusvaiheis-ta ja käytössä olevista tiloista, joihin pääsi halutessaan tutustumaan ennen vihkiäis-tilaisuuden alkamista.

TeksTi: Jussi Wiirilinna

Puolustusministeri Carl Haglund vihki Kampushallin virallisesti käyttöön

Yrittäjyyspolku-hanke käyntiin

Kpedun, Centria-ammattikor-keakoulun ja Uusyrityskeskus Firmaxin yhteinen Yrittäjyyspol-ku-hanke on yksi esimerkki uuden ohjelmakauden käynnistymässä olevista hankkeista. Tarkoitukse-na on lähteä rakentamaan uusia menetelmiä yrittäjyyskasvatuk-seen ja muodostaa Kpedun si-sälle uusi yrittäjyyspainotteinen väylä ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Hankkeen on tarkoitus alkaa elokuun alussa, ja projektipäällikkönä toimii Tuulikki Väänänen.

Kuva

: Riik

ka Jä

rvik

uona

Rehtori Sirkku Purontaus, yhtymäjohtaja Liisa Sadeharju, puolustusministeri Carl Haglund ja yhtymyhallituksen puheenjohtaja Timo Virolainen.

15TRAIVI 23 • 2015

OPISTOISSA JA YKSIKÖISSÄ TAPAHTUNUTTA

Haapasalo toistamiseen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n hallitukseen

Oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo on valittu toisen kerran peräkkäin Suomen Oppisopimus-koulutuksen järjestäjät ry:n hallitukseen kaudelle 2015–2016. Yhdistys parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä, edistää oppisopimus-opiskelijoiden, työn-antajien/yrittäjien ja koulutusorganisaati-oiden yhteisiä etuja sekä antaa koulutus-poliittisia lausuntoja.

Kannuksen juhlavuosi tapahtumia täynnäKannuksen toimipaikan opetus- ja koulutustoi-minnan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kunnioitettavat 90 vuotta. Juhlavuoteen sisältyy lukuisia eri tapahtumia, joista tähän mennessä on järjestetty hyvinvointitapahtuma opiskelijoille ja suuren suosion saavuttanut Metsä ammattina - sekä koiratapahtuma. Toukokuun lopussa on vuorossa perinteinen lasten Willi-päivä muun muassa trak-toriajeluineen, polkutraktoreineen, eläimineen ja lasten karaokeineen. Varsinaisessa 4.9. järjestet-tävässä pääjuhlassa yksi juhlapuhujista on MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Hyvinvointikampuksen Vuoden opiskelija Erkki Vähätiitto.

Perhon toimipaikan kotieläinopettaja Maarit Kärki (JJ Lasso -sonnin ”huutaja”) ja kunnallisneuvos Antti Hietaniemi (sonnin lahjoittaja). Sonnin lahjoitus tapahtui 20.5.

AMKE ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen vieraili Kpedussa 13.3. Vieressä johtaja Liisa Sadeharju ja yhtymähallituksen puheenjohtaja Timo Virolainen.

TOIMIPAIKOISSA TAPAHTUNUTTA

Kuva

: Sat

u To

ivon

en

Kuva

: Tar

ja K

anga

s

Kuva

: Riik

ka Jä

rvik

uona

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto muuttaa kesäkuun alussa uusiin tiloihin Talonpojankatu 6:een. Kuvassa ammattiopiston opiskelijoita, jotka olleet mukana rakentamassa tiloja, sekä aikuiskoulutusjohtaja Jarmo Matintalo, oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo, K-P:n LVI-suunnittelutoimisto Oy:n LVI-suunnittelija Jaakko Puputti, projektipäällikkö Veli-Matti Isoaho ja ohjaava erikoisammattihenkilö Uwe Schulz.

Kuva

:Eev

a H

uota

ri

16 TRAIVI 23 • 2015

Hyvää Kesää!

Lomarahan maksupäivä on

18.6.2015.

Ranskalaiset vaihto-opiskelijat Ales-sia Sforza ja Ophêlie Dolisy Grosbois Afasec -oppilaitoksesta ratsasta-massa Kaustisen maisemissa touko-kuussa.

Oulussa maaliskuussa järjestetyissä ammattiin opiskelevien SAKUstars-kulttuurikilpailussa Kpedun opiskelijoista Anssi Landin voitti kultaa lyömäsoittimis-sa ja Htoo Htoo Wah nappasi pronssia Talent-sarjassa. Hawa Sesay sai kunnia-maininnan yksintanssissa ja Jasu Virtanen yksinlaulussa.

Kpedun 11. salibandyturnausTurnauksen parhaista peliasuista palkittiin toiseksi sijoittunut lähihoitajaopiskelijoiden joukkue.

Ammattiopiston opiskelija Joni Appelgren ja lehtori Matti Varpaluoma sekä ammat-tiopiston vuoden työssäoppimispaikaksi valitun Koukkukuljetus Oy:n toimitusjohtaja Petri Huhtala.

Torstaina 21.5. vietettiin Johtamisen erikois-ammattitutkintoon ja Yritysjohtamisen eri-koisammattitutkintoon valmistavan koulutuk-sen päättäjäisiä. Kuvassa hymyilee iso joukko hyviä ja osaavia esimiehiä! Kuvassa oikealla kouluttajat Minna Frilund ja Ulla Kauppila

Virtasten taidenäyttely kirjastossaErihyvä-taidepajan ja Virtasten värikäs taidenäyttely oli esillä Kokkolan kaupun-ginkirjastossa 18.5.-29.5.

TOIMIPAIKOISSA TAPAHTUNUTTA

Kuva

:Eev

a H

uota

ri

Kuva

: Kris

ta G

usta

fsso

n

Kuva

: Eev

a H

uota

ri

Kuva

: Elii

sa K

oivu

kosk

i

Kuva

: Kris

ta G

usta

fsso

n