kielipolku 01/2011

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

KKIELIPOLKUIELIPOLKU1/2011

Kielihäiriöt ja Kielihäiriöt ja kouluttautuminenkouluttautuminen

Sosiaaliturvan Sosiaaliturvan muutoksetmuutokset

Yleinen, erityinen Yleinen, erityinen ja tehostettu ja tehostettu

tuki opetuksessatuki opetuksessa

Kohti jatkokoulutusta Kohti jatkokoulutusta ja työelämääja työelämää

Ammattiopistosta Ammattiopistosta tulevaisuuteentulevaisuuteen

KIELIPOLKU 1/20112

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

2 Matematiikka ja kieli 1.4.2011 12.4.2011 13.5.2011

3 Toiminnanohjaus ja kieli 1.8.2011 8.8.2011 9.9.2011

Kuntoutus

4 Minäkuvan tukeminen 3.10.2011 17.10.2011 18.11.2011

Kielipolku-lehden aikataulu

Kansi: ScandinavianStockPhoto/Mikael Damkier.

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia)

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

10. vuosikerta

ISSN 1799-5868

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJA

Aivoliitto ry

YHTEYSTIEDOT

Suvilinnantie 2, 20900 Turku

p. 02 2138 200, f. 02 2138 210

[email protected]

[email protected]

www.stroke.fi /www.aivoliitto.fi

www.sunnanvind.fi

TOIMITUS

Päätoimittaja Tiina Viljanen

p. 040 833 1511, 02 2138 292

[email protected]

Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila

p. 040 715 5198, 02 2138 262

[email protected]

Toimittaja Miia Suoyrjö

p. 050 5714 588, 02 2138 231

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO

Professori Pirjo Korpilahti

Turun yliopisto, puheenjohtaja

Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola

Veromäen koulu, Vantaan kaupunki

Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki

Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry

Erikoistutkija Elisa Poskiparta

Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto

Erityisopettaja Tiina Siiskonen

Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu

Aivoliitto ry:n edustajat:

Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila

Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy

Suunnittelija Elina Salo

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASU

Painotalo Miktor Oy

Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy

Kuvat futureimagebank.com ja

ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT

TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010

[email protected]

[email protected]

p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,

TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT

Päivi Nikkanen p. 02 2138 225,

[email protected]

TILAUSHINNAT

35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

TEEMA: Koulusta aikuisuuteen


31/2011 KIELIPOLKU

S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö1/2

01

1

Aivoliitolla on uusi

nimi ja ilmes. 24

ARTIKKELIT6 Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea

oppilaille

10 Kohti jatkokoulutusta ja työelämää

13 Katariinasta maailmalle

15 Ammattiopistosta pienin askelin

tulevaisuuteen

17 Kielihäiriöt ja kouluttautuminen aikuisiässä

20 Dysfasia ja nuorten aikuisten urapolut

22 Sosiaaliturvan muutokset

25 Dysfasiasta Kielipolku

30 NV-puheenjohtajuus siirtyi Epilepsialiitolle

33 Tunne arvosi, päättäjä

PALSTAT4 Ledare

5 Pääkirjoitus

24 Liitto tiedottaa

26 Tapahtumakalenteri

35 Poimittua

38 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

41 Yhdistykset alueittain

43 Aivoliiton yhteystiedot

Yleistä, erityistä ja

tehostettua tukea oppilailles. 6

Ammattiopistosta pienin

askelin tulevaisuuteens. 15

Kat

ari

ina

n k

ou

lu

Jarn

o V

irta

ne

n

KIELIPOLKU 1/20114

LE

DA

RE

MA

RJA

TTA

LA

AK

SO

Lagen om läroplikt trädde i kraft den första i åt-

tonde 1921, d.v.s. läroplikten fyller 90 år i år!

Visserligen kom det att gå ännu ett fyrtiotal år

innan även alla svårt handikappade fi ck rätt till un-

dervisning. De blev inte längre befriade från läroplikt.

I Finland har yrkesutbildningen sina rötter i

1800-talet då man fi ck lära sig ett yrke genom att

först vara lärling och sedan bli mästare. Vi fi ck lagen

om yrkesutbildning år 1939 och den förnyades år

1959, d.v.s. för drygt femtio år sedan. Och lagen om

att alla har rätt till utbildning på andra stadiet har

varit i kraft endast ett tjugotal år.

Det är alltså inget under att det inte ens idag är

lätt att komma in på arbetsmarknaden från en spe-

cialyrkesskola. Arbetsgivarna vet helt enkelt fortfa-

rande inte eller åtminstone tror de inte på att en ung

person som har särskilda språksvårigheter eller nå-

got annat speciellt neurologisk problem kunde vara

både kunnig och kompetent i sitt yrke.

En fl askhals när man börjar i arbetslivet efter en

specialyrkesskola är också att en neurologiskt han-

dikappad ung person kan ha bristande insikter i ar-

betslivets spelregler även om man behärskar de kun-

skaper själva arbetet kräver. Och arbetslivets krav, i

synnerhet brådskan och eff ektivitetstänkandet, stäl-

ler hinder i vägen för att man ska kunna komma in i

arbetet i den grad som man borde.

Flera arbetshandledare skulle behövas för att

ungdomarna skulle kunna få personligt stöd förut-

om i arbetsuppgifterna också i att följa arbetstiden,

när det gäller klädsel, hygien, sociala färdigheter,

planering av arbetsresor och i många andra avseen-

den som är nödvändiga för att man ska klara sig i

arbetslivet.

Suomen Nuortentalo Oy (Finlands ungdomshus)

har år 2010 börjat med en träningsservice som för-

söker hjälpa ungdomar i att klara sig i vardagen, i att

utveckla sin självständighet, stärka sina psykosociala

färdigheter, i att bli medvetna om sina utbildnings-

och karriärplaner och hur man kan komma in i yr-

keslivet. Handledningen är individuell och motsvarar

kundens behov. Handledarverksamheten betalas i

allmänhet av kundens hemkommun.

Också en något längre utbildning och träning

fi nns med i planerna för de kunder som har en yr-

kesutbildning, som bor självständigt men inte har

lyckats komma in i arbetslivet.

Vi hoppas att med dessa åtgärder vidga fl askhal-

sen så att allt fl era unga som har särskilda neurolo-

giska svårigheter kommer in i arbetslivet.

Att lära sig är en glädje och ett arbete ger var-

dagen mening och innehåll, vilket vi hoppas att allt

fl era unga med särskilda språksvårigheter kommer

att få njuta av. ■

Marjatta Laakso verkar som chef för Suomen Nuortentalo Oy (Finlands ungdomshus).

Översättning: Susanne Aminoff

Från specialyrkesskola in i yrkeslivet

Päi

vi S

ep

pä-

Lass

ila

Att lära sig är en fröjd och ett arbete ger vardagen mening och innehåll.

51/2011 KIELIPOLKU

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

SM

AR

JATTA

LAA

KS

OP

äivi

Se

pp

ä-La

ssila

Erityisammattikoulusta työelämään

Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1.8.1921,

eli vietämme tänä vuonna oppivelvollisuu-

den 90-vuotisjuhlia! Tosin meni vielä neli-

senkymmentä vuotta ennen kuin kaikki vaikeimmin

vammaisetkin saivat oppimisen oikeuden, eikä heitä

enää vapautettu oppivelvollisuudesta.

Ammattikoulutuksen juuret ulottuvat Suomessa

1800-luvulle, jolloin koulutettavan tie kulki oppipo-

jasta mestariksi. Ammattikoulutusta koskeva laki an-

nettiin 1939 ja uusittiin 1959, siis viitisenkymmentä

vuotta sitten. Ja vain parikymmentä vuotta on ollut

voimassa laki, jonka perusteella toisen asteen koulu-

tus turvataan kaikille.

Ei siis ihme, että erityisammattikoulusta työelä-

mään siirtyminen ei vielä tänäkään päivänä ole help-

poa! Työnantajat eivät yksinkertaisesti vielä tiedä tai

ainakaan usko, että nuori, jolla on kielellinen erityis-

vaikeus tai muu neurologinen erityisvaikeus, voisi

olla ammatissaan osaava ja pätevä.

Pullonkaulaksi ammattikoulusta työelämään

siirtymisessä tulee myös se, että neurologisesti

vammaisella nuorella voi olla puutteita työelämän

pelisäännöissä, vaikka itse työssä vaadittavat tiedot

olisivatkin hallussa. Ja työelämän vaatimukset, eri-

tyisesti kiire ja tehokkuusajattelu, estävät työhön

perehdyttämisen niin hyvin kuin nuori sitä tarvitsisi.

Työhönvalmentajia tarvittaisiin lisää, jotta nuo-

ri saisi henkilökohtaista tukea paitsi työtehtävissä

myös työaikojen noudattamisessa, pukeutumises-

sa, hygieniassa, sosiaalisissa taidoissa, työmatkojen

suunnittelussa ja monessa muussa asiassa, jotka ovat

tarpeen työelämässä pärjäämisessä.

Suomen Nuortentalo Oy on aloittanut vuonna

2010 valmennuspalvelut, joiden avulla pyritään aut-

tamaan nuoria arjen- ja elämänhallinnassa, itsenäis-

tymisessä, psykososiaalisten taitojen vahvistamises-

sa, koulutus- ja urasuunnitelmien selkiyttämisessä ja

työelämään siirtymisessä. Valmennus on yksilöllistä

ja vastaa asiakkaan tarpeisiin. Valmentajan palvelun

maksaa yleensä asiakkaan kotikunta.

Suunnitteilla on myös pitkäkestoisempaa koulu-

tusta ja valmennusta niille asiakkaille, joilla on am-

matillinen koulutus, jotka asuvat itsenäisesti, mutta

jotka eivät ole onnistuneet työllistymään.

Toivottavasti näillä toimenpiteillä saadaan pul-

lonkaulaa laajennettua niin, että yhä useampi neu-

rologisia erityisvaikeuksia omaava nuori pääsee työ-

elämään.

Oppiminen on ilo ja työssä käyminen antaa arjel-

le tarkoituksen ja sisällön. Toivottavasti yhä useampi

nuori, jolla on kielellinen erityisvaikeus, pääsee naut-

timaan molemmista. ■

Marjatta Laakso toimii Suomen Nuortentalo Oy:n johtajana.

Oppiminen on ilo ja työssä käyminen antaa arjelle tarkoituksen ja sisällön.

6KIELIPOLKU 1/2011

ES

A H

AU

LIV

UO

RI

Kolmisenkymmentä vuotta on

yritetty kuoria kuumaa peru-

naa: missä järjestää erityislap-

sen opetus ja kasvatus? Tavallisessa

lähikoulun luokassa, erilaisin tukitoi-

min, pienryhmässä tai monimuoto-

ryhmässä, ehkä samanaikaisopetuk-

sena, erityisluokassa tai -koulussa?

Asiaan voi antaa joitakin vastauk-

sia tämän vuoden alusta noudatet-

tava perusopetuslain muutos (PL 16,

16a, 17, 17a §) sekä perusopetuksen

opetussuunnitelman muutokset ja

täydennykset, jotka tulee ottaa käyt-

töön viimeistään 1.8.2011. Säädös-

kohdat on otsikoitu iskevästi: yleinen,

tehostettu ja erityinen tuki.

TUKEA ERI MUODOISSA

Uusissa säädöksissä normitetaan,

käsitteellistetään ja määritellään

osin uudella tavalla perusopetusta,

erityisesti lasten ja nuorten kasvun

ja oppimisen erilaisia tukitoimia. Kä-

sitteet näyttävät arkikieliseltä, mutta

niillä on merkityksiä, jotka avautuvat

vähitellen.

Yleisen tuen vaiheessa lapsi tai

nuori saa tukiopetusta. Tuen muoto-

ja pohtivat yhdessä opettaja tai tar-

vittaessa muut asiantuntijat, oppilas

sekä vanhemmat tai huoltajat.

Tehostetun tuen vaiheessa ko-

rostuvat osa-aikainen erityisopetus,

opintojen yksilöllinen ohjaus, oppi-

lashuolto, joustavien opetusryhmien

käyttö ja kodin kanssa tehtävä yhteis-

työ.

Erityisen tuen vaiheessa tehdään

hallinnollinen päätös, jossa määritel-

lään mm. pääsääntöinen opetusryh-

mä, tulkitsemis- ja avustajapalvelut,

muut tarvittavat palvelut sekä oppi-

määrien yksilöllistäminen.

Yleistä tukea annetaan lähikoulu-

jen tavallisissa ryhmissä, tehostettua

tukea lähikouluissa ja erityistä tukea

erityisryhmissä tai -kouluissa.

MONIAMMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ

Ongelmatilanteissa kielihäiriöisen

lapsen viisas opettaja ja usein myös

huoltaja on yleensä mennyt aivan en-

simmäiseksi saamaan neuvoa, tukea

ja asiantuntija-apua kouluterveyden-

hoitajalta ja -lääkäriltä, psykologilta

tai puheterapeutilta lapsen oppimi-

sen ja kasvamisen solmujen avaa-

misessa. Siis aivan ensimmäiseksi ja

joskus myös viimeiseksi, kun opetta-

jan omat keinot ja voimavarat ovat

loppuneet. Usein juuri koululääkäri

on kyennyt opastamaan opettajaa ja

lasta eteenpäin.

Kaikissa tuen vaiheissa on olen-

naista opettajan, oppilaan ja huol-

tajien yhteistyö sekä tehostetun ja

varsinkin erityisen tuen vaiheessa

moniammatillisen oppilashuollon

kanssa tehtävä yhteistyö. Nimen-

omaan kielihäiriöisen lapsen huol-

tajille tärkeitä moniammatillisen op-

pilashuoltoryhmän jäseniä ovat mm.

puheterapeutti, lastenneurologi,

Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea oppilaille

Kaikki lapset ja oppijat ovat erilaisia. Jokaisella lapsella on omat lahjakkuus- tai vahvuusalueensa. Miten vastata tähän itsestäänselvyyteen niiden oppilaiden

kohdalla, joilla on kielellinen erityisvaikeus? Millaista apua tuo perusopetuslain muutos?

Rehtori Esa Haulivuori ja kolmasluokkalainen Esko pihaleikissä.

Kat

ari

ina

n k

ou

lu

71/2011 KIELIPOLKU

kouluterveydenhoitaja, koulupsyko-

logi, foniatri ja lasten neuropsykologi.

Käsitykseni ja kokemukseni mu-

kaan moniammatillinen oppilashuol-

toryhmä toimii parhaiten siten, että

valmistelu tapahtuu kolmikantaisesti.

Siihen osallistuvat opetushenkilöstö,

oppilas ja huoltajat sekä terveys- ja

sosiaalitoimen henkilöstö (esimerkik-

si lääkäri ja psykologi) tasavertaises-

sa yhteistyössä ilman sananvalta- tai

alistussuhteita. Kun näin toimitaan,

ei ole merkitystä sillä, kuka muotoi-

lee yhteisen käsityksen selvitysten ja

lausuntojen pohjalta esitykseksi eri-

tyiseen tukeen siirtymisestä.

Tasavertaista yhteistyötä helpot-

taa myös se, että uusien säädösten

mukaan koululla on oikeus saada

sosiaali- ja terveysviranomaiselta sel-

laisia oppilasta koskevia tietoja, jotka

ovat opetuksen järjestämisen kan-

nalta välttämättömiä. Omassa kou-

lutyössäni olen aina saanut riittävät

tiedot terveydenhuollolta oppilaista-

ni. Joidenkin kuntien sosiaalitoimen

lastensuojelun salassapitosäädösten

käytännöt voivat nyt muuttua.

VARHAISTA TUKEA JO PÄIVÄKODISSA

Viime aikoina on ollut yleistä, tehos-

tettua ja erityistä tukea koskevaa

myönteistä uutisointia.

Sen lisäksi näkyy erityistä tukea

koskevaa hämmentävää päivälehti-

kirjoittelua, joka tukeutuu sukupolvi-

en takaisiin ennakkoluuloihin. Varsin-

kin erityisluokanopettajan tarjoama

erityinen tuki on julkisuudessa tikun

nokassa. Julkilausuttuna tavoitteena

on ehkäistä oppilaiden siirtyminen

erityisen tuen piiriin, jossa ovat par-

haiten toimivat palvelut ja moniam-

matillinen oppilashuolto.

Toiset puoltavat tuen antamista

suunnitelmallisesti ja pitkäaikaisesti

kustannustehokkaiden järjestelmien,

so. yleisen ja tehostetun tuen piirissä.

Tämä ajattelumalli ei sovi monen eri-

tyistä kielellistä tukea tarvitsevan lap-

sen opetukseen. Hänen tulee saada

tuki oikea-aikaisesti kielenkehityksen

herkkyysvaiheessa, jota kestää synty-

mästä ehkä kymmeneen ikävuoteen

saakka, eikä takapainotteisesti pe-

ruskoulun yläluokilla, jolloin kielen

ja kommunikaation oppimisessa on

paljon korvaamatonta jo menetetty.

Kun pienen lapsen vanhempi on

saanut esimerkiksi puheterapeutin

arvion kielenkehityksen erityisvai-

keudesta, niin jo siinä vaiheessa

vammaisjärjestön tarjoama tuki, esi-

merkiksi sopeutumisvalmennus, on

tärkeää. Sen yhteydessä tulee tarjo-

ta tietoa erityisvaikeuden vaikutuk-

sesta sekä kielen että mahdollisesti

muiden asioiden oppimiseen. Lisäksi

mieluusti ajantasaista tietoa koti- ja

seutukunnan kielelliseen erityisvai-

keuteen tarjolla olevista tuki- ja kun-

toutuspalveluista.

Uudiskäsite varhainen tuki tarkoit-

taa lapsen kohdalla jo päiväkodissa

aloitettua puheterapiaa ja muuta

kuntoutusta. Tukea jatketaan koulus-

sa siihen saakka, kunnes riittävä var-

muus nuoren selviytymisestä muissa

opinnoissa saadaan. Usein tämä ta-

pahtuu perusopetuksen päätösvai-

heessa, jossa asiantunteva ja mahdol-

lisuuksia avaava ammatinvalinnan- ja

oppilaanohjaus on aivan olennaista.

Tässä vaiheessa 16-vuotiaalle kie-

lihäiriöinen nuori voi avautua mah-

dollisuus kuntoutusrahaan, kun kou-

lun moniammatillinen ryhmä ja sen

lääkäriasiantuntija sitä lausunnois-

saan hänelle puoltavat.

YKSILÖLLISTÄ AMMATIN-VALINNANOHJAUSTA

Yksilöllinen ammatinvalinnanohjaus,

jossa kielihäiriöinen nuori tutustuu

erilaisiin oppilaitoksiin ja niiden tar-

joamiin hänelle soveltuviin ja mielui-

Puheterapeutti Marjut Paavilainen treenaa Eemelin puhetta.

Kat

ari

ina

n k

ou

lu

Kat

ari

ina

n k

ou

lu

Katariinan koulun suuri ystävä, jong-lööri Kai Kuutamo pienten oppilaiden ihmeteltävänä.

8KIELIPOLKU 1/2011

siin vaihtoehtoihin, antaa nuorelle jo

selvyyden nuorisoasteen jatkokou-

lutuspaikasta ja varmuuden siinä

pärjäämisestä. Usean vuoden aikana

huoltajien sekä nuoren ja erityisen

tuen ammatinvalinnanohjauksen

yhteistyöllä nuorelle on viitoitettu

tie tulevaisuuteen, hän on löytänyt

merkityksen ja suunnan elämällensä.

Näin vältetään nykyään liian monen

nuoren kokema syrjäytyminen nuo-

risoasteen koulutuksesta.

Kielenkehityksen parissa työs-

kentelevien järjestöjen kannattaa

huomioida ammatinvalinnan- ja op-

pilaanohjaajat. Nykyisin yhä suurene-

vissa kouluyksiköissä näillä opettajilla

saattaa olla satoja oppilaita, jolloin

muutaman oppilaan kielellinen eri-

tyisvaikeus ja tarvittava yksilöllinen

ohjaus ja nivelvaiheen ”saattaen

vaihdettava” -tuki jää hektisessä työ-

rytmissä puuttumaan.

Työskentelen erityisen kielellisen

tuen koulussa, jossa oppilaanohjaa-

jan työpanoksesta pääosa kohdistuu

noin 40 oppilaaseen, joista parisen-

kymmentä siirtyy menestyksellisesti

vuosittain nuorisoasteen jatko-opin-

toihin. Hänen rinnallaan ja tukenaan

työskentelee moniammatillinen am-

matinvalintaryhmä.

Erityisen kielellisen tuen oppilaa-

nohjaajan työ on vaativaa. Hän toimii

tietysti eri nuorisoasteen oppilaitos-

ten, mutta erityisesti terveydenhuol-

lon, sosiaalitoimen, järjestöjen ja

kuntien rajapinnoilla. Voisivatko yh-

distykset vastata oman osaamisalu-

eensa sisällä erityisen kielellisen tuen

oppilaanohjaajien verkostotyöstä ja

koulutuksesta?

KANSAINVÄLINEN NÄKÖKULMA

Säädösmuutosten taustalla on huoli

erityisopetuksen oppilaiden mää-

rällisestä kasvusta. Se on ollut voi-

makasta 1990-luvun loppuvuosista

lähtien. Opetusministeriö asetti asiaa

tutkimaan vuonna 2006 työryhmän,

joka julkisti seuraavana vuonna Eri-

tyisopetuksen strategia -selvityksen.

Toisaalta on painotettu voimak-

kaasti kansainvälisiä sopimuksia,

ohjelmia ja julistuksia. Niiden lähtö-

kohtana on Suomen koulutusjärjes-

telmän ja opetuksen kehittäminen

niin, että kaikkien lasten ja nuorten

oppiminen voidaan turvata mah-

dollisimman hyvin (esimerkiksi Sala-

mancan julistus 1994, Luxemburgin

perusasiakirja 1996).

Huolen rinnalle ja vastapainoksi

voidaan asettaa Suomen 15-vuoti-

aiden nuorten erinomaiset tulokset

OECD-maiden Pisa-tutkimuksissa.

Suomessa toteutetulla erityisen tuen

järjestelmällä on ollut menestykseen

oma myönteinen osuutensa. Tosin

vertailu on tapahtunut lukutaidossa,

matematiikassa ja luonnontieteissä,

jotka eivät yleensä ole kielellistä tu-

kea tarvitsevan nuoren vahvuusalu-

eita.

VALINNAISUUS ON MAHDOLLISUUS

Hyvä koulu tunnistaa nuoren yksi-

löllisiä vahvuuksia ja tukee lahjak-

kuutta, ilmenevät ne lukuaineiden

ohessa musiikissa, kotitaloudessa,

kädentöissä, sosiaalisissa taidoissa

tai hienona käyttäytymisenä. Koulu

satsaa nimenomaan lahjakkuuden

tukemiseen tuki-, kerho- ja pienryh-

märesurssia ja tarjoamalla yksilöllis-

tä, muuta koulumenestystä tukevaa

opetusta ja kuntoutusta – vaikkapa

rumpujensoitonopetusta, tunneluk-

koja avaavaa ratsastusterapiaa tai

draamaa.

Opetuksen valinnaisuus on yksi

kiehuvan kattilan kuumista perunois-

ta. Sosiaalista tilausta olisi aidolle va-

linnaisuudelle – mikäli se ulotetaan

kielihäiriölapseen ja hänen huolta-

jiinsa asti ja se kattaisi oppiaineiden

laajuudet sekä kouluvalinnan. Mah-

dollisuus tulisi muuttaa todellisuu-

deksi.

Suomessa on lukuisia kouluja,

huippuyksiköitä, joiden toiminta-

ajatuksen olennainen osa on valin-

naisuus: esimerkiksi musiikkiin tai

OPIMME ELÄMÄÄ VARTEN!Non scholae, sed vitae discimus

91/2011 KIELIPOLKU

kieliin erikoistuneita peruskouluja.

Niiden oppilaat ovat kouluun hakeu-

tuessaan läpäisseet valintatestejä,

esimerkiksi kieliluokkatestejä. Ku-

kaan ei aseta näitä valinnaisia ja vali-

koivia kouluja kyseenalaiseksi.

Myös kielihäiriöisille lapsille on

hyviä tai soveltuvia huippuyksikköjä,

joissa on moniammatillista asiantun-

tijoiden täsmäopetusta ja kuntou-

tusta. Niiden erityiseen tukeen on

jo sisäänrakennettuna valinnainen

elementti. Oppilailla on henkilökoh-

tainen suunnitelma, jossa on perus-

tana tuntijako ja runsaasti täysin yk-

silöllistä ainesta, paljon valinnaista,

tuntijakoa yksilöllistävää ja ylittävää.

Opetuksen järjestämistä koskeva

suunnitelma rakentuu lapsen ja nuo-

ren vahvuusalueille. Niitä tunnistaa ja

omalta osaltaan toteuttaakin monia-

mmatillinen ryhmä.

Näiden yksiköiden palvelussa on

monipuolista pedagogista osaamis-

ta ja kattavaa terveydenhuollon ja

kuntoutuksen ammattitaitoa. Uudet

säädökset tarjoavat mahdollisuuden

lisätä tätä palvelua: erityisen kielelli-

sen tuen moniammatillisen opetuk-

sen huippuyksiköitä ei polkaista tyh-

jästä, vaan ne ovat ja tulevat olemaan

vuosien aikana yhteenhioutuneen

työn tulosta.

Nyt kannattaa suojella ja vahvis-

taa yhtä lailla vieraisiin kieliin erikois-

tuneita kielikouluja kuin erityisen

kielellisen tuen huippuyksiköitä. Van-

hemmalle on tärkeää kysyä, missä on

tänään lapseni tarvitsemaa erityisen

kielellisen tuen opetusta ja koulu.

Lapseni kielikoulu? Se, joka tarjoaa

oppilailleen täyden osallistumisen

ja tasa-arvon ja vielä hiukan ekstraa,

etuoikeuden oppia ja kasvaa hänen

tarpeitaan ymmärtävässä yhteisössä.

Nyt kannattaa tukea vanhempien

lisääntyviä valinnanmahdollisuuk-

sia hakea esimerkiksi lähikoulun pi-

en- tai monimuotoryhmästä heidän

lapselleen tai nuorelleen soveltuvaa

tehostetun tuen palvelua.

Varmaan jokainen koulussa oppi-

laana ja työntekijänä työskentelevä

henkilö voi yhtyä erään aktiivisesti

tuntijakokeskusteluun osallistuneen

kansanedustajan ajatukseen, että

koulumaailma tarvitsee nyt ensisijai-

sesti resursseja ja työrauhaa. ■

Esa Haulivuori työskentelee Katariinan koulun rehtorina Turussa.

Kuudennen luokan oppilaat yhdessä jumppatunnilla läheisellä opettajainkoulu-tuslaitoksella harjoittamassa tulevia opettajia.

Kat

ari

ina

n k

ou

lu

Kat

ari

ina

n k

ou

lu Erityisluokanopettaja Tiina Andersson opettaa tokaluokkalaisille Veikalle ja Aleksille matematiikkaa. Takana toisen ryhmän tukena koulunkäyntiavustaja Reija Ruusuvaara.

10KIELIPOLKU 1/2011

Oppilaanohjaajan rooli on olla

nuoren ja huoltajien tuke-

na, rohkaista ja kannustaa

heitä eteenpäin. Tuen määrä vaihte-

lee yksilön ja hänen valmiuksiensa

mukaan. Näin kuvaa työtään erityis-

luokanopettaja Elina Lahti, joka on

työskennellyt Katariinan koulussa

oppilaanohjaajana jo yli kymmenen

vuotta.

Tavoitteena on kuitenkin aina ak-

tivoida oppilasta niin, että hän kiin-

nostuu omasta tulevaisuudestaan,

suuntaa katseensa siihen ja huomaa,

että hän on itse oman elämänsä teki-

jä. Tuki on konkreettista ja henkistä.

Konkreettinen tuki tarkoittaa si-

tä, että oppilaanohjaaja antaa tietoa

erilaisista ammateista ja koulutuksen

vaihtoehdoista, järjestää tutustumis-

käyntejä, koulutuskokeiluja, auttaa

täyttämään lomakkeita ja hakupape-

reita.

Henkinen tuki on myös todella

tärkeä. Nuorelle ja huoltajille mer-

kitsee paljon tietoisuus siitä, että he

tässä merkittävässä siirtymävaihees-

sa eivät ole yksin, vaan koulu on mu-

kana ja antaa tarvittavaa tukea sekä

kuuntelee.

ALKUUN JO KUUDENNELLA LUOKALLA

Opinto-ohjaaja aloittaa nuorten

kanssa työskentelyn jo kuudennen

luokan kevätlukukaudella.

– Olen mukana vanhempainillas-

sa, jossa käsitellään yläkouluun siirty-

mistä ja siihen liittyviä valintoja. Tämä

on ensikontakti vanhempiin. Kierrän

lisäksi tukioppilaiden kanssa luokis-

sa ja kerron yläkoulussa opiskelusta,

opiskelun valinnaisuudesta ja valin-

tojen toteuttamisesta Katariinan kou-

lussa, kertoo Elina Lahti.

Yläkoulun seitsemännellä luokal-

la ei ole vielä luokkatunteja, mutta

oppilaanohjaaja keskustelee tarpeen

mukaan oppilaiden kanssa ja haas-

tattelee heistä jokaisen.

– Jos vanhemmat ovat aktiivisia,

voin keskustella myös heidän kans-

saan. Koskaan ei ole liian aikaista.

MINÄTUNTEMUKSEN LISÄÄMINEN

Kahdeksannella luokalla oppilaanoh-

jausta on yksi viikkotunti. Oppituntien

tavoitteena on tutustua peruskoulun

jälkeisiin valintavaihtoehtoihin sekä

lisätä nuoren minätuntemusta erilai-

sin harjoituksin. Mitä paremmin nuori

itsensä tuntee, sitä helpompi hänen

on tehdä valintoja elämässään. Op-

pilaat kertovat ja kuvailevat itseään

ja laativat kirjoitelmia aiheesta min-

kälainen minä olen. Minätehtävillä

ELI

SA

PO

SK

IPA

RTA

JA

ELI

NA

LA

HTI

Kohti jatkokoulutusta ja työelämää

Millaista apua koulu voi tarjota nuorelle opiskelupaikan ja oman ammatin löytämiseksi? Oppilaanohjauksen keinoista kertoo Elina Lahti turkulaisesta

Katariinan koulusta.

111/2011 KIELIPOLKU

pyritään löytämään oppilaiden vah-

vuuksia, joita jokaisella on.

Vastaavasti mietitään myös rajoit-

teita ja heikkoja alueita, jotta osataan

asettaa realistiset tavoitteet jatko-

suunnitelmille. Mietitään, miten heik-

koihin alueisiin voi suhtautua ja kuin-

ka ne voisi ottaa osaksi persoonalli-

suuttaan, miten ne ehkä rajoittavat

mahdollisuuksia. Toisaalta voidaan

miettiä, mitä kaikkea voidaan kuiten-

kin tehdä rajoitteista huolimatta.

Oppilas saattaa kohdata erilaisuu-

tensa ensimmäistä kertaa samalla

kun murrosikä on alkamassa. Tai op-

pilas kokee erilaisuutensa vahvem-

min tai voimakkaammin.

– Pyrimme tekemään erilaisuu-

desta luonnollisen asian. Me kaikki

olemme ainutlaatuisia ja jokaisella on

jotain haasteellista elämässään, Elina

Lahti korostaa.

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMISTA

Työelämään tutustuminen alkaa

kahdeksannella luokalla. Joskus jo

seitsemännen luokan oppilaat tule-

vat käytävällä kysymään työelämään

tutustumisjaksosta (TET), vaikka siitä

ei ole vielä puhuttu. Into on siis kova.

Katariinan koulussa viikon kestoi-

sia TET-jaksoja on sekä kahdeksan-

nella että yhdeksännellä luokalla.

– Pidän TET-jaksoja tosi tärkeinä.

Oppilaat pääsevät kokeilemaan toi-

mimista vieraiden aikuisten työnte-

kijöiden kanssa, kontaktien luomista

ja pärjäämistä. On hyvä, jos oppilailla

on jotain suhteita työpaikkoihin esi-

merkiksi vanhempien kautta. Hyppy

työelämään ei ole liian suuri, jos tu-

tustumispaikassa on joku entuudes-

taan tuttu aikuinen.

Yhdeksännen luokan tutustumis-

jakson suhteen opinto-ohjaaja toi-

voo, että paikkaa haettaisiin jatko-

opiskelun suuntaisesti.

– Näin oppilas saa vahvistusta

omille urasuunnitelmilleen. Hyvää

palautetta on myös huomata, ettei

työ ollutkaan oletuksen mukaista,

jolloin se voidaan sulkea pois. Pää-

sääntöisesti kaikki tykkäävät TET-

jaksostaan.

– Pohjustamme jaksoa käymäl-

lä ennakkoon tekemässä kirjallisen

työsopimuksen työpaikalla yhdessä

oppilaan kanssa. Vakiopaikkoja on

jonkin verran. TET-paikat valitaan kui-

tenkin aina oppilaiden kiinnostuksen

ja mielenkiinnon mukaan. Niinpä jo-

ka vuosi löydetään myös uusia TET-

paikkoja, Elina Lahti kertoo.

Tänä vuonna yhdeksäsluokka-

laiset harjoittelivat muun muassa

apteekissa, ratsastuskeskuksessa,

kuntosalissa, leipomossa, kirjastossa,

tavaratalossa, ravintolassa, päiväko-

dissa, pyöräliikkeessä, ruokamarke-

tissa, muovitukussa, autonkuljettajan

apupoikana, kone- ja metallifi rmassa,

kaupunginteatterin puvustamossa

sekä nuorisoasiainkeskuksessa.

Tavoitteena on, että oppilaat oli-

sivat mahdollisimman omatoimisia

paikkojen haussa. Tarvittaessa aina

avustetaan.

– Ajatuksena on, että jokainen

toimii omien rajoitusten ja mahdolli-

suuksien mukaan. Ketään ei jätetä yk-

sin. Oppilaskirjo on laaja ja tuen tarve

vaihtelee suuresti. Yhdessä oppilai-

den kanssa mietitään, soitetaanko,

mennäänkö käymään vai laaditaanko

kirje TET-paikkaa haettaessa.

Oppilaat ovat saaneet erittäin

hyvää palautetta tutustumispaikois-

taan.

– He ovat tunnollisia ja ahkeria,

eikä heillä ole poissaoloja. Kukaan ei

ole lopettanut kesken viikkoa. TET-

jakson loputtua oppilaat kirjoittavat

viikosta raportin ja lähettävät sen kii-

tokseksi ja palautteeksi työnantajalle,

Elina Lahti kertoo.

TUTUSTUMINEN TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSIIN

Oppilailla on mahdollisuus tutustua

toisen asteen oppilaitoksiin ja opin-

toihin vierailujen ja koulutuskokei-

lujen avulla. Näiden avulla voidaan

arvioida ja selvittää oppilaiden opis-

keluvalmiuksia, motivaatiota ja sovel-

tuvuutta opiskeluun.

– Oppilaitoksen opinto-ohjaaja

järjestää vierailupäivän, jossa ovat

mukana oppilas tai oppilasryhmä ja

oppilaanohjaaja. Myös vanhemmat

ovat aina lämpimästi tervetulleita

mukaan tutustumiskäynneille. Ennen

vierailua juttelen oppilaanohjaajan

kanssa oppilaasta ja hänen mahdol-

lisuuksistaan hakeutua alalle.

Käynnin aikana voidaan tavata

myös tutoropiskelijoita, jotka kerto-

vat kokemuksia opiskelustaan. Op-

pilaanohjaajan kanssa keskustellaan

muun muassa siitä, miten kannattaa

hakeutua opiskelemaan ja käytettäi-

siinkö joustavaa valintaa.

Joustavalla valinnalla tarkoitetaan

sitä, että hakija voidaan erityisistä

syistä valita opiskelijaksi ammatil-

liseen koulutukseen, vaikka hänen

pisteensä eivät riittäisi sisäänpääsyyn

normaalihaussa. Erityisiä syitä ovat

esimerkiksi terveydelliset syyt ja ali-

suoriutuminen koulussa, jos taustalla

on oppimisvaikeus.

Koulutuskokeilu on nuorelle käy-

tännönläheinen tapa tutustua eri

koulutusaloihin. Useamman päivän

kokeilujakso sisältää oppilaitokseen

ja sen koulutusaloihin tutustumista ja

opiskeluun osallistumista. Oppilaalle

on tärkeää nähdä, millaista opiskelu

on ja jatkuuko hänen innostuksensa.

Opettaja seuraa oppilaan työskente-

lyä.

Vierailukäynnit sekä 1–2 päivän

tutustumisjaksot ovat yleensä mak-

suttomia. Useamman päivän koulu-

tuskokeilut sen sijaan ovat maksul-

lisia. Maksusitoumuksen voi saada

Kansaneläkelaitoksen paikallistoi-

mistosta, työ- ja elinkeinotoimistosta,

kotikunnasta tai vakuutuslaitoksesta.

– Koulutuskokeilusta saadaan to-

si arvokasta tietoa kirjallisena palaut-

teena. Todennäköisesti nuorta on

myös hieman testailtu ja kartoitettu

12KIELIPOLKU 1/2011

hänen edellytyksiään kyseiselle alal-

le, Elina Lahti kertoo.

Oppilailla ja heidän huoltajillaan

on myös mahdollisuus osallistua op-

pilaitosten järjestämiin avoimien ovi-

en päiviin sekä mahdollisiin esittelyil-

toihin. Tutoropiskelijoita ja Katariinan

koulun entisiä opiskelijoita käy myös

kertomassa opinnoistaan.

Nykyisin on myös saatavissa hy-

vää DVD-materiaalia oppilaitoksista

ja ammatillisista opinnoista. Esimer-

kiksi YLE:llä on uusi DVD 17 eri am-

matista, jossa kuvataan ammatillisten

opintojen työssäoppimisjaksoja.

– Tällaista tietoa nuoret tuntuvat

kaipaavankin. Myös netistä löytyy

monia hyödyllisiä osoitteita, joita

olen laittanut oppilaille ja heidän

vanhemmilleen tiedoksi ja tutustut-

tavaksi. Netistä löytyy myös amma-

tinvalintaan liittyviä testejä, vinkkaa

Elina Lahti.

YHTEISHAKU, JOUSTAVA VALINTA VAI ERILLISHAKU?

Ammatilliseen peruskoulutukseen

(perustutkinnot) ja lukiokoulutuk-

seen haetaan ammatillisen koulutuk-

sen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa.

Oppilaat hakevat peruskoulupohjai-

siin koulutuksiin tai peruskoulupoh-

jaisiin erityisryhmiin. Erityisryhmät

ovat pienryhmiä, ja ne on tarkoitettu

erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

Nykyisin yhteishaku tapahtuu

sähköisesti keväisin. Oppilas voi ha-

kea viiteen eri vaihtoehtoon. Tärkeää

on se, minkä vaihtoehdon laittaa en-

sisijaiseksi.

– En käytä systemaattisesti jousta-

vaa valintaa. Käytän sitä, jos saan vah-

vistusta oppilaitoksesta ja on selkeitä

syitä tai perusteita sille, miksi sitä voi

käyttää ja miksi se on oppilaan edun

mukaista. Joustavan valinnan haku-

lomake ja perusteet haulle lähetään

suoraan oppilaitokseen tiedoksi, Eli-

na Lahti kertoo.

Esimerkkinä Elina Lahti kertoo

pojasta, jolla oli yksilöllinen opetus-

suunnitelma ja joka hakeutui yleislin-

jan logistiikkapuolelle.

– Hän meni ensin kokeilemaan

opiskelua. Kokeilujaksosta saatiin

vahvistusta ja varmistusta sille, että

hän on sosiaalinen, kätevä käsistään

ja käytännön töissä vahva, vaikka teo-

riapuolella onkin ongelmia. Opettajat

kehottivat hakemaan ja käyttämään

joustavan valinnan lomaketta. Niin-

pä täytimme erillisen lomakkeen ja

kirjasimme siihen pojan vahvuuksia.

Mainitsimme myös koulukokeilun ja

siitä saadun palautteen. Poika pärjäsi

opinnoissaan hyvin ja on vakituisessa

työsuhteessa rekkamiehenä.

Ammatilliset erityisammattioppi-

laitokset, kansanopistojen yleissivis-

tävät koulutukset, vuoden kestävät

valmentavat koulutukset sekä vuo-

den kestävä lisäopetus (ns.10-luokka)

eivät ole mukana yhteishaussa. Kou-

lutuksiin haetaan suoraan oppilaitok-

sen omalla hakulomakkeella.

Katariinan koulun oppilaat jat-

kavat lähes kaikkiin peruskoulun

jälkeisiin jatkokoulutusvaihtoehtoi-

hin: peruskoulupohjaisille yleisille

linjoille ammatillisiin oppilaitoksiin,

peruskoulupohjaisille erityislinjoil-

le ammatillisiin oppilaitoksiin, eri-

tyisammattioppilaitoksiin, amma-

tillisten oppilaitosten yhteydessä

järjestettävään vuoden kestävään

valmentavaan koulutukseen sekä

vuoden kestävään lisäopetukseen eli

ns. 10-luokalle. Lisäksi 1–3 oppilasta

jatkaa myös lukioon vuosittain.

YKSILÖLLISTÄ JA KOKONAISVALTAISTA TUKEA

Oppilaanohjaajan nuorelle anta-

ma tuki on aina sekä yksilöllistä että

kokonaisvaltaista. Jokaiselle päättö-

luokan oppilaalle laaditaan yhdek-

sännen vuosiluokan syksyllä HOJKS,

joka sisältää henkilökohtaisen jatko-

koulutussuunnitelman.

Katariinan koulun jatkokoulu-

tuspalaverissa ovat aina läsnä op-

pilas huoltajineen, luokanvalvoja,

koululääkäri tai terveydenhoitaja ja

oppilaanohjaaja. Usein paikalle kut-

sutaan myös rehtori, mahdollisesti

nuoren kuntoutukseen osallistuneet

terapeutit sekä kotikunnasta sosiaa-

litoimen edustaja. Vaikka palaverissa

ensisijaisesti pohditaan toki oppilaan

jatkokoulutuspaikkaa peruskoulun

jälkeen, mietitään samalla myös elä-

mää laajemmin ja pidemmällä aika-

välillä.

Ohjaustoiminta on siis moniam-

matillista ja perustuu toimivaan yh-

teistyöhön kaikkien osapuolten kans-

sa. Periaatteena on myös, että koko

koulu osallistuu ohjaustoimintaan.

– Tämä periaate toteutuu mieles-

täni kiitettävästi ainakin meidän kou-

lussa, Elina Lahti sanoo.

Kun kyseessä olevilla nuorilla on

usein kielellisiä, kommunikaatioon tai

sosiaaliseen elämään liittyviä vaike-

uksia, pyritään opintoihin liittämään

runsaasti harjoituksia, jotka rohkaise-

vat nuorta sosiaaliseen kanssakäymi-

seen (TET-jaksot ja yrittäjyyskasvatus)

ja auttavat heitä arvostamaan itseään

ja osaamistaan. Nuoren osallistumis-

ta, aloitteellisuutta sekä itsenäistä

toimintaa tuetaan.

– Joskus tulee tilanteita, jolloin

vanhemmilla ja/tai oppilaalla rima on

liian korkealla tai liian matalalla. Sil-

loin pitää vain olla mahdollisimman

rehellinen ja kertoa koulun kanta asi-

aan, jos pidämme todennäköisenä,

ettei oppilas menestyisi suunnittele-

missaan opinnoissa tai työtehtävissä

rajoitteidensa vuoksi, Elina Lahti to-

teaa.

– Mutta se ei tarkoita sitä, että op-

pilaan pitäisi kokonaan luopua unel-

mastaan. Pyrimme löytämään vaih-

toehdon, jossa nuori voisi hyödyntää

vahvuuksiaan, mutta opinnot eivät

ole olisi kuitenkaan liian haastavia.

Näin kiinnostus alaa ja ammattia koh-

taan voi säilyä, Elina Lahti sanoo. ■

Psykologian tohtori Elisa Poskiparta toimii erikoistutkijana Turun yliopis-ton Oppimistutkimuksen keskuksessa

ja Elina Lahti oppilaanohjaajana Katariinan koulussa.

131/2011 KIELIPOLKU

Eräänä iltana Katariinan koululle

kokoontui kahdeksan koulun

entistä oppilasta haastatelta-

viksi tähän juttuun. Haastattelijoiden,

Elisa Poskiparran ja Elina Lahden,

lisäksi mukana oli koulun rehtori Esa Haulivuori. Tilaisuudesta muodostui

lämminhenkinen jälleentapaaminen,

jossa muisteltiin paljon menneitä

naurun lomassa.

Katariinan koulu on esiluokasta

yhdeksänteen luokkaan käsittävä yh-

tenäiskoulu, joka toteuttaa yksitois-

tavuotista oppivelvollisuutta yleis-

ten tavoitteiden mukaisesti. Oppilas

voi opiskella myös oman yksilöllisen

opinto-ohjelmansa mukaan.

Oppilaiden on mahdollista saada

motoriikkansa, kielenkehityksen-

sä tai pitkäaikaissairautensa vuoksi

opetuksellista kuntoutusta opetus-

klinikassa sekä lääkinnällistä kuntou-

tusta, puheterapiaa, toimintaterapiaa

ja fysioterapiaa.

LUKIOON JA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN

Vanhimmat oppilaat olivat päättä-

neet peruskoulunsa jo 1998 ja nuo-

rimmat kymmenen vuotta myöhem-

min. Kuusi heistä oli käynyt koko

peruskoulun Katariinan koulussa tai

Hakamaan koulussa, jonka niminen

koulu aiemmin oli.

Marjaana ja Teemu jatkoivat pe-

ruskoulun jälkeen lukioon ja muut

kädentaitoa painottavan yläkoulun

jälkeen ammatilliseen koulutukseen.

Katariinan koulussa yläkoulun opet-

tajat ovat erityisluokanopettajia ja

aineenopettajia. Aineenopettajien

vankka aineenhallinta helpottaa op-

pilaiden lukioon siirtymistä.

Kaikilla on tällä hetkellä työ- tai

opiskelupaikka. Kuusi heistä on työ-

elämässä ja kaksi opiskelee vielä.

HEVOSHOITAJAKSI JA VARASTOMIEHEKSI

Sanni on hevostyttö. Talleilla hän sai

kuulla ensimmäisen kerran Ypäjän

hevosopistosta ja joku kehotti hän-

tä pyrkimään. Tähän yleisopetuksen

kouluun pyrkiminen sisälsi valin-

takokeen ja haastattelun. Sanni oli

valittujen 30 tytön joukossa ja hän

lähti peruskoulun loputtua perushe-

voshoitajan linjalle. Nykyään opiston

yhteydessä on myös lukio. Opistota-

soinen koulutus on kolmivuotinen.

Ypäjän jälkeen Sanni kouluttautui

vielä maatalouslomittajaksi, kävi tar-

haeläinkoulutuksen ja työskentelee

tällä hetkellä maatalouslomittajana.

Töitä riittää!

Kaj kävi ensin kymppiluokan ja

lähti sitten opiskelemaan Invalidilii-

ton Järvenpään koulukeskukseen. Jo

kymppiluokalla hän vietti siellä kah-

den viikon tutustumisjakson. Kaj kävi

myös kaksi kertaa asumiskokeilussa

harjoittelemassa itsenäistymistä ja

opettelemassa arjen rutiineja. Täl-

lä hetkellä ainakaan Turun seudulla

asumisharjoittelumahdollisuutta ei

oikein ole tarjolla, mikä oppilaanoh-

jaajan mukaan on puute.

Koulutuksen aloittaminen oli Kajn

mukaan kova paikka. Hän luuli ole-

vansa aikuinen ja yhtäkkiä hän olikin

200 kilometrin päässä kotoa eikä lä-

hellä ollut ketään tuttua. Opettaja oli

kuitenkin todennut opiskelijoille, että

vaikka täällä on kovaa, elämä koulun

ulkopuolella on vielä kovempaa. Kaj

muistelee Järvenpäätä parhaana

koulutuspaikkana. Siellä tehtiin mm.

yhteistyötä autokoulun kanssa ja käy-

tiin autokoulu.

– Minulle jäi sinne paljon kaverei-

ta ja heidän kanssaan soitellaan vielä

tänäkin päivänä, Kaj kertoo.

Kaj oppi puhumaan vasta kou-

luun tullessa ja hänellä on edelleen

vaikeuksia puheen tuottamisessa ja

motoriikassa. Kaj on hyvä esimerkki

siitä, miten huumorilla, sinnikkyydel-

lä ja uskolla omaan itseensä pärjää

tämän päivän yhteiskunnassa. Tällä

hetkellä hän on muuttoliikkeen pal-

veluksessa varastomiehenä.

SIIVOOJAKSI JA SOSIONOMIKSI

Lidia ja Marjaana kävivät alakoulun

samalla luokalla, mutta Marjaana

siirtyi yleisopetuksen kouluun kuu-

dennen luokan jälkeen. Tytöt päätti-

vät jo 10-vuotiaina, että heistä tulee

isoina kummeja toistensa lapsille.

Niin siinä sitten kävikin, vaikka Mar-

jaana asuukin nykyään Salossa ja Li-

dia Kuusankoskella.

ELIS

A P

OS

KIPA

RTA

JA E

LINA

LAH

TI

Katariinasta maailmalleKatariinan koulun entiset oppilaat Sanni, Lidia, Marjaana, Jussi, Teemu, Henna, Anna ja Kaj ovat peruskoulun jälkeen löytäneet omat polkunsa

opintoihin ja työelämään.

14KIELIPOLKU 1/2011

Peruskoulun jälkeen Lidia opiskeli

kaksi vuotta Naantalin kotitalous- ja

sosiaalioppilaitoksessa. Lidia kertoi,

että olisi halunnut kotitalouspuolelle.

Paikkoja ei ollut riittävästi ja opettajat

olivat sitä mieltä, ettei hän olisi siellä

pärjännyt.

Niinpä Lidia aloitti opiskelunsa hie-

man vastentahtoisesti puhdistuspal-

velupuolella ja suoritti tutkintoon liit-

tyvät kokeet pääsääntöisesti työnäyt-

töinä. Tällä hetkellä hän työskentelee

siivoojana, mutta on työskennellyt

myös kotiavustajana, päiväkodissa ja

tehtaassa.

Suoritettuaan lukion Marjaana

aloitti välivuoden jälkeen sosionomin

opiskelut Turun ammattikorkeakou-

lussa ja on juuri saanut vakinaisen

paikan Pöytyällä. Marjaana kertoo, et-

tä jälkeenpäin on joskus ajatellut, et-

tä olisi voinut olla parempi käydä Ka-

tariinan koulussa vielä yläkoulu, ettei

hyppäys olisi ollut niin suuri.

– Yläkoulun alussa varsinkin pojat

minua vähän ihmetteli, kun jotenkin

erotuin joukosta. Sitten siihen vain

sopeutui eikä kukaan enää kiinnittä-

nyt huomiota. Yläkoulussa sain tuki-

opetusta matematiikassa ja äidinkie-

lessä, Marjaana kertoo.

Ylioppilaskirjoituksia varten Mar-

jaana hankki lääkärintodistuksen

dysfasiansa vuoksi ja sai kaksi tuntia

lisäaikaa.

KOKIKSI JA HOTELLIVIRKAILIJAKSI

Jussi ja Teemu ovat molemmat opis-

kelleet Turun ammatti-instituutissa

hotelli- ja ravintola-alaa. Jussi on jo

muutaman vuoden ollut työelämäs-

sä kokkina ja Teemu valmistuu ensi

keväänä hotellivirkailijaksi.

Jussi siirtyi kolmannella luokalla

Katariinan kouluun luetun ymmärtä-

misen vaikeutensa vuoksi. Kokin am-

matti on ollut Jussin toiveammatti jo

pienestä pitäen. Hän tutustui TET-jak-

soissa pitopalveluun ja tarjoilualaan.

Peruskoulun jälkeen Jussi halusi ko-

keilla siipiään yleisopetuksen opin-

noissa ja pärjäsikin siinä. Kolme veljeä

on tarvittaessa auttanut matematii-

kassa ja äidinkielessä. Jussin mukaan

ilman heitä hän ei olisi pärjännyt yhtä

hyvin. Hänellä on ollut vakituinen työ

kokkina jo kaksi vuotta.

Teemu kertoi olleensa peruskou-

lun alaluokilla ujo ja hiljainen var-

maankin puheen tuottamisen on-

gelman vuoksi, mutta jo yläkoulussa

rohkeus lisääntyi.

– Lukiossa reipastuin, kun jouduin

omatoimisesti tekemään kaikenlaista

ja toimimaan yhteistyössä opettajien

kanssa. Lukioon meno oli täysin oma

ajatukseni. Pärjäsin siellä hyvin ilman

mitään erityistukea. Minulla ei ollut

silloin vielä pidemmälle meneviä

suunnitelmia. Ei ollut mitään unel-

ma-ammattia, eikä ole vielä nytkään.

Ehkä lähden vielä jotain uutta opis-

kelemaan hotellivirkailijan tutkinnon

jälkeen, Teemu totesi.

ELÄINTENHOITAJAKSI JA PUUTARHURIKSI

Henna ja Anna saivat päättötodis-

tuksen Katariinan koulusta 2008. He

opiskelevat molemmat Varsinais-

Suomen maaseutuoppilaitoksessa,

Henna eläinhoitajaksi ja Anna puu-

tarhuriksi.

Eläinhoitajakoulutukseen pääse-

minen edellyttää harrastuneisuutta

ja pyrkiminen sisältää sekä valinta-

kokeen että haastattelun. Henna oli

harrastanut kymmenen vuotta rat-

sastusta ennen pyrkimistään ja siitä

se innostus lähti. Tällä hetkellä Henna

on työharjoittelussa Sauvossa.

Peruskoulun jälkeen Anna opis-

keli vuoden Kaarinan sosiaali- ja

terveysoppilaitoksen valmentavalla

linjalla. Hän olisi halunnut luovalle

alalle, koska on pitkään harrastanut

kuvataiteita. Mitään sopivaa ei tuol-

loin kuitenkaan löytynyt.

Tällä hetkellä Anna opiskelee

kolmivuotista puutarha-alaa pien-

ryhmässä, jossa hänen mukaansa on

hyvä meininki ja ryhmähenki. Haas-

tattelussa oppilaanohjaaja kehotti

Annaa jatkamaan fl oristin erikoisam-

mattitutkintoon – sillä tavoin ajatus

luovasta alasta lähenisi.

HYVÄÄ JATKOA KAIKILLE

Illan päättyessä oppilaanohjaajan

loppusanat entisille oppilailleen oli-

vat:

– Kuullessani teitä tuntuu siltä, et-

tä teillä menee hyvin, ja että teille on

kehittynyt hyvä itsetunto. Tiedän, et-

tä olette saaneet tehdä töitä tavallis-

ta enemmän. Elämässänne on myös

muutakin kuin työtä: on harrastuksia,

ystäviä ja sellaista. Me olemme ylpei-

tä teistä ja iloisia puolestanne. Hyvää

jatkoa teille kaikille, Elina Lahti toivot-

ti. ■

Psykologian tohtori Elisa Poskiparta toimii erikoistutkijana Turun yliopis-ton Oppimistutkimuksen keskuksessa

ja Elina Lahti oppilaanohjaajana Katariinan koulussa.

151/2011 KIELIPOLKU

Oppilaitos vaikutti mielenkiin-

toiselta ja koulutustarjonta

oli monipuolinen, näin pe-

rustelee opiskelupaikkansa valintaa

19-vuotias Laura Merisalo.

Laura opiskelee toista vuotta

Bovallius-ammattiopistossa ravitse-

misalan perustutkintoa. Tähtäimessä

ovat suurtalouskokin paperit kolmen

vuoden opiskelun jälkeen.

TUKEA AMMATTIOPINTOIHIN

Bovallius-ammattiopisto on S. ja A.

Bovalliuksen säätiön ylläpitämä am-

matillinen erityisoppilaitos. Opiskeli-

joiksi valitaan nuoria ja aikuisia, joilla

on opinnoissaan tuen tarvetta niin,

että opiskelu yleisessä ammattioppi-

laitoksessa ei onnistu.

Bovallius-ammattiopistossa voi

opiskella tutkintotavoitteisessa kou-

lutuksessa useilla eri aloilla sekä

valmentavassa että kuntouttavassa

koulutuksessa. Oppilaitoksen pää-

toimipaikat sijaitsevat Laukaassa,

Pieksämäellä ja Turussa. Koulutusta

järjestetään myös useissa pienem-

missä koulutusyksiköissä Keski-, Itä-,

ja Varsinais-Suomessa.

Laura suorittaa opintojaan Boval-

liuksen Turun toimipaikassa.

– Turku opiskelupaikkana kiinnos-

ti, sillä kaupungista löytyy Nuorten-

talo. Halusin päästä sinne asumaan,

Laura kertoo.

Laura asuu opiskeluviikot Aivolii-

ton Turun Nuortentalossa, josta pää-

see bussilla kätevästi kouluun. Koto-

na Karjalohjalla hän käy pari kertaa

kuussa.

– Opiskelu erityisammattikoulus-

sa sopii minulle, sillä siellä saan tukea

kommunikaatiooni, kertoo Laura.

KOMMUNIKAATIO-MENETELMÄT KÄYTÖSSÄ

Bovallius-ammattiopiston Turun kou-

lutusyksikkö onkin erikoistunut kieli-

ja kommunikaatiohäiriöisten opiske-

lijoiden tukemiseen. Opetusryhmät

ovat pieniä ja opetuksessa painote-

taan tekemällä oppimista luennoimi-

sen tai kirjasta pänttäämisen sijaan.

Opetuksessa ja ohjauksessa käy-

tetään myös puhetta tukevia ja kor-

vaavia kommunikaatiomenetelmiä,

joista tärkeimpiä ovat viittomakieli ja

kuvakommunikointi.

– Opiskelijoidemme erityisyy-

den taustalla on monenlaisia syitä,

esimerkiksi kielihäiriö, kuulovam-

ma, kehityksen viivästymä, kehitys-

vammaisuus, tarkkaavaisuuden ja

keskittymisen ongelmat, autismin

kirjoon kuuluvat oireyhtymät sekä

mielenterveysongelmat. Ilman tuke-

vaa oppimisympäristöä kaikki nämä

aiheuttavat myös oppimisvaikeuksia,

kertoo opintoneuvoja Pia Lehto.

– Mutta me emme keskity ongel-

miin, vaan lähdemme liikkeelle opis-

kelijan mahdollisuuksista, hän jatkaa.

OPISKELIJALLA YKSILÖLLINEN

OPETUSSUUNNITELMA

Opetus perustuu opiskelijan vah-

vuuksille, yksilöllisille tavoitteille ja

oppimista tukeville opetusjärjeste-

lyille. Jokainen opiskelija opiskelee

yksilöllisen opetussuunnitelman mu-

kaan, ja opetusta toteutetaan erityis-

pedagogisin menetelmin. Yksilöllistä

oppimista ovat tukemassa ohjaajat,

koulunkäyntiavustajat ja henkilökoh-

taiset avustajat.

Opetuksen lisäksi oleellinen osa

oppilaitoksen toimintaa ovat opiske-

lijan hyvinvointipalvelut.

– Opiskelijoiden hyvinvointi ja ai-

kuiseksi kasvun tukeminen on meille

yhtä tärkeää kuin ammatin hankkimi-

nen. Hyvinvointipalveluiden tehtävä-

nä on luoda turvallinen, terveellinen

ja viihtyisä opiskeluympäristö. Teem-

me myös tiivistä yhteistyötä opiske-

lijan vanhempien ja lähiverkoston

kanssa, Pia Lehto kertoo.

MA

RJA

JÄN

TTI

Ammattiopistosta pienin askelin tulevaisuuteen

Bovallius-ammattiopiston Turun koulutusyksikkö on erikoistunut kieli- ja kommunikaatiohäiriöisten opiskelijoiden tukemiseen. Laura opiskelee siellä

kokiksi ja Petri syventää osaamistaan tulevia jatko-opintoja varten.

Jarn

o V

irta

ne

n

Laura Merisaari kokee catering-alan omakseen.

16KIELIPOLKU 1/2011

Myös vieremäläinen Petri Repo

opiskelee Bovallius-ammattiopistos-

sa Turussa. Meneillään on toinen vuo-

si kieli- ja kommunikaatiohäiriöisille

nuorille tarkoitetussa valmentavas-

sa ja kuntouttavassa koulutuksessa.

Koulutuksen aikana hankitaan osaa-

mista tulevia jatko-opintoja varten.

– Haaveenani ovat sähköalan

opinnot, sillä elektroniikka kiinnos-

taa, kertoo 18-vuotias Petri.

KOULUTUSKOKEILUN KAUTTA OPISKELEMAAN

Sekä Laura että Petri kävivät en-

nen opintojaan koulutusko-

keilussa Bovallius-ammatti-

opistossa. Koulutuskokeilu

on 3–5 päivän jakso, jossa

opiskelija pääsee tutustu-

maan oppilaitokseen ja häntä

kiinnostavaan alaan.

– Siinä pääsi näkemään,

millainen koulu tämä on ja

että olisiko tämä mulle so-

piva paikka, kertoo Petri.

Koulutuskokeilun aika-

na arvioidaan opiskelijan

soveltuvuutta alalle sekä

tarvittavia opiskelun tu-

kitoimia.

– Koulutuskokei-

lu on osoittautunut

hyödylliseksi ja

turvalliseksi ta-

vaksi aloittaa

opinnot. Silloin

odotukset ovat rea-

listiset ja opintojen

keskeyttämiset vähene-

vät, kertoo Pia Lehto.

Lauran ja Petrin tavoin

monen Bovalliuksessa opiske-

levan nuoren kotipaikkakunta

sijaitsee kaukana oppilaitoksesta.

Siksi sekä Laukaassa, Pieksämäellä

että Turussa oppilaitoksen yhteydes-

sä on asuntola.

TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ OPPIMISTA

Bovallius-ammattiopistosta val-

mistuneet opiskelijat työllistyvät

avoimille työmarkkinoille, tuettuun

työhön, avotyöhön tai toimintakes-

kuksiin. Monet valmentavista ja kun-

touttavista koulutuksista valmistuvat

opiskelijat jatkavat opintojaan joko

Bovallius-ammattiopiston tutkintoon

johtavissa koulutuksissa tai hakeutu-

vat toisiin oppilaitoksiin.

– Oman paikan löytäminen opis-

kelijoillemme nykyisiltä vaativilta

työmarkkinoilta on asia, jonka kans-

sa teemme hartiavoimin töitä en-

simmäisestä työssäoppimisjaksosta

lähtien. Kehitämme koulutustamme

koko ajan enemmän työelämäläh-

töiseksi, jolloin oppiminen tapahtuu

työpaikoilla oikeita työtehtäviä teh-

den. Opiskelijoille nämä työssäop-

pimisjaksot ovat mieluisia ja samalla

kynnys siirtyä koulutuksesta työelä-

mään madaltuu, Pia Lehto toteaa.

VALOISA TULEVAISUUS

Sekä Laura että Petri näkevät tulevai-

suutensa valoisana.

– Askel kerrallaan mennään, en-

sin opinnot loppuun ja sitten töihin

omalle alalle. Myös oma asunto on

haaveissa, toteaa Laura.

– Bovalliuksessa uskomme vah-

vasti, että osatyökykyiset työntekijät

ovat lähitulevaisuudessa merkittävä

työvoimareservi, jota oikeanlaisella

koulutuksella ja tukitoimilla voidaan

hyödyntää nykyistä paremmin, tiivis-

tää Pia Lehto. ■

Marja Jäntti työskentelee kehittämispäällikkönä

Bovallius-ammattiopistossa.

HAKEMINEN BOVALLIUS-AMMATTIOPISTOON

Opiskelijahaku elokuussa

2011 alkaviin koulutuksiin

päättyy 31.3.2011.

Bovallius-ammattiopisto ei

ole mukana yhteishaussa.

Koulutuksiin haetaan suo-

raan oppilaitoksen omalla

hakulomakkeella. Hakulo-

makkeita saa kaikista ammat-

tiopiston toimipaikoista, ha-

kuoppaasta sekä kotisivuilta

osoitteessa www.bao.fi .

Bovallius-ammattiopisto järjestää ammatillista erityisopetusta kartassa merkityillä paikkakunnilla.

171/2011 KIELIPOLKU

Vuonna 2007 Turun lapsi- ja

nuorisotutkimuskeskuksessa

aloitettiin laaja, monitieteinen

Hyvän kasvun avaimet -seuranta-

tutkimus, jossa selvitetään lasten ja

nuorten hyvinvoinnin edellytyksiä.

Tutkimuksessa on mukana monia

eri teemoja liittyen lasten kasvuun ja

kehitykseen. Yksi tutkittava aihe on

lasten kielenkehitys ja siihen liittyvät

tekijät.

Seurantatutkimuksessa on muka-

na noin 1 800 varsinaissuomalaista

lasta perheineen. Lasten kielenke-

hitystä tutkitaan muun muassa van-

hempien täyttämien kyselylomak-

keiden avulla. Vanhemmilta on ras-

kausaikana kysytty heidän omasta

kielenkehityksestään ja mahdollisis-

ta oppimishäiriöistään sekä syntyvän

lapsen sisaruksen ja lähisukulaisten

kielelliseen kehitykseen liittyvistä te-

kijöistä.

Kun lapsi tulee 3,5 vuoden ikään,

tarkempaan kielelliseen arvioon kut-

sutaan kaikki lapset, joiden kielel-

linen varhaiskehitys ei ole edennyt

odotusten mukaisesti.

POJILLA YLEISEMPÄÄ

Hyvän kasvun avaimet -aineistosta

on mahdollista tutkia kielellisen eri-

tyisvaikeuden esiintyvyyttä tarkas-

telemalla vanhempien omaa oppi-

mistaustaa. Vaikka aiheesta on tehty

kansainvälisesti runsaasti eri arvioita,

on kielihäiriöiden esiintyvyyttä Suo-

messa tarkasteltu vain muutamissa

tutkimuksissa. Arviot kielellisen eri-

tyisvaikeuden esiintyvyydestä vaih-

televat suuresti, koska sen kriteerit

voidaan määritellä monella eri taval-

la. Lisäksi tutkittujen lasten ikä vai-

kuttaa arvioon.

Vielä 1980-luvulla Suomessa

AU

RA

YLI-S

AV

OLA

Kielihäiriöt ja kouluttautuminen

aikuisiässä

Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksen yhtenä aiheena on lasten kielenkehitys. Hankkeessa mukana ollut Aura Yli-Savola tarkastelee tässä artikkelissaan

kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyyttä,kielihäiriöiden suvuittaista esiintymistä ja vanhempien kouluttautumista.

18KIELIPOLKU 1/2011

esiintyvyydeksi arvioitiin yleisesti

0,5–3 prosenttia. Myöhemmin arvio

on kasvanut, ja nykyään kielellisen

erityisvaikeuden esiintyvyydeksi ar-

vioidaan 3–5 prosenttia. Yhdysval-

talaisessa seulontatutkimuksessa

esiintyvyydeksi saatiin 7,4 prosent-

tia esikouluikäisillä lapsilla. Yleensä

kielellistä erityisvaikeutta arvioidaan

esiintyvän pojilla 2–3 kertaa enem-

män kuin tytöillä.

Tutkimuksessa selvitettiin kieli-

häiriöiden suvuittaista esiintymistä.

Taustatietojen avulla saatiin tietoa

myös siitä, miten erityisopetusta kos-

kevat järjestelyt olivat vanhempien

koulunkäynnin aikana järjestetty ja

millaisen koulutuksellisen tason van-

hemmat olivat hankkineet.

Vanhempien omasta kielenke-

hityksestä tarkasteltiin kolmea eri

piirrettä: myöhään puhumaan oppi-

mista, epäselvää puhetta ja lapsena

ollutta puheen ymmärtämisen vai-

keutta. Lomakkeessa kysyttiin piirtei-

den esiintymistä lapsen äidillä, äidin

puolisolla, sisaruksella ja lähisukulai-

sella.

Tulosten mukaan yleisin kielen-

kehityksen vaikeuksien piirteistä oli

myöhään puhumaan oppiminen,

jonka esiintyvyys äideillä oli 1,1,

puolisoilla 1,6, sisaruksilla 3,7 ja lähi-

sukulaisilla 0,4 prosenttia. Epäselvää

puhetta oli äideillä 0,5, puolisoilla

1,4, sisaruksilla 3,4 ja lähisukulaisilla

0,3 prosenttia.

Puheen ymmärtämisen vaikeus

oli harvoin todettu piirre. Sen esiin-

tyvyys oli äideillä 0,4, puolisoilla

0,1, sisaruksilla 0,8 ja lähisukulaisilla

0,1 prosenttia. Syntyvän lapsen si-

saruksilla oli siis kaikkia poikkeavan

kielenkehityksen piirteitä enemmän

kuin heidän vanhemmillaan tai lähi-

sukulaisillaan. Ilmeisesti kielenkehi-

tyksen vaikeudet ovat lisääntyneet

ja diagnostiikka tarkentunut vuosien

kuluessa.

Tässä aineistossa poikkeavan

kielenkehityksen esiintyvyys tut-

kimukseen mukaan tulleen lapsen

vanhempien osalta on alhaisempi

kuin monissa muissa tutkimuksissa.

Pienempiäkin lukuja on toki saatu.

Poikkeavan kielenkehityksen piirtei-

den esiintyvyys on miehillä yleisem-

pää kuin naisilla, mikä on tullut esiin

muissakin tutkimuksissa.

Aineisto on kerätty lasta odotta-

vilta äideiltä kyselylomakkein. Hei-

dän lapsuudestaan on aikaa yli kaksi-

kymmentä vuotta, jolloin kielellisen

erityisvaikeuden diagnosointi oli

hyvin erilaista kuin nykyään. Tuloksia

pohdittaessa onkin otettava huomi-

oon se, kuinka hyvin tulevat äidit ja

isät muistavat ja tietävät oman lap-

suutensa ja sen, millaisia kielellisiä

ongelmia heillä on mahdollisesti ol-

lut.

Lomakkeissa on kysytty tietoja

myös lähisukulaisista, muun muassa

syntyvän lapsen isovanhemmista.

Heidän kielenkehityksestään voi ol-

la vaikeaa, ellei mahdotonta, tehdä

päätelmiä jälkikäteen. Voidaankin

olettaa, että tämä seikka selittää osan

matalasta kielellisen erityisvaikeuden

esiintyvyydestä.

VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA KORKEA KOULUTUSTASO

Tulosten mukaan äideistä 18,2 ja isis-

tä jopa 25,7 prosenttia oli saanut tu-

kiopetusta puheen, lukemisen tai kir-

joittamisen vaikeuksiin. Koko aineis-

tossa esiintyvyys oli 22,0 prosenttia.

Aineistossa tuli esiin myös myö-

hään puhumaan oppimisen ja kou-

luaikaisen tuki- tai erityisopetuksen

yhteys. Jos äiti tai puoliso oli oppinut

puhumaan tavallista myöhemmin, oli

suurempi todennäköisyys siihen, että

hän oli ollut koulussa tuki- tai erityis-

opetuksessa. Myöhään puhumaan

oppiminen näyttää siis olevan eräs

riskitekijä kouluaikaisiin oppimisvai-

keuksiin.

Tutkimuksen aineiston vanhem-

pien koulutustaso on korkeampi

kuin suomalaisessa väestössä keski-

määrin. Tutkimuksen äideistä 23 pro-

sentilla ja isistä noin 19 prosentilla

on ylempi korkeakoulututkinto, kun

suomalaisista yli 15-vuotiaista ylem-

män korkeakoulututkinnon on suo-

rittanut noin seitsemän prosenttia.

On mielenkiintoista, että korke-

asta koulutustasosta huolimatta jo-

pa yli viides isistä ja äideistäkin joka

kuudes on saanut erityis- tai tukiope-

tusta. Suomen peruskoulujärjestel-

mä on ilmeisesti hyvin tehokas huo-

maamaan oppimisvaikeudet. Lapset

saavat ajoissa riittävästi tukiopetusta,

eivätkä putoa pois koulutusjärjestel-

mästä. Nyt kerätty aineisto osoitti, et-

tä oppimisvaikeudet eivät myöskään

estä korkeaa koulutusta, mikä on hy-

vin positiivista.

Hyvän kasvun avaimet -tutkimuk-

sessa kerättävä aineisto on arvokas

tietopankki lapsen kielen kehityk-

sestä ja siihen vaikuttavista asioista.

Tulevina vuosina on mielenkiintoista

seurata, kuinka varhainen kielenke-

hitys on yhteydessä kouluiässä esiin

tuleviin oppimisvaikeuksiin. ■

Aura Yli-Savola on logopedian opiskelija Turun yliopistossa. Hän

on työskennellyt tutkimusavustajana Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksessa ja tekee pro gradu -työtään artikkelin

aiheesta.

191/2011 KIELIPOLKU

Apteekeista ilman reseptiä.

Tehokas jahyvin siedetty

Movicol sisältääelimistölle tärkeätelektrolyytit

Movicol säilyttääelimistönelektrolyytti- janestetasapainon

Suklaanmakuinen

Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan.Tutustu pakkausohjeeseen.

nykyaikainen lääke ummetuksen hoitoon

UUSI!

20KIELIPOLKU 1/2011

Kielellisen erityisvaikeuden

(dysfasian) esiintyvyysluvut

vaihtelevat hyvin paljon (1–7

%) riippuen diagnosoinnin kritee-

reistä.

Kielellinen erityisvaikeus vaikut-

taa laaja-alaisesti lapsen kokonaisval-

taiseen kehitykseen, toimintakykyyn,

vuorovaikutukseen, osallistumiseen

ja oppimiseen. Ennustetta paranta-

vat muun muassa oikein ajoitettu

kuntoutus ja kielellisen oppimisen ja

toimintakyvyn puutteiden huomioi-

minen koulussa.

Kielellisen erityisvaikeuden oi-

reiden säilymisestä ja häiriön pitkä-

aikaisvaikutuksista on varsin vähän

luotettavaa tietoa. Viime aikoina näi-

hin on alettu enenevissä määrin kiin-

nittää huomiota.

SEITSEMÄN TARINAA

Kasvatustieteiden kandidaatti Taru Liimatta selvitti pro gradu -tutki-

muksessaan seitsemän lapsena dys-

fasiadiagnoosin saaneen 18–23-vuo-

tiaan nuoren aikuisen kokemuksia

koulutuksesta, työstä ja niihin liitty-

vistä siirtymävaiheista. Lisäksi tutki-

muksessa tarkasteltiin nuorten ai-

kuisten elämänsä varrella saamaa ja

tarvitsemaa tukea.

Tutkimus toteutettiin haastattele-

malla nuoret aikuiset kevään 2009 ja

syksyn 2010 välisenä aikana. Haastat-

telujen toteuttamishetkellä nuorista

aikuisista kolme oli mukana työelä-

mässä, kaksi toisen asteen koulutuk-

sessa, yksi ammattikorkeakouluopin-

noissa ja yksi valmistautui yliopiston

pääsykokeisiin. Neljällä heistä oli

ammatillinen tutkinto suoritettuna.

Nuoret aikuiset olivat edenneet elä-

mässään kahdenlaista urapolkua,

joko peruskoulusta ammattikoulun

kautta työhön tai peruskoulusta luki-

on kautta korkeakouluun.

Haastatellut nuoret aikuiset kuvai-

livat dysfasian vaikuttaneen heidän

elämiinsä eri tavoin. Vastauksissa tu-

livat esille niin perheen kokemat tun-

teet lapsen kielelliseen vaikeuteen

liittyen kuin yhteiskunnan asettamat

paineet erityistä tukea tarvitsevalle

lapselle ja nuorelle. Osa haastatelluis-

ta kuvaili myös häpeän ja alemmuu-

den tunnetta. Tutkimuksessa ilmeni

selvästi dysfasian moninaisuus.

Toiset haastatelluista nuorista

aikuisista olivat esimerkiksi lapsesta

TAR

U L

IIMA

TTA

Millaisia kokemuksia koulutuksesta, työstä ja niihin liittyvistä siirtymävaiheista on nuorilla aikuisilla, jotka ovat lapsena saaneet dysfasiadiagnoosin?

Dysfasia ja nuorten aikuisten urapolut

211/2011 KIELIPOLKU

Ammattihenkilöstön koulutusta 201116.3. Oppimisen neuropsykologiset haasteet

31.3. Kohti kokonaista koulupäivää – konduktiivisen opetuksen perusteita

12.4. Kompassi käteen ja liikkeelle – liikkumistaitoa liikuntavammaiselle

lapselle ja nuorelle, jolla on näkövamma tai näkötiedon käsittelyn

vaikeuksia

13.-14.4. Kommunikointimateriaalin suunnittelu ja käyttö

19.4. Neuropsykologinen näkökulma lukitaitoihin

3.5. Neuropsykologinen ja pedagoginen näkökulma matematiikan

oppimisen haasteisiin

Koulutuspäivän osallistumismaksu 120 € sisältää opetusmateriaalin, lounaan

ja kahvin tai teen.

Lisätietoja: suunnittelija Anna Alavesa, [email protected],

09 4733 9858 tai 040 555 2680

Ilmoittautumiset: [email protected]

Lisää koulutusteemoja: www.ruskis.fi/ammatillinen-täydennyskoulutus

Tarjoamme tilauskoulutusta ajankohtaisista aiheista mm. perusopetuksen uudet tuulet, opetussuunnitelman perusteet ja oppilashuollon näkökulma. Kokoamme myös koulutusprosesseja asiantuntijaluentojen, konsultoinnin ja työnohjauksen yhdistel-mistä tilaajan tarpeiden mukaan.

Oppimis-, osaamis- ja kehittämiskeskusTenholantie 15, 00280 Helsinki, www.ruskis.fi

Opi uutta. Jaksat paremmin.

asti olleet sosiaalisia ja puheliaita, toiset taas kokivat pu-

humisen erityisesti vieraille ihmisille vaikeaksi ja mieluum-

min vetäytyivät omiin oloihinsa. Toisilla dysfasiaan liittyi

kömpelyyttä ja toiset taas olivat liikunnallisesti erittäin

lahjakkaita. Ryhmää voidaan pitää tässä suhteessa hyvin

heterogeenisena.

TUKEA SIIRTYMÄVAIHEISIIN

Tutkimukseen osallistuneet olivat enimmäkseen tyyty-

väisiä elämäänsä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa urapol-

kujensa muotoutumiseen. Koulusta saatu tuki oli enim-

mäkseen tukiopetusta, pienryhmä- tai erityisopetusta ja

opintojen ohjausta. Lisää tukea kaivattiin erityiskoulusta

toisen asteen koulutukseen siirtyville. Myös erityistä tukea

tarvitsevien työllistymiseen kaivattiin lisää panostusta eri-

tyisesti työvoimapalveluihin.

Sosiaalinen kompetenssi näkyi nuorten aikuisten ta-

voitteiden asettamisessa ja eteenpäin pyrkimisessä. Sosi-

aaliselta kompetenssiltaan vahvemmat asettivat päämää-

rätietoisempia tavoitteita ja pyrkivät niihin aktiivisesti. He

osasivat myös selkeämmin vaatia tarvitsemaansa tukea ja

pitää kiinni oikeuksistaan.

Vanhemmilta saatu tuki näyttäytyi elämässä menesty-

misen kannalta merkittävänä. Tutkimukseen osallistuneet

nuoret aikuiset ovat selvinneet hienosti elämässään erilai-

sine tukiverkostoineen.

Tutkimuksen pienestä aineistosta johtuen tulokset

eivät ole yleistettävissä. Ne antavat kuitenkin eläviä esi-

merkkejä siitä, miten yhteiskunnassamme otetaan erilai-

set oppijat huomioon. Tutkimus antaa myös kuvan siitä,

minkälaisia ihmisiä haastatellut nuoret aikuiset ovat pu-

heen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksineen ja op-

pimisen haasteineen. Tutkimusraportti on varmasti mer-

kityksellinen ja antoisa niille vanhemmille, joiden lapsella

on todettu kielellinen erityisvaikeus. ■

Taru Liimatta: Dysfasia nuorten aikuisten urapoluilla – kokemuksia koulutuksesta,

työllistymisestä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Turun yliopisto, Kasvatustieteen laitos,

aikuiskasvatustiede. Pro gradu -tutkielma, tammikuu 2011.

Kirjoittaja on Turun yliopistosta valmistunut kasvatustieteiden kandidaatti.

22KIELIPOLKU 1/2011

INDEKSIKOROTUKSET

Kansaneläkeindeksi nostaa Kelan tu-

kia 0,4 %. Kansaneläke, perhe-eläke,

rintamalisät, vammaistuet, sotilas-

avustus sekä työttömän peruspäi-

väraha ja työmarkkinatuki nousevat

indeksikorotuksen verran 1.1.2011

alkaen.

Vähimmäismääräiset sairaus-, äi-

tiys, isyys- ja vanhempainrahat, eri-

tyishoitoraha ja kuntoutusraha sekä

lapsilisät ja lasten kotihoidon ja yksi-

tyisen hoidon tuki sidotaan kansan-

eläkeindeksiin 1.3.2011 lukien.

Kelan sivuilla osoitteessa www.

kela.fi on taulukko, jossa on esitetty

kunkin tuen määrät vuonna 2011.

KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA LAKISÄÄTEISEKSI

Kelan harkinnanvarainen kuntoutus-

psykoterapia muuttui vuoden alusta

lakisääteiseksi. Kela korvaa kuntou-

tuspsykoterapian sitä tarvitseville,

jos he täyttävät korvausehdot. Kor-

vauspäätökseen tuli muutoksenha-

kuoikeus.

Kuntoutuspsykoterapian korva-

usehdot pysyvät ennallaan: korvaus

maksetaan 16–67-vuotiaille henki-

löille, joiden työ- tai opiskelukyky

on mielenterveyden häiriön vuoksi

uhattuna. Korvaaminen edellyttää

kolmen kuukauden pituista asianmu-

kaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian

erikoislääkärin arviota hakijan diag-

noosista ja kuntoutustarpeesta.

Kuntoutuspsykoterapiaa korva-

taan yhdellä päätöksellä enintään 80

kertaa vuodessa ja 3 vuodessa yh-

teensä enintään 200 kertaa.

(Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissai-

raille ja vammaisille 2011)

KOTIKUNNAN VOI VALITA VAPAAMMIN

Tämän vuoden alussa voimaan tul-

leet kotikuntalain ja sosiaalihuolto-

lain muutokset parantavat erityisesti

pitkäaikaissairaiden, vammaisten se-

kä vanhusten mahdollisuuksia valita

kotikuntansa. Lakimuutosten myötä

pitkäaikaisen laitoshoidon, asumis-

palvelujen tai perhehoidon tarpeessa

oleva henkilö voi jatkossa valita uu-

deksi kotikunnakseen sen kunnan,

jonka alueella olevassa toimintayk-

sikössä tai asunnossa hän tosiasiassa

asuu. Valintaoikeuden käyttäminen

edellyttää sitä, että hoidon tai asu-

misen arvioidaan kestävän tai se on

kestänyt yli vuoden.

Sosiaalihuoltolain muutoksen

myötä henkilö voi pyytää palvelutar-

peen arviointia ja palvelujen järjes-

tämistä myös muista kunnista kuin

kotikunnastaan. Näin henkilö voi

hakeutua nykyisestä kotikunnastaan

toisen kunnan asukkaaksi ja sen pal-

velujen piiriin.

Lakimuutokset aiheuttavat kus-

tannusten jakamista kuntien välillä.

Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy

muuttopäivästä lukien uudelle kun-

nalle, mutta vastuu henkilön hoito- ja

hoivapalvelujen kustannuksista säi-

lyy hänen aiemmalla kotikunnallaan.

(www.stm.fi )

OMAISHOIDONTUEN PALKKIOT

Omaishoidon tuen palkkion vähim-

mäismäärä vuonna 2011 on 353,62

euroa kuukaudessa ja raskaan siirty-

mävaiheen palkkion alaraja 707,24

Sosiaaliturvan muutokset

2011

Ajankohtaista asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muutoksista on koottu tähän tiiviiksi tietopaketiksi.

SA

TU L

UK

KA

231/2011 KIELIPOLKU

euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion

määrän tarkistus tehtiin myös sellai-

siin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu

palkkion vähimmäismäärää suurem-

miksi tai pienemmiksi ja jotka pe-

rustuvat ennen tarkistusajankohtaa

voimassa olleeseen omaishoitosopi-

mukseen. (www.kunnat.net)

SAIRAUSPÄIVÄRAHAN ENIMMÄISAIKAAN JOUSTOA

Jos työhön palanneen henkilön sai-

raus uusiutuu hänen oltuaan yhtäjak-

soisesti työssä vähintään 30 päivää,

sairauspäivärahaa voidaan maksaa,

vaikka päivärahan enimmäisaika olisi

täyttynyt. Sairauspäivärahaa makse-

taan omavastuuajan jälkeen korkein-

taan 50 arkipäivää. Sairauspäivära-

han enimmäisaika on 300 arkipäivää.

Nyt voimassa olevan lainsäädän-

nön mukaan enimmäisajan täytyttyä

oikeus päivärahaan saman sairauden

perusteella alkaa vasta, kun henkilö

on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti

12 kuukautta.

Tavoitteena on kannustaa ja tukea

työelämään palaamista sairausloman

jälkeen. Lisäksi kansaneläkkeen ja sai-

rauspäivärahan yhteensovittamista

helpotetaan. Takautuvasti päivära-

han kanssa samalle ajalle myönnetty

kansaneläkelain mukainen työkyvyt-

tömyyseläke ei poista oikeutta saira-

uspäivärahaan, vaan eläke vähenne-

tään sairauspäivärahasta. Lait tulevat

voimaan 1.7.2011. (www.superliitto.

fi )

TAKUUELÄKE KOROTTAA VÄHIMMÄISELÄKETTÄ

Takuueläke korottaa Suomen vähim-

mäiseläkkeen 687 euroon kuuka-

udessa. Täyden kansaneläkkeen saa-

jalle korotus on 101 euroa ja parisuh-

teessa olevalle lähes 170 euroa kuu-

kaudessa.Takuueläke ei korvaa kan-

saneläkettä, vaan se on uusi eläke.

Takuueläkkeen täydestä määräs-

tä vähennetään kaikki muut henkilön

Suomesta tai ulkomailta saamat eläk-

keet ja niitä vastaavat jatkuvat korva-

ukset. Siksi takuueläkkeen määrä jää

pienehköksi suurimmalle osalle sen

saajista.

Takuueläkettä voi hakea Kelasta

helmikuusta alkaen. Helpottaakseen

hakemista Kela lähettää tammikuun

lopulla kirjeen ja esitäytetyn hake-

muslomakkeen palautuskuorineen

kaikille täyden kansaneläkkeen saa-

jille.

Ne, jotka eivät ole saaneet kirjet-

tä, voivat hakea takuueläkettä vasta

helmikuussa. Toimistoon ei tarvitse

lähteä, sillä takuueläkettä voi poik-

keuksellisesti hakea myös soittamal-

la Kelan eläkeasioiden palvelunume-

roon (020 692 202 ma–pe klo 8–18).

Takuueläkkeessä on kuuden kuukau-

den takautuva hakuaika. Laki takuu-

eläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011.

(www.kela.fi )

TERVEYDENHUOLTOLAKI LISÄÄ VALINNAN-

MAHDOLLISUUKSIA

Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiak-

kaiden valinnanmahdollisuuksia. Jat-

kossa asiakas voi valita vapaammin

hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien

mukaan myös häntä hoitavan ter-

veydenhuollon ammattilaisen. Hoi-

topaikan valinnanvapaus laajenee

vaiheittain.

Ensimmäinen vaihe tulee voi-

maan 1.5.2011 terveydenhuoltolain

voimaantulon yhteydessä, jolloin

asiakas voi valita hoidostaan vastaa-

van terveysaseman oman kunnan

tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Eri-

koissairaanhoidon yksikön voi valita

laajemmalta alueelta yhteisymmär-

ryksessä lähetteen tekevän lääkärin

tai hammaslääkärin kanssa.

Asiakas voi käyttää julkisia ter-

veyspalveluja myös kotikuntansa ul-

kopuolella siellä, missä hän oleskelee

pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden

kokonaishoidosta säilyy asiakkaan

omalla terveyskeskuksella (yleensä

kotikunnassa) ja palveluja saa omas-

sa terveyskeskuksessa tehdyn hoito-

suunnitelman mukaan.

Toinen vaihe tulee voimaan

1.1.2014, jolloin valinnanvapaus

laajenee koskemaan koko maan

terveyskeskuksia ja erikoissairaan-

hoidon yksiköitä. Valinnanvapau-

den asteittainen laajentaminen

mahdollistaa kuntien välisten kor-

vausjärjestelmien suunnitelmal-

lisen kehittämisen. (www.stm.fi)

TYÖKYVYTTÖMYYS-ELÄKKEEN TYÖTULORAJA

NOUSEE

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi

ansaita työtuloja takuueläkkeen ver-

ran eli 687 euroa kuukaudessa ilman,

että tulot vaikuttavat eläkkeeseen.

Työtuloraja nousee 1.3.2011alkaen.

(www.kela.fi )

VAMMAISPALVELUJEN KÄSIKIRJA

Sosiaaliporttiin on valmisteilla vam-

maispalvelujen käsikirja, joka valmis-

tunee helmikuun aikana. Terveyden

ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa kä-

sikirjan yhteistyössä sosiaali- ja ter-

veysministeriön sekä muiden vam-

maispalvelualan toimijoiden kanssa.

Sähköinen käsikirja on tarkoitet-

tu asiakastyön tueksi vammaisalalla

toimiville ammattilaisille. Käsikirjan

lähtökohtia ovat ajankohtaisuus,

helppokäyttöisyys sekä tiedon luo-

tettavuus. Esikuvana toimii vuonna

2007 avattu Lastensuojelun käsikirja.

Sosiaaliportin käsikirjat ovat maksut-

tomia ja avoimia kaikille internetin

käyttäjille. (www.sosiaaliportti.fi ) ■

Satu Lukka toimii alusihteerinä Aivoliitossa.

KIELIPOLKU 1/201124

Liitto tiedottaa

AIVOLIITON VISUAALINEN ILME

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry muutti nimensä vuoden

alussa Aivoliitto ry:ksi. Nyt uudistuu myös liiton visuaali-

nen ilme, jossa kaiken keskiöön on itseoikeutetusti nos-

tettu aivot.

Nimenmuutoksella Aivoliitto pyrkii selkeyteen ja yk-

sinkertaisuuteen. Pitkään pohditun nimen haluttiin ole-

van puhevammaisia edustavan järjestön ideologian mu-

kainen. Nyt Aivoliiton tueksi on luotu myös uusi tunnus

ja graafi nen ilme.

– Haluamme uudella tunnuksella korostaa, että aivot

luovat pohjan kaikelle inhimilliselle vuorovaikutukselle.

Tyylitellyn aivot-tunnuksen voi nähdä myös puhekupla-

na. Se kertoo osuvasti tehtävästämme toimia uuden isku-

lauseemme mukaisesti Aivojen ja puheen asialla, Aivolii-

ton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen korostaa.

Liiton pääväreiksi on valittu punainen ja harmaa. Niillä

halutaan viestiä asiantuntijuutta, luotettavuutta, välittä-

mistä ja helposti lähestyttävyyttä. Liiton uuden graafi sen

ilmeen on suunnitellut AD Tero Lumiainen OSG Mainon-

nasta.

– Aivoliiton uusi graafi nen ilme on selkeä ja moderni.

Siinä yhdistyvät tunne ja järki kuten aivoissa ja Aivoliiton

toiminnassakin, Lumiainen kertoo.

Uusi ilme otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäiseksi

uudistuvat liiton sähköiset materiaalit kuten www-sivut,

jotka julkaistaan maaliskuun aikana osoitteessa www.ai-

voliitto.fi .

Painettu materiaali päivitetään uuden ilmeen mukai-

seksi kuluvan ja ensi vuoden aikana.

– Uusi visuaalinen identiteettimme vahvistaa kuvaa

Aivoliitosta aidosti jäsenilleen ja sidosryhmilleen omis-

tautuneesta yhteisöstä. Tavoitteenamme on vahvistaa

entisestään tunnettuuttamme, jotta saisimme yhä use-

amman ihmisen toimimaan aivojen ja puheen asialla,

Viljanen sanoo.

RAY:N AVUSTUPÄÄTÖS 2011

RAY:n avustuspäätös vuodelle 2011 mahdollistaa uusina

hankkeina ensinnäkin sen, että voimme rakentaa neuro-

psykologisen arvioinnin mallin, jolla voidaan mahdollis-

taa jatkossa AVH:n sairastaneiden työelämään palaamista.

Toisena uutena asiana voimme tehdä tutuksi kielellistä

erityisvaikeutta, jota siis aiemmin kutsuttiin dysfasiaksi.

Muilta osin RAY:n rahoittama toiminta jatkuu pääsään-

töisesti ennallaan.

HALLITUSOHJELMAAN 2011

Aivoliitto on jo viime keväänä nostanut tulevaa hallitus-

ohjelmaa silmälläpitäen keskeisiksi teemoiksi seuraavat

asiat, joista on syytä näin vaalien alla muistuttaa ja samal-

la tarkentaa hallitusohjelman sisältöä.

1. Kolmen rahapeliyhtiön monopoliasema on tur-

vattava ja Raha-automaattiyhdistyksen tuot-

to on jaettava kokonaan sosiaali- ja terveys-

järjestöille. RAY, Veikkaus ja Toto tulee säilyttää

erillisinä, niitä ei saa yhdistää.

2. Suurten kansansairauksien ehkäisyyn tulee kiin-

nittää entistä enemmän huomiota. Olemme

nostaneet esiin yhteistyössä Sydän- ja Dia-

betesliittojen kanssa valtimoterveyden saral-

la vaaliteeman Tunne arvosi. Asiasta on lisää

tietoa tämän lehden sivuilla.

3. Kuntoutus tulee kohdentaa sitä tarvitseville

henkilöille iästä ja asuinpaikasta riippumatta.

Oikea kuntoutus, myös iäkkäille, turvaa hyvän

elämän. Se on lisäksi yhteiskunnan kannalta jär-

kevä ja taloudellinen ratkaisu.

4. Puhevammaisten oikeudet eivät toteudu vielä-

kään kaikissa kunnissa. Terapiaa ei saada riittä-

västi ja puhevammaisten tulkkipalveluja ei tun-

neta.

5. Vajaakuntoisten työllistymiseen tulee kiinnittää

entistä enemmän huomiota. Äkillisen neuro-

logisen sairauden jälkeen tarvitaan riittäviä tuki-

toimia, kuten myös nuorten työllistyminen on

turvattava.

VERKKO-OPAS JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE

Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 2011

-oppaan päivitetty versio on julkaistu osoitteessa www.

sosiaaliturvaopas.fi . Kotisivun tarkoitus on helpottaa op-

paan löytämistä ja käyttöä.

Kyseessä on 12 eri järjestön yhteistyössä laatima kat-

tava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käsittelevä

opas. Opas löytyy myös sen laatimiseen osallistuneiden

järjestöjen verkkosivuilta.

Aivoliitto on liittynyt opasta päivittävään toimikun-

taan mukaan tämän vuoden alusta lähtien.

251/2011 KIELIPOLKU

Aivoliitto ry järjestää ensi ke-

sänä sopeutumisvalmen-

nuskurssin yli 18-vuotiaille

nuorille aikuisille. Kurssi järjestetään

Summassaaressa Saarijärvellä 25.–

30.7 (kuusi vuorokautta). Hakuaika

päättyy 13.5. Kurssille valitaan kah-

deksan nuorta.

Emmi ja Mark (kuvassa) ovat

kuulleet tästä nuorten omasta kurs-

sista. He ovat kiinnostuneita kurssin

tarjoamasta toiminnasta, uusista

ystävistä ja kokemuksista, rennosta

yhdessäolosta, tiedon saamisesta ja

jakamisesta – ja mahdollisuudesta

oppia jotain uutta itsestään. Myös

kurssipaikan luonnonläheisyys ja hy-

vä ruoka lisäävät kokemuksen muka-

vuutta. ■

Nuori, tule sopeutumisvalmennuskurssille!

Lisätietoa tästä ja muista sopeutumisvalmen-

nuskursseista saa kurssisihteereiltä:

Sari Hietanen, p. 02 2138 221,

[email protected] ja

Pirkko Pohjola, p. 02 2138 272,

[email protected] sekä liiton sivuilta

www.stroke.fi ja maaliskuun alusta uudessa osoitteessa

www.aivoliitto.fi .

Dysfasialla on uusi nimi, kie-

lellinen erityisvaikeus. Myös

Dysfasia-lehden nimi muut-

tui tästä numerosta alkaen. Uutena

nimenä on Kielipolku. Tarkennuksena

säilyy jo aiemmin käytössä ollut Pu-

heen- ja kielenkehityksen erikoislehti.

Nimen etsiminen osoittautui vai-

keaksi tehtäväksi. Lehdelle haluttiin

yksinkertainen, selkeä ja positiivinen

nimi, joka kuvaa lehden sisältöä.

Dysfasia 3/2010 julistettu kilpailu

toi koko joukon ehdotuksia, samoin

ehdotuksia teki Aivoliiton uuden vi-

suaalisen ilmeen toteuttanut OSG

Viestintä sekä lehden toimitusneu-

voston jäsenet.

Nimivalinnan loppuvaiheessa eni-

ten esillä olivat nimet Kielisilta, Puhe

& Kieli, Puhekupla ja Kielellä. Näistä

Dysfasiasta Kielipolkuuseimmat, kuten monet

muutkin esille nousseet

ehdotukset, ovat jo käy-

tössä.

Kielipolku-nimen äi-

tinä on toimitusneuvos-

ton jäsen, erityisopettaja

Tiina Siiskonen. Hänen

mukaansa Kielipolku viit-

taa kielen kehitykseen,

sen mutkiin ja haasteisiin

ja koko elämänkaarenkin

erilaisiin vaiheisiin.

Tervetuloa siis Kieli-

polun pariin! Lehden ul-

koasu on sama kuin aiemmin, mutta

siihenkin on tulossa jatkossa uudis-

tusta. ■

Päivi Seppä-Lassila


DYSFASIA

4/2

01

0

Kieli ja aistit

Vanhemmat ja AAC

Kunnat ja perusopetuslaki

Vapaaehtoistoiminnan vuosi

Lomatoiminta 2011


KIELIPOLKU1/2011

Kielihäiriöt ja kouluttautuminen

Sosiaaliturvan muutokset

Yleinen, erityinen ja tehostettu tuki opetuksessa

Kohti jatkokoulutusta ja työelämää

Ammattiopistosta tulevaisuuteen

Ma

ria

nn

e K

ulm

ala

26KIELIPOLKU 1/2011

8.3.Luentotilaisuus

neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Helsinki

Tiistaina 8.3. klo 13.30–16.00, Pasilan

kirjasto, Rautatieläisenkatu 8. Aivolii-

ton Suomen Nuortentalo Oy:n järjes-

tämä avoin ja maksuton luentotilai-

suus ammattihenkilöille ja muille asi-

asta kiinnostuneille, jotka kohtaavat

työssään neuropsykiatrisen erityisvai-

keuden omaavia henkilöitä.

14.–20.3.Aivoviikko

Kansainvälinen Aivoviikko 14.–20.3.

Neurologiset vammaisjärjestöt -ver-

kosto järjestää tapahtumia eri puolilla

Suomea.

Aivoviikolla Tunne arvosi -yleisötilai-

suus, Lahti

Tilaisuus on peruttu.

14.3.Aivoviikon tilaisuus, Mikkeli

Maanantaina 14.3. klo 11–17, Keskus-

sairaala. Tarkemmat tiedot ja ohjelma

NV-sivuilla www.nv.fi .

15.3.Aivoviikon tilaisuus, Kemijärvi

Tiistaina 15.3. klo 14–17 Kulttuurikäm-

pällä soveltavan liikunnan lajikokeilu-

ja, NV-järjestöt ja paikallistoimijat mu-

kana esitteineen. Klo 17 alkaen luento

Anna aikaa aivoillesi ja klo 18 esiintyy

orkesteri, joka laulattaa yleisöä. Kah-

vitarjoilu.

15.3.Aivoviikon tilaisuus, Jyväskylä

Tiistaina 15.3. klo 14–19, Keskusseura-

kuntatalo. Tarkemmat tiedot ja ohjel-

ma NV-sivuilla www.nv.fi .

MAALISKUU 15.3.Aivoviikon avoin

yleisöluentotilaisuus, PoriTiistaina 15.3. klo 17.00–19.30, Ravin-

tola Liisanpuisto (auditorio), Liisanka-

tu 20.

Teemana Iloa vapaaehtoistoiminnas-

ta. Ohjelmassa mm. kansanedustaja

Sampsa Katajan puheenvuoro, ko-

kemuspuheenvuoro vapaaehtois-

toiminnasta sekä vapaaehtoisuuden

mahdollisuudet järjestöissä, luen-

noitsijana Lihastautiliitto ry:n järjes-

tösuunnittelija Anu Mattila. Lisätiedot:

Marika Halinen, Epilepsialiitto, p. 040

511 0135, marika.halinen@epilepsia.

fi tai aluesihteeri Carita Sinkkonen,

p.050 308 9095, carita.sinkkonen@

aivoliitto.fi .

16.3.Aivoviikon tilaisuus, Kuopio

Keskiviikkona 16.3. Tarkemmat tiedot

ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.fi .

16.3.Yhteinen ilta Etelä-Karjalan

NV-paikallisyhdistyksille, Lappeenranta

Keskiviikkona 16.3. klo 17.00–19.30,

Vammaisten tukisäätiön kokoushuo-

ne, Perillistenkatu 3.

Psykologi, logoterapeutti Tuula Ka-

tainen luennoi aiheesta Voimavarat

vapaaehtoistyössä. Tilaisuus on mak-

suton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen

11.3. mennessä aluesihteeri satu.luk-

[email protected] , p. 040 526 2855. Tilai-

suus toteutetaan NV-yhteistyössä.

16.3.Verkosto vaikuttaa

vapaaehtoistyössä -tilaisuus, Helsinki

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona

16.3. klo 17.30 Epilepsialiitossa, Mal-

min Kauppatie 26. Tilaisuus on tarkoi-

tettu neurologisten vammaisjärjestö-

jen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja

-ryhmien jäsenille. Kouluttajana toimii

Taina Lehtiö Variantti Oy:stä.

16.3.Luentotilaisuus

neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Pori


Porin kaupunginkirjasto, Gallen-

Kallelankatu 12. Aivoliiton Suomen

Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin

ja maksuton luentotilaisuus ammat-

tihenkilöille ja muille asiasta kiinnos-

tuneille, jotka kohtaavat työssään

neuropsykiatrisen erityisvaikeuden

omaavia henkilöitä.

17.3.Aivoviikon tilaisuus, Iisalmi

Torstaina17.3. klo 17–19.30, Vetrea.

Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-si-

vuilla www.nv.fi .

17.3.Joensuun Aivopäivä, Joensuu

Torstaina 17.3. klo 12–16, Evankelis-

luterilainen seurakuntakeskus. Tar-

kemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla

www.nv.fi .

17.–18.3.Sairaanhoitajapäivät, Helsinki

Sairaanhoitajapäivät 17.–18.3., Hel-

sinki. Neurologiset vammaisjärjestöt

mukana, osaston numero on 2d9.

19.3. Aivoviikon tilaisuus, Rovaniemi

Lauantaina 19.3. klo 12.00 alkaenVal-

demarin rannassa: kelkkanäyttely, po-

liisin ja palolaitoksen kalustoa esitte-

lyssä, soveltavaa liikuntaa. Makkaroita

ja arpoja myynnissä. Tuotto käytetään

hyväntekeväisyyteen. Bändi soittaa si-

sätiloissa. Järjestäjänä paikalliset NV-

yhdistykset.

TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI

271/2011 KIELIPOLKU


neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Turku


Kristillinen opisto, Lustokatu 7. Ai-

voliiton Suomen Nuortentalo Oy:n

järjestämä avoin ja maksuton luento-

tilaisuus ammattihenkilöille ja muille

asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaa-

vat työssään neuropsykiatrisen eri-

tyisvaikeuden omaavia henkilöitä.

28.3.Neurologisten

vammaisjärjestöjen NV-cafe, Seinäjoki

Maanantaina 28.3. klo 17.00–19.00,

Palvelukoti Pihapihlaja, Vellamonrin-

ne 3.

NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistys-

aktiivien kontakti- ja keskusteluilta

yhteistyön suunnittelemiseksi. Lisä-

tiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen,

p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@

aivoliitto.fi .

5.4.Neurologisten

vammaisjärjestöjen NV-cafe, Vaasa

Tiistaina 5.4. klo 17.00–19.00, Järjes-

tökeskus, Vaasanpuistikko 17, 9 krs.

NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistys-

aktiivien kontakti- ja keskusteluilta

yhteistyön suunnittelemiseksi. Lisä-

tiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen,

p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@

aivoliitto.fi .

6.4.Luentotilaisuus

neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Kuopio


Savon ammatti- ja aikuisopisto, Pre-

sidentinkatu 1. Aivoliiton Suomen

HUHTIKUU








7.4.Luentotilaisuus

neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Hankasalmi

Torstaina 7.4. klo 12.30–16.00, Han-

kasalmen monitoimitalo, Kirkkotie 3.

Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy:n

järjestämä avoin ja maksuton luento-

tilaisuus ammattihenkilöille ja muille

asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaa-

vat työssään neuropsykiatrisen eri-

tyisvaikeuden omaavia henkilöitä.

12.4.Tunne arvosi -yleisötilaisuus,

KotkaTiistaina 12.4. klo 18.00–20.00, Kotkan

kirjaston auditorio, Kirkkokatu 24. Sy-

dänviikon yleisötilaisuuteen ovat

tervetulleita kaikki valtimotautien ris-

kitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiin-

nostuneet.

Ohjelma: Tervetuloa: Satu Lukka, Aivo-

liitto ry ja Tarja Mänttäri Kymenlaak-

son Sydänpiiri ry; Tunne Arvosi – ve-

renpaine valtimotaudin riskitekijänä,

kardiologi Anneli Seppälä-Lindroos;

Vaikuta Arvoihisi – miten vähennän

suolan saantia; ravitsemusterapeutti

Tarja Mänttäri; Vaikuta Arvoihisi - lii-

kunta ja painonhallinta; Satu Lukka,

Aivoliitto ry; Kysymyksiä ja keskuste-

lua. Myynnissä Sydänliiton tuotteita

ja esitteitä. Tilaisuus järjestetään yh-

teistyössä Suomen Sydänliitto ry:n

kanssa.

13.–14.4.Kielellinen

erityisvaikeus -seminaari, Tampere

Keskiviikkona ja torstaina 13.–14.4.

Tampere-talo, Yliopistonkatu 55.

Kohderyhmä: Päivähoidon, esi- ja al-

kuopetuksen sekä neuvoloiden työn-

tekijät ja muut kiinnostuneet. Koulu-

tus järjestettiin aiemmin nimellä Dys-

fasiaseminaari. Ks. tarkemmat tiedot

takakannen ilmoituksesta.

4.5.Neurologisten

vammaisjärjestöjen NV-cafe, Hämeenlinna

Keskiviikkona 4.5. klo 17.00–19.00.

Paikka tarkentuu myöhemmin. NV-ca-

fe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien

kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön

suunnittelemiseksi. Lisätiedot alue-

sihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308

9095, [email protected] .

5.5.Luentotilaisuus

neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Lahti

Torstaina 5.5. klo 12.30–16.00, Lahden

Aikuiskoulutuskeskus Wellamo-opis-

to, Kirkkokatu 16. Aivoliiton Suomen








neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Tampere

Tiistaina 10.5. klo 12.30–16.00, Hyvin-

vointikeskus Seitsemäs Taivas ky, Ha-

tanpään Valtatie 2. Aivoliiton Suomen

Nuortentalo Oy:n järjestämä avoin ja

maksuton luentotilaisuus ammatti-

henkilöille ja muille asiasta kiinnos-




TOUKOKUU

KIELIPOLKU 1/201128

10.5.Kansainvälinen aivohalvauspäivä

Tiistaina 10.5. vietetään kansainvälis-

tä aivohalvauspäivää erilaisin tapah-

tumin.

10.5.Luento- ja tiedotustilaisuus,

KajaaniTiistaina 10.5. klo 10–12.00 Kajaanin

keskusseurakuntakodilla luentoja

tiedotustilaisuus aiheesta Aivot, elä-

män pääoma.


neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, Seinäjoki


Järjestötalo, Kauppakatu 1. Aivoliiton

Suomen Nuortentalo Oy:n järjestämä

avoin ja maksuton luentotilaisuus am-

mattihenkilöille ja muille asiasta kiin-

nostuneille, jotka kohtaavat työssään



18.–19.5.TerveSOS-messut, Espoo

Neurologisilla vammaisjärjestöillä on

messuilla osasto.

21.5.Soveltavan liikunnan päivä, Salo

Soveltavan liikunnan päivä on Salo-

hallissa lauantaina 21.5., klo 10–14.

Tapahtuman järjestäjänä Neurologi-

set vammaisjärjestöt.

30.5.Koulutustilaisuus, Turku

Maanantai 30.5. klo 10.00–16.00, Eri-

tyisosaamiskeskus Suvituuli. Aihee-

na: Kielenkehityksen erityisvaikeus

ja kielellisen ja motorisen kehityksen

tukeminen arjessa. Tietoa, vinkkejä,

harjoituksia. Kohderyhmä: päivähoi-

don, esi- ja alkuopetuksen työntekijät,

perhepäivähoitajat ja muut kiinnos-

tuneet. Kouluttajina puheterapeutit

Salla Pallari ja Anna-Kaisa Antila sekä

fysioterapeutti Eliisa Laine Aivoliitos-

ta. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautu-

mislinkki: www.stroke.fi /koulutukset.

10.–12.6.Puheenjohtajapäivät, Turku

Aivoliiton puheenjohtajapäivät yhdis-

tysten puheenjohtajille perjantaista

sunnuntaihin 10.–12.6. Suvituulessa.

11.6.Liittokokous, Turku

Aivoliiton liittokokous lauantaina

11.6. Suvituulessa.

13.9.Neurologisten

vammaisjärjestöjen NV-cafe, Tampere

Tiistaina 13.9. NV-cafe on NV-järjestö-

jen yhdistysaktiivien kontakti- ja kes-

kusteluilta yhteistyön suunnittelemi-

seksi. Paikka tarkentuu myöhemmin.

Lisätiedot aluesihteeri Carita Sinkko-

nen, p. 050 308 9095, carita.sinkko-

[email protected] .

22.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus,

LappeenrantaTorstaina 22.9. klo 18.00–19.30. Tilai-

suuteen ovat tervetulleita kaikki val-

timotautien riskitekijöistä ja ennal-

taehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus

järjestetään yhteistyössä Sydänliitto

ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot seu-

raavassa lehdessä.

4.10.Valtakunnallinen kielellisen

erityisvaikeuden päivä

21.–23.10.Terveys-messut, Helsinki

26.–27.10.AVH-päivät, Tampere

Tampere-talo, kohderyhmänä erityi-

sesti työterveyshuollon henkilöstö.

29.10.Maailman AVH-päivä,

World Stroke Day

10.–12.11.Apuväline, Hyvinvointi ja

Koti-messut, TamperePaikka: Tampereen Messu- ja Urheilu-

keskus

Lisätietoja tapahtumista ja koulutuk-

sista hintoineen ja sisältöineen si-

vuiltamme www.stroke.fi , 1.3. alkaen

www.aivoliitto.fi . Neurologisten vam-

maisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tie-

toja myös osoitteessa www.nv.fi .

KESÄKUU

LOKAKUU

SYYSKUUMARRASKUU

LISÄTIETOJA


291/2011 KIELIPOLKU

30KIELIPOLKU 1/2011

Molemmat toiminnanjohtajat

korostavat, että jokainen

meistä on tärkeä. Toiminta

oman itsensä ja läheisen hyväksi on

merkityksellistä ja säteilee ympäris-

töön iloa ja hyvää elämää. Kun 14

neurologista järjestöä ADHD-liitosta

Suomen Tourette-yhdistykseen ko-

koaa voimansa, tuloksista hyötyvät

kaikki.

Millaista työtä neurologisten

vammaisjärjestöjen verkostossa

tehdään?

Kysymykseen vastaa Aivoliiton toi-

minnanjohtaja Tiina Viljanen, joka

on NV-puheenjohtajana ollut veto-

vastuussa viimeisen kaksivuotiskau-

den (2009 ja 2010).

– Me autamme kaikkia neurologi-

sia järjestöjä saamaan äänensä kuu-

luville. Meillä kaikilla on keskenämme

runsaasti yhteistä ja me haluamme

tuoda omat asiamme näkyville. Vaik-

ka puheenjohtajuus vaihtuu, toimin-

ta jatkuu ja kaikki 14 järjestöä ovat

omalla panoksellaan mukana tässä

työssä.

MA

AR

IT H

UO

VIN

EN

NV-puheenjohtajuus siirtyi Epilepsialiitolle

Yhdessä enemmän eli miten tehdään näkymättömästä näkyvää.

Aivoliiton toiminnanjohtajan Tiina Viljasen ja Epilepsialiiton toiminnanjohtajan Sari Tervosen tavatessa alkaa ajatusten ilotulitus. Neurologisten

vammaisjärjestöjen vanha ja uusi puheenjohtaja keskustelevat NV-yhteistyöstä: yksilöstä ja joukkovoimasta, yksittäisestä järjestöstä ja järjestövoimasta sekä

siitä miten näkymättömästä tehdään näkyvää.

Keskustelu Neurologisten vammaisjärjestöjen järjestövoiman tehostamisesta saa toiminnanjohtajat Sari Tervosen (vas.) ja Tiina Viljasen syttymään. Naisenergialla on ihmeellinen vaikutus: mennyt ja tuleva kohtaavat – ja pian ilmassa on joukko entistäkin kiinnostavampia yhteistyökuvioita.

Ma

rja

Ha

ap

io

311/2011 KIELIPOLKU

Millaisia asioita nousee esille men-

neestä kaksivuotiskaudesta, Tiina

Viljanen?

– Olen kokenut haasteellisena koko

jakson. Olemme tehneet monia asi-

oita yhdessä jo yli 30 vuotta, joten

järjestöillä on hieno yhteinen histo-

ria. Tärkeintä kulloinkin on pysyä ak-

tiivisena ajassa ja ottaa pohdittavaksi

juuri silloin esille nousevia asioita. Vii-

me aikoina olemme joutuneet mietti-

mään muun muassa rahoituskuviota

ja yhdessä toimimisesta saatavaa li-

säarvoa.

Miten toimia, mitä tehdä, miten

”neurologiset rivit” tulisi koota?

– Viimeiseen kaksivuotiskauteen on

sisältynyt vahvasti pelisääntöjen ja

toimintamallien kehittämistä ja uu-

delleen arvioimista. Kun sitä tehdään

yhdessä, saadaan aikaiseksi jotakin

vielä enemmän kuin jos ideapöydäs-

sä istuisi vain yhden järjestön edus-

tajia. Ja silloinkin, kun resurssit ovat

rajalliset, niiden yhdessä suuntaami-

sella pystytään terävöittämään sano-

maa. Tätä työtä on syytä jatkaa.

Missä olette NV-työssä erityisesti

onnistuneet?

– Jos ajattelen omaa kauttani, niin

uskon että erilaisten tapahtumien

ja tilaisuuksien seurantaan liittyvät

asiat ovat kirkastuneet, Tiina Viljanen

sanoo.

– Olemme pystyneet raportoi-

maan tekemisistämme entistä te-

hokkaammin ja saanet ne näkyviksi.

Esimerkiksi viime vuoden Aivoviikol-

la oli 25 isoa tapahtumaa eri puolilla

maata, joissa yhdistykset ja neurolo-

giset toimijat olivat vahvasti mukana.

Löytynyt toimintamalli on hyvä tästä-

kin eteenpäin.

KUNTAKÄYNTEJÄ TEHOSTETAAN

Kuntakäynnit kuuluvat perinteisesti

NV-työhön. Kuntiin mennään yhdes-

sä keskustelemaan neurologisista

kysymyksistä. On hyvä, ettei joka jär-

jestö juokse neuvottelemassa omia

aikojaan, vaan asiat hoidetaan keski-

tetysti.

Mitä te kerrotte kunnalle?

– Kussakin kunnassa keskustellaan

muun muassa siitä, mitkä ovat pal-

velujen tarpeet, mitä voitaisiin ehkä

tehdä toisin, paremmin – tarkastel-

laan esimerkiksi kunnan tarjoamia

vammaispalveluita ja niiden linja-

uksia. Yhteistyössä korostuu paljolti

myös oikeuksien valvominen (edun-

valvonta), Tiina Viljanen aloittaa.

Uuden NV-puheenjohtajajärjes-

tön (2011–2012) toiminnanjohtaja

Sari Tervonen jatkaa:

– Kuntatapaamisissa käydään

herätekeskusteluja, nostetaan esille

ajankohtaisia asioita ja katsotaan, mi-

ten ne toimivat siinä kunnassa. Koska

neurologisissa sairauksissa on paljon

näkymätöntä, meidän tehtävänä on

auttaa esimerkiksi sosiaalipuoli nä-

kemään neurologisesti sairaiden ja

vammaisten avun ja tuen tarpeita

paremmin.

Lisäksi kuntakäynteihin liittyy

usein paikkakunnalla toimijoille sekä

neurologisia sairauksia sairastaville ja

heidän läheisilleen järjestettävä yh-

teinen tilaisuus – jotakin konkreettis-

ta, mikä on osoittautunut tässä ajassa

aina yhtä tärkeäksi.

MIKÄ JATKUU, MITÄ UUTTA?

Tänä vuonna jatketaan edelleen NV-

toimintojen pelisääntökeskustelua ja

mietitään entistä konkreettisemmin,

miten tehdään näkymätöntä näky-

väksi. Nämä linjat kulkevat toimin-

nassa sisäsyntyisinä. Raportointiin

ja tilastointiin liittyviä kysymyksiä

viedään eteenpäin ja niitä pohditaan

ryhmissä.

– Linjaukseen liittyy sekin, että

rahoittajan kanssa on sovittu, että

pohdimme, miten voisimme entistä

paremmin yhdessä tehdä asioita, Sari

Tervonen sanoo.

– Meillä kaikilla 14 neurojärjes-

töllä on runsaasti samantyyppistä

toimintaa: omia potilasyhdistyksiä,

tiedon jakamista, vaikuttamistyötä ja

vertaistukitoimintaa. Ajan henki on

yhteistyön tiivistäminen.

VAPAAEHTOISTYÖLLÄ ON MERKITYSTÄ

Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoi-

minnan vuosi. Ajatuksena on, että

tuetaan ihmisiä arjessa ja että ihmi-

set saavat vapaaehtoistoiminnasta

voimaa. Tähän istuu hyvin maalis-

kuun14.–20.3. päivinä toteutettavan

Aivoviikon teema: Aktiivista aut-

tamista neurologisesti sairaiden ja

vammaisten arjessa – voimaa vapaa-

ehtoistyöstä.

Kun katson neurologisesti sairasta, näen aina ihmisen, jolla on voimavaroja ja joka voi tehdä jotakin. Sari Tervonen

Pelisääntökeskus-telussa pohditaan, mitä neurologinen järjestöyhteistyö voi olla. Tiina Viljanen

NEUROLOGISET VAMMAISJÄRJESTÖT (NV)

Neurologiset vammaisjär-

jestöt (NV) tekevät yhdessä

edunvalvontatyötä, järjestä-

vät koulutusta, osallistuvat

messuihin, tiedottavat alan

ajankohtaisista asioista ja yl-

läpitävät nv.fi –sivustoa.

Neurologiset vammaisjärjes-

töt ovat:

Aivoliitto, Aivovammaliitto,

Muistiliitto, Autismi- ja Asper-

gerliitto, Epilepsialiitto, Lihas-

tautiliitto, Suomen CP-liitto,

ADHD-liitto, Suomen Mig-

reeniyhdistys, Suomen MG-

yhdistys, Suomen MS-liitto,

Suomen Narkolepsiayhdistys,

Suomen Parkinson-liitto ja

Suomen Tourette-yhdistys.

32KIELIPOLKU 1/2011

Mitä vapaaehtoistoimintaan

kuuluu?

– Viime aikoina on puhuttu paljon määräaikaisesta va-

paaehtoisuudesta, Tiina Viljanen sanoo. – Ajatus on kiin-

nostava ja sopii neurologisille järjestöille, missä tarvitaan

tukea myös jaksamiseen.

Sari Tervonen jatkaa:

– Kun tehtäviä pilkkoo, kenenkään ei tarvitse sitoutua

loppuiäkseen johonkin liian rankkaan toimeen. Meidän

kaikkien iso periaatteellinen viesti on: Tule vapaaehtois-

työhön, jolla on merkitystä! Kuka tahansa meistä voi sai-

rastua, jonakin päivänä se voit olla sinä! ■

Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Uuden NV-puheenjohtajajärjestön

toiveita

Kun puhutaan tulevien vuosien haasteista, Sari Tervo-

nen haluaa pitää kiinni perusarvoista.

– Historia on tärkeää, taustat viitoittavat tietä. Lähden

siitä, että järjestötyössä arvostetaan ihmistä ja pyritään

oikeudenmukaisuuteen. Kaikkia tulee kunnioittaa riip-

pumatta hänen toimintakyvystään ja tilanteestaan. Kaik-

ki ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia. Vapaaehtoistyössä

perusasia on, että katsotaan, kuka voi tehdä ja mitä.

– Ammattilaisina meidän tehtävämme on mahdol-

listaa erilaisten asioiden toteutuminen jokaisella tasolla

– ja meitä eteenpäin kantava voimamme on, kuten Tiina

on painottanut, ammattilaisten kanssa tehtävä yhteis-

työ.

– Alkutyö koostuu erilaisten yksilöiden kohtaamises-

ta, vaikuttamistyössä tarvitaan paljolti tiedottamisen ja

viestinnän keinoja. Uudelleen ajateltava yhteinen asia

on työ ammattilaisten - ammattijärjestöjen ja piiriseu-

rojen – kanssa. Meidän tulisi miettiä vahvuuksiamme ja

toiveitamme yhdessä kaikkien aivotyötä tekevien poti-

lasyhdistysten kanssa. Kun voimat kootaan yhteen, saa-

daan näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa, meidät tunnistetaan

ja tunnustetaan, mikä merkitsee muun muassa resurs-

seja tutkimukselle.

– Jokaisella tasolla pitäisi edetä yhdessä. Kun kohda-

taan yksittäinen ihminen, lähdetään hänen tarpeistaan.

Lopulta pitää palata perustasolle, ei saa jäädä svääreihin

tai eduskuntaan pyörimään. Siis takaisin siihen, mitä tä-

mä sairaus tarkoittaa sairastuneelle henkilölle. Ei voida

sanoa, että neurologiset sairaudet ovat sitä tai tätä, niin

ei voi sanoa edes epilepsiasta. Meidän tulee löytää yhtei-

nen voima sairauksien monimuotoisuudesta. ■

JC-1

00

00

8-1

Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, 02130 EspooPuh 0207 531 300, Fax 0207 531 301, www.janssen.fi

www.ADHD-tietoa.fi

331/2011 KIELIPOLKU

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydän-

liitto ovat valtimoterveyden

etua ajavat järjestöt Suomessa.

Jäsenmäärillä mitattuna ne muodos-

tavat noin 150 tuhannen kansalaisen

yhteisön. Viime eduskuntavaaleissa

Diabetesliitto ja Sydänliitto vaikutti-

vat vahvasti terveyden edistämisen

politiikkaohjelman syntymiseen.

Kevään 2011 vaaleissa Aivoliitto,

Diabetesliitto ja Sydänliitto ajavat

johdonmukaista ja pitkäaikaista, yli

vaalikausien ulottuvaa kansallista

terveyspolitiikkaa, jonka jatkuvuu-

teen voidaan luottaa vähintään

2010-luvun loppuun asti.

Järjestöt haluavat mukaan yh-

teiskunnalliseen päätöksentekoon,

pitkäjänteisen terveyspolitiikan to-

teuttamiseen ja kansallisiin kehittä-

mishankkeisiin, kuten esim. Kaste-

ohjelman jatkotyöhön.

JOKAINEN PÄÄTTÄJÄ ON TERVEYSPÄÄTTÄJÄ

Terveyttä ei edistetä pelkästään sosi-

aali- ja terveyssektorilla. Kaikki päät-

täjät kaikilla päätöksenteon tasoilla

vaikuttavat toimillaan kansalaisten

terveyteen.

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydän-

liitto ovat yhdessä määritelleet ter-

veyspoliittiset vaatimuksensa valti-

motautien ehkäisemiseksi Suomessa.

HYVÄN TERVEYDEN PERUSTA

Äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä

kouluterveydenhuollossa on oltava

riittävät voimavarat ja palveluiden

suositusten mukaisia. Koululaisilla

on oikeus suositusten mukaiseen

koululounaaseen ja terveelliseen vä-

lipalaan. Päivähoidon ja koulun on

kannustettava lasta liikkumaan riit-

tävästi. Lasten ympäristöjen, kuten

päiväkotien, koulujen, neuvoloiden,

tulee olla savuttomia. Alkoholin ja

epäterveellisten tuotteiden tarjontaa

ja mainontaa tulee rajoittaa.

Omasta terveydestä huolehtimi-

sen tulee olla kansalaistaito. Koulu-

tuksen sekä opiskelu- ja työympäris-

töjen on edistettävä terveyttä kaikilla

ammattialoilla. Työttömien ja lyhyitä

työsuhteita tekevien riskitekijöiden

kartoitus pitää olla tasavertainen

työterveyshuollon piirissä olevien

kanssa. Eläkeikäisille pitää järjestää

asiantuntevia terveystarkastuksia

esimerkiksi seniorineuvoloissa.

Terveellistä työpaikkaruokailua

edistetään tuen ohjaamisella Sydän-

merkki-aterian kriteerit täyttävään

työpaikkaruokaan. Sydänmerkki-

tuotteiden arvonlisäveron alennus

kannustaa valitsemaan parempaa

ruokaa kotiin.

TERVEYDEN JA SOSIAALISEN TURVALLISUUDEN

TASA-ARVO KAIKILLE

Säästöjä syntyy, kun pitkäaikaissai-

rauksien hoitokustannusten korvaa-

minen asetetaan etusijalle tilapäisiin

ja satunnaisiin hoitokustannuksiin

nähden. Lääkekustannusten ja kun-

nallisen sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakasmaksut tulee yhdistää sekä

säätää niille yksi vuosittainen mak-

sukatto.

Katkeamaton hoito potilaan ter-

vehtymiseen ja toimintakyvyn palau-

tumiseen asti on kustannustehokasta

ja vähentää sairastamisen kustan-

nuksia. Tämän toteutumista haittaa

tällä hetkellä rahoittajien - valtion ja

kunnan – välinen kustannusvastuun

optimointi ja monimutkainen rahoi-

tusjärjestelmä. Rahoitusjärjestelmää

yksinkertaistamalla ja valtionohjaus-

ta tehostamalla lisätään myös sosi-

aalisen turvallisuuden ja terveyden

tasa-arvoa.

KANSALAISYHTEISKUNTA TOTEUTUU

JÄRJESTÖTOIMINNASSA

Ihmisten osallistumista, vaikutta-

mista ja vastuun ottamista omasta ja

läheistensä elämästä kannattaa tiu-

kan talouden aikana vahvistaa suun-

taamalla RAY:n pelitoiminnan tuotto

kokonaan sosiaali- ja terveysjärjestö-

jen toimintaan.

Uuden arpajaislain vahvistama

peliyhtiöiden, RAY:n, Veikkaus Oy:n ja

Fintoto Oy:n, työnjako Suomessa on

selkeä niin järjestöjen tukemisen kuin

pelituotteiden tarjonnan osalta ja

turvaa parhaalla mahdollisella tavalla

kansalaistoiminnan jatkuvuuden lii-

kunnan, kulttuurin, nuorisotyön sekä

sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. ■

Lisätietoja:Aivoliitto, toiminnanjohtaja Tiina

Viljanen, puh. 040 833 1511 tai [email protected]

Diabetesliitto, toimitusjohtaja Jorma Huttunen, puh. 0400 723 654 tai

[email protected] Sydänliitto, pääsihteeri Tor Jungman,

puh. 040 558 6901 tai [email protected]

Tunne arvosi, päättäjä

Ma

rja

Ha

ap

io

Se

pp

o J

J S

irk

ka

/EA

S T

PR

ES

S O

Y

Tap

an

i Ro

mp

pa

ine

n

Tiina Viljanen Tor JungmanJorma Huttunen

34KIELIPOLKU 1/2011

SYNTHES OY

www.pkssk.fi

Lehmirannanlomakeskus

Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta.Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.

- Majoitustilaa 150- Ruokailupaikkoja 150- Kahvilapaikkoja 100- A-oikeudet

Lehmirannantie 12, 25170 KotalatoPuh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321

www.lehmiranta.fi

Erpekon OySiikajoen Nuorisokoti

Karpalotie 7, Siikajokipuh. 08-241 299

www.toimintaterapeuttiliitto.fi

Tervetuloa!SATU-KOTI OYRäiskylänkatu 1211120 Riihimäki

Kysy rohkeasti lisää p. 050 5912 185 www.satu-koti.fi

Tarjoamme asumispalveluakehitysvammaisille!Kodissamme on yövalvonta.

Malmin asematie 6, 00700 Helsinkipuh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380www.kiinko.fi

351/2011 KIELIPOLKU

PoimittuaSOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yh-

teistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali-

ja terveysturvan keskusliitto ry

(STKL) ja Terveyden edistämisen keskus

ry (Tekry) perustivat 24.1.2011 uuden

valtakunnallisen keskusjärjestön

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n.

Perustajajärjestöt ovat merkittäviä

alansa vaikuttajia. Niillä on jäseninä

yhteensä yli 500 valtakunnallista ja

alueellista järjestöä, yhteisöä ja kun-

taa. STKL, Tekry ja YTY siirtävät omat

toimintansa 1.1.2012 SOSTE Suomen

sosiaali ja terveys ry:lle.

SOSTE kokoaa sosiaali- ja terve-

ysalan vaikuttamistoimintaa ja asi-

antuntemusta yhteen. Se pystyy ny-

kyistä paremmin ja laaja-alaisemmin

toimimaan sosiaali- ja terveyspoliitti-

sena vaikuttajana ja asiantuntijana,

vahvistamaan sosiaali- ja terveys-

järjestöjen toimintaedellytyksiä, tu-

kemaan kansalaistoiminnan kehit-

tymistä sekä järjestöjen ja muiden

tahojen yhteistyötä.

Uuden järjestön keskeisiä tehtäviä

ovat yhteiskunnallisen tasa-arvon ja

oikeudenmukaisuuden toteuttami-

nen sekä ihmisten osallistumismah-

dollisuuksien parantaminen päätök-

senteossa. SOSTE edistää sosiaalista

hyvinvointia ja terveyttä sekä vah-

vistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen

mahdollisuuksia toimia ihmisten

parhaaksi.

SOSTEn tavoitteena on olla kan-

sallisesti ja alueellisesti vahva toimija

järjestöjen, valtion, kuntien ja elinkei-

noelämän laajoissa verkostoissa. Sillä

on myös kansainvälistä toimintaa.

Järjestöt ovat merkittävä voima-

vara ja yhteisöllisyyden rakentaja yh-

teiskunnassa. Suomessa toimii lähes

9 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä,

työntekijöitä niissä on noin 36 000.

Lähes miljoona ihmistä on mukana

vapaaehtoisina, vertaistoimijoina ja

järjestöaktiiveina. Sosiaali- ja terveys-

järjestöissä toimivien vapaaehtoisten

työpanos vastaa 21 000 henkilötyö-

vuotta.

SOSTE Suomen sosiaali ja ter-

veys ry:n puheenjohtajaksi valittiin

Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman ja varapuheenjohtajaksi

Suomen Syöpäpotilaat ry:n toimin-

nanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhä-nen. ■

Terveyserot ovat kasvaneet Suo-

messa viimeisten vuosien aika-

na. Työllisyys, koulutusmah-

dollisuudet, varallisuus, turvallisuus

ja osallisuus ovat yhteydessä tervey-

teen sekä toisaalta terveyseroihin ja

niitä ylläpitäviin tekijöihin.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen

vaalikone nostaa esiin oleellisimmat

terveyden edistämiseen liittyvät ky-

symykset. Vaalikoneessa selvitetään

ehdokkaiden mielipiteitä keinoista

lisätä kansalaisten hyvinvointia ja

puuttua terveyseroihin. Minkälainen

asenneilmasto yhteiskunnassa vallit-

see – onko terveys jokaisen oma asia

vai pitääkö myös yhteiskunnan puut-

tua siihen? Ovatko tuloerot hyvästä?

Tarvitsevatko lapsiperheet lisää la-

kisääteisiä palveluita? Onko huono-

osaisista huolehtiminen ensisijaisesti

järjestöjen tehtävä? Näihin ja moniin

muihin kysymyksiin voi perehtyä vaa-

likoneessa.

Vaalikoneen rakentamisesta on

vastannut Terveyden edistämisen kes-

kus ry (Tekry) osana Se On Sinun Asiasi

-päättäjäkampanjaa (SOSA). Vaaliko-

neessa on mukana 50 sosiaali- ja ter-

veysalan järjestöä. Terve Vaalikone

avataan äänestäjille 1.3.2011.

Testaa kansanedustajaehdokkaat

ja selvitä, kenen näkemykset ovat

lähimpänä omia mielipiteitäsi. Vaali-

koneen täyttämisellä saat arvokasta

vertailutietoa ehdokkaiden asenteis-

ta oman äänestyspäätöksesi tueksi. ■

www.tervevaalikone.fi

Terve Vaalikone 2011

36KIELIPOLKU 1/2011

PoimittuaL

aillista jännitystä on Nuorten

Akatemian ja RAY:n kilpailu

13–19-vuotiaille nuorille. Kilpai-

lussa tehtävänä on pohtia, millaista

laillista jännitystä haluaisi kokea,

ja suunnitella sen pohjalta mainos.

Parhaat kilpailutyöt pääsevät esille

RAY:n viestintäkampanjassa. Kilpai-

lun tarkoituksena on muistuttaa, että

alle 18-vuotiaat eivät enää heinäkuun

alusta saa pelata rahapelejä.

Laillista jännitystä -kilpailu on

käynnissä 3.1.2011–31.3.2011. Kil-

pailussa on neljä kategoriaa: printti,

video, tunnus ja sosiaalisen medi-

an suunnitelma. Kilpailusivusto on

osoitteessa www.homma.fi /kilpailu.

Kilpailun pääpalkintona on MacBook

Pro.

– Kilpailu on hyvä keino saada

tietoa ikärajojen muuttumisesta

nuorille, erityisesti 15–17-vuotiaille,

joita muutos koskee. Pelaamista kä-

sitellään myös kouluissa koulutettu-

jen vierailijoiden ohjaamana, kertoo

RAY:n tiedottaja Tiina Nurmi.Syksyllä käynnistyneillä Lainat,

vipit ja lifestyle -kouluvierailuilla nuo-

ret pohtivat omaa suhtautumistaan

rahankäyttöön, pelaamiseen ja vel-

kaantumiseen. Oppituntien tavoit-

Paras Savuton Työpaikka -kilpailu on käynnistynyt!

Kilpailuun voi osallistua yritys, yhteisö tai työpai-

kan erillinen osasto/toimipiste. Vaikka työpaikkaasi

ei olisikaan vielä julistettu savuttomaksi, voit osallistua,

jos tunnet, että johto on motivoitunutta ja lähtenyt ak-

tiivisesti viemään savuttomuutta eteenpäin, tupakointiin

liittyviä ongelmia on mielestäsi ratkottu hyvin, henkilö-

Laillista jännitystä -kilpailu

teena on saada nuoret pohtimaan

minne, omat rahat kuluvat sekä laina-

rahan ja pelaamisen riskejä. Nuorten

Akatemia ja RAY toteuttavat koulu-

vierailut yhteistyössä Kuluttajaviras-

ton kanssa.

Syksyn aikana järjestettiin 77 kou-

luvierailua pääkaupunkiseudulla,

Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jy-

väskylässä. Kysynnän ja positiivisen

palautteen johdosta vierailuja on

mahdollista tilata yläkouluihin, luki-

oihin ja amiksiin myös kevään 2011

aikana. Kouluvierailun voi tilata No-

te-nettipalvelusta osoitteesta www.

nuortenakatemia.fi /note. Palvelusta

saa ladattua myös oppitunneilla käy-

tettävät materiaalit.

Rahapelaamista säätelee arpajais-

laki, jonka mukaan rahapeleissä on

oltava yksi, yhtenäinen 18 vuoden

ikäraja. RAY:n raha-automaateissa la-

ki astuu voimaan 1.7.2011. ■

Paras savuton Työpaikka -kilpailu

kunta otettu mukaan suunnitteluun ja yhteistyö toimii.

Kilpailuun voi ilmoittautua 31.3.2011 saakka. Täytä lo-

make netissä: www.savutonsuomi.fi (på svenska också).

Vuoden 2011 voittaja julkistetaan ja palkitaan

10.5.2011 Savuton Suomi 2040 -seminaarissa. Kilpailun

järjestää Savuton Suomi 2040 -hanke. ■

371/2011 KIELIPOLKU

Poimittua

MS ei estä Mitjan ja mummon

leikkejä. Hiirikin haluaa tulla

leikkiin mukaan.

– Kun olin itse päiväkodin johta-

jan työssä ja opetin lapsia, halusin

opettaa heitähyväksymään erilai-

suutta. Asia tuli vieläkin lähemmäksi

sydäntäni, kun itsestäni tuli ns. erilai-

nen – toisin sanoen pyörätuolilainen.

Totesin silloin, että erilaisuudesta ei

ole olemassa pikkulapsille sopivaa

lastenkirjaa, kertoo Mitja, mummo

ja mummon MS -kirjan tekijä Sanna-Maija Luoma.

Erilaisuudesta kertominen on

usein aikuiselle itselleenkin arka aihe

ja siitä on vaikea puhua.

– Työssäni lasten parissa kaipasin

tämän tyyppistä kirjaa, joka sopisi ja

samalla viihdyttäisi pientäkin lasta,

Sanna-Maija Luoma kertoo.

– Kirjan valmistuksessa oli mo-

nia tavoitteita. Yksi tavoite oli auttaa

lasta voittamaan pelon ja turvatto-

muuden, kun joku läheinen sairas-

tuu. Leikki onnistuu vaikka sängyssä

maaten. Vammautunut ihminen on

ihan tavallinen, niinkuin kuka tahan-

sa. Jos lapsi opetetaan suhtautumaan

avoimesti erilaisuuteen, niin hän kyllä

löytää keinot yhteisiin touhuihin.

Tekijän toisena ajatuksena oli,

ettei kirja pyörisi yksin sairauden ja

vamman ympärillä. Niinpä kirjan jo-

kaiselta aukeamalta löytyy hiiri, jota

lapsi voi kirjaa katsoessaan etsiä.

– Kolmantena tavoitteenani on,

etteivät aikuiset kylväisi lapsen mie-

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Eh-

käisevän päihdetyön hankkeessa

(2006−2010) tuotettiin Alkoholi – jokai-

sen oma asia? -materiaali, joka sisältää tehtäviä

ja näkökulmia yläkouluikäisten alkoholikasva-

tukseen. Mukana on myös DVD, jossa on kolme

erilaista videota ja sarjakuvaa.

Materiaali sisältää myös vanhempainiltamal-

lin. Sitä voi tulostaa maksutta päihdekasvatusai-

neistot -sivuilta.

Painettua materiaalia (mukana DVD) voi tilata

MLL:n verkkokaupasta (www.mll.fi /kauppa) hin-

taan 10 e/kpl + toimituskulut. ■

Materiaalia päihdekasvatukseen

Mitja, mummo ja mummon MS

leen mitään ennakkoluuloistaan,

vaan aikuinen saisi lastenkirjasta

työkalun, jolla hän voisi itselleenkin

vaikeaa asiaa selittää ilman turhia en-

nakkokäsityksiä.

Kirjan on kuvittanut Riikka Korpi. Kirjaan voi käydä tutustumassa teki-

jän sivuilla www.sannamaijaluoma.

net. Kirjan hintahinta 7€ +postikulut

3 €. ■

38KIELIPOLKU 1/2011

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Erityislasten vanhempien Loi-

maan ja lähikuntien aluekerho,

ELLA ry, sai alkunsa kahden Pau-

lan tapaamisesta Loimaan Tiimarissa.

Paula Kulmala oli lukenut Paula Immosesta ja tämän erityislapsesta

tehdyn lehtijutun ja päätti ottaa yh-

teyttä. Molemmilla oli ollut sama aja-

tus jo pitkään eli vertaistuki ja mah-

dollisuus jakaa tunteita, kokemuksia

ja tietoa erityislasten vanhempien

kesken.

Ellan ensimmäinen kokoontumi-

nen tapahtui Loimaan pääterveys-

asemalla vuonna 2003 ja osallistujia

oli runsaasti. Tästä käynnistyi Ellan

vertaistukiryhmien kokoontumiset

kerran kuukaudessa.

Kokoontumisten myötä nimikin

muotoutui. Ella toimi ensin Dyman

eli Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja

Autismiyhdistys ry:n aluekerhona.

Koska kunta ei tukenut turkulaista

yhdistystä, päätimme itsenäistyä. El-

la rekisteröitiin omaksi yhdistykseksi

vuonna 2005. Emme halunneet aset-

taa tiukkoja kuntarajoja, vaan yhdis-

tys oli kaikille avoin.

Toiminta laajeni ja järjestimme ak-

tiivisesti vaihtelevaa ja monipuolista

vapaa-ajan harrastustoimintaa van-

hempien toiveiden pohjalta. Ella on

järjestänyt toimintaa laidasta laitaan:

liikuntaa, teatteria, luentoja sekä tai-

de-, koru- ja muita askartelukerhoja.

Olemme tukeneet lahjoituksilla

vähävaraisia erityislapsiperheitä, eri-

tyisluokkia ja pienryhmiä sekä Loi-

maan erityiskoulua. Olemme myös

antaneet neuvoa ja ohjausta perheil-

le sekä olleet valvomassa erityislap-

sen etuja esimerkiksi perheiden pa-

lavereissa.

Ella on järjestänyt luentojen lisäk-

si varainkeruuta. Olemme myyneet

muun muassa kortteja, kirpputorita-

varaa, sukkia ja mausteita.

Ellan toiminta on aktiivista edel-

leen. Hallitus kokoontuu ja pyrimme

vaikuttamaan erityislasten perheiden

hyvinvointiin eri tavoin. Kaupunki on

hitaasti, mutta hyvässä hengessä al-

kanut tukea toimintaamme. Ilman

tukea emme voisikaan toimia tässä

laajuudessa.

Seurakunta on ollut tärkein yh-

teistyökumppanimme, samoin LC

Loimaa Joet, joka hoitaa lapsiamme

vertaisryhmän kokoontumisissa.

Kudomme verkostoja jatkuvasti ja

olemme saaneet lisää hyviä yhteis-

työkumppaneita.

Huoli aktiivisten jäsenten puuttu-

misesta on aina läsnä. Enemmänkin

osallistujia voisi olla. Monella van-

hemmalla ei ole voimia ja aikaa yh-

distystoimintaan, koska erityislapsi

perheessä tuo omat haasteensa.

Resurssien puute on suurin ongel-

mamme. Tosin, eihän ongelmia ole,

vaan vain toiveita. Toivomme, että

jaksamme viedä Ellaa eteenpäin ja et-

tä henkiset ja aineelliset resurssimme

riittävät tähän tarpeelliseen vapaaeh-

toistyöhön. Haluamme edelleen tar-

jota sellaista toimintaa, johon kaikki

erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuo-

ret ja jopa aikuiset perheineen voisi-

vat osallistua.

Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta [email protected] ja

netistä osoitteesta http://ellayhdistys.nettisivu.org/

Paula Immonen ELLA ry, puheenjohtaja

ELLA ry toimii aktiivisesti Loimaan alueella

Pa

ula

Imm

on

en

Ella ry:n monipuoliseen toimintaan on kuulunut myös erityislasten liikuntata-pahtumia.

391/2011 KIELIPOLKU

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää teks-

tejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä

tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet

tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa)

toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoittee-

seen [email protected] . Kuviin mukaan tiedot kuvateks-

tiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston

ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2011 tarkoitetut aineistot

1.4.2011 mennessä.

VUOSIKOKOUS 20.3.

Aksoni ry:n sääntömääräinen vuosi-

kokous sunnuntaina 20.3.2011 kello

14.00. Kokouspaikka: Honkalampi-

säätiö/koulutustila, Rantakatu 26 A

3.krs, Joensuu.

KEILAUSTA JA BILJARDIA

Keilausta ja biljardia Joensuun Kun-

tokeitaalla sunnuntaisin 20.2., 27.3. ja

10.4. kello 14.00–15.00.

Aksoni ry:n toimintaaLIIKKEEN, TANSSIN JA

OPPIMISEN KURSSI AIKUISILLE

Kurssi on tiistaisin klo 18.30–19.30

ja kokoontumiskertoja on yhteensä

kymmenen ajalla 15.2.–26.4. Akso-

nista mukaan mahtuu seitsemän

henkeä. Tanssikurssi toteutuu yhteis-

työssä Joensuun seudun erilaisten

oppijoiden kanssa. Lisätietoja: www.

lukijose.fi .

MUUTA TOIMINTAA

Lisäksi kevään aikana on tulossa

muuta toimintaa ja vertaisryhmäta-

paamiset jatkuvat.

Lisätietoja tapahtumista ja toiminnasta nettisivuillamme:

www.aksoni.suntuubi.com sekä jäsenkirjeessä.

Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry

TERVE VAALIKONE

2011

KIELIPOLKU 1/201140

ROVAKAIRA OYwww.rovakaira.fi

Riihimäen Paperinkeräys Oy

Teollisuuskatu 26, puh. 050 5555 871

www.helsinginseurakunnat.fi

SOTAINVALIDI- JAVETERAANIKUNTOUTUSTA

laitos-, päivä- ja avokuntoutusta

Veteraanipolku 313600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100 fax 03-5706 119www.ilveskoti.com

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

Kauppiaskatu 13, 20100 Turkupuh. 02-232 0021www.presento.fi

PARK HOTELLämmintä tunnelmaa jugend-talon

kodikkaassa miljöössä.Rauhankatu 1, 20100 Turku

puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

LAPVÄÄRTIN APTEEKKILapväärtintie 729, Lapväärtti

puh. (06) 222 1110

ARKKITEHTITOIMISTOJURVAINEN & PESOLA OYLaivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki

puh. 0207 661 030

Jukanapu Oy

Punahiedankuja 20, Sälinkääpuh. 050 355 2470

Vaasan sairaanhoitopiirinkuntayhtymä

Vaasan keskussairaalawww.vshp.fi

Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere

puh. 050 304 0146

LUMON OY

TURUN SEUDUNINVATAKSIT

Tilauskeskus 02-233 22331 + 8 tilataksit

Laitilan YkkösapteekkiKeskuskatu 11, 23800 Laitila

puh. 02-856 518

ALAVIESKANAPTEEKKI

Karjalan OsuuspankkiKarjalantie 943, Mynämäki

puh. 02- 430 9049

MarjaanakotiVihdintie 25, 03600 Karkkila

Kuopion ToriapteekkiHaapaniemenkatu 24-26, Kuopio

puh. 017-287 6601

Oulaisten ApteekkiRautatienkatu 5, 86300 Oulainen

puh. 08-470 477

Paraisten ApteekkiRantatie 24, Parainenpuh. 02-454 4001

NOORMARKUN APTEEKKINoormarkku, puh. 02-548 0025

HYVINKÄÄN I APTEEKKIKauppalankatu 3, 05800 Hyvinkää

puh. 019-451 701

www.saatolaitehuolto.fi

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY

Invataksi Riitta YlitaloHämeenlinna, puh. 0400 481 090

Rakennuslasi OyLaitatie 1, Jääli

puh. 0400 688 373, www.lasia.fi

Itä-Pasilan Pysäköinti OyHelsinki

Taksiautoilija Tuula Järvinen07560 Pukkila, puh. 0400 493 316

Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky

Helsinki

411/2011 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittain

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 [email protected]

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected] Peippo (siht), p. 046 85678 [email protected]

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected]

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Sabine Keturi-Philipp [email protected], p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, [email protected]

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 [email protected] Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDIS-TYS ED RY

Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 02 258 0094, 0400 539 306

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/[email protected] 25, 20520 Turkup. 0400 347 385

Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385

Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYJuhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392Ourannevantie 177, 63400 Alavus [email protected]

Alavuden keskustelukerhoJuhani Kari, ks. tiedot yllä

Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerhoTuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606Saarijärventie 371, 62420 Kortesjä[email protected]

Kyrönmaan keskustelukerhoKaisa Viirimäki, p. 050 353 1016Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrö[email protected]

Seinäjoen keskustelukerhoHeli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733

Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinä[email protected]@netikka.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Porip. 02 646 0898, 044 346 0898Toimisto avoinna sopimuksen [email protected] [email protected] Korkeamäki, jä[email protected] p. 040 848 3414

Kankaanpään [email protected] Holopainenp. 040 575 [email protected] Minna Lehtinenp. 050 330 [email protected]

Kokemäen [email protected] Juhela 0400 807 [email protected]

Rauman [email protected] ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 [email protected]

ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY

Kaksikielinen dysfasiayhdistysHannele Holm, p. 040 [email protected]

ETELÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 [email protected] Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFA-SIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

[email protected]

Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,[email protected]

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAM-MAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 [email protected]

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/[email protected] Ryynänen (pj), p.0400 [email protected]äivi Heikkinen, p. 040 568 0505 [email protected]

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi /~hkuusela/Maarit [email protected]

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

[email protected] Paula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 [email protected]

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi /[email protected] PL 11, 33451 TampereElina El-Sayed, p. 040 512 7009

Lasten ja vanhempien kerhoHannele Selin, p. 045 260 [email protected]

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Marjaana Laaja, p. 050 331 [email protected]

KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna [email protected]

42KIELIPOLKU 1/2011

Yhdistykset alueittain

ITÄ-SUOMEN ALUEaluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289Tulliportinkatu 25B70100 [email protected] Vastuualue: vertaistukitoiminta

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.com/Rauno Veijanen, p. 0400 648 511Somerkuja 1 B 7, 50100 [email protected]

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 [email protected]

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 [email protected]

POHJOIS-SUOMEN ALUEaluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 [email protected] Vastuualue:liikunta

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE

aluesihteeri Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 [email protected] Vastuualue: tuettu lomatoiminta

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comSaku Linnamurto [email protected] .

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYS-FASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comMerja Hyytiäinen, p. 050 355 4565Kuuselantie 10 b, 80140 [email protected]

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 [email protected]

Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

EIJSVEIKEET RYwww.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:[email protected]

Papunet järjestää vuosittain kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Kilpailussa on tänä vuonna kolme sarjaa: harrastajien sarja, taideopetusta saaneiden henkilöiden sarja ja uutena sarjana sarjakuvat. Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaikaa on maaliskuun 2011 loppuun asti.

www.papunet.net/yksikko/kilpailut/

Papunetin kuvataidekilpailu 2011

Kuva: Auli Nevalainen

Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy järjestää kevään aikana avoimia ja maksut-tomia luentotilaisuuksia. Ne on tarkoitettu ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä (lapsia/nuoria/aikuisia).

Tilaisuuksien tarkoituksena on tukea ammattihenkilöitä heidän työssään antamalla osallistujille tietoa neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, neuropsykiatristen asiakkaiden kohtaamisesta asiakastapaamisissa, perheiden kanssa tehtävästä työstä sekä Suomen Nuortentalo Oy:n palveluista.

Luentotilaisuuksien ajat ja paikat:

Helsinki 8.3. klo 13.30–16.00, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8

Pori 16.3. klo 12.30–16.00, Porin kaupunginkirjasto, Gallen-Kallelankatu 12

Turku 23.3. klo 12.30–16.00, Kristillinen opisto, Lustokatu 7

Kuopio 6.4. klo 12.30–16.00, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 1

Hankasalmi 7.4. klo 12.30–16.00, Hankasalmen monitoimitalo, Kirkkotie 3

Lahti 5.5. klo 12.30–16.00, Lahden Aikuiskoulutuskeskus Wellamo-opisto,

Kirkkokatu 16

Tampere 10.5. klo 12.30–16.00, Hyvinvointikeskus Seitsemäs Taivas ky,

Hatanpään Valtatie 2

Seinäjoki 11.5. klo 12.30–16.00, Järjestötalo, Kauppakatu 1.

Lisätietoja:

Marjatta LaaksoNuortentalon johtajaSuomen Nuortentalo OySuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 040 [email protected]

Marianne Kulmalaneuropsykiatrinen valmentajaSuomen Nuortentalo OySuvilinnantie 10, 20900 Turkup. 050 [email protected]

Luentoja neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista

431/2011 KIELIPOLKU

AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:[email protected] [email protected] [email protected] , www.aivoliitto.fi .

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENPALVELUTJäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai [email protected] .

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITOvet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 [email protected] Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 [email protected] Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 [email protected] Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 [email protected]

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys [email protected].

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJATerttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäriTampereen yliopistollinen [email protected] .

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 [email protected] .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituulip. 02 2138 509 [email protected] .

Yhteystiedot

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj

Kielellinen erityisvaikeus -seminaari (ent. Dysfasia-seminaari) 13.–14.4.2011

Järjestäjä: Aivoliitto ry (ent. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry) yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa.

Paikka: Tampere-talo, Studio, Yliopistonkatu 55, Tampere.

Kohderyhmä: Neuvoloiden ja päivähoidon työntekijät, perhepäivähoitajat, seurakuntien työntekijät,terapeutit, kuntoutusohjaajat ja muut kiinnostuneet.

Oh

jelm

a

8.00–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 –9.15 Seminaarin avaus Liittohallituksen jäsen Tia Ukkola

9.15–10.15 Hyvinvointineuvolatoiminta perheiden tukena Puhuja varmistuu myöhemmin

10.15–10.45 Jaloittelutauko

10.45–12.00 Erityislapsen vanhemmuuden haasteet Psykologi, PsT Elina Vierikko, Tampereen yliopisto

12.00–13.00 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen

13.00–13.30 Isä tuettavana ja äidin ja perheen tukena Puheenjohtaja Hannu Lehto, Pirkanmaan

Dysfasiayhdistys ry

13.30–14.30 Vastaamo -palvelu – nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Järjestöpäällikkö Kari Lankinen, Väestöliitto

14.30–15.00 Iltapäiväkahvit

15.00–15.45 Nepsy-hanke erityislasten vanhempien ja ammattilaisten tukena Erityislastentarhanopettaja Elina Pohjankunnas

15.45–16.15 Pieni musiikkituokio päivän päätteeksi Mikko Hautakangas

Torstai 14.4.2011

Käypä hoito -suositus ja arkiPuheenjohtaja varmistuu myöhemmin

Ilmoittautuminen 10.3. mennessä. Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.stroke.fi/koulutus tai maaliskuun alusta alkaen osoitteesta www.aivoliitto.fi.

Lisätietoa ilmoittautumisesta: toimistosihteeri Pia Vuoltee, p. 02 2138 220, [email protected].

Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, [email protected].

Keskiviikko 13.4.2011

Vanhemmuuden tukeminenPuheenjohtajana Aivoliiton liittohallituksen jäsen Tia Ukkola

Hinnat: 1 päivä 2 päivääAmmattihenkilöt 180€ 280€Dysfasiayhdistysten jäsenet 115€ 165€Päätoimiset opiskelijat 115€ 165€

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat. Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–10.15 Käypä hoito -suositus ja arjen toiminta Erikoispuheterapeutti Leena Ervast

10.15–10.30 Jaloittelutauko

10.30–11.45 Leikki ja kieli Yliopettaja Helena Tigerstedt, Turun AMK

11.45 –12.45 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen12.45 –13.45 Kielihäiriöisen lapsen motorisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen ryhmämuotoisen fysioterapian keinoin Fysioterapeutti Eliisa Laine, Aivoliitto ry

13.45–14.15 Kahvitauko

14.15–15.00 Erityisen lapsen vanhempana arjessa Terveydenhoitaja Satu Lukka

15.00–15.45 Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea koko perhettä Psykologi Timo Teräsahjo, Aivoliitto ry

15.45–16.00 Seminaarin päätös

kielipolku 01/2011

Documents