– SUOMEN EKONOMILIITTO –

– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

Työelämän joustot ja

palkitseminen

16.9.2014 LS

Ihmiset johtajan tärkein väline

Hyvä johtaminen on työpaikan yhteistoiminnan ja sen edellytysten

johtamista

Esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että työn organisointi ja työn

tekemisen edellytykset ovat kunnossa.

Esimiehen tehtävänä on luoda alaisilleen onnistumisen edellytykset kirkastamalla oman

tiimin työn tarkoitus ja työtehtävien välinen yhteys koko yrityksen tavoitteisiin

Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia välineistä työnjaosta ja yhteisistä

pelisäännöistä.

Oman esimerkin vaikutus

Tosiasioiden tietäminen ja tunnustaminen

2

Joustava työ

Etätyö

Mobiilityö

Monipaikkainen työ

Liikkuva työ

Läsnätyö

Joustava työ

Työn tekemisen tapa on muuttunut

Todellisia työaikoja asematasoittain (med.)

Kokee jatkuvia aikapaineita työmäärän vuoksi

Pystyy irrottautumaan työasioista vapaa-ajalla

9

Seuranta luo joustavuutta

• Suomalainen työaika on Euroopan joustavin

• Joustavuutta haluavat kaikki

• Hyödyt kiistattomia

• Välineitä on, osataanko ja uskalletaanko niitä käyttää?

• Seuranta välttämätöntä

10

Kuormittavuus• Työturvallisuuslain muutos 2013

• Työajat vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiinsiten tuottavuuteen

• Työaikojen aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on työturvallisuuslain perusteella selvitettävä ja arvioitava etukäteen

• Psykososiaaliset kuormitustekijät

• Matkatyön kuormittavuus

12

Kuormittuminen, mittaaminen ja seuranta

• Kehityskeskustelut

• Työhyvinvointikyselyt

• Työaikojen vaarojen arviointi

– Tulosten analysointi

– Toimenpiteet ja seuranta

• Kaikkien sitouduttava muutoksiin

Riittävä palautuminen• Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko on hyvä renki,

mutta huono isäntä

• Matkustaminen vaatii palautumista

• Palautuminen keskeistä työhyvinvoinnin ylläpidossa

• Palautumisen vaikeudet lisäävät työuupumuksen ydinoireita

• Psykologinen irrottautuminen

14

15

Palautuminen

Päivittäinen lepoaika

• Päivittäinen lepoaika on työpäivän kuluessa annettava säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika työajan ylittäessä 6 tuntia

• Voidaan sopia lyhyemmästä, vähintään kuitenkin puoli tuntia

• Jos tt voi esteettömästi poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan

• Oltava tosiasiallinen mahdollisuus poistua

• Ei voida sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun

Vuorokausilepo

• Annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana

• Vähimmäispituus pääsääntöisesti 11 tuntia

• Vähintään kuitenkin 7 tuntia

• Jaksotyössä vähimmäispituus 9 tuntia

Viikoittainen vapaa-aika• Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän

keskeytymättömän vapaa-ajan

• Mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen

• Korvataan lyhentämällä säännöllistä työaikaa yhtä pitkältä ajalta kuin ei ole saanut vapaata

• Tt:n suostumuksella voidaan korvata rahassa ylityön perusosaa vastaavalla määrällä

Palautuminen työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän jälkeen viimeisten 3 kk aikana (%)

Työaikaa säätelee vahvasti laki

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa

Ylityökorvaus on korkeampi kuin tuntipalkka

Vuorokautinen ylityö: 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka, sen jälkeen 100 %

korotettu palkka

Viikkoylityö: 50 % korotettu palkka

Lain soveltamisala varsin laaja > lähes kaikki työntekijät kuuluvat lailla määritellyn työajan ja

ylityökorvausten piiriin aivan ylintä johtoa lukuun ottamatta

Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin

Pakottavaa lainsäädäntöä > ei voida sopia työsopimuksessa toisin työntekijän etuja vähentäen

18

Vastaako laki tämän päivän työelämää?

Työaika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan

käytettävissä.

Etätyö

Lakia sovelletaan kotona etätyötä tekeviin, jos työnantajalla on mahdollisuus valvoa työaikaa.

Entä työntekijän vakuuttaminen etätyön aikana?

Matkustaminen vapaa-ajalla

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena

Ei työaikaa eikä vapaa-aikaa – kenen aikaa sitten?

Laki ei määrittele, työehtosopimusten kirjaukset vaihtelevat, eikä kaikki työntekijät kuulu työehtosopimusten

piiriin

19

Liukuva työaika: Sopimuksen minimisisältö

Kiinteä työaika, jolloin oltava työpaikalla

Työajan vuorokautinen liukumaraja, enintään -/+ 3h

Lepoaikojen sijoittaminen

Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä

Saldokertymät enintään +/- 40 h

Työntekijä määrää sovituissa rajoissa työnsä päivittäisen alkamis-ja

päättymisajankohdan

Järjestelmä korostaa työntekijän omaa valinnanvapautta

Käytännössä edellyttää ajantarkkailulaitteiden käyttöä työajan valvonnassa

20

Ylityö

Ylityö liukuvassa työajassa (TN 1393 – 04)

”Työaikalaissa ei ole erityistä säännöstä ylityön määräytymisestä liukuvassa työajassa”

Liukuvassakin työajassa ylityötä on siten työnantajan aloitteesta säännöllisen

enimmäistyöajan (8/40 h) lisäksi tehty työ

Kiinteä ylityökorvaus (TN 1423-07)

Euromääräinen korvaus

Työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai

työehtoja koskevaa ohjaus- tai päätäntävaltaa

Ei ole työaikalain tarkoittamaa sopimisoikeutta (mm. HSEQ-päällikkö, controller,

tuoteturvallisuuspäällikkö, projektipäällikkö, logistikko ja suunnitteluinsinööri)

21

Työaikakirjanpito

• Työaikakirjanpitoa koskevat määräykset ovat pakottavaa oikeutta eikä niitä voi jättää noudattamalla edes toimihenkilön kanssa näin sopimalla

• Kirjattava kaikki tehdyt työtunnit, ylityötunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin

• Työntekijällä oikeus saada kirjallinen selvitys omista merkinnöistä

• Luottamusvaltuutetun, yhteyshenkilön, luottamusmiehen oikeus tarkistaa

22

Työajanseurannan plussat ja miinukset

Työajanseurannan plussat ja miinukset

• Työtunnit tulevat

näkyviksi ja

korvattaviksi

• Mahdollistaa

oikeudenmukaisen

jouston puolin ja

toisin

• Tärkeä työsuojelun

väline

• Hyvä esimiestyön

väline

• Lain noudattaminen

• Työnantajalle

aiheutuvat

kustannukset

25

Etätyö

Etätyölle on ominaista, että työntekijä voi itse päättää työn

alkamis- ja päättämisajankohdan

Työnantaja ei yleensä valvo työajan käyttöä – intressinä työn

valmistuminen ja tulokset

Tällöin riskinä kuitenkin työmäärän liiallinen kasvu, työ- ja vapaa-ajan

sekoittuminen; voikin olla oire huonosta työn organisoinnista ja liian pienistä

henkilöstöresursseista

Etätyön ehdoista sovittava

Etätyö ja työturvallisuus

26

27

Joustavuutta vapailla

• Perhevapaat

• Opintovapaa

• Vuorotteluvapaa!!

• Omaishoitovapaa

• Osa-aikaisuus

• Säästövapaat

• Osa-aikaeläke

28

Työaikapankki

• Vapaaehtoinen järjestely, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata

• Tarkoituksena edistää yritysten ja työntekijöiden tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä

• Palkkaturvalaki, työttömyysturvalaki

29

Työaikapankkisopimus

• Ketkä kuuluvat sopimukseen piiriin

• Säästettävät erät ja niiden siirtäminen ta-pankkiin

• Työaikapankin enimmäismäärät ja mahdolliset aikamäärät

• Vapaiden pitäminen ja niiltä maksettava ansio

• Vapaiden luonne ja niiden yhteensovittaminen muitten poissaoloperusteiden kanssa

• Järjestelmän muuttaminen ja lakkauttaminen

30

One size fits all?

• Joustavat työaikajärjestelyt parantavat työtyytyväisyyttä ja henkilöstön lojaalisuutta

• Parantavat tuottavuutta ja työn tuloksellisuutta

• Erilaiset työt, erilaiset toteutukset

• Luottamus ja vastavuoroisuus

• Työaikamallien kustannukset

31

Maailma,

jossa palkkoja

ei vedetä

hatusta.

Palkkaus ja ekonomi-ikä

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000

0 (N=75)1 (N=150)2 (N=138)3 (N=158)4 (N=137)5 (N=320)6 (N=152)7 (N=161)8 (N=165)9 (N=153)

10 (N=111)11 (N=139)12 (N=138)13 (N=136)14 (N=140)15 (N=142)16 (N=128)17 (N=138)18 (N=123)19 (N=107)20 (N=125)

21 (N=96)22 (N=99)23 (N=98)

24 (N=118)25 (N=101)26 (N=104)

27 (N=85)28 (N=62)29 (N=83)30 (N=58)31 (N=48)32 (N=57)33 (N=76)34 (N=84)35 (N=57)36 (N=52)37 (N=53)38 (N=28)39 (N=36)40 (N=17)

41 (N=9)42 (N=3)45 (N=1)

Kokonaiskuukausiansio lokakuussa 2013 kokopäivätöissä olevilla

Eko

no

mi-

ikä

Alakvartiili - mediaani - yläkvartiili

Jos teen työni hyvin…

Mitä toivoisin tapahtuvan

Saan palkankorotuksen tai palkkion

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Saan kiitosta asiakkailtamme

✔

✔

Mitä tapahtuu

Saan palkankorotuksen

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Tunnen itseni tyytyväiseksi

Jos teen työni hyvin…

Mitä toivoisin tapahtuvan

Saan palkankorotuksen tai palkkion

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Saan kiitosta asiakkailtamme

✔

✔

Mitä tapahtuu

Saan palkankorotuksen

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Tunnen itseni tyytyväiseksi

✔

✔

Kokonaiskompensaatio

aatio

Kokonais-

kompensaatio

Aloitepalkkiot

Edut

Tulospalkka

Peruspalkka

Mahdollisuus

kehittyä,

koulutus,

työn sisältö

Arvostus,

palaute työstä

+/-

Mahdollisuus

vaikuttaa,

osallistuminen

Työsuhteen

pysyvyys,

työajan

järjestelyt

Erikoispalkkiot

Palkkaus on aina kokonaisuusUseat tekijät vaikuttavat:

• Työtehtävään liittyvät tekijät, kuten tehtävän edellyttämä osaaminen (tieto-taito), vastuut (myynti), linjajohto, tulosyksikkö, esimiesvastuu, vaadittu vuorovaikutus (sisäiset, ulkoiset yhteydet, asiakkuudet, kansainvälisyys), työkokemusvuodet.

• Henkilökohtaiset ominaisuudet, esimerkiksi vastuullisuus, osaaminen, yhteistyötaito, vuorovaikutus ja siinä onnistuminen sekä työn laatu.

• Organisaatioon liittyviä tekijöitä kuten kansainvälisyys, henkilöstömäärä, organisaatiorakenne ja palkkapolitiikka, toimiala.

Palkkapolitiikka

Palkkapolitiikka määrittelee organisaation periaatteet, joihin

palkkaus perustuu. Se kertoo, millä tavalla työntekijä voi vaikuttaa

palkkakehitykseensä, ohjaa esimiehiä palkkaukseen liittyvissä

ratkaisuissa ja määrittelee palkkauksen hoitoon liittyvät vastuut.

Palkkapolitiikan määrittelee yrityksen johto.

Onnistunut palkkapolitiikka ja hyvin suunniteltu palkitsemisen

kokonaisuus:

• kannustaa henkilöstöä keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen

• ohjaa muutosta

• aikaansaa tyytyväisyyttä

• http://www.aktia.com/documents/10560/133261/L%C3%B6nepolitik_042012_fi.

pdf/65f1f485-7083-4079-b4fe-537dac8af874

39

40

Mitä tehdään?

Työn vaativuus

Miten tehdään?

Pätevyys ja

suoriutuminen

Palkka koostuu osista

Mitä

saadaan

aikaan?

Tulos

Yksilöllin

en palk

kaus

Tulososa

Henkilökohtainen osa

yrityskohtainen järjestelmä,

josta yritys päättää

osaaminen, vuorovaikutus ja

yhteistyö, itsenäisyys ja harkinta,

työn laatu, tuloksellisuus ja

tavoitteellisuus, johtaminen,

muu sovittu peruste

vaativuudeltaan samasta ja

samanarvoisesta työstä maksetaan

samaa palkkaa

vaativuusluokittelun avulla

määritellään tehtäväkohtaisen

palkan osuus – vähimmäispalkka

Työn vaativuusosa

Rahapalkan lisäksi

Luontoisedut

• Asuntoetu

• Ravintoetu

• Autoetu

• Puhelinetu

• Työsuhdematkalippu

Verovapaat

henkilökuntaedut

• Terveydenhuolto

• Virkistystoiminta

• Henkilökunta-alennus

• Tietoliikenneyhteys

• Merkkipäivälahjat tms.

Huom! Ylityöt ja matkustus

Aineettomat edut

- Joustavat työajat

- Vaikutusmahdollisuudet

- Osaamisen kehittäminen

Palkitsemisjärjestelmä johtamisen välineenä

Organisaation tahtotila (visio)

Mitkä asiat vievät kohti tahtotilaa (strategia)

Mitä palkitsemisella halutaan viestiä? (Palkitsemisstrategia)

PalkitsemisjärjestelmäRakenneProsessit

Vaikutukset

Miten palkitsemisesta tulee toimivaa?

Edellyttää usean näkökulman käyttämistä

Liiketoimintanäkökulma

Psykologinen näkökulma

Johtamisen näkökulma

Hyötyä, kun

Muu palkkausjärjestelmä on kunnossa ja järjestelmät yhteensovitetut

Tunnusluvut ovat olemassa ja niitä seurataan

Palkitsemisen tavoitteet ovat selkeästi määritelty

Palkitseminen perustuu mitattaviin selkeisiin tavoitteisiin ja tavoitteet saavutettavia sekä

kannustavia

44

Mitä tapahtuu, jos ”ei ole palkitsemista”?

Syntyy epävirallisia palkitsemisjärjestelmiä

Hierarkia ja henkilöstöryhmien väliset erot korostuvat

Jää enemmän tilaa erilaisille suosikkijärjestelmille, kiusaamiselle,

vapaamatkustamiselle

Hyvät työntekijät saattavat hakeutua muualle töihin

Palkkausjärjestelmät ohjaavat helposti väärään suuntaan

On vaikea kehittää toimintaa ja puuttua ei -toivottuun toimintaan

45

Pohdittavaksi

Onko yrityksen palkkapolitiikka määritelty ja riittävästi kaikkien tiedossa?

Palkitaanko työsuorituksesta ja tavoitteiden saavuttamisesta riittävästi?

Miten osaaminen on otettu huomioon palkkauksessa?

Ovatko palkkaperusteet kunnossa?

Vastaako määritelty työnvaativuus todellista vaativuutta?

Puututaanko epäkohtiin viipymättä?

Sopiiko palkkaustapa yrityksen tavoitteisiin ja työn luonteeseen?

Tunnetaanko yrityksessä palkitsemisen kokonaistarkastelun merkitys?

46

– SUOMEN EKONOMILIITTO –

– FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

Työelämän laadusta huolehtiminen on

osa vastuullista ja järkevää

yritystoimintaa ja kestävää johtajuutta.

Kiitos!