www.kaakkofestival.fi

kesän raikkain musiikkitapahtuma!

Musiikki ei tunne rajoja

Rakkaat musiikin ystävät, jälleen kerran koittaa se odotettu aika vuodesta, kun voimme kerääntyä yhteen nauttimaan hyvästä musiikista Kaakon Kamarimusii-kin parissa. Koko Suomi juhlii tänä vuonna satavuotista itsenäisyyttään. Me huomi-oimme tämän upea asian tämänvuotisen teemamme ”Musiikki ei tunne rajoja” vä-lityksellä. Täällä Kaakonkulmalla on runsaasti pitkäaikaista kokemusta yhteiselosta ra-japinnalla suuren itänaapurimme Venäjän kanssa. Tämän vuoden ohjelmistokokonai-suutemme tulee kauniiden sävelien myö-tä osoittamaan teille hyvät kuulijat, että musiikin yhdistävä vaikutus on voimakas. Se rakentaa rauhaa, luo turvallisuutta ja sitoo naapuruksia yhteen entistä voimak-kaammin. Tästä oiva osoitus on festivaalimme avajaispäivän kaksi konserttia Viipurissa, joka edelleen tuntuu meille niin kovin lähei-seltä kaupungilta. Siellä tulevat soimaan yhdessä niin Sibeliuksen, Kuulan kuin myös Tšaikovskin, Rahmaninovin ja Šostakovitšin sävelet. Toivotankin teille kaikille oikein erin-omaista viikkoa Kaakon Kamarimusiikin parissa. Uskallan myös luvata, että musii-kin ohella myös lämmin kesäsää tulee meitä täällä Virolahdella hellimään tänäkin vuonna!

Jukka Merjanentaiteellinen johtaja

Tien päästä löytyy helmi

Me virolahtelaiset, niin vakituiset kuin ke-säasukkaatkin odotamme jo tottuneesti Kaakon Kamarimusiikin tuloa. Neljän vuo-den kuluessa festivaali on vakiinnuttanut paikkansa niin kaakonkulman kesässä kuin ihmisten mielissäkin. Ilolla ja ylpeydellä saamme esitellä omaa tasokasta tapahtu-maamme ja toivomme, että vuosi vuodelta yleisöä saapuu konsertteihimme runsaslu-kuisemmin ja aina laajemmalta alueelta. Olemme vuosien varrella itse joutuneet lähtemään täältä muualle kulttuurielä-myksiä etsimään, mutta tilanne onkin nyt toinen: meillä on hieno ja vetovoimainen musiikkitapahtuma, joka kannattaa tulla kokemaan kauempaakin. Kun parhaillaan rakenteilla oleva E18 –tie pian valmistuu, musiikin ystävien on entistä helpompi ja nopeampi saapua tänne Virolahdelle. Tien päästä löytyy helmi: Kaakon Kamarimusiikki –festivaali ja kesäinen Kaakonkulma kau-neimmillaan. Tervetuloa!

Risto Kouki, puheenjohtaja, Kaakon Kamarimusiikki ry

2

LiputEnnakkomyyntipaikat:

Lippupisteen verkkokauppa (www.lippu.fi), puhelinpalvelu 0600 900 900 (1,98€/min+pvm, joka pvä klo 7-22) tai myyntipis-teet kautta maan.

Lippuja saa myös kaikista R-kioskeista ta-pahtumanimellä. Lipun hinta koostuu aina itse tapahtuman hinnasta sekä palvelu-maksusta. Hintaan lisätään myös toimi-tusmaksu, joka määräytyy toimitustavan mukaan. Lisätietoja Lippupisteen maksuista: www.lippu.fi

Infopiste VirojoellaKaakon Kamarimusiikin ja Virolahden mat-kailun infopiste, os. Virojoentie 15, avoinna 21.6. lähtien arkisin ma-pe klo 10-17 ja viikonloppuisin la-su klo 10-14.

KonserttipaikoillaTuntia ennen konserttien alkua ovella, jos vapaita paikkoja on jäljellä.

HinnatEdullisempi ennakkohinta 2.7.2017 asti. Osta liput ajoissa, säästät mukavasti!

Normaalihinta (ovelta-lippu) 3.7.2017 al-kaen. Alle 18-vuotiailla on konsertteihin vapaa pääsy lipun ostaneen aikuisen seu-rassa, jos vapaita paikkoja on (ei paikka-varauksia).

Kesällä 2017 myynnissä on myös festivaa-lipassi hintaan 150 €. Festaripassi sisältää kaikki Kaakon Kamarimusiikin konsertit. Festivaalipassin voit ostaa infopisteestä, Virojoentie 15, tai tilata osoitteesta info@kaakkofestival.fi.

YhteystiedotTaiteellinen johtaja Jukka Merjanenjukka@kaakkofestival.fi, 040 707 6938

Toiminnanjohtaja Siru Ahopeltosiru@kaakkofestival.fi, 040 519 2375

Vapaa-aikapalveluiden päällikkö Sari Rasisari.rasi@virolahti.fi, 050 389 2125

Matkailupäällikkö Anu-Leena Lintunenanu-leena.lintunen@virolahti.fi, 040 710 7302

Matkailuassistentti Miia Värrimiia.varri@virolahti.fi 040 710 7340

KÄ

SIO

HJE

LMA

N T

AIT

TO, K

UV

ITU

S JA

VIS

UA

ALI

NE

N IL

ME

RIIM

UR

AA

MI/

NU

NN

U H

ALM

ETO

JA

3

Konserttiohjelma 4.-8.7.2017(Liput: ennakkohinta 2.7. saakka / normaalihinta 3.7. alkaen)

Tiistai 4.7.2017, Viipuriklo 14 Musiikki yhdistää,

Aallon kirjasto, ohjelma 15 €, ovelta

SERGEI RAHMANINOV: Neljä preludia pianolle, Tuomas TurriagoJEAN SIBELIUS: Kuusi humoreskia viululle ja pianolle, Petteri Iivonen & Tuomas Turriago

FRANZ SCHUBERT: Jousitrio B-duuri, D471, Jukka Merjanen, Ilari Angervo & Tuomas Turriago

DIMITRI ŠOSTAKOVITŠ: Pianotrio nr 1 (Op.8) c-molli, Jukka Merjanen, Tuomas Ylinen & Tuomas Turriago

Konsertti alkaa venäläisin sävelin: Sergei Rahmaninov kirjoitti vuosina 1887-1917 yh-teensä 24 pianopreludia, jotka kattavat kaikki sävellajit. Hän sävelsi ne eri aikoina, eikä niitä ollut alun perin tarkoitettu yhte-näiseksi teokseksi tai suureksi projektiksi. Aikansa huippupianistina tunnettu Rahma-ninov esitti paljon itsekin preludejaan kon-serteissa, mutta ei koskaan enempää kuin neljä kerrallaan. Konsertissa kuullaan preludit Es-duuri op 23/6, c-molli op 23/7, G-duuri op 32/5 sekä g-molli op. 23/5. Konsertti jatkuu Jean Sibeliuksen vuon-na 1917 säveltämillä 2 humoreskilla, op 87, ja 4 humoreskilla (op. 89) vuodelta 1919. Sibelius tarkoitti kappaleet yhdek-si kokonaiseksi sarjaksi, mutta ne saivat kuitenkin erehdyksessä eri opusnumerot. Humoreskit ovat suomalaisen viulumusiikin kulmakiviä yhdessä säveltäjän viulukon-serton kanssa. Humoreskit ovat luonteel-taan erilaisia: Ensimmäinen on tanssillinen masurkka, toinen Paganinin tyylinen taitu-rikappale, kolmas humoreski on muistuttaa Gavottia, neljäs on tunnelmaltaan lyyrinen. Viides humoreski on jälleen virtuoosinen ja tunnelmaltaan kevyt, kun taas sarjan

päättävä kuudes humoreski on luonteel-taan herkempi ja sisäistynyt. (7,5 min) 19-vuotias Franz Schubert sävelsi wie-niläisklassismin perinteitä kunnioittavaa ja edelleen paljon esitettyä Jousitrioa B-duuri syksyllä 1816. Viululle, alttoviululle ja sellolle sävelletyssä triossa on vain kak-si osaa, ja niistäkin toinen, hidas osa jäi keskeneräiseksi. Ensimmäinen osa, Allegro, on sonaattimuotoinen, ja tunnelmaltaan selkeä ja lyyrinen, kehittelyjakso sisältää dramaattisempia ja voimakkaampia sävy-jä. Osa päättyy värikylläiseen kadenssiin. Toisesta, hitaasta osasta (Andante Sos-tenuto) valmistui vain osa, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1897. (20 min) Dimitri Šostakovitšin Pianotrio Nume-ro 1 (Op. 8) c-molli viululle, alttoviululle ja pianolle on säveltäjän oppilastyö vuodel-ta 1923. Sen viimeisteli myöhemmin hänen oppilaansa Boris Tishchenko. Teoksen al-kuperäinen nimi oli ”Póeme”, runo, mikä ku-vaa myös sen kaihoisan romanttisia sävyjä. Teoksessa on vain yksi osa, joka sisältää kirjon erilaisia tempoja ja tunnelmia. (13 min)

4

Tiistai 4.7.2017, Viipuriklo 19 Musiikki ei tunne rajoja

Pietarin-Paavalin kirkko, Viipuri, ohjelma 15 €, ovelta

TOIVO KUULA: Laulu & Aamulaulu alttoviululle ja pianolle, Ilari Angervo & Tuomas Turriago

TOIVO KUULA: Suru & Eteläpohjalainen kansanlaulu sellolle ja pianolle, Tuomas Ylinen & Tuomas Turriago

PJOTR TŠAIKOVSKI: Melodia & Valse-Scherzo viululle ja pianolle, Petteri Iivonen & Tuomas TurriagoJEAN SIBELIUS: Jousitrio g-molli,

Jukka Merjanen, Ilari Angervo & Tuomas YlinenDMITRI ŠOSTAKOVITŠ: Jousikvartetto nr 8, op 110,

Jukka Merjanen, Petteri Iivonen, Ilari Angervo & Tuomas Ylinen

Toivo Kuulalla oli merkittävä vaikutus Vii-purin musiikkielämässä, ja Viipuri muiste-taan myös kaupunkina, missä lahjakkaan nuoren säveltäjän elämä päättyi traagises-ti ampumavälikohtauksen seurauksena. Toivo Kuula keräsi vuonna 1907 Etelä-Poh-janmaan Kotiseutuyhdistyksen apurahan turvin 362 kansanlaulua ja 34 polskaa Pohjanmaalta, ja näiden pohjalta syntyi sävellyksiä eri kokoonpanoille. Konsertis-sa kuullaan eräitä kaikkein rakastetuimpia Kuulan sävellyksiä. Aamulaulu on Kuulan ensimmäisiä yksinlauluja, vuodelta 1905 ja se on sävelletty Eino Leinon runoon. Suru on sävelletty vuosina 1912-1913, ja se on osa 3 kappaleen teoskokonaisuutta (op.22) Tsaikovskin romanttiset, tunnelmalliset ja vuolaat sävelmät johdattavat ajatuk-set kansainväliseen, 1800-luvun Viipuriin, jossa venäläisen musiikin vaikutus oli mer-kittävä. Jean Sibelius sävelsi keskeneräiseksi jääneen ja harvoin soitetun Jousitrion g-molli, viulun, alttoviulun ja sellon kokoon-panolle vuosina 1893-1894. Triosta valmis-tui vain ensimmäinen, hidas osa (Lento), jossa on kuultavissa aihioita Finlandiasta.

Toisesta ja kolmannesta osasta on säilynyt vain osia (Allegro). Trio päättyy rauhalli-siin tunnelmiin; päätössävel yhdistää Sibe-liuksen nuoruuden teoksen Shostakovitsin tunnelmaltaan täysin toisenlaiseen jousik-vartettoon, jonka myötä ajatukset siirtyvät Viipurin historian raskaisiin vaiheisiin. (12 min) Eräiden tietojen mukaan Dimitri Šos-takovitš suunnitteli vaikeassa elämänvai-heessa itsemurhaa ja sävelsi Jousikvarte-ton nr 8 omaksi jälkikirjoituksekseen. Hän sävelsi kvarteton 3 päivässä, ja omisti sen fasismin, totalitarismin ja sodan uhreille. Teos sai kantaesityksen vuonna 1960 Le-ningradissa. Toisiinsa kiinnitetyt osat ovat: 1. Largo, 2. Allegro molto, 3. Allegretto, 4. Largo ja 5. Largo. Ensimmäisen osan avaa hidas, suunnattoman surullinen, useissa muissakin teoksissa esiintyvä DSCH-tee-ma, jota pidetään säveltäjän musiikillisena allekirjoituksena. Teema toistuu kaikissa kvartetin osissa. Kvartetista löytyy viittauk-sia säveltäjän muihin teoksiin, sinfonioihin, sellokonserttoon ja oopperoihin. (20 min)

5

Keskiviikko 5.7.2017, Virolahtiklo 13 Kaakon Kamarimusiikin

Alkusoitto

Viihtyisä avajaistapahtuma Johannes Takasen puistossa Virojoen keskustassa. Festivaa-

Keskiviikko 5.7.2017, Virolahtiklo 14 Sävelten Sampo

Sammontalo, Rantatie 2, Virojoki, 22,50 / 25 €MIHAIL GLINKA: Trio d-molli viululle, fagotille ja pianolle, Jukka Merjanen,

Bence Bogányi & Tuomas TurriagoDIMITRI ŠOSTAKOVITŠ: Sonaatti sellolle ja pianolle, d-molli, op 40,

Tomas Nuñez-Garcés & Liisa MalmivaaraLUDWIG VAN BEETHOVEN: Sonaatti viululle ja pianolle nr 9 op 47, ”Kreutzer”,

Janne Malmivaara & Liisa Malmivaara

Mihali Glinkan vuonna 1832 alun perin kla-rinetille, fagotille ja pianolle säveltämä trio on saanut lisänimen Pateettinen, ja sen osat ovat: I. Allegro moderato, II. Scherzo vivacis-simo – Trio, III. Largo ja IV. Allegro con spirit. Teoksessa yhdistyvät venäläiset kansansä-velmät Glinkalle ominaiseen tapaan raken-teellisesti wieniläisklassismiin ja tyylillisesti varhaisromantiikkaan. Siinä onkin kuultavissa kaikuja nuoren Beethovenin tuotannosta. Li-sänimensä teos lienee ansainnut puhaltimien tunteikkaista melodioista erityisesti hitaassa osassa. (17 min) Vuonna 1934, keskellä parisuhdekriisiä sävelletty d-mollisonaatti on Dimitri Šos-takovitšin varhaisia kamarimusiikkiteoksia. Sonaatin osat ovat I - Allegro non troppo, II-Allegro, III-Largo ja IV-Allegro. Ensimmäi-nen osa tarjoaa kuulijoille toisiinsa lomittuen niin laveita, koskettavia teemoja kuin myös intensiivisiä rytmejä. Osan lopussa säveltäjä hylkää itselleen ominaiseen tyyliin perinteet epätavallisella pianissimo-osalla, jossa kaikki soi kuin hidastetusti. Nopea osa Allegro on luonteeltaan energinen, levoton ja keveä; kolmas hidas osa puolestaan tunnemaltaan sisäänpäin kääntynyt ja syvällinen. Sonaatin

päättää rondomuotoinen, värikylläinen, rie-mukas Allegro. Beethovenin Kreutzer-sonaatti on yksi ka-marimusiikin kulmakivistä. Soittajilta paljon vaativa teos on sonaatiksi epätavallisen pit-kä. Sen kolme osaa ovat tunnelmiltaan hyvin erilaisia: ensimmäinen raivoisa, toinen mie-tiskelevä ja kolmas täynnä elämäniloa. Osat ovat: 1.Adagio sostenuto – Presto, 2.Andante con variazioni ja 3.Presto. Ensimmäisen osan avaa hidas johdanto-osa, jonka tunnelma tummenee asteittain ja päättyy lopulta ah-distuneeseen lopukkeeseen. Toinen osa muo-dostaa selkeän kontrastin ensimmäisen osan tummille sävyille. Sen rauhaisaa pääteemaa varioidaan viidellä muunnelmalla. Seesteinen tunnelma rikkoutuu virtuoosisella ja eloisalla kolmannella osalla, joka päättyy pääteeman paluuseen. (43 min) Taiteella ei ole rajoja. Konsertin alussa kuultu Mihail Glinka saattoi saada vaikutteita yhtä hyvin kotimaastaan kuin Keski- ja Ete-lä-Euroopan klassismista. Ludwig van Beet-hovenin Kreutzer-sonaatti puolestaan innoitti myöhemmin venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin kirjoittamaan samannimisen romaanin, joka julkaistiin 1889.

lin konserttien esittelyä, terveiset Viipurista, taiteilijatapaamisia, musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa festarin ”Suomen avajaiskonserttia odotellessa.”

6

Keskiviikko 5.7.2017, Virolahtiklo 19 Lempeän kesäillan säveliä

Klamilan kirkko, Museotie 1903, Klamila, 22,50 / 25 €

FRANZ KROMMER: Fagottikvartetto fagotille, 2 alttoviululle ja sellolle, B-duuri, op 46 nr 1, Bence Bogányi, Ilari Angervo, Mari Viluksela, Tomas Nuñez-Garcés

EDWARD GRIEG: Sonaatti sellolle ja pianolle a-molli, op 36, Tuomas Ylinen & Tuomas Turriago

ANTONÍN DVORAK: Serenadi jousille E-duuri op 22, Jukka Merjanen, Petteri Iivonen, Ilari Angervo, Mari Viluksela,

Tomas Nuñez-Garcés, Tuomas Ylinen, Maria Krykov

Franz Krommer sävelsi neliosainen kvar-tettonsa noin vuonna 1805. Eloisaa Alle-gro-osaa seuraa surumielinen Andante, minkä jälkeen kuulemme wieniläisklassis-min perinteitä noudattelevan Menuetin ja päätösosan tempossa Rondo Moderato. Tyylillisesti Krommerin musiikissa kuuluu selkeästi sekä Haydnin että Mozartin vai-kutus. Teoksen osat ovat 1. Allegro, 2. An-dante, 3. Minuetto ja 4. Rondo Moderato. (22 min) Edward Griegin Sonaatti sellolle ja pia-nolle, a-molli, vuodelta 1883, on säveltäjän laajamittaisin kamarimusiikkiteos, ja ainoa sellon ja pianon yhdistelmälle sävelletty. Sen osat ovat I Allegro agitato, II Andan-te molto tranquillo ja III Allegro. Teos on ilmaisuvoimainen. ja siitä löytyy romantti-sia sävyjä, mutta myös muistumia Griegin teoksista Surumarssi Richard Nordraakin

muistolle ja Sigurd Jorsalfar -orkesterisarjan häämarssista. (28 min) Serenadi jousille on edelleen eräs An-tonín Dvorakin suosituimpia kamarimus-iikkiteoksia; hän sävelsi sen vuonna 1876 ajanjaksona joka kuului hänen elämän-sä tuotteliaimpiin ja onnellisimpiin, mikä kuuluu teoksen elämänmyönteisissä sä-vyissä. Teoksessa on 5 osaa: 1.Moderato, 2.Menuetto: Allegro con Moto, 3.Scherzo: Vivace, 4.Larghetto ja 5.Finale: Allegro vivace. Jokainen osa noudattelee A-B-A -muotoa, viimeistä sonaattimuodosta so-vellettua osaa lukuun ottamatta. Serenadi on hienostunut yhdistelmä laulullisia melo-dioita, hitaita valssisävelmiä, elämäniloa, leikkisyyttä, mielenrauhaa ja lyyristä kau-neutta. Erään muusikon sanoin: teos on kuin hyvä uutinen! (30 min)

Torstai 6.7.2017, Virolahti klo 13 Nuoret solistit I

Sammontalo, Rantatie 2, Virojoki, vapaa pääsy

Kaakon Kamarimusiikin mestarikurssien 1. loppukonsertti, Janne Malmivaaran viulistit ja Bence Bogányin fagotistit estradilla.

7

Torstai 6.7.2017, Virolahtiklo 19 Rakkauslauluja kesäillassa,

Virolahden kirkko, Kirkontie 500, Virolahti kk, 27,50 / 32 €

OP Kymenlaakson omistaja-asiakasetuhinta: 25 / 30 €

Mari Palo, sopraano, Lilli Paasikivi, mezzosopraano, Markus Nykänen, tenori,

Kristian Lindroos, baritoni, Johannes Piirto ja Ilmo Ranta, piano

JOHANNES BRAHMS: Liebeslieder Waltzer, op 52 (G.F. Daumer) 1. Rede, Mädchen2. Am Gesteine rauscht die Flut3. O die Frauen4. Wie des Abends schöne Röte5. Die grüne Hopfenranke6. Ein kleiner, hübscher Vogel7. Wohl schön bewandt war es8. Wenn so lind dein Auge mir9. Am Donaustrande10. O wie sanft die Quelle11. Nein, es ist nicht auszukommen12. Schlosser auf, und mache Schlösser13. Vögelein durchrauscht die Luft14. Sieh, wie ist die Welle klar15. Nachtigall, sie singt so schön16. Ein dunkeler Schacht ist Liebe17. Nicht wandle, mein Licht18. Es bebet das Gesträuche

TAUNO PYLKKÄNEN (1918-1981): Kuun silta: Vaelluslaulu (Yrjö Jylhä) OSKAR MERIKANTO (1868- 1924): Soipa kieli (Ilmari Calamnius)Kun päivä paistaa (Hilja Haahti)Merellä (J.H. Erkko)

MOGENS SCHRADER (1894- 1934): Sommarnatt (D. Schrader, ruots. Gösta Stevens) OSKAR MERIKANTO (1868-1924): Pai, pai, paitaressu (Jooseppi Mustakallio)Omenankukat (Eino Leino)Onnelliset (Aleksis Kivi) GUSTAF NORDQVIST (1886- 1949): Till havs (Jonatan Reuter) JACQUES OFFENBACH (1819-1880): Hoffmannin kertomukset: Belle Nuit (Barcarolle) PAOLO TOSTI (1846- 1916): L’ultima canzone (Carmelo Errico) ERNESTO DE CURTIS (1875-1937): Torna a Surriento (G.B. De Curtis) FRANCESCO SARTORI (S. 1957): Con te partirò (Lucio Quarantotto)

8

Perjantai 7.7.2017, Virolahtiklo 12 Nuoret solistit II

Harjun Hovi, päärakennuksen pianosali, Katariinankuja 19, Ravijoki, vapaa pääsy

Kaakon Kamarimusiikin mestarikurssien 2. loppukonsertti, Samuli Peltosen sellistit estradilla.

Perjantai 7.7.2017, Virolahti klo 14 Virtuoosit vauhdissa,

Virolahden Kotiseutumuseo, Museotie 133, Pyterlahti, 22,50 / 25 €

RODION ŠTŠEDRIN: In the style of Albéniz, sellolle ja pianolle, Tomas Nuñez-Garcés & Tuomas Turriago

SERGEI RAHMANINOV: 2 pianopreludia, Tuomas TurriagoMIHAIL GLINKA: Sonatensatz fagotille ja pianolle g-molli, Bence Bogányi & Tuomas Turriago

ANTONÍN DVORAK: Tertsetto kahdelle viululle ja alttoviululle, C-duuri ,op 74, Petteri Iivonen, Jukka Merjanen, Mari Viluksela

GIOVANNI BOTTESINI: Capriccio di Bravura kontrabassolle ja pianolle A-duuri, Maria Krykov & Tuomas Turriago

FERENC FARKAS: Sonaatti fagotille ja pianolle, Bence Bogányi & Tuomas TurriagoHENRYK WIENIAWSKI: Poloneesi A-duuri viululle ja pianolle,

Petteri Iivonen & Tuomas Turriago

Konsertin avauksena kuullaan Štšedrinin “Al-benizin tapaan”, joka soi nimensä mukaisesti espanjalaisin sävyin vieden ajatukset säveltä-jän toiseen kotimaahan. (4,5 min). Sergei Rahmaninov kirjoitti vuosina 1887-1917 yhteensä 24 pianopreludia, jotka katta-vat kaikki sävellajit. Nyt kuullaan niistä kaksi: Es-duuri op. 23/6 sekä c-molli op. 23/7. Glinkan Sonatensatz on osa sonaattia, joka on alun perin sävelletty alttoviululle ja pianol-le, mutta jäi säveltäjältään keskeneräiseksi. Teoksesta on tullut suosittu fagotti-piano-ko-koonpanolla esitettynä.(9 min) Dvorakin 1887 säveltämän Tertseton osat ovat 1. Introduzione. Allegro ma non troppo, 2. Larghetto, 3. Scherzo. Vivace, 4. Tema con variazioni. Poco adagio. Ensim-mäinen johdanto-osa esittelee teemoja ja johdattaa toiseen, tunnelmaltaan verkkai-seen osaan. Kolmas osa on perinteinen, tanssillinen scherzo. Teos päättyy aloitus-

teemaa varioiviin 10 muunnelmaan. (18 min) Capriccio di bravura on erinomainen esi-merkki taidosta, jolla säveltäjä osaa käsitellä oman soittimensa mahdollisuuksia. Leikkisä ja virtuositeettia edellyttävä sävellys kuuluu kontrabasistien vakio-ohjelmaan. (8,35 min) Sonata Romantique, romanttinen so-naatti fagotille ja pianolle vuodelta 1982, on tunnelmaltaan leikkisä ja soinniltaan rikas. Ensimmäinen osa on viehättävä, A-B-A-so-naattimuotoinen ja johdattaa nopeaan Scherzo-osaan, joka on täynnä monimutkaisia rytmejä. Hitaan toisen osan jälkeen sonaatti päättyy nopeaan Allegro vivace -osaan. So-naatin osat ovat Allegro Agitato, Scherzo, Andante moderato, Allegro Vivace. (10 min) Päätöskappale Polonaise Brilliante on tyypillistä Wieniawskia, yhdistelmä teknistä taituruutta ja ¾-tahtisen puolalaisen kansan-tanssin, poloneesin rytmein eteneviä uljaita ja tunteikkaita melodioita. (8 min)

9

Perjantai 7.7.2017, Virolahti klo 18 Soikonvuoren Vesper, Säkäjärvi, vapaa pääsy

Kaakon Kamarimusiikki on mukana Virolahden kappeliseurakunnan järjestämässä perin-teisessä iltahartaudessa tunnelmallisessa kynttilöin valaistussa kallioluolassa. Vesperin musiikkina baritoni Erik Rousi laulaa Bachin yksinlauluja.

Perjantai 7.7.2017, miehikkäläklo 19.30 Suurten säveltäjien muistolle

Miehikkälän kirkko, Muurikkalantie 6, Miehikkälä, 22,50/25€

WOLFGANG AMADEUS MOZART: Kvartetto fagotille ja jousille (alkuper.huilu) D-duuri, KV 285, Bence Bogányi, Jukka Merjanen, Mari Viluksela, Tomas Nuñez-GarcésLEOS JANACEK: Sonaatti viululle ja pianolle, Petteri Iivonen, Tuomas Turriago

PJOTR TŠAIKOVSKI: Pianotrio a-molli op 50, ”Suuren taiteilijan muistolle”, Jukka Merjanen, Tuomas Ylinen, Tuomas Turriago

W.A. Mozartin alun perin huilulle sävelletty kvartetto kuullaan Kaakon Kamarimusiikis-sa fagotille ja kahdelle alttoviululle sovitet-tuna. Mozart sävelsi teoksen vuonna 1777. Se on ensimmäinen kolmen kvarteton sar-jasta. Sen osat ovat: 1.Allegro, 2.Adagio ja 3.Rondeau. Ensimmäinen osa on eloisa ja tunnelmaltaan valoisa. Hidas, Adagio-osa on kuin romanttinen trubaduurilaulu ja sen melodiat enteilevät kuuluisaa A-duuri pianokonserttoa (KV 488). Kolmas osa on sekä muodoltaan että rytmeiltään rondo. (13 min) Janacek sävelsi sonaatin viululle ja pia-nolle kesällä 1914, aikana jolloin häntä huo-lestutti lähestyvä maailmansota. Ensiesi-tyksensä sonaatti sai kuitenkin säveltäjän viimeistelemänä vasta vuonna 1922 Brnossa. Teos on sekä muodoltaan että tunnelmal-taan tiivis ja keskittynyt. Sille on tyypillistä lyhyet johtoaiheet, rytmin pikaiset muutok-set ja intensiivinen tunneilmaisu. Sonaatin osat ovat 1.Con moto, 2.Ballada, 3.Allegretto, 4.Adagio. Ensimmäinen osa on tunnelmal-taan sekä lyyrinen että intohimoinen. Toi-nen osa, Balladi, perustuu lämminsävyiseen

kansanmelodiaan, kun taas kolmas Allegret-to-osa on hyvin erikoislaatuinen, kestoltaan vain 2 minuuttinen, scherzo. Sonaatin päät-tävä Adagio alkaa ja loppuu lohduttoman yksinäisissä tunnelmissa. (16 min) Lisänimi ”Suuren taiteiliijan muistolle” viittaa vuosina 1835-1881 eläneeseen venä-läiseen Nikolai Rubinsteiniin, joka oli oman aikansa yksi merkittävimpiä säveltäjiä ja kapellimestareita. Teoksessa on kolme osaa: 1. Pezzo elegiaco. Moderato assai, 2. Tema con variazioni. Andante con moto ja 3. Variazione finale e coda. Allegro risoluto e con fuoco–Andante con moto. Sävyltään tumman ja romanttisen ensimmäisen osan avaa sellon kaunis teema, joka toistuu myö-hemmin surumarssina. Toisessa osassa klas-sista melodiaa muunnellaan eri tempoissa ja tunnelmissa päätyen lopulta entistäkin raskaampisävyiseen surumarssiin. Trioa pi-detään piano-osuudeltaan yhtenä Tsaiko-vskin vaikeimmista teoksista. Pituudestaan (46 min) huolimatta teos on edelleen paljon soitettu, johtuen luultavimmin sekä sen lumo-avasta lyyrisyydestä että elämän rajallisuu-desta muistuttavista tummista sävyistä.

10

Lauantai 8.7.2017, virolahtiklo 13 Kolme Ässää:

Schumann, Šostakovitš & Schubert Klamilan kirkko, Museotie 1903, Klamila, 22,50 / 25 €

ROBERT SCHUMANN: Adagio & Allegro As-duuri, Op. 70, fagotille ja pianolle,Bence Bogányi & Tuomas Turriago

DMITRI ŠOSTAKOVITŠ: Sonaatti alttoviululle ja pianolle, Ilari Angervo & Tuomas Turriago

FRANZ SCHUBERT: Kvintetto pianolle ja jousille D-duuri, D.667,”Forelli”, Janne Malmivaara, viulu, Mari Viluksela, alttoviulu, Tomas Nuñez-Garcés, sello,

Maria Krykov, kontrabasso, Liisa Malmivaara, piano

Schumannin Adagio ja Allegro As-Duu-ri, op. 70, on teos, josta löytyy myös so-vitus sellolle ja pianolle. Kaksiosaisen teosen osat ovat 1. Langsam, mit innigem Ausdruck ja 2. Rasch und feurig. Schu-mann sävelsi vuonna 1849 teoksen alun perin käyrätorvelle ja pianolle. Se tunne-taan myös sovituksena sellolle ja pianolle. Säveltäjän puoliso Clara kirjoitti ensiesi-tyksen jälkeen päiväkirjaansa: ” Teos on loistava, tuore ja intohimoinen, juuri sel-lainen kuin olla pitääkin!” Jopa Schumann itse tunnusti että hänellä oli ollut hauskaa sitä säveltäessään. Ensimmäinen osa on hidas, tunnelmaltaan sisäistynyt, toinen osa sitä vastoin reipas ja tulinen. Sonaatti alttoviululle ja pianolle opus 147 on Šostakovitšin viimeiseksi jäänyt teos vuodelta 1975. Teoksen osat ovat: Andante, Allegretto ja Adagio movement. Ensimmäinen osa andante alkaa altto-viulun pizzicatolla, jota seuraa räjähtävä keskiosa ja osan alusta muistuttava pää-tösosa. Suuri osa toisen osan teemoista on peräisin säveltäjän keskeneräiseksi jääneestä oopperasta Uhkapelurit vuo-delta 1942. Kolmannen, tunteellisen osan epävirallinen lisänimi on ”Adagio suuren

säveltäjän muistolle”. Suuri säveltäjä on tässä yhteydessä Ludwig van Beethoven, jonka pianosonaatin nro 14 motiiveja ja rytmiikkaa Šostakovitš lainaa osassa. So-naatti vakiintui nopeasti osaksi alttoviulis-tien ohjelmaa, ja siitä on olemassa yli 60 levytystä. Forelli-kvintetto on Schubertin suosituin kamarimusiikkiteos vuodelta 1819. Se kuu-luu kamarimusiikin kulmakiviin. Schubert sävelsi teoksen poikkeuksellisesti pianol-le, viululle, alttoviululle, sellolle ja kontra-bassolle vuonna 1819. Lisänimen Forelli (purotaimen) teos on saanut neljännestä osasta, jossa kuullaan muunnelmia Schu-bertin Forelli Liedin melodiasta. Kvintetos-sa on 5 osaa: 1.Allegro vivace, 2.Andante in F major, 3.Scherzo: Presto, 4.Andantino – Allegretto in D major ja 5.Allegro gius-to. Rakastetussa teoksessa piano-osuus korostuu tasaveroisten soitinten keskellä poikkeuksellisella tavalla. Kvintetossa yh-distyvät sekä eloisat melodiat ja huoleton tunnelma että kesäistä luonnonrauhaa henkivä tyyneys. Forelli-kvintetto on edel-leen yksi soitetuimpia klassisia kamarimu-siikkiteoksia.

11

Lauantai 8.7.2017, virolahtiklo 15 Klassista lapsille Fish&Soul -satamafestivaali,

Kalasatamantie 153, Klamila, vapaa pääsy

Kaakon Kamarimusiikki meets Fish&Soul! Suositun satamafestivaalin päiväohjelmassa ensimmäistä kertaa mukana klassisen musiikin tuokio lapsille.

Lauantai 8.7.2017, virolahti klo 18 Yllätysten iltamat Kiessin Vintillä, 22,50 / 25 €

Festivaalin perinteinen loppuhuipennus huikeiden musiikkielämysten ja makunautintojen äärellä. Musiikki ei tunne rajoja – teeman hengessä Kaakon Kamarimusiikin virtuoosit loihtivat yleisölle yllätyksellisten sävelkulkujen ja vaihtelevien tunnelmien myötä unohtu-mattoman illan Harjun Hovin uudistetun Kiessi –museon tunnelmallisella vintillä. Parhaat muistelot ja elämykset koetaan täällä, koe komea päätös vuoden 2017 festivaalille.

Lauantai 8.7.2017, virolahti klo 20 Kiessin Kalaasit, buffet-illallinen Kahvila

Kiessissä, 32 €, Harjun Hovi, Tallitie 18, Ravijoki.

Menu:Runsas salaattivalikoima

Kymäsavulohitartar ruisnapillaSienikroketitSillikaviaari

Pienet lohipiiraatSitruuna-kaprisvoi

PaahtopaistiTattimuhennos

ValkosipuliperunatKahvi / Tee

SuklaakakkuValkosuklaakastike

Mansikka-basilikakastikeKarpalovodkahilloke

Juomana vesi, kotikaljaA-oikeudet

Illallisen ennakkovaraukset: www.kaakkofestival.fi/kiessin-kalaasit-juhlabuffet-8-7/ tai Harjun opk puh. 0440 232 982.

12

Taiteilijat 2017

JUKKA MERJANENtaiteellinen johtaja, viuluJukka Merjanen aloitti viulunsoiton opin-not nelivuotiaana ja jatkoi opintojaan myö-hemmin sekä Edsbergin musiikki-instituutissa Tukholmassa että Sibelius-Akatemiassa, jos-ta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2001 suoritettuaan viuludiplominsa korkeim-malla mahdollisella arvosanalla. Hän on jo aikaisessa vaiheessa yhdistänyt urallaan menestyksekkäästi sekä orkesterimuusikon että esiintyvän taiteilijan uran. Jo vuodes-ta 1998 lähtien, saatuaan ensimmäisen or-kesterikiinnityksensä Helsinki Filharmonian 1-viulistina hän on samaan aikaan jatkuvasti konsertoinut säännöllisesti solistina ja ka-marimuusikkona, sekä koti- että ulkomailla. Vierailevan 1. konserttimestarin tehtäviä Merjanen on hoitanut erittäin monissa orkes-tereissa; mm. Radion Sinfoniaorkesterissa, Helsingin Kaupunginorkesterissa, Suomen Kansallisoopperan orkesterissa, Tampere Fil-harmoniassa, Tapiola Sinfoniettassa, Kymi Sinfoniettassa, Kuopion Kaupunginorkeste-rissa, Ruotsin Radion Sinfoniaorkesterissa, sekä Kööpenhaminan filharmonikoissa. Vuo-det 2004-2007 Merjanen vietti Lontoossa työskennellen maailmankuulun The Royal Philharmonic Orchestran konserttimestarina saatuaan orkesterin jäsenyyden koesoiton ja sitä seuranneen menestyksekkään koeperio-din tuloksena. Palattuaan takaisin Suomeen Merjanen työskenteli 1.vuorottelevana kon-serttimestarina Turun Filharmonisessa orkes-terissa vuosina 2008- 2012.

Konserttimestarina työskentelyn ohella Merjanen on aktiivisesti jatkanut toimintaan-sa sekä kamarimuusikkona että solistina. Syyskaudesta 2012 Merjanen on toiminut Suomen Kansallisoopperan 1.konserttimesta-rina. Soittimenaan hänellä on Andrea Guar-neri- viulu vuodelta 1682. Toimintansa vuonna 2014 aloittanut Kaa-kon Kamarimusiikki on Merjasen perustama festivaali, jonka taiteellisena johtajana hän toimii.

JANNE MALMIVAARAviulu, MestarikurssiJanne Malmivaara kuuluu maamme etu-rivin viulisteihin ja viulupedagogeihin. Hän on monipuolinen muusikko, joka esiintyy säännöllisesti niin kamarimuusikkona kuin solistinakin; hän on esiintynyt mm. Turun musiikkijuhlilla, Nauvon musiikkipäivillä, Nurmeksen Nuori Musiikki -festivaaleilla ja Lemin musiikkijuhlilla. Hän on soittanut mm. Turun filharmonisen orkesterin, RSO:n ja Seinäjoen kaupunginorkesterin solistina. Malmivaara on toiminut lehtorina Am-mattikorkeakoulu Metropoliassa 2003-2006 ja Sibelius- Akatemiassa 2006-2011, missä hän toimii edelleen tuntiopettajana. Turun konservatorion viulunsoiton yliopettaja-na hän on ollut vuodesta 2010. Vuonna 2015 Malmivaara aloitti Helsingin konservatorion viulunsoiton lehtorina. Janne Malmivaara on opiskellut Itä-Helsin-gin musiikkiopistossa Tina Suomelan, Tanskan Kuninkaallisessa konservatoriossa prof. Milan Vitekin, Sibelius- Akatemiassa prof. Tuomas Haapasen ja Rotterdamin konservatoriossa prof. Ilja Grubertin johdolla. Lisäksi hän on opiskellut 1988-1992 Kuhmon viulukoulussa, jossa opettajina toimivat Pavel Vernikov, Zinaida Gilels ja Ilja Grubert.

13

Janne on Kaakon Kamarimusiikin kanta-via voimia, hän on ollut mukana jokaisessa tapahtumassa alusta asti vuodesta 2014 ja lisäksi vetänyt mestarikursseja Harjussa vuodesta 2015 lähtien.

PETTERI IIVONENviuluPetteri Iivonen (s. 1987) on kiistatta yksi viime vuosien parhaista suomalaisista nuo-rista solisteista, jonka soittoa on ylistetty muun muassa virheettömän tekniikan sekä herkkyyden ja harkitun fraseerauksen an-siosta. Vuonna 2010 Iivonen tuli toiseksi kansainvälisessä Jean Sibelius -viulukil-pailussa ollen kautta aikojen vain toinen kilpailussa menestynyt suomalainen. Hän on myös Kuopion valtakunnallisen viulukilpailun nuorin voittaja.Petteri Iivosen uran kohokohtia ovat olleet esiintymiset Israelin filharmonikkojen, Staats-philharmonie Rheinland-Pfalzin, Royal Cham-ber Orchestra of Wallonian, New European Ensemblen ja Lithuanian National Symphony Orchestran kanssa. Hän on soittanut myös Unkarissa Pannon filharmonikkojen, Italias-sa Orchestra Sinfonica del Friuli Venezia Giulian, Kazakstanissa Zhambyl State Phil-harmonicin ja Slovenian RTV sinfoniaorkes-terin solistina ja lisäksi Suomessa Helsingin ja Turun kaupunginorkestereiden, Sinfonia Lahden sekä Oulu Sinfonian, Radion sinfo-niaorkesterin, Suomalaisen Kamariorkesterin sekä Tapiola Sinfoniettan solistina. Iivonen on esiintynyt myös Museé du Louvressa Pariisissa, Walt Disney Concert Hallissa, Helsingin Musiikkitalossa, Palacio de Festivales de Cantabriassa Espanjassa, Lahden Sibeliustalossa ja Kodaly Centeris-sä Unkarissa. Kapellimestareista Iivonen on tehnyt yhteistyötä muun muassa Leif Se-

gerstamin, Sakari Oramon, Jean-Jacques Kantorowin, John Storgårdsin, Hannu Linnun ja Jukka-Pekka Sarasteen kanssa. Vuonna 2010 Iivonen soitti Tshaikovskin Viulukonser-ton Zubin Mehtan johdolla Tel Avivin Mann Auditoriumissa.Petteri Iivonen on tuttu näky myös muun muassa Naantalin ja Turun musiikkijuh-lilla, ja hänen kamarimusiikkipartnereis-taan mainittakoon Nobuko Imai, Elisabeth Leonskaja, Michel Lethiec, Clive Greensmith, Atar Arad, Frans Helmerson, Michaela Mar-tin, Regis Pasquier, Paul Neubauer, Martin Beaver, Ralf Gothoni ja Ara Gregorian. Tä-män lisäksi Iivonen on soittanut Michelangelo- ja Tokyo-kvartettien kanssa ja hän on Sibelius Piano Trion perustajajäsen. Hänet valittiin juu-ri Suomen Kansallisoopperan konserttimesta-riksi. Kaakon Kamarimusiikissa Petteri Iivonen vierailee nyt ensimmäistä kertaa.

ILARI ANGERVOalttoviuluIlari Angervo (s. 1968 Helsinki) opiskeli viulun-soittoa Sibelius-Akatemiassa Leena Siuko-sen johdolla, kunnes hän vaihtoi alttoviuluun Helge Valtosen ja Jouko Mansneruksen op-pilaaksi. Diplomistaan hän sai 1993 korkeim-mat mahdolliset arvosanat. Angervo on lisäksi opiskellut Berliinin taidekoulussa 1988–90 Wolfram Christin johdolla ja saanut lisäoppia myös Matti Hirvikankaalta ja Rainer Moogilta. Suomen Kansallisoopperan orkesterin alt-toviulun äänenjohtaja Angervo toimi 1987–88.Radion sinfoniaorkesterin alttoviulun äänen-johtaja hän aloitti 1990. Ilari Angervo on maineikkaan Uusi Hel-sinki -kvartetin perustajajäsen. Lisäksi hänet tapaa Suomalaisen Kamariorkesterin, Avan-ti!n, Kerberoksen ja Uuden Renttukvartetin riveistä.Angervo on esiintynyt mm. RSO:n ja

14

useimpien muiden suomalaisten orkesterei-den kanssa. Kantaesityksinä hän on soittanut Jouni Kaipaisen alttoviulukonserton Tapiola Sinfoniettan ja Hannu Linnun kanssa (1999) sekä Juha T. Koskisen Hamlet-machinen Za-grosin kanssa (2000). Kaakon Kamarimusii-kissa Ilari on mukana jo kolmatta kertaa.

MARI VILUKSELAalttoviuluMari Viluksela on opiskellut Sibelius-Akate-miassa Teemu Kupiaisen, Lilli Maijalan ja Tommi Aallon johdolla. Tällä hetkellä hän viimeistelee opintojaan Hampurin musiikki-korkeakoulussa Anna Kreetta Gribajcevicin luokalla. Vuoden 2012 Tampereen valtakun-nallisissa alttoviulukilpailuissa hän sai Lahja ja Viljo Koposen säätiön tunnustuspalkin-non nuorelle lahjakkaalle taiteilijalle. Vuosina 2008-2013 Viluksela soitti pää-asiassa Tomas Djupsjöbackan ohjaamassa Core-kvartetissa, joka jo vuonna 2010 voitti oman sarjansa Erkki Melartin -kamarimus-iikkikilpailuissa Savonlinnassa. Myöhemmin kvartetti esiintyi nuorina taiteilijoina muun muassa Kuhmon kamarimusiikissa sekä Mu-siikkia Linnassa -festivaalilla. Kamarimusiikin lisäksi Vilukselan kiinnos-tuksen kohteita ovat vanha musiikki sekä nykymusiikki. Barokkialttoviulun opetusta hän on saanut Minna Kankaalta, ja nyky-musiikin parissa hän on tehnyt yhteistyötä monien nuorten säveltäjien kanssa kan-taesittäen heidän teoksiaan. Viluksela on esiintynyt säännöllisesti Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin riveissä. Kevätkauden 2015 hän soitti Bremenin filharmonikoissa Saksassa ja hoiti syksyllä 2015 Lapin kama-riorkesterin sooloalttoviulistin tehtävää.

TOMAS NUÑEZ-GARCÉSselloTomas Nuñez-Garcés (s.1984) aloitti sel-lo-opintonsa kuusivuotiaana Ahvenanmaan musiikkiopistossa, josta hän siirtyi Turun Konservatorioon ja sieltä myöhemmin Sibe-lius-Akatemiaan. Hänen opettajinaan ovat olleet Jakob Lind, Timo Hanhinen, Hannu Kiiski ja Marko Ylönen. Hän on myös osallis-tunut lukuisiin mestarikursseihin kotimaassa ja ulkomailla. Omien resitaalien lisäksi Tomas on esiintynyt Turun Filharmonisen Orkesterin, Kymi Sinfoniettan, Keski-Pohjanmaan kamari-orkesterin, Sinfonia Lahden, Suomen Kansal-lisoopperan Orkesterin, Oulu Sinfonian ja Wegelius Kammarorkesterin solistina sekä orkesteri- ja kamarimuusikkona kotimaassa ja mm. Ahvenanmaalla, Ruotsissa, Grönlan-nissa, USA:ssa, Saksassa, Tšekissä, Japanissa ja Kiinassa. Tomas Nuñez-Garcés soittaa Postiglio-ne-kvartetissa, joka voitti vuonna 2009 Ro-vaniemellä järjestetyn kansainvälisen Night and Sun jousikvartettikilpailun. Hän on myös AND-ensemblen ja ArTempo-ensemblen jä-sen ja esiintynyt näiden yhtyeiden kanssa Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2010 hän voitti Turun XI valtakunnallisen sellokilpailun ensimmäisen palkinnon ja yleisöpalkinnon. Hänet palkittiin myös kilpailun tilausteok-sen parhaasta esityksestä. Tomas työsken-telee Suomen Kansallisoopperan orkeste-rin 1. soolosellistinä. Hänellä on käytössään Finlandssvenska instrumentfondenin omis-tama Vincenzo Postiglione-sello. Tomas on ollut mukana jokaisessa Kaakon Kamari-musiikin tapahtumassa vuodesta 2014 ja hän tulee Virolahdelle nyt jo viidettä kertaa.

15

TUOMAS YLINENselloTuomas Ylinen (s.1982) aloitti sellonsoiton opiskelun Csaba Szilvayn johdolla Itä-Hel-singin musiikkiopistossa. Vuosina 1995-2001 hän opiskeli Hannu Kiiskin johdolla Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Hän jatkoi opintojaan Akatemian solis-tisella osastolla Marko Ylösen luokalla. Keväästä 2004 hän on opiskellut prof. Young-Chang Choon johdolla Folkwang Hochschulessa Essenissä. Hän on osallis-tunut Truls Mörkin, Gary Hoffmanin, Steven Isserlisin ja Frans Helmerssonin mestari-kursseille. Ylinen valmistui musiikin maisteriksi Si-belius-Akatemiasta vuonna 2011. Ylinen voitti Turun sellokilpailun 2002 ja sai erikoispalkinnon parhaasta Magnus Lin-dbergin tilausteoksen esityksestä. Vuonna 2004 Ylinen voitti neljännen palkinnon Pablo Casals -sellokilpailussa Kronbergis-sa. Ylinen on konsertoinut sekä solistina, että kamarimuusikkona Suomen lisäksi mm. Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa ja Arabiemiraa-teissa. Hän on esiintynyt mm. Frankfurtin ja Suomen Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin, Turun, Oulun, Lappeenrannan, Joensuun, Mikkelin ja Lohjan kaupunginor-kesterien, Pori Sinfoniettan, Keski-Pohjan-maan, Katariinan kamariorkesterin ja Sibe-lius-Akatemian sinfoniaorkesterin solistina. Hän on soittanut solistina mm. Jorma Pa-nulan, Mikko Franckin, John Storgårdsin, Pietari Inkisen, Hannu Linnun, Susanna Mälkin, Ari Rasilaisen, Petri Sakarin, Tibor Boganyin, Atso Almilan, Jukka Iisakkilan, Esa Heikkilän ja Jan Söderblomin johdol-la. Kamarimuusikkona Ylinen on esiintynyt mm. Kuhmon, Naantalin, Turun ja Oulun

musiikkijuhlilla. Hän on myös Helsingin kau-punginorkesterin 1. soolosellisti. Ylinen on aktiivinen opettaja. Hän toi-mii tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja pitää mestarikursseja. Hänet kutsuttiin Turun sellokilpailujen juryyn 2014. Ylinen perusti vuonna 2004 trion yhdessä viulisti Pietari Inkisen ja pianisti Valeria Resjanin kanssa. Trio on pitänyt runsaasti konsert-teja ja esiintynyt monilla musiikkijuhlilla. Trion Lontoon -debyytti St John´s Smith Square konserttisarjassa sai erinomaiset arvostelut maineikkaassa Strad-lehdessä ja johti konserttikutsuun Wigmore Halliin syyskuussa 2007. Trion ensilevy julkaistiin joulukuussa 2006. Ylisen soitin on Suomen kulttuurirahaston omistama Testore-sello vuo-delta 1718. Tuomaksen kesään kuuluu jo neljät-tä vuotta peräkkäin Kaakon Kamarimusiikki.

MARIA KRYKOVkontrabassoMaria Krykov aloitti kontrabasson opin-not vuonna 1999 Itä-Helsingin musiikki-peruskoulussa Lasse Lagercrantzin oppi-laana. Vuonna 2006 hänet hyväksyttiin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen, jossa hänen opettajanaan toimi edelleen Lagercrantz. Vuonna 2011 Maria Krykov aloitti musiikin kandidaatin opinnot Sak-sassa Folkwang Universität der Künstessä ja keväästä 2014 alkaen hän on jatkanut opintojaan Berliinin filharmonikoiden soolobasisti Matthew McDonaldin johdol-la Hanns Eisler –musiikkikorkeakoulussa Berliinissä. Vuosina 2012-2013 Maria Krykovilla on ollut akatemiapaikka Kölnin Gürzenich-or-kesterissa ja vuodesta 2016 lähtien Berlii-nin Deutsches Symphonie-Orchesterissa. Krykov oli myös pitkäaikainen Euroopan

16

unionin nuoriso-orkesterin jäsen, jossa hän toimi äänenjohtajana kevätkiertueel-la 2014. Lisäksi hän on ollut avustajana Amsterdamin kuninkaallisessa Concert-gebouw-orkesterissa ja kesäkuussa hän soittaa soolobasistina Mahler Chamber Orchestrassa. Kamarimuusikkona Krykov on ollut mm. Helsingissä ja Sysmässä ja Kuhmon ka-marimusiikkifestivaaleilla vuodesta 2012 lukien. Maria Krykov on ARD-kilpailun semifina-listi (2016), 2. palkinnon voittaja kansain-välisessä Sperger kontrabassokipailussa (2016) ja 1. palkinnon voittaja Ankaran kansainvälisessä kontrabassokilpailussa (2015). Maria Krykov on soittanut solistina mm. Münchenin kamariorkesterin, Baden-Baden philharmonikoiden ja Orchestra Concerto Celestinon kanssa.

TUOMAS TURRIAGOpianoSäveltäjä, pianisti ja kapellimestari Tuomas Turriago (s.1979) on monipuolinen muusik-ko. Hänet tunnetaan ennen kaikkea koke-neena kamaripianistina, jonka ohjelmisto kattaa kaiken keskeisen piano-kamarimu-siikin klassismista nykypäivään. Tuomas Turriago on myös tunnettu soolopianistina ja on esiintynyt useiden orkestereiden solistina; Suomessa Tam-pere Filharmonia, Tampere Raw, Mikkelin Orkesteri ja Jyväskylä Sinfonia. Turriago on esiintynyt lukuisilla suomalaisilla mu-siikkijuhlilla ja eri puolilla Eurooppaa, Yh-dysvalloissa, Kolumbiassa, Lähi-Idässä ja Kaukoidässä. Tuomas Turriago on Tampereen Kama-rioopperayhdistyksen perustajajäsen ja

kapellimestari, ja on yhä aktiivisemmin toiminut kapellimestarina muuallakin: Vuo-sina 2009-2016 hän on johtanut Vaasan, Seinäjoen ja Mikkelin kaupunginorkes-tereita, sekä Tampere Rawta, Tampere Chamberia, Tampere Filharmonian Vaskia, Portugalilaista Massive Brass Attacia sekä Tampereen Musiikkiakatemian eri opiskeli-jaorkestereita ja oopperaproduktioita. Syksystä 2010 Tuomas on ollut Suomen Säveltäjät ry:n jäsen. Turriagon tuotantoon kuuluu mm. satuooppera "Prinsessa Pa-pupata" (libretto Susanna Haavisto) kaksi pianosonaattia (Uusinta Kustannus Oy), kaksi jousikvartettoa, teos harpulle, teos saksofonille ja pianolle, sonaatit tuubal-le ja pianolle sekä trumpetille ja pianolle (Fennica Gehrman Oy), teos tuuballe ja harmonikalle, sinfonia jousille, teos vas-kiyhtyeelle ja lyöjille sekä useita pienimuo-toisia teoksia pianolle. Vuodesta 2011 Tuomas on ollut Piazzol-lan musiikkiin erikoistuneen In Time-kvinte-tin pianisti. Turriago on levyttänyt Alba- ja Pilfink-le-vymerkeille. Uusin levytys, yhdessä trumpet-titaiteilija Jouko Harjanteen kanssa, sisältää Wessmanin, Eerolan, Sipilän ja Turriagon itsensä trumpettisonaatit. Vuodesta 2004 Tuomas Turriago on toi-minut Tampereen Musiikkiakatemian (TAMK/Musiikki) säestyksen lehtorina. Virolahtelai-set muistavat Tuomaksen erityisesti Virolahti 680-vuotisjuhlakantaatin ”Maan ja meren rajalla” säveltäjänä.

LIISA MALMIVAARApianoLiisa Malmivaara on opiskellut pianonsoittoa Porvoonseudun musiikkiopistossa Brita-Lii-sa Johanssonin, Sibelius-Akatemiassa (MuM

17

2004) Hui-Ying Tawaststjernan, Tanskan kuninkaallisessa konservatoriossa José Ribéran ja Sweelinck-konservatoriossa (Music Post graduate 2000) Naum Gru-bertin johdolla. Lisäksi hän on osallistunut mm. Liisa Pohjolan, Olli Mustosen, Ema-nuel Krasovskyn, Fou Ts'ongin ja Murray Perahian mestarikursseille. Liisa Malmivaara on palkittu mm. Kilin kansainvälisissä pianokilpailuissa 1992 ja Nyborgin pohjoismaisissa pianokilpai-luissa 2001. Hän on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona mm. Josef Hofman -festivaaleilla Puolassa, Nurmeksen Nuori musiikki -festivaaleilla, Lemin musiikkipäi-villä, Mäntän musiikkijuhlilla ja Pianoau-ra-festivaaleilla. Liisa Malmivaara toimii pianonsoiton yliopettajana Turun konser-vatoriossa. Kaakon Kamarimusiikissa hän vierailee jo kolmatta kertaa.

ERIK ROUSIbassobaritoniBassobaritoni Erik Rousi opiskelee tällä hetkellä Wienin kaupungin musiikkiyliopis-ton arvostetussa oopperakoulutuksessa Angelika Kirchschlagerin johdolla. Hän on valmistunut keväällä 2016 Metropolia AMK:sta, jossa hän opiskeli prof. Seppo Ruohosen ja Marjut Hannulan oppilaana. Mestarikursseilla Rousia ovat opettaneet mm. prof. Michelle Breedt, prof. Elisabeth Werres, Mika Kares ja Gustav Kuhn. Erik Rousi on esiintynyt lukuisissa näyt-tämöteoksissa, joissa hänen roolejaan ovat olleet mm. Figaro (W. A. Mozart: Figaron häät), Don Alfonso (W. A. Mozart: Così fan tutte), Colas (W. A. Mozart: Bastien und Bastienne), Nettuno (C. Monteverdi: Il ri-torno d’Ulisse in patria), Caronte (C. Mon-teverdi: L’Orfeo) ja Dankwart (O. Straus:

Die lustigen Nibelungen). Rousi on esittä-nyt paljon 1900-luvun ja oman aikamme musiikkia. Viimeisimpänä mainittakoon pe-rulaissäveltäjä A. Z. Roncalin ”Ger Mania – La Gran Fiesta” – oopperan maailman kantaesitys Helsingissä vuonna 2016, jossa hän lauloi Stalinin roolin loistavin arvioin. Rousi on myös erityisen kiinnostunut lied-musiikista, jota hän onkin esittänyt laajalti. Rousin lied- ohjelmiston kulmaki-viä ovat Schumannin ja Schubertin suu-ret laulusarjat sekä uusi musiikki. Hän on konsertoinut useilla suomalaisilla musiik-kifestivaaleilla, mm. Turun Musiikkijuhlilla, Eurajoki Bel Cantossa, Rauman Festivossa ja Brinkhall Soi -festivaalilla. Rousin vuoden 2017 esiintymisistä mai-nittakoon Melisso (G. F. Händel: Alcina), konsertit useilla suomalaisilla musiikkifes-tivaaleilla ja debyytti maailmankuulussa Accademia di Montegralissa. Rousi on palkittu useilla eri kunnia-maininnoilla ja stipendeillä. Kilpailume-nestystä hän on saavuttanut palkinnolla Kangasniemen Laulukilpailun finaalissa 2015. Rousin laulajanuraa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto sekä Alfred Kordelinin Säätiö.

BENCE BOGÁNYIfagotti, MestarikurssiBence Bogányi opiskeli fagotinsoittoa Si-belius-Akatemiassa Jussi Särkän ja László Haran johdolla sekä Berliinin Hanns Eisler Musiikkikorkeakoulussa Klaus Thuneman-nin luokassa. Hän sai ensimmäisen orkesterikiinnityk-sensä 20-vuotiaana Suomen Kansallisoop-peran orkesterin soolofagotistina. Sieltä hän siirtyi Helsingin Kaupunginorkesterin

18

fagottisektion äänenjohtajan tehtäviin vuonna 2002. Vuodesta 2007 Bence on asunut Sak-sassa ja toiminut usean orkesterin äänen-johtajana, ensin Berliinin Radio-Orkesterin soolofagotistina ja myöhemmin Münchenin Filharmonikoissa samassa tehtävässä. Täl-lä hetkellä Bence toimii fagotin professori-na Hannoverin Musiikkikorkeakoulussa.Säätiö. Bence on Kaakon Kamarimusiikin tuttu vierailija vuodesta 2015 lähtien.

SAMULI PELTONENsello, MestarikurssiSamuli Peltonen aloitti sellonsoiton vuonna 1989 Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa Ferenc Gyimesin ja Jussi Peltosen johdolla. Turun taideakatemiassa hän opiskeli vuosi-na 1998-2002 Timo Hanhisen oppilaana. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli vuosina 2002-2010 Sibelius-Akatemiassa professo-ri Arto Noraksen luokalla, josta hän valmistui erinomaisin arvosanoin musiikin maisteriksi vuonna 2011. Peltonen on täydentänyt opin-tojaan useilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Fred Sherry, Heinrich Shiff, Gary Hoff-man, Tsuyoshi Tsutsumi, Torleif Thedeen, Frans Helmersson, Martti Rousi ja Marko Ylönen. Tällä hetkellä Samuli toimii vt. soolo-sellistinä Royal Danish ooppera orkesterissa, Suomen Kansallisoopperan soolosellistinä, sellonsoitonopettajana Metropolia Ammat-tikorkeakoulussa Helsingissä, tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa sekä sellistinä Helsingin kaupunginorkesterissa. Peltonen on pitänyt mestarikursseja Suomessa, Italiassa sekä Vi-rossa. Samuli toimii yhdessä Anna-Mari Mur-dveen kanssa elokuu-ensemblen taiteellise-na johtajana sekä Le Altre Note ensemblen jäsenenä. Samuli Peltonen on esiintynyt usean

suomalaisen orkesterin mm. Helsingin kau-punginorkesterin, Radio sinfoniaorkesterin, Tampere Filharmonian, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, Turun filharmonisen or-kesterin, Tapiola sinfoniettan, Oulu sinfonian sekä Seinäjoen ja Vaasan kaupunginorkes-terien solistina. Peltonen on myös esiintynyt mm. English Chamber Orchestran solistina, Itämeri-festivaalilla Tukholmassa sekä Puo-lassa Czestochowassa Bronislaw Huberman Festivalilla. Hän on esiintynyt myös monipuo-lisena kamarimuusikkona eri kokoonpanoissa mm. Yhdysvalloissa, Espanjassa, Islannissa, Saksassa, Tanskassa ja Virossa. Hän on teh-nyt radionauhoituksia Suomen Yleisradiolle sekä levyttänyt Uuno Klamin Tseremissiläisen fantasian Helsingin kaupunginorkesterin solis-tina. Samuli Peltonen on voittanut II-palkinnon Baltian ja Pohjoismaiden välisissä duo-kilpai-luissa sisarensa Anna-Mari Murdveen kanssa vuonna 2004. Pariisin Rostropovits -kilpailuis-sa 2009 hän oli semifinalisti. Vuonna 2006 hän saavutti I-palkinnon Turun kansallisissa sellokilpailuissa, ja vuonna 2007 IV-sijan Pau-lon kansainvälisissä sellokilpailuissa. Vuonna 2008 hän voitti kansainvälisen Krystof Pen-derecki -sellokilpailun Puolassa, jossa hänet palkittiin myös erikoispalkinnolla parhaasta K. Pendereckin konserton esityksestä. Hän pääsi ainoana suomalaisena Tchaikovsky-kilpailui-hin Moskovassa 2011.Samuli Peltosen instrumentti on Joseph Hill vuodelta 1751.

MARI PALOsopraanoMari Palo on opiskellut laulua Keski-Poh-janmaan konservatoriossa Sirkka Haa-viston johdolla ja vuodesta 1996 Marjut Hannulan oppilaana Sibelius-Akatemian

19

laulumusiikin osastolla, jolta hän valmistui musiikin maisteriksi v.2008. Opintojen jälkeen hän on työskennellyt Hannulan lisäksi Tim Richardsin kanssa. Liedopintoja Palo on harjoittanut mm. Elisabeth Schwarzkopfin, Hartmut Höllin, Mitsuko Shirain ja Ilmo Rannan johdolla. Lappeenrannan laulukilpailussa 1999 Palo sai kolmannen palkinnon sekä Yleisradion erikoispalkinnon ja vuonna 2001 hän tuli toiseksi Merikanto – laulukilpailussa. Mari Palo on konsertoinut useimpien suomalaisorkestereiden solistina mm. Esa-Pekka Salosen, Leif Segerstamin, Mikko Franckin ja Juha Kankaan johdol-la. Kotimaan lisäksi Palo on konsertoinut Tanskassa, Ranskassa, Belgiassa, Japanis-sa, Unkarissa, Englannissa, Yhdysvalloissa sekä orkesterin solistina että liedlaulajana. Suomen Kansallisoopperassa Palo on vieraillut säännöllisesti vuodesta 1999. Hä-nen roolejaan ovat mm. Taikahuilun Pami-na, Figaron Häiden Kreivitär ja Barbarina (Mozart), Carmenin Micaëla ja Frasquita (Bizet), La Bohèmen Musetta, La Rondinen Bianca (Puccini), Adriana Materin Refka (Saariaho), Isän Tytön Vera (Kortekangas), Robin Hoodin Marian (Linkola), Ovelan Ke-tun Kettu (Janácek), The Rake’s Progressin Anne Trulove (Stravinsky), Indigon Myrna (Kivilaakso ja Toppinen).

LILLI PAASIKIVImezzosopraanoMezzosopraano Lilli Paasikivi oli kiinni-tettynä Suomen Kansallisoopperan solis-tikuntaan vuosina 1998–2013. Hän aloitti Suomen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana elokuussa 2013. Paasikivi on uransa aikana vieraillut mm. Hampurin valtionoopperassa, Frank-

furtin oopperassa, Pariisin Châtelet-teat-terissa, Salzburgissa, Aix-en-Provencessa, Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Hänen ohjelmistoonsa kuuluvat mm. Don Carlo-sin Eboli (Verdi), Aidan Amneris (Verdi), Ruusuritarin Octavian (Strauss), Valkyy-rian Fricka (Wagner), Carmenin nimirooli (Bizet), Parsifalin Kundry (Wagner), Juhan Marja (Merikanto) ja Boris Godunovin Ma-rina Mnišek (Musorgski). Lilli Paasikivi on esiintynyt useiden ar-vostettujen orkesterien kuten Lontoon Phil-harmonian ja London Symphonyn, Baijerin radion sinfoniaorkesterin, Gewandhaus-or-kesterin sekä Los Angelesin, New Yorkin, Berliinin, Wienin, Hampurin ja Münchenin filharmonikkojen solistina. Hän on tehnyt myös useita levytyksiä. Lilli Paasikivi on Pyhäniemen taidetapahtuman konsertti-sarjan taiteellinen johtaja. Kaakon Kamarimusiikissa Lilli Paasikivi vieraili ensimmäistä kertaa kesällä 2015.

MARKUS NYKÄNENtenoriMarkus Nykänen aloitti laulamisen 7-vuoti-aana Musikinstitutet Kungsvägenissä. Hän on opiskellut laulua Rabbe Österholm, Sö-ren Lillkungin, Louis Manikasin, Susanne Ekenin, Petri Lindroosin, Tuomas Katajalan, Margareta Haverinen-Brandtin, Tom Krau-sen, Mariella Devian, Vittorio Terranovan, Sherman Lowen, Norman Reinhardtin, Kiri te Kanawan, Thomas Allenin, Riitta-Maija Ahosen, Christian Juslin, Elena Kerlin ja ny-kyään Daniel Sargen johdolla. Kiinnitykset mm. Baselin oopperastudio OperAvenir ja Stjärnfall-improvisaatioryhmä. Vierailut mm. Hampurin valtionooppe-rassa, Baselin oopperassa, Kammerorches-

20

ter Steffisburg, Valle d’Itrian festivaalilla, Kokkolan oopperakesässä, Svenska Tea-ternissa, Viirus-teatterissa, Klockriketea-ternissa ja Wasa Teaterissa. Markus Nykänen teki debyyttinsä Suo-men Kansallisoopperassa vuonna 2016 Indigo -oopperan pääroolissa.

KRISTIAN LINDROOSbaritoniLindroos on valmistunut Sibelius-Akate-miasta musiikin kandidaatiksi laulu pääai-neenaan ja valmistelee paraikaa maisterin opintojaan. Tämän lisäksi hän on opiskellut Sherman Lowen johdolla Venetsiassa 2012 lähtien sekä täydentänyt opintojaan Ac-cademia del bel canto ”Rodolfo Celletti” -laulukurssilla Martina Francassa kesällä 2015. Kristian Lindroos tulee laulajasu-vusta: isä on basso Petri Lindroos ja isoisä tenori Peter Lindroos. Lindroos debytoi syksyllä 2015 Firenzen oopperatalossa Giovane Henrikin roolissa Marco Tutinon oopperassa Le Braci. Lo-kakuussa 2015 Lindroos lauloi Belcoren roolin Donizettin oopperassa Lemmenjuo-ma Milanon Teatro Nuovossa. Lindroos on konsertoinut ja esiintynyt oopperoissa sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Hän on laulanut muun muuassa Helsingin kaupunginorkesterin, Sinfonia Lahden, Kaartin Soittokunnan sekä Vaasan Kau-punginorkesterin solistina. Lindroos on tehnyt lukuisia Lied-konsertteja ympäri Suomea, mm. Urkuyö ja aaria -festivaalil-la sekä Lemin musiikkijuhlilla. Lindroos on Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan voittaja 2016. Hän on myös saanut erikoispalkinnon Toti dal Monte -laulukil-pailussa Trevisossa, Italiassa kesäkuussa 2015.

ILMO RANTApianoIlmo Ranta on opiskellut pianonsoittoa Es-poon musiikkiopistossa ja Sibelius-Akate-miassa Liisa Pohjolan oppilaana. Hän suo-ritti pianonsoiton diplomitutkinnon 1984. Lisäksi hän on opiskellut pianonsoittoa Münchenissä Klaus Schilden johdolla 1982–83 ja osallistunut lukuisille mestarikurs-seille opettajinaan muun muassa György Sebök, Dmitri Bashkirov, Ralf Gothóni ja Hartmut Höll. Lisäksi hän on tehnyt opin-tomatkoja Saksaan ja Ranskaan. Ilmo Ranta on toiminut säestäjänä Si-belius-Akatemiassa vuodesta 1976, Korre-petiittorina Suomen Kansallisoopperassa ajoittain vuodesta 1978, pianonsoiton opettajana Sibelius-Akatemiassa 1984–85, pianonsoiton ja kamarimusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1986 ja ka-marimusiikin vs. professorina Sibelius-Aka-temiassa 1993–95. Hän on myös pitänyt liedseminaareja Turun, Keski-Pohjanmaan ja Kuopion konservatorioissa.Rannalla on ollut soolo- ja kamarimusiikki-konsertteja sekä esiintymisiä orkesteriso-listina kotimaassa. Hän on myös pitänyt lie-dkonsertteja muun muassa Karita Mattilan ja Jorma Hynnisen kanssa useissa Euroo-pan maissa ja Yhdysvalloissa ja esiintynyt kamarimuusikkona muun muassa Trio Ta-piolassa. Hän on kantaesittänyt runsaasti suomalaista piano- ja kamarimusiikkia, tehnyt radio- ja TV-nauhoituksia ja levy-tyksiä muun muassa Ondine- ja CPO-le-vy-yhtiöille. Ilmo Ranta vieraili edellisen kerran Kaa-kon Kamarimusiikissa Lilli Paasikiven kans-sa 2015.

21

JOHANNES PIIRTOpianoJohannes Piirto on yksi Suomen monipuolisim-mista ja kiinnostavimmista pianisteista, jolle imp-rovisaatio ja sävellys ovat aina olleet olennainen osa muusikkoutta. Hän kantaesitti teoksensa Virta Helsingin uuden Musiikkitalon avajaisis-sa syksyllä 2011 ja tilausteos Prologi pianolle ja orkesterille sai kantaesityksensä Tammisaaren Kesäkonserteissa kesällä 2012 Jukka-Pekka Sarasteen johtaessa Suomalaista Kamarior-kesteria. Piirron uusin teos Kehä puolestaan kantaesitettiin Jukka-Pekka Sarasteen 60-vuoti-sjuhlakonsertissa Helsingissä huhtikuussa 2016. Piirto on esiintynyt muun muassa Radion sinfoniaorkesterin, Tampere Filharmonian, Sin-fonia Lahden, Turun filharmonisen orkesterin, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin sekä Pärnun kaupungi-norkesterin kanssa, ja tehnyt yhteistyötä muun muassa Jukka-Pekka Sarasteen, Santtu-Matias Rouvalin, Sakari Oramon, Dima Slobodeniou-kin, Okko Kamun ja Olari Eltsin kanssa. Paitsi orkesterisolistina, Johannes Piirto on tuttu näky myös lukuisilla festivaaleilla Suomessa ja ulkomailla: näihin lukeutuvat muun muassa Mikkelin Valery Gergiev -musiikkijuhlat, Kauni-aisten sekä Mäntän Musiikkijuhlat, Tammisaaren Kesäkonsertit, PianoEspoo, Rauma Festivo, He-tan Musiikkipäivät sekä Cziffra-säätiön festivaali Wienissä, Sveitsissä ja USA:ssa. Hän on soittanut kamarimusiikkia muun muassa Lilli Paasikiven, Mari Palon, Petteri Salomaan, Cecilia Zilliacuk-sen, Natalia Gutmanin, sekä Alexander Chaush-ianin kanssa. Piirto on palkittu monissa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa, muun muassa Do-rothy MacKenzie Artist Recognition Scholarship Awards -pianokilpailu New Yorkissa vuonna 2008 sekä Kansainvälinen Maj Lind -pianokil-pailu Helsingissä vuonna 2012.

22

metsanportti_kamarimusiikki_148x103_3mmbleed.indd 1 4/28/2017 4:48:33 PM TAITEILIJA

Ulla Laisin kollaaseja

INFOPISTEESTÄ, VIROJOENTIE 15. TERVETULOA TUTUSTUMAAN!

KAUNISTA JA HYVÄÄTAIDE- JA KORUKAUPPA NETISSÄ:

https://holvi.com/shop/kaunista-ja-hyvaa/

Omistajan käyntikorttiOMISTAJAN AUTOKAUPPAKymenlaaksolaisen

Omistajan käyntikortti

R E E M I L Ä N T I E 2 ,

4 9 9 0 0 V I R O L A H T I

P . 0 5 3 4 7 2 1 7 1

IDEA & TEKSTIT IINA ELFVINGKUVITUS NINA HALMETOJA

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

VIROLAHTI_juhlavuosi_a3_painoon.pdf 1 19.1.2016 15.10

juuka_jatsaa_esite_kerientaitettu.indd 122.3.2017 11.04

Palkittu mainostoimisto mukana

Kaakon Kamarimusiikissa!

www.riimuraami.fi

Kartanomusiikkia Haminassa18. - 20.8.2017

www.elokuunillat.com

Elokuun illat

www.carsinshop.com

CARSIN WINES carsin.com

kokoaa kokoon koko imagosi- graafista suunnittelua -

www.kokkovuori.fi

T & K KIRJANPITO JA ISÄNNÖINTI Ilmakuja 3, 49900 Virolahtipuh. 050 350 5644• kirjanpito ja isännöinti

Virojoentie 1349900 Virolahtipuh. 040 578 3170www.harrysrivercafe.com

METSÄ- JA PUISTOPALVELU

KORPAS KY> pihapuiden kaato

> kantojen jyrsintä > taimikonhoito

p. 040 568 1712metsapalvelu.korpas@luukku.com

Juhlatarjoilut Mirja Koivu

Telakkatie 2, 49460 HaminaPuh. 040 085 4879

TÄNÄÄNKIN ON KAUNIS PÄIVÄKOHDATA JOKU.HAMINASSA.

WWW.HAMINA.FIWWW.KOHTAAMISTENHAMINA.FI